SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 1 HALLINTO JA TALOUS 2 Liittokokous 2 Jäsenistö 2 Johtokunta 2 Toimihenkilöt ja toimisto 3 Talous 3 VARSINAINEN TOIMINTA Toimikunnat ja työryhmät 4 Maitohygienialiiton 50-vuotisjuhlavuosi 4 Tiedotus, neuvonta ja yhteistoiminta 4 Teemakeskustelut johtokunnan kokouksissa 5 Lomakkeet ja muut painotuotteet 5 Walter Ehrströmin säätiön mitalit 5 Tuottajamaidon laatutilastot 6 MAITONÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET 7 Laatuhinnoitteluluokitustilastot 7 E-luokan osuus maidosta 9 Solumäärät 9 Bakteerimäärät 14 Mikrobilääkejäämät 18 LIITTEET Tuloslaskelma 20 Tase 21 Tilintarkastuskertomus 22 Walter Ehrström -mitalien jakoperusteet 23
V U O S I K E R T O M U S TOIMINTAVUOSI 2011 1. YLEISTÄ 2011 oli Maitohygienialiiton 50-vuotisjuhlavuosi, mikä heijastui liiton toimintaan. Maitohygienialiitto on perustettu 28.12.1960. Itsenäisenä liittona sen toiminta alkoi 1.4.1961. Se jatkoi vuonna 1945 toimintansa aloittaneen Kunnallisen Terveydenhoitoyhdistyksen Maidontarkastusjaoston toimintaa, jonka tehtävät vähitellen siirtyivät Maitohygienialiitolle. Liiton tarkoituksena on edistää ja kehittää hygieenisen ja kaikin puolin hyvälaatuisen ja turvallisen maidon tuotantoa ja tuotanto-olosuhteita, jalostusta, kuljetusta sekä kaupan pitämistä koko valtakunnan alueella. Liiton tavoitteena on ollut koko toiminnan ajan toimia yhteistyöelimenä kaikkien maitohygieniasta kiinnostuneiden tahojen välillä. Siihen on erinomaiset mahdollisuudet, koska johtokunnassa ovat edustettuna niin alan viranomaiset, tutkijat, kuluttajat, tuottajat, kauppa kuin meijerit sekä rehuteollisuus. Liitossa on kerätty maidon laatuun ja sen kehittymiseen liittyvää koti- ja ulkomaista tietoa ja tilastoitu sitä. Vuodesta 1952 alkaen tilastoja maidon laadusta on julkaistu liiton ja sen edeltäjän toimintakertomuksen liiteosassa. Koulutus- ja kurssitoiminta on kuulunut liiton tehtäviin koko sen olemassaolon ajan. Maitohygieniatarkastusten tekijöille ja neuvojille tarkoitettu kurssi on suunnitteilla. Maitohygienialiiton 50. toimintavuonna saatettiin loppuun Kansallisarkistoon siirrettyjen materiaalien arkistointi. 50-vuotisjuhlaseminaarissa 8.12.2011 julkaistiin Touko Perkon kirjoittama Kohti EU:n parasta maitoa - Maitohygienialiiton historia. Samana päivänä avattiin myös liiton uudistetut nettisivut. Maitohygienialiiton uudistetuilla nettisivuilla (www.maitohygienialiitto.fi) on seurantatietoa maidon laadusta. Sivuilta löytyvät helposti tuottajamaidon solu- ja bakteerilukujen valtakunnalliset keskiarvot sekä tilastot siitä, kuinka hyvin suomalainen maito täyttää lainsäädännön vaatimukset. Siellä on myös tietoa luomu- ja automaattilypsytilojen maidon laadusta. Sivuja kehitetään käyttäjäystävällisempään suuntaan. Liiton osa-aikaisena toiminnanjohtajana on toiminut tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri Vuokko Puurula. Vuonna 2011 Walter Ehrströmin säätiön asiamiehenä aloitti Vuokko Puurula. Kuten aikaisempinakin vuosina, säätiö osti toimistopalvelut Maitohygienialiitolta. Maitohygienialiiton nettisivuilla on oma osuutensa Walter Ehrströmin säätiölle ja siellä julkaistaan Walter Ehrström -mitalien ja apurahojen saajat. 1
2. HALLINTO JA TALOUS 2.1 Liittokokous Johtokunnan puheenjohtaja Miia Lindstöm avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Sami Kilpeläinen ja sihteeriksi liiton toiminnanjohtaja Vuokko Puurula. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen liittokokoukselle määräämät asiat: Esitettiin johtokunnan vuosikertomus, vahvistettiin tilinpäätös ja myönnettiin johtokunnalle ja muille tilivelvollisille vastuuvapaus tilikauden hallinnosta ja tileistä. Hyväksyttiin liiton talousarvio kulumassa olleelle vuodelle ja määrättiin jäsenmaksut sekä johtokunnan jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot. Lisäksi suoritettiin johtokunnan erovuoroisten jäsenten ja varajäsenten vaali. Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab tarkastamaan kulumassa olevan vuoden hallintoa ja tilejä. 2.2 Jäsenistö Jäsenyhteisöt: Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorio Hyvinkään kaupunki Joensuun kaupunki Kokkolan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Kuopion kaupunki Lahden kaupunki Lappeenrannan kaupunki Oulun kaupunki Porvoon kaupunki Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Rovaniemen kaupunki Salon kaupunki Seinäjoen alueen terveysyhtymä Tampereen kaupunki Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ääneseudun kansanterveystyön kuntayhtymä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) r.y. Arla Ingman Oy Ab Felix Abba Oy Ab, Lahden tehdas Valio Oy Eläinlääkärihygieenikkojen Yhdistys r.y. Kunnallinen Ympäristö- ja Terveydenhoitoyhdistys r.y. 2.3 Johtokunta maidontuottajien edustajana maanviljelijä Pekka Lestinen, ja varalla maitoasiamies Sami Kilpeläinen MTK (erovuorossa 2012) 2
meijereiden edustajina kehityspäällikkö Hanna Laitinen, Valio Oy ja varalla toimitusjohtaja Ann- Charlott Kjerp, Milka (erovuorossa 2012) sekä toimitusjohtaja Reijo Kiskola, Arla Ingman Oy Ab ja varalla toimitusjohtaja Jarmo Oksman (erovuorossa 2013) kuluttajien edustajana toiminnanjohtaja Liisa Niilola, Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry ja varalla ravitsemus- ja elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi, Suomen Kuluttajaliitto (erovuorossa 2014) elintarvikevalvonnan keskus- tai aluehallintoviranomaisten edustajana elintarviketurvallisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi, maa- ja metsätalousministeriö, ja varalla läänineläinlääkäri Riitta Armfelt, Lounais-Suomen aluehallintovirasto (erovuorossa 2012) kunnallisen elintarvikevalvonnan tai paikallisen laboratoriotoiminnan edustajana johtava hygieenikko Seppo Kangas, Seinäjoen alueen terveysyhtymä ja varalla ympäristöjohtaja Marjo-Riitta Hämäläinen, Joensuun kaupunki (erovuorossa 2013) eläinlääkinnän taikka alan tutkimuslaitosten edustajana professori Miia Lindström, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta ja varalla professori Satu Pyörälä, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta (erovuorossa 2013) Johtokunnan puheenjohtaja on Miia Lindström ja varapuheenjohtaja Hanna Laitinen. Johtokunnan pysyvinä asiantuntijoina ovat toimineet asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry:stä (tilalla Sointu Lassila syksystä 2011)., eläinlääkintöylitarkastaja Joanna Kurki maaja metsätalousministeriöstä, kehityspäällikkö Mikko Anttila, Suomen Rehusta, edustaen rehuteollisuutta ja tutkija Tuula Pirhonen Elintarviketurvallisuusvirasto, Evirasta. 2.4 Toimihenkilöt ja toimisto Liiton osa-aikaisena toiminnanjohtajana työskentelee Vuokko Puurula. Hän on liiton palveluksessa kaksi päivää viikossa. Toimistopalvelut on ostettu Elintarviketeollisuusliitolta. 1.6.2008 alkaen taloushallintopalvelut ostetaan suoraan Balance-Team Oy:ltä. Liiton toimiston käyntiosoite: Pasilankatu 2, 00240 Helsinki Postiosoite: PL 115, 00241 Helsinki E-mail: vuokko.puurula@etl.fi Internetsivut: www.maitohygienialiitto.fi 2.5 Talous Jäsenmaksut Kunnat ja kuntainliitot Asukasluku Jäsenmaksu yli 100.000 320 yli 50.000 200 alle 50.000 145 Muiden yhteisöjen jäsenmaksut : Tulot Jäsenmaksu alle 16 818 95 yli 16 818 375 3
Muu rahoitus Meijerit maksavat ilmoittamiensa maitolitrojen mukaan 0,4 senttiä/100 l maitoa neljännesvuosittain liitolle. Liitolla on perinteisesti ollut Valio Oy:n, Arla Ingman Oy Ab:n ja sen yhteistyömeijerien sekä itsenäisten osuusmeijerien kanssa sopimukset, joiden perusteella liitto saa varoja toimintaansa varten maitohygienian edistämiseksi sääntöjensä mukaisella tavalla. Walter Ehrströmin säätiön juoksevien asioiden hoitamisesta säätiö on maksanut korvausta erillisen sopimuksen mukaan. 3. VARSINAINEN TOIMINTA 3.1 Toimikunnat ja työryhmät Toiminnanjohtaja on osallistunut Mastiittikartoitus 2011 ohjausryhmän kokouksiin. Ensimmäisiä tuloksia utaretulehdusten esiintymisestä tuotosseuranta-aineiston pohjalta odotetaan keväällä 2012 3.2 Maitohygienialiiton 50-vuotisjuhlavuosi Maitohygienialiiton 50-vuotisjuhlavuotta juhlistettiin liittokokouksen yhteydessä emeritus professori Ilkka Alitalon alustuksella ja vanhan maitoaiheisen opetusfilmin avulla. Maitohygienialiiton ja Walter Ehrströmin säätiön 10 vuotta vanhemmat arkistomateriaalit arkistoitiin Kansallisarkistoon. Dosentti Touko Perko kirjoitti Maitohygienialiiton historian nimellä Kohti EU:n parasta maitoa - Maitohygienialiiton historia. Kirja julkaistiin 8.12.2012 juhlaseminaarissa. Kirjoja hankittiin liitolle 700 kappaletta. Maitohygienialiiton 50-vuotista historiaa juhlittiin seminaarin muodossa 8.12.2012 Eteran auditoriossa, Helsingissä. Seminaarissa oli osallistujia reilut 50 henkeä. Juhlassa kuultiin seminaariesitelmät: professori Satu Pyörälä: Hyvä navetta, terveet lehmät - avaimet korkealaatuiseen maidon tuottamiseen, professori Miia Lindström: Itiölliset bakteerit maitohygienian haastajina ja tutkimuspäällikkö Johanna Mäkelä: Nostalgiaa ja innovaatioita - maito suomalaisten ruokapöydässä, sekä dosentti Touko Perko esitteli Maitohygienialiiton historiaa. Musiikista huolehti Ylioppilaskunnan laulajien kvartetti. Seminaaripäivänä julkaistiin myös uudistetut nettisivut. 3.3 Tiedotus, neuvonta ja yhteistoiminta Tiedotus ja neuvonta Maitohygienialiiton nettisivut (www.maitohygienialiitto.fi) uudistettiin vuonna 2011. Uudistukset toteutti kilpailutuksen jälkeen Oy Site Logic Ab. Sivuille haluttiin raikas ulkoasu ja haettiin tilastotietojen helppokäyttöisyyttä. Sivuilla on perustietoa Maitohygienialiitosta ja suomalaisen maidon laadusta. Sivuilla on myös osuutensa Walter Ehrströmin säätiöllä. Säätiön myöntämät mitalit ja apurahat ovat nettisivuilla sekä tietoa niiden hakemiseen. Nettisivut päivitetään liiton toimistossa tarpeen mukaan. Maitohygienialiiton nettisivujen käyttöä seurataan operaattorilta saatujen tietojen avulla. 4
Maitohygienialiiton nettisivuja seurataan laajasti kotimaassa ja ulkomailla. Vierailuhuiput ovat maalis- ja huhtikuussa, jolloin julkaistaan Walter Ehrströmin mitalien saajat. Ulkomaisia vierailijoita oli verkkotunnuksen perusteella tunnistettavissa yli 40 eri maasta. Ulkomaiset ovat kiinnostuneita englanninkielisistä suomalaisen maidon laatua koskevista sivuista. Toiminnanjohtaja on kirjoittanut Elintarvike ja Terveys-lehteen 5/2011 sekä luennoinut esim. Helsingin yliopistolla. Lisäksi hän on antanut haastatteluja sanomalehdille maitohygieniaan liittyvissä asioissa. Yhteistoiminta Maitohygienialiitto toimii yhteistyössä johtokunnassa edustettujen tahojen lisäksi muun muassa seuraavien laitosten ja yhteisöjen kanssa: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Vakola, elintarvikkeiden tutkimuslaitos sekä taloustutkimus Elintarviketeollisuusliitto ry Faba Jalostus Suomen Meijeriyhdistys Maito ja Terveys ry Walter Ehrströmin säätiö Kuopion yliopisto Suomen ympäristökeskus Maaseutukeskusten Liitto Pellervon taloustutkimus PTT Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry Ahlmanin ammattiopisto Liitto on kuulunut jäsenenä seuraaviin järjestöihin: Kunnallinen Ympäristö- ja terveydenhoitoyhdistys r.y. 3.4 Teemakeskustelut johtokunnan kokouksissa Johtokunta vieraili kokouksensa yhteydessä lokakuussa Vantaalla Bisagårdin lypsykarjatilalla, joka myy raakamaitoa suoraan kuluttajille. Tarkoituksena oli tutustua käytännön toimintaan suoramyyntitilalla, sillä raakamaidon myyntiä koskevaa keskustelua käytiin vuoden aikana julkisuudessa runsaasti. 3.5 Lomakkeet ja muut painotuotteet Liiton toimisto on aiemmin välittänyt lähinnä meijereille ja viranomaisille liiton toimittamia ja painattamia erilaisia lomakkeita ja ohjekirjasia. Toiminta on viime vuosina vähentynyt, koska raportoinnissa on siirrytty sähköisiin järjestelmiin. 3.6 Walter Ehrströmin säätiön mitalit ja apurahat sekä lahjoitukset Maitohygienialiitto on perinteisesti välittänyt Walter Ehrström -mitaleita. Vuonna 2011 toimitettiin ansioituneille maidontuottajille mitaleja seuraavasti: 49 kultaista, 410 hopeista ja 190 pronssista mitalia. 5
Myönnetyt mitalit vv. 1958-2011 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1959 1961 1963 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 Mitaleja (kpl) 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Pronssimitali Hopeamitali Kultamitali Walter Ehrströmin säätiön hallituksen puheenjohtaja, Jaana Husu-Kallio, jakoi säätiön apurahat keskiviikkona 30.3.2011 Maitohygienialiiton liittokokouksen jälkeen. Apurahoja jaettiin tänä vuonna yhteensä 69 995. Tutkimusapurahoja haki 29 tutkijaa, joista 14:ta myönnettiin apuraha. Yhteensä tutkimusapurahaa jaettiin 61 800. Matka-apurahoja haki 17 hakijaa, joista 6 sai apurahan. Yhteensä matkaapurahaa jaettiin 8 195. a te st ö säät ö 40 000,00 mk apurahat ja muut lahjoitukset vv.1969-2011 39 000,00 mk 85 000,00 mk 1 milj. euroa Myönnetyt apurahat lahjoitusprofessuuria 200 000 50 000,00 mk varten 55 000,00 mk 58 000,00 mk 55 000,00 mk 150 000 50 280,00 mk 50 000,00 mk 75 000,00 mk 100195 000 480,00 mk 100 000,00 mk 552 000,00 mk 50585 000 000,00 mk 705 164,00 mk 891 784,50 mk 9500 643,00 mk 3 684 591,50 mk 1 010 689,00 mk 5900000 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 lahjoitusprofessuuria lahjoitusprofessuuria varten varte 2001 2003 2005 2007 196 197 197 197 197 197 197 197 2009 2011 145 000 euroa tulevaisuu rahastoon 3.7 Tuottajamaidon laatutilastot Tuottajamaidon valtakunnallista laatua seurataan Maitohygienialiiton keräämien tilastojen avulla. Meijerit toimittavat kahden kuukauden välein tiedot tuottajamaidon laadusta Maitohygienialiitolle, joka kokoaa tilastot. 6
Tilastoista käy edelleen ilmi, että suomalainen maito on korkealaatuista ja se kestää erittäin hyvin kansainvälisen vertailun. Parhaaseen hinnoitteluluokkaan (E-luokka) kuului 93,9 prosenttia maidosta eli hiukan vähemmän kuin edellisenä vuonna. Maidon soluluvut olivat hiukan korkeampia kuin edellisenä vuonna, mutta edelleen parhaassa laatuluokassa. Myös kuukausittaisen bakteerimäärän geometriset keskiarvot olivat hieman korkeammat kuin vuonna 2010. Kuumat ja myrskyisät kesät jatkuvat ja tämä näkyy hienoisena maidon solupitoisuuksien nousuna ja laatuluokitusten heikkenemisenä kesäkuukausina. Tilakoon kasvu heijastuu myös ajan mittaan osittain solupitoisuuksien nousuna. Tämä rakennekehitys heijastuu myös E-luokan maidon prosentuaalisen osuuden hienoisena laskuna koko maitomäärästä. kertomuksen 4. osassa on tietoa maidon laadusta erikokoisilla tiloilla, automaattilypsytiloilla ja luomutiloilla. Suurilla tiloilla (yli 45 lehmää) maidon solupitoisuudet olivat korkeammat kuin muilla tiloilla. Automaattilypsytiloilla sekä bakteeri- että solupitoisuus maidossa oli korkeampi kuin perinteistä lypsyä käyttävillä tiloilla. Luomutiloilla maidon solupitoisuus oli jonkin verran korkeampi kuin muilla tiloilla. Bakteeripitoisuus näillä tiloilla näyttää olevan suunnilleen sama kuin muilla tiloilla. Mikrobilääkejäämiä esiintyy suomalaisessa raakamaidossa hyvin vähän. Pääosa meijereistä on siirtynyt järjestelmään, jossa maidon noutamisen yhteydessä otetaan näyte tutkittavaksi antibioottijäämien varalta. Jäljempänä olevassa tilastossa ovat mukana tällä tavalla löytyneet, sekä omavalvontasuunnitelmaan kuuluvan näytteenoton yhteydessä löytyneet mikrobilääkejäämät. Mikrobiologisia utaretulehdustutkimuksia ja PCR- tekniikalla tehtyjä utaretulehdustutkimuksia ei voi verrata suoraan keskenään, sillä PCR- tekniikka on herkempi tunnistamaan bakteereja. Tämän vuoksi aiemmin vuosikertomuksessa esitetyt Valion utaretulehdustutkimustulokset on jätetty tästä vuosikertomuksesta pois. 4. MAITONÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Tuottajamaidon laatuhinnoitteluluokitus, % maidosta Bakteerien määrä/ml (geometrinen keskiarvo, 2 kk, liukuva) Luokka <50 000 E <250 000 Somaattisten solujen määrä/ml (geometrinen keskiarvo, 3 kk, liukuva) 50 000 100 000 I 250 000 400 000 >100 000 II >400 000 7
TAULUKKO 1. Raakamaidon jakaantuminen laatuhinnoitteluluokituksen mukaan vuosina 2010 2011 E E 1 1 2 2 maitoa/l maitoa/ l 2011 2010 2011 2010 2011 2010 2011 2010 Tammikuu 95,6 % 95,9 % 4,4 % 4,1 % 0,0 % 179 600 653 179 275 771 Helmikuu 95,9 % 95,7 % 4,1 % 4,2 % 0,0 % 0,0 % 165 188 818 162 758 351 Maaliskuu 95,7 % 95,8 % 4,3 % 4,1 % 0,0 % 0,0 % 183 752 813 180 636 954 Huhtikuu 95,4 % 95,7 % 4,5 % 4,3 % 0,0 % 0,0 % 178 928 157 177 112 485 Toukokuu 94,8 % 95,1 % 5,1 % 4,9 % 0,0 % 0,0 % 182 593 137 184 065 287 Kesäkuu 93,6 % 93,9 % 6,4 % 6,0 % 0,0 % 171 350 299 176 725 788 Heinäkuu 91,1 % 92,3 % 8,8 % 7,6 % 169 812 163 172 679 014 Elokuu 89,6 % 90,2 % 10,3 % 9,7 % 171 900 633 170 083 428 Syyskuu 91,2 % 90,8 % 8,7 % 9,1 % 163 122 505 163 994 642 Lokakuu 93,4 % 92,7 % 6,6 % 7,3 % 0,0 % 165 025 710 165 531 869 Marraskuu 95,2 % 94,4 % 4,8 % 5,5 % 0,0 % 0,0 % 162 128 685 162 394 212 Joulukuu 95,6 % 95,6 % 4,3 % 4,4 % 0,0 % 172 329 011 171 384 544 Yhteensä 93,9 % 94,0 % 6,0 % 5,9 % 2 065 732 584 2 066 642 345 100,0% % maidosta 80,0% 60,0% 40,0% 20,0% E 2011 E 2010 1 2011 1 2010 2 2011 2 2010 0,0% Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu KUVIO 1. Raakamaidon jakaantuminen laatuhinnoitteluluokituksen mukaan vuosina 2010 2011. 8
4.2 E-luokan osuus maidosta 100 % 80 % 60 % 40 % E-luokan osuus maidosta 20 % 0 % 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 TAULUKKO 2. Laatuhinnoitteluluokitus, E-luokan osuus maidosta, vv. 1988 2011. E- luokan osuus maidosta E-luokan osuus maidosta 1988 52,6 % 2000 91,0 % 1989 54,4 % 2001 92,2 % 1990 55,2 % 2002 92,6 % 1991 64,4 % 2003 92,2 % 1992 73,9 % 2004 92,5 % 1993 81,6 % 2005 93,9 % 1994 83,4 % 2006 94,6 % 1995 87,7 % 2007 94,6 % 1996 88,3 % 2008 95,2 % 1997 88,8 % 2009 94,8 % 1998 90,9 % 2010 94,0 % 1999 90,7 % 2011 93,9 % 4.3 Raakamaidon solulukujen valtakunnalliset keskiarvot Geometriset keskiarvot Raakamaitojen solulukujen geometrinen keskiarvo vuonna 2011 oli 136 000 solua/ml. Laskutapa: Ensin on laskettu maidontuotantotilan maidosta vuonna 2011 suoritettujen tutkimustulosten geometrinen keskiarvo. Sen jälkeen näin saaduista tilakohtaisista keskiarvoista on laskettu valtakunnallinen geometrinen keskiarvo. Analyysitulokset saatiin 10 315 tilalta eli aineistossa ovat mukana tiettävästi kaikki meijereihin maitoa toimittavat maidontuotantotilat. Vuoden aikana osa näistä tiloista lopetti tuotantonsa. 9
1000 solua/ml 400 300 200 100 0 126 124 127 132 138 153 157 153 139 131 129 130 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu KUVIO 2. Raakamaidon solulukujen geometriset keskiarvot kuukausittain ja koko vuonna vuosina 2006 2011. Aritmeettiset keskiarvot Raakamaitojen solupitoisuuksien aritmeettinen keskiarvo oli 161 000 solua/ml. Laskentatapa ja aineisto olivat samoja kuin geometrisen keskiarvon laskemisessa. TAULUKKO 3. Raakamaitojen solulukujen keskiarvot Suomessa vv. 1988 2011 (1000 solua/ml). 2006 2007 2008 2009 2010 2011 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Aritmeettinen 318 319 282 247 215 186 179 177 170 176 166 165 168 164 164 167 167 160 157 158 154 156 158 161 Geometrinen 205 179 156 138 134 133 131 136 129 130 134 132 132 136 137 132 130 132 129 131 133 136 1000 solua/ml 300 250 200 150 100 50 0 Aritmeettinen Geometrinen 179 156138 134133131136129130134132132136137 132130132129131133136 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 KUVIO 3. Raakamaidon solulukujen aritmeettisten ja geometristen keskiarvojen kehitys vuosina 1989 2011 Suomessa. 10
TAULUKKO 4. Raakamaidon solupitoisuudet Pohjoismaissa vuonna 2005 2010 Lähde: NMSM:n tilasto Maa Solupitoisuuden keskiarvo (1000 solua/ml) Geometrinen Aritmeettinen 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Norja 117 117 120 123 123 125 142 142 143 147 146 148 Suomi 132 130 132 129 131 134 160 157 158 154 156 158 Ruotsi 183 183 190 194 209 215 210 213 216 219 Tanska 221 235 234 245 235 231 240 254 254 263 253 248 Islanti 227 235 240 240 230 230 251 257 263 261 251 251 4.4 Raakamaidon solulukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla Maidontuotantotilat on jaoteltu kuukausittaisen maitomäärän perusteella. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n maitomarkkinakatsauksen mukaan lehmän keskimääräinen maitomäärä kuukaudessa oli 572 kiloa. TAULUKKO 5. Raakamaitojen solulukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla Suomessa vuonna 2007 2011. Tilan maitomäärä kuukau- solut geometrinen ka Lehmäluku (noin) dessa 2007 2008 2009 2010 2011 alle 8 500 kg alle 15 129 000/ml 128 000/ml 130 000/ml 131 000/ml 135 000/ml 8 500-17 000 kg 15 30 129 000/ml 124 000/ml 125 000/ml 130 000/ml 132 000/ml yli 17 000 25 000 kg yli 30 45 132 000/ml 128 000/ml 131 000/ml 132 000/ml 133 00/ml yli 25 000 kg yli 45 150 000/ml 145 000/ml 148 000/ml 145 000/ml 148 000/ml 1000 solua/ml 200 160 120 80 40 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Alle 15 lehmää 15-30 lehmää Yli 30-45 lehmää Yli 45 lehmää KUVIO 4. Raakamaitojen solulukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla Suomessa kuukausittain vuonna 2011. 11
4.5 Automaattilypsytilojen maidon solulukujen geometriset keskiarvot Tiedot on saatu tiettävästi kaikilta 564 automaattilypsytilalta maassamme. Vertailuaineistona on käytetty maamme kaikkien tilojen ja ns. isojen tilojen vastaavia lukuarvoja. Isojen tilojen erottelu on perustunut tilan kuukausittaiseen maitomäärään. Tilalta on toimitettu meijeriin maitoa yli 25 000 kg kuukaudessa. Tällaisella tilalla oletetaan olevan yli 45 lehmää. TAULUKKO 6. Automaattilypsytilojen, maamme kaikkien tilojen ja ns. isojen tilojen maidon solulukujen geometriset keskiarvot vuosina 2004 2011. Solulukujen geometrinen keskiarvo Tilatyyppi (solua/ml) 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Automaattilypsytilat 184 000 181 000 177 000 179000 173000 178 000 182 000 182 000 Isot tilat (~yli 45 lehmää) 154 000 146 000 147 000 151000 146000 148 000 145 000 148 000 Kaikki tilat 137 000 132 000 130 000 132000 129000 131 000 134 000 136 000 1000 solua/ml 250 200 150 100 50 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu automaattilypsytilat (564 kpl) Isot tilat (yli 45 lehmää) Kaikki tilat KUVIO 5. Automaattilypsytilojen maitojen solulukujen geometriset keskiarvot Suomessa kuukausittain vuonna 2011 sekä vastaavat arvot isoilla ja kaikilla tiloilla. 4.6 Luomutilojen maidon solulukujen geometriset keskiarvot Aineistona ovat sellaiset luomutilat, jotka toimittivat luomumaitoa meijeriin. Näitä tiloja oli vuonna 2011 kaikkiaan 129. TAULUKKO 7. Luomutilojen maidon solulukujen geometriset keskiarvot vuosina 2005-2011 sekä vastaavat arvot kaikilla tiloilla. Solulukujen geometrinen keskiarvo (solua/ml) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Luomutilat 153 000 150 000 147 000 144 000 153 000 150 000 155 00 Kaikki tilat 132 000 130 000 132 000 129 000 131 000 134 000 136 000 12
1000 solua/ml 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Luomutilat Kaikki tilat 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu KUVIO 6. Luomutilojen maitojen solulukujen geometriset keskiarvot Suomessa kuukausittain vuonna 2011 sekä vastaavat arvot kaikilla tiloilla. 4.7 Solupitoisuusnormin täyttäneiden tilojen osuus Voimassa olevan lainsäädännön mukaan maidossa solupitoisuuden tulee olla alle 400 000 solua/ml (=kolmen kuukauden geometrinen keskiarvo). Vuonna 2011 keskimäärin 99,7 prosenttia tiloista Suomessa täytti tämän vaatimuksen. 5,0% % tiloista 4,0% 3,0% 2,0% 1,0% 0,0% Tammikuu 0,20 % 0,30 % Helmikuu Maaliskuu 0,30 % Huhtikuu 0,20 % Toukokuu 0,20 % Kesäkuu 0,20 % Heinäkuu 0,40 % Elokuu 0,40 % Syyskuu 0,40 % 0,30 % Lokakuu Marraskuu 0,20 % Joulukuu 0,30 % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 KUVIO 7. Niiden tilojen osuus kaikista tiloista, joiden tuottama maito ei täyttänyt asetettuja vaatimuksia (<400 000 solua/ml, kolmen kuukauden geometrinen keskiarvo) solupitoisuuden suhteen kuukausittain vuosina 2006 2011. 13
% tiloista 5,0% 4,0% 3,0% 1,9% 1,4% 1,4% 1,4% 2,0% 1,1% 0,9% 0,8% 0,7 % 0,6% 0,4% 0,4% 1,0% 0,3% 0,2%0,30 %0,30 % 0,0% 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 KUVIO 8. Niiden tilojen osuus kaikista tiloista, joiden tuottama maito ei täyttänyt asetettuja vaatimuksia (<400 000 solua/ml, kolmen kuukauden geometrinen keskiarvo) solupitoisuuden suhteen vuosina 1995 2011. 4.8 Raakamaitonäytteiden jakaantuminen luokkiin bakteerilukujen perusteella TAULUKKO 8. Raakamaidon jakaantuminen luokkiin bakteerilukujen perusteella vuonna 2011 Luokka (pmy/ml) Näytteitä (kpl) % näytteistä <10 000 185428 79,6 % 10 000 50 000 49797 18,4 % 50 000 100 000 3229 1,3 % >100 000 1826 0,7 % Kaikki 2402807 100,0 % 4.9 Raakamaidon bakteerilukujen keskiarvot Bakteerilukujen keskiarvot on laskettu samoin periaattein ja samoilta tiloilta kuin solulukujen keskiarvot. Geometriset keskiarvot Bakteerilukujen geometrinen keskiarvo oli 5 600 pmy/ml vuonna 2011. Korkein (6 700 pmy/ml) se oli heinäkuussa. Alhaisin (4 800 pmy/ml) helmikuussa. 50 000 40 000 2006 2 007 pmy/ml 30 000 20 000 10 000 4 900 4 800 5 900 5 700 5 200 5 800 6 700 6 100 6 200 5 800 5 600 5 300 2 008 2 009 2 010 2 011 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu KUVIO 8. Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot kuukausittain 2006 2011. 14
50 000 40 000 pmy/ml 30 000 20 000 10 000 0 1997 5000 1998 4900 1999 2000 4600 5300 6300 2001 2002 6500 2003 6400 6000 2004 2005 5600 2006 5700 2007 5500 2008 5200 2009 5400 2010 5100 2011 5600 KUVIO 9. Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot vuosina 1995 2011. Aritmeettiset keskiarvot Bakteerilukujen aritmeettinen keskiarvo vuonna 2011 oli 10 080 pmy/ml. 4.10 Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla TAULUKKO 9. Raakamaitojen bakteerilukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla Suomessa vuosina 2006 2011. Tilan maitomäärä Lehmäluku Solulukujen geometrinen keskiarvo (pmy/ml) kuukaudessa (noin) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 alle 8 500 kg alle 15 7 000 6 900 6 800 7 100 6 500 6 800 8 500-17 000 kg 15 30 5 100 5 100 4 700 4 900 4 700 5300 yli 17 000 25 000 kg yli 30 45 4 600 4 400 4 100 4 400 4 100 4600 yli 25 000 kg yli 45 5 000 4 900 4 600 5 100 4 500 5000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu pmy/ml alle 15 lehmää 15-30 lehmää yli 30-45 lehmää yli 45 lehmää KUVIO 10. Raakamaitojen bakteerilukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla kuukausittain vuonna 2011 Suomessa. 15
4.11 Automaattilypsytilojen maidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot Tulokset ovat samoilta 564 automaattilypsytilalta kuin soluluvut on laskettu. TAULUKKO 10. Automaattilypsytilojen, ns. isojen tilojen ja maamme kaikkien tilojen maidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot vuosina 2004-2011. Tilatyyppi Bakteerilukujen geometrinen keskiarvo (pmy/ml) 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Automaattilypsytilat 8800 8200 8700 8600 7600 8200 7900 8400 Isot tilat (~yli 45 lehmää) 5100 4700 5000 4900 4600 5100 4500 5000 Kaikki tilat 6000 5600 5700 5500 5200 5400 5100 5600 20000 pmy/ml 15000 10000 5000 automattilypsytilat (564 kpl) isot tilat ( yli 24 lehmää) kaikki tilat 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu KUVIO 11. Automaattilypsytilojen maitojen bakteerilukujen geometriset keskiarvot Suomessa kuukausittain vuonna 2011 sekä vastaavat arvot isoilla ja kaikilla tiloilla. 4.12 Luomutilojen maidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot TAULUKKO 11. Luomutilojen maidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot vuonna 2004 2011 sekä vastaavat arvot kaikilla tiloilla. Bakteerilukujen geometrinen keskiarvo (pmy/ml) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Luomutilat 5 200 5 600 5300 5000 5500 5100 6 000 Kaikki tilat 5 600 5 700 5500 5200 5400 5100 5 600 16
pmy/ml 10000 8000 6000 4000 2000 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Luomutilat Kaikki tilat KUVIO 12. Luomutilojen maitojen bakteerilukujen geometriset keskiarvot Suomessa kuukausittain vuonna 2011 sekä vastaavat arvot kaikilla tiloilla. 4.13 Bakteriologisen normin täyttävien tilojen osuus Voimassa olevan lainsäädännön mukaan maidossa bakteerien kokonaismäärä (=kahden kuukauden geometrinen keskiarvo) tulee olla alle 100 000 pmy/ml (=pesäkkeitä muodostavaa yksikköä). Keskimäärin 99,9 % maidontuotantotiloista Suomessa täytti maidolle asetetut lakisääteiset vaatimukset bakteerimäärien suhteen. 5,0% % tiloista 4,0% 3,0% 2,0% 1,0% 0,0% 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 2011 KUVIO 13. Niiden tilojen osuus kaikista tiloista, joiden tuottama maito ei täyttänyt asetettuja vaatimuksia (<100 000 pmy/ml, 2 kuukauden geometrinen keskiarvo) bakteerimäärän suhteen kuukausittain vuosina 2005 2011. 17
5,0% 4,0% % tiloista 3,0% 2,0% 1,0% 0,0% 0,5 % 0,4 % 0,4 % 0,3 % 0,3 % 0,4 % 0,3 % 0,2 % 0,2 % 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 KUVIO 14. Niiden tilojen osuus kaikista tiloista, joiden tuottama maito ei täyttänyt asetettuja vaatimuksia (<100 000 pmy/ml, 2 kuukauden geometrinen keskiarvo) bakteerimäärän suhteen vuosina 1995 2011. TAULUKKO 12. Raakamaidon bakteeripitoisuudet Pohjoismaissa vuonna 2005-2010 Maa Bakteerilukujen keskiarvo (pmy/ml) Geometrinen Aritmeettinen 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Norja 8 000 7 400 7 100 7 200 6 100 6 532 Suomi 5600 5 700 5 500 5 200 5 400 5100 10 200 10 000 9 600 9 200 9 300 9 400 Tanska 7171 7 600 7 800 7 920 7000 14 978 19 000 20 400 20 130 17 000 20 109 Islanti 7 000 6 000 7 000 7 000 9532 16 000 17 000 19 335 20 058 Ruotsi 13700 16 300 18 000 20 000 17 000 Lähde: NMSM:n tilasto 4.14 Mikrobilääkejäämät tuottajamaidossa Mikrobilääkejäämistä aikaisemmin käytettiin nimitystä antibioottijäämät. Niitä on tuottajamaidosta Suomessa tutkittu järjestelmällisesti vuodesta 1963 alkaen. Menetelmänä käytetään mikrobiologista menetelmää, jossa maidossa mahdollisesti oleva mikrobilääke estää testimikrobin kasvun. Elintarviketurvallisuusvirasto tutkii EU:n edellyttämän valvontaohjelman puitteissa vuosittain ottamiaan maitonäytteitä mahdollisten mikrobilääkejäämien varalta. Vuonna 2008 tuottajamaidoista otettiin 175 ja meijereiden tankkiautoista 124 näytettä. Kaikki 299 näytettä tutkittiin Delvo -testillä. 18
Lisäksi kemiallisesti tutkittiin 410 näytettä. Yhtään positiivista antibioottijäämätulosta ei todettu näissä tutkimuksissa koko vuonna. Meijerit tekevät viranomaisten hyväksymän omavalvontasuunnitelmansa puitteissa mikrobilääkejäämätutkimuksia tuotantoketjun eri vaiheista. Viime vuosien aikana suurin osa meijereistä on siirtynyt käytäntöön, että aina maitoa tilalta noudettaessa otetaan näyte, joka tutkitaan, jos kuormasta löytyy antibioottijäämiä. Nämä tutkimukset ovat mukana taulukossa 13. TAULUKKO 13. Tuottajamaitonäytteistä meijerien tekemät mikrobilääkejäämätutkimukset vuosina 2000 2011. Tutkittujen Antibiootti- Positiiviset Positiivisten tilojen lukumäärä tutkimukset (kpl) löydökset (kpl) löydösten osuus 2000 11 539 35 249 22 0,06 % 2001 17 178 45 227 11 0,02 % 2002 17 837 45 926 25 0,06 % 2003 17 031 37 962 18 0,05 % 2004 15 357 30 788 8 0,03 % 2005 12 491 31 363 8 0,03 % 2006 12 650 24 700 22 0,09 % 2007 11 976 23 190 25 0,11 % 2008 11 210 22 459 32 0,14 % 2009 8 467 19 674 32 0,16% 2010 9 748 21 851 29 0,13% 2011 8 960 18 096 32 0,16% 19
Maitohygienialiitto ry 3 Y-tunnus 0201679-4 TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2011 1.1. - 31.12.2010 Varsinainen toiminta Tuotot 6 580,50 8 505,85 Kulut Henkilöstökulut 33 166,31 39 230,60 Poistot 707,12 942,83 Muut kulut 49 633,77-83 507,20 43 333,18-83 506,61 Tuotto-/Kulujäämä -76 926,70-75 000,76 Varainhankinta Tuotot 84 383,66 87 010,00 Tuotto-/Kulujäämä 7 456,96 12 009,24 Sijoitus- ja rahoitustoiminta 959,27 1 388,19 Tilikauden yli-/alijäämä 8 416,23 13 397,43 20
Maitohygienialiitto ry Y-tunnus 0201679-4 TASE 31.12.2011 31.12.2010 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 2 121,38 2 828,50 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 32 435,76 33 932,95 Saamiset, lyhytaikaiset Myyntisaamiset 0,00 2 233,52 Jäsenmaksusaamiset 750,00 375,00 Muut saamiset 6,72 0,00 Siirtosaamiset 1 329,83 1 072,99 2 086,55 3 681,51 Rahat ja pankkisaamiset 101 987,35 87 243,64 Vastaavaa yhteensä 138 631,04 127 686,60 VASTATTAVAA Oma pääoma Unicef-rahasto 4 175,20 4 175,20 Muu oma pääoma 19 901,81 19 901,81 Ed. tilikausien yli-/alijäämät 97 669,45 84 272,02 Tilikauden ylijäämä 8 416,23 13 397,43 130 162,69 121 746,46 Vieras pääoma Lyhytaikainen Ostovelat 3 563,70 537,24 Muut velat 1 139,23 703,86 Siirtovelat 3 765,42 4 699,04 8 468,35 5 940,14 Vastattavaa yhteensä 138 631,04 127 686,60 21
22
23