Sisällysluettelo. Henkilöstöraportti Henkilöstö Henkilöstön kehittäminen ohjelma Turvallisuus ja terveys...

Vuosikertomus 2004

Kalkki voittaa. Japanissa keksittiin ratkaista epäselvät tilanteet omalaatuisella tavalla jo 1600-luvulla: Jan Ken Pon kivi rikkoo sakset, sakset leikkaavat paperin ja paperi peittää kiven. Tänä päivänä kyseinen peli on levinnyt ympäri maailman erilaisina sovelluksina, ja voitosta taistellaan jopa MM-tasolla. Kun halutaan säilyttää luonto elinkelpoisena, valmistaa kestävää metallia ja korkealaatuista paperia, tilanne ratkaistaan kalkkikivellä. Sen ominaisuudet tuottavat lisäarvoa niin kansainväliselle teollisuudelle kuin yksityisille talouksillekin. Kuten Jan Ken Ponissa, tässäkin on kyse tarkkaan harkitusta strategiasta oikeasta kivestä oikeassa paikassa.

3 Sisällysluettelo Nordkalk on... 4 Vuosi täytti odotukset... 6 Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus... 8 Konsernituloslaskelma... 10 Konsernitase... 11 Rahoituslaskelma... 12 Tuloslaskelma / Emoyhtiö... 13 Tase / Emoyhtiö... 14 Rahoituslaskelma / Emoyhtiö... 15 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet... 16 Tilinpäätöksen liitetiedot... 18-29 Tunnuslukujen laskentakaavat... 29 Viisivuotiskatsaus... 30 Tilintarkastuskertomus... 31 Hallitus, johtoryhmä... 32 Konsernirakenne... 33 Henkilöstöraportti Henkilöstö 2004... 35 Henkilöstön kehittäminen... 36 55+-ohjelma... 36 Turvallisuus ja terveys... 37 Ympäristöraportti Tavoitteena kestävä kehitys... 39 Ympäristövaikutukset... 40 Ympäristötuotteet... 42 Ympäristöparannukset vuonna 2004... 43 Päästöt ja sivutuotteet... 45 Nordkalk kartalla... 46

Nordkalk on ykkönen Pohjois-Euroopassa Nordkalk louhii kalkkikiveä ja jalostaa siitä kalkkikivijauhetta ja -rouhetta, rikastettua kalsiittia sekä poltettua ja sammutettua kalkkia. Lisäksi tuotevalikoimaan kuuluu dolomiitti ja harvinainen mineraali wollastoniitti. Raaka-aineet louhitaan Nordkalkin omista esiintymistä, joista 8 on Suomessa, 6 Ruotsissa, 3 Virossa ja 3 Puolassa. Norjassa Nordkalk omistaa osan kalkkiyhtiöstä. Esiintymät ja tuotantolaitokset ovat keskittyneet Itämeren ympärille, mikä on edellytys merikuljetuksiin perustuvalle tehokkaalle logistiikalle. Monipuolista raaka-ainetta erilaisiin käyttötarkoituksiin Kalkkikivipohjaisia tuotteita käytetään teollisuudessa, maataloudessa ja ympäristönhoidossa. Useimmille meistä on tuttua kalkkikivijauheen levittäminen pellolle, jonka luontaista happamuutta se vähentää. Ympäristönhoidossa kalkkia tarvitaan samasta syystä: neutraloimaan vesistöjen ja metsien happamuus. Ilmansaasteita vähennetään puhdistamalla voimalaitosten savukaasut kalkkikivipohjaisilla tuotteilla. Niillä säädellään myös juomavetemme happamuutta ja puhdistetaan jätevetemme. Nordkalkin suurin asiakassegmentti on kuitenkin teollisuus, jolle menee myynnistä runsas 80 prosenttia. Monien jokapäiväisten hyödykkeiden valmistuksessa on jossain vaiheessa käytetty kalkkikivipohjaisia tuotteita. Paperiteollisuus, joka on Nordkalkin suurin asiakasryhmä, käyttää kalkkikiveä ja poltettua kalkkia paperin täyte- ja päällystyspigmenttien valmistukseen. Teräksen valmistuksessa kalkkia tarvitaan poistamaan epäpuhtauksia prosessin eri vaiheissa, samoin sokeriteollisuudessa kalkin tehtävä on puhdistaa. Rakennusaineteollisuudessa kalkkikivituotteet ovat raaka-aineena mm. sementissä, betonissa, tiilissä, seinälevyissä, laasteissa ja tasoitteissa. Rakentaminen on yksi kalkkikivituotteiden vanhimmista käyttöalueista, ja tänä päivänä rakennusaineteollisuus on Nordkalkin toiseksi suurin asiakasryhmä. Kalkkia käytetään myös lasin ja maalien valmistuksessa. Dolomiitti on tärkeä raaka-aine lannoiteteollisuudelle, ja wollastoniittia tarvitaan mm. muovin ja keramiikan valmistuksessa. Tien- ja maanrakennuksessa kalkin tehtävänä on vakauttaa maaperä. Syvästabilointia käytetään pohjanvahvistusmenetelmänä mm. teiden ja rautateiden rakentamisessa sekä esirakentamisessa painumien estämiseksi ja kantavuuden parantamiseksi. Pintastabiloinnilla parannetaan kalkin avulla maan ominaisuuksia tienrakentamisen yhteydessä. Lopuksi tien peittävä asfaltti sisältää sekin kalkkikivijauhetta. NORDKALK OYJ ABP:N OSAKKEENOMISTAJAT % Ahlström Capital Oy 26,2 * CapManin hallinnoimat rahastot 26,2 Åbo Akademin säätiö 8,0 Veritas-ryhmä 7,7 Alandia-Yhtiöt 7,7 Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. 6,4 Furuvik Invest Ab 5,8 Yhtiön johto 4,7 Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet 1,9 Rettig-Yhtymä Oy 1,9 Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne 1,0 William Thurings stiftelse 1,0 K.H. Renlunds stiftelse 1,0 Petter och Margit Forsströms stiftelse till 0,5 Karl och Olivia Forsströms minne 100,0 % * Ahlström Capitalin johto omistaa 0,2 %. Paperipigmentit 25 % Maatalous 6 % Liikevaihto tuoteryhmittäin Muut 8 % Kalkkikivi 12 % Poltettu ja sammutettu kalkki 31 % Liikevaihto asiakasryhmittäin Ympäristönhoito 13 % Kalkkikivijauheet 24 % Paperi 31 % Rakennusaineet 19 % Sellu 5 % Muu teollisuus 10 % Teräs 16 %

5 Nordkalkin päämääränä on olla johtava tekijä eurooppalaisilla kalkkimarkkinoilla. Tämän Nordkalk saavuttaa - säilyttämällä asemansa Pohjois-Euroopassa - kasvamalla kannattavalla tavalla - luomalla uusia konsepteja ja käyttöalueita - pysymällä kiinnostavana investointikohteena Menestystekijät Nordkalkin esiintymistä louhitaan monipuolista raaka-ainetta, joka edustaa kaikkia markkinoilla kysyttyjä kalkkikivilaatuja. Raskaan kiviaineksen kuljettaminen kannattavasti edellyttää tehokasta ja hyvin suunniteltua logistiikkaa. Laaja asiakaskunta, joka koostuu monista teollisuudenaloista, kunnista ja maanviljelijöistä, suojaa Nordkalkia suhdannevaihteluilta. Osaava ja motivoitunut henkilöstö takaa asiakkaillemme asiantuntevan yhteistyökumppanin. Arvomme luottamus, osaaminen ja laatu näkyvät toiminnassamme Luotamme itseemme ja yhteistyökumppaneihimme, ja uskomme kumppanuuden tarjoavan etuja molemmille osapuolille. Olemme kalkkikiven louhinnan, jalostuksen ja kuljettamisen asiantuntijoita. Oivallamme mahdollisuudet parantaa niin omia kuin asiakkaan prosesseja. Raaka-aineemme, tuotteidemme ja työmme laatu heijastuu asiakkaan lopputuotteisiin.

7 Vuosi täytti odotukset Vuosi 2004 sujui pitkälti Nordkalkin sille asettamien odotusten mukaisesti. Nordkalkin keskeiset asiakassegmentit paperi, teräs ja rakennusmateriaalit kehittyivät suotuisasti. Puolan jäsenyys EU:ssa pani vauhtia maan infrastruktuurin kehittämiseen, mitä Nordkalk kykeni hyödyntämään tehokkaasti tuotantolaitostensa hyvän sijainnin ansiosta. Keväällä Nordkalk solmi Imerys Mineral AB:n kanssa pitkäaikaisen sopimuksen poltetun kalkin toimittamisesta paperipigmentti PCC:n valmistusta varten. Imerys tekee PCC:tä uudessa satelliittitehtaassaan M-realin paperitehtaan yhteydessä Husumissa Ruotsissa. Sopimus on Ruotsissa Nordkalkin ensimmäinen alallaan. Maanparannuskalkin toimituksia haittasi jo toista vuotta surkea levityskeli niin Suomessa kuin Ruotsissa. Samanaikaisesti maitten maataloutta rasittaa epävarmuus tulevaisuudesta, joka riippuu EU:n maataloustukia koskevista päätöksistä. Vauhdikas kehitys Kiinan markkinoilla on välillisesti vaikuttanut Nordkalkiin. Hiilen kysyntä on kova, samoin laivakuljetusten, ja tämä on nopeasti nostanut näiden Nordkalkille tärkeiden hyödykkeiden hintoja. Nordkalkin rakenne muuttui vuoden aikana yhtiön sulauduttua NK-Holdingiin, joka muutti nimensä Nordkalkiksi. Miedziankassa Puolassa Nordkalk lunasti viimeiset valtion ja henkilöstön hallussa olleet osakkeet, ja yhtiö omistaa nyt Miedziankan koko osakekannan. Tätä seuraa Nordkalk Sp. z o.o:n ja Nordkalk Miedzianka S.A:n sulautuminen vuoden 2005 alussa. Ruotsissa Nordkalk on myynyt järvikalkitustoimintonsa tarkoitusta varten perustetulle Movab AB - yhtiölle, josta Nordkalk omistaa 19,5 prosenttia. Muut omistajat ovat alalla työskenteleviä urakoitsijoita ja Movabin henkilöstö. Kuljetus- ja levitysurakoitsijoiden rooli on järvikalkitushankkeissa suuri, ja yhteisyrityksessä niin kalkitushankkeet kuin markkinointi voidaan hoitaa kilpailukykyisimmin. Alkuvuodesta 2005 päätökseen saatu kauppa on osa Nordkalkin toiminnan tehostamiseksi toteutettua sisäistä uudelleenjärjestelyä, jossa karbonaattituotteita Ruotsissa valmistava divisioona yhdistettiin Industrial Lime -divisioonaan. Toimintojen keskittäminen johtaa pieneen henkilöstövähennykseen Ruotsissa. Nyt kolmatta vuotta jatkuvan 55+-ohjelman tavoitteena on ylläpitää varttuneiden työntekijöiden ammattitaitoa ja työmotivaatiota sekä varmistaa heidän osaamisensa siirtäminen nuoremmalle polvelle. Nordkalk haluaa myös varmistaa, että palvelukseen saadaan vastakin osaavaa henkilöstöä. Ammattitutkintoon tähtäävällä oppisopimuskoulutuksella täsmäkoulutetaan henkilöstöä kaivostyöhön. Kaksivuotinen koulutus käynnistyi Tytyrin kaivoksessa syksyllä. Nordkalkin omaa henkilöstöä osallistuu oppilaiden ohjaamiseen käytännön koulutusjaksoilla, ja kokemukset ovat myönteisiä. Ympäristöasioissa kuluneen vuoden keskeisimmät kysymykset liittyivät hiilidioksidipäästöihin ja päästökauppaan. Nordkalkin kannalta katsoen päästökauppa merkitsee kilpailukyvyn heikentymistä - ei vain yritykselle ja sen asiakkaille vaan koko EU:lle. Vuosien 2005-2007 päästöoikeuksia jaettaessa Nordkalk ei saanut anomaansa määrää, mutta tilanne on kuitenkin hallittavissa. Tulevaisuus tarjoaa haasteita energiakustannusten ja ympäristöön liittyvien kulujen muodossa. Kun samat haasteet koskevat myös Nordkalkin tärkeimpiä asiakkaita, korostuu tehokkuuden jatkuvan parantamisen merkitys. Edistys tässä työssä, monipuolinen asiakaskunta ja tuotantopaikkakuntien hyvä sijainti maantieteellisesti hajallaan antavat Nordkalkille hyvät edellytykset säilyttää asemansa tulevaisuudessa. Christer Sundström Toimitusjohtaja

Hallituksen toimintakertomus Konsernirakenne yksinkertaistui Nordkalk Oyj Abp sulautui 29.2.2004 NK-Holding Oy Ab:hen, joka muutti nimensä Nordkalk Oyj Abp: ksi. Fuusio ei vaikuttanut yrityksen liiketoimintaan eikä henkilökunnan asemaan, vaan sulautumisen tarkoituksena oli yksinkertaistaa konsernin rakennetta ja vähentää kustannuksia. Edellisestä johtuen tilinpäätöksessä olevat vertailuluvut vuodelta 2003 kuvaavat silloisen NK-Holding-konsernin taloudellista tilannetta. Vuoden aikana käynnistynyt hanke Nordkalk Miedzianka S.A:n sulauttamiseksi toiseen puolalaisyhtiöön Nordkalk Sp. z o.o:hon saadaan päätökseen vuoden 2005 ensimmäisen vuosineljänneksen kuluessa. Kehitys myönteinen Nordkalk-konsernissa Teollisuus Nordkalkin myynti lisääntyi verrattuna vuoteen 2003. Kasvu tulee lähinnä teollisuussegmentistä, jossa erityisesti myynti paperiteollisuudelle lisääntyi. Paperin kysyntä on kasvanut, mikä on lisännyt paperikoneiden kapasiteetin hyödyntämistä. Kuluneen vuoden aikana solmittiin merkittävä sopimus poltetun kalkin toimittamisesta PCC:n valmistukseen Ruotsissa, mikä merkitsi samalla läpimurtoa maan PCC-markkinoille. Toimitukset terästeollisuudelle olivat korkeammalla tasolla kuin vuonna 2003. Teräksen kysyntä oli maailmanmarkkinoilla hyvä, ja se merkitsi Nordkalkille ennätyksellisen suuria kalkkitoimituksia terästeollisuudelle. Puolan voimakas talouskasvu ja maan liittyminen EU:hun lisäsivät kalkkituotteiden kysyntää, erityisesti terästeollisuudessa. Tien- ja maanrakennukseen tarkoitettujen tuotteiden myynti väheni Suomessa ja Ruotsissa. Puolassa sitä vastoin näiden tuotteiden kysyntä oli erittäin hyvä, mihin vaikuttavat mm. useat maassa aloitetut EU:n rahoittamat hankkeet infrastruktuurin vahvistamiseksi. Kokonaismyynti rakennusaineteollisuudelle kasvoi hieman. Maatalous Niin Suomessa kuin Ruotsissa julkinen väittely EU: n maataloustuista on aiheuttanut epävarmuutta viljelijöiden keskuudessa. Tämä yhdistettynä huonoihin kalkitusolosuhteisiin on johtanut maanparannuskalkin myynnin vähenemiseen. Puolan liittyminen EU:hun merkitsee uusia tukimuotoja sikäläisille maanviljelijöille, mutta se ei vielä näy maanparannuskalkin myynnissä. Ympäristönhoito Ympäristönhoitotuotteiden liikevaihto oli suurempi kuin vuonna 2003. Alkuvuonna vallinneen vesipulan takia sähköntuotanto oli riippuvainen hiilivoimalaitoksista, mikä lisäsi savukaasujen puhdistukseen käytettävien tuotteiden myyntiä. Vedenpuhdistustuotteiden myynti kasvoi hieman, ja jätevesien puhdistukseen tarkoitettu FiltraP otettiin markkinoilla hyvin vastaan. Tuote on suunnattu haja-asutusalueiden talouksille, jotka eivät ole kunnallisen jätevedenpuhdistusjärjestelmän piirissä. Vuoden 2004 taloudellinen tulos Liikevaihto nousi 270,6 (259,8) miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa 4 prosentin kasvua. Liikevoitto parani 12 prosenttia, ja se oli 37,9 (34,0) miljoonaa euroa. Se vastaa 14,0 (13,1) prosenttia liikevaihdosta. Energian korkea hinta vuonna 2004 rasitti tulosta. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 24,5 (23,4) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut laskivat 1,0 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2003 ja olivat 17,5 miljoonaa euroa. Voitto ennen satunnaisia eriä oli 20,4 (15,5) miljoonaa euroa, joka vastaa 7,6 (6,0) prosenttia liikevaihdosta. Liiketoiminnan rahavirta jatkui vahvana ja nousi 35,6 (25,3) miljoonaan euroon. Sijoitetun pääoman tuotto oli 13,7 (13,4) prosenttia. Taseen loppusumma oli 344,2 (31.12.2003:343,1) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste nousi 24,9 (18,6) prosenttiin johtuen tuloksen paranemisesta ja lainojen takaisinmaksusta. Kun NK-Holding Oy Ab osti Nordkalk Oyj Abp:n, syntyi Nordkalkin vuonna 1999 liikkeeseen laskeman pääomalainan velkakirjan haltijoille oikeus vaatia lainaosuuksiensa lunastusta. Alkuperäisestä 100 miljoonan euron kokonaissummasta lunastettiin 44 miljoonaa vuonna 2003. Jäljelle jääneet 56 miljoonaa maksettiin takaisin lokakuussa 2004, jolloin laina-aika päättyi. Mitä muutoin tulee Nordkalk-konsernin ja emoyhtiön asemaan, viitataan tuloslaskelmaan ja taseeseen, jotka sisältävät tarvittavat liitteet, lisätiedot ja rahoituslaskelmat. Investoinnit Vuoden kokonaisinvestoinnit olivat 22,3 (22,0) miljoonaa euroa. Ne olivat suurimmaksi osaksi korvausinvestointeja, ja ne rahoitettiin omalla rahavirralla. Nordkalk on lunastanut viimeiset henkilöstön ja Puolan valtion hallussa olleet osuudet Nordkalk Miedzianka S.A:sta Puolassa 1,5 miljoonalla eurolla. Nordkalkin omistusosuus on nyt 100 prosenttia. Osakkeenomistajat Nordkalkin omistaa suomalainen sijoittajaryhmä, johon kuuluvat Ahlström Capital Oy (26,2 %, josta Ahlström Capitalin johto omistaa 0,2 %), CapManin hallinnoimat rahastot (26,2 %), ryhmä pääosin institutionaalisia sijoittajia (42,9 %) sekä yhtiön johto (4,7 %).

10,40 11,00 15,30 13,40 13,70 9 Sijoitettu pääoma tuotto Meuro 300 250 200 150 100 50 0 00 01 02 03 04 Meuro 40 35 30 25 20 15 10 5 0 00 01 02 03 04 Meuro 25 20 15 10 5 0 00 01 02 03 04 Liikevaihto Liikevoitto Voitto ennen satunnaisia eriä Sijoitettu pääoma ja tuotto Muutokseen vuosien 2002 ja 2003 välillä vaikuttaa muuttunut omistaja- ja pääomarakenne. Meuro 300 250 200 150 100 50 0 00 01 02 03 04 % 20 15 10 5 0 Henkilöstö Nordkalkin palveluksessa oli vuoden lopussa 1288 (1310) henkilöä. Ruotsissa karbonaattituotteita valmistava divisioona yhdistettiin divisioonaan Industrial Lime. Järjestelyn päämääränä on kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen, ja se johtaa pieneen henkilöstövähennykseen Ruotsissa vuonna 2005. Vuoden aikana jatkui 55+-ohjelma, jonka päämääränä on tukea ikääntyneiden työntekijöiden edellytyksiä jatkaa työskentelyä eläkeikään saakka ja varmistaa yrityksessä olevan osaamispääoman siirtäminen vanhemmilta työntekijöiltä nuoremmille. Työntekijöiden turvallisuus ja terveys ovat olleet tärkeitä kehityskohteita vuonna 2004. Lappeenrannassa on meneillään tapaturmat nollaan -prosessi, josta on saatu hyviä kokemuksia. Henkilöstön kehittämiseen ja esimiesvalmiuksiin keskittyvä, vuonna 2003 alkanut koulutus saatiin päätökseen. Henkilöstöllä Puolassa oli vuoden aikana mahdollisuus osallistua laajaan koulutusohjelmaan. Henkilöstöasioita käsitellään yksityiskohtaisemmin toisaalla tässä vuosikertomuksessa. Tutkimus ja kehitys Kehityskustannukset olivat 3,5 (4,5) miljoonaa euroa, joka vastaa 1,3 (1,7) prosenttia liikevaihdosta. Vuoden aikana aloitettiin kehityshanke, jossa haetaan uusia käyttökohteita omissa ja asiakkaiden prosesseissa syntyville sivutuotteille. Esimerkkejä näistä ovat kaivosten sivukivet ja rakennusaineteollisuuden ylijäämämateriaalit. Maanparannuksen osalta kehitystyö on keskittynyt kalkin levitystekniikkaan. Keväällä 2004 esiteltiin uusi levitin. Ympäristö ja laatu Kaikki Nordkalkin tuotantolaitokset Suomessa ja koko toiminta Ruotsissa ovat saaneet ISO 14001 -standardin mukaisen ympäristösertifikaatin. Virossa ja Puolassa järjestetään säännöllisesti ympäristöarviointeja. Kaikilla toimipaikkakunnilla jatkuu työ melun, tärinän ja pölyn aiheuttamien ympäristövaikutuksien vähentämiseksi. Vuonna 2004 käytettiin ympäristöinvestointeihin 1,5 miljoonaa euroa. Koko toiminta Ruotsissa on sertifioitu ISO 9001:2000 -standardin mukaisesti, samoin kuin osa tuotannosta Suomessa. Laatu- ja ympäristöjärjestelmiin liittyvää koulutusta järjestetään säännöllisesti kaikilla paikkakunnilla. Tämän vuosikertomuksen osana julkaistaan ympäristöraportti. Erillisenä ympäristöraportti on Nordkalkin kotisivuilla osoitteessa www.nordkalk.com. Hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat Hallituksen kokoonpano oli seuraava: Björn Mattsson Morten Ahlström Jan Inborr Jukka Järvelä Orvo Siimestö Christoffer Taxell puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Toimitusjohtaja on Christer Sundström. Tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab, KHTyhteisö päävastuullisena tilintarkastajanaan Sixten Nyman, KHT. Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Jakokelpoiset varat ovat emoyhtiöllä 6,4 miljoonaa euroa ja konsernilla 10,9 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa, että osinkoa ei jaeta, ja että voitto siirretään taseen voittovarohin. Näkymät vuodelle 2005 Nordkalkin toiminnan oletetaan kehittyvän myönteisesti myös vuonna 2005. Helsinki 27. tammikuuta 2005 Björn Mattsson Morten Ahlström Jan Inborr Jukka Järvelä Orvo Siimestö Christoffer Taxell Christer Sundström, toimitusjohtaja

Konsernituloslaskelma / Nordkalk 1.1. - 31.12.2004 Liite 2004 2003 1000 euro % 1000 euro % Liikevaihto 1 270 573 100,0 259 794 100,0 Hankinnan ja valmistuksen kulut 209 664 203 555 Bruttokate 60 909 22,5 56 239 21,6 Myynti-, markkinointija kehityskulut 11 960 11 992 Hallinnon kulut 16 071 15 771 Liiketoiminnan muut tuotot 7 642 6 337 Liiketoiminnan muut kulut 2 612 847 23 001 8,5 22 273 8,6 Liikevoitto 2,3,4 37 908 14,0 33 966 13,1 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 5-6 15 Rahoitustuotot ja -kulut 6-17 471-18 481 Voitto ennen satunnaisia eriä 20 431 7,6 15 500 6,0 Voitto ennen veroja ja vähemmistöosuuksia 20 431 7,6 15 500 6,0 Välittömät verot 7-3 940-6 132 Vähemmistöosuus -3 965-2 945 Tilikauden voitto 12 526 4,6 6 423 2,5 0

11 Konsernitase / Nordkalk 31.12.2004 Vastaavaa Liite 31.12.2004 31.12.2003 1000 euro % 1000 euro % Pysyvät vastaavat 8 Aineettomat hyödykkeet - Goodwill 1 138 1 440 - Muut aineettomat hyödykkeet 6 398 6 328 Aineelliset hyödykkeet - Esiintymät ja maa-alueet 89 709 88 707 - Rakennukset ja rakennelmat 35 576 36 889 - Koneet ja kalusto 115 414 113 605 - Muut aineelliset hyödykkeet 3 349 2 943 - Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 880 6 892 Sijoitukset 9 - Osuudet osakkuusyhtiöissä 1 251 657 - Osakkeet ja osuudet muissa yhtiöissä 2 054 2 054 - Pitkäaikaiset saamiset 2 5 Pysyvät vastaavat yhteensä 258 771 75,2 259 520 75,6 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 10 36 769 33 152 Laskennallinen verosaaminen 3 264 2 170 Lyhytaikaiset saamiset 10 35 826 35 642 Rahat ja pankkisaamiset 9 558 12 611 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 85 416 24,8 83 574 24,4 Vastaavaa yhteensä 344 187 100,0 343 094 100,0 Vastattavaa Oma pääoma 11 Osakepääoma 1 000 1 000 Edellisten tilikausien voitto/tappio 4 328-3 838 Tilikauden voitto 12 526 6 423 Pääomalaina 54 755 49 000 Oma pääoma yhteensä 72 609 21,1 52 585 15,3 Vähemmistöosuus 13 223 3,8 11 208 3,3 Pakolliset varaukset 13 1 673 0,5 7 245 2,1 Vieras pääoma Laskennallinen verovelka 7, 14 17 208 17 213 Pitkäaikainen vieras pääoma 12, 14 183 248 210 420 Lyhytaikainen vieras pääoma 12, 15 56 226 44 423 Vieras pääoma yhteensä 256 681 74,6 272 056 79,3 Vastattavaa yhteensä 344 187 100,0 343 094 100,0

Rahoituslaskelma / Konserni Konserni 2004 2003 1000 euro 1000 euro Liiketoiminta Liikevoitto 37 908 33 966 Poistot ja arvonalennukset 24 852 23 295 Myydyn omaisuuden realisointitulos -397-40 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 62 364 57 221 Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuus (- = lisäys) -3 617-33 152 Lyhytaikaiset saamiset (- = lisäys) -1 275-37 815 Korottomat velat (- = vähennys) -486 63 628-5 377-7 339 Rahoituserät, verot ja satunnaiset erät Rahoitustuotot ja -kulut -17 471-18 481 Verot -3 940-6 132-21 411-24 613 Liiketoiminnan rahavirta 35 575 25 269 Investointien rahavirta Bruttoinvestoinnit -22 256-21 969 Pysyvät vastaavat muutokset -261 208 Käyttöomaisuuden myynti 2 678 423-19 578-282 755 Rahavirta ennen rahoitusta 15 997-257 486 Rahoitus Osakeanti 1 000 Pääomalaina 105 020 Korollisten velkojen lisäys 66 000 Korollisten velkojen vähennys -86 480 159 653 Muuntoerot ja muut muutokset 1 430 4 424-19 050 270 097 Rahavarojen muutos -3 053 12 611 Rahavarat 1.1. 12 611 0 Rahavarat 31.12. 9 558 12 611 2

13 Tuloslaskelma / Emoyhtiö 1.1. - 31.12.2004 Liite 2004 2003 1000 euro % 1000 euro Liikevaihto 1 105 783 100,0 Hankinnan ja valmistuksen kulut 79 761 Bruttokate 26 022 24,6 Myynti-, markkinointija tuotekehityskulut 3 443 Hallinnon kulut 9 422 103 Liiketoiminnan muut tuotot 4 169 Liiketoiminnan muut kulut 789 9 485 9,0 103 Liikevoitto 2,3,4 16 537 15,6-103 Rahoitustuotot ja -kulut 6-15 633 12 123 Voitto ennen satunnaisia eriä 904 0,9 12 020 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 904 0,9 12 020 Poistoeron muutos -2 987 Välittömät verot 7-16 -3 485 Tilikauden tappio/voitto -2 098-2,0 8 535

Tase / Emoyhtiö 31.12.2004 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Liite 31.12.2004 31.12.2003 1000 euro % 1000 euro % 8 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet - Esiintymät ja maa-alueet - Rakennukset ja rakennelmat - Koneet ja kalusto - Muut aineelliset hyödykkeet - Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset - Osuudet konsernin yrityksissä - Saamiset konsernin yrityksiltä - Osuudet osakkuusyhtiöissä - Osakkeet ja osuudet muissa yhtiöissä Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihtuvat vastaavat 9 5 086 242 43 614 12 477 40 862 1 712 775 89 066 143 368 43 605 1 067 2 044 240 310 85,0 143 610 89,5 Vaihto-omaisuus Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa yhteensä 10 19 146 10 20 559 16 773 2 605 42 310 15,0 16 773 10,5 282 620 100,0 160 383 100,0 Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden tappio/voitto Pääomalaina Oma pääoma yhteensä Tilinpäätössiirtojen kertymä 11 1 000 1 000 8 525-6 -2 098 8 535 54 755 49 000 62 182 22,0 58 529 36,5 18 369 6,5 Pakolliset varaukset 13 151 0,1 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yhteensä 12, 14 169 630 96 300 12, 15 32 289 5 554 201 919 71,4 101 854 63,5 282 620 100,0 160 383 100,0 4

15 Rahoituslaskelma / Emoyhtiö Emoyhtiö 2004 2003 1000 euro 1000 euro Liiketoiminta Liikevoitto Poistot ja arvonalennukset Myydyn omaisuuden realisointitulos Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuus (- = lisäys) Lyhytaikaiset saamiset (+ = vähennys) Korottomat velat (- = vähennys) Rahoituserät, verot ja satunnaiset erät Rahoitustuotot ja -kulut Verot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Bruttoinvestoinnit Käyttöomaisuuden myynti Rahavirta ennen rahoitusta Rahoitus Osakepääoman muutos Vaihdettavan pääomalainan lunastus Pääomalaina Korollisten velkojen muutos (+ = lisäys) Pitkäaikaisten saamisten muutos (+ = vähennys) Rahavarojen muutos Rahavarat 1.1. Rahavarat 29.2. fuusio Rahavarat 31.12. 16 537-103 8 796 55-393 24 940-48 -1 645 0 3 596-16 773-9 487 5 544-7 536-11 229-10 931 12 123-16 -3 485-10 947 8 638 6 457-2 639-10 978-143 665 2 226-8 752-143 665-2 295-146 304 0 992-56 375 5 755 49 000 41 196 96 304 1 929-7 495 146 296-9 790-8 0 8 12 395 0 2 605 0

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Nordkalk-konsernin tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien säännösten mukaan. Yhtiön tilikausi on tammi-joulukuu ja konsernin tilinpäätös on laadittu euroissa. Tilinpäätöstä laatiessaan yhtiön johto joutuu voimassa olevien määräysten ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Toteutuvat luvut voivat poiketa tehdyistä arvioista. Konsolidointiperiaatteet Konsernitilinpäätökseen sisältyvät Nordkalk Oyj Abp:n lisäksi ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia äänimäärästä tilikauden päättyessä. Tilikauden aikana hankitut yhtiöt sisältyvät konsernituloslaskelmaan hankinta-ajankohdasta lukien ja myydyt yhtiöt myyntiajankohtaan saakka. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on sisäiset tapahtumat ja katteet eliminoitu. Keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa syntyvä tytäryhtiön hankinta-arvon ja hankintahetken oman pääoman ero on kohdistettu hankintahetken käyttöomaisuuserille siltä osin kuin niiden käypä arvo ylittää kirja-arvon. Käyttöomaisuuteen kohdistettu osuus poistetaan kyseessä olevan käyttöomaisuuserän poistosuunnitelman mukaisesti. Loppuosa on käsitelty konserniliikearvona, joka poistetaan vaikutusaikanaan, 10 vuodessa. Se osa liikearvosta, joka on kohdennettu esiintymiin, poistetaan lineaarisesti 30 vuoden aikana. Konserniliikearvon laskennassa omaan pääomaan on sisällytetty myös vapaaehtoiset varaukset ja poistoero, joista on vähennetty laskennallinen verovelka. Hankittuihin yliarvoihin kohdistettu laskennallinen verovelka on osittain huomioitu konsernitaseessa. Osakkuusyhtiöt on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmällä. Tällöin konsernin tuloslaskelmaan sisällytetään osinkotuottojen sijasta konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyhtiön tuloksesta vähennettynä konserniliikearvon poistoilla. Vastaavasti taseessa esitetään osakkeiden arvona osuus osakkuusyritysten omista pääomista, mukaan lukien verovelalla vähennetty osuus vapaaehtoisista varauksista ja poistoerosta, lisättynä konserniliikearvoilla ja vähennettynä liikearvoista tehdyillä kumulatiivisilla poistoilla. Vähemmistöosuus tytäryhtiöiden tuloksesta ja omasta pääomasta on esitetty omina erinään konsernin tuloslaskelmassa ja taseessa. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Myynteihin ja ostoihin liittyvät kurssierot on kirjattu vastaavien erien oikaisuksi. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot on kirjattu nettomääräisinä rahoituksen tuottoihin ja kuluihin. Ulkomaiset tytäryhtiöt Konsernitilinpäätöstä laadittaessa ulkomaisten tytär- yhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssiin ja tase-erät tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntoerot sisältyvät konsernin omaan pääomaan. Vaihto-omaisuus Varastot on arvostettu hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Varastojen hankintamenoon sisältyy välittömien valmistuskustannusten lisäksi osuus hankinnan ja tuotannon välillisistä kustannuksista. Pysyvät vastaavat Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä tehdyillä poistoilla. Tasapoistojen perusteena olevat ohjeelliset taloudelliset pitoajat ovat: Liikearvo 10 vuotta Esiintymiin kohdennettu liikearvo 30 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 3-10 vuotta Rakennukset ja rakennelmat 10-40 vuotta Koneet ja kalusto 3-25 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 5-10 vuotta Esiintymistä on tehty substanssipoistoja. Pysyviksi vastaaviksi luokiteltavat sijoitukset on kirjattu hankinta-arvoon vähennettynä pysyvien arvonalentumisten takia tehdyillä poistoilla. Pysyvien vastaavien myynnistä syntyneet voitot tai tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Leasing Käyttöleasing- ja rahoitusleasingsopimusten vuokramaksut kirjataan vuokrakuluiksi eikä hyödykkeitä esitetä käyttöomaisuutena. Liitetiedoissa esitetään vuosittaiset leasingmaksut tehtyjen sopimusten perusteella. Rahoitusleasingin osalta esitetään suomalaisen ja kansainvälisen kirjanpitokäytännön erot ja niiden vaikutus eräisiin tunnuslukuihin tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tuloutusperiaate Liikevaihtona esitetään tuotteiden tai palvelusten laskutusarvot vähennettynä myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla ja alennuksilla. Tuotteiden ja palvelujen myynnin tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimus- ja kehityskulut kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät. Tutkimus- ja kehityskulut sekä niiden osuus liikevaihdosta on esitetty konsernin viisivuotiskatsauksessa. Eläkejärjestelyt Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöä. Emoyhtiön ja kotimaisten tytäryhtiöiden eläkevastuu on katettu eläkevakuutuksin. Eläkekulut kirjataan kuluksi sitä 6

17 mukaa kuin ne ansaitaan. Kattamattoman eläkevastuun muutos merkitään tuloslaskelmaan ja vastuu taseen velkoihin. Verot Tuloslaskelmaan on veroina kirjattu konserniyhtiöiden tilikauden tuloksista paikallisten verosäännösten perusteella lasketut verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennalliset verot. Laskennallinen verovelka tai -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Verokannan muuttumisesta aiheutunut ero on huomioitu tuloslaskelmassa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena. Laskennallista verovelkaa ei ole laskettu tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista. Laskennallinen verovelka kohdennetusta liikearvosta on huomioitu konsernitaseessa Storugnsin osalta, mutta ei Miedziankan, Paraisten eikä Lappeenrannan osalta. Tunnusluvut Nordkalk Oyj Abp:lla on kaksi pääomaehtoista lainaa, jotka on tunnusluvun nettovelkaantumisaste laskennassa rinnastettu omaan pääomaan. Valuuttakurssit Maa Valuutta Tilipäätöspäivän Keskikurssi kurssit 31.12. 2004 2003 2004 2003 Suomi Euro 1,0000 1,0000 1,0000 1,0000 Ruotsi SEK 9,0206 9,0800 9,1250 9,1258 Viro EEK 15,6466 15,6466 15,6466 15,6466 Puola PLN 4,0845 4,7019 4,5323 4,3989

Tulos- ja taseliitteet 1000 euro Liite 1 Liikevaihto markkina-alueittain ja tuoteryhmittäin 1000 euro Markkina-alueittain Konserni Emoyhtiö 2004 2003 2004 2003 Suomi 177 448 168 489 102 620 Ruotsi 52 363 53 624 198 Puola 20 056 16 463 65 Saksa 8 858 8 871 388 Viro 2 651 2 235 3 Muu EU 5 893 6 478 1 885 Muu Eurooppa 3 009 3 370 386 Muut 295 264 238 Yhteensä 270 573 259 794 105 783 Tuoteryhmittäin Konserni 2004 2003 Kalkkikivi ja paperipigmentit 196 840 190 650 Poltettu ja sammutettu kalkki 82 563 80 033 Sisäinen laskutus -8 830-10 889 Yhteensä 270 573 259 794 Liite 2 Henkilöstökulut ja henkilökunnan määrä 1000 euro Palkat ja palkkiot Konserni Emoyhtiö 2004 2003 2004 2003 Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajien palkat 901 858 286 Muut palkat 31 863 32 039 15 748 Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajien palkkiot 99 138 23 Yhteensä 32 863 33 035 16 057 Henkilöstösivukulut Eläkkeet ja eläkevakuutusmaksut 5 213 5 026 2 558 Muut henkilöstösivukulut 6 510 5 747 1 750 Yhteensä 11 723 10 773 4 308 Henkilöstökulut 44 585 43 808 20 365 Henkilöstön määrä Keskimäärin vuoden aikana 1 317 1 330 605 Vuoden lopussa 1 288 1 310 582 Nordkalk Oyj Abp:n toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle 62-vuotiaana (1.1.2006). 8

19 Liite 3 Poistot 1000 euro Konserni Emoyhtiö 2004 2003 2004 2003 Toimintokohtaiset poistot Valmistus 22 330 21 420 7 845 Myynti, markkinointi ja tuotekehitys 173 153 82 Hallinto 1 002 1 048 744 55 Muut operatiiviset kustannukset; liikearvo 1 005 801 Yhteensä 24 510 23 422 8 671 55 Tase-eräkohtaiset suunnitelman mukaiset poistot Liikearvo 303 302 Aineettomat hyödykkeet 1 267 1 148 947 55 Esiintymät ja maa-alueet 3 082 3 062 1 351 Rakennukset ja rakennelmat 3 133 3 113 1 422 Koneet ja kalusto 16 298 15 378 4 737 Muut aineelliset hyödykkeet 428 419 214 Yhteensä 24 510 23 422 8 671 55 Liite 4 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 1000 euro Konserni Emoyhtiö 2004 2003 2004 2003 Tuotot Vuokratuotot 1 113 1 216 546 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 1 058 87 1 054 Muut tuotot 5 472 5 034 2 569 Yhteensä 7 642 6 337 4 169 Kulut Poistot liikearvosta 303 302 Käyttöomaisuuden arvonalennus 0 6 Käyttöomaisuuden myyntitappiot 661 47 661 Kiinteistöverot 517 414 128 Muut kulut 1 132 78 0 Yhteensä 2 612 847 789 Liite 5 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta ja omasta pääomasta 1000 euro Maa Omistus- Osuus tuloksesta Osuus omasta osuus pääomasta % 2004 2003 2004 2003 Paraisten Vesi Oy Suomi 50,0-6 0 473 479 Lohjan Energiahuolto Oy Loher Suomi 23,1 5 19 107 102 Pargas Hyreshus Ab Suomi 34,1 0 0 71 40 Taftøy Kalk AS Norja 50,0 0 600 Eliminoinnit -5-4 Yhteensä -6 15 1 251 621

Liite 6 Rahoitustuotot ja -kulut 1000 euro Konserni Emoyhtiö 2004 2003 2004 2003 Osinkotuotot Nordkalk-konserniyhtiöt 1 719 13 792 Muut osinkotuotot 52 31 754 5 633 Korkotuotot Nordkalk-konserniyhtiöt 1 846 Muut korkotuotot 188 218 117 23 Muut korkokulut 16 530 16 322 14 667 8 243 Kurssierot 391-692 -4 207 Muut rahoitustuotot ulkoiset 132 137 20 938 Muut rahoituskulut ulkoiset 1 704 1 853 1 215 20 Yhteensä -17 471-18 481-15 633 12 123 Liite 7 Välittömät verot 1000 euro Tuloslaskelman verot Konserni Emoyhtiö 2004 2003 2004 2003 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 4 157 4 096 17 3 485 Aikaisempien vuosien tuloverot 1-10 -1 Laskennallisen verovelan / -saamisen muutos -217 2 046 Yhteensä 3 940 6 132 16 3 485 Laskennallinen verosaaminen Jaksotuseroista 3 264 2 170 Laskennallinen verosaaminen 3 264 2 170 Laskennallinen verovelka Tilinpäätössiirroista 14 192 13 681 Yhdistelytoimenpiteistä 2 788 3 245 Jaksotuseroista 228 287 Laskennallinen verovelka 17 208 17 213 0

21 Liite 8 Pysyvät vastaavat 1000 euro Konserni Liikearvo Aineettomat Esiintymät ja Rakennukset Koneet ja Muut Keskeneräiset hyödykkeet maa-alueet ja rakennelmat kalusto aineelliset hankinnat hyödykkeet Hankintameno 1.1.2004 3 719 11 565 101 857 64 628 249 288 8 133 6 892 Muuntoero 18 48 3 893 1 396 2 816 47 230 + Investoinnit 1 224 832 912 15 636 659 2 392 + Muut lisäykset 212 513 562 1 933 166 - Vähennykset -128-598 -1 049-1 458-5 635 Hankintameno 31.12.2004 3 738 12 921 106 497 66 448 268 215 9 004 3 880 - Kertyneet poistot 1.1.2004-2 280-5 237-13 150-27 740-135 683-5 190 Muuntoero -16-14 -455-446 -1 222-34 - Tilikauden poisto -304-1 271-3 184-3 171-16 490-432 - Vähennysten kertyneet poistot 0 0 485 595 Kertyneet poistot 31.12.2004-2 600-6 523-16 788-30 871-152 801-5 655 Jäännösarvo 31.12.2004 1 138 6 398 89 709 35 576 115 414 3 349 3 880 Emoyhtiö Aineettomat Esiintymät ja Rakennukset Koneet ja Muut Keskeneräiset hyödykkeet maa-alueet ja rakennelmat kalusto aineelliset hankinnat hyödykkeet Hankintameno 1.1.2004 297 0 0 0 0 0 + Investoinnit 1 171 0 410 5 331 373 775 + Muut lisäykset 9 714 45 553 26 286 103 320 4 198 - Vähennykset -572 0-1 270 0 Hankintameno 31.12.2004 11 182 44 981 26 696 107 381 4 571 775 - Kertyneet poistot 1.1.2004-55 0 0 0 0 0 - Tilikauden poisto -947-1 351-1 422-4 737-214 + Kertyneet poistot/romutukset, myynnit ja siirrot 486 569 +/- Muut muutokset -5 094-16 -13 283-62 351-2 645 0 Kertyneet poistot 31.12.2004-6 096-1 367-14 219-66 519-2 859 Jäännösarvo 31.12.2004 5 086 43 614 12 477 40 862 1 712 775 Konserni Emoyhtiö Osakkeet ja osuudet Osakkeet Osakkeet Osakkeet Osakkeet Osakkeet Saamiset ja osuudet, ja osuudet, ja osuudet, ja osuudet, ja osuudet, konsernin osakkuusyhtiöt muut tytäryhtiöt osakkuusyhtiöt muut yrityksiltä Hankintameno 1.1.2004 467 2 585 143 368 0 0 0 + Investoinnit 600 1 502 600 + Muut lisäykset 467 2 575 43 605 - Vähennykset -55 802 Hankintameno 31.12.2004 1 067 2 585 89 066 1 067 2 575 43 605 - Kertyneet poistot 1.1.2004 190-531 0 +/- Muut muutokset -6-531 Kertyneet poistot 31.12.2004 184-531 -531 Jäännösarvo 31.12.2004 1 251 2 054 89 066 1 067 2 044 43 605

Liite 9 Sijoitukset 31.12.2004 Konserniomistus Nimellisarvo Kirjanpitoarvo, euro Määrä % Valuutta Emoyhtiö Konserni Tytäryhtiöt Inkoo Shipping Oy Ab, Inkoo 3 000 60,0 EUR 504 564 506 582 506 582 Kalkproduktion Storugns AB, Lärbro, Ruotsi 30 000 66,7 SEK 300 000 366 273 Nordkalk AB, Lärbro, Ruotsi 250 000 100,0 SEK 25 000 000 34 238 288 34 238 288 Nordkalk AS, Vasalemma, Viro 15 000 100,0 EEK 15 000 000 4 849 832 4 849 832 Nordkalk GmbH, Lübeck, Saksa 1 100,0 EUR 50 000 50 000 50 000 Nordkalk i Köping AB, Tukholma, Ruotsi 100 000 100,0 SEK 10 000 000 1 662 861 Nordkalk i Luleå AB, Tukholma, Ruotsi 2 500 100,0 SEK 250 000 27 936 Nordkalk Miedzianka S.A., Miedzianka, Puola 1 746 541 100,0 PLN 17 465 410 35 136 759 35 136 759 Nordkalk Sp. z o.o., Krakova, Puola 74 000 100,0 PLN 37 000 000 10 409 353 10 409 353 Ab Pargas Broborg, Parainen 1 500 100,0 EUR 2 523 297 640 297 640 Suomen Karbonaatti Oy, Lappeenranta 12 495 51,0 EUR 2 101 508 3 578 740 3 578 740 Yhteensä, tytäryhtiöt 89 067 194 91 124 264 Osakkuusyhtiöt Lohjan Energiahuolto Oy Loher, Lohja 6 23,1 EUR 50 456 171 107 304 Pargas Hyreshus Ab, Parainen 1 022 34,1 EUR 1 719 82 010 71 369 Pargas Vatten Ab, Parainen 22 500 50,0 EUR 378 423 384 576 472 941 Taftøy Kalk AS, Taftøy, Norja 5 000 50,0 NOK 5 000 000 600 432 600 432 Yhteensä, osakkuusyhtiöt 1 067 189 1 252 046 Muut yhtiöt Archipelagia Golf Ab Oy, Parainen 10 0,0 EUR 1 682 20 523 20 523 OOO Kamennyi Lev, Pietari, Venäjä 1 100,0 RUR 200 000 0 Köpings Företagarforum AB, Köping, Ruotsi 1 0,1 SEK 5 000 554 Lappeenrannan Kerho Oy, Lappeenranta 15 0,0 EUR 0 138 138 Lappeenrannan Urheilutalo, Lappeenranta 34 0,0 EUR 0 0 Lohjan Puhelin Oy, Lohja 5 0,0 EUR 84 135 Pargas Idrotts- och ungdomsgård Ab, Parainen 1 500 0,0 EUR 12 614 12 816 12 816 Paraisten Puhelin Oy, Parainen 4 100 0,0 EUR 2 758 10 061 10 061 Päijät-Hämeen Puhelinyhdistys, Lahti 17 0,0 EUR 0 1 293 1 293 AS Rocca al Mare Suurhall, Tallinna, Viro 4 0,1 EEK 40 9 587 Savonlinnan Puhelinyhdistys, Savonlinna 9 0,0 EUR 3 027 3 252 3 252 Specialty Minerals Nordic Oy Ab, Lappeenranta 11 680 4,7 EUR 330 394 1 434 643 1 434 643 Suur-Savon Sähkö Oy, Mikkeli 250 0,0 EUR 420 86 86 Vaasan Läänin Puhelin Oy, Ylistaro 2 0,0 EUR 27 342 342 Vakka-Suomen Puhelin Oy, Uusikaupunki 9 0,0 EUR 151 1 170 1 170 Vaasan Puhelin Oy, Vaasa 2 0,0 EUR 27 740 740 Verdalskalk AS, Verdal, Norja 30 10,0 NOK 3 000 000 456 983 456 983 Viljavuuspalvelu Oy, Mikkeli 6 490 13,0 EUR 109 154 101 779 101 779 Yhteensä, muut yhtiöt 2 043 825 2 054 101 2

23 Liite 10 Vaihtuvat vastaavat 1000 euro Vaihto-omaisuus Konserni Emoyhtiö 31.12.2004 31.12.2003 31.12.2004 31.12.2003 Aineet ja tarvikkeet 18 800 15 720 9 781 Valmiit ja keskeneräiset tuotteet 17 968 17 418 9 365 Ennakkomaksut 1 14 0 Yhteensä 36 769 33 152 19 146 Lyhytaikaiset saamiset Konserni Emoyhtiö 31.12.2004 31.12.2003 31.12.2004 31.12.2003 Myyntisaamiset Konserniyhtiöt 2 734 Osakkuusyhtiöt 58 80 58 Muut 29 208 28 339 12 170 Yhteensä 29 266 28 418 14 962 Siirtosaamiset Konserniyhtiöt 2 069 Muut 4 118 2 078 3 523 Yhteensä 4 118 2 078 5 592 Muut saamiset Muut 2 442 5 145 5 16 773 Yhteensä 2 442 5 145 5 16 773 Yhteenveto Konserniyhtiöt 4 803 Osakkuusyhtiöt 58 80 58 Muut 35 768 35 562 15 698 16 773 Yhteensä 35 826 35 642 20 559 16 773 Siirtosaamisten erittely, ulkoiset Rahoitus 1 178 Verosaamiset 3 006 84 2 868 Muut 1 111 816 655 Yhteensä 4 118 2 079 3 523

Liite 11 Oman pääoman muutos 1000 euro Konserni Emoyhtiö 2004 2003 2004 2003 Osakepääoma 1.1. 1 000 0 1 000 8 Uusmerkintä 1 000 992 Osakepääoma 31.12. 1 000 1 000 1 000 1 000 Pääomalaina 1.1. 49 000 0 49 000 0 Lisäys 5 755 49 000 5 755 49 000 Pääomalaina 31.12. 54 755 49 000 54 755 49 000 Voitto/tappio edellisiltä tilikausilta 1.1. 2 585 0 8 529-6 Muuntoero 1 321-3 485 Muu muutos 422-353 -4 Voitto/tappio edellisiltä tilikausilta 31.12. 4 328-3 838 8 525-6 Tilikauden voitto/tappio 12 526 6 423-2 098 8 535 Oma pääoma yhteensä 72 609 52 585 62 182 58 529 Jakokelpoiset varat Voitto/tappio edellisiltä kausilta 4 328-3 838 8 525-6 Tilikauden voitto/tappio 12 526 6 423-2 098 8 535 Kertyneistä poistoeroista ja vapaaehtoisista varauksista omaan pääomaan merkitty osuus -5 729 Muu ei jakokelpoinen vara -185-191 Jakokelpoiset varat yhteensä 10 940 2 395 6 427 8 529 NORDKALK OYJ ABP:N OSAKKEENOMISTAJAT Omistusosuus % Määrä Ahlström Capital Oy 26,2 * 261 650 CapManin hallinnoimat rahastot 26,2 261 650 Åbo Akademin säätiö 8,0 79 838 Veritas-ryhmä 7,7 77 398 Alandia-Yhtiöt 7,7 77 398 Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. 6,4 63 854 Furuvik Invest Ab 5,8 58 049 Yhtiön johto 4,7 47 601 Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet 1,9 19 350 Rettig-Yhtymä Oy 1,9 19 350 Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne 1,0 9 675 William Thurings stiftelse 1,0 9 675 K.H. Renlunds stiftelse 1,0 9 675 Petter och Margit Forsströms stiftelse till 0,5 4 837 Karl och Olivia Forsströms minne Yhteensä 100,0 % 1 000 000 kpl * Ahlström Capitalin johto omistaa 0,2 %. 4

25 Liite 12 Rahoitus Nordkalkin tavoitteena on tasapainoinen rahoitusrakenne. Rahoitus koostuu osakepääomasta, kahdesta pääomalainasta yhteismäärältään 54,7 MEUR, debentuurilainasta määrältään 40 MEUR, vendor notesta määrältään 20 MEUR, pankkilainasta määrältään 31,5 MEUR sekä sitoutuneesta luottolimiitistä määrältään 104,5 MEUR. Vuoden 2004 päättyessä luottolimiitistä oli käyttämättä 19,5 MEUR. Nykyiset rahoitusjärjestelyt ovat voimassa vuosiin 2008-2009 asti. Liite 13 Pakolliset varaukset 1000 euro Konserni Emoyhtiö 31.12.2004 31.12.2003 31.12.2004 31.12.2003 Rahoituskulut 5 378 Rakennejärjestelyt 946 1 139 Varaus ympäristövastuuta varten 727 728 151 Yhteensä 1 673 7 245 151 Liite 14 Pitkäaikainen vieras pääoma 1000 euro Konserni Emoyhtiö 31.12.2004 31.12.2003 31.12.2004 31.12.2003 Lainat rahalaitoksilta 118 054 85 346 109 500 35 000 Eläkelainat 2 247 2 260 Laskennallinen verovelka (Liite 7) 17 208 17 213 Muut pitkäaikaiset korolliset velat 62 816 122 652 60 000 61 300 Muut pitkäaikaiset korottomat velat 130 162 130 Yhteensä 200 456 227 633 169 630 96 300 Pitkäaikaiset korolliset velat 183 118 210 258 169 500 96 300 Pitkäaikaisen vieraan pääoman lyhennykset: Vuosi 2-5 Yli 5 Vuosi 2-5 Yli 5 Lainat rahalaitoksilta 117 482 572 109 500 Eläkelainat 2 247 Laskennallinen verovelka (Liite 7) 17 208 Muut pitkäaikaiset korolliset velat 62 179 637 60 000 Muut pitkäaikaiset korottomat velat 130 130 Yhteensä 179 661 20 795 169 500 130

Liite 15 Lyhytaikainen vieras pääoma 1000 euro Lyhytaikaiset korottomat velat Konserni Emoyhtiö 31.12.2004 31.12.2003 31.12.2004 31.12.2003 Ostovelat Konserniyhtiöt 864 Osakkuusyhtiöt 15 15 Muut 17 664 16 588 7 327 Yhteensä 17 679 16 588 8 206 Ennakkomaksut Muut 33 34 Yhteensä 33 34 Siirtovelat Konserniyhtiöt 1 Muut 19 660 13 571 13 434 5 413 Yhteensä 19 660 13 571 13 435 5 413 Muut korottomat velat Konserniavustus 136 Muut 6 771 8 815 2 648 1 Yhteensä 6 771 8 815 2 648 137 Yhteenveto Konserniyhtiöt 865 Konserniavustus 136 Osakkuusyhtiöt 15 15 Muut 44 128 39 008 23 409 5 414 Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä 44 143 39 008 24 289 5 550 Lyhytaikaiset korolliset velat Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset Muut 12 007 3 213 7 000 Muut lyhytaikaiset korolliset velat Konserniyhtiöt 1 000 Muut 76 2 202 4 Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä 12 083 5 415 8 000 4 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 56 226 44 423 32 289 5 554 Siirtovelkojen erittely, ulkoiset Myyntiin kohdistetut erät 1 004 749 259 Henkilöstökustannus 5 920 4 283 3 493 Vastuut 90 90 Verovelat 498 936 Rahoituserät 9 174 6 497 9 120 5 413 Muut 2 974 1 106 472 Yhteensä 19 660 13 571 13 434 5 413 6

27 Liite 16 Vakuudet Vakuudet, vastuusitoumukset ja leasingsopimukset 1000 euro Konserni Emoyhtiö 31.12.2004 31.12.2003 31.12.2004 31.12.2003 Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöön Rahalaitoslainat 116 500 40 106 116 500 Annetut kiinnitykset 199 740 199 801 198 782 Muut kiinnitykset Annetut kiinnitykset 554 551 Kiinnitykset yhteensä 200 294 200 352 198 782 Muut annetut vakuudet Annettu vakuus 130 007 129 574 128 156 Muut vakuudet yhteensä 130 007 129 574 128 156 Pantit muiden sitoumuksen vakuudeksi Kiinteistökiinnitykset 959 959 Muut kiinnitykset 34 34 34 Vakuudet yhteensä 331 294 330 918 326 972 Vastuusitoumukset Takuusitoumukset: Tytäryhtiöiden puolesta 11 383 Osakkuusyhtiöiden puolesta 269 269 269 Muiden puolesta 901 1 000 0 Eläkevastuut 45 45 Muut vastuusitoumukset 52 Yhteensä 1 215 1 366 11 652 Leasingsopimukset Tehtyihin sopimuksiin perustuvat leasingmaksut tulevat seuraavina vuosina olemaan: Tulevat 12 kuukautta 5 991 4 344 Myöhemmin 29 972 26 309 Yhteensä 35 963 30 653

Liite 17 Rahoitusleasingin oikaisu Nordkalk-konsernissa Vaikutus jos rahoitusleasingsopimukset kirjattaisiin taseen varoihin ja velkoihin sekä maksut poistoina, lyhennyksinä ja korkokustannuksina: MEUR Liikevoitto Rahoituserät Voitto ennen satunnaisia eriä Tuloslaskelmassa 2004 2003 2004 2003 2004 2003 Esitelty tuloslaskelmassa 37,9 34,0-17,5-18,5 20,4 15,5 Leasingmaksuihin sisältyvien korkokulujen oikaisu 1,1 1,1-1,1-1,1 Oikaistu tuloslaskelma 39,0 35,1-18,6-19,6 20,4 15,5 Pysyvät vastaavat Vieras pääoma Taseen loppusumma Taseessa 2004 2003 2004 2003 2004 2003 Esitetty tasearvo 258,8 259,5 256,7 272,1 344,2 343,1 Leasingomaisuuden jäännösarvo 34,7 28,8 29,9 28,8 34,7 28,8 Oikaistu tasearvo 293,5 288,3 286,6 300,9 378,9 371,9 Omavaraisuus (%) Tilinpäätöksen mukaan laskettu 24,9 18,6 Tuloslaskelman ja taseen oikaisujen jälkeen laskettu 22,7 17,2 Liite 18 Johdannaissopimusten nimellisarvo 1000 euro 31.12.2004 31.12.2003 Nimellisarvot Valuuttatermiinisopimukset 83 296 76 347 joista suljettu 1 763 Sähkötermiinisopimukset 10 117 11 994 Koronvaihtosopimukset 87 000 87 000 Markkina-arvo Valuuttatermiinisopimukset -2 886 1 435 Sähkötermiinisopimukset -98 1 255 Koronvaihtosopimukset -931 623 Markkina-arvon laskennassa noudatettu periaate: Valuuttatermiinisopimukset, sähkötermiinisopimukset ja koronvaihtosopimukset on arvostettu markkina-arvoihin. Johdannaissopimuksia käytetään konsernin valuuttariskien, ostosriskien ja korkoriskien vähentämiseksi. 8

29 Liite 19 Rahoitusriskien hallinta Rahoituspolitiikkansa mukaisesti Nordkalk suojaa osan ulkomaisten tytäryhtiöittensä omasta pääomasta. Suojausta käytetään vain merkittäviin avoimiin positioihin, joita on ruotsin kruunuissa ja puolan zloteissa. Suojaukseen käytetään valuuttatermiinejä. Nordkalkin hallituksen päätöksen mukaisesti molempien valuuttojen positiot voidaan suojata 75 % asti. Suojausaste vaihtelee riippuen valuutan arvoa koskevista arvioista. Pääperiaatteena on riskin välttäminen ja pitkäjänteinen toiminta. Muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Nordkalk käyttää valuuttatermiinejä myös suojaamaan puolet kuuden kuukauden operatiivisesta nettovaluuttapositiostaan. Sähkötermiinejä käytetään budjetoidun sähkönkulutuksen hinnan suojaamiseen. Suojaus perustuu alimpaan ja ylimpään mahdolliseen suojaustasoon. Mitä pidempi periodi on, sitä alempi on ylin suojaustaso. 52 viikon jaksolla, joka seuraa raportointiajankohtaa, ylin suojausaste on 80 %. Koronvaihtosopimuksia käytetään korkoriskin hallitsemiseen. Nordkalk suojaa suurimman osan rahoituskustannuksistaan vaihtamalla vaihtuvat korot kiinteisiin korkoihin. Valuutta- ja sähkötermiinit sekä koronvaihtosopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän markkina-arvoihin ja raportoidaan osavuosikatsauksissa ja vuositilinpäätöksissä. Tunnuslukujen laskentakaavat Sijoitetun pääoman tuotto (ROC), % Voitto ennen satunnaisia eriä + korko- ja muut rahoituskulut x 100 Taseen loppusumma - koroton vieras pääoma, keskimäärin tilikauden aikana Oman pääoman tuotto (ROE), % Voitto ennen satunnaisia eriä - tuloslaskelman verot x 100 Oma pääoma + vähemmistöosuus, keskimäärin tilikauden aikana Korkokate Liikevoitto + rahoitustuotot Korkokulut Jalostusarvo Liikevoitto + palkat sivukuluineen + poistot Henkilöstö keskimäärin Nettovelkaantumisaste (Gearing), % Korollinen vieras pääoma - rahat ja pankkisaamiset - muut korolliset saamiset x 100 Oma pääoma + vähemmistöosuus Omavaraisuusaste, % Oma pääoma + vähemmistöosuus x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakkomaksut

Viisivuosikatsaus Tuloslaskelma Liikevaihto muutos-% ulkomaanosuus Liikevoitto % liikevaihdosta Voitto ennen satunnaisia eriä % liikevaihdosta Voitto ennen veroja ja vähemmistöosuuksia % liikevaihdosta Tilikauden voitto/tappio 2004 2003 2) 2002 1) 2001 1) 2000 1) Meuro 270,6 259,8 252,0 215,9 202,8 % 4,1 3,1 16,7 6,5 8,2 % 34,4 35,1 33,7 35,7 35,9 Meuro 37,9 34,0 35,2 24,1 20,3 % 14,0 13,1 14,0 11,2 10,0 Meuro 20,4 15,5 20,0 18,0 15,7 % 7,6 6,0 7,9 8,3 7,8 Meuro 20,4 15,5 16,4 4,5 15,2 % 7,6 6,0 6,5 2,1 7,5 Meuro 12,5 6,4 8,1-0,1 7,9 Tase Pysyvät vastaavat Vaihto-omaisuus Muut vaihtuvat vastaavat Vähemmistöosuus Oma pääoma Korollinen vieras pääoma Koroton vieras pääoma Taseen loppusumma Meuro 258,8 259,5 225,2 223,9 209,6 Meuro 36,8 33,2 29,3 30,0 28,5 Meuro 48,6 50,4 46,2 43,3 53,2 Meuro 13,2 11,2 11,7 9,0 8,5 Meuro 72,6 52,6 202,0 201,6 199,8 Meuro 195,2 215,7 21,3 20,1 15,1 Meuro 63,2 63,6 65,6 66,6 67,9 Meuro 344,2 343,1 300,7 297,2 291,3 Tunnusluvut Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta Poistot Tutkimus- ja kehityskulut % liikevaihdosta Sijoitettu pääoma Sijoitetun pääoman tuotto Oman pääoman tuotto Nettovelkaantumisaste Korkokate Omavaraisuusaste, ei sis pääomalainaa Omavaraisuusaste, sis pääomalainan Työntekijää kohden Liikevaihto Jalostusarvo Palkat sivukuluineen Voitto ennen satunnaisia eriä Meuro 22,3 22,0 29,4 33,0 49,1 % 8,2 8,5 11,7 15,3 24,2 Meuro 24,5 23,4 22,2 21,2 19,3 Meuro 3,5 4,5 4,5 3,9 3,7 % 1,3 1,7 1,8 1,8 1,8 Meuro 281,0 279,5 235,1 230,7 223,4 % 13,7 13,4 15,3 11,0 10,4 % 22,0 10,6 13,6 14,0 9,5 % 216,3 318,3 4,8 4,1-1,3 kertaa 2,3 2,1 4,3 3,3 3,1 % 9,0 4,3 37,9 37,2 37,2 % 24,9 18,6 37,9 37,2 37,2 1000 euro 205 195 188 151 156 81 76 74 60 59 34 33 31 28 29 16 12 15 13 12 Henkilöstö keskimäärin Henkilöstö kauden lopussa 1 317 1 330 1 341 1 433 1 302 1 288 1 310 1 311 1 308 1 435 1) Vanha Nordkalk-konserni 2) NK-Holding-konserni 0

31 Tilintarkastuskertomus Nordkalk Oyj Abp:n osakkeenomistajille Olemme tarkastaneet Nordkalk Oyj Abp:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. 31.12.2004. Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen sekä konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja emoyhtiön hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös, joka konsernin osalta osoittaa 12 526 000 euron voittoa sekä emoyhtiön osalta 2 098 000 euron tappiota, on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös konsernitilinpäätöksineen voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Helsingissä 27. tammikuuta 2005 KPMG OY AB Sixten Nyman KHT

Hallitus ja johtoryhmä Orvo Siimestö (ylh. vas.), Christoffer Taxell, Jan Inborr, Jukka Järvelä (alh. vas.), Björn Mattsson ja Morten Ahlström Hallitus 2004 Johtoryhmä Hallituksen puheenjohtaja Björn Mattsson s. 1941 Filosofian lisensiaatti, vuorineuvos Patria Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, Hartwall Oy Ab:n hallituksen jäsen Morten Ahlström s. 1943 Kauppatieteiden maisteri Ahlström Capitalin hallituksen puheenjohtaja Quartona Ltd:n hallituksen puheenjohtaja, Enics AG: n ja Å&R Carton AB:n hallitusten jäsen Jan Inborr s. 1948 Diplomiekonomi Toimitusjohtaja, Ahlström Capital Ahltronix Oy:n, Vacon Oyj:n, Enics AG:n ja Soldino Oy:n hallitusten puheenjohtaja, Ahlström Oyj:n, Å&R Carton AB: n ja Åbo Akademin säätiön hallitusten jäsen Jukka Järvelä s. 1969 Kauppatieteiden maisteri Partner, CapMan Tokmanni Oy:n ja Tamore Group Oy:n hallitusten puheenjohtaja, Tamore Oy: n, Printel Oy:n, Espe Group Oy: n, Espe Oy:n, Finlayson Oy:n ja Ewona Oy: n hallitusten jäsen Orvo Siimestö s. 1943 Kauppatieteiden maisteri Senior Advisor, CapMan Noiro Oy:n hallituksen jäsen Christoffer Taxell s. 1948 Oikeustieteen kandidaatti, ministeri Åbo Akademin kansleri, Finnairin hallituksen puheenjohtaja, Raisio Yhtymä Oyj:n, Sampo Oyj:n, Stockmann Oyj Abp:n, Skandia AB:n ja Boliden AB:n hallitusten jäsen Christer Sundström s. 1943 Filosofian maisteri Toimitusjohtaja, Nordkalk Yhtiön palveluksessa vuodesta 1974 Gunilla Bergmann s. 1956 Diplomikirjeenvaihtaja Viestintäjohtaja Yhtiön palveluksessa vuodesta 1998 Kjell Bärtzner s. 1943 Ekonomi Toimitusjohtaja, Nordkalk AB, Ruotsi Yhtiön palveluksessa vuodesta 1971 Jarmo Ellmén s. 1953 Kauppatieteiden maisteri Rahoitusjohtaja Yhtiön palveluksessa vuodesta 2003 Eelis Eskelinen s. 1953 Diplomi-insinööri Divisioonajohtaja, Paperipigmentit Yhtiön palveluksessa vuodesta 1980 Paavo Nikkari s. 1947 Agronomi Divisioonajohtaja, Karbonaatti Suomi Yhtiön palveluksessa vuodesta 1981 Kim Nordell s. 1959 Kauppatieteiden maisteri Talousjohtaja Yhtiön palveluksessa vuodesta 1983 Esa Tikka s. 1953 Ekonomi Divisioonajohtaja, Poland & Germany Yhtiön palveluksessa vuodesta 1980 Tarmo Tuominen s. 1962 Filosofian maisteri Divisioonajohtaja, Industrial Lime Yhtiön palveluksessa vuodesta 1982 Kari Vainio s. 1955 Varatuomari Johtaja, lakiasiat ja henkilöstö Yhtiön palveluksessa vuodesta 1993 2

33 Konsernirakenne Nordkalk AB Ruotsi, Gotlanti 100 % Kalkproduktion Storugns AB (KPAB), Gotlanti 67 % Nordkalk Oyj Abp Suomi, Parainen Nordkalk AS Viro, Vasalemma 100 % Nordkalk GmbH Saksa, Lyypekki 100 % OOO Kamennyi Lev Venäjä, Pietari 100 % * Nordkalk Sp. z o.o. Puola, Krakova 100 % * Nordkalk Miedzianka S.A. Puola, Piekoszow 100 % * Yhtiöt yhdistyivät 1.3.2005 Nordkalk Sp. z o.o:ksi Inkoo Shipping Oy Ab Suomi, Inkoo 60 % Suomen Karbonaatti Oy Suomi, Lappeenranta 51 % Muut merkittävät yhtiöt Specialty Minerals Nordic Oy Ab Suomi, Helsinki 5 % Verdalskalk AS Norja, Verdal 10 %

Henkilöstöraportti 2004 Kaivosmittaaja Maarit Visaheimo (vas.), louhintatyönjohtaja Jukka Viitala ja panostaja Tomas Österman 4

35 Henkilöstö 2004 Vuoden 2004 lopussa Nordkalkissa työskenteli 1288 henkilöä (edellisenä vuonna 1310). Henkilöstöstä 20 % on naisia ja 80 % miehiä. Tuntityöntekijöitä on 66 % ja toimihenkilöitä vastaavasti 34 % henkilöstöstä. Suomessa ja Ruotsissa lähes kaksi kolmasosaa ja Puolassakin yli puolet nordkalklaisista on työskennellyt yhtiön palveluksessa yli 10 vuotta. Tämä kertoo paitsi sitoutuneisuudesta, myös siitä, että yrityksessä on paljon pitkän työkokemuksen tuomaa ammattitaitoa ja osaamista. Ruotsissa karbonaattituotteita valmistava divisioona yhdistettiin vuodenvaihteessa Industrial Lime -divisioonaan. Hallinnon yksinkertaistuminen ja tehostuminen merkitsee muutaman työpaikan vähennystä, ja joillekin löydettiin uusia tehtäviä Nordkalkin sisällä. Nordkalkin järvikalkitustoiminto päätettiin myydä keväällä 2005 toimintansa aloittavalle yhtiölle, johon siirtyy myös toiminnosta vastannut henkilöstö. Nordkalk omistaa uudesta Movab AB -nimisestä yhtiöstä 19,5 prosenttia. Henkilöstön määrä Puolassa oli 276 vuoden 2004 lopussa (299 vuonna 2003). Viime vuonna käynnistynyt prosessi Nordkalkin Puolan-toimintojen yhdistämiseksi saatiin päätökseen 1.3.2005, jolloin Nordkalk Miedzianka S.A. sulautui Nordkalk Sp. z o.o:hon. Henkilöstön määrä Henkilöiden lukumäärä 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Henkilöstöryhmät Henkilöiden lukumäärä 1400 1200 1000 800 600 400 200 Suomi Ruotsi Puola Viro Yhteensä naisia miehiä toimihenkilöitä työntekijöitä 0 Suomi Ruotsi Puola Viro Yhteensä Puola 21 % Henkilöstön määrä maittain Viro 10 % Suomi 51 % Ikäjakautuma Henkilöiden lukumäärä 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 15-19 25-29 35-39 45-49 55-59 65-69 20-24 30-34 40-44 50-54 60-64 70- Suomi Ruotsi Puola Viro Ikä vuosina Ruotsi 18 % Palveluvuodet Henkilöiden lukumäärä 320 280 240 200 160 120 80 40 Suomi Ruotsi Puola Viro 0 < 1 6-10 16-20 26-30 36-40 palvelusvuodet 1-5 11-15 21-25 31-35 41-45

Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittämisen tavoitteena on varmistaa henkilöstön ammattitaito- ja osaamistaso sekä sen järjestelmällinen ja pitkäjänteinen kehittäminen. Ammattitaitoa ja osaamista kehitetään jatkuvasti työnteon yhteydessä omalla työpaikalla sekä Nordkalkin sisäisissä valmennustilaisuuksissa ja ulkopuolisten koulutuksen järjestäjien tilaisuuksissa. Yleisiä kehittämiskohteita ammatillisen erityisosaamisen lisäksi ovat olleet esimiestyö ja johtaminen sekä tietotekniikkaosaaminen ja vieraat kielet. Vuoden 2004 aikana saatettiin loppuun keväällä 2003 käynnistynyt esimiesvalmennusohjelma. Vuonna 2004 esimiesvalmennusohjelmaa jatkettiin niin, että esimiesvalmennuksen kävi noin 70 esimiestä Suomessa ja Ruotsissa, ja vuoden lopussa kaikki Suomessa ja Ruotsissa esimiestehtävissä toimivat olivat osallistuneet valmennukseen. Ohjelma oli suunniteltu aiemmin henkilöstötutkimuksessa todettuihin kehittämistarpeisiin, joita olivat mm. palautetaidot, kyky kuunnella henkilöstöä ja hyödyntää kuulemaansa jokapäiväisessä toiminnan kehittämisessä. Valmennus antoi esimiehille valmiuksia erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin ja erityisesti kehityskeskusteluihin. Puolassa henkilöstön kehittäminen on painottunut yksilöllisen osaamisen kehittämiseen. Aikaisempia, ryhmille suunnattuja kehitysohjelmia seuraavat nyt henkilökohtaiset, yksilön tarpeiden pohjalta räätälöidyt ohjelmat. Kielten opiskelu on jatkunut englannin ja saksan kursseilla. Hallinnolliset tietojärjestelmät yhtenäistettiin vuonna 2004, ja Puolassa käytetään nyt johdonmukaisesti samoja järjestelmiä kuin Nordkalkkonsernissa. Muutos edellytti tiivistä tieto- ja laskentajärjestelmäkoulutusta koko organisaatiossa. Syksyllä järjestettiin kaksipäiväinen koulutustilaisuus, jossa Nordkalkin kahden, maaliskuussa 2005 yhdistyneen puolalaisyhtiön henkilöstö mm. kehitti yhteistyötaitojaan. 55+-ohjelma Suomessa ja Virossa henkilöstöstä 22,5 % ja Ruotsissa 32 % on yli 55-vuotiaita. Yli 50-vuotiaita on vastaavasti Suomessa 36 %, Virossa 47,5 % ja Ruotsissa 46 %. Tämä tarkoittaa sitä, että iso osa osaajia ja osaamista on siirtymässä lähivuosina eläkkeelle. Tästä syystä jo keväällä 2002 aloitettiin 55+-ohjelma, joka jatkuu edelleen. 55+-ohjelman tavoitteena on, että - ikääntyvät Nordkalkin työntekijät työskentelevät motivoituneina ja hyväkuntoisina eläkeikään tai mahdollisimman lähelle sitä - osaaminen säilyy ja sitä käytetään tehokkaasti koko Nordkalkissa - Nordkalkin kiinnostavuus työpaikkana paranee entisestään 55+-ohjelman käytännön toimenpiteitä vuonna 2004 olivat esimiesvalmennusten lisäksi yli 55-vuotiaiden kanssa käydyt syvälliset kehityskeskustelut Suomessa ja Ruotsissa sekä vapaaehtoiset terveystarkastukset Suomessa. Vuonna 2004 järjestettiin Suomessa 55+ -ohjelmaan liittyen myös kaksi TYKY-päivää, joiden tarkoituksena oli viettää virkistävä päivä monipuolisen toiminnan merkeissä sekä saada tietoa mm. oman kunnon ylläpitämisestä. Suomessa opetushallitus hyväksyi helmikuussa 2004 kaivosalan ammattitutkinnon, jota Nordkalk oli valmistellut yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa. Ammattitutkintoon johtava, kaksi vuotta kestävä oppisopimuskoulutus käynnistyi Lohjan Tytyrissä syyskuussa 2004. Oppisopimuskoulutus antaa Nordkalkille mahdollisuuden siirtää henkilöstön osaamista nuorelle polvelle ja varmistaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa. 6

37 Turvallisuus ja terveys Henkilöstön turvallisuuden, työkyvyn ja työssä viihtymisen kehittämiseen tähtääviä toimia koordinoi Suomessa Työsuojelun ja työterveyshuollon taustaryhmä, jossa ovat edustettuina henkilöstöhallinto, työsuojelu ja työterveyshuolto. Pyrkimyksenä on lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja yhtenäistää käytäntöjä toimipaikoilla. Työturvallisuus- ja työympäristöopas ilmestyi keväällä. Vuoden aikana julkaistiin useita työturvallisuutta ja -terveyttä koskevia ohjeita, esim. ohje häirinnän ehkäisemiseksi, ohjeita erilaisten suojavarusteiden hankkimisesta ja työterveyshuollon yleisohje. Suomen toimipaikkakuntien yhteinen työsuojelu- ja työterveyspäivä järjestettiin ensimmäistä kertaa, ja päivän ohjelmassa oli mm. tapaturmat nollaan -hanke ja uusiin ohjeisiin perehtyminen. Työsuojelutoiminnan päämääränä on estää henkilötapaturmat, ammattitaudit ja työhön liittyvät sairaudet. Tapaturmien ja ammattitautien osalta tavoitteeksi on asetettu 0-taso. Lappeenrannassa tähän tavoitteeseen pääsyä vauhdittaa kolmivuotinen Tapaturmat nollaan -hanke, joka jatkuu vuoteen 2006. Koko henkilöstölle on annettu koulutusta ja asennekasvatusta, ja työsuojelun merkitystä on korostettu eri yhteyksissä. Ensimmäisen vuoden aikana tapaturmien määrä laski, joskaan tavoite määrän puolittumisesta ei aivan toteutunut. Sairauspoissaolojen määrä väheni huomattavasti. Läheltä piti tapauksista tehtävien ilmoitusten määrä yli kaksinkertaistui, mikä oli tavoitetta parempi tulos. Paikallinen lainsäädäntö ohjaa työsuojelua kaikissa Nordkalkin toimimaissa. Ruotsissa Systematiskt Arbetsmiljöarbete sääntöjen edellyttämät dokumentit on koottu yhteiseen tietokantaan, joka koostuu koko yritystä koskevista ohjeista ja jokaista tuotantopaikkakuntaa varten laadituista ohjeista. Ne kattavat työympäristöön liittyvät asiat ulottuen virkistystoiminnasta suojavarusteisiin. Kaikissa toimimaissa järjestetään työturvallisuuteen liittyvää koulutusta, esimerkiksi palo- ja pelastusharjoituksia. Köpingissä Ruotsissa perehdyttiin viime vuonna rutiineihin ja riskeihin, jotka liittyvät hiilen käyttöön tuotannossa. Työtapaturmat ja poissaolot Kuolemaan johtaneita tapaturmia ei sattunut missään maassa. Työtapaturmia, jotka johtivat kolmen tai useamman päivän poissaoloon, oli viime vuonna Suomen toimipaikoissa yhteensä 29 (20 vuonna 2003). Ruotsissa kirjattiin työtapaturmia 12 (12) ja Puolassa 4 (4). Toisin kuin Suomessa, luvuissa ovat mukana myös sellaiset työtapaturmat, joista ei seurannut poissaoloa. Virossa ei kirjattu viime vuonna yhtään työtapaturmaa. Huolimatta ikääntyneiden suhteellisen suuresta osuudesta henkilöstössä siirrytään Nordkalkista ennenaikaiselle eläkkeelle harvoin ja sairauspoissaolojen määrä on selvästi Suomen teollisuuden keskiarvon alapuolella. Suomen toimipaikkojen tuntityöntekijöiden, joita on 362, poissaoloprosentti oli 3,3 vuonna 2004 (5,8 % vuonna 2003). Sairaudesta johtuvien poissaolojen osuus oli 3,0 % (5,3 %) ja työtapaturmista johtuvien osuus 0,3 % (0,5 %). Viimeisimmät saatavissa olevat Suomen teollisuuden luvut ovat vuodelta 2003: kokonaispoissaoloprosentti oli 6,1, josta sairauspoissaolojen osuus oli 5,7 % ja työtapaturmista johtuvien 0,4 %. Ruotsissa Nordkalkin kokonaispoissaoloprosentti oli 5,7 % (5,1 % vuonna 2003), ja luvussa ovat mukana sekä toimihenkilöt että työntekijät. Työterveyshuollossa vilkas vuosi Työterveyshuollon piirissä on koko henkilöstö Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Vain Paraisilla toimii oma työterveysasema, muilla paikkakunnilla palvelut ostetaan. Paraisten terveysasema koordinoi työterveyshuoltoa koko Suomessa ja tekee yhteistyötä työsuojeluasoissa henkilöstöhallinnon kanssa. Keväällä julkaistu työterveyshuollon yleisohje varmistaa, että kaikilla Suomen toimipaikkakunnilla tarjotaan samat palvelut ja tilastointi on samanlaista. Ruotsissa työterveyshuoltoa koskevien sopimusten sisältö vaihtelee hieman paikkakunnittain. Lakisääteisen ennalta ehkäisevän terveydenhoidon ohella Nordkalk tarjoaa henkilöstölleen Suomessa yleislääkäripalvelut sekä peruslaboratoriopalvelut. Sairaanhoito on työterveyshuoltopainotteista, eli huomio on ensisijaisesti suoraan työkykyyn liittyvissä sairauksissa. Työterveyshuollon yleisohje laajensi hieman sairaanhoitopalveluja kattamaan tiettyjä erikoisaloja, kun kysymyksessä on työkykyyn vaikuttava sairaus. Vuosi 2004 oli työterveyshuollossa vilkas. Työterveyshuolto osallistuu näkyvästi 55+-ohjelmaan mm. tarjoten ikääntyneille työntekijöille vapaaehtoisia terveystarkastuksia. Se oli mukana järjestämässä 55+ohjelmaan kuuluville virkistyspäiviä, joiden painopiste oli liikunnassa ja oikeissa ravintotottumuksissa. Yksilökuntoutuksen ohella aloitettiin valmistelut kahden kuntoutusryhmän muodostamiseksi. Ne aloittavat toimintansa vuoden 2005 alkupuolella, ja molempiin osallistuu nordkalklaisia useilta eri toimipaikoilta. Ruotsissa tehtiin edellisvuonna henkilöstölle kyselytutkimus työterveyshuollosta. Se osoitti, että henkilökunta on pääosin tyytyväinen saamiinsa palveluihin, joskin työterveyshuollolle asetetaan paljon odotuksia: yhtäältä toivotaan ennaltaehkäisevää toimintaa esim. liikuntaharrastusten tukemisen muodossa, toisaalta sairaanhoitopalveluja haluttaisiin laajentaa kattamaan muitakin kuin työkykyyn liittyviä sairauksia.

Ympäristöraportti 2004 8

39 Tavoitteena kestävä kehitys Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä. Toiminnan vaikutuksia ympäristöön seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Nordkalk-konsernin yhteisen ympäristöpolitiikan mukaisesti. Tässä raportissa kerromme toimintamme vaikutuksesta ympäristöön sekä toteutuneista ja suunnitelluista toimenpiteistä ympäristökuormituksen vähentämiseksi kaikissa toimintamaissamme. Nordkalk pyrkii toiminnassaan kestävään kehitykseen, johon kuuluu ympäristövaikutuksien huomioiminen asetettaessa toiminnalle tavoitteita. Tuotteita ja työmenetelmiä kehitetään niin, että louhinnan ja jalostuksen ympäristövaikutukset voidaan minimoida. Monipuolinen seuranta kasvattaa ympäristötietoisuutta; kestävä kehitys edellyttää jatkuvaa parantamista. Kaikki Nordkalkin tuotantolaitokset Suomessa ja koko toiminta Ruotsissa on sertifioitu ISO 14001 ympäristöstandardin mukaisesti, mikä edistää jatkuvan parantamisen toteutumista ympäristötyössä. Ympäristösuunnitelmien laatiminen on osa vuosittaista strategista suunnittelua, ja ympäristötyötä seurataan säännöllisten arviointien avulla. Vastuu tuotantoon liittyvistä ympäristökysymyksistä on divisioonien johdolla. Nordkalkin intranetiin on perustettu ympäristösivusto, ja päätökset, raportit ja suunnitelmat ovat elektronisessa muodossa. Näin pyritään lisäämään henkilöstön ympäristötietoisuutta ja -vastuullisuutta sekä innostamaan mahdollisimman moni mukaan ympäristötyöhön. Lappeenrannassa on uusittu paikallinen ympäristöselonteko. Se kuvaa ympäristön tilaa koko tehdasalueella, jolla Nordkalkin lisäksi toimii muita yrityksiä. Ympäristö huomioidaan tuotannon eri vaiheissa, ja lisäksi Nordkalk tarjoaa ympäristökoulutusta asiakkailleen. Urakoitsijoilta ja alihankkijoilta edellytetään ympäristöpolitiikan vaatimusten noudattamista, mikä varmistetaan sopimuksen solmimisen yhteydessä. Lisäksi urakoitsijoiden toiminta tarkastetaan säännöllisesti ympäristöarviointien yhteydessä. Nordkalkilla on toimintaa eri puolilla Itämeren aluetta, ja yritys pyrkii aktiivisesti vähentämään omia päästöjään sekä ilmaan että veteen. Nordkalk on mukana useissa tutkimus- ja kehityshankkeissa, jotka tähtäävät ympäristön tilan parantamiseen. Esimerkiksi hiilidioksidin hyötykäyttöä ja loppusijoitusta tutkitaan suomalaisten tutkimuslaitosten kanssa, ja Nokialla sijaitsevan Alinenjärvi-järviketjun vedenlaatua parannetaan kalkitsemalla. Nordkalk osallistuu Pro Saaristomeri -projektiin, jonka tavoitteena on parantaa Saaristomeren tilaa. Louhella Nordkalk osallistuu yhdessä mm. Etelä-Savon ympäristökeskuksen, Savonlinnan kaupungin ja läheisten kuntien kanssa hankkeeseen, jolla parannetaan Saimaaseen kuuluvan Ylä-Enoveden happitasapainoa. Ruotsissa on vuodesta 1977 toteutettu maailman laajinta ympäristökalkitusohjelmaa. Nordkalk on ollut mukana kehittämässä ohjelmaa ja osallistuu siihen aktiivisesti. Nordkalk osallistuu hankkeiseen, jotka liittyvät vesihuoltoon ja kompostointiin. Suomen ympäristökeskuksen johtamassa Ravinnesampo-projektissa selvitettiin haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä. Kompostoinnin tehostamista - mm. Nordkalk Veloxin avulla - on tutkittu yhdessä Jyväskylän ja Helsingin yliopiston sekä VTT:n kanssa Tehokomp-projektissa. Green Know How, johon Nordkalk osallistuu muutaman muun lounaissuomalaisen yrityksen kanssa, on yhteishanke ympäristöliiketoiminnan kehittämiseksi Varsinais-Suomessa. Ympäristöpolitiikan pääperiaatteet Arvot ja tavoitteet - kestävä kehitys - voimassa olevia ympäristölakeja ja -säädöksiä noudatetaan - ympäristönäkökohdat huomioidaan toiminnassa - tiedottaminen ympäristösuojelun kehityksestä, toimenpiteistä ja tuloksista Jatkuva parantaminen - ympäristövaikutukset huomioidaan kehitettäessä tuotteita ja tuotantoprosesseja - ympäristösuunnitelmat ovat osa strategista suunnittelua, ja ne sisältävät ympäristönäkökohdat - päämäärät ja -toimenpiteet - investointisuunnitelmiin sisältyy arvio investointien ympäristövaikutuksista - ympäristötyötä arvioidaan säännöllisesti

Ympäristövaikutukset Osa tuotantolaitoksista sijaitsee kaupungeissa ja taajamissa, joten naapurusto asettaa toiminnalle monia vaatimuksia. Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä 28 paikkakunnalla Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Puolassa. Toiminnan merkittävimmät paikalliset ympäristöhaitat ovat melu, tärinä ja pöly. Muita haittoja ovat louhinnasta syntyvä sivukivi ja tuotantoprosessien sivutuotteet. Tuotantoprosessit Kalkkikiveä louhitaan kallioperästä joko avolouhintana tai maanalaisissa kaivoksissa. Kivi kuljetetaan karkeamurskaukseen ja lajitteluun, jonka jälkeen se menee edelleen jalostettavaksi. Toiminnasta aiheutuu tärinää, melua ja pölyämistä ja avolouhos muuttaa maisemaa. Varsinaisen hyötykiven lisäksi joudutaan usein louhimaan myös sivukiveä, jota voidaan hyödyntää sepelinä. Kallioperässä olevia halkeamia pitkin pohjavesi valuu kaivokseen, ja avolouhokseen valuu myös pintavesi. Tämä voi vaikuttaa alueen pohjaveden tasoon. Karbonaattituotteet ovat murskattua, jauhettua tai seulottua kalkkikiveä eli kalsiumkarbonaattia (CaCO 3 ). Kalkkikiven jauhaminen on kuivaprosessi, joten pölynmuodostus on kalkkikivijauhetehtaiden suurin haitta ympäristölle. Pölypäästöjä voidaan kuitenkin rajoittaa tehokkaasti puhdistamalla poistoilma suodattimien avulla. Karbonaattituotteita käytetään mm. maanparannusaineena, hiilivoimaloiden savukaasujen puhdistukseen ja veden alkalointiin. Lisäksi niiden käyttö on yleistä rakennusaineissa, eläinten rehuissa sekä asfaltin ja paperin täyteaineina. Nordkalk rikastaa Lappeenrannan kaivoksen kiviraaka-aineesta kalsiittia ja wollastoniittia. Nordkalkin tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy jatkojalostaa rikastetun kalsiitin paperipigmentiksi. Rikastusprosessi on pääosin suljettu. Tarpeen vaatiessa saostusaltaista lasketaan valvotusti vettä läheiseen Rakkolanjokeen, johon laskee myös kaupungin jätevedenpuhdistamon vesi. Poltettua kalkkia valmistetaan kuumentamalla murskattu ja lajiteltu kalkkikivi noin 1000 ºC:ssa joko kierto- tai kuilu-uunissa. Kalkkikivi (CaCO 3 ) hajoaa kalsiumoksidiksi eli poltetuksi kalkiksi (CaO) ja hiilidioksidiksi (CO 2 ). Polttoaineena käytetään kivihiiltä, öljyä tai kaasua. Poltettu kalkki on rakeista tai jauhemaista. Eri tuotteet saadaan murskaamalla, seulomalla ja jauhamalla. Savukaasut sisältävät typen oksideja (NO X ), hiilidioksidia (CO 2 ) sekä vaihtelevia määriä rikkidioksidia (SO 2 ). Valmistusprosessi aiheuttaa myös pölypäästöjä, joiden vähentämiseksi uunin savukaasut kulkevat sähkö- tai tekstiilisuodattimen läpi. Suodattimelta edellytetään erittäin hyvää erottelukykyä. Tuotteita käytetään mm. raudan- ja teräksenvalmistuksessa, sulfiittimalmien rikastamisessa, selluloosan ja paperipigmenttien valmistuksessa, maapohjan stabiloinnissa sekä vedenpuhdistuksessa. Myös hiilivoimalaitosten savukaasujen puhdistuksessa käytetään poltettua kalkkia. Sammutettua kalkkia valmistetaan lisäämäällä vettä poltettuun kalkkiin. Kalsiumoksidi reagoi veden kanssa muodostaen kalsiumhydroksidia (Ca(OH) 2 ), eli sammutettua kalkkia, joka on kuivaa, puuterimaista, vaaleaa jauhetta. Sammutetun kalkin valmistuksessa vapautuu lämpöä ja vesihöyryä. Tehokkaan pölynpoiston ansiosta päästöt ilmaan jäävät merkityksettömiksi. Sammutettua kalkkia käytetään mm. kunnallisissa ja teollisissa vedenpuhdistusprosesseissa, savukaasujen puhdistuksessa ja rakennusaineteollisuudessa. Energiankulutus Karbonaattituotteiden murskaukseen, jauhamiseen ja seulomiseen kuluu sähköä. Lisäksi karbonaattituotteiden kuivaukseen käytetään joko nestekaasua tai polttoöljyä. Energian ominaiskulutus vuonna 2004 oli 0,27 GJ tuotettua karbonaattituotetonnia kohti. Karbonaattituotteiden tuotantoprosesseista on energia-analyysien avulla löydetty mahdollisia energiansäästökohteita. Tällaisia ovat mm. kuivaukseen käytettävien rumpujen ilmanottojen muuttaminen ja lämpötilojen laskeminen tietyissä paikoissa. Luonnollisesti myös jokapäiväiset kunnossapito- ja säätötoimet vaikuttavat energiankulutukseen vähentävästi. Poltetun kalkin valmistuksessa tarvitaan korkeita lämpötiloja; kalkkikiven kalsinointi tapahtuu kalkkiuuneissa n. 1000 ºC lämpötilassa. Lämpö tuotetaan kivihiilellä, polttoöljyllä tai koksi- tai maakaasulla. Koksikaasu on terästeollisuuden sivutuote, jota voidaan käyttää kalkkiuunin polttoaineena terästehtaiden välittömässä läheisyydessä. Kivihiiltä ja öljyä korvaavien polttoaineiden käyttäminen kalkkiteollisuudessa on vaikeaa; polttoaineiden epäpuhtaudet siirtyvät kalkkituotteisiin, joiden puhtausvaatimukset ovat erittäin tiukkoja. Useiden uusiutuvien polttoaineiden lämpöarvot ovat matalia, jolloin polttoainemäärät kas- Käytetyt energiamuodot koko Nordkalkkonsernissa Sähkö 11% Koksikaasu 19% Maakaasu 3% Nestekaasu 1% Kivihiili 44% Polttoöljy 24% 0

41 Ominaispäästöt ilmaan vavat ja aiheuttavat näin ollen prosesseille suuria muutostarpeita. Energian ominaiskulutus poltetun kalkin tuotannossa on 90-luvun lopulla laskenut selvästi, ja vuonna 2004 se oli 5,6 GJ kalkkitonnia kohden. Nordkalkin hiilidioksidipäästöistä osa syntyy energiankäytöstä, mutta poltetun kalkin valmistuksessa vapautuu ilmakehään hiilidioksidia myös itse prosessista; kalsiumkarbonaatista vapautuu hiilidioksia lämmön vaikutuksesta ja lopputuloksena syntyy kalsiumoksidia, poltettua kalkkia. Teoreettisesti tarkasteltuna Nordkalkin poltetun kalkin tuotannon hiilidioksidipäästöistä n. 33 % on peräisin polttoaineesta ja n. 66 % kalsinointiprosessista itsestään. Poltettu kalkki on korvaamaton raaka-aine niin teollisuuden prosesseissa kuin ympäristönhoidossa. Joissakin Nordkalkin asiakkaiden prosesseissa, kuten paperipigmenttinä käytetyn PCC:n valmistuksessa, kalkkikivestä poltossa vapautunut hiilidioksidi kuitenkin sitoutuu takaisin tuotteeseen eli tapahtuu uudelleenkarbonatisoitumista. Energiansäästösopimus Nordkalkin kolme suurinta toimipaikkaa Suomessa, Lappeenranta, Parainen ja Tytyri Lohjalla, on liitetty vuonna 2000 kauppa- ja teollisuusministeriön vapaaehtoiseen energiansäästösopimukseen. Energiansäästösopimukseen kuulumattomilla paikkakunnilla pyritään noudattamaan samoja periaatteita ja vähentämään energiankulutusta. Sopimuspaikkakunnilla tehdyissä energia-analyyseissä on selvitetty auktorisoidun energiakatselmointiyrityksen avulla sekä tuotantoprosessien että talotekniikan energiansäästömahdollisuudet. Energia-analyysin tuloksena kullekin paikkakunnalle on tehty energiankäytön tehostamissuunnitelma, jossa on kiinnitetty huomiota energiankulutukseen vaikuttaviin käyttöteknisiin toimenpiteisiin. Esimerkki merkittävistä toteutuneista energiansäästötoimenpiteistä on kalkkiuunien hukkalämmön talteenotto. Lämpö hyödynnetään ohjaamalla se kaukolämpöverkostoon tai omaan tuotantoon. Päästökauppa Päästökauppaa koskevat kansalliset lait valmisteltiin kuluneen vuoden aikana EU:n direktiivin mukaisesti. Päästökauppa alkoi EU:n alueella 1.1.2005 ja koskee vuosina 2005-2007 vain hiilidioksidipäästöjä. Alkuvuodesta 2005 käynnistyy suunnittelu, joka koskee päästökaupan laajuutta ja ehtoja EU-maissa kaudella 2008-2012. Tällöin päästökauppaa voidaan käydä muistakin kasvihuonekaasuista kuin CO 2 :sta. Nordkalkin edustajat ovat mukana erilaisissa eturyhmissä, joiden mielipiteet välitetään viranomaisille. Nordkalkin kalkkitehtaat Suomessa, Ruotsissa ja Virossa ovat anoneet ja saaneet päästöoikeuksia kaudelle 2005-2007. Vuoden aikana luotiin rutiinit päästöjen seurantaa ja raportointia varten, ja vuoden 2005 alusta alkaen toimitaan lain edellyttämällä tavalla. Poltettu kalkki 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 2002 2003 2004 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 2002 2003 2004 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 2002 2003 2004 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 Karbonaattituotteet 14 12 10 8 6 4 2 0 2002 2003 2004 70 60 50 40 30 20 10 0 2002 2003 2004 6 5 4 3 2 1 0 2002 2003 2004 30 25 20 15 10 5 0,0 2002 2003 2004 0 2002 2003 2004 Kaaviot perustuvat mittauksiin ja laskelmiin, ja ne koskevat Suomen ja Ruotsin toimipaikkoja.

Ympäristötuotteet Nordkalk kehittää ja markkinoi tuotteita myös ympäristönhoitoon. Erilaisilla kalkkikivipohjaisilla sovelluksilla voidaan sekä ehkäistä että ratkaista ympäristöongelmia. Ympäristötuotteiden myynti on 13 % kokonaismyynnistä. Merkittävä osa tästä käytetään juoma- ja jäteveden puhdistukseen. Nordkalk Velox on kehitetty erityisesti tehostamaan kompostointia ja torjumaan jätteen ja jäteveden käsittelyn aiheuttamia hajuhaittoja. Nordkalk Velox soveltuu käytettäväksi mm. biojätettä sekä erilaisia jätevesi- ja teollisuuden lietteitä käsittelevissä kompostointilaitoksissa ja aumakomposteissa. Nordkalk Filtra tuoteperheen suodinratkaisut mahdollistavat vedenpuhdistuksen sellaisissakin kohteissa, joihin perinteiset puhdistusmenetelmät eivät sovellu. Tuotteet sopivat parhaiten pienille yksiköille, jotka eivät ole kunnallisen vesihuollon piirissä. Nordkalk Filtra tuoteperhe on erittäin ajankohtainen erityisesti Suomessa, jossa laki velvoittaa haja-asutusalueiden yksityistaloudet puhdistamaan jätevetensä. Vesistöjen happamoituminen johtuu ennen kaikkea ilmansaasteiden vaikutuksesta. Kalkitsemalla pyritään palauttamaan kohdevesistön vedenlaatu sille tasolle, jolla se oli ennen happamoitumista. Vuosikymmeniä jatkunut pitkän tähtäimen työ on tehnyt Nordkalkin maailmanlaajuisesti tunnetuksi järvi- ja vesistökalkituksen osaajana. Ruotsissa on maailman laajin valtion rahoittama kalkitusohjelma, jonka kehittämiseen ja toteuttamiseen Nordkalk osallistuu aktiivisesti vesistö- ja metsäkalkituksen asiantuntijana. Kun energiaa tuotetaan fossiilisia polttoaineita käyttäen, syntyy polton yhteydessä päästöjä, kuten rikkidioksidia, joka ilmakehään päästyään reagoi ilman kosteuden kanssa muodostaen rikkihappoa. Maan pinnalle satava vesi on siten hapanta ja erittäin haitallista luonnolle. Hapan maaperä häiritsee esimerkiksi kasvien ravinnonottoa, eivätkä kalat voi elää happamissa järvissä. Voimalaitosten savukaasut voidaan neutraloida tehokkain keinoin ennen kuin ne viedään savupiippuun. Tämä savukaasujen puhdistus tapahtuu kalkkikivipohjaisten tuotteiden eli sorbenttien avulla. Yleisimmät sorbentit ovat kalkkikivi sekä poltettu kalkki (Nordkalk QL-tuotteet) ja sammutettu kalkki (Nordkalk SL-tuotteet). Kivihiiltä polttoaineenaan käyttävien voimalaitosten savukaasujen rikkidioksidipäästöjä (SO2) vähennetään esim. kalkkikivijauhetta käyttävissä märkäpesureissa tai poltettua kalkkia hyödyntävällä puolikuivalla tekniikalla. Molemmilla tekniikoilla rikkidioksidipäästöjä voidaan vähentää jopa yli 90 %. Jätteenpoltossa syntyy rikkipäästöjä enemmän kloorija fluoripäästöjä (HCl, HF), joiden vähentämiseen savukaasuista käytetään myös kalkkikivipohjaisia tuotteita. Joillakin laitoksilla savukaasut pestään vedellä ja syntyneet happamat jätevedet neutraloidaan kalkkikivijauheella ja/tai sammutetulla kalkilla. Sammutettua kalkkia käytetään myös siten, että se injektoidaan laitoksen savukaasukanavaan ennen hiukkaserotinta. Jätteenpoltto on yleistä mm. Ruotsissa ja Keski-Euroopassa. Puhdistamolietteen aumakompostoinnissa käytetään Nordkalk Veloxia hajuntorjuntaan ja kompostoinnin tehostamiseen. 2

43 Ympäristöparannukset vuonna 2004 Tuotantolaitoksilla on jatkuvasti meneillään kehityshankkeita, ja seurantaan ja valvontaan liittyviä rutiineja parannetaan. Hajapölyämisen ja melun vähentäminen sekä rajallisten resurssien, kuten kiven ja polttoaineiden käytön tehostaminen ovat ympäristötyön tärkeimmät päämäärät. Ympäristöjohtamisjärjestelmä on johtanut moniin parannuksiin, mm. jäteöljyn käsittelyssä ja jätteen erottelussa. Sivukiven hyötykäyttö kuuluu kaivosten ja louhosten ympäristöohjelmaan. Vuonna 2004 Nordkalk käytti yhteensä 1,5 miljoonaa euroa ympäristöinvestointeihin. Pölyäminen Pölyämisen vähentäminen on yksi tärkeimmistä ympäristönäkökohdista Nordkalkin toiminnassa, ja työ pölynpoiston tehostamiseksi on jatkuvaa. Hajapölyämisellä tarkoitetaan erittäin hienojakoisen materiaalin leviämistä ympäristöön tuulen mukana lähinnä lastaus- ja varastointipaikoilta sekä ajoneuvojen pyöristä. Parantamalla tehdasalueiden liikennejärjestelyjä voidaankin vähentää pölyämistä ja parantaa turvallisuutta. Monilla paikkakunnilla on hankittu lakaisukoneita, asfaltoitu teitä ja pihoja, lisätty kastelua ja rakennettu suojavalleja sekä istutettu puita. Pölyävien alueiden ja teiden kasteluun käytetään mahdollisuuksien mukaan vettä kaivoksista ja louhoksista. Toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia seurataan, ja valtaosa tehtaista mittaa pölylaskeumia toimipaikkakunnillaan säännöllisesti. Esimerkiksi Sipoossa tehdyt mittaukset osoittavat, että kokonaisleijuman määrä tehdaslueella on vähentynyt neljännekseen sitten 1980-luvun alun. Kalkkiuuneihin, jauhatus- ja seulontalaitoksiin sekä lastauslaitteisiin on viime vuosina asennettu useita uusia sähkö- ja tekstiilisuodattimia. Tämä on selvästi vähentänyt hiukkaspäästöjä tuotantolaitosten läheisyydessä. Ruotsissa Köpingin kalkkiuuniin vuonna 2003 asennettu suodatin vähensi uunin hiukkaspäästöt kuudennekseen aikaisempaan verrattuna. Vuonna 2004 uusia suodattimia asennettiin mm. Lappeenrannassa, Sipoossa, Tytyrissä ja Vimpelissä. Tytyrissä ja Vimpelissä paineilmakuljettimen käyttö siiloa täytettäessä on vähentänyt pölyämistä, CO 2 - päästöjä ja polttoainekustannuksia. Sipoossa ja Vimpelissä lastauslaitteet on varustettu pölysuojuksilla. Hanke kiertouunien sähkösuodattimien häiriöiden vähentämiseksi on tuottanut tulosta. Häiriöiden lukumäärät ja kokonaiskestot ovat vähentyneet, ja esimerkiksi Lappeenrannan kalkkitehtaalla häiriöistä johtuvat pölypäästöt ovat vähentyneet jopa 60 %. Suodatinten toimintatekniikan kehittämisen ohella on lisätty uuneissa käytettävän hiilen laadun tarkkailua. Uddagårdenissa Ruotsissa autokuljetukset tehtaalta varastoon on korvattu kuljetinhihnalla. Pölyämisen vähenemisen ohella tämä säästää polttoainetta. Rakkessa Virossa on korvattu avoin kuljetushissi katetulla ruuvisyöttimellä, mikä vähentää pölyämistä sisällä ja ulkona. Lastausalueen ojittaminen ja pintojen kovettaminen on vähentänyt pölyämistä Rakken tehdasalueella. Köpingissä on päällystetty lisää piha-alueita ja ajoratoja. EU:n rahoittama tutkimus- ja kehityshanke hienoainesten määrän vähentämiseksi Storugnsissa Gotlannissa päättyi. Tuloksena oli räjähdysaineiden käytön väheneminen, mikä vähensi myös päästöjä, mutta ei kuitenkaan hienoaineksen määrä. Hankkeen myötä opittu tekniikka ja yhteydet asiantuntijoihin auttavat jatkamaan työtä. Melu Nordkalkin tehtailla tehdään jatkuvasti parannuksia työkoneiden ja laitteiden äänen vaimentamiseksi. Tärkeänä pidetään myös työskentelytapojen uudistamista siten, että niin henkilöstön kuin ympäristön altistuminen melulle vähenee. Viime vuosina tehdyt melutason mittaukset osoittavat tilanteen selvästi kohentuneen. Storugnsissa on ruopattu sisempi satama-allas. Lastaus on näin voitu siirtää lähemmäs tuotantoa, mikä vähentää melua lähiympäristössä. Köpingissä on vaimennettu kiven purkamisesta syntyvää melua ja samalla pölyämistä käyttämällä lastauksessa apuna kumipeitteitä. Lisäksi tehdasalue on suojattu meluvallilla. Storugnsissa murskauslaitteen eristäminen on vähentänyt melua ja pölyämistä. Muita toteutettuja toimia melun vähentämiseksi ovat Ruotsissa KPAB:n seulan ja siilon eristäminen ja äänenvaimentimen asentaminen kolmeen suodattimeen. Lappeenrannassa kalkkitehtaan kalkkikuljetin vaihdettiin syksyllä hiljaisempaan malliin. Vesi Sekä pinta- että pohjaveden tilaa seurataan säännöllisin tutkimuksin. Esimerkiksi Lappeenrannassa tehdyt analyysit osoittavat, että tehdasalueelta vesistöihin valuva vesi, joka on pääosin sadevettä, on laadultaan hyvää. Myös pohjaveden tilaa seurataan; tutkimuspisteitä on Lappeenrannan tehdasalueella parikymmentä. Mittaukset osoittavat veden olevan hyvälaatuista. Pohjaveden pinta ei ole alentunut, vaikka louhinta on käynnissä yhä alemmalla tasolla. Lappeenrannassa Suomen Karbonaatti Oy:n prosessivesistä suurin osa - normaaliloissa jopa 80 % -johdetaan rikastamon altaisiin sedimentoitavaksi. Loppuosa johdetaan SKOY:n omien selkeytysaltaiden kautta hapetusaltaalle ja sieltä edelleen Koirinojan ja Rakkolanjoen kautta Haapajärveen. Koska SKOY:n altaille tulevan prosessiveden määrä on selvästi vähentynyt, on selkeytyminen tehostunut. Tämän ansiosta kiintoainespäästöt vesistöön ovat merkittävästi vähentyneet. Puolassa Miedzianka toimittaa pohjavettä läheisiin kotitalouksiin, ja Tytyrin tehdas Suomessa toimittaa pohjavettä paikalliselle vesilaitokselle.

Kaukolämpö ja energia Kalkkiuunien hukkalämmön talteenoton kehittäminen jatkui vuonna 2004. Verrattuna aikaan ennen teknisiä uudistuksia saadaan Paraisilla ja Tytyrissä nyt talteen n. 30 % enemmän hukkalämpöä. Hukkalämpöä hyödynnetään kaupunkien kaukolämpöverkoissa, ja toimitukset ovat kasvaneet samassa suhteessa kuin talteen otetun lämmön määrä. Sekä Paraisilla että Lohjalla vastaava lämpömäärä on aiemmin tuotettu polttoöljyllä, jolloin esimerkiksi kasvihuoneilmiötä kiihdyttävää hiilidioksidia on vapautunut ilmakehään. Investoinnit tehtiin pääosin vuoden 2002 aikana, ja niiden vaikutus kaukolämmön tuotannon kasvuna näkyy vuosien 2003 ja 2004 tuotantoluvuissa. Myös Lappeenrannan kalkkitehtaan hukkalämpöä jaetaan kaukolämpönä, ja lisäksi sitä hyödynnetään omassa tuotannossa, samoin kuin Louhen tehtaalla. Tuotannon tehostaminen Lappeenrannan kaivoksessa on kahdessa vuodessa vähentänyt polttoaineen kulutusta 13 % tuotettua kivitonnia kohden. Myös Kureveressä Virossa polttoaineen kulutusta on kyetty merkittävästi vähentämään, vaikka tuotanto on kasvanut. Siikaisissa on otettu käyttöön energiaa säästävä ja tehokkuutta lisäävä logiikkaohjelma, jonka avulla parannustoimenpiteet saadaan esille. Tuloksia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan muillakin toimipaikkakunnilla. Toimipaikkakunnilla on meneillään useita hankkeita, jotka tähtäävät energian käytön vähentämiseen. Esim. Storugnsissa on konekantaa uusittaessa valittu kaivosautoja ja pyöräkuormaajia, jotka täyttävät ankarat ehdot päästöjen ja energiankulutuksen suhteen. Muita toimenpiteitä Vuosittain louhittavan sivukiven määrä riippuu mm. geologisista tekijöistä ja louhintasuunnitelmasta. Tavoitteena on vähentää sivukiven varastointia ja lisätä sen hyötykäyttöä. Suomessa yli 60 % louhittavasta sivukivestä otetaan hyötykäyttöön. Paraisten, Lappeenrannan, Tytyrin ja Louhen kalkkiuunien sähkösuodatinpölyn myynti jatkuu, ja Köpingissä onnistuttiin jälleen hyödyntämään koko vuoden sähkösuodatinpöly. Nordkalk on panostanut menetelmiin, joiden ansiosta jätteet ja ylijääneet sivutuotteet voidaan sijoittaa käytöstä poistettuihin kaivostiloihin. Tämä vähentää pölyämistä merkittävästi, eikä maan päällä olevia läjitysalueita tarvitse suurentaa. Louhen ja Tytyrin käytöstä poistetut maanalaiset kaivostilat ovat ympäristökeskuksen mukaan tärkeä loppusijoituspaikka mm. voimalaitosten lentotuhkalle ja rikinpoiston lopputuotteelle. Monilla toimipaikoilla on louhosten läheisyydessä sijaitsevia sivukiven läjitysalueita maisemoitu istuttamalla puita. Storugnissa maisemointi katsotaan osaksi tuotantoa ja toteutetaan sitä mukaa kuin louhinta etenee. Sipoossa on jatkettu ranta-alueen jälkikäsittelyä, ja Vampulassa on saatu päätökseen puiden istuttaminen maantien lähellä olevalle läjitysalueelle, jonka arvioidaan olevan puuston peittämä 10 vuodessa. Alavudella Tepun vanhan maasälpälouhoksen maisemointi on ollut käynnissä 2003-2004. Louhoksen jyrkkiä seinämiä on loivennettu räjäyttämällä ja tasoittamalla kivimateriaalia, ja alueelle on tuotu turvetta nopeuttamaan kasvillisuuden juurtumista. Tehdasalueiden siisteyttä parannetaan ja jätteen käsittelyä tehostetaan jatkuvasti koko Nordkalkissa. Esimerkiksi Paraisten kaivoksessa ongelma- ja sekäjätteen määrä väheni 15 % viime vuonna. Ympäristöön vaikuttavat odottamattomat tapahtumat Rakennustöiden yhteydessä Storugnsissa huomattiin öljyvuoto, joka oli tapahtunut jo ennen kuin alue siirtyi Nordkalkin omistukseen. Vuodosta ilmoitettiin viranomaisille, ja saastunut alue saneerattiin määräysten mukaisesti. Vuotoaluetta ympäröi kellariholvi, joka esti öljyn leviämisen. MWh 30000 25000 20000 15000 10000 5000 Vuoden ympäristöteko 2004 Nordkalkin sisäinen kunniamaininta, Vuoden ympäristöteko 2004, myönnettiin tällä kertaa projektiryhmälle, joka on kehittänyt Luulajan tehtaan logistiikkaa. Kuljetusmatkat ovat vähentyneet n. 20 % verrattuna vuoteen 2001. Materiaalin käsittelyn vähentyessä sen laatu on parantunut, ja melu, pölyäminen ja polttoaineen kulutus ovat vähentyneet. 0 2002 2003 2004 Louhi Lappeenranta Parainen Tytyri Suomen kalkkitehtaiden tuottamasta lämpöenergiasta saadaan talteen yhä suurempi osa. Noin 90 % tästä energiasta myydään kaukolämmöksi ja loput käytetään omassa tuotannossa. 4

45 Päästöt ja sivutuotteet SUOMI 2002 2003 2004 Päästöt ilmaan CO2 (t) 696 725 677 084 715 166 hiukkaset (t) 207 200 211 SO2 (t) 75 101 107 NOx (t) 502 381 406 Päästöt veteen kiintoaine (t) 5 19 20 1) BOD7 ATU (t) 1 1 1 Sivutuotteet suodinpöly (t) 52 530 53 409 54 352 * josta hyödynnetty (t) 37 624 29 551 26 194 sammutusjäte (t) 16 028 14 081 17 033 * josta hyödynnetty (t) 9 372 10 968 8 411 sivukivi (t) 1 782 470 2 253 181 1 448 785 *josta hyödynnetty (t) 1 304 445 1 533 212 1 128 657 rikastushiekka (t) 183 264 199 975 272 621 * josta hyödynnetty (t) 39 446 31 500 60 859 uunijäte (t) 11 526 11 496 14 067 * josta hyödynnetty (t) 538 987 5 587 * kaivostäyttöön (t) 470 9 107 2 056 Ongelmajätteet öljyt + rasvat (t) 58 42 63 RUOTSI 2002 2003 2004 Päästöt ilmaan CO2 (t) 415 109 459 763 448 118 hiukkaset (t) 116 113 35 2) SO2 (t) 50 47 111 3) NOx (t) 306 290 288 Sivutuotteet suodinpöly (t) 37 607 27 727 16 421 * josta hyödynnetty (t) 36 012 25 917 15 026 sammutusjäte (t) 1 716 1 319 1 332 * josta hyödynnetty (t) 1 716 1 319 1 332 sivukivi (t) 669 407 1 036 638 980 801 * josta hyödynnetty (t) 329 936 377 453 470 700 pesuliete (t) 26 000 26 000 28 000 uunijäte (t) 1 994 1 526 1 591 Ongelmajätteet öljyt+rasvat (m3) 444 506 378 4) VIRO 2002 2003 2004 Päästöt ilmaan CO2 (t) 34 583 38 123 41 210 hiukkaset (t) 182 321 299 SO2 (t) 2 2 2 NOx (t) 17 29 30 Sivutuotteet suodinpöly (t) 2 999 2 100 1 600 * josta hyödynnetty (t) 2 999 2 100 1 600 uunijäte (t) 557 850 2 364 sivukivi (t) 61 597 0 0 Ongelmajätteet öljyt+rasvat (m3) 4 6 3 PUOLA 2002 2003 2004 Päästöt ilmaan CO2 (t) 7993 9082 10252 hiukkaset (t) 12 22 30 SO2 (t) 6 8 6 NOx (t) 20 23 28 Sivutuotteet sivukivi (t) 333623 0 98928 * josta hyödynnetty (t) 333623 225147 200000 Ongelmajätteet öljyt+rasvat (m3) 19 23 19 Taulukkojen luvut ovat yhteenveto mitatuista ja lasketuista arvoista. 1) Lappeenranta, Ihalaisten teollisuusalue 2) Köpingin uusi sähkösuodatin on vähentänyt hiukkaspäästöjä. 3) Riippuu kalkkikiven rikkipitoisuuden vaihtelusta ja tuotannon lisääntymisestä. 4) Luku sisältää Storugnsin satamassa käyvien alusten jäteöljyn.

6