1(10) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 108 YLO LOS-2007-Y-1431-113 Annettu julkipanon jälkeen 2.12.2008 ASIA Päätös Marko ja Anne Onnelan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 1 600 lihasian sikalan laajentamista 2 950 lihasian sikalaksi. LUVAN HAKIJA Marko ja Anne Onnela Oripääntie 552, 32440 ALASTARO Puhelinnumero: 050 3084760 Toimialatunnus: 01012 Y-tunnus: 1648475-9 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Sikala sijaitsee Alastaron kunnan Ämmäisten kylässä kiinteistöllä Prusi RN:o 6:30, kiinteistörekisteritunnus 006-425-0006-0030-2. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristösuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 21.12.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alastaron valvontalautakunta on myöntänyt 5.12.1996 ympäristöluvan nykyiselle sikalalle. Hakemusasiakirjoihin on liitetty viisi lannan luovutus- ja vastaanottosopimusta, jotka koskevat noin 112 hehtaarin peltoalaa. Sikala sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde 020 610 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Växel +358 20 610 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Vaihde 020 610 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Växel +358 20 610 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ 2/10 Sikala sijaitsee Niinijoen alaosan vesistöalueella (35.991). Sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Uusi lihasikala sijoittuu olemassa olevan lihasikalan viereen. Sikalarakennusten ympäristö on avointa peltoa. Lähin naapurin kiinteistö sijaitsee sikalan itäpuolella noin 100 metrin päässä. Tämä kiinteistö on tyhjillään. Noin 200 metrin etäisyydellä on kaksi vapaa-ajan rakennusta. Sikalan etäisyys Niinijoesta on noin 800 metriä. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan 1 600 lihasian sikalan laajentamiseen 2 950 lihasian sikalaksi. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 750 000 kiloa sianlihaa. Sikala tulee toimimaan kahdessa rakennuksessa lietelantajärjestelmällä. Lihasikala on osastoittain kertatäyttöinen. Osastoja on kymmenen ja osastojen koko 280 400 lihasikaa. Lietelanta varastoidaan sikalan yhteydessä sijaitsevissa neljässä kattamattomassa lietesäiliössä, joiden yhteenlaskettu tilavuus on noin 3 500 m 3 ja 10 kilometrin päähän rakennettavassa kahdessa etälietesäiliössä (yhteensä noin 1 800 m 3 ). Lisäksi sikalaan tulee lietekuiluja noin 630 m 3 ja uuden sikalarakennuksen yhteyteen tulee kiinteällä betonikannella varustettu pumppaus- ja välivarastointisäiliö. Sikalan ilmanvaihto toimii koneellisella alipaineilmastoinnilla, jossa poistohormit sijaitsevat katon päällä ja korvausilma otetaan räystäiden alta ja johdetaan välikaton kautta sikalaan. Osassa olemassa olevaa sikalaa korvausilma otetaan katon päältä. WC-vedet johdetaan erilliseen umpisäiliöön. Sikalasta tuleva lietelanta (noin 5 900 m 3 lietelantaa vuodessa) levitetään omille pelloille (126 ha) ja sopimuspelloille (112 ha) keväällä (65 %) ja syksyllä (35 %). Tilalla on kuusi yhteensä 18 400 litran polttoainesäiliöt, jotka sijaitsevat betonilaatoilla. Säiliöt on varustettu lukituksilla ja ylitäytönestimillä. Tilalla on muita öljytuotteita noin 500 litraa, jotka säilytetään sisätiloissa tynnyreissä. Tuotantorakennuksissa käytettävä vesi otetaan kunnan vesijohtoverkosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely, varastointi ja levitys. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta asianmukaisissa lietelantasäiliöissä ja täyttämällä lietesäiliöt altapäin. Hajuhaittoja aiheuttavat sikalan ilmanvaihto sekä lannan käsittely. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. käyttämällä sikojen ruokinnassa aminohappo-optimoitua ruokintasuunnitelmaa ja käyttämällä sikalassa kuivikkeita, jolla saadaan sikalailma pidettyä hyvänä ja ilmastoinnin kautta tulevat hajut mahdollisimman vähäisinä. Lisäksi maa mullataan välittömästi lietteen levityksen jälkeen.
Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Teuraseläimiä kuljetetaan kerran viikossa ja rehuja tuodaan kolme kertaa viikossa. 3/10 Tilalla kuolleet siat (noin 6 tonnia vuodessa) kerätään kylmäkonttiin ja toimitetaan jätteenkäsittelylaitokselle. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteiden keräyspisteisiin ja metalliromu keräykseen. Muista jätteistä on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Alastaron kunnan virallisella ilmoitustaululla 26.8. 25.9.2008 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 21.8. 22.9.2008. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Loimaan Lehdessä 23.8.2008. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Alastaron kunnantoimistossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 21.8.2008 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Sikalan suunnitellulla sijaintipaikalla suoritettiin 6.11.2008 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Alastaron kunnanhallitus (6.10.2008) yhtyy lausuntonaan valvontalautakunnan ja Loimaan ktt:n ky:n ympäristöterveydenhuollon asiasta antamiin lausuntoihin. Alastaron valvontalautakunta (30.9.2008) esittää lausuntonaan, että - Sikalatoiminnan laajentamiselle ei ole huomautettavaa. - Maatilan nykyiset tuotantorakennukset ja sikalan laajennushanke sijaitsevat Niinijoesta 800 metrin etäisyydellä ja tilan omista pelloista osa sijaitsee Niinijoen rannassa varustettuna riittävällä suojaetäisyydellä. Lannan levityksen sopimuspellot sijaitsevat pääasiassa alueilla, jossa ei ole välitöntä yhteyttä Niinijokeen tai Loimijokeen. - Nykyiset sikalatilat ja sikalan laajennus sijaitsevat avonaisella peltolohkolla, jossa ei ole suojapuustoa rakennusten ympärillä. Sikalatiloista ja lieteallastiloista aiheutuu vähäistä hajuhaittaa lähialueen vakituisille asunnoille ja vapaa-ajan asunnoille vallitsevan tuulen kuljettamana. Keväisin ja syksyisin lietelannan levityksen ja muokkauksen aikana on lyhytaikaista hajuhaittaa ympäristölle. Lietelannan levityksen jälkeen muokkaus on suoritettava välittömästi lannanlevityksen jälkeen, ettei hajuhaittoja kulkeudu lähikiinteistöille. - Uusi sikalarakennus tulisi varustaa mitoitukseltaan niin tehokkailla koneellisilla poistoilmalaitteilla ja varustettuna korkeilla poistoilmahormeilla viimeisintä laitetekniikkaa käyttäen, ettei sikalan hajuhaittoja kulkeudu lähitaajamaan. Sikalan nykyisten lieteallastilojen hajuhaittaa tulee vähentää joko kelluvalla katteella tai kiinteällä kattamisella toteutettuna.
4/10 - Maatilan omat pellot ja lietelannan levityksen sopimuspellot riittävät laajentamisen jälkeenkin lannanlevityspinta-alaksi. - Uusi etälieteallas rakennetaan sikalatilojen ulkopuolelle lähelle sopimuspeltoja ja riittävän etäälle lähimmistä vakituisista asunnoista. - Sikalatilojen puhdistamisessa ja desinfioimisessa muodostuvat pesuvedet tulee johtaa umpisäiliöön sekä WC-tilojen jätevedet on johdettava umpisäiliöön. - Hankkeena olevaan sikalan laajentamiseen ja lieteallastilojen rakentamiseen tulee hankkia asianmukaiset luvat ennen hankkeeseen ryhtymistä. Loimaan seudun ktt:n ky, Ympäristöterveydenhuolto (3.9.2008) esittää lausuntonaan seuraavaa: - Kuolleet eläimet tulee toimittaa hyväksyttyyn eläinjätteen käsittelylaitokseen tai polttaa ne hyväksytyssä polttolaitoksessa. Kuolleena syntyneet siat saa kuitenkin haudata. Raatojen pitempiaikaista säilyttämistä varten tilalla tulee olla säiliö, joka tulee suojata tuhoeläimiltä ja jonka lämpötilan tulee olla riittävän matalalla, jotta täyttömäärästä, tyhjennysvälistä tai ulkoilman lämpötilasta riippumatta raadot säilyvät pilaantumattomina. Säiliön tulee olla tiivis, jotta valumavesien pääsy ympäristöön estyy. Säiliön tulee olla helposti tyhjennettävissä ja käsiteltävissä keräilyauton kalustolla. Säiliö tulee säilyttää tilalla siten, että keräilyauto pääsee helposti sen luokse. Kulkureitti raadon luo tulee olla kovapohjainen eikä siitä saa tarttua pyöriin lantaa tai likaa. Raatoauton reitti ei saa mennä ristiin piha-alueella rehunkuljetusreitin kanssa eikä saa kulkea sisäänkäyntien editse. - Lannan levitysajankohtaa valittaessa on otettava huomioon se, ettei levityksestä aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristön asukkaiden viihtyisyydelle. Levityksen jälkeen maa tulee muokata mahdollisimman nopeasti. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille eikä levityksestä saa aiheutua levitysalueen lähistössä sijaitsevien talousvesikaivojen / vedenottamoiden veden laadun heikkenemistä. Talousveden (myös eläimien juomaveden) hankintaan käytettävien kaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 100 metrin suojakaista, jota ei käsitellä kotieläinten lannalla. Suojakaistan leveys riippuu mm. maaston pinnanmuodosta, maalajista ja pohjaveden pinnankorkeudesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. Muistutuksessa todetaan, että sikala-alue sijaitsee noin 250 metriä etelään omasta kiinteistöstämme. Sikalarakennukset sijaitsevat avoimella pellolla ja eteläisistä ilmavirtauksista johtuen sikala aiheuttaa jo nykyäänkin huomattavia hajuhaittoja kylätaajamassa. Haitat ovat jostakin syystä oleellisesti lisääntyneet parin viime vuoden aikana ja nykyiseen toimintaan tulee tehdä korjauksia ennen uuden sikalarakennuksen rakentamista ja tuotannon lisäämistä. Lietesäiliöt tulee varustaa kiinteillä ja tiiviillä katteilla, jotka estävät lannanhajun sekä ammoniakin pääsyn ilmavirran kuljetettavaksi. Myös sikalasta koneellisesti poistettava ilma tulee johtaa niin korkealle, että se ei jää maan pinnassa kulkevien ilmavirtausten kuljetettavaksi haittaamaan lähialueiden asukkaiden viihtyvyyttä. Mikäli sikalan laajentaminen toteutuu, tulee myös etäsäiliöön kuljetettavan lietteen lastausalue rakentaa sellaiseksi, etteivät ilmavirtaukset pääse lastauspaikalta mahdollisesti purkautuvia päästöjä kuljettamaan ympäristöön. Mikäli haittaavia päästöjä kuitenkin jostakin syystä tulisi esiintymään, tulee korjaustoimet niiden poistamiseksi aloittaa välittömästi.
5/10 Tuotantorakennusten tämänhetkisestä rakentamistavasta johtuen olisi suotavaa, että sikalarakennusten ympärille istutettaisiin suojapuusto, joka maisemoisi rakennukset ympäristöön. Suojapuusto myös joskus tulevaisuudessa hidastaisi ilmavirtausten kulkua sikala-alueen läpi mahdollisten häiriötilanteiden tapahtuessa (esim. ilmastointi). Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Vastinetta ei ole jätetty. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Marko ja Anne Onnelalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 1 600 lihasian sikalan laajentamiseen 2 950 lihasian sikalaksi Alastaron kunnan Ämmäisten kylässä kiinteistöllä Prusi RN:o 6:30, kiinteistörekisteritunnus 006-425- 0006-0030-2. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lannan varastointi ja käsittely 1. Sikalan toiminnassa muodostuva lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 5 900 m 3 lietelantalatilavuutta. Jos lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Sikalarakennusten ja lietesäiliöiden pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Vahingon tai onnettomuuden seurauksesta ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Sikalan yhteyteen sijoittuva pumppaus-välivarastointisäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella. Myös uudet lietesäiliöt tulee suunnitella ja rakentaa siten, että ne voidaan tarvittaessa myöhemmin kattaa kiinteällä katteella. Lietesäiliöiden valmistumisesta tulee ilmoittaa Lounais- Suomen ympäristökeskukselle. Etälietesäiliön rakentamista varten tulee hankkia sijaintikunnasta asianmukaisen rakentamisen lupa. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 4. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitysalan on oltava eläinmäärään nähden riittävä.
5. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 6. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 7. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 8. Lantaa ei saa levittää luokitelluilla pohjavesialueilla sellaiselle peltoalueelle, jonka etäisyys pohjaveden ottamosta on alle 300 metriä tai jolta lähtevä oja kulkee lähempänä kuin 300 metrin päässä pohjaveden ottamosta. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ja tulvaherkille pelloille on kielletty. Jätteet 6/10 9. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 10. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 11. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 12. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 13. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 14. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä
7/10 - tiedot lantamääristä ja levitysaloista - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 16. Tuotantotiloissa syntyvät pesuvedet ja WC:n jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) mukaisesti. 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti.
Lupamääräykset 2, 3 ja 6 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset 1 8 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 8/10 Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Siksi lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla on rajoitettu. Lupamääräykset 9 14 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 15 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lupamääräyksellä 16 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös eläinsuojan WC- ja pesuvedet tulkitaan asetuksen (542/2003) mukaisiksi talousjätevesiksi, joiden puhdistusvaatimukset kyseisessä asetuksessa on annettu.
9/10 Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 17 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 18 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 19-20 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus lupaviranomaiselle 31.12.2018 mennessä. Hakemukseen on liitettävä ainakin selvitykset eläinmääristä, toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Tämä ympäristölupapäätös korvaa Alastaron valvontalautakunnan 5.12.1996 myöntämän ympäristöluvan. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, muut. 252/2005) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93, muut. 747/2007) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 10/10 Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 3 130 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Marko ja Anne Onnela Oripääntie 552, 32440 ALASTARO Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Alastaron kunnanhallitus Alastaron valvontalautakunta Loimaan seudun ktt:n ky, Ympäristöterveydenhuolto Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Alastaron kunnan ilmoitustaulu Loimaan Lehti Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus