1/2016 1
PÄÄKIRJOITUS Kevään sahaustyöt ovat alkaneet ja on hyvä kerrata missä lanteissa lujuuslajielu ja CEmerkintä ovat pakollisia. Lujuuslajielu Lujuuslajiteltu puutavara on lujuuslajittelukurssin käyneen henkilön lajittelemaa, puun lujuusominaisuuksien mukaan. Lujuuslajiteltua puutavaraa käytetään pääsääntöisesti kantavissa rakenteissa. Jokaisella lajittelijalla on oma tunnus mikä takaa lajittelun laadun ja jäljitettävyyden. Rakennusviranomaiset vaativat rakennusten kantaviin rakenteisiin lujuuslajiteltua puutavaraa. Tämä koskee rakennuksia joiden rakennesuunnitelmassa on niin määrätty. Piensahojen kannattaa hoitaa visuaalisen lujuuslajittelun luvat kuntoon. CE-merkintä CE-merkintä on pakollista silloin, kun kantaviin rakenteisiin tarkoitettu sahatavara tai edelleen jalostetut ja tuotetut ulkoverhouslaudat tai -paneelit, sisäverhouslaudat sekä lattialaudat saatetaan markkinoille eli tapahtuu ns. transaktio. Silloin on tuotteet merkittävä rakennustuoteasetuksen mukaisesti CEmerkinnällä. Rahtisahauksella tuotettu rakennussahatavara ei tarvitse CEmerkkiä. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennuttajan omasta puusta valmistettu ja omaan käyttöön, oman pientalon tai vastaavan rakentamiseen käytettyä sahatavaraa ei tarvitse CE-merkitä. Rakennuttaja, joka käyttää omaa puuta voi sahauttaa niistä rakennustuotteet, joko omalla tontilla tai missä tahansa sijaitsevalla sahalla. Tämä linjaus piensahauksen osalta on hyväksytty EU:ssa ja Suomen ympäristöministeriössä. Kiitokset! Siirryn uusiin haasteisiin elämässä, ja haluan kiittää kaikkia sahayrittäjiä erittäin mukavasta puolestatoista vuodesta. On ollut ilo tehdä töitä hyväksenne. Olen tehtävässä vielä huhtikuun ajan, kaksi päivää viikossa. Työntäytteistä kevättä kaikille Terveisin Niina Niina Numminen toiminnanjohtaja niina.numminen@sahayrittajat.fi 040 821 8238 Olen tavoitettavissa puhelimitse ma ja ti klo 8 16. Suomen Sahayrittäjät ry Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946 edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa edelleenkin. Jäsenilleen Suomen Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja ja -retkiä sekä Suomen Sahayrittäjät-lehden neljä kertaa vuodessa ja BioEnergia-lehden vuosikerran. Vuosijäsenmaksu vuonna 2016 on 150, verovähennyskelpoinen. Kannatusjäsen vuosimaksu on 50. Suonen Sahayrittäjät on Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto. 2
PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ Suomen Sahayrittäjät ry 1946 2016 Talvi on taittumassa pikkuhiljaa kevään suuntaan. Lintulaudalla käy kuhina aivan eri tahtiin, kuin sydäntalvella. Valoisa aika saa enemmän ja enemmän valtaa pimeän kustannuksella. Nämä ovat merkkejä monelle sahurille siitä, että sahauskauden kiihkeimmät ajat ovat tulossa. Juhlavuotemme ykköstapahtuma Talvisavut Kuopiossa onnistui mainiosti. Näytteilleasettajia oli runsaasti ja yleisö löysi puruntuoksuisen tunnelman jälleen kerran. Kiitokset tapahtuman onnistumisesta kuuluvat kaikille teille, jotka olitte juhlistamassa 70-vuotisjuhlaamme. Erityiskiitokset täytyy antaa Kylpylä-Hotelli Rauhalahdelle, joka teki paljon työtä tapahtumamme onnistumisen suhteen. Juhlavuosi jatkuu työn merkeissä monellakin saralla. Höylät hurisevat ja sahat soivat. Taapelit kohoavat kohti kuivattavaa auringon valoa, samoin kuin aikaisempinakin vuosina. Kuten joskus olen todennut sahayrittäjyys on osaltaan elämäntapa, mutta se on myös yrittäjyyttä. Molempia tarvitaan, ja sahayrittäjät ovat perinteisesti sitkeää sakkia. Sen ovat osoittaneet menneet vuosikymmenet yhdistyksemme historiassa. Haasteita ja vastoinkäymisiä mahtuu yksittäisen ihmisen ja yrittäjän elämään niin myöskin yhdistyksemme menneisyyteen. Suomen Sahayrittäjät ry:n mennyt historia on koottu upeasti yksiin kansiin. Tästä työstä kiitokset menevät yhdistyksemme taloushallinnon osaajalle, Arja Auvikaiselle. Hänen ansiostaan jälkipolville jää arvokas muisto- ja tietopaketti menneistä vuosista. Tämä historiateos kannattaa hankkia jokaisen jäsenen itselleen tai vaikkapa lahjaksi. Teosta voi tilata allekirjoittaneelta hintaan 15,00 + postikulut. Tulevan suven aikana olemme mukana sahavalmistajien kanssa OKRA-messuilla Oripään lentokentällä 6. 9.7.2016, Syksymmällä on luvassa taas perinteinen matka. Matkan kohde ei vielä ole varmistunut lisää infoa on pian tulossa nettisivuillamme www.sahayrittajat.fi ja facebookissa www.facebook.com/ sahayrittajat. Facebookista muuten löytyy sahurien oma laulukin, johon mainiot sanat rakensi Jukka Korhonen Nilsiän suunnalta ;) Yhdistyksemme nettisivut ovat saamassa uudenlaisen ilmeen kevään aikana. Tarkoituksena on helpottaa sivuilla surfaamista sekä yksinkertaistaa tietojen löytämistä. Uusilta sivuilta asiakas löytää toivottavasti nopeasti lähimmän yhdistyksemme jäsenyrityksen. Tämä on tahtotilamme. Keväistä auringonpaistetta meille kaikille. Timo Ripatti Suomen Sahayrittäjät ry:n puheenjohtaja timo.ripatti@sahayrittajat.fi 0400 673 376 Imoitushinnat vuonna 2016 Etukansi: 955 2 sivu ja takakansi: 870 Tekstissä: 1/1sivu 420, 1/2 sivu310, 1/4 sivu 235, 1/8 sivu 190 Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 Lisävärien käyttö: 84 /lisäväri Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä. Päätoimittaja: Niina Numminen Kannen kuva: Niina Numminen Painopaikka: Grano Oy, Kuopio Ulkoasu ja sivuntoteutus: Kaija Laaksonen Suomen Sahayriäjät ry Rahulanniemene 57, 79100 LEPPÄVIRTA Puh. 040 821 8238, info@sahayriajat.fi www.sahayriajat.fi 3
Ilmaston lämpeneminen Suomessa hyvä vai huono uutinen? Ilmasto lämpenee. Se etää ensi alkuun hyvää Suomelle, koska meidän ankara ilmastomme ei tällä hetkellä ole opmaalinen maanviljelylle tai metsän kasvulle. Vähitellen ilmaston lämpeneminen alkaa Suomessakin muuua haitalliseen suuntaan. Suurimmat haitat tulevat ääri-ilmiöiden yleistymisen kaua. Kuivuus- ja hellejaksot pitenevät ja ankaroituvat. Pidentyvät hellejaksot voivat viedä pohjaa peltoviljelyltä etenkin kevätkylvöisillä viljoilla. Niiden kukinta voi osua kuumimpaan kauteen, jolloin kukat kuolevat eikä jyvää synny. Sateet ovat yhä useammin rankkasateita, jolloin suurin osa vedestä valuu saman en pois vieden maa-ainesta mukanaan. Pahimmassa tapauksessa vilja lakoaa ja voi jäädä korjaamaa tai vähintään sadon laatu laskee. Suomessa ilmasto lämpenee eniten talvella ja talvikuukausien sademäärä kasvaa. Talvisateet tulevat usein vetenä, ja hiihtokelejä pitää etsiä yhä kauempaa pohjoisesta. Lämmin ja kostea talvi haittaa syysviljojen viljelyä. Vesi voi seistä pellolla, jäätyä hetkeksi ja sulaa, mikä voi aiheuttaa hapettomia oloja oraille. Myös taudit ja tuholaiset voivat lisääntyä lämpimissä ja kosteissa oloissa. Metsissä leudompi talvi voi aiheuttaa tauti- ja hyönteistuhoja. Haittaa syntyy myös puun korjuulle: jos maa ei jäädy eikä puita päästä kuljettamaan pois metsistä. Myös ennustetut lisääntyvät myrskyt voivat aiheuttaa yhä enemmän tuhoja. Huonoista korjuuoloista ja puuston vaurioista voi 4 koitua niin paljon tappioita, että koko teollisuusalan kannattavuus laskee. Ilmastonmuutosta voi hillitä - uusiutuvat energianlähteet voivat auaa Koska ilmastonmuutoksesta koituu paljon haittaa, sitä on päätetty kaikin voimin vastustaa. Suurin ilmastonmuutosta kiihdyttävä tekijä on energiantuotanto fossiilisista polttoaineista. Maan alta kaivetaan miljoonien vuosien ikäinen polttoaine, jonka käyttö energiaksi aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, joita mikään luonnon järjestelmä ei voi loputtomasti sulauttaa itseensä tai käyttää kasvuun. Päästöjä jää yhä enemmän ilmaan, jolloin ilmakehä pidättää yhä tehokkaammin maasta heijastuvaa lämpösäteilyä. Ilmakehä lämpiää ja ilmasto muuttuu. Ilmastonmuutoksen estämiseksi tarvitaan uusiutuvia polttoaineita, joiden käyttö ei lisää ilmakehän kasvihuonekaasujen määrää. Suomalainen metsä tuottaa tällaisia polttoaineita. Metsä kasvaa jatkuvasti enemmän kuin sitä hakataan. Kun hakkuista lisäksi polttoon menee vain osa, metsät sitovat jatkuvasti huomattavasti enemmän ilmakehän hiilidioksidia kuin puuaineksen poltossa vapautuu. Tilanne on hyvä sellaisissa maissa kuin Suomi, joissa uutta metsää jatkuvasti istutetaan vanhan tilalle. Tällöin kierrossa olevat uudet met-
Puuteollisuuden sivuvirtojen käyttö energiaksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitsee ilmastonmuutosta sät ottavat kasvuunsa sen hiilidioksidin, mikä poltettaessa on vanhasta metsästä vapautunut. Maailmalla puhutaan paljon hiilivelasta. Tällä tarkoitetaan sitä, että kun puuta poltetaan, ilmaan jää leijumaan hiilidioksidi, joka vasta seuraavien 100 vuoden kuluessa sitoutuu uudelleen metsään. Näin tapahtuisi, jos tänä vuonna aloittaisimme metsätalouden ja ensi töiksemme tuhoaisimme ison metsäalan ja polttaisimme kaikki puut. Polton vapauttama hiilidioksidi jäisi ilmaan pitkäksi aikaa. Suomessa metsän kasvu on kuitenkin jatkuvasti isompaa kuin sen hakkuu. Vuonna 2011 metsän kasvusta korjattiin vain 68 prosenttia. Monessa muussa maassa, kuten Hollannissa, koko metsän kasvu käytetään eri tarkoituksiin (http://www.sustainable-biomass.eu/ images/deliverables/bioteam_del%20 2%201_final%20version.pdf). Kaikki muu ensin, viimeiseksi energiakäyö (cascading of biomasses) Vaikka uusiutuvia energialähteitä koko ajan etsitään, EU ei salli minkä tahansa biomassan käyttöä energiaksi. EU kannustaa käyttämään raaka-aineita niin, että kaikissa vaiheissa otetaan talteen ensin arvokas osa, ja vasta lopuksi raaka-aine käytetään bioenergiaksi. Tämä koskee myös kaikkea kaatopaikalle menevää jätettä. Puunjalostusteollisuudelle tämä tuo haasteita. Mitä tehdä sivuvirroille, kuten kaarnalle, lastuille ja sahanpurulle? EU ei kannusta käyttämään niitä ensisijaisesti energiaksi. Voisiko niitä käyttää muihin tarkoituksiin, esimerkiksi kuitulevyksi tai maanpeiteaineeksi, pienkompostoinnin väliaineena? Voisiko sivuvirroille keksiä ihan uutta käyttöä, mitä ei ole ennen nähty? Puunjalostusteollisuuden sivuvirrat ovat kestäviä bioenergiakäytössä, mua ei kaikilta osin Kun metsätähteestä ja sahojen ja muiden puunjalostusyritysten jätteistä ja sivuvirroista tuotetaan energiaa, niille ei tarvitse laskea tuotannon päästö- 5
jä, vaan vain valmistuksen, kuljetuksen ja käsittelyn päästöt. Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät silloin todella paljon verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. BIOTEAM-projektissamme (http:// www.sustainable-biomass.eu/) laskettiin pelletti- ja hakepohjaisen bioenergian päästöjä. Hollanti ainoana projektiin osallistuvana maana tuo pellettejä Pohjois-Amerikasta, etenkin USA:sta, jossa ne tehdään kaikkien kestävyyssääntöjen vastaisesti runkopuusta. Kanadasta tuotaviin pelletteihin käytetään sahanpurua. Oheisessa taulukossa esitetty Hollannin pelletti-hiili-vertailu on kuitenkin tehty juuri tästä vähemmän käytetystä kanadalaisesta pelletistä, jolloin vertailu näyttää hyvältä. Muissa BIOTEAM-projektin maissa pelletit tuotetaan omasta puujätteestä (kts. taulukko). Kestävyydessä on muitakin kuin ilmastollisia näkökoha Uusiutuvan jätetyyppisen puubiomassan energiakäytön ilmastovaikutukset ovat pienet. Suurin osa puun käyttöön perustuvista bioenergialaitoksista on kuitenkin taloudellisesti vähemmän kannattavia kuin fossiilisiin energialäh- 6 teisiin perustuvat laitokset (kts. taulukko). Tämän takia niiden kokonaiskestävyys ei ole aivan yhtä hyvä kuin voisi ajatella. Huonoon taloudelliseen tulokseen vaikuttaa osaltaan laitosten suurempi työllistävyys, ainakin maissa, joissa maksetaan kunnon palkkoja. Toisaalta, kun laitos työllistää paljon ihmisiä, sen sosiaalinen kestävyys on parempi. Sama bioenergian tuotantotapa ei voikaan olla yhtä aikaa sekä ilmastollisesti, taloudellisesti että sosiaalisesti ylivertainen fossiiliseen verrattuna. Kunkin maan pitää päättää, mikä on kulloinkin tärkein tavoite: ilman puhtaus, päästöjen vähennys, työllistäminen vai rahan taonta. Joskus niukat vesivarat voivat rajoittaa bioenergiateollisuutta. Jatkossa puubioenergian käyö voi hiipua, jos metsäteollisuus hiipuu Puubioenergian käyttö, jos puhutaan jätepuusta, ei voi enää merkittävästi lisääntyä tulevaisuudessa, sillä hakkuutähteet ja muut puuteollisuuden sivuvirrat ovat jo nyt melkein kaikki käytössä eivätkä paperi- ja muun teollisuuden näkymät viittaa siihen, että sivuvirtojen määrä tulevaisuudessa kasvaisi. Pienten sahayritysten panos energiantuotannossa voisi olla isompi ja pelastaa osaltaan tilannetta, mutta biomassojen järkevä hyödyntäminen hajautetuilta piensahoilta vaatisi tukea logistiikkaan. Lisäksi Suomessa voitaisiin lisätä vajaakäytössä olevan puubiomassan käyttöä esimerkiksi tukemalla pienpuun korjaamista. Ensi askelia tähän suuntaan on otettukin mm. Kemera-lainsäädännöllä. Kun harvennustoimenpiteitä tuetaan valtion varoin, myös runkopuun kasvua edistetään ja maaseudun pienyrittäjät saavat työtä. USA:ssa paperintuotannon lasku johti siihen, että runkopuuta alettiin käyttää pellettien raaka-aineena. Maissa, joissa metsää ja puunjalostusteollisuutta on vähän, bioenergiakäyttöön saatetaan ottaa runkopuuta, jolla voisi olla muutakin käyttöä. Italiassa energiaksi käytettävä puubiomassa voi olla sahojen sivuvirtoja, mutta myös runkopuusta tehtyä haketta. Esimerkiksi kunnassa voi olla alueellisena lämmönlähteenä hakekattila, johon hakkeen tuottaa kattilan omistaja omasta metsästä hakatulla puulla. Tässäkin työllistetään alueen pienyrittäjiä, mutta voiko tällaista työllistämistä pitää kestävänä?
Suomi nousuun kestävillä ratkaisuilla Suomella on hyvät mahdollisuudet kunnostautua esimerkillisenä kestävän uusiutuvan energian käyttäjänä ja bioenergia- ja biotalousosaamisen mallimaana, josta muut ottavat oppia. Myös suomalaisilla metsäkoneilla, logistiikkaratkaisuilla ja tehdaskonsepteilla voi tulevaisuudessa olla yhä suuremmat markkinat. Biomassojen käyttö energiantuotannossa ei ole tällä hetkellä yhtä kannattavaa kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö. Toimintaa pitää tukea. Tukeminen kannattaa, sillä kotimaisella energiantuotannolla varmistamme huoltovarmuutta, luomme työpaikkoja ja hillitsemme ilmastonmuutosta. Biotalous on tulevaisuuden taloutta. Teksti: Kaija Hakala, Luonnonvarakeskus (Luke), kaija.hakala@luke.fi Kuvat: Jos Helmich Taulukko. Miten kestävää on bioenergia verrattuna fossiiliseen energiaan 1) ilmastollisesti; 2) taloudellisesti ja 3) sosiaalisesti verrattuna fossiilisiin energianlähteisiin. ng=maakaasu, lfo=kevyt polttoöljy, hfo= raskas polttoöljy, ele=sähkö (voi tulla monista eri lähteistä, on mix ) 1) Päästövähennykset CO2-ekvivalena verrauna fossiiliseen. Kaikissa kohdissa puubiomassasta tuoteu energia tuoaa vähemmän päästöjä kuin fossiilisista poloaineista tuoteu. Hollanti Saksa Liettua Italia Suomi Puola Pelle-hiili -178 Pelle-ng -92 Pelle-ng -93 Hake-lfo -95 Hake-lfo -90 Pelle-lfo -83 Hake-ng -56 Hake-ele -327 Hake-ng -95 Hake-ng -83 Hake-hfo -93 Hake-hiili -141 2) Takaisinmaksuaika, vuosia verrauna fossiiliseen. Miinusmerkkiset luvut tarkoiavat kannaavampaa kuin vertailukohta. Vain muutamassa tapauksessa energiantuotanto biomassoista on kannaavampaa kuin fossiilisista energianlähteistä tuoteu. Hollanti Saksa Liettua Italia Suomi Puola Pelle-hiili 1,66 Pelle-ng 1,09 Pelle-ng 1.00 - Hake-lfo 4,00 Pelle-lfo 2,30 Hake-ng 8,00 Hake-ele -5,7 Hake-ng 1.00 Hake-ng -3,00 Hake-hfo 2,00 Hake-hiili 14,00 3) Työllistävyys/TWh, henkilötyövuoa verrauna fossiiliseen. Biomassojen käyö energiantuotannossa työllistää melkein aina enemmän kuin fossiilisten energianlähteiden käyö. Hollanti Saksa Liettua Italia Suomi Puola Pelle-hiili 93 Pelle-ng 280716 Pelle-ng 140319 Hake-lfo 1361 Hake-lfo 295 Pelle-lfo 323 Hake-ng 129 Hake-ele 47 Hake-ng 9220 Hake-ng 1537 Hake-hfo -4,00 Hake-hiili -112 7
Aivoverenvuoto muutti Rauno Seppäsen elämän Eräs aamu kesäkuussa 2013 mullis Rauno Seppäsen elämän täysin. Töihin lähtö sai arvaamaoman käänteen, kun aivoverenvuoto yllä sahuriyriäjän kopihalla. tajuihini kotipihalla, nojailin höyläkoneeseen ja ajoin itse terveyskeskukseen. Ambulanssissa Tulin huomasin selkä- ja kylkikipua. Vauhtia oli 150 160 kilometriä tunnissa ja siitäkin aiheutui kipua. Käskin kuskia hidastamaan vauhtia, Seppänen muistelee. Puhe ei sujunut, ja kun Seppänen halusi ilmaista itseään kirjoittamalla, oli todettava, ettei kirjoittaminenkaan onnistu. Keskussairaalassa yritin siellä kovasti selittää, että tapahtui siinä muutakin kuin aivoverenvuoro, Seppänen kertaa. Tytär otti tapahtumapaikasta kuvan. Sen avulla Seppänen sai selvitettyä keskussairaalassa, että oli sairauskohtauksen saatuaan kaatunut ja iskenyt päänsä, selkänsä ja kylkensä höyläkoneeseen tai traktoriin. Röntgenkuvat kertoivat omaa kieltään muun muassa selkärangassa tapahtuneista siirtymistä. Kipuja oli joka puolella. Kuntoutuminen alkoi pienestä. Postilaatikolla käynti oli pisin lenkki, minkä pystyin käymään: 50 metriä sivu, kuvailee Seppänen. Akupunktion, fysioterapian ja koiran kanssa liikkumisen ansiosta kivut hellittivät aikanaan. Muutoin tapahtuma jätti mieheen pysyvät jäljet. 8 Ei paluuta työelämään Rauno Seppäsestä ei äkkipäätä uskoisi, että hän on sairastunut aivoverenvuotoon. Hän autoilee ja asioi, eikä esimerkiksi kumpikaan käsistä roiku. Muutenkin hän on terveenoloinen, mistä seuraa erinäisiä väärinkäsityksiä. Seppästä harmittaa myös se, kuinka vaikeaksi korvausten hakeminen vakuutuksista on osoittautunut. Neuropsykologin lausunto huhtikuulta 2014 kertoo, miten asiat todellisuudessa ovat. Seppäselle oli kyllä selvää, ettei hänestä olisi enää työelämään. Lääkärit olivat toista mieltä: ei muuta kuin töihin, sanottiin myös yksityisellä vastaanotolla, jossa kuitenkin suostuttiin Seppäsen vaatimaan uusintakuvaukseen. Sitten muuttui ääni kellossa. Päässä näkyi 17 millin pituinen vekki, sentin leveä. Lisäksi viipalekuvassa näkyi vanhoja traumajälkiä aiempien infarktien vuotokohdista. Kuva näytti siltä kuin olisi haulikolla ammuttu, kertoo Seppänen. Neuropsykologisen tutkimuksen ja Seppäsen itsensä mukaan suurimpia vaikeuksia tuottaa keskittymiskyvyn puute. Keskittyminen vie suunnattomasti voimavaroja ja väsyttää nopeasti. Arkiaskareetkin uuvuttavat puolessa tunnissa. Seppänen selvittää tilannettaan kansioksi koostamiensa sairauskertomusten, hoito- ja toimintaohjeiden ja muiden dokumenttien avulla. Niiden tarkastelu haastattelua edeltäneenä päivänä oli vaatinut Seppäseltä kolmen tunnin päiväunet. Kun luen lehden, en muista siitä mitään. Lehti on minulle aina uusi. Jos jossakin on pöydällä kaksi saman päivän lehteä, luen ne molemmat ja ihmettelen, että jotakin tuttua tässä on. Telkkaria pystyn katsomaan puoli tuntia kerrallaan, tuleepa sieltä kuinka hyvä ohjelma tahansa.
Kun keskittyminen on vaikeaa, tärkeätkin asiat tapaavat unohtua. Kaiken on oltava käden ulottuvilla. Jos joudun hakemaan jotakin kauempaa, unohdan matkalla, mitä olen hakemassa. Sitähän se on eläkeläisen elämä: yöt menevät vessassa kulkiessa ja päivät tavaroita etsiessä, Seppänen hymähtää. Akupunko palau kuulon Muuttuneen aivotoiminnan myötä unihäiriöistä tuli Rauno Seppäselle vakituinen vieras: Kun laitoin silmät kiinni, heti alkoi filmi pyörimään painajainen. Olipa päivä taikka yö. Painajaiset laukaisee melu tai keskustelu vanhoista työasioista. Jos ei ole mitään melua ja olen yksin mökillä, painajaisia ei ole. Sairastuminen on nostanut Seppäsen muistin lokeroista esiin asioita, jotka toistuvat painajaisissa. Seppänen kokee lapsuutensa loppuneen, kun hän oli viiden vuoden ikäinen. Silloin Joukokylän ja Näljängän välinen tie vedettiin Seppästen kotipihan läpi. Navetta ja hiekkalaatikko saivat väistyä. Kokemus antoi omalla tavallaan vahvuutta ja elämänhalua. Aiemmin en ole tien nyt, että se haittaa minun elämää, Seppänen toteaa. Olen koettanut saada siihen apua: traumaterapiaa. Vielä en ole saanut. Tämän vuoden alusta Kela on ruvennut korvaamaan sitä, mutta en ole vielä siitä kysynyt. Lähete on ollut minulla vuosikausia. Sairastumisesta seuranneen tinnituksensa Seppänen sen sijaan sai hoidatet- 9
tua: akupunktion avulla tinnitus katosi ja oikeasta korvasta aikaa sitten hävinnyt kuulo palautui. Se oli hirveä tunne, kun kuulo palasi: alkoi kuulua kauhea meteli. En uskaltanut lähteä autolla ajamaan, vaan Shellille kävelin. Siellä lusikka kilahteli teekuppia vasten häiritsevän kovasti. Sopimaton käytös ei ole tahallista Rauno Seppäsen halu kirjoittaa ja lukea on palautunut vasta aivan viime aikoina. Puheen tuottaminen käy melko sujuvasti, vaikka puheeseen on jäänyt dysartria: motorinen puhehäiriö, johon liittyy erilaisia artikulaation, äänen tuoton ja puhenopeuden ongelmia. Seppänen ei löydä aina hakemaansa sanaa tai sanat saattavat korvautua toisilla, mistä seuraa joskus kommelluksia ja välillä kiusallisiakin tilanteita. Sopimaton käytös ei ole tahallista - niin lukee ohjepaperissa, jonka Seppänen tulosti etsiessään netistä selitystä muuttuneelle käytökselleen. Puolankalaiset eivät ole tienneet Seppäsen sairastumisesta tai eivät ehkä tiedä, kuinka suhtautua monien tunteman luottosahurin sairastumiseen. Seppänen sanookin, että tutut ja kylänmiehet voisivat tulla rohkeasti juttusille. Kaikesta huolimaa. Jos jutustelussa joskus tapahtuu omituinen käänne, asialle on olemassa perusteltu syy. Teksti ja kuvat: Maria Kyllönen 10
Würth Oy ja Suomen Würth avaiasiakaspäällikkö Mauri Roivainen uskoo yhteistyön Suomen Sahayrittäjien kanssa olevan mutkatonta. Sahayrittäjät ry yhteistyöhön Yrittäjän arki ei ole yksitoikkoista. Välillä koneet ja laitteet toimivat kuin unelma, välillä taas koneita pitää korjata ja huoltaa. Huoltoon varsinkin valveutunut yrittäjä panostaa silloin laitteiden rikkoontumisriski ja korjaustarve todennäköisesti vähenee. Valikoimaa on tarjolla Würth Oy:n kanssa tehty yhteistyösopimus helpottaa sahayrittäjän arkipäivää. Koko maan kattavasta myymäläverkostosta (160 kpl) on helppoa ja edullista hankkia kaikki tarvittava. Würthin tuotevalikoimaan kuuluvat ruuvituotteet, kiinnitystarvikkeet, käsi- ja sähkötyökalut, paineilmatyökalut, huoltotarvikkeet ja kemikaalit, hiomatarvikkeet, poranterät, kierretyövälineet, työsuojaimet sekä muut asennustarvikkeet. Tuotenimikkeitä on yli 50 000. Kannattaa Würth Centerissä käydessä napata mukaan katalookit, joista löytyy koko tuotevalikoima. Würth Oy:n avainasiakaspäällikkö Mauri Roivainen uskoo yhteistyösopimuksen olevan hedelmällinen molemmille osapuolille. Veikkaan, että aika monella sahurilla ja höylärillä on kohtuullisen matkan päässä lähin Würthin palvelupiste. Varsinkin Würth Center on paikka, jossa saattaa tulla jokunen heräteostoskin valikoima on sen verran runsas. Laadukkaat tuotteet sekä ammattitaitoinen palvelu ovat meille avainasioita asiakaskohtaamisissa, kertoo Roivainen. Nyt on kiire Joskus yrittäjällä on kiire saada varaosa nopeasti. Entä, jos joku erikoisempi tuote ei olekaan Würthin hyllyssä? Varsinkin Würth Centereissä on laajat valikoimat monissa tuoteryhmissä. Mutta ainahan voi olla niin, että juuri se tietty varaosa ei olekaan kotona, ja silloin meidän tehokas logistiikkamme tulee mukaan. Jos vaikkapa laakeri tilataan ennen puoltapäivää, on se taatusti asiakasta lähimmässä toimipisteessä seuraavana aamuna ja ilman kuluja, toteaa Roivainen. Ota etu käyöön he Jokaisen Suomen Sahayrittäjät ry:n jäsenen kannattaa nyt mennä lähimpään Würth-toimipisteeseen ja avata oma asiakastili. Mukana täytyy olla Y-tunnus, muut tiedot varmaankin jokainen yrittäjä muistaa ulkomuistista, uskoo Würth Oy:n avainasiakaspäällikkö Mauri Roivainen. Ja tietysti pitää kertoa olevansa Suomen Sahayrittäjien jäsen. Samalla hetkellä alennukset tulevat voimaan kaikissa Würth-toimipisteissä läpi Suomen. Tietysti kannatta huomioida, että jokaisen jäsenen ostos hyödyntää myös Sahayrittäjät ry:n toimintaa. Pienistä puroista kasvaa isompi virta Allekirjoittanut teki heti pienen testin alennusprosenttien oikeellisuuteen. Yhtiökumppanini oli viikkoa aiemmin hankkinut uudet vetoremmit sahaamme ja tingitty hinta oli muistissa. Suomen Sahayrittäjien alennuksilla, samoista hihnoista olisi jäänyt yli 20,00 euron säästö, jos olisimme ostaneet ne Würth Centeristä. Tästä lähtien tiedämme kyllä osoitteen hankinnoillemme. Se on Würth. Teksti ja kuva: Timo Ripatti 11
Investoinnit luovat uskoa tulevaisuuden puumarkkinoille Metsäteollisuudesta on metsätalouden harjoittajien näkökulmasta kuulunut viimeisen parin vuoden aikana runsaasti positiivisia investointiuutisia. Toteutuessaan ne lisäävät puun merkittävästi. Investoinnit eivät kuitenkaan synny sattumalta, vaan ovat monen tekijän summa. Viime vuosien puumarkkinakehitys on parantanut koko suomalaisen metsäsektorin kilpailukykyä vientimarkkinoilla hyvin vaikeasta yleistaloustilanteesta huolimatta. Puumarkkinakehitys on varmasti osaltaan myötävaikuttanut myös investointiaikomusten kasvuun. Puuvarojen riittämättömyydestä ei jää kiinni yksikään investointi. Metsävaramme ovat tällä hetkellä suuremmat kuin koskaan. Pelkästään 2000-luvun hakkuusäästöillä suunnitteilla olevien investointien puun tarve hoituu vähintään 20 vuodeksi. Hakkuumahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää runsaasti uusia puun käyttöä lisääviä investointeja, kannattavaa metsätaloutta sekä toimivaa liikenneverkkoa, jolla puu saadaan liikkeelle. Liikenneverkon rapautuminen on lyhyellä aikavälillä suurin uhka puun käytön lisäystavoitteille. Myös EU:n päätöksenteossa Suomella on yhteinen intressi, että puun käytön mahdollisuudet tunnistetaan, toimintaedellytykset turvataan eikä sitä sääntelyllä vaikeuteta. Pidemmällä aikavälillä puumarkkinoita ja metsäsektorin rakenteita on kehitettävä, kuten on tehtykin. Hyvä esimerkki tästä on metsätilojen sukupolvenvaihdosjärjestelmä, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alussa. Metsätaloutta on 2010-luvulla määrätietoisesti kehitetty markkinaehtoisuuden suuntaan. Metsänomistajille on tullut uutta palvelutarjontaa ja markkinoille uusia palveluntarjoajia, hyvä 12
niin. Metsänhoitoyhdistyksiin metsänomistajat näyttävät yhä edelleen vahvasti luottavan. Metsänhoitoyhdistykset ovat puumarkkinoilla luontevin kumppani myös Suomen Sahayrittäjät ry:n jäsenille. Puumarkkinoiden perisynti on tukkija kuitupuumarkkinoiden eriytyminen. Kuitupuusta ei käytännössä ole kilpailua, vaan kaikki puumarkkinoiden hintavaihtelut kohdistuvat tukkiin. Kaiken kaikkiaan Suomen puumarkkinat toimivat ostaja- ja myyjärakenne huomioiden kohtuullisesti. Lyhyellä aikavälillä valtiovallan ei ole tarpeen puuttua puumarkkinoidenkaan toimivuuteen, hinnat ja määrät määräytyvät markkinoilla. Puutuoteteollisuudelle on tietenkin elintärkeää, että hyvälaatuinen puu päätyy jatkojalostukseen. Puun tuotanto voidaan kuitenkin hyvin yhteen sovittaa metsien muiden ekosysteemipalveluiden kanssa. Itse asiassa näiden metsän muiden tuotteiden arvojen vaaliminen on kilpailutekijä puutuotteiden markkinoilla. Olennaista on se, että yhteiskunta ei voi, eikä pidä pakottaa metsäomistajia valitsemaan näiden välillä. Vuonna 2015 sahatavaran tuotanto Suomessa putosi aavistuksen vuodesta 2014. Ruotsissa tuotanto puolesta nousi hieman. Sahatavaran varastot ovat edelleen erittäin korkeat huolimatta kuusisahatavaran hienoisesta vahvistumisesta viime aikoina. Mäntysahatavaran tilanne on erityisesti Pohjois-Afrikan huonontuneen markkinatilanteen vuoksi huolestuttava. Öljyn hinnan laskulla on suotuisia vaikutuksia, mutta se leikkaa myös talouskasvua monissa suomalaisen sahatavaran viennin kannalta keskeisissä maissa. Sahatavaran vientimäärät ovat kasvaneet, mutta hinnat ovat edelleen aavistuksen laskeneet. Kotimaan rakentamisen heikko suhdanne heijastuu puutuotteiden kysyntään. Vanerinkin osalta markkinatilanne on aikaisempaa heikompi. Kuitupuuta käyttävässä teollisuudessa erityisesti sellulla ja kartongilla markkinatilanne on säilynyt hyvänä, vaikka molempien hinnat ovat jonkin verran viime aikoina laskeneet. Kannattavuus kuitupuuta käyttävässä teollisuudessa on jatkunut erinomaisena. Viime vuoden loppu puumarkkinoilla sujui ennakoidusti ja koko vuonna puuta yksityismetsistä ostettiin kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuodelle 2016 puumarkkinoiden näkymä on PTT:n ja LUKE:n ennusteiden perusteella aavistuksen viime vuotta positiivisempi. Markkinahakkuita viime vuonna tehtiin reilun prosentin vuotta 2014 vähemmän, mutta tänä vuonna hakkuiden ennakoidaan kokonaisuudessaan kasvavan parilla kolmella prosentilla. Metsänhoitoyhdistysten mukaan kaikista puutavaralajeista on tällä hetkellä ylitarjontaa. Puukauppaa on kuluvan vuoden ensimmäisten viikkojen aikana käyty viime vuoden loppuun verrattuna aavistuksen laskeviin hintoihin, mutta kasvavilla määrillä. Teksit: Erno Järvinen, tutkimuspäällikkö, MTK ry Kuva: Kaija Laaksonen 13
Sahayrittäjät juhli Teksti ja kuvat: Niina Numminen ja Arja Auvikainen näyttävästi Kuopiossa Savun tuoksua, sirkkelin sointia, hernesoppaa. Uutuuksia ja vanhoja tuttuja. 70 vuoden taipaleen juhlintaa ja palkintojen kimallusta. Kaikkea tätä oli Talvisavut 2016 -tapahtuma 12. helmikuuta Kuopion Rauhalahdessa. Kylpylähotelli Rauhalahti tarjosi tapahtumalle erinomaiset puitteet sekä Kuopion kaupunki ja sen Metsäosasto jämerää tukea järjestelyissä. Järjestyksessään 11. Talvisavut olivat samalla yhdistyksen 70-vuotisjuhla, jonka huomioivat maamme korkeimmat tahot. On sent reviävä pitkin puuta Edes itse tapahtumapäivän räntäsade ei haitannut liki kahtatuhatta tapahtumaan tutustunutta vierailijaa. Sahureita perheineen, sidosryhmien edustajia ja tavan savolaesija immeisijä. He kaikki saivat nauttia sirkkelin soinnista ja tuntea tuoreen purun tuoksun. Turengin Terähuollon osastolla makkarat ja nuotiokahvit tekivät kauppansa ja samalla tulivat tutuksi Santeri-terät. Toisaalla ulko-osastoilla oli nähtävillä klapikoneita toiminnassa, vanne- ja pyörösahoja, mönkijöitä ja traktoreitakin. KARA esitteli osastollaan kevyttä kenttäsahauutuuttaan. Ylen lauantain aamupäiväohjelma Suomi-kierros piipahti myös 14 paikan päällä ja lupsakkaan savolaiseen tyyliinsä toimittaja Jukka Eskanen haastatti puheenjohtaja Timo Ripattia sahurin arjesta. Laskettiinpa haastattelun lomassa olivatko sahuri Ripatilla kaikki kymmenen sormea tallella. Nykysahurilla sormet säilyvät vaikka sentit onkin revittävä pitkin puuta. Sisäosastojen antia olivat pankki- ja vakuutuspalveluista kipinänilmaisu- ja sammutinjärjestelmiin ja terävalmistajiin. Nähtävää, ja mielenkiintoista sellaista, oli runsaasti. Näyttelytilana Estradi-ravintolan ylätasanne toimi erinomaisesti ollen tunnelmaltaan tiivis. Vilkkaimmillaan näyttelyvieraita oli kuin markkinoilla konsanaan, ihan tungokseen asti. Pystytela painaa, tukit on kuin rainaa Talvisavut-tapahtuman yhtenä kulmakivenä ovat ensimmäisestä tapahtumasta lähtien olleet ajankohtaista asiaa sisältävät seminaarit tai luennot. Tällä kertaa toisena aiheena oli metsätilan omistajan vaihdos ja toisena pyöröterän käyttäytyminen jäisessä puussa. Suomen Metsäkeskuksen Kuopion toimistolta elinkeinopäällikkö Seppo Niskanen piti mielenkiintoisen esityksen Metsätila polvelta toiselle, jossa hän käsitteli metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja. Esitys herätti paljon kysymyksiä ja toisaalta antoi moneen kysymykseen vastauksen. Yhtenä oppina jäi mieleen osapuolten tavoitteen yhteneväisyyden varmistaminen sekä se, että tärkeintä on saada aikaan metsätaloudellisesti toimiva ratkaisu, ei niinkään verojen vähyys vaikka sekin on tärkeä osa asiaa. Toisen esitelmän aiheena oli jokaisen sahurin kestopuheenaihe. Aihe, jonka ympärillä on sahattu monet illanistujaiset niin, että puruja on kertynyt polven korkeuteen asti: Pyöröterä ja jäinen puu. Asiantuntijana ja eritelmän pitäjänä toimi terävelho Kajaanista Jukka Tolonen, Kainuun Terähuolto Oy. Tolosen innostava esitystapa ja taito sekä aito eläytyminen saavat sahausta taitamattomatkin kiinnostumaan aiheesta. Hänen opeillaan sahaus on vaivatonta ja sahaus käy kuin elokuvissa tukit on kuin rainaa. Mä oon Sahamies, eessä laani Rauhalahden henkilökunta osoitti ammattitaitonsa muokatessaan muutamassa tunnissa näyttelytilasta 70-vuotis Juhlaillallisille näyttävän, juhlavan tilan. Sahaväelle puolestaan jäi vilkkaiden
näyttelytuntien jälkeen hetki aikaa rauhoittua ja virittäytyä iltajuhlan tunnelmaan. Illalliselle ja iltajuhlaan osallistui lähes 90 sahuria ja yhteistyökumppania. Paikalla oli muun muassa Työtehoseuran toimitusjohtaja Juha Ojala puolisoineen, josta olimme erityisen iloisia, sillä Työtehoseura kuuluu niihin pitkäaikaisimpiin yhteistyökumppaneihimme. Koulutusyhteistyötä on tehty jo 1950-luvulla. Puheenjohtaja Timo Ripatin esittämien avaussanojen jälkeen tervehdyksen 70-vuotiaalle yhdistykselle toi Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Rossi. Yhdistyksemme seitsemää vuosikymmentä olivat huomioineet myös Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö sekä pääministeri Juha Sipilä lähettämällä juhlassa luetut tervehdykset. Näitä tervehdyksiä ja onnitteluja arvostamme suuresti, väheksymättä mitenkään muita vastaanottamiamme onnitteluja. Ne kaikki lämmittävät kovasti. 70 toimintavuotta on kunnioitettava saavutus tällä teidän toimialallanne, mutta myös suomalaisen yhteiskunnan ja sen kehittymisen kannalta. Maan kehitykseen sahauksella, höyläyksellä ja puun jatkojalostuksella on todella suuri merkitys, lausui kansanedustaja Elsi Katainen juhlapuheessaan. Hän jatkoi tuoden esiin hallituksen panostukset useisiin hankkeisiin, jotka edesauttavat puun parempaa kulkua metsästä maailmalle. Katainen lisäksi toivoi, että myös saha-alalla kaiken kokoiset yritykset kautta maan investoisivat ja, että hallituksen toimilla myös pienten sahojen tulevaisuutta pystyttäisiin turvaamaan edistämällä puurakentamista ja ottamalla koulutuksessa huomioon alan ammattitaidon säilyminen. Kotimarkkinoilla toimivien yritysten vahvistaminen on aivan yhtä tärkeää kuin vientiyritystenkin, lausui kansanedustaja Katainen. Tähän meidän kotinurkilla pölleistä sahatavaraa sahaavien mikroyrittäjien on helppo yhtyä. Onnittelujen sateesta ja kuohuviinin kuplista siirryimme illan pääasiaan. Juhlavuoden kunniaksi jaettiin sekä Kehittäjä-, että Vuoden Sahayrittäjä -tunnustus. Molemmat tunnustuksen saajat ovat poikkeuksellisen ansioituneita 15
piensaha- ja höyläämöalalla ja kumpikin eri näkökulmasta. Toinen kovan luokan järjestöjyränä ja toinen ammattitaitoisena yrittäjäpariskuntana, jotka ovat luoneet menestyvän yrityksen tyhjästä kovalla työllä ja päämääränsä hyvin hahmottaneena. Merkittävistä ansioistaan piensaha alan kehittämiseksi ojennettiin kunniakirja ja kultainen sahanterä vuosina 2006 2014 yhdistyksen toiminnanjohtajana toimineelle Raimo Etelälle, jonka yhtenä merkityksellisimmistä ansioista mainittakoon yhdessä Työtehoseuran ja viiden valtakunnallisen oppilaitoksen kanssa toteutettu Maaseutu Pisa -koulutushanke. Tuon hankkeen tuloksena yhdistys saattoi tarjota edullista ja tasokasta koulutusta jäsenistölleen, joka ottikin sen hyvin vastaan. Vuoden 2015 Sahayrittäjä -tunnustus ojennettiin Finnstamm Oy:n Kaisa ja Heikki Rytköselle. Heikki Rytkönen on toiminut useita vuosia yhdistyksen hallituksessa ja siellä toiminut voimakkaasti puun alkuperäseurannan ryhmän aikaansaamiseksi. Nyt yhdistyksemme hallinnoi PEFC-ryhmää, jossa on jäseniä jo kymmenen. Kaisa ja Heikki Rytkönen ovat yhdessä kehittäneet vuonna 1994 perustamastaan Finnstamm Oy:stä menestyvän, korkealaatuisia, massiivisia aihioita ylisuurista mäntytyvistä valmistavan yrityksen, jonka tuotannosta yli puolet menee vientiin. Siinä on laanilla sahamiehiä kaksin kappalein. Onnittelemme kummankin palkinnon saajia lämpimästi vielä kerran. Puhdas pöytä, kotona ennen yötä. Jälleen on kiitettävä Kylpylähotelli Rauhalahden henkilökuntaa. Juhlaillallinen oli juuri niin juhlallinen ja maistuva kuin tilanne vaatikin. Tehokkaasti hoituivat tilatut juomat pöytiin vesilasista viiniin, jättäen juhlaväen huoleksi kerätä buffépöydästä maukkaat annokset. Toiset selvisivät yhdellä käynnillä, useimmille makujen tutkiminen vaati useamman kierroksen pöydän ympäri. 16 Juhlaillan tanssiorkesterina soitti Riolli ja itse solistina Olli-Matti Ylitalo, sahuri Vaalajärveltä. Loppuillasta voitiin jo todeta pöydän olevan puhdas ja ainoana huolena selviytyä kotiin ennen yötä.
Rekkamiehestä sahamies Mä oon Sahamies, keikalla taas. Slideteci takana, Valtra alla. Jo poikana päätin: mä oon Sahamies, vaikka moni saa puuronsa helpommalla. Noin se alkaa, nilsiäläisen sahurin Jukka Korhosen Rekkamies laulun säveleen riimittelemä Sahamies. Viron matkalla, syksyllä 2015 sananikkari Korhonen ja puheenjohtaja Timo Ripatti löivät kättä päälle sopimuksen merkiksi, että laulu saa ensiesityksensä Talvisavuilla Kuopiossa. Kun Virosta oli kotiuduttu, alkoi musiikkivideon työstäminen. Ripatin arkistoista löytyi osa videomateriaalista ja Kimmo Auvikainen kävi kuvaamassa lisää muun muassa Asikkalassa Varpan sahalla. Kappale myös sovitettiin artistin äänialaan sopivaksi ja lopuksi solistiksi muuntautunut Timo Ripatti lauloi Sahamies-kappaleen videolle sekä editoi kuvamateriaalin. Teos oli valmis esitettäväksi Talvisavuilla illallisen päätteeksi. Juhlailtana sitä ei kuitenkaan nähty, vaan teknisten ongelmien vuoksi ensiesitys siirtyi verkkoon. Sitä varten oli ensin hankittava säveltäjältä (Esa Nieminen) sekä Rekkamiehen esittäjältä (Matti Esko) luvat ladata teos Sahayrittäjien fbseinälle. Matti Esko vastasi videon nähtyään: Anna palaa! ja lupa oli saatu. Lopulta video näki päivänvalon 28. helmikuuta illalla. Hyvää kannatti odottaa. Esitystä on tähän mennessä katsottu liki 5500 kertaa ja jakojakin on yli 20. Saa toki käydä katsomassa ja jakamassa edelleen! Iso kiitos etenkin sanoittaja Jukka Korhoselle sekä kaikille muille videon valmistumiseen vaikuttaneille. Tuhansia pöllejä, jotkut aika köllejä. Viikkoja siellä saan purua mä niellä. Pystytela painaa, tukit on kuin rainaa Hei Sahamies, mikä pitää miehen siellä. Sahaan taas Arja Auvikainen Heikki Rytkösen kiitospuhe 13.2.2016 Arvoisat kansanedustajat, kunniavieraat, sahayrittäjät, hyvät naiset ja miehet. Nöyrät ja suuret kiitokset tästä sahayrittäjäpalkinnosta. On suuri kunnia saada tällainen tunnustus tällaisessa juhlassa se pistää hiljaiseksi, nöyräksi ja kiitolliseksi. Samalla haluan kiittää myös yrittäjäpuolisoani Kaisaa kaikista näistä yhteisistä vuosista. Yhteistyö kanssasi on ollut erittäin hedelmällistä myös kotirintamalla. Haluamme onnitella myös illan varsinaista juhlakalua eli Suomen Sahayrittäjät ry:tä. Sen perustajajäsenet, silloisen kenttäsirkkelisaajain yhdistyksen, perustajajäsenet, ovat olleet alansa uranuurtajia, uudisraivaajia, joiden kunniakasta perintöä me kaikki saamme täällä nauttia. Me sahayrittäjät olemme mitä suurimmassa määrin maaseutuihmisiä, maaseutuyrittäjiä. Isossa kuvassa tämä tarkoittaa sitä, että olemme erittäin tärkeä lenkki maaseudun elinkelpoisuuden ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Pienessä kuvassa tämä tarkoittaa sitä, että olemme työntekijöillemme työkavereita, joskus jopa lääkäreitä, sairaanhoitajia, psykiatreja, pankkeja, joskus jopa poliiseja ja tuomareitakin. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että meillä pikkuyrittäjillä on kasvot, jolloin irtisanomis- ja lomautuskynnys on eritytän korkea. Me sahayrittäjät olemme pääsääntöisesti ns. mikroyrittäjiä, joissa työntekijöitä on alle 10. Vaikka me olemme pieniä, niin silti meitä on paljon; kaikista Suomen yrityksistä yli 90 prosenttia on mikroyrittäjiä ja mikä tärkeintä, viimeisen kymmenen vuoden aikana syntyneistä uusista työpaikoista noin puolet on syntynyt meidän kaltaisiin mikroyrityksiin, ajatelkaa, noin puolet. Vaikka meitä on paljon, niin silti olemme liian pieniä, jotta äänemme kuuluisi Etelärantaan saatikka Hakaniemeen. Työnantajia edustaa valtakunnallisissa neuvotteluissa EK, joka edustaa käytännössä keskisuurta ja suurta teollisuutta. Voisinpa vaikka väittää, että mitä suuremmasta yrityksestä on kyse, niin sitä kauempana on sekä työntekijän että työnantajan arjen tunteminen kun taas me maaseudun pikkuyrittäjät elämme sitä samaa arkea työntekijöidemme kanssa. Näistä asioista johtuen, meidän ainut oljenkorsi, usko ja toivo onkin maan hallituksessa, eduskunnassa ja lainsäädännössä, jonka avulla meidän mikroyrittäjien tulevaisuutta voidaan turvata. Onneksi meillä on tällä hetkellä maaseutu- ja yrittäjäystävällinen hallitus, jotta hyviä päätöksiä voidaan vielä tehdä ja mielellään näitä päätöksiä pitäisi tehdä juuri tällä hallituskaudella, sillä jos on uskominen viimeaikaisiin puolueiden kannatuslukuihin, niin mahdollisessa seuraavassa hallituksessa niitä ei ainakaan tehdä; voepi olla, että sillon ee savolaespoekoo paljo naarata. Mutta me emme ole tulleet tänne valittamaan, sillä olemme tuulessa ja tuiskussa marinoituja taistelijoita; olemme sahayrittäjiä. Maailman paras tarkka-ampuja ja talvisodan sankari Simo Häyhä on todennut lakonisen vaatimattomasti: tein sen, mitä käskettiin, niin hyvin kuin voin. Tehkäämme mekin, hyvät sahayrittäjät, mitä meiltä asiakkaat pyytävät, niin hyvin kuin voimme. KIITOKSIA! 17
18
19
20
Hallituksen esittely Niina Numminen Juhlavuoden kunniaksi Sahayrittäjien aktiivinen hallitus esittäytyy Sahayrittäjät lehden numeroissa 1 3 /2016. Esittely järjestys on täysin vapaa. Jorma Sirpoma Jorma Sirpoma aloitti toisen vuotensa hallituksessa. Sitä ennen hän on ollut hallituksen varajäsenenä kaksi vuotta. Sahayrittäjiin hän liittyi vuonna 2009. Jorma on kotoisin Hausjärveltä, missä hän asuu vaimonsa Riitta-Maijan kanssa. Vuosia sahurin töissä on kertynyt 41, kertoo tänä vuonna 63 vuotta täyttävä tietoliikennejärjestelmän vanhempi asiantuntija. Sahaamisesta hän innostui jo pikkupoikana katsellessaan isänsä työskentelyä. Alussa sahaaminen oli Jormalle vain vastapainoa toimistotyölle, mutta jossain vaiheessa kun saha teki työtä kahdessa vuorossa Jorma hoiti toisen vuoron isän tehdessä ensimmäisen. Jormaa kiinnostaa myös metallityöt. Sahan kehittäminen on ollut hänelle mieluisa harrastus. Tällä hetkellä hänellä on jo kolmas omatekoinen saha käytössä. Mika Lottanen Mika Lottasella alkoi kolmas vuosi hallituksessa ja sitä ennen 2 vuotta hallituksen varajäsenenä. Mika oli pitkään Sahayrittäjien kannatusjäsen, mutta päätti liittyä varsinaiseksi jäseneksi vuonna 2005. Maanviljelyllä, sahauksella ja keikkakuskina leipänsä ansaitseva Mika aloitti yrittäjänä vuonna 1995. Sahaustyö on tullut Mikalle verenperintönä. Isä oli sahuri, ja konepuusepän koulutuksen saanut Mika jatkoi isän jalanjäljissä, kun alantöitä oli vaikea saada. Mika kokee sahurin työssä haastavimpana yhteiskunnan asettamat määräykset. Nukarissa asuva yrittäjä palvelee lähialueen metsänomistajia. Sahaus tuo noin puolet hänen liikevaihdostaan. Mikan mielestä parasta yrittäjyydessä on pitkistä päivistä huolimatta vapaus valita työaikansa itse. Jukka Virtanen Jukka Virtanen on ollut Kallion Konepajan edustajana Suomen Sahayrittäjien hallituksessa vuodesta 2013. Hänellä on takanaan 33 vuoden työura Kallion Konepajalla. Viimeiset kymmenenvuotta hän on hoitanut yrityksessä myyntiä ja vientikauppaa. Koneinsinöörin koulutuksen saanut Jukka aloitti yrityksessä suunnittelijana ja vastuuta on tullut vuosien saatossa koko ajan lisää. Kallion Konepaja Oy:n toimitusjohtajana hän toimi 6 vuotta. Vehmaalta syntyisin oleva ja Raisiossa asuva Jukka on kokenut Suomen Sahayrittäjien jäsenyyden erittäin antoisana. On hyvä nähdä asioita eri näkökulmista, sanoo Jukka. Uudet tuulet puhaltavat Kallion Konepajalla ja muutoksia tehdään. Jukka toivoo, että tulevaisuudessa pienyrittäjien tilanne helpottuu. 21
Uusia jäseniä Suomen Sahayrittäjät ry:ssä Uusina jäseninä yhdistykseen ovat liiyneet seuraavat yritykset, yhteistöt ja henkilöt. Mökkikantikas Pekka Puolimatka Hakalantie 139 80710 Kärsämäki Puh: 0400 274 449 Pekka.puolimatkakotinet.com Takun Puu Oy Markku Saarinen Virttaantie 533 32440 ALASTARO puh: 0408373367 markku.saarinen@takunpuu.fi Vuosikokous kuopiossa 12.2.2016 Yhdistyksen vuosikokous järjestettiin poikkeuksellisesti jo perjantai-iltana. Siitä huolimatta paikalle saapui lähes neljäkymmentä jäsentä päättämään sääntömääräisistä asioista. Vuosi sitten uudistettujen sääntöjen mukaisesti vuosikokous oli kutsuttu koolle joulukuussa ilmestyneessä Sahayrittäjä-lehdessä nro 4 sekä samoin joulukuusta lähtien yhdistyksen verkkosivuilla www.sahayrittajat.fi nähtävillä olleella ilmoituksella. Kokouksen puheenjohtajana toimi Jyrki Ilves Seinäjoen Puutavara Oy:stä. Sääntömääräiset asiat käytiin läpi sopuisasti ja vilkkaasti keskustellen. Jäsenmaksut säilyivät ennallaan: jäseniltä 150 ja kannatusjäseniltä 50 euroa. Tilinpäätös osoitti niukkaa +10,39 euron tulosta ja tili- ja vastuuvapaus vuoden 2015 hallitukselle myönnettiin. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana jatkaa Timo Ripatti Leppävirralta. FINLAND Terät ja tarvikkeet puun ja metallin työstöön myy ja huoltaa Muut hallitusjäsenet vuodelle 2016 ovat: Jukka Tolonen, Kajaani Eero Koskela, Askola Arto Käkönen, Janakkala Mika Lottanen, Nukari Jouni Mähönen, Ii Matti Perälä, Humppila Jorma Sirpoma, Oitti Sirkku Varpa, Asikkala Jukka Virtanen (Kallion Konepaja), Raisio Varajäseniksi valittiin: Jukka Tuomenoja, Loppi Mikko Laine, Laitila Teuvo Leino, Laitila Turengin Terähuolto Oy 22
23
Monipuoliset, tarkat ja tehokkaat sahakoneet Piensahauksen uudistaja vuodesta 1918