Eläinsuoja sijaitsee Auran kunnan Karviaisten kylässä kiinteistöllä Uusi-Mattila RN:o 3:19, kiinteistörekisteritunnus T.

Samankaltaiset tiedostot
Eläinsuoja sijaitsee Kokemäen kaupungin Pelholan kylässä kiinteistöllä Toikka RN:o 3:28, kiinteistörekisteritunnus

Sikala sijaitsee Vampulan kunnan Kärväselän kylässä kiinteistöillä Heinilä RN:o 3:13 ja Huhtanen

Sikala sijaitsee Salon kaupungin Toivilan kylässä kiinteistöllä Alhonmäki RN:o 2:13 (kiinteistörekisteritunnus

Sikala sijaitsee Oripään kunnan Oripään kylässä kiinteistöllä Metsola RN:o 6:30. Sikalan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

ASIA Päätös Osmo Hulmin ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 1320 lihasian sikalan toiminnan jatkamista.

Sikala sijaitsee Pöytyän kunnan Kumilan kylässä kiinteistöllä Lehtilä RN:o 4:5. Sikalan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Sikala sijaitsee Tarvasjoen kunnan Kirkonkylän kylässä kiinteistöllä Takatalo RN:o 2:4.

Sikala sijaitsee Huittisten kaupungin Karhiniemen kylässä kiinteistöllä Mikkola RN:o 8:40, kiinteistörekisteritunnus

Sikalat sijaitsevat Mynämäen kunnan Kivikylän kylässä kiinteistöllä Ristimäki RN:o 14:0, kiinteistörekisteritunnus

Sikala sijaitsee Pöytyän kunnan Pöytyänhaverin kylässä kiinteistöllä Lehtimäki RN:o 1:22.

Laajennettava broilerikasvattamo sijaitsee Auran kunnan Järykselän kylässä kiinteistöllä Lahvonmäki

Eläinsuojat sijaitsevat Oripään kunnan Latvan kylässä kiinteistöllä Kannisto RN:o 1:47.

ASIA Päätös Seppo Seppälän ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee lihasian sikalan perustamista.

Broilerikasvattamon sijainti on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Eläinsuoja sijaitsee Kiikalan kunnan Hirvelän kylässä kiinteistöllä Teinilä RN:o 1:23, kiinteistörekisteritunnus

Sikalan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a

Broilerikasvattamo sijaitsee Marttilan kunnan Loven kylässä kiinteistöllä Kraappala RN:o 5:17.

KOSKEN TL YMPÄRISTÖNSUOJELULAUTAKUNTA KOSKEN TL YMPÄRISTÖNSUOJELULAUTAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2011 YMPÄRISTÖNSUOJELULAUTAKUNNAN KOKOUS

Laajennettava broilerikasvattamo sijaitsee Pöytyän kunnan Himaisen kylässä kiinteistöllä Sarkainsuo RN:o 1:6.

Sikalat sijaitsevat Loimaan kaupungin Haaroisten kylässä kiinteistöillä Hautaniitty RN:o 1:32, Peltomaa RN:o 1:121 ja Välimaa RN:o 1:28.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Eläinsuoja sijaitsee Kankaanpää kaupungin Kauppilan kylässä kiinteistöllä Heinistö RN:o 7, kiinteistörekisteritunnus X.

Sikalarakennukset ja lantavarastot sijaitsevat Vampulan kunnan Punolan kylässä kiinteistöllä Vähäjoki RN:o 2:170 yllämainitussa osoitteessa.

ASIA Päätös BroiCo Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee broilerin kasvattamon perustamista.

ASIA Päätös Farmimuna Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee munivan kanan kanalan perustamista.

Sikala sijaitsee Kosken Tl kunnan Talolan kylässä kiinteistöllä Seppä RN:o 4:37. Sikalan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Ympäristösuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a

Sikaloiden paikat on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Eläinsuoja sijaitsee Karvian kunnan Kantin kylässä kiinteistöllä Heikura RN:o 9:58, kiinteistörekisteritunnus

Broilerikasvattamo sijaitsee Pöytyän kunnan Karinaisten kylässä kiinteistöllä Riihimäki RN:o 3:195 yllämainitussa osoitteessa.

Broilerikasvattamo sijaitsee Kiukaisten kunnan Panelian kylässä kiinteistöllä Mäntyharju RN:o 1:90 yllämainitussa osoitteessa.

Sikala sijaitsee Loimaan kaupungin Kauhanojan kylässä kiinteistöllä Levo RN:o 3:13. Sikalan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Ympäristölautakunta Y2/2015 Ympla Ympäristölupahakemus nautakasvattamon lupamääräysten tarkistamiseksi

Eläinsuojat sijaitsevat Vehmaan kunnan Tuppurlan kylässä kiinteistöllä Tuppurla RN:o 1:3, kiinteistörekisteritunnus

Eläinsuoja sijaitsee Kankaanpää kaupungin Vihteljärven kylässä kiinteistöllä Lähteelä RN:o 2:218, kiinteistörekisteritunnus

Broilerikasvattamo sijaitsee Marttilan kunnan Heikolan kylässä kiinteistöllä Korimäki RN:o 3:29 osoitteessa Rekoistentie 130, PRUNKILA.

Sikala ja broilerikasvattamo sijaitsevat Köyliön kunnan Kankaanpään kylässä kiinteistöllä Peltola RN:o 26:2 yllämainitussa osoitteessa.

Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a

Valmistelija: vs. ympäristösihteeri Maria Kukonlehto TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Laajennettava broilerikasvattamo sijaitsee Pöytyän kunnan Karhunojan kylässä kiinteistöllä Kaihoniemi RN:o 3:203.

Sikala sijaitsee Punkalaitumen kunnan Sarkkilan kylässä tilalla Karimäki RN:o 4:124. Sikalan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Sikalan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Laajennettava broilerikasvattamo sijaitsee Euran kunnan Hinnerjoen kylässä kiinteistöllä Kari RN:o 5:2.

Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Sikala sijaitsee Honkajoen kunnan Antilan kylässä kiinteistöllä Mikkola RN:o 2:44. Sikalan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Eläinsuoja sijaitsee Kokemäen kaupungin Vuolteen kylässä kiinteistöllä Mäentausta RN:o 1:31, kiinteistörekisteritunnus D.

Broilerikasvattamo sijaitsee Huittisten kaupungin Sorvolan kylässä kiinteistöllä Laurila RN:o 1:33, kiinteistörekisteritunnus

Sikala sijaitsee Kosken Tl kunnan Hongiston kylässä kiinteistöllä Perälä RN:o 5:1. Sikalan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Broilerikasvattamo sijaitsee Kosken Tl kunnan Talolan kylässä tilalla Salmela RN:o 1:28 yllämainitussa

Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle

Eläinsuoja sijaitsee Kiskon kunnan Hongiston kylässä kiinteistöllä Tuomisilta RN:o 2:9 osoitteessa

Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a

Kasvattamojen paikat on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Nro Dnro. Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a

Navetta sijaitsee Karvian kunnan Saran kylässä kiinteistöllä Niemenmaa RN:o 8:56.

Kanala sijaitsee Laitilan kaupungin Untamalan kylässä kiinteistöillä Rauhala RN:o 11:58 ja Torikka RN:o 5:21.

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(5) 28 YLO LOS-2008-Y Annettu julkipanon jälkeen

Kasvattamon paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Broilerikasvattamon paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Eläinsuojan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Laajennettava broilerikasvattamo sijaitsee Loimaan kaupungin Niemen kylässä kiinteistöllä Yli-Heikkilä RN:o 2:6.

8/YMPLA Loimaan kaupungin ympäristölautakunnalle on saapunut seuraava ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupahakemus:

Ympäristölautakunta Y1/2015 Ympla

Sikala sijaitsee Kosken Tl kunnan Hongiston kylässä kiinteistöllä Lähdemäki RN:o 7:19, kiinteistörekisteritunnus

Sikala sijaitsee Kosken Tl kunnan Vähäsorvaston kylässä kiinteistöllä Välimaa RN:o 1:29.

Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Eläinsuoja sijaitsee Kokemäen kaupungin Rudangon kylässä kiinteistöllä Kuusipelto RN:o 1:58, kiinteistörekisteritunnus

Sikala ja kanala sijaitsevat Alastaron kunnan Hintsalan kylässä tilalla Niemelä RN:o 1:9 osoitteessa Niemeläntie 41, KOJONKULMA.

Broilerikasvattamon paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Eläinsuoja sijaitsee Laitilan kaupungin Salon kylässä kiinteistöllä Mäki RN:o 1:48, kiinteistörekisteritunnus

Kasvattamon paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Eläinsuojat sijaitsevat Vampulan kunnan Kukonharjan kylässä kiinteistöllä Metsäranta RN:o 1:119.

Kasvattamon paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Ympäristösuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a

ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus eläinsuojalle.

kasvattamoksi ja lantavaraston perustamista. Nautakasvattamon ja lantavarastojen sijainti on esitetty liitteenä olevassa kartassa.

Sikalan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Broilerikasvattamo sijaitsee Perniön kunnan Paarskylän kylässä kiinteistöllä Paarskylä RN:o 1:281.

Eläinsuoja sijaitsee Tarvasjoen kunnan Kirkonkylän kylässä kiinteistöllä Tupamäki RN:o 1:15, kiinteistörekisteritunnus U.

Broilerikasvattamo sijaitsee Ruskon kunnan Hujalan kylässä kiinteistöillä Kanala RN:o 3:103 ja Kanalanpelto RN:o 3:102 yllämainitussa osoitteessa.

Sikala sijaitsee Halikon kunnan Kuttilan kylässä kiinteistöllä Takala RN:o 1:13, kiinteistörekisteritunnus

Sikalan ja broilerikasvattamon paikat on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Eläinsuojien paikat on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

1/2018 Lupajaosto Loimijoentie 74. Ympäristölupahakemus nautakasvattamon toiminnalle

Sikala sijaitsee Perniön kunnan Suomenkylän kylässä kiinteistöllä Alhainen RN:o 6:5. Sikalan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Laajennettava kasvattamo sijaitsee Laitilan kaupungin Salon kylässä kiinteistöllä Mäki RN:o 1:48, kiinteistörekisteritunnus

Kasvattamojen paikat on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Eläinsuoja sijaitsee Sauvon kunnan Ampolan kylässä kiinteistöllä Ylistalo RN:o 1:11, kiinteistörekisteritunnus

Ympäristösuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a

Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle

Broilerikasvattamo ja hevostalli sijaitsevat Marttilan kunnan Heikolan kylässä kiinteistöillä Yli-Anttila-Kylämäki RN:o 1:78.

Nautakasvattamon paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Sikala sijaitsee Someron kaupungin Kivisojan kylässä kiinteistöllä Varpuniitty RN:o 6:3 yllämainitussa

Haaviston siitoskanala Jarmo ja Hilppa Haavisto, Kahalantie 131 A, PANELIA AS Toimialatunnus: Liike- ja yhteisötunnus:

Broilerikasvattamon paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Munituskanala sijaitsee Yläneen kunnan Keihäskosken kylässä kiinteistöllä Ylitalo RN:o 2:37.

ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus eläinsuojalle.

Transkriptio:

1(10) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 76 YLO LOS-2008-Y-218-113 Annettu julkipanon jälkeen 16.10.2009 ASIA Päätös Maatalousyhtymä Jouni, Suvi ja Saana Ruohosen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 320 lihanaudan ja 200 nuorkarjapaikan eläinsuojan laajentamista 510 lihanaudan ja 240 nuorkarjapaikan eläinsuojaksi. LUVAN HAKIJA Maatalousyhtymä Ruohonen Jouni, Suvi ja Saana Yhteyshenkilö: Jouni Ruohonen Mattilankuja 82, 21380 AURA Puhelinnumero: 0500 621435 Toimialatunnus: 01012 Y-tunnus: 2234178-9 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja sijaitsee Auran kunnan Karviaisten kylässä kiinteistöllä Uusi-Mattila RN:o 3:19, kiinteistörekisteritunnus 019-407-0003-0019-T. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristösuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 28.2.2008. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt 6.5.2004 ympäristöluvan 320 lihanaudan ja 200 nuorkarjapaikan eläinsuojalle. Hakemusasiakirjoihin on liitetty kaksi lannan levityssopimusta, jotka koskevat noin 40 hehtaarin peltoalaa. Eläinsuoja sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde 020 610 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Växel +358 20 610 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Vaihde 020 610 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Växel +358 20 610 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los

2/10 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kasvattamo sijaitsee Aurajoen vesistöalueella (28.005). Kasvattamon sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Kasvattamorakennusten ympäristö on pelto- ja metsäaluetta. Lähimmät naapurit sijaitsevat noin 250 metrin päässä kasvattamon lounaispuolella ja noin 450 metrin päässä kasvattamon itäpuolella. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan nautakarjan kasvatuksen laajentamiseen. Eläimiä tullaan pitämään neljässä lämpimässä rakennuksessa siten, että olemassa olevista nautakasvattamoista jäävät entisellään käyttöön 145 eläinpaikkainen lihanautakasvattamo ja 200 eläinpaikkainen nuorkarjakasvattamo. Olemassa oleva kylmäkasvattamo ja kuivalantala peruskorjataan ja muutetaan lämpimiksi lietelantajärjestelmillä toimiviksi kasvattamorakennuksiksi. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 165 000 kiloa naudanlihaa. Kaikki kasvattamorakennukset tulevat toimimaan lietelantajärjestelmällä. Olemassa olevien lietesäiliöiden (3 kpl) yhteenlaskettu tilavuus lietekuiluineen on noin 3 135 m 3. Lietesäiliöt ovat betonirakenteisia ja altapäin täytettäviä. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan kaksi uutta betonista noin 2 500 m 3 :n lietesäiliötä ja 100 m 3 :n pumppauskaivo. Toinen säiliöistä toteutetaan mahdollisesti etäsäiliönä. Eläinsuojien pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Eläinsuojan yhteydessä on kuivakäymälä. Nautakasvattamorakennuksissa on alipaineilmastointi, jossa poistohormit sijaitsevat katolla ja korvausilma otetaan räystäiden alta. Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua noin 1 800 tonnia vuodessa laakasiiloissa. Lisäksi laakasiilossa varastoidaan perunaa noin 500 tonnia vuodessa. Aumojen peittämiseen käytetään muovia. Puristeneste johdetaan 0,8 m 3 :n keräilysäiliöön, josta se siirretään varastoitavaksi lietesäiliöön. Nautakasvattamosta tuleva lanta (noin 8 850 m 3 lietelantaa vuodessa) levitetään omille (135 ha), vuokrapelloille (83 ha) ja sopimuspelloille (40 ha) keväällä 50 %, kesällä 30 % ja syksyllä 20 % lantamäärästä. Tilalla on yhteensä kahdeksan betonialustalla olevaa polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on noin 27 200 litraa. Säiliöt on varustettu ylitäytönestimillä ja laponestolaitteilla. Lisäksi tilalla on noin 600 litraa muita öljytuotteita, jotka säilytetään tynnyreissä ja muoviastioissa konehallissa. Tuotantorakennuksissa käytettävä vesi otetaan kunnan vesijohtoverkosta ja omasta kaivosta. Myös järvivettä on mahdollisuus käyttää eläinten juomavetenä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely.

Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta ja jätevedet vesitiiviissä lantavarastoissa. 3/10 Hajuhaittoja aiheuttavat eläinsuojien ilmanvaihto sekä lannan käsittely, varastointi ja levitys. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. täyttämällä lietesäiliöt altapäin. Lanta levitetään ympäristöehtojen mukaisesti viljeltävien kasvien ravinnetarpeen mukaan ottaen huomioon kulloinkin voimassa olevat ympäristötuen ehdot. Tilalle on hankittu letkulevitin ja osaksi lietteen levityksen hoitaa urakoitsija. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkastamalla niiden kunto riittävän usein. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Teuras-, rehu- ja eläinvälitysauto käyvät joka kolmas viikko. Tilan sisäinen liikenne on voimakkainta ajoittaisesti rehunteon ja lannan levityksen yhteydessä. Lannan ajoa tulee vuosittain noin 380 kuormaa. Tilalla kuolleet eläimet (arvion mukaan noin 45 tonnia vuodessa) toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokselle. Keräilyä odottaville eläinraadoille ei ole kylmävarastoa. Muovit (arvion mukaan noin 0,3 tonnia vuodessa) toimitetaan keräykseen. Ongelmajätteet viedään ongelmajätteiden keräyspisteeseen. Muista jätteistä on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Auran kunnan virallisella ilmoitustaululla 14.5. 12.6.2009 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 7.5. 8.6.2009. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä 12.5.2009. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Auran kunnanvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 7.5.2009 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Eläinsuojan sijaintipaikalla suoritettiin 30.9.2009 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Auran kunnanhallitus (4.6.2009) ilmoittaa omana lausuntonaan, ettei kunnalla ole huomautettavaa hakemuksesta. Liedon kunta, Ympäristöterveydenhuolto (22.5.2009) esittää lausuntonaan, että hakemuksessa mainitut lietelantasäiliöt tulee kattaa joko kiinteällä tai kelluvalla katteella. Hakemuksessa ei ollut selvitystä karjasuojan ilmanvaihdosta, joten terveydensuojeluviranomainen kiinnittää lu-

4/10 vanantajan huomiota ilmanvaihdon riittävyyteen ja siihen, että ilman virtausnopeus on riittävän suuri sekoittamaan poistoilman ulkoilmaan mahdollisen hajuhaitan estämiseksi. Terveydensuojeluviranomaisen mielestä lietelannan levitys on hajuhaittojen minimoimiseksi tehtävä sijoituslannoituksena. Luvanantajan tulisi myös harkita onko lannan levittäminen aivan karjasuojan lähialueelle tarkoituksenmukaista. Terveydensuojeluviranomainen kiinnittää luvanantajan huomiota myös puristenestesäiliön kokoon ottaen huomioon suuren tuorerehun määrän ja laakasiiloihin mahdollisesti satavan sadeveden määrän. Pohjaveden ja pintavesien suojelemiseksi on kiinnitettävä huomiota karjasuojan polttonestesäiliöiden kuntoon ja siihen, olisiko mahdollista saada kaikki säiliöt suoja-altaalliseen ja katettuun varastotilaan. Kosken Tl ympäristönsuojelulautakunta (4.6.2009) toteaa lausuntonaan, että ympäristönsuojelulautakunnalla ei ole tiedossa asioita, joita ympäristökeskus ei saa tietoonsa tutustuessaan hakemukseen ja tehdessään tilalle tarkastuksen. Lähinaapureita ei kuitenkaan ole hakemuksessa huomioitu. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen lausuntojen johdosta. Vastinetta ei ole jätetty. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Maatalousyhtymä Jouni, Suvi ja Saana Ruohoselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan eläinsuojan laajentamiseen 510 lihanaudan ja 240 nuorkarjapaikan eläinsuojaksi Auran kunnan Karviaisten kylässä kiinteistöllä Uusi-Mattila RN:o 3:19, kiinteistörekisteritunnus 019-407-0003-0019-T. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 1. Kaikki eläinsuojista, rehuvarastoista ja muista eläinsuojan toimintaan liittyvistä tiloista syntyvä lanta, pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet, kuten puristenesteet, on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 8 850 m 3 lietelantatilavuutta. Kattamattoman lietesäiliön tilavuuteen on tämän lisäksi lisättävä säiliökorkeutta 300 mm.

5/10 Uudet lietesäiliöt on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne voidaan myöhemmin tarpeen vaatiessa kattaa kiinteällä katteella. Lietesäiliöissä tulee olla säiliön altapäin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Lietesäiliöiden valmistumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Etälietesäiliön rakentamista varten tulee hankkia lietesäiliön sijoituskunnasta asianmukainen rakentamisen lupa. 2. Eläinsuojien ja lantavarastojen rakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Rakennusten ja lietesäiliöiden salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Vahingon tai onnettomuuden seurauksesta ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. 4. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 5. Lanta sekä pesu- ja jätevedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi. 6. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät sekä naapureille aiheutuva melu- ja hajuhaitta. Lietelannan levitys pelloille ja siihen liittyvä lietelannan sekoitus lietesäiliössä tulee suorittaa pääsääntöisesti arkisin maanantaista perjantaihin. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 7. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 8. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. 9. Eläinten pito, kasvattamorakennusten ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnasta aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta. Jätteet 10. Toiminnassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä joudutaan varastoimaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa (3 vrk) kauemmin, on varastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 11. Eläinsuojan ympäristö on pidettävä siistinä. Alueella varastoitavat eläinten rehut, jätteet, polttonesteet sekä kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti ja käsiteltävä tilalla niin, ettei

6/10 niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 12. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 13. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 14. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 15. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. 19. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen.

RATKAISUN PERUSTELUT 7/10 Luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2-4 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset 1 9 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista (931/2000) koskevassa asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen ran-

8/10 noille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Lupamääräykset 10 15 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 16 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 17 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 18 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 19 ja 20 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ellei luvan mukaista toimintaa ole aloitettu viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus lupaviranomaiselle 31.12.2019 mennessä. Hakemukseen on liitettävä

selvitykset eläinmääristä, toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. 9/10 Tämä ympäristölupapäätös korvaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 6.5.2004 myöntämän ympäristöluvan. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, muut. 252/2005) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93, muut. 747/2007) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 29.6.2009 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 3 130 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Maatalousyhtymä Ruohonen Jouni, Suvi ja Saana Mattilankuja 82, 21380 AURA Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Auran kunnanhallitus Liedon kunta, Ympäristöterveydenhuolto Kosken Tl ympäristönsuojelulautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä 10/10 MUUTOKSENHAKU Auran kunnan ilmoitustaulu Auranmaan Viikkolehti Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus