Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Olli-Pekka Lehtonen Sairaanhoitopiirin johtaja 0408277883 olli-pekka.lehtonen@tyks.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 26.01.2016 5. Toimielimen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus 6. Onko vastaaja 0 1 kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö jokin muu
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Kyllä 0 1 Ei Ei kantaa 9. 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. - Sairaanhoitopiiri arvioi asiaa oman toimialansa edellytysten kannalta. Erikoissairaanhoidon palveluiden tehokkaan järjestämisen kannalta esityksen mukainen maakuntien määrä on liian suuri.
10. 3. Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner-Suomen maakunnat) 11. 4. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 12. 5. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? - Itsehallintoalueiden suuri määrä edellyttää raskasta kuuden itsehallintoalueen välistä ohjausmekanismia, jotta palvelujärjestelmästä voidaan saavuttaa säästöjä. 13. 6. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia
0 1 Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys Taloudelliset edellytykset Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne Kielelliset erityispiirteet Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat Jokin muu, mikä? 14. 7. Itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? - - Satakunta, Vaasa, Pirkanmaa, Uusimaa - Länsirannikon sairaanhoitopiirit (Varsinais-Suomi, Satakunta ja Vaasa) ovat vuodesta 2011 toteuttaneet yhteistä Länsirannikko-strategiaa Tyksin erityisvastuualueella. Sen sisältönä on tuottaa erikoissairaanhoidon palvelut mahdollisimman tasa-arvoisesti väestölle käyttäen yhdessä mainittujen sairaanhoitopiirien ja Turun yliopiston voimavarojen avulla. Sairaanhoitopiirimme katsoo siksi ensisijaisten yhteistyökumppanien nimenomaan olevan Satakunta ja Vaasa.
15. 8. Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? Kyllä 0 1 Ei Ei kantaa 16. 9. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 17. 10. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? - Ei kantaa. 18. 11. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntiin jäävien tehtävien välinen yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? - Yksi malli löytyy esimerkiksi Tanskasta. Kuntien panostusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen voitaisiin parhaiten kannustaa siten, että itsehallintoalue voisi ohjata suoraan kunnille rahoitusosuutta. Jos kunta panostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (prosessimittari) ja saavuttaa tuloksia siinä (tulosmittari), itsehallintoalueelta ohjattava rahoitusosuus pienentää kuntaveroin rasitusta. Pelkässä suorassa itsehallintoalueen rahoituksessa kannusteet vaikuttavamman toiminnan kehittämiseen jäävät muuten puuttumaan kunnan tasolla.
19. 12. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. - - Yliopistollisen keskussairaalan tutkimus-, koulutus ja innovaatiotoiminnan kannalta on täysin välttämätöntä, että sen riittävä väestöpohja on turvattu. Väestöpohjan tulee olla minimissään noin 800.000 asukasta. Siksi on välttämätöntä, että erityisvastuualuepohjaisen työnjaon korvaavasta ja järjestämispäätökseen kirjattavasta työnjakomekanismista olisi oltava käsitys jo lakiesitysluonnoksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus-, koulutus ja innovaatiotoiminnan kestävä tulevaisuus vaatii esitetyssä mallissa vahvan valtion ohjauksen. - Ruotsinkielisten palveluiden varmistaminen on pidettävä mukana järjestämispäätöksen sisältövaatimuksissa. 20. 13. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. - Suora valtionrahoitus itsehallintoalueille ilman itsehallintoalueen verotusoikeutta ei suoraan kannusta vaikuttavampiin ja tehokkaampiin palveluihin. Siksi kohdassa 11 esitetty kuntien valtionosuuden ohjaus edes pieneltä osin itsehallintoalueen kautta, eikä suoraan valtiolta, on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto.