Yhteyshenkilö: Jukka Tuomola, Oripääntie 1078, Niinijoki Puhelinnumero: Y-tunnus:

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 8/2010/3 Dnro ESAVI/314/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Jukka ja Sanna Tuomolan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 950 lihasian sikalan laajentamista lihasian sikalaksi. LUVAN HAKIJA Jukka ja Sanna Tuomola Yhteyshenkilö: Jukka Tuomola, Oripääntie 1078, Niinijoki Puhelinnumero: Y-tunnus: LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Sikala sijaitsee Loimaan kaupungin Haaroisten kylässä kiinteistöllä Poikjako RN:o 1:89. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa vireille MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään lihasialle, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, Helsinki

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja sopimukset Loimaan kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt ympäristöluvan nykyiselle sikalalle. Hakemusasiakirjoihin on liitetty kaksi lannan luovutus- ja vastaanottosopimusta, jotka koskevat yhteensä m 3 :n lantamäärää vuodessa. Kaavoitus Hakemuksen tarkoittama alue sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Aluekuvaus Sikala sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Lappijoen valuma-alueella (35.995). Sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lihasikalan laajennus toteutetaan jatkamalla olemassa olevaa sikalarakennusta pohjoispäädystä noin 65 metriä. Uusi lietesäiliö rakennetaan olemassa olevan lietesäiliön viereen sikalan taakse. Sikalarakennuksen ympäristö on peltoa ja metsää. Lähimmät naapurikiinteistöt sijaitsevat sikalan etelä- ja länsipuolella metrin päässä. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan 950 lihasian sikalan laajentamiseen lihasian sikalaksi. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 500 tonnia sianlihaa. Sikala tulee toimimaan lietelantajärjestelmällä. Lietteen käsittely perustuu imulannanpoistoon. Lietelanta varastoidaan sikalan yhteydessä sijaitsevassa olemassa olevassa kattamattomassa betonisessa m 3 :n lietesäiliössä ja kolmessa etälietesäiliössä (850 m 3 :n ja 350 m 3 :n betoniset lietesäiliöt ja noin 350 m 3 :n kumipressusäiliö). Lisäksi laajennuksen yhteydessä rakennetaan sikalan taakse betoninen kattamaton noin m 3 :n lietesäiliö, jolloin lietetilavuudeksi tulee lietekuilujen tilavuus mukaan lukien noin m 3. Lietesäiliöt täytetään altapäin.

3 Sikalassa on automaattiohjattu koneellinen ilmanvaihto, jossa poistohormit sijaitsevat katon päällä ja korvausilma otetaan räystäiden alta ja johdetaan välikaton kautta sikalaan. Sikalan pesu- ja WC-vedet (arvion mukaan noin 250 m 3 vuodessa) johdetaan pumppauskaivon kautta lietesäiliöön. Sikalasta tuleva lietelanta (noin m 3 lietelantaa vuodessa) levitetään omille pelloille (80 ha) ja sopimuspelloille (104 ha) keväisin ja syksyisin. 3 ENERGIAN JA VEDEN KÄYTTÖ Tilalla säilytetään yhteensä enintään litraa polttoainetta (sikalan sisällä noin litran polttoainesäiliö, lisäksi kolme farmarisäiliötä ja asuinrakennuksen polttoainesäiliö). Säiliöt on varustettu suoja-altailla, lukituksilla ja ylitäytönestimillä. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 200 litraa konehallissa. Tuotantorakennuksessa käytettävä vesi otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely, varastointi ja levitys. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta asianmukaisissa lietelantasäiliöissä. Säiliöiden salaojakaivot toimivat mahdollisten vuotojen tarkkailupisteinä. Hajuhaittoja aiheuttavat sikalan ilmanvaihto sekä lannan käsittely. Sikalassa syntyvien kaasujen poisto hallitaan automaattiohjatulla ilmastoinnilla niin, että eläintiloista poistettava ilmamäärä vastaa aina kulloistakin tarvetta ja katolle asetettavat hormit sekoittavat poistoilman riittävän ylhäällä oleviin kerroksiin. Lisäksi hajuhaittoja vähennetään mm. täyttämällä lietesäiliöt altapäin, säätämällä lietteen ravinnepitoisuutta ruokinnan optimoinnilla (kolmivaiheruokinta) ja ottamalla lannan levityksessä huomioon kunkin pellon viljavuustilanne ja kasvien ravinnetarve. Sulajoen vedenottamon lähellä sijaitseville pelloille ei levitetä lietettä. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Teuras-, välitys- tai rehuauto liikennöi viikoittain. Lietteen levitys keväällä ja syksyllä levitysviikkoina arviolta noin 300 kuormaa vuodessa.

4 4 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tilalla kuolleet siat (noin 5 tonnia vuodessa) kerätään kylmäkonttiin ja toimitetaan jätteenkäsittelylaitokselle. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteiden keräyspisteisiin ja metalliromu keräykseen. Muista jätteistä on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksen mukaan vaikutukset ovat vähäiset, koska rakennuspaikkana oleva tontti on sijainniltaan syrjäinen ja soveltuu hyvin kotieläintuotantoon. Lisäksi nykytekniikalla toteutettavat lannanpoisto, ilmastointi ja kuljetukset hoituvat niin, että toiminnasta ei aiheudu ympäristöhaittoja. Hakija ei ole esittänyt päästö- eikä vaikutustarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakemuksen mukaan onnettomuus- ja toiminnalliset riskit aiheutuvat mahdollisesta laitehäiriöstä, murrosta tai tulipalosta. Edellä mainituista riskitekijöistä aiheutuvat haitat estetään ja minimoidaan varustamalla ruokinta- ja ilmastointilaitteet kaukohälytystekniikalla. Lisäksi ulko-ovet tehdään lukollisiksi ja sikalaan hankitaan tarvittava alkusammutuskalusto. Ennakoitavat riskit koskevat lähinnä tilan omaa tuotantoa eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä Loimaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Loimaan Lehdessä Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Loimaan kaupungin tekninen- ja ympäristöpalvelukeskuksessa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Sikalan sijaintipaikalla suoritettiin maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin.

5 5 Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Loimaan kaupunginhallitukselta ja Loimaan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. 1) Loimaan kaupunginhallitus ( ) puoltaa anotun ympäristöluvan myöntämistä ehdolla, että luvassa huomioidaan ympäristöterveydenhuollon lausunnossa esitetyt asiat. 2) Loimaan kaupungin ympäristölautakunta ( ) esittää lausuntonaan, että ympäristölautakunnalla ei ole huomauttamista hakemuksesta lukuun ottamatta seuraavaa: - Ympäristöministeriön uuden kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan lihasikojen osalta eläinpaikkojen enimmäismäärä peltohehtaaria kohden on 9 (ennen 11). Hakemuksen mukaan käytettävissä olevalla peltoalalla on eläinpaikkojen lukumäärä uuden ohjeen mukaan hieman ylimitoitettu. Lisäksi osasta (yli 60 ha) sopimuspeltoa on sopimus tehty ehdollisena, vastaanottaja voi myös kieltäytyä vastaanottamasta lantaa. - Osa peltoalasta on lähellä Pappisten Sulajoen vedenottamoa ja Isolähdettä. Tällä alueella on noudatettava erityistä huolellisuutta lietelannan levityksen osalta. - Lietteen levityksessä tulee ottaa huomioon sen vaikutus ympäröivän asutuksen viihtyvyyteen. Lietteen levitystä tulisi välttää pyhinä sekä yleisinä juhlapäivinä ja muutenkin pyrkiä järjestämään se niin, että siitä koituu mahdollisimman vähän haittaa ympäröivälle asutukselle. 3) Liedon kunta, Ympäristöterveydenhuolto, Loimaan toimipiste ( ) esittää lausuntonaan, että ympäristölupaa käsiteltäessä tulisi huomioida seuraavat asiat: Kuolleet eläimet tulee toimittaa hyväksyttyyn eläinjätteen käsittelylaitokseen tai polttaa ne hyväksytyssä polttolaitoksessa. Kuolleena syntyneet siat saa kuitenkin haudata. Raatojen pitempiaikaista säilyttämistä varten tulee olla säiliö, joka tulee suojata tuhoeläimiltä ja jonka lämpötilan tulee pysyä riittävän matalana, jotta täyttömäärästä, tyhjennysvälistä tai ulkoilman lämpötilasta riippumatta raadot säilyvät pilaantumattomina. Säiliön tulee olla tiivis, jotta valumavesien pääsy ympäristöön estyy. Säiliön tulee olla helposti tyhjennettävissä tai käsiteltävissä keräilyauton kalustolla. Säiliö tulee säilyttää tilalla siten, että keräilyauto pääsee helposti sen luokse. Kulkureitti raadon luo tulee olla kovapohjainen, eikä siitä saa tarttua pyöriin lantaa tai likaa. Raatoauton reitti ei saa mennä ristiin piha-alueella rehunkuljetusreitin kanssa eikä se saa kulkea sisäänkäynnin editse (Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä, maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä 850/2005).

6 Lietesäiliöt tulee kattaa hajuhaittojen vähentämiseksi. Lannan levitysajankohtaa valittaessa on otettava huomioon se, ettei levityksestä aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa lähiseudun asukkaille. Levityksen jälkeen maa tulee muokata mahdollisimman nopeasti. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille eikä levityksestä saa aiheutua levitysalueen lähistöllä sijaitsevien talousvesikaivojen/vedenottamoiden veden laadun heikkenemistä. Talousveden (myös eläinten juomaveden) hankintaan käytettävien kaivojen ympärille tulee jättää vähintään metrin suojakaista, jota ei käsitellä kotieläinten lannalla. Suojakaistan leveys riippuu mm. maaston pinnanmuodosta, maalajista ja pohjaveden pinnan korkeudesta. Ellei tarkempia selvityksiä maaperän laadusta ole saatavissa, voidaan soveltaa seuraavia vähimmäisetäisyyksiä: Hiekka 100 metriä, siltti metriä ja savi 30 metriä. On huomattava, että edellä mainitut suojakaistat eivät riitä estämään kaivon likaantumista, jos maaston korkeussuhteet ja kaivon rakenne ovat sellaiset, että likaisten pintavalumavesien pääsy kaivoon on mahdollista (terveydensuojelulaki 763/ , valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000). Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen johdosta. Vastinetta ei ole jätetty. 6 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä- Suomen aluehallintovirasto myöntää Jukka ja Sanna Tuomolalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 950 lihasian sikalan laajentamiseen 1990 lihasian sikalaksi Loimaan kaupungin Haaroisten kylässä kiinteistöllä Poikjako RN:o 1:89. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.

7 7 Lannan varastointi ja käsittely 1. Sikalan toiminnassa muodostuva lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään m 3 lietelantalatilavuutta. Jos lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Sikalarakennuksen ja lietesäiliöiden pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Sikalarakennuksen ja lietesäiliöiden salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lietesäiliöissä tulee olla säiliön altapäin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Uusi lietesäiliö tulee suunnitella ja rakentaa siten, että se voidaan tarvittaessa myöhemmin kattaa kiinteällä katteella. Lietesäiliön valmistumisesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 4. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. 5. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä toiminnan alkaessa ja sen jälkeen vähintään 5 vuoden välein. 6. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana.

8 7. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 8. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 9. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. 8 Jätteet 10. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 11. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 12. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 13. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 14. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 15. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista.

9 9 Raportointi Muut määräykset 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 17. Tuotantotiloissa syntyvät pesuvedet ja WC:n jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) mukaisesti. WC:n jätevesiä ei saa johtaa lietelantasäiliöön vuoden 2013 jälkeen. 18. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 19. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 21. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden

10 huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttö-kelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2, 3 ja 7 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Mikäli epäillään vuotoja rakenteissa, salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan asia tutkia. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy vesiuomiin. Lupamääräykset 1 9 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Lannan ravinnesisältö on tunnettava, jotta vastaanottavat tilat voivat ottaa huomioon lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmissaan ja siten ehkäistä myös vesien pilaantumista. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen 10

11 perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. Lannan vastaanottajille, sopimuspeltojen omistajille tai haltijoille ei voida asettaa ympäristöluvassa heitä sitovia määräyksiä. Luvan haltija on kuitenkin vastuussa laitoksensa tuottamasta lannasta ja lannan asianmukaisesta sijoittamisesta silloin, kun lantaa ei toimiteta ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tähän perustuu luvan haltijan velvollisuus tiedottaa lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Siksi lannan käyttö luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla on kielletty. Lupamääräykset on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 16 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lupamääräyksellä 17 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös eläinsuojan WC- ja pesuvedet tulkitaan asetuksen (542/2003) mukaisiksi talousjätevesiksi, joiden puhdistusvaatimukset kyseisessä asetuksessa on annettu. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ym- 11

12 päristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 18 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 19 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten mukaisesti. 12 KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä ympäristölupapäätös korvaa Loimaan kunnan ympäristölautakunnan myöntämän ympäristöluvan. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään (YSL 55 ) Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin.

13 13 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)1, 5, 8-12, 16 19, 21, 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19 ja 51 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (903/2009) 4 ja 5 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen , peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Ympäristöministeriön alueellisen ympäristökeskuksen maksullisia suoritteita koskevan asetuksen (1387/2006) maksutaulukon mukaan eläinsuojan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on

14 14 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jukka ja Sanna Tuomola, Oripääntie 1078, Niinijoki Jäljennös päätöksestä Loimaan kaupunginhallitus Loimaan ympäristölautakunta Liedon kunta, Ympäristöterveydenhuolto, Loimaan toimipiste Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Loimaan kaupungin ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Loimaan Lehti -nimisessä lehdessä.

15 15 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Sijaintikartta 2) Valitusosoitus Risto Lehtoranta Seija Virolainen Asian on ratkaissut vanhempi insinööri Risto Lehtoranta. Asian on esitellyt rakennusmestari Seija Virolainen. SV/sl

16 Sijaintikartta Liite 1

17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.