1 (6) I TIEDOT RAHASTOSTA (jäljempänä Rahasto) on joukkolainarahasto eli pitkän koron rahasto. Rahastoa hallinnoi Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy (Rahastoyhtiö). Rahasto on sijoitusrahastodirektiivin mukainen rahasto (UCITS). 1 Rahaston sijoitustavoite Rahaston sijoitustoiminnan tavoitteena on aktiivisen salkunhoidon kautta saavuttaa pitkällä aikavälillä arvonnousua hajauttamalla varat sijoitusrahastolain ja Rahaston sääntöjen mukaisella tavalla. 2 Rahaston sijoituspolitiikka Rahaston varat sijoitetaan pääasiassa kehittyvien markkinoiden valtioiden liikkeeseen laskemiin tai takaamiin lainoihin. Sijoitukset hajautetaan kehittyville markkinoille maailmanlaajuisesti, mm. Venäjälle, Indonesiaan, Turkkiin, Venezuelaan, Filippiineille, Brasiliaan, Argentiinaan ja Kolumbiaan. Rahasto sijoittaa pääasiassa euro- tai dollarimääräisiin korkotuotteisiin. Mahdollisia sijoituskohteita ovat myös paikallisessa valuutassa liikkeeseen lasketut lainat, joiden osuus Rahaston varoista voi olla korkeintaan 30 %. Rahasto voi sijoittaa nk. quasi-sovereign- eli valtiosidonnaisen liikkeeseenlaskijan korkosijoituskohteisiin, ja yhden liikkeeseenlaskijan osuus Rahaston arvosta voi olla korkeintaan 10 %. Valtiosidonnaisella liikkeeseenlaskijalla tarkoitetaan lähellä valtiota toimivia yhtiöitä, kuten esim. entiset valtion liikelaitokset, jotka valtio omistaa joko osittain tai kokonaan. Rahasto voi sijoittaa korkeintaan 25 % varoistaan yrityslainoihin, joiden liikkeeseenlaskijan kotipaikka on kehittyvillä markkinoilla. Yksittäisen yrityksen liikkeeseen laskemien lainojen osuus voi olla korkeintaan 3 % ja tietyn maan puolestaan korkeintaan 25 % Rahaston arvosta. Mahdollisia sijoituskohteita ovat myös rahastot ja yhteissijoitusyritykset, joiden osuus Rahaston varoista voi olla enintään 10 %. Rahasto voi sijoittaa enintään 10 % varoistaan yhden sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksiin. Rahasto sijoitukset keskittyvät joukkolainoihin, joiden liikkeeseenlaskijan luottoluokituksen arvioidaan käytännössä olevan keskimäärin BB+ (S&P). Lisäksi Rahasto voi sijoittaa lainoihin, joilla ei ole luottoluokitusta. CCCtason tai sitä alemman luokituksen lainojen ja luottoluokittelemattomien korkotuotteiden yhteenlaskettu osuus on rajattu 10 %:iin Rahaston arvosta. Rahasto saa sijoittaa enintään 35 % Rahaston varoista yksittäisen liikkeeseenlaskijan tai takaajan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin. Rahasto saa sijoittaa enintään 100 % Rahaston varoista tietyn yksittäisen liikkeeseenlaskijan arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin kun arvopaperit tai rahamarkkinavälineet ovat peräisin vähintään kuudesta eri liikkeeseenlaskusta. Tällaisia liikkeeseenlaskijoita/ takaajia voivat olla Suomen valtio, suomalainen kunta tai kuntayhtymä jne. Liikkeeseenlaskijoiden luettelo kokonaisuudessaan sekä näitä sijoituksia koskevat rajoitukset on julkaistu Rahaston säännöissä. Rahasto voi sijoittaa johdannaissopimuksiin edistääkseen tehokasta salkunhoitoa ja/tai suojautuakseen markkinoiden epäsuotuisilta muutoksilta. Rahaston dollarimääräiset sijoitukset suojataan pääosin valuuttakurssien muutoksilta valuuttajohdannaissopimuksilla. Sijoitukset paikallisessa valuutassa suojataan salkunhoitajan harkinnan mukaan. Vertailuindeksi on JP Morgan Emerging Bond Index Global Diversified (EMBI Global Diversified). Vertailuindeksi kuvaa kehittyvien markkinoiden valtionlainojen keskimääristä kehitystä maailmanlaajuisesti. Indeksi on valuuttasuojattu ja painorajoitettu. Rahaston perusvaluutta on euro. 3 Rahaston riskiprofiili Rahastosijoittamiseen liittyvät yleiset riskit Sijoittamiseen liittyy aina riski, jolla tarkoitetaan sijoituksen tuottoon liittyvää epävarmuutta. Käytännössä riski tarkoittaa mahdollisuutta saada sijoituksesta odotettua huonompaa tai parempaa tuottoa, ja myös mahdollisuutta menettää sijoitetut varat osaksi tai kokonaan. Rahastoihin sijoittavan on lisäksi otettava huomioon, että rahasto voidaan sulauttaa toiseen rahastoon, jakaa useammaksi rahastoksi tai lakkauttaa. Kaikille rahastoille on yhteistä, että rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea. Rahaston arvonvaihtelua mitataan yleisesti volatiliteetilla. Mitä suurempi on rahaston vuotuinen volatiliteetti, sitä suurempi on rahaston arvonvaihteluun liittyvä riski. Sijoittaja voi rahasto-osuuksia lunastaessaan saada takaisin vähemmän kuin hän siihen alun perin sijoitti eikä rahaston tuottohistoria ole tae tulevasta tuotosta. Rahastot pienentävät yksittäiseen sijoitukseen liittyvää riskiä hajauttamalla sijoitukset useaan sijoituskohteeseen rahaston sääntöjen ja sijoituspolitiikan mukaan. Rahastoon kohdistuu kuitenkin aina markkinariski, jolla tarkoitetaan riskiä siitä, että rahaston yksittäisten sijoitusten hinnat muuttuvat yleisen markkinakehityksen seurauksena. Rahastoon voi kohdistua likviditeettiriski, jolla tarkoitetaan riskiä siitä, että rahaston sijoitusten muuttaminen käteiseksi ei onnistu suunnitellussa ajassa eikä toivottuun hintaan. Tämä voi vaikuttaa rahasto-osuuden kehitykseen, mikäli rahaston sijoituksia joudutaan realisoimaan epäsuotuisaan aikaan. Likviditeettiriskiä voi esiintyä poikkeuksellisessa markkinatilanteessa, jolloin esimerkiksi tietyillä arvopapereilla ei käydä aktiivisesti kauppaa tai niiden osto- ja myyntinoteerausten välinen ero on suuri tai ne puuttuvat kokonaan. Rahasto-osuuksien lunastus voi tällöin kestää tavallista pidempään ja lunastukset voidaan tietyissä tilanteissa keskeyttää. Selvitysriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että arvopaperikaupan vasta-puoli ei toimisi sovittujen ehtojen mukaisesti, vaikka toinen osapuoli on täyttänyt omat sopimusvelvoitteensa. Selvitysriski on suurempi mannerten välisissä arvopaperi- ja valuuttatransaktioissa, sillä kauppojen selvitys voi tapahtua eri aikavyöhykkeillä. Kehittyvillä arvopaperimarkkinoilla selvitysriski on yleensä suurempi kuin kehittyneillä markkinoilla. Rahastosijoittamiseen saattaa liittyä operatiivisia riskejä, joita voi aiheutua esimerkiksi ulkoisista tekijöistä ja teknologiasta tai henkilöstön, organisaation tai sisäisten prosessien puutteellisesta toiminnasta. Operatiivisiin riskeihin voidaan lukea myös mahdolliset henkilöstö- ja organisaatiomuutokset. Force Majeure -riskeillä tarkoitetaan sopimuksista riippumattomia, ennalta arvaamattomia ja ylivoimaisia seurauksia aiheuttavia tekijöitä, jotka merkitsevät riskiä toiminnan jatkuvuudesta ja joista sopimusosapuolet eivät ole vastuussa. Force Majeure -riskejä voivat olla esimerkiksi vakavat luonnonkatastrofit, kapinat, lakot ja sotatilat. Force Majeure -riskien realisoituminen saattaa vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi rahaston sijoituskohteena olevien arvopapereiden hintoihin tai rahaston mahdollisuuksiin käydä arvopaperikauppaa. Tämän seurauksena Force Majeure - riskien realisoituminen saattaa vaikuttaa myös rahastolunastusten toteutusaikatauluun. Rahastoluokkaan liittyvät yleiset riskit Sijoitusrahastot on jaettu sijoituskohteiden perusteella osakerahastoihin, yhdistelmärahastoihin, korkorahastoihin ja muihin rahastoihin. Erityyppisillä rahastoilla on omaisuusluokalleen tyypillisiä riskejä. Rahaston sisältämä omaisuusluokkariski on sitä korkeampi, mitä enemmän sijoitukset on keskitetty tiettyihin omaisuuslajeihin, kuten osakkeisiin tai korkosijoituksiin. Yhdistelmärahastoissa omaisuusluokkariskiä pyritään pienentämään hajautuksella useisiin eri omaisuuslajeihin. Yksittäisiin omaisuuslajeihin
2 (6) sijoittavissa rahastoissa yksittäisen omaisuuslajin tulevaisuudennäkymien muutoksen vaikutus rahaston arvoon voi olla huomattava. Korkoinstrumentteihin sijoittavaan rahastoon liittyy korkoriski, joka kuvaa korkosijoituksen hinnan herkkyyttä korkotason muutoksille. Korkotason muutokset vaikuttavat käänteisesti korkosijoituksen hintaan, eli korkotason noustessa korkosijoituksen hinta laskee ja päinvastoin. Mitä kauempana tulevaisuudessa arvopaperilla on kassavirtoja ja mitä suurempia ne ovat, sitä herkemmin korkotason muutokset vaikuttavat arvopaperin hintaan. Vaihtuvakorkoisten korkoinstrumenttien osalta korkoriski mitataan seuraavaan koronmääräytymispäivään olettaen, että myös koko pääoma maksetaan tuolloin takaisin. Korkoriskiä mitataan yleisesti modifioidulla duraatiolla. Modifioitu duraatio kuvaa sitä, kuinka monta prosenttia korkosijoituksen hinta arviolta nousee tai laskee, mikäli yleinen korkotaso laskee tai nousee yhdellä prosenttiyksiköllä. Esimerkiksi, jos sijoituksen modifioitu duraatio on 5, nousee sijoituksen hinta noin 5 prosenttia, jos yleinen korkotaso laskee yhden prosenttiyksikön. Modifioitu duraatio lasketaan yhdelle arvopaperille käyttäen kaavaa Macaulayn duraatio/(1+y). Macaulayn duraatio on korkosijoituksesta saatavien kassavirtojen (korkojen ja pääomien) nykyarvoilla painotettu keskimääräinen takaisinmaksuaika. Kaavassa y on arvopaperin tämän hetken odotettu tuotto, jos se pidetään erääntymiseen asti (vaihtuvakorkoisten korkoinstrumenttien osalta seuraavaan koronmääräytymispäivään). Rahaston modifioitu duraatio lasketaan painotettuna keskiarvona rahaston salkussa olevien arvopaperien modifioiduista duraatioista. Korkoinstrumentteihin sijoittavaan rahastoon liittyy myös luottoriski, jolla tarkoitetaan arvopaperin liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukyvyn muutosten aiheuttamaa epävarmuutta. Liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukykyä arvioidaan luottoriskipreemiolla, joka on liikkeeseenlaskijan lainoista markkinoiden vaatima lisätuotto suhteessa vakavaraisten valtioiden vastaavan pituisiin velkainstrumentteihin. Luottoriski voi heijastua korkosijoituksen hinnan muutoksina, kun liikkeeseenlaskijan luottoluokitus muuttuu tai kun yleiset luottoriskipreemiot muuttuvat. Jos esimerkiksi liikkeeseenlaskijan luottoluokitus laskee, voi liikkeeseenlaskijan luottoriskipreemio nousta, minkä seurauksena liikkeeseenlaskijan liikkeellä olevien lainojen markkinahinta laskee. Jos yleiset luottoriskipreemiot nousevat, markkinoilla liikkeellä olevien lainojen markkinahinnat laskevat. Mitä pidempi on lainan jäljellä oleva juoksuaika, sitä suurempi on lainan luottoriski ja näin ollen vaihtuvakorkoisten joukkolainojen hinnat ovat herkkiä luottoriskipreemioiden muutoksille, vaikka niiden herkkyys korkotason muutoksille on yleensä pieni. Yksittäiseen omaisuuslajiin, tietylle maantieteelliselle alueelle tai toimialalle keskittyvän rahaston sijoituksiin liittyy riski sijoitusten keskittämisestä eli riski siitä, että rahaston sijoitusten liikkeeseenlaskijat ovat samankaltaisia ja että niiden liikkeeseen laskemissa arvopapereissa tapahtuu voimakkaita arvonvaihteluita samanaikaisesti. Rahastoon sisältyy välitöntä valuuttariskiä, mikäli se sijoittaa muihin kuin euromääräisiin arvopapereihin. Rahastoon sisältyvä välitön valuuttariski on sitä suurempi, mitä enemmän rahastossa on muissa kuin euroissa tehtyjä sijoituksia, koska sijoituskohteiden valuutan arvon heikkeneminen vaikuttaa negatiivisesti ja vahvistuminen vastaavasti positiivisesti rahasto-osuuden arvoon. Aktiivisesta salkunhoidosta aiheutuvaa riskiä kutsutaan aktiiviriskiksi. Aktiivisella salkunhoidolla tarkoitetaan yleensä aktiivista näkemyksen ottamista sijoituskohteiden positiivisesta tai negatiivisesta kehityksestä, ja sillä pyritään saavuttamaan vertailuindeksiä parempi tuotto. Aktiiviriskin seurauksena rahasto-osuuden arvonkehitys voi poiketa vertailuindeksin arvonkehityksestä. Rahaston ominaisuuksiin liittyvät riskit Aktiiviriski 4 Valuuttariski Korkoriski 5 3 3 4 Luottoriski Keskittyneisyysriski Rahaston ominaisuuksiin liittyvät riskit on kuvattu yllä olevassa kuvassa seuraavan asteikon mukaisesti: 1 = matala 2 = maltillinen 3 = keskimääräinen 4 = melko korkea 5 = korkea Rahasto on joukkolaina- eli pitkän koron yrityslainarahasto, jonka sijoitusten hinnat ovat herkkiä yleisille korkotason muutoksille, minkä vuoksi Rahaston korkoriski arvioidaan korkeaksi. Rahaston modifioitu duraatio on enintään 10, tyypillisesti kuitenkin 5-6. Rahasto keskittyy sijoituksissaan kehittyvien markkinoiden valtioiden liikkeeseen laskemiin tai takaamiin lainoihin. Julkisyhteisöjen luottoriskipreemiossa heijastuvat myös alueen kehittyneisyys, poliittinen vakaus, oikeusjärjestelmän luotettavuus ja lainsäädännön taso. Rahaston sijoitusten liikkeeseenlaskijoihin voi liittyä epävarmuutta niiden takaisinmaksukyvystä, joten Rahaston luottoriski arvioidaan melko korkeaksi. Rahaston sijoitukset on hajautettu maailmanlaajuisesti kehittyvien markkinoiden joukkolainoihin. Rahaston sijoitukset ovat kuitenkin keskittyneet tiettyyn omaisuusluokkaan, minkä vuoksi sijoitusten keskittämiseen liittyvä riski arvioidaan keskimääräiseksi. Rahaston kaikkia valuuttamääräisiä sijoituksia ei aina suojata, minkä vuoksi välitön valuuttariski arvioidaan keskimääräiseksi. Rahaston aktiiviriski arvioidaan melko korkeaksi eli voidaan pitää todennäköisenä, että rahasto-osuuden arvonkehitys poikkeaa aktiiviriskin takia melko voimakkaasti vertailuindeksin kehityksestä. Volatiliteetti 31.12.2008 Rahasto-osuuden volatiliteetti 11,57 % Vertailuindeksin volatiliteetti 15,18 % Rahaston sijoituksiin liittyvän riskin suuruutta kuvaa vuotuisen tuoton vaihtelevuus eli volatiliteetti (keskihajonta). Luku on laskettu kasvuosuuden logaritmisista päivätuotoista viimeisten 12 kuukauden havaintojen perusteella ja oletuksena on 250 kaupankäyntipäivää vuodessa. Volatiliteetti kuvaa rahaston kasvuosuuden tuoton vaihtelua keskimääräisen arvonsa ympärillä. Volatiliteetti lasketaan, mikäli rahastolla on vähintään 12 kuukauden tuottohistoria. Volatiliteetit päivitetään tähän esitteeseen kerran vuodessa vuodenvaihteen jälkeen. Tuoreemmat tiedot julkaistaan päivittäin Rahastot Nyt -palvelussa, www.nordea.fi. Volatiliteetin ja muiden tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty Rahastot Nyt -palvelussa (Tunnuslukujen laskentaperiaatteet).
3 (6) 4 Rahasto-osuuden ja vertailuindeksin tuoton kehitys 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 2005 2006 2007 2008 Osuus 7,68 5,08 2,30-14,77 Indeksi 9,20 7,65 4,69-13,50 Kaaviossa on esitetty rahaston kasvuosuuden (tai vaihtoehtoisesti tuottoosuuden, johon vuosittain maksettu tuotto on sijoitettu takaisin sen irtoamispäivänä) ja vertailuindeksin prosentuaaliset arvonmuutokset (nimelliset tuotot) viimeisten kymmenen kalenterivuoden (vertailuajankohta vuoden viimeinen arvonlaskentapäivä) ajalta, mikäli mahdollista. Nimellinen tuotto tarkoittaa tuottoa, jota laskettaessa vuotuinen hallinnointipalkkio on otettu huomioon (vähennetty); merkintä- ja lunastuspalkkioita tai veroja sen sijaan ei. Koska näitä palkkioita tai veroja ei ole otettu huomioon, voidaan osuuden ja indeksin tuottolukuja sellaisenaan vertailla keskenään ja arvioida niiden suhteellista kehitystä. Tuottoluvut päivitetään tähän esitteeseen kerran vuodessa vuodenvaihteen jälkeen. Tuoreemmat tiedot julkaistaan päivittäin Rahastot Nyt -palvelussa, www.nordea.fi. Sijoitusrahastoon tehdyn sijoituksen arvo voi nousta tai laskea. Sijoittaja voi sijoituksensa lunastaessaan saada takaisin vähemmän kuin hän alun perin siihen sijoitti. Rahasto ei ole sijoittajien korvausrahastosuojan eikä talletussuojan piirissä. 5 Sijoittajakohderyhmä Rahasto sopii tuottohakuiselle sijoittajalle, joka haluaa sijoittaa osan varallisuudestaan kehittyville korkomarkkinoille korkealla korkoriskillä ja melko korkealla luottoriskillä. Rahasto sopii myös pitkäjänteiseen rahastosäästämiseen, jossa esimerkiksi sijoittamalla säännöllisin väliajoin tietyn summan pyritään tasoittamaan ajoitukseen liittyvää riskiä. Kehittyville markkinoille sijoittavia sijoitusrahastoja suositellaan pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Rahaston suositeltava vähimmäissijoitusaika on 4 vuotta. Sijoittajalla on oltava riittävät tiedot rahastosijoittamisesta ja Rahastosta ymmärtääkseen miten Rahasto sopii hänelle. Sijoittajan tulee perehtyä tässä esitteessä mainittuihin Rahaston ja rahastosijoittamisen ominaisuuksiin ja riskeihin, sekä ymmärtää ja hyväksyä ne. Rahastoa koskevat yksityiskohtaiset tiedot löytyvät Rahaston säännöistä. II TIEDOT RAHASTOSIJOITTAMISESTA 1 Palkkiot, kulut ja minimimerkintä Merkintä-, lunastus- ja vaihtopalkkiot Rahasto-osuuksien merkintä- ja lunastuspalkkiot ovat 0,5 %. Nordean verkkopankissa merkintäpalkkio on 0,4 %. Vaihdettaessa Rahastosta toiseen Rahastoyhtiön hallinnoimaan rahastoon veloitetaan vaihtopalkkiona 0,5 % siirtyvien varojen määrästä. Rahasto-osuuksien vaihto tuottoosuuksista kasvuosuuksiin ja päinvastoin on maksuton. Minimimerkintä on 10 euroa. Rahastosäästösopimuksessa vähimmäissäästöerä on 40 euroa. Nordean Avain-, Kanta- ja Check-in-asiakkaat, jotka joko konttorissa tai verkkopankissa tehdyn rahastosäästösopimuksen mukaisesti säästävät säännöllisesti Nordea-rahastoihin, saavat alennusta merkintäpalkkioista: Avainasiakkaalta merkintäpalkkiota ei peritä ja Kanta-/Check-in-asiakas puolestaan saa 50 % alennuksen merkintäpalkkiosta. Rahastoyhtiön hallituksen päätöksen mukaisesti Nordean henkilökuntaan kuuluvat henkilöt mukaan lukien määräaikaiset ja Nordeasta eläkkeelle jääneet voivat Suomessa merkitä, vaihtaa ja lunastaa kaikkien Suomessa hallinnoitavien Nordea-rahastojen sekä tiettyjen Suomessa myytävien Nordean SICAV -rahastojen osuuksia ilman merkintä-, vaihto- ja lunastuspalkkioita. Näitä palkkioita ei peritä myöskään Nordea Investment Management AB:n Suomen sivuliikkeen (NIM) asiakkailta tai Nordea Private Bankingin tietyiltä asiakkailta (PB). Rahastoja koskevissa toimeksiannoissa NIM:n ja PB:n asiakkaita palvelee oma asiakasvastaava yhteyshenkilö; rahastotoimeksiannot toteutetaan ilman palkkioita vain tietyissä merkintäpaikoissa. Rahastoyhtiö voi halutessaan päättää, että Rahastossa voi jatkossa olla eri kohderyhmille tarkoitettuja, esim. hallinnointipalkkioltaan ja/ tai minimimerkintäsummaltaan toisistaan poikkeavia osuussarjoja, joissa kussakin voi olla sekä tuotto- että kasvuosuuksia (osuuslaji). Osuustodistuksen antamisen ja toimittamisen yhteydessä ei veloiteta käsittelykuluja. Omistusoikeuden rekisteröinti asiakkaalta toiselle, on maksuton. Kulloinkin voimassa olevat palkkiot on esitetty Rahastot Nyt - palvelussa (Palkkiot), www.nordea.fi. Muut osuudenomistajan maksamat kulut Hallinnointipalkkio vähennetään päivittäin rahasto-osuuden arvosta, eli hallinnointipalkkio on otettu huomioon rahasto-osuuden arvossa, eikä sitä veloiteta osuudenomistajalta erikseen. Rahaston hallinnointipalkkio on 1,00 % p.a. rahasto-osuuden arvosta ja se sisältää korvauksen säilytysyhteisölle. Nordea-konsernin ulkopuoliselle salkunhoito-organisaatiolle tai Rahaston salkunhoidossa mahdollisesti käyttämille avustaville salkunhoitajille/yhtiöille maksetut palkkiot sisältyvät Rahaston hallinnointipalkkioon. Rahastolla on kiinteä hallinnointipalkkio, johon sijoituskohteena olevien Nordea-rahastojen hallinnointipalkkio ei vaikuta. Rahaston sijoituksista muihin Nordea-rahastoihin ei peritä hallinnointipalkkiota sijoituskohteena olevien rahastojen varoista. Rahaston sijoituskohteena olevien sijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksia vastaava hallinnointipalkkion tuottosidonnainen osa voidaan kuitenkin periä näiden rahastojen/yhteissijoitusyritysten varoista. Rahasto itse ei maksa merkintä- tai lunastuspalkkioita sijoittaessaan Nordea-rahastoihin ja myydessään sijoituskohteena olevia rahasto-osuuksia.
4 (6) Muut sijoitusrahaston maksamat kulut Rahaston TER-luku eli kokonaiskulujen suhde rahaston arvoon (per 31.12.2008) oli 1,00 % p.a.; sijoitussalkun kiertonopeus 12 kk:n aikana oli 100,56 %. Mahdolliset tuottosidonnaiset palkkiot sisältyvät TER-lukuun ja ne tulee aina ilmoittaa myös erikseen TER-luvun yhteydessä. Rahaston varoista ei sääntöjen mukaan veloiteta tuottosidonnaista palkkiota. Rahasto-osuuden arvon kehitykseen ja TER-lukuun vaikuttavat Rahaston sijoituskohteena olevien, Luxemburgiin rekisteröityjen Nordea SICAV - rahastojen tai yhteissijoitusyritysten varoista veloitetut muut kulut. Luvut päivitetään tähän esitteeseen kerran vuodessa vuodenvaihteen jälkeen. TER-lukuun sisältyvät kaikki hallinnointipalkkiot mukaan lukien mahdollinen tuottosidonnainen palkkio sekä muut kulut, jotka vuoden mittaan veloitetaan rahaston arvosta. Luvussa ei kuitenkaan oteta huomioon kaupankäyntikuluja, jotka ilmoitetaan erikseen. Nämä tunnusluvut lasketaan kaksi kertaa vuodessa ja ne ilmoitetaan vuosikertomuksessa ja puolivuotiskatsauksessa, jotka julkaistaan Rahastot Nyt -palvelussa, www.nordea.fi. Sijoitukset koti- tai ulkomaisiin Nordea-rahastoihin Rahastojen rahaston (sijoittajarahasto) TER-lukuun eivät vaikuta sijoituskohteena olevien koti- tai ulkomaisten Nordea-rahastojen (kohderahastot) hallinnointipalkkiot, eli ns. synteettinen TER-luku on sama kuin sijoittajarahaston TER-luku. Kun sijoittajarahasto sijoittaa koti- tai ulkomaiseen Nordea-rahastoon, palautetaan kohderahaston varoista veloitettu ja rahastoyhtiölle maksettu, sijoitusta vastaava osuus hallinnointipalkkiosta sijoittajarahaston varoihin, jotta vältytään kahdenkertaisen hallinnointipalkkion veloittamiselta. Poikkeuksena on tilanne, jossa kohderahaston varoista voidaan veloittaa tuottosidonnaista palkkiota. Tällöin kohderahaston varoista veloitettu tuottosidonnainen palkkio on otettu huomioon sijoittajarahaston ns. synteettistä TER-lukua laskettaessa. Sijoittajarahasto ei itse maksa merkintä- tai lunastuspalkkioita sijoittaessaan koti- tai ulkomaisiin Nordea-kohderahastoihin tai myydessään sijoituskohteena olevia rahasto-osuuksia. Sijoittajarahasto voi tehdä merkinnän myös sellaiseen kohderahastoon, jossa sijoittajarahastolta peritään merkinnän (ja lunastuksen) yhteydessä kohderahastolle maksettava palkkio, jolla katetaan kohderahaston kaupankäyntikuluja. Palkkion perimisellä varmistetaan kaikkien osuudenomistajien yhtäläinen asema kaupankäyntipalkkioiden vaikutuksen jakamisessa. Nämä palkkiot lasketaan rahasto-osuuden arvosta merkintä- tai lunastuspäivänä, ja ne eivät ole mukana sijoittajarahaston synteettistä TER-lukua laskettaessa. Suomeen rekisteröityjen rahastojen käytännöstä poiketen ulkomaisen, esim. Luxemburgiin rekisteröidyn SICAV-kohderahaston varoista voidaan hallinnointipalkkion lisäksi veloittaa muita, alarahaston säännöissä mainittuja palkkioita. Näitä voivat olla esim. säilytysyhteisölle maksetut palkkiot, lakisääteisten dokumenttien (rahastoesitteet, osavuosikatsaus ja vuosikertomus) tuotantokulut, muut tiedottamiskulut, juridiset palkkiot ja tilintarkastuspalkkiot. Edellä mainittujen palkkioiden veloitus vaikuttaa sijoittajarahaston TERlukuun silloin, kun se sijoittaa näihin rahastoihin. Tässä esitteessä esitetyissä TER-luvuissa ulkomaisten rahastojen varoista veloitetut palkkiot eivät ole mukana. Ulkomaisten rahastojen TER-luvut lasketaan ja julkaistaan niiden vuosikertomuksissa ja puolivuotiskatsauksissa sekä yksinkertaistetuissa rahastoesitteissä. Rahaston TER-luvun, kiertonopeuden ja muiden tunnuslukujen laskentaperusteet sekä mahdolliset kaavat on esitetty Rahastot Nyt - palvelussa, www.nordea.fi. 2 Rahasto-osuuksien merkintä- ja lunastusaika, -paikka ja -tapa Rahasto-osuuksia voi sekä merkitä että lunastaa Suomessa euro- ja kappalemääräisenä. Rahasto on ns. viivästetty rahasto Jos merkintätoimeksianto on vastaanotettu ja rekisteröity Rahastoyhtiössä toimeksiantopäivänä ennen kello seitsemäätoista (17.00) Suomen aikaa, niin merkintäpäivä on toimeksiantopäivää seuraava pankkipäivä. Suomen aikaa kello 17.00 tai sen jälkeen Rahastoyhtiössä rekisteröityjen toimeksiantojen merkintä- tai lunastuspäivä siirtyy kaksi pankkipäivää toimeksiantopäivästä. Muina kuin pankkipäivinä vastaanotettujen toimeksiantojen toteuttaminen siirtyy kaksi pankkipäivää toimeksiantopäivästä. Merkinnöissä maksu veloitetaan merkintäpäivää (=toimeksiantopäivä+1) seuraavana yönä. Lunastuksesta saatavat varat ovat asiakkaan käytettävissä lunastuspäivää (=toimeksiantopäivä+1) seuraavana päivänä. Rahatapahtuman arvopäivä on aina merkintä-/ lunastuspäivä. Jos varat lunastamiseen on hankittava myymällä arvopapereita Rahastosta, tulee myynnin tapahtua ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun lunastusta vaadittiin Rahastoyhtiöltä. Rahasto-osuuden lunastusarvo määräytyy lunastuksen toteuttamispäivän arvon mukaan ja lunastushinta maksetaan tällöin toteuttamispäivää seuraavana päivänä. Lunastustoimeksiannot toteutetaan saapumisjärjestyksessä. Finanssivalvonta voi erityisestä syystä myöntää luvan ylittää edellä mainittu määräaika arvopaperien myymiselle. Rahasto-osuuksien merkintä- ja lunastustoimeksiantoja otetaan Suomessa vastaan jokaisena pankkipäivänä kaikissa Nordean konttoreissa ja Nordea Investment Management AB:n Suomen sivuliikkeessä niiden aukioloaikoina. Sen lisäksi toimeksiantoja voi tehdä pankkitunnuksin joko puhelimitse Nordea Asiakaspalvelun kautta tai Internetissä Nordean verkkopankissa, tai Eufex-rahastopalvelun sivuilla (www.eufex.fi). Rahastoyhtiö voi väliaikaisesti keskeyttää osuuksien lunastukset, jos markkinapaikka, jota voidaan Rahaston sijoituspolitiikka huomioon ottaen pitää päämarkkinapaikkana, on muusta kuin ennalta arvattavasta syystä suljettu tai kaupankäyntiä on sanotulla markkinalla rajoitettu tai normaaliin tiedonvälitykseen liittyvien häiriöiden vuoksi. Tarkemmin merkintä- ja lunastustoimeksiantojen toteuttamisesta ja niitä koskevista poikkeuksista on määrätty Rahaston rahastokohtaisssa säännöissä. Rahastoa ei markkinoida muissa maissa. Tärkeää tietoa Yhdysvalloissa asuville sijoittajille Yhdysvalloissa asuvat henkilöt tai siellä toimivat yhteisöt eivät voi merkitä Nordea-rahastoja. 3 Rahasto-osuuksien tuotonjako Rahastossa on sekä kasvu- että tuotto-osuuksia. Kasvuosuuksille ei jaeta tuottoa, vaan kaikki tuotot sijoitetaan rahastoon kasvuosuuksien arvon kasvattamiseksi. Tuotto-osuudelle jaetaan vuotuinen tuotto. Rahaston varoista tuottoosuuksien omistajille maksettavan tuoton määrästä ja sen jakamisesta päättää Rahastoyhtiön varsinainen yhtiökokous vuosittain Rahaston tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä. Sijoitusrahaston tuotonjaossa pyritään tasaisuuteen, minkä vuoksi tuotonjako ei ole sidottu Rahaston viimeksi päättyneen tai aikaisempien tilikausien tulokseen eikä Rahaston tilikauteen. Yhtiökokouksen määräämänä päivänä osuudenomistajarekisteriin merkitty tuotto-osuuden omistaja on oikeutettu tuottoon. Tuotto maksetaan tuotto-
5 (6) osuuden omistajalle Rahastoyhtiön yhtiökokouksen määräämänä maksupäivänä, kuitenkin viimeistään yhden (1) kuukauden kuluttua Rahastoyhtiön yhtiökokouksesta. Tieto yhtiökokouspäivästä on osuudenomistajien saatavissa Internetistä sekä Rahastoyhtiöstä sen aukioloaikoina sen jälkeen, kun kutsu yhtiökokoukseen on lähetetty. Tuotto maksetaan tuotto-osuuden omistajan ilmoittamalle pankkitilille. Tuotto-osuuksille jaettavaa tuottoa vastaava pääomitus kasvuosuuksille tapahtuu osuussarjoittain ja siten, että kasvuosuuksien suhteellinen osuus rahaston koko pääomasta kasvaa eikä kasvuosuuksien arvo muutu tuottoosuuksille tulevan tuotonjaon seurauksena. Tuotonjako vaikuttaa vähentävästi tuotto-osuuden arvoon, minkä seurauksena rahasto-osuuden arvo saattaa laskea alle sen merkintähinnan. 4 Rahasto-osuuksien arvon julkistaminen Rahasto-osuuden arvo lasketaan ja julkaistaan jokaisena pankkipäivänä. Rahasto-osuuden arvo on saatavissa Nordean konttoreista, Nordean verkkopankin Markkinatietopalvelusta, Rahastot Nyt -palvelusta Internetosoitteessa www.nordea.fi sekä Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:stä. Tämän lisäksi rahasto-osuuksien arvonkehitystä voi seurata teksti-tv:ssä. 5 Sijoitusrahaston ja osuudenomistajan (Suomessa yleisesti verovelvollinen, luonnollinen henkilö) verotus (verovuosi 2009) Erilaisten osuussarjojen osalta tämä osio on samansisältöinen kaikkien rahastojen yksinkertaistetuissa rahastoesitteissä riippumatta siitä, onko rahastossa kasvu- tai tuotto-osuuksia vai molempia. Sijoitusrahaston verotus Sijoitusrahastot ovat pääosin verovapaita yhteisöjä Suomeen rekisteröidyt sijoitusrahastot ovat tuloverosta vapaita yhteisöjä. Rahasto ei maksa veroa luovutusvoitoistaan Suomessa tai Suomesta saaduista osingoistaan ja korkotuloistaan. Ulkomailta saaduista osinko- ja korkotuloista sijoitusrahasto maksaa kyseisen maan ja Suomen välisen verosopimuksen mukaisen lähdeveron. Osuudenomistajan verotus Rahastosta saatavat tuotot Rahastosijoittaja voi saada luovutusvoittoa luopuessaan rahastoosuuksista lunastuksen yhteydessä. Rahasto-osuuden arvo voi myös laskea, ja mikäli sijoittaja tällöin luopuu rahasto-osuuksistaan, muodostuu hänelle luovutustappiota. Luovutusvoitosta/-tappiosta ja niiden laskemisesta on tarkemmin kohdassa Esitäytetty veroilmoitus. Rahasto-osuuksille voidaan maksaa myös verotettavaa vuotuista tuottoa, mikäli sijoittajan osuudet ovat tuotto-osuuksia. Rahastojen tuotot verotetaan pääomatuloina Vuotuinen tuotto sekä rahasto-osuuden lunastuksen yhteydessä syntyvä luovutusvoitto ovat Suomessa asuvalle yksityishenkilölle ja kuolinpesälle pääomatuloja, joista rahasto-osuuden omistajalta peritään yleensä 28 %:n vero. Ennakonpidätys Rahastoyhtiö perii tuotto-osuuksille kertyvästä vuotuisesta tuotosta veron suoraan ennakonpidätyksenä tuotonmaksun yhteydessä. Rahastoosuuksien lunastuksesta syntyvistä luovutusvoitoista ei peritä ennakonpidätystä. Osuudenomistajan tulee täydentää veroilmoitukseensa rahastoosuuksien luovutuksesta mahdollisesti syntyneet luovutusvoitot, mikäli ne eivät ole siinä esitäytettynä. Esitäytetty veroilmoitus Rahastoyhtiö ilmoittaa rahasto-osuuksien omistustiedot vuosittain veroviranomaisille. Osuudenomistaja saa verottajalta esitäytetyn veroilmoituksen, johon rahastoyhtiön ilmoittamat tiedot on täytetty. Verottaja laskee valtaosan kotimaisten rahasto-osuuksien luovutusvoitoista tai -tappioista esitäytetylle veroilmoitukselle. Poikkeuksena ovat esimerkiksi perintönä tai lahjana saatujen rahasto-osuuksien lunastukset, joiden hankintahinnat eivät ole rahastoyhtiön tiedossa, ja joita näin ollen ei ole verottajalle voitu ilmoittaa. Jos veroilmoituksen tiedoissa on puutteita tai jos osuudenomistaja haluaa todellisen hankintahinnan sijasta käyttää hankintamenoolettamaa, hän voi tehdä tarvittavat korjaukset esitäytettyyn veroilmoitukseen käyttäen apuna rahastoraporttia, jonka rahastoyhtiö vuosittain lähettää asiakkailleen. Rahasto-osuuksien myynnistä saatava luovutusvoitto voidaan ilmoittaa joko laskemalla todellinen luovutusvoitto tai käyttämällä luovutusvoiton laskemisessa hankintameno-olettamaa. Todellinen luovutusvoitto lasketaan vähentämällä lunastushinnasta merkintähinta (hankintahinta) sekä rahasto-osuuksien hankinnasta ja lunastuksesta aiheutuneet kulut. Vaihtoehtoisesti osuudenomistaja voi laskea luovutusvoiton käyttämällä todellisen merkintä-/lunastushinnan (kuluineen) sijaan hankintameno-olettamaa. Mikäli rahasto-osuudet on omistettu alle 10 vuotta, hankintameno-olettama on 20 % lunastushinnasta. Vähintään 10 vuotta omistettujen rahasto-osuuksien osalta hankintamenoolettama on 40 % lunastushinnasta. Luovutusvoitot ovat verovapaita, mikäli vuoden aikana tehtyjen luovutusten yhteenlaskettu luovutushinta on korkeintaan 1 000 euroa. Luovutustappioita ei voi vähentää, mikäli verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat korkeintaan 1 000 euroa ja kaiken verovuonna luovutetun omaisuuden hankintamenot ovat samalla yhteensä enintään 1 000 euroa. Silloin kun yhteenlasketut luovutushinnat ovat yli 1 000 euroa, saa lunastuksessa syntyneen tappion vähentää luovutusvoitoista, jotka syntyvät kuluvan verovuoden ja kolmen seuraavan vuoden aikana. Kun vain osa rahasto-osuuksista luovutetaan, määräytyy luovutettujen osuuksien hankintahinta pääsääntöisesti siten, että ensiksi hankitut osuudet katsotaan luovutetuiksi ensiksi. Sijoittaja voi lunastaessaan myös yksilöidä luovuttamansa osuudet esimerkiksi niiden hankintaerien numeroilla. Tällöin hankintahinta määräytyy kyseessä olevien hankintaerien perusteella. Vaihdettaessa saman rahaston kasvu- ja tuotto-osuuksien välillä verotettavaa tuloa ei realisoidu. Vaihdettaessa saman rahastoyhtiön hallinnoimaan toiseen rahastoon voi realisoitua verotettavaa luovutusvoittoa tai -tappiota. Muut tiedot verotuksesta Rajoitetusti verovelvollisen saamaan sijoitusrahaston tuottoon sovelletaan lähdeverolakia. Lähdeveron suuruus on 28 %, ellei verosopimuksissa ole sovittu alemmasta verokannasta. Rahasto antaa tuoton maksamisesta vuosi-ilmoituksen veroviranomaisille. Luovutusvoitto verotetaan saajan asuinvaltiossa. Yksittäisen sijoittajan saamien tuottojen ja luovutusvoittojen verokohtelu määräytyy sen mukaan, minkä maan verolakeja häneen sovelletaan. Verokohtelu määräytyy viimekädessä asiakkaan yksilöllisten olosuhteiden mukaan, ja se voi tulevaisuudessa muuttua. Mikäli sijoittaja on epävarma verotuksellisesta asemastaan, kehotetaan häntä hakemaan asiantuntijalta veroneuvontaa.
6 (6) III MUUT TIEDOT 1 Rahastoyhtiö Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy on valtioneuvoston toimiluvalla sijoitusrahastotoimintaa harjoittava, Suomen kaupparekisteriin merkitty rahastoyhtiö. Rahastoyhtiön kotipaikka on Helsinki. 2 Rahastoyhtiön käyttämät asiamiehet Rahastoyhtiöllä on oikeus käyttää sijoitusrahastotoiminnan hoitamisessa ulkopuolisia hallinnointi- ja neuvontapalveluita, kuten esimerkiksi salkunhoito-, kirjanpito- ja tietotekniikkapalveluita, sekä merkintä- ja lunastustoimeksiantojen vastaanottamispalveluita. Rahaston salkunhoitaja Rahaston salkunhoitajina toimivat Nordea Investment Management AB (rekisteröintimaa Ruotsi) ja/tai sen suomalaiset tai tanskalaiset sivuliikkeet. Rahaston avustava salkunhoitaja Salkunhoito-organisaatiolla on oikeus käyttää tehtävässään avustavia ulkopuolisia salkunhoitajia. Halbis Capital Management Inc., kotipaikka USA Rahastoyhtiöllä on oikeus vaihtaa Rahaston salkunhoito-organisaatiota sekä avustavina salkunhoitajina toimivia yhtiöitä. Rahastoyhtiö on Rahaston osalta ulkoistanut seuraavat toiminnot Nordea Investment Management AB, Suomen sivuliikkeelle: Fund Administration, Business Control ja Compliance. Rahastoa koskevia merkintöjä ja lunastuksia otetaan vastaan Nordean konttoreissa ja muissa tässä esitteessä mainituissa paikoissa. Nordeakonsernin ulkopuolella asiamiehenä toimii Eufex Oy, jolle Rahastoyhtiö on ulkoistanut Rahaston jakelun. Eufex Oy ylläpitää osuusrekisteriä niiden Rahaston osuudenomistajien osalta, jotka ovat tehneet merkinnän Eufexin kautta. Rahastoyhtiön ohella Rahaston markkinointia hoitaa finanssipalvelukonserni Nordea. 3 Valvova viranomainen Rahastoyhtiötä ja Rahastoa valvoo Finanssivalvonta (Fiva). Käyntiosoite Snellmaninkatu 6, 00170 Helsinki tai Mikonkatu 8, 00100 Helsinki. Postiosoite PL 103, 00101 Helsinki Puhelin 010 831 51 Faksi 010 831 5328 Sähköposti finanssivalvonta@finanssivalvonta.fi www.finanssivalvonta.fi 4 Rahaston tilintarkastajat Rahaston ja sitä hallinnoivan Rahastoyhtiön tilintarkastajina toimivat KPMG Oy Ab KHT-Yhteisö* sekä Marcus Tötterman**, KHT; varatilintarkastajina Paula Pasanen*, KHT, ja Riitta Pyykkö**, KHT. * rahastoyhtiön yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja ja varatilintarkastaja ** rahasto-osuuden omistajien valitsema tilintarkastaja ja varatilintarkastaja 5 Säilytysyhteisö Rahaston säilytysyhteisönä toimii J.P. Morgan Europe Limited, Helsingin sivuliike. 6 Lisätietoja Rahaston etämyyntitilanteessa Nämä tiedot on annettu Suomen kuluttajansuojalain 6 a -luvun mukaisesti. Rahastoihin liittyvät tiedot ja palvelu annetaan Suomessa suomen ja ruotsin kielellä. Peruuttamisoikeus Osuudenomistajaksi aikovalla/osuudenomistajalla ei lain mukaan ole oikeutta peruuttaa rahastotoimeksiantoa. Oikeussuojakeinoista Mikäli Rahastoyhtiön ja osuudenomistajan välille syntyy rahastosijoitukseen perustuvia erimielisyyksiä, jotka eivät ratkea neuvotteluilla, voi osuudenomistaja saattaa asian vapaamuotoisella hakemuksella arvopaperilautakunnan käsiteltäväksi. Tarkempia tietoja lautakunnan menettelystä saa seuraavista yhteystiedoista. Arvopaperilautakunnan yhteystiedot Porkkalankatu 1 00180 Helsinki Puhelin (09) 6850 120 Faksi (09) 6850 1220 Sähköposti info@fine.fi www.fine.fi Rahastosijoituksesta aiheutuvat riitaisuudet voidaan käsitellä myös sen Suomessa sijaitsevan paikkakunnan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä osuudenomistajalla on asuinpaikka. Jollei osuudenomistajalla ole asuinpaikkaa Suomessa, riitaisuudet käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa. Rahastoyhtiön ja Rahaston toimintaan sovelletaan Suomen lakia. Rahastoyhtiön yhteystiedot Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy Keskuskatu 3 00020 NORDEA Y-tunnus 1737785-9 Alv-tunnus FI17377859 Puhelin (09) 1651 Telekopio (09) 165 48368 Sähköposti L2488@nordea.com Sijoitusrahaston rahastoesite, säännöt, vuosikertomus ja puolivuotiskatsaus ovat saatavissa maksutta Nordean konttoreista, Internetistä sekä Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:stä. Important information for persons residing and corporations or other entities operating in the United States The services and products of Nordea Investment Funds are not directed at and are not intended for United States residents and residents of other countries who are temporarily present in the United States, and any partnership, corporation, or entity organized or existing under the laws of the United States of America or of any state, territory, or possession thereof, or any estate or trust which is subject to United States tax regulations and this material is not an offer to provide, or a solicitation of any offer to buy or sell, products or services in the United States of America. No United States residents or residents of other countries who are temporarily present in the United States may purchase any products or services of Nordea Investment Funds and Nordea Investment Funds will not accept an application to purchase products or services from any such person.