V V O : n a s i a k a s l e h t i 2 / 2 0 0 630 vuotta Asuntomessut ja sisustaminen vinkit ja maut kesään Kiinteistön huolto on yhteispeliä
a s u k a s
tuomas pietinen sisältö k e s ä k u u 2 0 0 6 22 Otto Wegeliuksen toinen koti on Kauklahden asuntomessualueella Pikku Pietarin Pihassa 24 Väriä pihapiiriin hanna-kaisa hämäläinen 8 Kiinteistöjen ylläpito Korvatulpat ja yhteishenki ensiavuksi remonttirupeamaan Asumiseen tarvitaan uusia vaihtoehtoja Teemaan liittyen sivulla 26: Jampan kaunistus on loppusuoralla Jaanis Kerkis 18 Virpi Illman: Jokainen voi itse tehdä kasvonkohotuksen omaan kotiinsa. 6 Tontilla 14 Antenni 14 Proput: VVO-verkon uutisia 15 Takalukko 17 Etupiha: Miksi hankkisin kotivakuutuksen? 18 Virpi Illman: Sisustus on fiiliksen luomista 20 Sama arkkitehtuuri eri tunnelma 22 Viihtyisän mukavaa asumista vanhemmalla iällä 24 Kesäelämän keskipisteessä pöytä 27 Naapuri apuna 28 Kesän makuja 30 Asukas-lehti 30 vuotta 32 Vuokravakuuden palautus käynnistyi vilkkaasti 34 Ikkuna 36 Asukaspostia tuomas pietinen 28 Upeat maut ja värit kesän kastikkeissa. 35 Zone vinkkaa Wacken Metal -bändikisasta? Innoittiko Lordi löytämään metallin soinnin? Kannen kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen a s u k a s
30 vuotta Asukas-lehti juhlii! Juhlavuoden seuraava numero ilmestyy syyskuussa. Teemana turvallinen asuminen. Lisätietoja: Ilmoitukset: sari.sivonen@vvo.fi, puh. 020 508 3237 Toimituksellinen aineisto: asukas@vvo.fi a s u k a s
pääovi ISSN 1456-0569 Julkaisija/kustantaja: VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168/PL 40 00301 Helsinki puhelin 020 508 3300 faksi 020 508 3290, www.vvo.fi Päätoimittaja: Marketta Vehkametsä p. 020 508 3733 marketta.vehkametsa@vvo.fi toimituspäällikkö: Pia Kuorikoski p. 020 508 3216 pia.kuorikoski@vvo.fi toimitussihteeri/ilmoitusmyynti: Sari Sivonen p. 020 508 3237 sari.sivonen@vvo.fi Ulkoasu: Minna Ruusinen / Miks ei! Oy Ilmoitusaineistot: minna.ruusinen@pp.inet.fi Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Painotuote 30. vuosikerta. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy 15.9.2006. Lehden painosmäärä on 48 500 kpl. Maalla kaikki on toisin Ajelin työviikon jälkeen maalle järvenrantamaisemiin. Tie oli ruuhkainen, tuntui taas siltä, että kaikki haluavat pois kaupungista. Ulkona näytti kesältä, vaikka kylmä viima todisti muusta. Oli ihanaa päästä taas maalle pariksi päiväksi. Tuoreen ruohon tuoksu, metsä sateen jälkeen, tuulen humina ja järven kimallus. Pohdin omaa asumistani kaupungissa. Kuinka helppoa se onkaan. Kaikki palvelut ovat lähellä; kaupat, koulut, palvelut ja harrastukset. Kävelymatka töihin. Se, että unohtaa ostaa kahvimaidon ei tarkoita tunnin autoreissua lähimmälle huoltoasemalle, vaan voi kipaista kauppaan sadan metrin päähän. Jos olisi aina kesä. Jos työpaikkani olisi maalla? Oma talo, puutarha, tilaa ja luontoa ympärillä. Olisiko elämä kiireettömämpää, laadultaan parempaa? Tästähän metsäsuomalaiset vielä haaveilevat: maalle muutto on monen tosiunelma, jotakin aidompaa kuin kaupunkiasuminen. Ei minusta! Maalaistytön kokemuksella tiedän miten puolen vuoden pimeä ja kylmä aika tuntuu kaksinverroin lohduttomammalta maalla kuin kaupungissa. Lunta, räntää ja sadetta, kukaan ei liiku missään, kaikkialle on pitkä matka, valonpilkahdukset ovat harvassa. Ajatus maalle muutosta tuntuu kaistapäiseltä ajatukselta. Olen aivan liian mukavuudenhaluinen ja seurallinen. Tuskinpa teini-ikäinen tyttönikään suostuisi asumaan metsän keskellä. Hän haaveilee jo täyttä päätä kaupunkikesästä! Tutkimusten mukaan asuntoa valitessa asuinalueen ominaisuuksia pidetään tärkeämpänä kuin itse asunnon ominaisuuksia. Asunnon ominaisuuksiin pystyy myös itse vaikuttamaan remonteilla ja sisustuksella. Talon paikkaa ei voi tuosta vain muuttaa ja siirtää sitä järven rannalle tai soittaa kunnan viranomaiselle, että laittakaa kuule se päiväkoti tuohon Oravatie 4:ään kun olen juuri muuttamassa siihen ja meidän Torsti tarvitsee päiväkotipaikan. Vuokra-asumisen vaivattomuus paljastuu juuri tässä: jos asuinalue ei täytäkään tarpeita enää jostain syystä, sen voi vaihtaa, ja tehdä kodin taas uuteen osoitteeseen. Me VVO:lla voimme tarjota asukkaillemme uusia osoitteita omasta laajasta valikoimastamme. Emme taloa maalta, mutta ehkäpä kodin läheltä luontoa. Tai kenties sen citykodin, kesäkaupungin sykkeen! Mar ketta Vehkametsä p ä ä toimittaja mar ketta. vehkametsa@ vvo. fi www.vvo.fi a s u k a s
tontilla koonnut: Pia Kuorikoski Asukastyytyväisyys parantunut kaikilla mittareilla VVO:n asukastyytyväisyystutkimuksen alustavien tulosten mukaan asukkaat ovat kaikilla mittareilla tyytyväisempiä asumiseensa kuin viime vuonna. Mitatuista asioista suhteessa eniten kasvoi tyytyväisyys VVO:n palveluihin. Asukastyytyväisyystutkimuksessa selvitettiin asukkaiden mielipiteitä VVO:sta asumispalvelujen tarjoajana, tyytyväisyyttä isännöinti- ja huoltopalveluihin sekä asuinalueeseen, asuntoon ja naapuristoon liittyviä väitteitä. Tutkituista asioista suhteessa eniten parani tyytyväisyys VVO:n palveluihin kokonaisuudessaan. Myös tyytyväisyys huoltopalveluihin kasvoi merkittävästi vuodesta 2005. VVO koetaan edelleen turvallisena ja luotettavana vuokranantajana. VVO:ssa pidetään annetut lupaukset, VVO huomioi hyvin pitkään asuneita vuokralaisiaan ja VVO:n asukkaan ei tutkimuksen mukaan tarvitse pelätä suuria vuokrankorotuksia. Asuinalueen sijaintiin ja liikenneyhteyksiin ollaan edelleen hyvin tyytyväisiä ja asuinalueet koetaan aiempaa turvallisemmiksi. Kanta-asiakasohjelma ja vakuuden palautus, joka on näkyvä parannus toiminnassamme, on selvästi lisännyt asukkaiden luottamusta ja tyytyväisyyttä. Viime vuonna toteutetun tutkimuksen jälkeen otimme kehityskohteiksi asioita, joihin silloin toivottiin parannusta. Näitä asioita olivat asukkaiden parempi huomioon ottaminen, vuorovaikutuksen lisääminen ja palautteen hyödyntäminen. Uskomme, että mittava kehitystoiminta on vaikuttanut myönteisesti ja näkyy asukkaiden antamassa palautteessa, sanoo VVO:n viestintä- ja markkinointijohtaja Marketta Vehkametsä. Tutkimus tehtiin lomakekyselynä postitse ja siihen vastasi lähes 2 000 asukasta. Asukastyytyväisyystutkimus tehtiin tällä konseptilla toista kertaa. VVO teetti tutkimuksen Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosilla. Jukka ahola Asukashallituksen varapuheenjohtaja Matti Alén ja seurantatilintarkastaja AnnaMaija Lappalainen sekä asukashallintopäällikkö Ulla Rannikko luovuttivat kannanoton asumistuen uudistamisesta asuntoministeri Hannes Manniselle toukokuussa. Asukashallitukselta kannanotto asumistuen kehittämisestä :n asukashallitus luovutti toukokuussa pidetyn VVO Asunto- ja yhdyskuntapäivän yhteydessä asuntoministeri Hannes Manniselle kannanoton asumistuen kehittämisestä. Asukashallitus on huolissaan matalapalkka-aloilla ja epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien vuokranmaksukyvyn heikentymisestä. Asukkaat esittävät, että asumisen tukeminen tulisi paremmin kohdentaa myös työssäkäyviin pienipalkkaisiin ja vähätuloisiin perheisiin. Asukashallitus ehdottaa valtion budjettiin vuonna 2007 varattavan asumistukimäärärahan tuntuvaa korotusta sekä parannuksia asumistuen määräytymisperusteisiin, kuten ruokakunnan kokoon perustuvien neliörajojen nostoa ja talon iän merkityksen vähentämistä. Asukashallitus edustaa VVO:n 100 000 vuokralaista. Neuvottelukuntaan asukasjäseniä :n ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi viime vuoden lopussa yhtiöjärjestyksen muutoksen, jolla lakkautettiin hallinto- VVO neuvosto. Yhtiön hallitus päätti samassa yhteydessä perustaa osakkeenomistajien neuvottelukunnan, joka muodostuu kahdesta asukkaiden, kahdesta henkilökunnan, viidestä kaupunkiomistajan sekä suurimpien osakkeenomistajien edustajista. Yhteensä jäseniä on 20. Neuvottelukunnan työskentelyyn osallistuu myös yhtiön hallitus. Neuvottelukuntaan nimettiin keväällä asukasedustajina Jarmo Natunen ja Tiina Rakennuskoski. Neuvottelukunta toimii vapaamuotoisena tiedonvälitys- ja keskustelukanavana osakkeenomistajien ja VVO:n välillä. Järvenpään VVO-kotikeskus on muuttanut. Löydät meidät Järvenpäässä osoitteesta Rantakatu 3 a 04400 Järvenpää. tuomo björksten a s u k a s
Nimityksiä VVO:ssa Jyväskylän Kekkolantielle uusia asuntoja Jyväskylään Etelä-Kekkolaan, Kekkolantie 22:een valmistuu elokuussa kolme asuintaloa, joissa on yhteensä 30 uutta vuokra-asuntoa. Asunnot sijoittuvat kahteen luhtitaloon ja yhteen rivitaloon. Asunnot sijaitsevat suositulla vehreällä alueella, kuitenkin lähellä palveluita. Kohde on ollut erittäin suosittu ja asunnon hakijoita on ollut poikkeuksellisen paljon, kertoo aluepäällikkö Martti Mül- Jyväskylän keskustaan, kauppatorin ja Harjun väliin rakennetaan korttelillinen moderneja ja laadukkaita kaupunkiasuntoja. Harjunkulman kortteli toteutetaan kolmen rakennuttajan yhteishankkeena. Mukana ovat SATO, VVO ja YH Keski-Suomi. Harjunkulman korttelitalo muodostuu kuudesta asuntoyhtiöstä, jotka ra- ler Jyväskylän VVO-kotikeskuksesta. Pienimmät asunnot ovat 48,5 neliön yksiöitä ja suurimmat 84 neliön neliöitä. Asunnot ovat hyvin varusteltuja, muun muassa jokaisessa asunnossa on oma sauna. Asumisviihtyvyyttä lisää yhteiset tilat, joissa on kerho- ja askartelutilan lisäksi pesutupa ja kuivaushuoneet. Asuntojen keskivuokra on 9,60 euroa/neliö/kuukausi. Jyväskylän Harjunkulman rakentaminen alkaa Harjunkulman korttelin toteuttamisen ensimmäinen vaihe on käynnistynyt. Ensi vaiheessa rakennetaan 52 omistusasuntoa Jyväskylän vanhan linja-autoaseman paikalle. kennetaan vaiheittain puolen vuoden välein. Ensimmäiseen asuntoyhtiöön Asunto Oy Jyväskylän Torihoviin, tulee 52 asuntoa. Ensimmäinen osa sijoittuu Väinönkadun kulmaan. Asunnot ovat kaksioita, kolmioita ja neliöitä, pinta-alaltaan 50,5 m2 111 m2. Kauppatorin tasoon tulee liiketiloja. Ensimmäinen vaihe valmistuu kokonaisuudessaan kesäkuun 2007 loppuun mennessä. Harjunkulma on valmistuessaan uuden kaupunkiarkkitehtuurin maamerkki Jyväskylän ydinkeskustassa. Kortteli rakentuu yhdestä yhtenäisestä 7-kerroksisesta rakennuksesta, jonka sisäpuolelle jää laaja yhteispiha. Yhteensä asuntoja Harjunkulmaan tulee 260 kappaletta. Tontille saa asemakaavan mukaisesti rakentaa 23 000 k-m2 asuntoja, liiketilaa ja toimistotiloja. Peruskivenmuuraustilaisuutta vietettiin toukokuun alussa ja paikalla juhlallisessa muurauksessa oli myös Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson. Jukka ahola Niina Savolainen on aloittanut markkinointi- ja viestintäyksikössä projektipäällikkönä. Niinan työsarkana on VVO:n yritysvastuuohjelman luominen sekä asiakkuuksien kehittämiseen liittyvät tutkimus- ja tuotekehitystehtävät. jaanis kerkis Pia Kuorikoski aloitti maaliskuussa työt VVO-yhtymän viestintäpäällikkönä. Pia toimii muun muassa Asukaslehden toimituspäällikkönä. Uudet www-sivut avattu :n nettisivut on uudistettu: VVO sekä sisältöä että toiminnallisuutta on monipuolistettu. Tieto ja palvelut on ryhmitelty helposti löydettäviksi kokonaisuuksiksi. Uutuutena sivuilta löytyy Uuteen kotiin osio uusille asiakkaille ja Asukkaat osio nykyisille asukkaille. Uuteen kotiin osiossa on hakutoiminta, jolla voi hakea uutta vuokra-asuntoa omien toiveidensa mukaisesti esimerkiksi alueittain. Webbiuudistuksen yhtenä tavoitteena on tarjota lisää tietoa taloista ja huoneistoista. Sivuston toiminnallisuutta ja sisältöä kehitetään jatkossa edelleen. Käy tutustumassa osoitteessa www.vvo.fi! a s u k a s
Teema: Kiinteistöjen ylläpito Korvatulpat teksti: Pia Kuorikoski kuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen & yhteishenki ensiavuksi remonttirupeamaan Ensimmäinen lomapäivä. Aurinko kurkistaa ikkunan takaa ja yrittää sisään. Vihdoinkin kesä. Taidan juoda aamukahvit parvekkeella. Astelen olohuoneen poikki ja avaan parvekkeen oven. Talo paketissa, sementtipöly iskee keuhkoihin. Kelvannee se rauhallinen kahvihetki lehden parissa keittiössäkin. Avaan hanan, mutta vettä ei tulekaan. Muistan ilmoituksen rappukäytävässä. Unohdin illalla ottaa vettä kannuun. No, katkos kestää vain puoleen päivään a s u k a s muistan ja menen takaisin viileiden lakanoiden väliin voihan sitä lomalla nukkuakin hieman pidempään. Korvia kivistävä poran ääni tärähtää kallooni. Good bye good morning! Raskas korjaaminen yhtä aikaa asumisen kanssa tuo aina ongelmia. Korjauksia ei voi suorittaa niin äänettömästi, että kukaan ei häiriintyisi. On vuorotyöläisiä, lapsiperheitä ja vanhuksia. Kiinteistöjä ja asuntoja on silti huollettava. Tämä on yritettävä tehdä mahdollisimman asukasystävällisesti, sanoo teknisen yksikön johtaja Tapio Päivinen VVO:lta. Talojen kuntoa ylläpidetään jatkuvasti, jotta ne vastaavat teknisesti nykyistä asumisen tasoa ja mukavuutta. Korjattavat kiinteistöt ja asunnot valitaan tärkeysjärjestyksessä, sillä korjattavaa olisi enemmän kuin pystytään vuosittain korjaamaan. Korjaukset ja kiinteistöjen ylläpito VVO:lla jaetaan kolmeen osa-alueeseen:
huoltotoimenpiteisiin, jotka tehdään sitä mukaa kun ongelmia syntyy, muuttojen yhteydessä tehtäviin korjauksiin ja suunnitelmallisiin korjauksiin, joita sanotaan jaksottaisiksi korjauksiksi. Tiedon saanti ja aikataulut korjauksista helpottavat tuskaa. Ex tempore -korjauksista tietoa ei voikaan etukäteen saada, mutta suunnitelmallisista korjauksista tiedon kulku on hiottu niin pitkälle kuin suinkin mahdollista, kertoo Päivinen. Putkiremontit, hissikorjaukset ja parvekeremontit vaikeuttavat aina asumista, mutta näissäkin pyritään toimimaan siten, että asuminen ei kohtuuttomasti vaikeudu. Jos talossa ei ole talosaunaa, väliaikaiset suihkutilat järjestetään kerhotiloihin. Rapussa ei toki ole mukavaa hiipiä vain pyyhe lanteilla, mutta kun tietää, että on kyse väliaikaisesta ratkaisusta, niin asiaan pystyy suhtautumaan myönteisemmin. Jaksottaiset korjaukset tiedossa hyvissä ajoin Jaksottaiset korjaukset suunnitellaan pitkällä tähtäimellä ja niissä pyritään neljän vuoden rytmiin. Ensimmäisenä vuonna tutkitaan korjaustarpeet, toisena suunnitellaan ja lopuksi tehdään korjaustyöt. Jaksottaisiin korjauksiin kuuluvat muun muassa julkisivu-, vesikatto-, putkisto- ja piha-aluekorjaukset sekä asuntojen peruskorjaukset. Myös hissien modernisoinnit tai hissien asennukset aiemmin hissittömään taloon tehdään jaksottaisina korjauksina. Kun päätös kiinteistön isosta korjauksesta on tehty, pidetään asukaskokous, jossa kerrotaan miten korjaus käytännössä tapahtuu. Seuraavan kerran kokous pidetään kun urakoitsijat on valittu ja tähän kokoukseen osallistuvat myös urakoitsijat, jotta asukkaat saavat tutustua työn tekijöihin henkilökohtaisesti. Kun korjausurakka on saatu päätökseen, pidetään vielä asukaskokous, jossa asukkailla on mahdollisuus antaa palautetta urakoitsijalle. Remonttiryhmään kuuluvat projektipäällikkö VVO:lta, pääurakoitsija ja isännöitsijä. Isännöitsijän rooli on keskeinen tiedon kulkemisessa, sillä hän asioi koko ajan asukkaiden kanssa. Suunnitelmallisista korjauksista saa Remontoinnin vaikutukset vuokraan Ulkopuoliset korjaukset, kuten julkisivun maalaus, eivät korota vuokraa. Kun asuntoa korjataan sisältä esimerkiksi keittiötä uudistamalla, voi vuokran korotus olla mahdollinen. Vuokraa ei kuitenkaan koroteta etukäteen varoittamatta. VVO on ensimmäisenä suurena vuokranantajana ottanut vapaaehtoisesti käyttöön vuokrahyvitysjärjestelmän asumista merkittävästi hankaloittavista remonteista vuoden 2000 alusta lähtien. Hyvitysjärjestelmää ollaan uusimassa ja jatkossa parvekeremontista saa vuokrahyvitystä 10 alkavalta viikolta ja keittiö-, kylpyhuone- ja asuntosaunaremontista 25 alkavalta viikolta. Huoneenvuokralain mukaan hyvitykseen ei ole tarvetta, mutta raskaat korjaukset ovat aina elämää hankaloittava ja VVO on halunnut ottaa tämän vuokrassa huomioon. tietoa, jos seuraa ilmoitustauluaan ja postiaan. VVO noudattaa tiedottamisessa puolen vuoden sääntöä eli urakasta ilmoitetaan aina puoli vuotta ennen sen alkamista. Talotoimikunnan puheenjohtaja saa vuosittain tiedokseen kolmen vuoden pitkäaikaissuunnitelman. Asukkaan vaihtuessa ennen isoa remonttia, VVO:n markkinointi huolehtii, että uu- Marita Laakso ja Tapio Päivinen työmaakäynnillä Myyrmäessä. si asukas saa tiedon remontista ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista. Toki muutoksiakin aina voi tulla ja aikataulut viivästyä. Urakoitsijoiden tasokin vaihtelee paikkakunnittain ja aina ei saa parasta porukkaa taloja kunnostamaan, mutta tavoitteenamme toki on tasainen laatu ja paikkansa pitävä aikataulutus, sanoo kunnossapi- a s u k a s
Teema: Kiinteistöjen ylläpito VVO:n asuntokannan keski-ikä on 25 vuotta. Yhtiö omistaa 38 000 asuntoa 60 paikkakunnalla. Vanhin kiinteistö on yli 100-vuotias. Keskimäärin vanhimmat asunnot löytyvät Porista ja uusimmat Espoosta. toyksikön päällikkö Marita Laakso. Isännöitsijät saavat aina tiedon korjauksista. Urakoitsijoiden pitäisi myös ilmoittaa VVO-kotikeskuksiin urakasta, mutta tämä järjestelmä ei ole aukoton. Pääkaupunkiseutu on ollut pienoinen haaste tiedonkulun suhteen. On sattunut ikävä kyllä niinkin, että uudelle asukkaalle on vuokrattu asunto merinäköalalla, mutta sitten talo on ollut paketissa ja näköala sen mukainen. Tällaiset tilanteet eivät saisi toistua ja tiedonkulkua yritetään parantaa, kertoo Laakso. Kymppiremontit ja muuttoetu Kymmenen vuotta samassa asunnossa asuneille tarjotaan mahdollisuutta niin sanottuun kymppietuun tai kymppiremonttiin. VVO:n edustajan ja asukkaan yhteisessä tapaamisessa sovitaan mitä korjauksia asunnossa on tarpeellista tehdä. Jos asunto kaipaa peruskunnostusta niin valitaan kymppiremontti, jos taas asunto on kunnossa voi asukas valita kymppiedulla esimerkiksi keraamisen lieden tai laminaatin lattiaan. VVO:lla on käytössä muuttoetupaketti, jossa asuntoon muuttaja saa korvauksetta remontointipaketin kaikkine tarvikkeineen maaleihin ja tapetteihin asti. Paketin avulla asukas voi tehdä itse kodista juuri omansa näköisen ja oloisen. Aktiiviset asukkaat voivat vaikuttaa remonttiin Aktiivisesti toimiva talotoimikunta on valtava tuki korjausurakassa. Talotoimikunnan vetäjä on kuin laakeri toiminnassa, isännöitsijän oikea käsi. Asukkaat ovat useimmiten oman talonsa ja ympäristönsä parhaita asiantuntijoilta. Heiltä saa arvokasta tietoa siitä, miten pihoja käytetään ja mitä käytännön asioita tulisi urakan aikana ottaa huomioon. Vaikkapa kellariin menevään portaikkoon voidaan tarvita kaide iäkkäämpiä portaikon laskeutumisessa auttamaan, jota suunnitelmassa ei ole. Tällaisia ideoita voimme mahdollisuuksien mukaan toteuttaa, jos ehdotukset ovat perusteltuja ja toteuttamiskelpoisia, sanoo Päivinen. Rappukäytävän, pihan ja yhteistilojen kuten talosaunan kunto ovat asuntojen käyntikortteja, joista VVO:lla halutaan pitää erityisen hyvää huolta. Talojen yhteisiin tiloihin, pihoihin, leikkialueisiin ja yhteissaunoihin halutaan panostaa seuraavien vuosien aikana erityisesti, sillä ne tekevät alueesta viihtyisän ja luovat raamit asukastoimintaankin, kertoo Päivinen. Kerhohuoneiden kalustamista tuetaan ja yhteissaunat pyritään kunnostamaan kunnossapitojaksojen mukaisesti. VVO-ilme-projekteilla pyritään parantamaan piha-alueiden viihtyisyyttä. 10 a s u k a s
Korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta on ollut kasvussa jo pitkään. Putkiremontit ja julkisivut ovat saamassa rinnalleen asuntojen perusparannukset. Vedenpitävän katon ja ikkunoiden uusimisen lisäksi on otettava huomioon asujan muuttuvat tarpeet eikä kyse ole vain digiantenneista tai laajakaistoista. Väestö ikääntyy ja kotona halutaan asua yhä pidempään. Palvelutaloja tai vanhainkotipaikkoja ei missään tapauksessa riitä kaikille. Tutkimusten mukaan suurin osa seteksti: Katri Isotalo kuvat: Lasse Keltto Asumiseen tarvitaan UUSIA VAIHTOEHTOJA Korjausrakentaminen kasvaa Suomessa huimaa vauhtia. Julkisivukorjauksista on siirrytty putkiremontteihin, ja yhä useamman asunnon on taivuttava myös seniorikansalaisen kodiksi. Vuoden asuntovaikuttaja Risto Vahanen haluaa asukkaat ja suunnittelijat saman pöydän ääreen hyvän sään aikana. Suomalaiset kurtistelivat kulmiaan 1990-luvulla, kun huomattiin, että rakennuksia joudutaan korjaamaan. Oliko talot rakennettu huonosti? Huonosta rakentamisesta ei ole kyse kuin poikkeustapauksissa. Reilut kymmenen vuotta sitten ei vain ymmärretty, että kaikella on elinkaarensa, myös rakennusmateriaaleilla, selvittää Risto Vahanen korjausrakentamiseen erikoistuneesta Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy:stä. Paremmalla huollolla rakennukset toki kestävät pidempään, Vahanen myöntää. 1960- ja 1970-luvulla tehtiin tunnetusti kaikkien aikojen ennätys rakentamisessa. Maalta kaupunkiin muuttaville suurille ikäluokille oli saatava kodit nopeasti. Tuolloin Suomeen rantautuneen betonielementtirakentamisen iloittiin olevan niin sanotusti huoltovapaata. Eihän betonielementtiä tarvitse maalata, eikä edes rapata kuten vanhojen kaupunkikeskustojen harvoja kivitaloja. Usko helppoon elämään vei kuitenkin harhaan. Betonijulkisivut olisivat kestäneet hyvinkin 30 vuotta pidempään, jos niiden huoltoa ei olisi laiminlyöty vaan ainakin saumaukset ja liittymät olisi tarkastettu ja huollettu säännöllisesti. 1990-luvulla asumisen hintaa nosti se, että ajauduttiin turhan aikaisin peruskorjauksiin. Peruskorjaaminen on noin 20-30 prosenttia kalliimpaa kuin rakenteiden ennakoiva huolto, Risto Vahanen laskee. Putkiremontti ei ole painajainen Julkisivukorjausten arvioidaan nelinkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Putkistokorjausten määrä kasvaa vieläkin nopeammin. Putkiremontti tuntuu olevan jo kansakunnan yhteinen asumispainajainen. Moni vannoo, ettei ikinä hanki asuntoa talosta, jossa on putkiremontti tulossa. Alan konkari on toista mieltä. Putkiremontin ansiosta asunnon arvo nousee yleensä enemmän kuin mitä remonttiin on käytetty rahaa. Lisäksi asunnon myynti helpottuu, kun ostaja tietää putkien olevan kunnossa. Remontin alussa asukkaalla on myös mahdollisuus tehdä ainakin kylpyhuoneesta toiveidensa mukainen. Putkiremontin keskellä asumisen Vahanenkin myöntää pulmalliseksi. Vuokrataloissa ongelma on harvinaisempi, koska vuokratalo saneerataan usein kerralla yltä päältä. Kun uusitaan koko ulkovaippa eli julkisivu, ikkunat ja vesikatto sekä vielä putkistot ja sähköt, on tyhjennettävä koko talo. Todellisuudessa putkisto uudistetaan vuokrataloissa usein turhankin aikaisin. Vastakkain on parinkymmenen vuoden lisäaika putkille ja vuokratulojen menetys siltä ajalta, kun talo joudutaan tyhjentämään. Alan ammattilaiset tietävät, että vuokratalojen peruskorjauksista huolehditaan keskimäärin paremmin kuin omistuspohjaisten asunto-osakeyhtiöiden, sillä vuokralaisista kilpaillaan. Harmaat pantterit eivät halua vanhainkotiin a s u k a s 11
Teema: Kiinteistöjen ylläpito niorikansalaisista haluaisi asua tavallisessa kerrostalossa, joka on joko suunniteltu tai perusparannettu ikäihmisille sopivaksi. Seuraavaksi suosituin asumismuoto on palvelutalo. Vain yksi sadasta harmaasta pantterista haluaa asua vanhainkodissa. Kotona asuminen edellyttää paitsi hissiä, myös esteettömyyttä asunnon sisällä. Kynnyksistä on päästävä eroon ja asunnossa on pystyttävä liikkumaan pyörätuolilla. Varsinkin pesutiloissa pärjääminen pyörätuolin kanssa edellyttää valtaosassa asuntoja melkoisia muutoksia. Peruskorjauksista tulisi siirtyä perusparantamiseen. Rakennusalan haasteena on yksilöllisten tarpeiden huomioinen. Ensinnäkin rakennusalan on muutettava toimintatapoja ja asenteita. Asukkaan toiveet on otettava huomioon ja hänelle on pystyttävä kertomaan ymmärrettävästi eri vaihtoehdoista ja niiden kustannuksista. Toiseksi kustannusten on pysyttävä kurissa, joten tarvitaan tuotteistusta ja jonkinlaisia massatuotantomenetelmiä, sanoo Vahanen. Vuoden asuntovaikuttaja etsii yhteistä säveltä Risto Vahanen on viime vuonna 50-vuotta täyttäneen Insinööritoimisto Mikko Vahasen hallituksen puheenjohtaja. Työ- Talon pitkäaikaisilla asukkailla on paljon sellaista tietoa, joka auttaa hankkeen suunnittelussa asukkaiden kuuntelu on kaikkien etu. vuosia isän perustamassa perheyhtiössä on takana yli kolmekymmentä. Insinööritoimisto Mikko Vahanen on tunnettu monista huippukohteista kuten Helsingin Oopperatalosta. Piirustuspöydällä loikoilee tällä hetkellä Töölönlahden musiikkitalon suunnitelma. Toimisto on suunnitellut myös seitsemän varuskunta-aluetta Kajaanista Upinniemeen. Vahasen erityisosaamisen, korjausrakentamisen, jälkeen pääsee tutustumaan muun muassa Suomen Kansallisteatterissa ja Olympiastadionilla. Korkeat kupolit ja punaiset plyysit eivät ole vieraannuttaneet Risto Vahasta arkielämästä. Hän on aidosti huolestunut asukkaiden ja rakentajien välisistä riitasoinnuista, jotka kirskahtelevat pahiten juuri korjaushankkeissa. Helsingin Kannelmäessä sijaitsevan toimiston seinällä komeileekin Vuoden 2005 asuntovaikuttaja kunniakirja, jonka diplomi-insinööri Risto Vahanen sai Suomen Asuntotietokeskuksen ja Nordean järjestämän yleisöäänestyksen tuloksena. Vuoden 2005 asuntovaikuttaja palkittiin asukaslähtöisen perusparantamisen äänekkäänä vaatijana ja aktiivisena kehittäjänä, joka on antanut äänen ja kasvot tarpeelle siirtyä nykyisin varsin tuotantokeskeisestä peruskorjaamisesta asukkaille kestävää lisäarvoa tuovaan perusparantamiseen. Tekniikka toimii ennakkosuunnittelu ontuu Korjausrakentamisen ongelmana on, että taloyhtiön päättäjät valmistelevat hankkeet liian hätäisesti ja tuovat yhtiökokoukseen valmiin ehdotuksen asukkaiden hyväksyttäväksi. Asukkaita ei ole kuultu ja he kokevat, että joku muu päättää heidän asioistaan. Korjausrakentamisesta puuttuu liian usein hankesuunnitteluvaihe. Hankesuunnittelu tarkoittaa sitä, että hankkeen alkuvaiheessa selvitetään asukkaiden ja osakkaiden odotuk- 12 a s u k a s
Asuntojen perusparantamisen suurin haaste on asukkaiden muuttuvat tarpeet. Toinen haaste meille suunnittelijoille ja rakentajille on vuoropuhelu asukkaiden kanssa, sanoo asukaslähtöisen korjausrakentamisen puolesta pitkään puhunut Risto Vahanen. set sekä soveltuvat tekniset vaihtoehdot riskeineen, lisäarvoineen ja kustannuksineen. Näitä käsitellään taloyhtiössä riittävän pitkään, jotta päätöksenteon hetkellä kukin tietää mitä hän on saamassa ja mistä maksamassa. Talon pitkäaikaisilla asukkailla on paljon sellaista tietoa, joka auttaa hankkeen valmistelussa, joten asukkaiden kuunteleminen on kaikkien etu, sanoo Vahanen kokemuksesta. Vieläkin parempi vaihtoehto on lähteä luomaan oma kotitalostrategia jo ennen pakollisia peruskorjaushankkeita. Tämän pitkän aikavälin suunnitelman tekoon tulisi käyttää ainakin vuosi. Strategiassa määritellään muun muassa millaisen statuksen talo haluaa: halutaanko peruslaatua vai luksusta, parannetaanko tilojen toimivuutta tai muutetaanko niiden käyttötarkoitusta. Halutaanko kenties rakentaa hissi? Sitten selvitetään, missä vaiheessa elinkaarta talon rakenteet ja järjestelmät ovat: koska on uusittava putkistot, ikkunat, julkisivut ja millaista huoltoa ne tarvitsevat. Selvitetään myös rahoitus: olisiko taloyhtiöllä mahdollisuus myydä ullakkorakentamisoikeutta tai onko tontilla tilaa jopa uudelle rakennukselle. Jos putkiremonttia halutaan siirtää esimerkiksi rahoituksen järjestämiseksi, putkille voidaan tehdä kevyempi ns. siirtokorjaus putkistojen sisäpuolisella pinnoituksella, jolla saadaan 10-15 vuotta lisäaikaa varsinaiselle uusimiselle. Keittiösiipi kerrostaloon? Putkiremonteista ei puhuta turhaan. Risto Vahanen nostaa pöydälle hurjia lukuja. Putkistoremonttien määrää lisääntyy seuraavan 15 vuoden aikana 1600 prosenttia 1990-lukuun verrattuna. 1600 prosenttia 30 vuodessa on sellainen luku, johon rakennusliikkeet eivät millään pysty vastaamaan. Ei ole riittävästi suunnittelijoita eikä varsinkaan tekijöitä. Toinen otsaa kylmäävä luku on neliöhinta, joka liikkuu noin 600 eurossa neliötä kohden. Keskimääräisen 70 neliön asunnon osuus putkiremontista on siis rapiat 40 000 euroa. Tuolla summalla saisi rakennettua paljon muutakin, jos asiaa tarkasteltaisiin hieman innovatiivisemmin, Risto Vahanen paukauttaa. Hissejä on jo Suomessakin rakennettu erillisenä tornina julkisivun ulkopuolelle, mutta mitäpä jos samaan tornisiipeen rakennettaisiin uudet keittiöt ja kylpyhuoneet? Laajennus saattaisi tulla hieman perinteistä putkiremonttia kalliimmaksi, mutta samalla suurenisivat asunnotkin. Ainakin Ranskassa näin on jo tehty. Meidän suunnittelijoiden ja myös virkamiesten pitäisi pystyä tarkastelemaan asiaa säädösten ulkopuolelta eikä antaa nykyisten määräysten kahlita liikaa. Monissa maissa ei esimerkiksi ole kylpyhuoneissa lattiakaivoja enkä näe niitä välttämättöminä Suomessakaan. Lattiakaivo on suihkukaapillisessa tilassa usein turha jäänne saunakulttuurista. Mitä vähemmän lattiakaivoja, sitä helpompi ja halvempi putkiremontti. Rakentamisen arvioidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna keskimäärin kolme prosenttia. Korjausrakentaminen lisääntyy tasaisesti samaa vauhtia kuin kaikki rakentaminen yhteensä, mutta sen osuus asuinrakentamisesta kasvaa selvästi uudisrakentamista nopeammin. Talonrakennustoiminnasta korjausrakentamisen osuus oli viime vuonna 42 prosenttia. Rakentaminen kasvoi viime vuonna hieman yli viisi prosenttia. Asuinrakentamisessa eniten kasvoi pientalojen rakentaminen. Uusille pientalokodeille kaivettiin perustuksia 11 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Asuinkerrosalojen aloitukset sen sijaan supistuivat. Asuntokysyntää ylläpitää edelleen maan sisäinen muuttoliike. Myös kuluttajien luottamus oman talouden kehitykseen saa yhä useamman perheen hankkimaan upouuden kodin. Vuokralla asumisen suosio on heikentynyt. Tänä ja ensi vuonna aloitetaan noin 33 500 asunnon rakennustyöt. Tästä noin puolet on omakotitaloja. Vapaarahoitteisten kerros- ja rivitaloasuntojen osuus on 13 000 asuntoa. Valtion tukemia ARA-asuntoja aloitetaan arvioiden mukaan vain 3 500. Rakennustoiminta työllisti viime vuonna 158 000 henkeä, joista talonrakentamisessa työskenteli 122 000. Luvuissa ei näy ulkomaisten urakoitsijoiden eikä työvoimaa vuokraavien yritysten työvoima. Rakennusmarkkinoiden arvo oli viime vuonna 22 miljardia euroa. Lähde: Rakennusteollisuus RT a s u k a s 13
antenni Ympäristöluvista valitetaan paljon Suomen ympäristökeskuksen mukaan ympäristölupiin haetaan entistä useammin muutosta. Valtion lupaviranomaisten tekemistä päätöksistä lähes joka viidenteen haetaan muutosta, kuntien myöntämiin ympäristölupiin jonkin verran vähemmän. Yli 90 prosenttia ympäristölupiin muutoksia hakevista on yksityisiä, tavallisia ihmisiä. Tavallisten kansalaisten aktiivisuus voi kertoa esimerkiksi siitä, että asumisympäristö on käynyt entistä tärkeämmäksi asumisviihtyvyyden kannalta, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Aino Inkinen puntaroi. Järjestöt ovat käyttäneet valitusoikeuttaan maltillisesti, yllättävänkin vähän. Järjestöiltä yleensä odotetaan aktiivisuutta. Enin osa ympäristölupien valituksista liittyy välittömästi häiritseviin haittoihin, kuten meluun, pölyyn tai hajuun. Yleisimmin muutosta haetaan viiden toimialan lupiin: jätteen käsittelyyn, eläinsuojiin kuten navetoihin, turvetuotantoon, kalankasvatukseen tai jäteveden puhdistukseen. Kansalaisilla näyttäisi siis olevan hyvät mahdollisuudet valvoa etujaan. Muutoksenhaku tuottaa myös tulosta. Valitus johtaa noin joka toisella kerralla muutokseen lupapäätöksessä. Useimmiten muutoksenhaku johtaa myös alkuperäistä tiukempiin lupamääräyksiin. Mika Kalliovirta PROPUT Lähes kaikissa VVO:n taloissa on mahdollista tilata nopea Sonera Laajakaista ADSL tai Kaapeli -liittymä VVO:n edullisilla hinnoilla. Nyt etu on tarjolla myös Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Useista nopeusvaihtoehdoista löytyy laajakaistaliittymä niin satunnaiselle surffaajalle kuin internetin tehokäyttäjällekin. Sonera Laajakaista ADSL Sonera Laajakaista Kaapeli 512 kbit/s/512 kbit/s 17,50 /kk 700 kbit/s/256 kbit/s 17,50 /kk 1 Mbit/s/512 kbit/s 19,90 /kk 1 Mbit/s/256 kbit/s 19,90 /kk 2 Mbit/s/512 kbit/s 23,90 /kk 2 Mbit/s/256 kbit/s 23,90 /kk 8/1 Mbit/s 33,90 /kk 8/1 Mbit/s 33,90 /kk 4 Mbit/s/512 kbit/s** 12/1 Mbit/s* 43,90 /kk 24/1 Mbit/s* 54,90 /kk * Suurimmat nopeusluokat saatavissa rajatuilla saatavuusalueilla ** Suurin nopeusluokka Lappeenrannassa on 4 Mbit/s / 512 kbit/s VVO:n nettisivuilla voit tutustua tarkemmin VVO:n kautta tilattaviin Sonera Laajakaista liittymiin ja tämän hetkisiin tarjouksiin. Netistä löydät myös Laajakaistan tilausmateriaalin. Lisätietoja: puhelin. 020 508 3521 sähköposti vvo-verkko@vvo.fi www.vvo-verkko.fi Viherpeukaloiden verkkopuutarha Puutarha.net on viherpeukaloiden ajankohtainen Internet-sivusto. Sivuilla kannattaa pyörähtää, mikäli mielessä on pihan kasvuston suunnittelu, parvekekukkien valinta, kukkien hoito-ohjeiden hankkiminen, siementen osto tai pelkästään kokemusten jakaminen. Monipuolisella sivustolla on aihekohtainen tietopankki, puutarhatuotteiden kauppapaikka ja vilkas keskustelupalsta. www.puutarha.net 14 a s u k a s
Kangasvuokosta etsintäkuulutus Suomen ympäristökeskus toivoo luonnossa liikkuvilta havaintoja uhanalaisesta kangasvuokosta. Havainnot kasvupaikoista voi ilmoittaa joko alueellisten ympäristökeskusten yhteyshenkilöille tai suoraan Suomen ympäristökeskuksen tutkija Mika Kalliovirralle, puh. (09) 4030 0749. Tuoreiden kangasvuokkolöytöjen ohella tiedot myös vanhoista, jo hävinneistä kasvupaikoista ovat tervetulleita. Kangasvuokko kukkii toukokuussa, mutta näyttävyyttä kasvilla on vielä pitkälle kesään. Kookkaat kermanvalkoiset ja pehmeäkarvaiset kukat ovat yksittäin, 6 20 senttimetriä korkeissa, karvaisissa varsissa. Kukkaperät kasvavat kukinnan jälkeen jopa yli 30 senttimetriä pitkiksi ja kukintojen päihin kehittyy karvaisia pähkylöitä. Ikivihreät, nahkeat lehdet muodostavat lähes maanmyötäisiä mättäitä. Kangasvuokko viihtyy kuivissa ja valoisissa harjurinnemänniköissä sekä hiekkaisilla kanerva- ja puolukkakankailla. Se saattaa kasvaa myös hiekkaisilla pientareilla ja polkujen reunoilla. Ympäristökeskuksen yhteystiedot ja muuta hyödyllistä löytyy osoitteesta www.ymparisto.fi. Kuva: Antti Karsikas 38 erilaista hyttyslajia on lähtenyt jälleen saalistusmatkalle Suomessa. Lajit elävät eri aikoina ja hieman eri seuduilla. Aggressiivisimmat hyttysistä ovat virkeimmillään kesä- ja heinäkuussa. Ekologisuus ohjaa asumisvalintoja Keväällä järjestetty, arkkitehtiopiskelijolle suunnattu Huomispäivän asuminen -suunnittelukilpailu herätti keskustelua asumisen ekologisista valinnoista. Kilpailun järjestäjien mukaan tietoisuus luonnonvarojen rajallisuudesta sekä elämäntapojen ja kulutustottumusten ympäristölle tuottamista riskeistä on kasvamassa. Tämä ohjaa tulevaisuudessa entistä enemmän myös asumiseen liittyviä valintoja. Nykyinen, yhdenmukainen asuntokantamme ei tarjoa riittävästi vaihtoehtoja valintojen tekemiseen. Uusia asuntoja rakennettaessa tulisi etsiä myös sellaisia asumisen malleja ja ratkaisuja, että ihmiset voisivat omassa asumisessaan kokea kantavansa ympäristövastuuta, WWF:n pääsihteeri Timo Tanninen kertoo. Huomispäivän asuminen -kilpailun järjestivät WWF Suomi, Rakennustietosäätiö, VVO ja ympäristöministeriö yhdessä Teknillisen korkeakoulun, Tampereen teknillisen yliopiston ja Oulun yliopiston arkkitehtiosastojen sekä Espoon kaupungin kanssa. Voittajat valittiin toukokuussa. Jaetun ensimmäisen palkinnon saivat ehdotukset SIDES/SIDOS, tekijänä Antti Karsikas Oulun yliopistosta ja Primavera, tekijänä Riikka Kuittinen Oulun yliopistosta. Kilpailu suunnattiin opiskelijoille, koska he ovat huomisen tekijöitä. Tarkoituksena oli löytää ratkaisuja, joissa asumismuodolla, tilakäytöllä ja elinkaarijoustolla sekä materiaalivalinnoin ja ekologisin ratkaisuin on valmistauduttu huomispäivään. Suunnitelmien tuli olla sekä tulevaisuuteen katsovia, ekologisia että käytännöllisesti toteutuskelpoisia. VVO laati arvion suunnitelmien ekologisuudesta ja rakennuskustannuksista ja markkinoitavuudesta. TAKALUKKO Huolena jääkaappi Jääkaappini hurisee ja ei pidä enää ruokia kylminä, saanko uuden kaapin? Jääkaapin kuuluukin hurista. Mutta jos jääkaappi hurisee koko ajan ja kovaa voi termostaatti olla vioittunut. Jos jääkaappi ei kylmene ollenkaan, on siinä selvästi jotain vikaa. Tosin helteisenä kesänä saattaa jääkaapin sisälämpötila vaihdella tilapäisesti varsinkin suuremmissa perheissä, joissa jääkaapin käyttö on runsaampaa. Lähtökohtaisesti jääkaapit aina korjataan. Jos korjaus on kannattamatonta jääkaapin ikään tai kuntoon nähden, se uusitaan. Jääkaappini on rikki, keneen otan yhteyttä? Kuka korjaa? Ensisijaisesti yhteys otetaan aina omaan kiinteistöhuoltoliikkeeseen, joka tilaa paikalle kodinkonekorjaajan. Kuinka usein kylmäkalusteet uusitaan? Miten päätös uusimisesta tehdään? Kodinkoneita ei uusita automaattisesti määräajoin, koska niiden käyttöikä voi vaihdella hyvinkin paljon kodinkonekohtaisesti käytöstä riippuen. Päätös uusimisesta tehdään huomioiden koneen ikä ja mahdollinen korjaustarve. Esityksen uusimisesta tekee kodinkonekorjaaja isännöitsijälle, jonka jälkeen uusi kaappi tilataan kiinteistöhuoltoliikkeen kautta. Kuka hankkii uudet kylmäkalusteet? VVO vai asukas? VVO hankkii uudet kodinkoneet. Poikkeuksena tästä on muutamat VVO:lle ostetut asunnot, joissa kylmäkalusteet ovat asukkaiden omia ja näissä tapauksissa asukas vastaa korjauksesta, jos haluaa säilyttää tuotteen itsellään. Myös VVO voi hankkia uuden kylmäkoneen, mutta tällöin luonnollisesti tuote siirtyy VVO:n omistukseen, eikä asukas saa ottaa sitä mukaansa muuttaessaan pois. a s u k a s 15
VVO:n asiakkaana voit saada Sonera Laajakaista ADSL tai Sonera Laajakaista Kaapeli -liittymän nyt erityisen edullisesti! Tilaamalla laajakaistan VVO:n kautta saat liittymän normaalia edullisemmin. Esimerkiksi Sonera Laajakaista ADSL 1 Mbps -liittymän kiinteä kuukausimaksu on vain 19,90 ja tehokäyttäjälle sopivan huippunopean 8 Mbps -liittymänkin saat edulliseen hintaan 33,90 /kk. VVO-hinnastomme ovat voimassa koko maassa. Lue lisää Proput-palstalta tästä lehdestä. Tilaa saman tien! VVO-verkon asiakaspalvelu Puh. 020 508 3521 Sähköposti: vvo-verkko@vvo.fi www.vvo-verkko.fi 16 a s u k a s
etupiha Mitä, miksi, koska, kenelle ja kuka? Etupiha on avoin mielenkiintoisille kysymyksille yksi aihe kerrallaan, ja niihin vastaa kulloinkin kyseessä olevan aihealueen asiantuntija. Miksi hankkisin kotivakuutuksen? 1. Miksi kannattaa ottaa kotivakuutus? Kotivakuutus korvaa koti-irtaimistolle sekä rakennuksille, kuten omakotitalolle tai kesämökille, aiheutuneet äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot. Se on paketti, joka sisältää esinevakuutuksen lisäksi tavallisesti myös vastuu- ja oikeusturvaosan. Siihen voidaan liittää myös lisäturvaa esimerkiksi lemmikkieläimille tai veneelle. 2. Asun vuokralla tarvitsenko kotivakuutusta? Ehdottomasti. Kotivakuutus on ainut, joka korvaa koti-irtaimistollesi aiheutuneet vahingot silloinkin, kun et itse ole vahingon aiheuttaja. Esimerkiksi jos taloyhtiössä on sattunut putkivuoto, jonka vuoksi myös sinun omaisuutesi on vahingoittunut. Vakuutus korvaa myös, jos tällaisessa tilanteessa joudut tilapäisesti muuttamaan pois asunnostasi. 3. Mikä on kiinteistövakuutuksen ja kotivakuutuksen ero? Kiinteistövakuutus on asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön ottama vakuutus, joka korvaa rakennukselle aiheutuneita vahinkoja. Kotivakuutus korvaa kerrostaloasukkaan irtaimistolle sattuneet vahingot. Omakotitalon tai kesämökin omistaja vakuuttaa sillä myös rakennuksensa. 4. Mikä on tavallisin kotona sattuva vahinko? Kappalemääräisesti eniten kotivakuutuksista korvataan murtovahinkoja. Kannattaakin varmistaa, että asunnossa on hyvä ja asianmukainen lukitus. Euromääräisesti kalleimpia vahinkoja ovat palovahingot, joita onneksi sattuu melko harvoin. Huolestuttavinta kehitys on viime vuosina ollut vuotovahingoissa, joita tapahtuu melko paljon ja joiden korjaaminen käy yhä kalliimmaksi. 5. Jätin levyn päälle ja asunnossani syttyi tulipalo. Mikä on korvausvastuuni? Koti- ja kiinteistövakuutukset korvaavat tulipalosta aiheutuneet vahingot. Mikäli asukas on tahallaan tai huolimattomuuttaan aiheuttanut vahingon saattaa taloyhtiö vaatia häntä korvaamaan kiinteistövakuutuksen omavastuuosuuden. 6. Mistä saan tietoa vakuutuksista ja vastuustani? Kuluttajien vakuutustoimisto tekee vertailua eri vakuutusyhtiöiden kotivakuutuksista. Se julkaisee myös esitteitä ja oppaita. Tietoa löytyy joko toimiston nettisivuilta http://www.vakuutusneuvonta.fi tai sitä voi tilata sähköpostilla osoitteesta kvt@vakuutusneuvonta.fi. Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton sivuilta löytyy kuluttajille suunnattua aineistoa osoitteesta http://vakes.fi/svk. Katso myös vahingontorjuntaan liittyvät sivut, joilla on muun muassa listat vakuutusyhtiöiden hyväksymistä lukoista ja polkupyöränlukoista. Kysymyksiin vastasi tiedottaja Marjo Lapatto Vakuutusyhtiöiden Keskusliitosta (SVK). a s u k a s 17
Sisustussuunnittelu on fiiliksen luomista teksti: Pia Kuorikoski kuva: Jaanis Kerkis Sisustus on ollut in jo muutaman vuoden ja suosio kiihtyy. Suomalaiset sisustavat vimmalla, kukin omilla rahkeillaan. Kovan luokan ammattilainen, sisustussuunnittelija Virpi Illman, hämää työkseen ihmisten silmää ja auttaa luomaan toimivia tiloja ja koteja hyvän fiiliksen. 18 a s u k a s
Suunnittelijan tärkein tehtävä on ohjata ihmisen katsetta ja tehdä tila halutunlaiseksi. Ensimmäiset viisi sekuntia ratkaisevat millainen tunnelma tilaan astujalle huoneesta tulee, sanoo Illman. Kodissa tärkeä tila, olohuone, on hyvä kohde fiilistestille. Astu sisään vaikka omaan olohuoneeseesi ja aisti mikä tunnelma tulee vastaan? Kutsuuko lämmin ja pehmeä sohva syliin vai työntääkö kolkko tv-kirjahylly-yhdistelmä tulijan pois. Viihdytäänkö täällä?, vinkkaa Virpi. Virpi on suunnitellut tiloja yli kaksikymmentä vuotta ja tietää mistä puhuu. Hän aloitti Martelalla suunnitellen julkisia tiloja ja siirtyi sieltä Stemman kautta yksityisyrittäjäksi, jona hän on toiminut vuodesta 1992. Noin puolet suunnittelusta Virpi tekee koteihin. Suuri osa suunnittelusta on omakotitalojen sisustusten suunnittelua, mutta myös kerrostaloihin ja pieniin asuntoihin kysytään sisustussuunnittelijalta apua. Pienissä asunnoissa suurin haaste on säilytystilan puute. Nykyään on onneksi mukavasti tarjolla jo valmiiksi kaupoissa erilaisia säilytystä helpottavia tuotteita, kuten esimerkiksi kenkäkaappeja, muovisia sängynaluslaatikoita tai raheja, joiden sisällä on säilytystilaa. Tällaisia helppoja ratkaisuja voi itsekin ilman suunnitteluapua hyödyntää, kertoo Virpi. Jokainen voi itse tehdä kasvonkohotuksen omaan kotiinsa. Ensimmäinen askel sisustamisessa on kodin siisteys. Ei ylimääräisiä esineitä, vaan mahdollisimman väljää ja vain tarkoin harkitut tavarat esillä. Turhaa rompetta kertyy kaikilla laatikoihin ja nurkkiin. Periaatteessahan ihminen pärjää hammasharjalla! Suunnittelu vaatii pitkäjänteisyyttä Viitisen vuotta sitten hävisi käsitys siitä, että sisustussuunnittelijan käyttö on vain ökyrikkaiden yksinoikeus. Kiitos siitä kuuluu kenties TV:n sisustusohjelmille. Toisaalta Illman soimii ohjelmia hieman siitä, että niistä muodostuu KUUMIMMAT SISUSTUS- TRENDIT NYT mustavalkoista koristeellista pitsiä, kristallia, hiottua lasia tummaa puuta, tammea öljyttyjä, vahattuja pintoja kiiltävää, metallinhohtoa, lasia kylpylätunnelmaa pesutiloissa eurooppalaista otetta makuuhuoneissa: sängynpäädyt, vuodetekstiilit Kodin tekstiileillä voit itsekin tuoda uutta ilmettä ja tunnelmaa kotiisi omien mieltymyksiesi mukaan. helposti mielikuva esineillä leikittelystä, jossa sisustus painottuu tekstiileillä, pientavaroilla ja irtokalusteilla pelaamiseksi, vaikka suurin osa perustyöstä keskittyy kiintokalusteiden, kuten esimerkiksi keittiön ja kylpyhuoneen kalusteiden ja tilojen suunnitteluun. Sisustussuunnittelijat tekevät työtään pitkällä tähtäimellä ja haluavat luoda aikaa kestäviä ratkaisuja. Ihmisillä on usein käsitys siitä, että sisustaa voi hetkessä. Jos halutaan hyvä ammattimainen lopputulos, vaatii se aikaa. Ammattisuunnittelijan työ on enimmäkseen suurten linjojen luomista eikä vaikkapa pyyhkeiden värien miettimistä niitä osaa jokainen itsekin suunnitella. HELPOT JA EDULLISET IDEAT siivoa pese ikkunat hoida viherkasvit kuntoon hanki kukkiva kukka tai kaunis leikkokukkakimppu osta uudet tunnelmavalaisimet (pöytä- tai jalkavalaisimet) piristä eteistilaa kivoilla kehyksillä, joissa kuvia lomareissusta osta WC:hen kauniissa kotelossa olevia kasvopyyhepapereita ja uusi saippua osta tai tee uudet sohvatyynynpäälliset Sisustussuunnittelijan työ on kovaa puurtamista, palavereja asiakkaiden ja tavarantoimittajien kanssa, aikataulujen sovittamista. Varsinaiselle suunnittelutyölle Illman rauhoittaa viikosta kaksi päivää. Silloin rauhan rikkoo vain oma tahto pois suunnittelupöydän äärestä. Esimerkiksi uuden olohuoneen suunnittelutyö etenee siten, että ensin tavataan asiakas ja hänen kanssaan pohditaan lähtökohdat ja tavoitteet sisustamiselle. Sen jälkeen tehdään sisustussuunnitelma, jossa määrärään irtokalusteiden sijoittaminen ja valaistus. Sitten on värimaailman suunnittelun vuoro. Projekteissa edetään askel kerrallaan tarkoin harkiten. Kotia voi ehostaa kotikonstein itsekin, jopa sinänsä haastavan valaistuksen osalta. Kattovalaisimien paikat ja usein valotkin ovat asunnoissa valmiina ja niitä on hankalaa muuttaa, mutta irtovalaisimilla voi mattimeikäläinenkin luoda tunnelmaa ja muuttaa tilan luonnetta kotikonstein. Koti on siellä missä esineilläkin on tarinansa Usein suutarinlapsilla ei ole kenkiä, mutta Virpillä on kengät tiukasti jalassa. Hän luo kodin paikkaan kuin paikkaan ja koti muodostuukin Virpillä tavaroista, joilla on oma historiansa ja merkitys hänelle. Virpi pitää taiteesta ja tauluista. Hänen kotonaan olevat taulut on valittu harkiten ja Virpi on tutustunut niiden tekijöihin vuosien varrella. Tunnustan, että myös oman kodin sisustaminen on minulle tärkeää. Pidän valkoisesta ja muutan tunnelmaa vuodenajan tai juhlien mukaan tekstiileillä ja esimerkiksi sohvatyynyillä, niitä minulla on kymmeniä! Lapseni tunnistavat juhlien tulon siitä, mitä olen laittanut esille. Juhannukseeni kuuluvat koivunoksat ja luonnonkukat. Tyynyt vaihtuvat hennon sinisiin ja valkoisiin. Virpin parvekkeellakin kukkivat kesäkukat aina ensimmäisten joukossa, koska ilman kukkia pieni kerrostaloparveke ei tunnu sisustetulta, omalta. a s u k a s 19
VVO:n asuntomessukohde Kauklahdessa, as Oy Espoon Hansarinne, on kahdeksan paritalon yhtiö, jonka messuille suunnittelemien sisustusten perusajatuksena on ollut valon leikki vaaleilla pinnoilla. Tutustu eri SAMA ARKKITEHTUURI Asuntoihin voi luoda hyvin erilaisen ilmeen materiaalivalinnoilla, irtokalusteilla ja tekstiileillä. Lähtökohtana on aina tulevan asukkaan omat toiveet ja unelmat. kuvat: Kirsi Salovaara Hansarinne O on sisustettu aikuiseen makuun. Kohde on Etlehden esittelyasunto. Asukkaiden elämäntilanteessa vaaditaan tilaa harrastuksille, etätyölle, opiskelulle, yhdessäololle ja yksityisyydelle. Tilaa tarvitaan myös lastenlapsille ja vieraille. Alimmassa kerroksessa on askartelu/työ/vierashuone. Vaalea saarniparketti on helppo yhdistää erilaisiin irtokalusteisiin. Tilassa on Lundian kirjahyllystö työpöytätasoineen kuultolakattuna valkoisena. Fabrisson kauniit tekstiilit ja Mainio-sarjan idea vaihdeltavuudesta toimii huoneessa erittäin hyvin. Seuraavalla tasolla on pieni wc, ruokailutila, keittiö, kodinhoitohuone ja kirjasto/tv:n katselutila. Keittiössä on kiiltävän valkoiset ovet alumiinivetimin. Toinen keittiötasoista on ylellistä Tulikiven Crema Marfil -marmoria. Nämä yksityiskohdat tekevät kiintokalusteista enemmän irtokalusteiden oloiset. Pinnat ovat vaaleita. Yksi ylösnousevista seinistä on sävytetty vaalean hiekan sävyyn tunnelman luomiseksi. Olohuoneessa on vaalea kaakelipintainen takka messinkiluukuin. Korkea tila on valoisa suurine ikkunoineen ja valo ohjautuu avokaiteelta myös keittiötasolle. Oleskelutila on sisustettu rauhalliseksi seurustelunurkkaukseksi. Upeat valokuvat Kenian matkasta on sovitettu yhteen huonekasvien kanssa. Irtokalusteet eivät ole pelkästään kauniit, vaan myös erittäin mukavat istua ja oleskella muun muassa lämpömuovautuvien istuintyynyjensä ansiosta. Ylimmässä kerroksessa sijaitsevat sauna, pesuhuone, parveke sekä makuuhuone vaatehuoneineen. Makuuhuoneessa on voimakas kuviomaalaus seinässä hiukan itämaiseen henkeen. Pohjaväri on tumma oranssinpunainen ja kuviointi pehmeä kullansävyinen. Peltolan kotimainen päädyllinen kirsikkapuinen sänky sopii yllättäen täydellisesti tunnelmaan. Asunto esitellään tarkemmin Et-lehden heinäkuun numerossa. 20 a s u k a s