3/2008 POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSLEHTI 25.9.2008

3/2008 POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSLEHTI 25.9.2008 Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentajien vaihtoparaati pidettiin Oulun Hiukkavaarassa 29.8.2008

2 Yhteisöllisyys ja yhteiset arvot Pohjanpoika Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuslehti 26. vuosikerta Päätoimittaja: Markku Holopainen Osoitteenmuutokset: RUL:n jäsenet Soili Laakso, (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi RESL:n jäsenet: Joanna Hellforf, (09) 4056 2010, jasenasiat@reservislaisliitto.fi Materiaalin toimitus: Postiosoite: latomo@suomenmaa.fi Aihe: Pohjanpoika TAI markku.holopainen@ mail.suomi.net Aihe: Pohjanpoika Seuraava aineistopäivä: nro 4 29.11.2008 Kari Ahokas Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Tulkitsen Tuorlan tutkimuskeskuksen johtaja professori Esko Valtaojan näkemyksiä kunnanjohtajien neuvottelupäivillä elokuussa pitämästään esitelmästä koskien rakennemuutosta maailmankaikkeudessa. Suurin yksittäinen vaara meille kaikille ihmisille on pessimismi, jolla korostetaan vanhoja hyviä aikoja. Kehitys nähdään pahasta, koska uusi astuu vanhan, hyväksi koetun tilalle. Lyhyt tulevaisuus näkyy kaikessa. Suunnitelmat tehdään vain korkeintaan kymmenen vuoden päähän. Eletään tässä ja nyt ja mitataan kaikki saatavissa oleva ulos. Ollaan jo perillä, näpräillään energiakysymyksillä ja ajatellaan, että on tultu päätepisteeseen. Aliarvioidaan toisia ja vähätellään kaikkia uudistuksia ja kehitystä ollaan valmiita vastustamaan muutosta. Ihaillaan lukkoon lyötyjä suunnitelmia muuttumattomasta,, yhteiskunnasta, jossa toteutetaan totalitaarisia piirteitä kuin viime vuosisadalla konsanaan. Entä mihin meidän tulee varautua? Energian kulutuksen kasvuun, sillä energia tulee yhä edelleen. Energia ei lopu. Samalla ihmisten vastuuntunto toisistaan on kasvanut. Trendi, joka lisääntyy koko ajan. Olemme kehittymässä parempaan suuntaan. Maailmassa tapahtuu myös tasaantumista. On entistä vähemmän köyhiä, ja ihmiset elävät paremmin, erot ovat tasoittumassa. Turvallisuus on kasvamassa. 1900-luku on ollut turvallisin, mitä ihminen on koskaan elänyt. Viime vuosisadalla tapettiin vain 100 miljoonaa ihmistä. Aikaisempina vuosisatoina tapettujen ihmisten lukumäärä suhteessa aikansa väestölukuun on ollut moninkertainen. Ikääntyneet elävät entistä paremmin, ja aktiivinen elinikä on kasvamassa kaiken aikaa. Ihmisten vaihtelunhalu on suuri mahdollisuus, lomailu jatkuu. Teknologian kehittyminen ajaa kaikkea muutosta. Mihin kaikkeen ihminen pystyykään teknologian avulla. Jo nykyisen teknologisen kehityksen seurauksena löytyy viisi maapalloa yhden sijasta. Muutaman vuoden kuluttua on kahdeksan maapalloa. Näin edetään. Maailma on vasta alussa. Maailma on ollut olemassa 13 miljardia vuotta, josta ajasta ihminen on ollut nykyisen kaltainen olevainen 200 000 vuotta. Metreillä vertauskuvallisesti ilmaistuna kolmestatoista metristä ihminen on ollut olemassa vain ohuen hiuskarvan verran, millin murto-osan. Maailma on vasta alussa. Meidän on perusteltua oppia, että tulevaisuus ei ole ainoastaan mahdollinen, se tulee meidän päälle, kysymys on vain siitä miten hyvin otamme sen vastaan. Suomenmaa-Yhtiöt Oy Lekatie 4, 90150 OULU Postiosoite: Reserviläisjärjestöt Aleksanterinkatu 13 A 12, 90100 OULU Painopaikka: SUOMENMAA-YHTIÖT OY Jäsenhankintakampanja tuottaa tulosta Syksyn saapuessa Kesä sateineen alkaa olla takana ja lomat vietettynä. On aika suunnata katseet syksyyn ja tulevan vuoden toimintojen suunnitteluun. Kesä oli täynnä monenlaisia tapahtumia, järjestimme palvelusammunnan mestaruuskilpailut Oulun Hiukkavaarassa, missä toimitsijoina mukana olleille suuri kiitos työstänne, samoin suurmessuilla osastollamme esittelijöinä olleille kiitos. Mervi Sammelvuo Maanpuolustusnaisten Liiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry puheenjohtaja Kesän myötä suuressa maailmassakin olympialaisten lisäksi on ollut monenlaista tapahtumaa, mistä suurinta julkisuutta on saanut Georgian tilanne. Tapahtumat siellä ovat aiheuttaneet myös vilkasta keskustelua siitä onko tämän päivän Suomessa puolustusvoimat ja niiden varustus riittävällä tasolla. Vai mitä hyötyä Suomelle vastaavassa tilanteessa on jos kuulumme sotilasliitto Natoon. Toisaalla on myös näkynyt kirjoituksia kriittisestä suhtautumisesta suomalaisen reservin sotilastaitojen ylläpitämiseen ja ammattitaitoon verrattuna siihen jos meillä on palkka-armeija. Itse olin juuri viikonlopun kertausharjoituksessa. Maakuntakomppaniaan kuuluvien reserviläisten kommentit osoittivat sen kuinka motivoitunutta ja taitojen kertaamisesta kiinnostunutta joukkoa harjoituksiin osallistuu. Näin reserviläisenä voin katsoa, että maanpuolustustyössä mukana olevat ovat hyvin innokkaita ja halukkaita säilyttämään sotilaallisia taitojaan, jopa vapaaehtoisissa harjoituksissa, MPK:n kurssien kautta. Toisaalta viimeaikaiset Sateinen kesä on takana päin. Toivottavasti syksystä tulee aurinkoisempi, jotta jaksaisimme puurtaa innolla tässä naisten vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Liittohallitus kokoontui kaksipäiväiseen seminaariin Santahaminaan elokuun loppupuolella miettimään niin syksyn kuin seuraavankin vuoden ohjelmaa. Syyskokous Jyväskylässä saa päätettäväkseen laajan toimintasuunnitelman ensi vuodelle ja talousarvion, joka enteilee paineita, liiton jäsenmaksun korottamisen puolesta. Luonnollisesti toiminnan ylläpitäminen nielee varoja ja kaikki maksut nousevat. Santahaminassa totesimme ilolla, että Liiton tälle vuodelle julistama jäsenhankintakampanja näyttää tuottavan tulosta. Elokuun tilanne näytti siltä, että uusien jäsenten lukumäärä oli jo ylittänyt reilusti sadan. Vuottahan on vielä jäljellä, joten kannattaa hankkia uusia jäseniä. Luvassahan on reilut rahapalkinnot. Saimme seminaarissa palautteen SUVI-harjoituksen onnistumisesta. Marja-Sisko Hartikan luotsaama kurssi keskittyi arjen perustaitojen ylläpitämiseen. Kurssille harjoiteltiin mm ensiapua. Myös liiton koko puheenjohtajisto oli paikalla. Meidän piiristämme mukana olivat Tuula Matilainen Oulusta ja Eini Väätäinen Kuusamosta. Seuraavana vuonna Suvi-kurssi on mahdollisesti Lahdessa Hennalassa. Tulevat syysliittopäivät ovat Jyväskylän Laajavuoressa ja sinne toivottavasti saamme useita lähtijöitä.tuolloin valitaan liitollemme koko puheenjohtajisto seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Vaalivaliokunta valmistelee asian ja liittohallituksen kokous esitti, että tiedot mahdollisista kandidaateista olisi tiedossa hyvissä ajoin ennen virallista kokousta. Kuluneen kesän aikana olemme viettäneet hivenen vapaata, mutta luonnollisesti me maanpuolustusnaiset olimme mukana Oulun Suurmessuilla Maanpuolustusjärjestöjen yhteisteltassa Puolustusvoimien osastolla. Kesän ohjelmaan kuului myös MilJazz-tapahtumaan osallistuminen Kasarmin alueella. Piirimme hallituksen jäsenet ja yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit vierailivat allekirjoittaneen kotona elokuun lopulla. Mietimme syksyn toimintaa ja valmistelimme syyskokousasioita ja keskustelimme tähän lehteen tulevista jutuista. Kiitos kaikille mukana olleille aktiivisesta keskustelusta ja mukana olosta. Vapaamuotoinen ilta oli lähtölaukaus toivottavasti vireään syksyyn. Osallistukaa tuleville kursseille. Tulevaisuuteen tähdäten! Vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä on motivaatiota Timo Ronkainen Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja linjaukset ammuntojen järjestämisestä MPK:n kursseilla voivat johtaa siihen, että niillä ampumataitojen ylläpito ja kehittäminen Puolustusvoimien aseilla vaikeutuu, tai jopa loppuu kokonaan. Voidaan hyvin kysyä ollaanko erinäisillä linjauksilla ajamassa Suomeen palkka-armeijaa, sekä liittymistä sotilasliitto Natoon, kun vaikeutetaan reserviläisten toimintaa sotilastaitojen ylläpitämisessä. Näin ollen vapaaehtoisen maanpuolustustyön parissa riittää haasteita myös tulevina vuosina. Syksyn myötä lähestyy myös yhdistyksissä jälleen aika jolloin tehdään suunnitelmia ensi vuodelle, ja päivitetään jo seuraavien vuosien tapahtumia. Meidän on toimintoja suunnitellessamme, varsinkin silloin kun tarvitaan tapahtumien onnistumiseksi PV: n tukea, tehdä suunnitelmat PV: n suunnittelurytmityksen mukaisesti riittävän ajoissa, jotta voimme hyödyntää kaiken sen tuen mitä on mahdollista saada onnistuneiden kurssien ja harjoitusten järjestämisessä myös tulevina vuosina. TUEMME TURVALLISUUTTA

3 Prikaatikenraali Jukka Haaksiala: Yleinen asevelvollisuus on suomalainen ratkaisu Prikaatikenraali Jukka Haaksiala lyhyesti: Syntynyt 6.9.1953 Kuopiossa. Kadettikoulu 1974-77, Sotakorkeakoulu 1987-89 Sotilastarkkailija (UNTSO) 1984-85 Rykmentinkomentaja Kainuun Prikaatissa 1996-99 Valvontajoukon komentaja (UNIFIL) 1999-2000 Osastopäällikkö Pohjoisen Maanpuolustusalueen esikunnassa 2000-03 Yhteysupseeri (USCENTCOM) 2003 Prikaatinkomentaja Tykistöprikaatissa Niinisalossa 2003-05 Tykistön tarkastaja 2006-07 Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentaja 2007- Naimisissa, kaksi aikuista lasta Prikaatikenraali Jukka Haaksiala. sissa toimiva on tällä hetkellä aktiivinen, se johtaa EU:n Tsadinoperaatiota. Pohjois-Suomen Sotilasläänin uusi komentaja, prikaatikenraali Jukka Haaksiala (55) on hyvä esimerkki kansainvälistyvästä suomalaisesta upseerikunnasta. Ulkomaankomennuksia on ollut Lähi-idästä USA:han, nykyiseen tehtäväänsä hän siirtyi Lontoosta EU:n OHQ:sta (Operational Headquarters) eli operaatioesikunnasta. Ulkomaankomennukset ovat täydentäneet toisiaan, tuumaa Haaksiala. Ensimmäinen komennus oli UNTSO:n (United Nations Truce Supervision Organisation) sotilastarkkailijaksi Golanille ja Egyptiin 1984-85. UNIFIL:issa United Nations Interim Force in Lebanon) hän toimi yhteysupseerina norjalaiseen pataljoonaan sijoitettuna. Suomen valvontajoukon komentajana UNIFIL:issa hän oli 1999-2000. Tähän aikaan mahtuu erityistä dramatiikkaa, tapahtuivathan tuolloin mm. Hizbollahin aktivoituminen ja SLA:n (South Lebanese Army) hajoaminen Israelin Libanonista vetäytymisen seurauksena. Vastuu omasta joukosta, jota oli noin 520 rauhanturvaajaa ja sen turvallisuudesta oli painava, mutta Tehtävä oli suoritettava, Haaksiala kertoo. Kesällä 2003 hän toimi yhteysupseerina USCENT- COM:issa (United States Central Command) Floridassa tehtävänään molemminpuolisen tiedonkulun turvaaminen suomalaisten ja yhdysvaltalaisen johdon välillä Afganistanin-operaatiossa. Yhtenä mielenkiintoisimmista Haaksiala muistelee Lontoonkomennustaan. EU:n kriisinhallintaoperaatiot edellyttävät aina kaikkien 27 jäsenmaan hyväksymistä ja tämä asettaa organisaatiolle erityisiä haasteita. EU:n operaatioesikunnista vain Parii- Suurin anti ulkomaankomennuksilla on kuitenkin ollut Suomen yleisen asevelvollisuuden tuottaman suorituskyvyn havaitseminen. Se on erittäin hyvä järjestelmä, Haaksiala toteaa. Se antaa joukoillemme tuplatehokkuuden ammattiarmeijoihin verrattuna, onhan useimmilla asiantuntemusta siviiliammattinsa pohjalta ja tämä takaa sen että asiantuntijoita on tarvittaessa joka lähtöön. Suomalaisjoukkojen toinen etu on vapaaehtoisuuden aikaansaama voimakas sitoutuminen. Sitä paitsi matkailu avartaa aina, virnistää Haaksiala. Pohjois-Suomen Sotilasläänin mission prikaatikenraali kuvaa ytimekkäästi: Puolen Suomen puolustaminen. Tätä valmiutta pidetään yllä esimerkiksi kertausharjoittamalla sotilasläänin alueella kuluvana vuonna 3423 reserviläistä, koko maassa koulutustavoite on noin 25 000. Tärkeintä on asevelvollisten koulutus. Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentajan tehtävät vaihtuivat 1.9.2008. Tehtävänvaihtoparaati pidettiin Oulun Hiukkavaarassa 29.8. Paraatiosastoa tarkastavat oik. edellinen komentaja kenraalimajuri Pertti Puonti, uusi komentaja prikaatikenraali Jukka Haaksiala ja eversti Jarmo Pekkala. läiselle noin puolta vuotta ennen harjoitusta. Tämä antaa aikaa siviili- ja työasioiden järjestelyyn, Haaksiala toteaa. Koulutettavan joukon on oltava mahdollisimman paljon oikeaa kokoonpanoa vastaava. Tämän päivän haasteita sotilasläänissä on mm. uuden johtamisja hallintojärjestelmän sisäänajo. Tämä näkyy ulospäin esimerkiksi toimintana sidosryhmien suuntaan. Myös henkilökunnan tehtävät monipuolistuivat. Valtakunnallisesti merkitsevä asia oli maavoimien itsenäistäminen, mikä merkitsi mm. oman esikunnan perustamista Mikkeliin. Maavoimat asettuvat näin tasavertaiseen asemaan muiden puolustushaarojen kanssa joka selkeyttää mm. johtamista. Puolustusvoimien tavoitteena on pitää yllä valmiutta 350 000 sotilaan kenttäarmeijan perustamiseen mahdollisen liikekannallepanon tapahtuessa. Haaksiala ei lakkaa painottamasta yleisen asevelvollisuuden merkitystä. Se on suomalainen ratkaisu, hän muistuttaa. Se ei ole museokamaa vaan toimiva malli, joka yhdessä alueellisen puolustustuksen kanssa takaa maamme puolustusvalmiuden. Vaihtoparaatissa olivat mukana mm. lippuosastot Kainuun Prikaatista, Jääkäriprikaatista ja Lapin Ilmatorjuntarykmentistä. Kertausharjoitusten toteuttaminen vaatii nykyään yhä huolellisempaa suunnittelua ja asiaan paneutumista. Henkilökuntaa ei ole liikaa. Tavoitteena on motivoiva ja tehokas koulutusrupeama reserviläiselle. Meillä ei ole varaa puolitekoiseen, painottaa Haaksiala. Kertausharjoitusten onnistumista turvataan myös sillä, että kh-kutsut pyritään toimittamaan reservi- Sotilasläänin tunnus, Suomen kielekkeinen sotalippu, vaihtoi vartijaa. Kenraalimajuri Pertti Puonti luovutti lipun prikaatikenraali Jukka Haaksialalle.

4 Vapaaehtoinen maanpuolustuksen tukeminen Pohjois-Pohjanmaalla Kirjoituksessa verrataan Puolustusvoimien vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukea Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulun varuskunnassa vuonna 2002 verrattuna vuoteen 2008. Vuosien väliin tuli ja mahtui useita toimintaa rajoittavia tekijöitä. Oma vaikutuksensa oli pääministeri Vanhasen ensimmäisen hallituksen niukoilla puolustusbudjeteilla. Hallituskaudellahan jäi muun muassa yli 100 000 reserviläistä kouluttamatta. Toisena tekijänä, vaikutti vuoden 2004 puolustusselonteko, jossa määrättiin Puolustusvoimille uusi, 1.1.2008 käyttöön otettu, johtamis- ja hallintojärjestelmä, joka vaati Oulussa Sotilasläänin Esikunnan lakkauttamisen ja Pohjoisen Maanpuolustusalueen esikunnan siirron Hiukkavaaraan laajoine järjestelyineen ja remontteineen. Lisätaakaksi tulivat valtion kiinteistölaitoksen ankarat vuokrat, joilla siirrettiin liikevoittoa tavoitellen Suomen valtion varoja taskusta toiseen. Puolustusvoimat kiristi hätiköidysti ampumaratojen varomääräyksiään estäen Puolustusvoimien aseiden, ampumatarvikkeiden ja kouluttajien käytön pääosalla maakunnissa olevilla ampumaradoilla. Huonohkosti laadittu laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta tuli käyttöön vuoden 2008 alusta. Puolustusvoimien omat äärimmäisen arat tulkinnat laista ja lain tulkinnan perusteella annetut ylivarovaiset ohjeet lähes tukahduttavat vapaaehtoisen sotilaallisen ampuma- ja taistelukoulutuksen. Nämä kaikki toimet yhdessä vähensivät tukimahdollisuuksia, mutta Oulun esikuntien päätöksillä ja asenteilla oli omat negatiiviset vaikutukset. Runsauden vuosi 2002 Vapaaehtoisella maanpuolustuksella oli käytössään Puolustusvoimilta korvauksetta Maanpuolustustalo Pohjansalvan runsaat tilat. Oulun läänin Kiltapiirillä ja Oulussa toimivilla killoilla oli kolme isoa tupaa, joissa kussakin oli 3 4 killan toimintamateriaalia ja säilytystilaa. Killat pitivät pienempiä kokouksia huoneissaan tai vuosikokouksiaan talon luokissa. Naisten Valmiusliitolla oli myös oma huone toimintaa ja materiaalin säilytystä varten. Pohjois- Pohjanmaan Maanpuolustuspiirin päälliköllä oli oma iso toimistohuone ja tarvittaessa käytössään kaikki Pohjansalvan koulutustilat kurssitoimintaa varten. Pohjansalvassa oli Puolustusvoimien ja Maanpuolustustalo Pohjansalpa tarjosi hulppeat tilat vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle. maanpuolustusjärjestöjen käytössä majoitustilaa 100 hengelle, tilavat pesuhuoneet naisille sekä miehille, hyvin varustettu kahvio, kaksi asiallisen karua luokkaa avvälineineen, koulutusmateriaalin varastotilaa ja tykkihalli sekä avarat käytävät sisällä tapahtuvaan koulutukseen. Silloin sanottiin Oulussa olevan valtakunnan parhaimpiin kuuluvat toimintatilat vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle ja -koulutukselle. Pohjansalpaa käyttivät myös muut viranomaiset omassa koulutuksessaan. Puolustusvoimillakin oli silloin Oulussa asialliset kertausharjoitustilat. Oulun Sotilasläänin Esikunta antoi pyydettäessä käyttöön upean Pohjansalin, jossa oli tilaa 150 hengelle ja nykyaikaiset av-välineet. Hiukkavaaran ampumaradan Paviljongin koko yläkerta oli tarvittaessa isojen harjoituksien johto- ja koulutuspaikkana. Oulun Sotilaskotiyhdistyksellä oli iso sotilaskoti, jossa oli mahtava sali, ajanmukainen keittiö, hyvä leipomo, useita varastohuoneita sekä hyvät toimisto- ja sosiaalitilat. Sotilaskodissa toimi Oulun Sotilasläänin Esikunnan edullinen työpaikkaruokala. Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustuspiirin kurssit ja Puolustusvoimien pienet kertausharjoitukset ruokailivat sekä kahvittelivat sotilaskodissa. Puolustusvoimat sekä maanpuolustusjärjestöt pitivät salissa isoja maanpuolustushenkisiä juhlia ja konsertteja. Puolustusvoimat maksoi kovan vuokran, mutta sillä oli käytössään iso juhla- ja huoltotila. Oulun Sotilaskotiyhdistys oli selvinnyt hyvin Pohjan Prikaatin lakkauttamisesta ja varusmieskoulutuksen päättymisestä huolimatta. Yhdistys oli kehittänyt uuden palvelukonseptin, hoiti hyvin sekä rauhan että sodan ajan velvoitteensa ja teki tarmokasta maanpuolustustyötä maanpuolustusjärjestöjen sekä varusmiesten suuntaan. Yhdistys oli sitoutunut tiiviiseen yhteistyöhön Puolustusvoimien kanssa Oulun varuskunnassa, sotaharjoituksissa ja leireillä., Oulun Sotilasläänin Esikunta tuki voimakkaasti vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toimintaa ja koulutustyötä. Pohjois- Pohjanmaan Maanpuolustuspiirissä kuvattiin Puolustusvoimien tukea massiiviseksi. Se oli varmasti riittävä. Kaikki asialliset tukipyynnöt hyväksyttiin koskivatpa ne materiaalia, taisteluvälineitä, ruokaa, majoitusta tai kouluttaja-apua. Hyvin harvoin sotilasläänissä tukipyyntö evättiin tai sitä jouduttiin karsimaan. Sotilaallisia kursseja tilasivat sekä Puolustusvoimat että maanpuolustusjärjestöt. Maanpuolustuspiiri piti yli 20 sotilaallista kurssia, joista osan oli tilannut reserviläisjärjestöt omalle paikkakunnalleen. Killat järjestivät aselajinsa mukaisia sotilaallisia koulutustilaisuuksia. Pääsääntöisesti jokaisesta sotilaallisesta kurssista tuli kurssin vuorokausien mukaan korvaavat kertausharjoitusvuorokaudet. Nuorisokurssit saivat myös Puolustusvoimien materiaaliapua. On huomattava, että varusmiespalveluun valmistavilla kurssilla sai ampua Puolustusvoimien rynnäkkökivääreillä. Kaikki edellä kuvattu toiminta piti yllä hyvää maanpuolustushenkeä, Puolustusvoimien arvostus maanpuolustusjärjestöjen piirissä nousi entisestään ja aktiivien reserviläisten koulutustaso parani pienin askelin. Oulun Sotilasläänin Esikunta sijoitti vuonna 2002, juhlapuheiden lisäksi, resursseja käytännön maanpuolustustyöhön ja reserviläisten vapaaehtoiseen sotilaalliseen koulutukseen. Niukkuutta ja ongelmia vuonna 2008 Nyt Hiukkavaarassa toimii Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta, jonka alainen aluetoimisto hoitaa käytännön yhteistyötä reserviläisiin ja vapaaehtoiseen maanpuolustuksen. Esikunnan käytössä on peruskorjattuna vanha esikunta- ja sotilaskotirakennus, joka vaikuttaa ahtaalta jo nyt sivullisen silmin katsottuna. Maanpuolustustalo Pohjansalvasta on luovuttu. Vapaaehtoiselle maanpuolustukselle osoitettiin osa ampumaradan Paviljongin tiloista. Näihin tiloihin kuuluu avoin häiriöille altis opetustila, täyteen ahdettu yli 20 hengen makuusali, kaksi pientä työskentelyhuonetta, pieni sauna ja yhteiskäytössä oleva keittiö, jonka tarjoilutiski avautuu opetustilaan. Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustuspiirin toimistotilat eivät mahtuneet Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnan tiloihin. Piiri sai käyttöönsä Paviljongista kaksi pientä toimistohuonetta ja isohkon varastotilan. Sen käytössä on lisäksi edellä mainitut yhteiset tilat. On menty rajusti taaksepäin, kun tiloja vertaa Pohjansalvan hulppeisiin ja käytännöllisiin tiloihin. Puolustusvoimilla oli käsky luopua kaikista ylimääräisistä neliöistä, ja niinhän Oulussa surutta tehtiin. Paikalliset esikunnat sijoitettiin itse suunniteltuihin ahtaisiin tiloihin. Vapaaehtoisille maanpuolustajille, maanpuolustuspiirille ja kertausharjoitettaville reserviläisille jäi liian pienet tilat Paviljongista, jonka pääosat Puolustusvoimat otti suunnittelun kestäessä vaihe vaiheelta käyttöönsä. Erään esityksen mukaan peruskorjatusta Paviljongista piti tulla Pohjois- Pohjanmaan maakunnan toimintakeskus. Tilakysymykset Oulussa tekee oudoksi se, että yhtä aikaa tilojen supistamisvaatimuksen kanssa puolustusministeriö suunnittelee toimintakeskuksien rakentamisia jokaiseen maakuntaan. Täällä Pohjois-Pohjanmaalla parhain paikka on ehdottomasti Oulun Hiukkavaara rakennuksineen, harjoitusalueineen ja ampumaratoineen., Muutoksen aikana Oulun Sotilaskotiyhdistystä kohdeltiin todella tylysti. Se menetti ensiksi ison sotilaskotinsa ja hetken päästä myös uuden pienen sotilaskodin Pohjansalvasta Puolustusvoimien luopuessa rakennuksesta. Sotilaskoti saa nyt käyttää Paviljongin yhteiskeittiötä, tarvikkeiden säilytykseen osoitettiin jääkaappipakastin, 2 m x 2 m:n kokoinen yhdistetty varasto ja sähkökaappi sekä toimistotilaksi pieni huoneenkoppero. Puolustusvoimat vuokrasi sotilaskodin kenttä- ja poikkeusolomateriaalille tilaa Hiukkavaaran kasarmialueelta, kun tavarat eivät mahtuneet Puolustusvoimien pienentyneisiin varastotiloihin. Oulun Sotilaskotiyhdistyksen omistamia tila- ja myyntiautoa tultanee säilyttämään taivasalla Puolustusvoimien autojen mukana, kun autohalleista lähitulevaisuudessa luovutaan. Maanpuolustajia ihmetyttää Puolustusvoimien kova linja sotilaskotiyhdistystä kohtaan, joka tukee työllään varauksettomasti Puolustusvoimia sekä rauhan että sodan aikana. Sotilaskotijärjestö tekee arvokasta vapaaehtoista maanpuolustustyötä erityisesti varusmiesten, mutta myös reserviläisten hyväksi. Vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa Puolustusvoimat miettivät nyt, miten he voivat tukea koulutusta itse laatimiensa tiukkojen varomääräysten sekä ohjeiden puristuksessa aina vain niukkenevilla resursseilla. Epäselvästi laadittu laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja Puolustusvoimien ylivarovaiset ohjeet näyttävät estävän ampumakoulutuksen Puolustusvoimien aseilla Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla ja reserviläisten omassa koulutuksessa. Näin siitä huolimatta, vaikka kantahenkilökuntaan kuuluva valvoja olisi paikalla niin kuin ennenkin. Puolustusvoimien nykyisen tulkinnan mukaan ammunta Puolustusvoimien aseilla voidaan järjestää vain kertausharjoituksissa ja Puolustusvoimien tilaamissa vapaaehtoisissa harjoituksissa. Nyt on neuvoteltu jopa siitä, voiko Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisissa harjoituksissa käsitellä Puolustusvoimien aseita ja käyttää niitä taistelukoulutukseen paukkupatruunoin. Tilanne alkaa saada sotilasfarssin piirteitä. Puolustusvoimissa väitetään, ettei sillä ole taloudellisia mahdollisuuksia tukea tehokkaammin Vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja -koulutus on ahdettu Hiukkavaaran ampumaradan Paviljonkiin. vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Sotilaallisten kurssien suurin menoerä Puolustusvoimille on kantahenkilökunnan palkat ja palkkiot. Varusteiden, tilojen, muonituksen ja reserviläiskouluttajien aiheuttamat menot ovat todella pienet palkkoihin verrattuna. Vapaaehtoisille koulutettaville ei makseta päivärahaa eikä reserviläispalkkaa., Useampia harjoituksia voidaan tukea, kun Puolustusvoimat määräisivät vapaaehtoiseen sotilaalliseen koulutukseen vain yhden kantahenkilökuntaan kuuluvan valvojan. Harjoituksen johto ja sen osakokonaisuudet kuten ammunnat, taistelukoulutus tai asekäsittely tulisi antaa kyseisen kouluttajakurssin käyneiden reserviläisten käsiin ja vastuulle. Juhlapuheissa sanotaan Suomessa olevan hyvin koulutettu ja luotettava reservi. Jos näin on, niin sen pitäisi näkyä rauhan aikana harjoituksissa reserviläisten laissa määrättynä vastuuna. Muuten hyvin koulutettu ja luotettava ovat vain sanahelinää juhlapuheiden puppugeneraattorista. Nämä ongelmat ovat valtakunnallisia, mutta koskevat kipeästi myös Pohjois-Pohjanmaata ja Oulun varuskuntaa. Mitä voidaan tehdä? *Koulutustiloja on saatava lisää. Puolustusvoimien, poikkeusoloihin kouluttavien siviiliorganisaatioiden ja maanpuolustusjärjestöjen tulisi ryhtyä yhteistyöhön toimintakeskuksen perustamiseksi Hiukkavaaraan. *Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta ja pääesikunnan ohjeistus tulisi muuttaa niin, että sotilaalliseen harjoitukseen määrätyllä kantahenkilökuntaan kuuluvalla valvojalla on teh-

5 tävä tarkastaa koulutussuunnitelmat, valvoa koulutuksen asiallisuutta, Puolustusvoimien materiaalin ohjeiden mukaista käsittelyä ja varomääräysten noudattamista. Harjoitusta johtava reserviläinen ja reserviläiskouluttajat (kyseiseen tehtävään kurssitettuina) ovat laissa säädetysti vastuussa koulutuksen asiallisuudesta ja varomääräysten noudattamisesta. Ensisijainen vastuu on reserviläisjohtajalla (kuten ammunnan johtajalla Puolustusvoimissa) ja toissijainen vastuu on valvojalla (kuten ampumaleirin johtajalla). *Tehdään lain muutos ja päätös, että kaikissa Maanpuolustuskoulutuksen vapaaehtoisissa sotilaallisissa harjoituksissa voidaan Puolustusvoimien aseilla ampua, kouluttaa asekäsittelyä ja käyttää niitä taistelukoulutuksessa, kun asiasta on suunnitteluprosessissa sovittu Puolustusvoimien kanssa., *Puolustusvoimat muuttaa kouluampumaratojen vallimääräysten koskevan vain Puolustusvoimien ampumaratoja. Puolustusvoimien aseita, ampumatarvikkeita ja kouluttajia voidaan käyttää kouluammunnoissa kaikilla siviiliviranomaisten hyväksymillä ampumaradoilla paikallisia varomääräyksiä noudattaen. *Puolustusministeriö ja pääesikunta valtakunnallisesti ja alueelliset esikunnat omalla alueellaan sijoittavat vähästäänkin enemmän resursseja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ja -työn tukemiseen. *Paikallisen esikunnan tulisi suhtautua Maanpuolustuskoulutuksen maanpuolustuspiiriin tasaarvoisena yhteistyökumppanina, jonka toiminta onnistuessaan nostaa Puolustusvoimien arvostusta, maanpuolustushenkeä ja reserviläisten koulutustasoa. *Puolustusvoimien maakunnallisten aluetoimistojen henkilöstöä ja taloudellisia resursseja tulisi lisätä. Aluetoimistojen pitäisi saavuttaa vanhojen sotilaspiirien status toimintaansa. *Komentajien tulee juhlapuheissaan ja erityisesti käytännön työssä osoittaa arvostustaan vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ja -työtä kohtaan, koska heidän asenne heijastuu koko esikuntaan. Vanha sananlasku sanoo: Millainen isäntä, sellaiset rengit. *Avoimella rehellisellä tiedottamisella, myös maanpuolustusjärjestöjen lehdissä, pidetään yllä maanpuolustushenkeä ja Puolustusvoimien arvostusta. Tässä työssä komentajat ja esikuntien tiedottajat ovat avainasemassa. Niukkojen resurssien ja muutosten aikana Puolustushallinnon sekoilusta hyötyvät vain maanpuolustusnihilistit, kahvikuppimaanpuolustajille tilanne on yhdentekevä, mutta todellisia häviäjiä ovat Puolustusvoimat, aktiiviset maanpuolustajat ja kansan maanpuolustustahto. Tämä kaikki sanottuna vain siksi, ettei vanhaa iskulausetta tarvitsisi muuttaa muotoon: Suomalainen maanpuolustaja seiso tässä omalla pohjallasi, äläkä luota Suomen valtion hallinnon apuun. Eversti (evp) Heikki Hiltula 1 MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYS www.mpky.fi Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustuspiirin talvi-kevät 2008 kurssit KURSSIT AIKAJÄRJESTYKSESSÄ PAIKKA/KURSSINRO AJANKOHTA ILM.AIKA Puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus Muu sotilaallinen ja sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus Kenttätykin huolto 2/08 Oulu/1300 08 12024 25.11.2008 01.09.-16.11.2008 Siviilikoulutus Varautumisen ja väestönsuojelu... Liminka / 1300 08 13023 20.09.-21.09.2008 01.07.-14.09.2008 Joukkomajoitus Kempele / 1300 08 13007 10.10..-11.10.2008 01.08.-05.10.2008 Varautumisen ja väestönsuojelu... Haukipudas /1300 08 13030 16.10.-17.10.2008 01.08.-12.10.2008 Arjen turvallisuus (pk) Oulainen /1300 08 13031 07.11.-08.11.2008 01.09.-05.11.2008 Maatalouden varautumiskurssi Yli-Ii /1300 08 13019 10.11.-11.11.2008 01.09.-02.11.2008 Kouluttajan jatkokurssi Oulu, ampumaradan Palviljonki / 1300 08 13017 14.11.-16.11.2008 01.01.-09.11.2008 KATSO MYÖS OMALLA ALUEELLASI PIDETTÄVÄT ILMA- JA MERIPUOLUSTUSPIIRIEN KURSSIT SEKÄ VALTAKUNNALLISET KURSSIT. Ilmoittautuminen kursseille: 1) Ensisijaisesti rekisteröitymällä www.mpky.fi sivulla pysyväksi käyttäjäksi, jonka jälkeen saamaasi käyttäjätunnusta ja salasanaa käyttämällä kirjaudut sisään ja ilmoittaudut kurssille. 2) Postittamalla ilmoittautumislomake sivulta 7 huolellisesti täytettynä. Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustuspiiri, PL 119, 90101 OULU Puh. 0207569050, pohjois-pohjanmaa@mpky.fi (Maanpuolustuskoulutus ry lakkautetaan 31.12.2007 ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys aloitti toimintansa 1.1.2008 alkaen.) Katso myös omalla alueellasi pidettävät Ilma- ja Meripuolustuspiirien kurssit sekä valtakunnalliset kurssit. POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSPIIRI Osoite: PL 119, 90101 OULU. puh. 020 756 9050, 0400 384 234, pohjois-pohjanmaa@mpky.fi Olemmeko oikealla tiellä? Elämme muutosten maailmassa ja sopeutumista vaaditaan monissa eri tilanteissa niin kansalaisilta kuin organisaatioiltakin. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta on Puolustusvoimien antamien täsmentävien määräysten myötä asettanut MPK:n antaman sotilaallisen koulutuksen todellisten sopeutumispaineiden alle. Onko nyt aika nostaa kädet pystyyn ja todeta, että sopeutuminen on mahdotonta vai onko nyt aika, jolloin todella koetellaan kykyä kehittää Puolustusvoimien kanssa uutta käsikirjoitusta MPK:n ja sotilasorganisaatioiden koulutuksen osalta. MPK:n tehtävä on löytää toimintatapamallit ja työvälineet toiminnan jatkamiseksi sotilaallisen koulutuksen osalta riippumatta siitä miten kumppanuutta Puolustusvoimien kanssa jatketaan. Kumppanuussopimuksen seurantaryhmä tekee osaltaan tärkeää työtä ja toivottavasti toimillaan mahdollistaa MPK:n kurssitoiminnan jatkamisen kannalta oikean tien löytämisen. Mikä tuo oikea tie sitten on? Mielestäni tuo oikea tie sisältää toimintamallin, joka edelleenkin saa jokaisen meistä suomalaisista sisäistämään ajatuksen maanpuolustuksesta, joka on jokaisen kansalaisen velvollisuus. Puolustusvoimat on kiistatta meidän tärkein sotilaallista koulutusta antava organisaatio. Henkilöstöresurssien vähetessä olisi hyvä kuitenkin nähdä ne mahdollisuudet, joita MPK:n toiminta tulevaisuudessa mahdollistaa PV:n sotilaskoulutusta tukevana organisaationa. Suomalaista maanpuolustustahtoa on mitattu useissa tutkimuksissa ja todettu sen kestävän vertailun minkä maan kanssa tahansa. Maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi ei välttämättä riitä pelkästään se, että Puolustusvoimat hoitaa tehtävänsä hyvin. Suomi on ylläpitänyt maanpuolustustahtoa itsenäisen historiansa ajan yllä vahvan vapaaehtoisen maanpuolustuksen avulla, jota Puolustusvoimat on tukenut aktiivisesti monella eri tavalla. Tämän kiinteän siteen löyhtyminen vaarantaa tulevaisuudessa monien hyvien maanpuolustustahtoa edistävien asioiden tason ylläpitämisen. Haasteet ovat tehty voitettavaksi. Sankka joukko reserviläisiä seuraa mitä uudet huomiset tuovat tullessaan. Kaikilta teiltä reserviläisiltä toivon kärsivällisyyttä näiden yhteistoiminnan kasvukipujen parantamisessa ja luottamusta siihen, että sotilaallista koulutusta on mahdollista saada ei pelkästään Puolustusvoimien antamana vaan myös MPK:n kursseilla vähintään sillä volyymilla kuin mihin jo ehdittiin tottua. Päättäjien tehtävänä on luoda sellainen säädöspohja, joka toiminnan mahdollistaa. Toivottavasti päättäjiltä löytyy tarvittava tahtotila saattaa meidät taas kulkemaan turvallisesti oikealla tiellä kokonaismaanpuolustuksen turvallisella tiellä. Piiripäällikkö Timo Kesäläinen

6 Erika Reinikka Kasvua isänmaan palvelukseen Oulun Lotta-Svärd -yhdistys 1920-1944 muita Lottia. Tyttötyö "Pikkulotat aloitettiin ensin kokeiluna vuonna -31. Oulussa se aloitettiin helmikuussa -36. "Pikkulotta voi anoa Lotta Svärd -yhdistyksen jäsenyyttä täytettyään 17 vuotta. Apua kansainvälisen laman aikana Harmaa Lotta-puku elää uutta tulemista. Kirja hankittiin OMN ry:lle sen ilmestyttyä v. 2006 ja kiertää nyt kädestä käteen kiinnostavana luettavana. Referaatin kirjasta on kirjoittanut Helena Nuutinen, OMN ry. Oulun Suojeluskunta perustettiin 20.10.1917 aktivistihenkisen itsenäisyyttä kannattaneen Oulun Riippumattomuusklubin perustalle. Myös naisten toiminta virisi syksyllä -17, jolloin perustettiin ensimmäiset suojeluskuntien yhteydessä toimivat naisosastot, aluksi kahvitus- ja muonitustehtäviin, mutta sodan sytyttyä toiminta laajeni. Lottapuku symboloi vaatimattomuutta ja ahkeruutta Oulun Suojeluskunta kutsui naisia 15.2.1920 perustamaan Lotta Svärd -yhdistystä, kutsua noudatti noin 130 naista. 1920- luvulla Lotta Svärd oli leimallisesti nuorten naisten järjestö. Perustamisvuonna yli puolet jäsenistä oli alle 30-vuotiaita. Vapaussotaan osallistuminen oli selvä meriitti johtokunnan jäseniä valittaessa., Lotta Svärd -järjestö noudatti jaostojakoa. Jokainen jäsen kuului johonkin jaostoon kykyjensä ja toivomustensa mukaan, mutta hän saattoi osallistua myös muiden jaostojen toimintaan. Käyttökelpoisiksi nimikäytännöiksi kiteytyivät aluksi lääkintä-, muonitus-, varus- ja keräysjaostot. Jaostojakoa muutettiin ja täydennettiin myöhemmin. Mikäli jollekin jaostolle sattui poikkeuksellisen paljon töitä niin toiset jaostot tai jopa kannattavat jäsenet osallistuivat työhön. Lotta-puvun harmaa väri symboloi nöyryyttä, vaatimattomuutta, ahkeruutta ja näkymättömyyttä. Puvun yleistyminen erotti järjestöön kuuluvat muista henkilöistä, toimi jäseniä yhdistävänä tekijänä ja käytännöllisenä työasuna. Vähävaraisten jäsenten tukemiseksi paikallisosasto saattoi lahjoittaa pukukankaan. Toiminnan alkuvaiheessa järjestettiin suojeluskuntatalolla Raatissa ompeluseuramaisia työiltoja. Lottien kulttuuriharrastuksiin kuuluivat alusta alkaen kuorolaulu ja näytelmät. Kyky toimia kriisitilanteissa kehittyi tehokkaalla koulutuksella, joka oli rauhanaikaisen maanpuolustustyön keskeinen sisältö. Mahdollisessa uudessa sodassa ennakoitiin vuoden -18 kokemusten perusteella tarvittavan erityisesti lääkinnällistä koulutusta. Ensimmäiset suunnitelmat Lottien käytöstä liikekannallepanon sattuessa laadittiin v. -27. Valkoisten invalidien avustaminen Oulun Lotta Svärd -yhdistys perustettiin erityisesti Suojeluskunnan taloudellisen toiminnan tukemiseksi, pääosin se tapahtui työpalveluna mm. sadoin muonituksin, joiden rahallista tai ajallista arvoa ei mitattu. Varusjaosto vaatetti ja varusti suojeluskuntaa 10 vuoden aikana noin 54 000 mk arvoisilla varusteilla. Lääkintäjaoston hankkiman ja valmistaman lääkintävaraston arvo oli lähes 50 000 mk. Merkittävä osa varoista hankittiin keräysjaoston toiminnalla. Lotta Svärd -toimintaan kuului vapaussodan valkoisten invalidien avustaminen. Sisäpoliittisesti levottomalla 30 -luvulla Oulun Lotta Svärdin jäsenmäärä kasvoi voimakkaasti noin 7 % vuosittain. Jäsenmäärän kasvu perustui maanpuolustustahdon ja isänmaallisuuden lisääntymiseen., Vuonna -35 lähes 55 % toimivista jäsenistä oli alle 30-vuotiaita. Opettajien koulutusta arvostettiin ja heidän toivottiin ohjaavan Myös Oulussa tunnettiin kansainvälisen laman vaikutukset., Suurinta työttömyys oli vuosina 1930 34. Lotat ryhtyivät aiempaa laajempaan avustustoimintaan yhteistyössä Punaisen Ristin ja Marttojen kanssa. Lottien yleishyödyllinen toiminta oli omiaan vähentämään järjestön luokkaluonteista kuvaa. 1939 kesäkuussa Kannaksen linnoitustöiden muonitustehtäviin osallistui 11 Oulun lottaa, joista vanhin oli 67-vuotias. Auttamishalu levisi kriisitilanteessa, suuri määrä kaupungin naisia tarjosi lotille työapua, vaikka eivät järjestöön kuuluneetkaan. Sotatilan tultua voimaan lotat luovuttivat muonitus- ja lääkintävarusteensa Puolustuslaitoksen käyttöön. Sotavuodet mittasivat lottien toimintakyvyn aktiivisissa maanpuolustustehtävissä. Taitonsa, voimansa, sitkeytensä ja isänmaanrakkautensa lotat näyttivät niin koti- kuin sotarintamallakin. Sotilaskuljetusten muonitus kuului radanvarsipaikkakuntien työhön. Armeijalle ommeltiin lumipukuja, alusvaatteita ja turkisliivejä. Vaatteita korjattiin ja sukkia parsittiin. Myös siirtoväkeä ja reserviläisiä muistettiin tuhansin lahjapaketein, joiden kokoamisessa pikkulotat ja partiolaiset olivat suurena apuna. Rintamalottien terveys koetuksella Koko järjestön toimivista jäsenistä noin 80 % osallistui lottatyöhön YH:n ja talvisodan aikana., Heistä runsas neljännes työskenteli sotatoimialueella. Täyspäiväisesti YH:n ja sodan aikana lottatehtävissä työskenteli noin 25 000 naista. Oulun lotat suorittivat tehtävänsä tunnollisesti ja antaumuksella. Yhteishenki oli hyvä ja palvelualttius ainutlaatuinen. YH: n ja sodan aikana lottavelvollisuutensa suoritti 682 lottaa eli noin 90 % toimivista jäsenistä. Valtaosa työstä suoritettiin oman osaston alueella muonitustehtävissä, sotatoimialueella oli 30 lottaa. Lottatyö ja ahkeruus ylipäätään olivat olivat sota-aikana elämäntapa. Rintamalottien terveys oli koetuksella heikon ravinnon ja telttamajoituksen vuoksi. Hyvä työilmapiiri ja sitoutuminen työhön sai lotat jaksamaan pitkät työvuorot raskaassa työssä. "Minä rakastin suoraan sanoen sitä potilaitten hoitoa, niitä sitomisia ja muita. Vaikka sitä joutui kyllä näkemään vaikka mitä. Kun ihmiset yritettiin tuhota, niin ne jäljet oli sen mukaisia. Muonitus, myös kahvitarjoilun muodossa, on traditionaalista lottatyötä. Evakot omiksi alaosastoikseen Karjalan evakot järjestettiin usein paikallisosastoihin omiksi alaosastoikseen. Oulussa evakuoiduille ei muodostettu omaa osastoa vaan heidän toivottiin sopeutuvan osaksi yhteistä paikallisosastoa. Monet heistä palasivat takaisin kotiseuduilleen. Salaisuutena palvelemisen henki Useille Lotta Svärd merkitsi kansalaisvelvollisuuteen verrattavaa toimintaa. Myös järjestön koulutusmahdollisuudet ja kiinnostus sairaanhoitajan ammattiin ohjasivat lottatyöhön. Fanni Luukkosen kynästä on peräisin seuraava lottatyötä kuvaava lause: Lottatyön voiman salaisuus on se itsensä unohtava palvelemisen henki, joka saa lotan tekemään kaikkensa uskonnon, kodin ja isänmaan puolesta. Vuonna -43 sodan yhä jatkuessa kaikki uutuudenviehätys lottatyöstä oli kadonnut ja se oli muodostunut sitkeyttä ja todellista harrastusta vaativaksi. Oman henkilökohtaisen hyvinvoinnin sijaan etusijalle oli asetettava maanpuolustustyö. Työteliäisyys ja velvollisuudentunto olivat lottien hyveitä ja isänmaan tulevaisuuden turvaaminen kaiken ylittävä päämäärä., Pikkulotat innolla mukana Vuonna -42 paikallisosaston pj. Aili Sovelius, piirin pj., Aini Kivekäs ja jäsen Hanna Ukkola kutsuttiin osaston kunniajäseniksi pitkän ja ansiokkaan lottatyönsä ansiosta., Oulun Lotta Svärdin mukaan järjestön arvon määritteli ennen kaikkea jäsenaines: "Olkoon erikoisena pyrkimyksenämme ja työmme suuntaa antavana tekijänä järjestelmällinen yritys saada taaja lottasisaristomme sisäisesti lujaksi, moraalisesti korkeatasoiseksi ja henkisesti valveutuneeksi joukoksi. Pikkulotat osallistuivat innolla ja ahkeruudella aikuisten rinnalla kanttiinityöhön, auttoivat sotilasruokaloissa ja toimivat keittiöapulaisina. Useat pikkulotat osallistuivat myös väestönsuojelutyöhön, auttoivat ensiapuasemilla, toimivat lähetteinä sekä osallistuivat vartiopalvelukseen., Lisäksi he avustivat keräys- ja myyntityössä. Sotakokemusten myötä lottien koulutusta ruvettiin suuntaamaan niille aloille, joilla lotat voisivat vapauttaa miehiä aseelliseen palvelukseen. Puolustuslaitos osallistui koulutukseen aiempaa enemmän osallistuen kustannuksiin ja antaen kouluttajia. Varat sotainvalideille Valtioneuvosto lakkautti Lota Svärd -järjestön 23.11.1944. Lakkautushetkellä järjestössä oli noin 232 000 jäsentä, joista toimivia 150 000, kannattavia 30 000 ja lottatyttöjä noin 52 000. Lottien kasvatus- ja koulutustyö ei kuitenkaan mennyt järjestön lakkautuksen jälkeen hukkaan, koska entiset jäsenet muodostivat yhteiskunnallisen voimavaran ja järjestön omaisuus siirrettiin uskonnollis-isänmaallista työtä jatkaneille tahoille. Lotta-järjestöä lakkautettaessa Oulun lottien yleinen kokous hyväksyi johtokunnan ehdotuksesta yhteensä 2 650 200 mk:n rahalahjoitukset sekä 572 osakkeen siirrot, jotka toimeenpantiin järjestön lakkauttamisen jälkeen. Suurimman lahjoituksen sai Sotainvalidien Veljesliitto. Lahjoituksia saivat myös Oulun tuomiokirkkoseurakunta ja Suomen Naisten Huoltosäätiö. Paikallisosaston kummilasten asema pyrittiin turvaamaan aikuisiän kynnykselle saakka. Referoinut Helena Nuutinen, Oulun Maanpuolustusnaiset

7 TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry Reserviläispiiri ry SYYSKOKOUKSET Kempeleen kunnantalolla 18.10.2008 Ohjelma: klo 10.00 Tulokahvit klo 10.15 Hallitusten kokoukset klo 12.00 Lounas klo 13.00 Piirikokoukset Osallistumisilmoitukset 13.10. mennessä markku.holopainen@mail.suomi.net, puh. 040 506 4087 MPN Liiton Pohjois-Pohjanmaan Piiri ry:n SYYSKOKOUS la 18.10.2008 klo??.??. Kempeleen kunnantalolla Holopaiselta tähän tarkempi ohjelma Tervetuloa! Tuokaa arvottavia! Oulun Reserviläiset ry SYYSKOKOUS ke 8.10.2008 klo 19.00 Aleksanterinkatu 13 A12 4. kerros. Kahvitarjoilu. Jäsenet TERVETULOA! Johtokunta MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYS ILMOITTAUTUMINEN MPK:N KURSSEILLE KOKOUS- KUTSU Haapaveden Reserviläiset ry syyskokous pidetään tiistaina 14.10.2008 klo 19.00 Haapaveden jäähallilla. Esillä sääntömääräiset asiat. TERVETULOA! Johtokunta Raahen Reserviupseerit ry Sääntömääräinen syyskokous ke 15.10.2008 Myllymäen myymälän kokoustilassa klo 18.00 Johtokunta Vihannin Reserviläiset Syyskokous kirjastotalo Ukonkantti tiistaina 21.10.2008 klo 19.00 sääntömääräiset asiat. Hallitus Maanpuolustuksen tukena KATRI ANTELL OY KOILLISMAAN OSUUSKAUPPA ARINA OSUUSKAUPPA TAPIOLA-YHTIÖT AUTO ÅSTRÖM KALEVA KUSTANNUS OY POHJOLA-YHTIÖT KESKO OYJ OULUN PUHELIN OYJ OULUN KORU OY SUOMENMAA-YHTIÖT OY OULUN DIAKONISSALAITOS CCC-YHTIÖT OY OULUN OSUUSPANKKI PÖLKKY OY KUUSAMON UISTIN RANNIKON KONETEKNIIKKA OY PÖRHÖN AUTOLIIKE OY SAH-KO OY WINWIND OY AMMATTIOPPILAITOS LUOVI ASUNTOPALETTI OY LKV ELECTROBIT POLARHEAT ARKKITEHTITOIMISTO LAATIO OY M-FILTER OY YIT-YHTYMÄ OYJ POLAR ELECTRO OY SCANDO OY INSINÖÖRITOIMISTO POLARTEK OY SMILE-INVEST OY INSINÖÖRITOIMISTO PONVIA BEST WESTERN HOTEL APOLLO WETTERI OY RAUTARUUKKI POHJOIS-SUOMEN MESSUT POLARHEAT OY INFRAHEAT KEMIRA OULU PUB GRAALI IIN KONEPAJA KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNTA KUNTOKESKUS SPECIAL PS, LUMIAHO OY LÄÄKÄRI OPTIIKKA SILMÄKULMA OULUN KAUPPAKAMARI POCAL OY T HILDEN CONLOG OY FENNIA TAUKOKANGAS-SÄÄTIÖ MARSH OY RAKENNUS-FORUM OULUNSEUDUN KOULUTUS KUNTAYHTYMÄ NORDEA PANKKI SUOMI OYJ TEKNOVENTURE MANAGEMENT OY KUUSAMON OSUUSPANKKI HÄMEENAHO OY PAINOTUPA P SALORAUTA ROTUAARIN APTEEKKI

8 Lakeuden Maanpuolustusnaiset ry olimme mukana SAR harjoituksessa Rovaniemellä, joka avasi meille aivan uuden maailman ja löysimme hienoja yhteistyömahdollisuuksia. Tulikasteen saimme kun järjestimme Pohjan Pioneerikillan 30-vuotisjuhlat Hiukkavaarassa isäntänä ei enempää eikä vähempää kuin nyt ylipäällikön reserviin siirtynyt Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Pertti Puonti. Matkan varrelta ei puuttunut vauhtia eikä vaarallisia tilanteita, mutta kaikki meni nappiin, ja Tuula Matilaisen valmistamat herkut vetivät suupielet leveään hymyyn kaikilta juhlavierailta. Maarit Lammela veteraanikeräystä suorittamassa. Takana on uuden yhdistyksemme ensimmäinen kevät ja kesä, ja syksyn myötä alamme lähestyä 1-vuotis päiväämme. Alussa on ollut paljon opeteltavaa perusasioissa ja toiminnan käynnistämisessä, mutta siitä ne vain asia kerrallaan ovat selvinneet. Keväällä Oulun Suurmessuilla olimme päivystämässä maanpuolustusväen kanssa yhteisessä teltassa 8.8.08 kuten olimme alkuun ilmoittaneet ja messujen viimeisenä päivänä saimme ilon ja kunnian olla keräämässä veteraanikeräystä, samalla opettaen uudelle tulevalle maanpuolustussukupolvelle mitä veteraaniperintö meille tarkoittaa ja kuinka paljosta meillä on syytä olla kiitollinen. Tuula Matilainen veteraanikeräyspaikalla. Syksyymme kuuluu sieniretkiä, Tattoota Rovaniemellä, Puolustus- ja turvallisuusmessut Lahdessa ja piirikokous Jyväskylässä. Uusia innokkaita maanpuolustushenkisiä naisia otetaan mukaan hulvattomaan joukkoomme, jossa on ilo tehdä ja oppia yhdessä uusia hyödyllisiä taitoja. Yksin ei kukaan pärjää, siksi kaverin kanssa on aina mukavampaa! Tiedusteluihin vastaa Anneli numerosta 040 735 9911 tai lakeuden.maanpuolustusnaiset@gmail.com, tarkoituksemme on järjestää tässä syksymmällä tilaisuus missä voi paikan päällä tutustua tähän mukavaan harrastukseen. Kempeleessä 22.8.2008 Anneli Nieminen Lakeuden Maanpuolustusnaiset ry pj Perinteet kunniassa Kempeleessä Kempeleessä järjestettiin huhtikuussa jo viidennen kerran lukiolaisille suunniteltu opiskelijan turvakurssi. Muutoksena aikaisempiin kursseihin oli, että nyt osallistumaan pääsi myös lukion 1. luokalta. Kempeleen lukion turvakurssilaiset kävivät hakemassa esimakua Kainuun Prikaatista. Kun kurssit on suunniteltu pidettäviksi joka toinen vuosi, tämä uusi järjestely mahdollistaa kaikkien lukiolaisten osallistumisen aikanaan. Kurssipaikkana oli jälleen Kempeleen kunnantalo, joka tiloineen ja laitteineen tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kurssien järjestämiseen. Kurssi pidettiin kahtena peräkkäisenä viikonloppuna alkaen perjantai-illasta, jälkimmäisenä lauantaina vierailtiin perinteisesti Kainuun Prikaatissa Kajaanissa. Kurssi alkoi totutusti kunnanjohtaja Kari Ahokkaan tervehdyksellä ja läpikatsauksella Kempeleen kunnan kriisiajan toiminnasta ja vastuista kriisin aikana. Kurssilaisille oli varmasti uutta, miten mittavalla, koulutetulla organisaatiolla kunta varautuu erilaisiin kriisitilanteisiin. Kurssiohjelman suunnittelussa lähdettiin siitä, että kurssilaiset saavat kattavasti tietoa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (MPK), sen toiminnasta ja koulutustarjonnasta. Niistä esitelmöi evl Hannu Pitkänen. Turvallisuuspoliittisen tilannekatsauksen antoi ev Heikki Hiltula. Aiheet sotilaallinen maanpuolustus, yleinen asevelvollisuus ja varusmiespalvelu kiinnostivat erityisesti muutamaa kurssilaista, joilla oli jo tiedossa palveluspaikka varusmiehenä. Markus Kiiskinen Oulun poliisista kertoi aseturvallisuudesta, jokamiehen kiinniottooikeudesta ja voimakäytöstä. Kurssin käytännän osuus aloitettiin Kempeleen paloasemalla, jossa kurssilaiset saivat tietoa miten vältät tulipalon, toiminnasta tulipalotilanteessa, opeteltiin alku sammutusvälineiden käyttöä ja tietysti tutustuttiin itse paloasemaan ja sen "moninaisiin vempaimiin". Turvakurssiin pääsivät osallistumaan nyt myös lukion ekaluokkalaiset. Ensiapukoulutusaiheen aloitti Kempeleen terveyskeskuksesta LL Marko Röntynen Kempeleen terveyskeskuksesta kertoen mm. elvytyksestä. Tämän jälkeen paloaseman kouluttajien aiheena oli ensiapu kotona ja onnettomuustilanteissa. Opeteltiin mm. painesiteen tekoa ja Anne-nukke sai lukemattosman määrän lämpimiä "pusuja" tekohengitysharjoituksissa. Ehkä mieleenpainuvin oli varmasti vierailu Kainuun Prikaatissa Kajaanissa ja ruokailu varuskunnan ruokalassa yhtäaikaa varusmiesten kanssa. Vierailun isäntänä toimi ansiokkaasti ltn Pentti Siimes. Kurssi alkoi kunnanjohtajan esityksellä kriisiajan organisaatiosta ja päättyi ev Pentti Leikkaan aiheeseen "kunnan poikkeusolojen organisaation koulutus". Kurssin johtajana toimi Pauli Koponen ja varajohtajana Vesa Matkaselkä, kurssin vahvuus 20. Pauli Koponen

9 Maanpuolustusjärjestöt messuilla Oulussa 6. 10.8.2008 Pohjois-Suomen Messut ry järjesti 19. Oulun Suurmessut 6.-10.8.2008 Oulu-hallissa. Tämä messutapahtuma järjestetään joka toinen vuosi. Suurmessuilla on ollut aina mukana Puolustusvoimat ja niin oli nytkin. Mukana olivat Pohjois-Suomen joukko-osastot ja Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta. Puolustusvoimain osasto oli tällä kertaa varsin näyttävä, olihan kyseessä yksi 90-juhlavuoden näyttelytapahtumista. Lisäksi tilat oli varattu maanpuolustusjärjestöille ja Oulun Sotilaskotiyhdistykselle. Maanpuolustusjärjestöjen telttarivistö. Maanpuolustusjärjestöistä mukana olivat Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri, Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiiri, Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustuspiiri, Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri, Maanpuolustusnaisten Liitto ry, Rauhanturvaajat, Pohjan Viestikilta ry ja Pohjan Pioneerikilta ry. Puolustusvoimat oli pystyttänyt kolme huoltotelttaa edellä mainituille järjestöille. Lisäksi pitää todeta, että huolto pelasi hyvin, sotilaskoti oli vieressä. Pohjan Sotilassoittokunta piti monta konserttia messujen aikana, joten esittelijät että yleisö viihtyi hyvin alueella. Messuilla kävi yli 35 000 kävijää, joista yli 20 000 vieraili Puolustusvoimien osastolla. Pohjois-Pohjanmaan väestö on perinteisesti varsin isänmaallista ja maanpuolustustahtoista. Pohjan Pioneerikilta esitteli omaa toimintaansa tietokoneella pyörivän esityksen avulla, jaossa oli myös Hakku-lehtiä ja keväällä ilmestynyttä Maanpuolustaja- lehteä. Tietokoneella oli myös MPK esittelyssä vuorotellen Pioneerikillan esityksen kanssa. Messujen aikana meni Hakku-lehtiä noin 300 kappaletta. Moni messuvieras pysähtyi teltassamme ja kertoi palvelleensa jossakin pioneerijoukko-osastossa. Moni pioneerireserviläinen otti mielellään kotilukemiseksi Hakku-lehden ja jäsenkaavakkeen. Toivottavasti niitä palautuu mahdollisimman monta jäseneksi liittymistarkoituksessa, Pohjan Pioneerikillan osastolla esittelijöinä toimivat Heikki Salumäki ja Seppo Suhonen. Tällaiset alueelliset messutapahtumat ovat hyvä kanava markkinoida kiltaa, yleensä reserviläistoimintaa ja vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Killathan ovatkin nähdäkseni merkittävin voimavara MPK koulutuksessa kouluttajina ja kurssilaisina. Pohjan Viestikilta ry ja Pohjan Pioneerikilta ry ovat toimineet aktiivisesti vapaaehtoisten koulutustapahtumien järjestäjänä, toteuttajana ja kouluttajaresurssina koko MPK:n 15-vuotisen olemassa olon ajan. Muun muassa tällainen yhteisesiintyminen messuilla vierekkäin on yksi hyvä tapa markkinoida koulutusta. Aktiivisen koulutustoiminnan kautta me saamme nuoret reserviläiset kiinnostumaan ja tulemaan mukaan kiltatoimintaan. Maanpuolustusjärjestöt haluavat esittää Pohjois-Suomen sotilasläänin Esikunnalle ja Puolustusvoimille lämpimät kiitokset kaikesta tuesta messujen tiimoilta. Teksti ja kuvat: Seppo Suhonen Palvelusammunnan SM-kisat Oulussa Oulun Reserviläisten Nina Pernu voitti PA2-kisan. Vas. kilpailun johtaja Timo Ronkainen ja kiväärilajien johtaja Tapio Molander. Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiiri oli saanut järjestettäväkseen Reserviläisurheiluliiton palvelusammunnan mestaruuskilpailut 2008. Kilpailupaikkana toimi Puolustusvoimien Hiukkavaaran ampumakeskus. Käytössä oli kilpailukeskuksena alueella oleva paviljonkirakennus sekä 150 m kiväärirata ja pistoolirata. Suorituspaikat olivat erinomaisessa kunnossa. Puolustusvoimat antoi järjestäjille kaiken tarvittavan tuen ja kilpailujen ajan oli tapahtumapaikalla läsnä koko ajan rata-alueista vastaava henkilö. Suorituspaikoilla oli mahdollista viedä läpi jopa 120 kilpailijan kilpailu, joskin nyt tuosta tavoitteesta jäätiin. Jatkossa onkin syytä miettiä Reserviläisurheiluliiton valtakunnallista kilpailukalenteria, varsinkin jos Pohjois-Suomessa järjestetään useampia liiton kilpailuja. Itse kilpailut sujuivat hyvässä ja asiallisessa hengessä. Lisäksi erittäin kaunis kesäinen sää oli omiaan kohottamaan kisatunnelmaa. Tosin aina pientä sanailua esiintyi kilpailijoiden joukossa johtuen varmasti lajin uutuudesta. Teknisellä puolella havaittiin, yksi luvattoman apuvälineen käyttö, joka aiheutti kilpailijalle, sääntöjen mukaisen pistevähennyksen. Tulospalvelu toimi hyvin koska järjestäjillä oli käytössään erityisesti tätä ammuntaa varten teetetty ohjelma, joka toimi moitteetta. Huoltoa varten Puolustusvoimat oli osoittanut järjestäjien käyttöön kaluston, joka mahdollisti kilpailijoiden sujuvan ruokahuollon kilpailukeskuksessa. Lisäksi ampumapaikoilla oli erätauoilla mahdollisuus nauttia kahvia, virvokkeita sekä pientä purtavaa. Säännöt kaipaavat vielä hienosäätöä Palvelusammuntojen voimassa Pistoolilajien johtaja Auvo Mattila oik. ja Sakari Sumén tarkkana. olevat, säännöt kaipaavat vielä pientä hienosäätöä johtuen lajin uutuudesta ja kokemusten puutteesta. Järjestäjät toimittavat kilpailun vastuuhenkilöiden ja kilpailijoiden kommentit Reserviläisurheiluliittoon jatkokäsittelyä varten. Lopuksi voisi todeta, että laji sopii myös naisille. Oulun Reserviläisten Niina Pernu nimittäin voitti PA2, mestaruuden miespuolisten kilpailijoiden suureksi iloksi. Kokonaisuutena järjestäjien näkökulmasta tapahtuma oli onnistunut ja ampujat saatiin paremmuusjärjestykseen. Timo Ronkainen Kilpailun johtaja

10 Ajatuksia sotilas- ja siviilijohtamisesta Millainen on hyvä sotilasjohtaja? Pentti H. Tikkanen kaukopartiotoimintaa kuvaavassa kirjassaan Marttinan sissit kuvaa osuvasti sotilasjohtajan ominaisuuksia: Partionjohtajan tulee olla aloitekykyinen, älykäs, päättäväinen, tarmokas, häikäilemättömän rohkea, mutta samalla harkitseva, varovainen ja vastuuntuntoinen. Hänellä tulee olla mielikuvitusta, tarkka ja nopea havaintokyky sekä hyvät sotilaalliset tiedot. Ruumiilliselta kunnoltaan hänen tulee olla terve, sitkeä, kestävä ja karaistunut. Vain henkisiltä ominaisuuksiltaan päätään pitempi ja ruumiillisilta sen veroinen päällikkö voi kyetä saavuttamaan omalla henkilökohtaisella esimerkillään alaistensa ehdottoman luottamuksen ja johtaa joukkonsa todella hyviin saavutuksiin niissä erinomaisen vaikeissa ja erikoislaatuisissa olosuhteissa, joissa kaukopartiotoimintaa joudutaan suorittamaan. Entäpä siviilijohtaja? Aloitteellisuus on ensi askel myös siviilijohtajana menestymiseen. Monimuotoisen kilpailun maailmassa on tilaisuuksia menestykseen kaikkialla. Niiden huomaamiseen, sieppaamiseen ja hyödyntämiseen tarvitaan aloitteellisuutta. Hyvällä johtajalla on aloitteellisuutta ja hän kannustaa myös alaisiaankin aloitteellisuuteen. Älykkyys on varmasti yksi siviilijohtamisen kulmakiviä. Hyvä johtaja on kouliintunut siihen, ettei anna sellaisten toimien ja ongelmien, jotka eivät liity hänen tavoitteisiinsa, häiritä itseään. Hän kohdistaa koko energiansa siihen, mitä hänen on saavutettava ja paneutuu jokaiseen sellaiseen ongelmaan, joka voisi pysäyttää hänet. Päättäminen on johtamista. Hyvä johtaja pitää päätöksistä ja tekee niitä mielellään. Mutta jokainen päätös, jonka hän tekee suuntautuu kahteen asiaan. Mikä on oikein organisaation menestystä ajatellen ja mikä on oikein hänen alaisilleen. Tarmokkuus on tehokkuutta ja siten sanojen muuttamista toiminnaksi. Huonoimmat johtajat epäonnistuvat heti alussa. He ovat pelkkiä sanoja vailla tekoja. Seuraavaksi huonompia ovat ne, jotka säntäilevät ympäriinsä täynnä näennäistä toimintaa, mutta saavuttavat vain vähän tuloksia. Hyvä johtaja onkin tarmokas ja ajattelee tarkkaan kaikkea, mihin ryhtyy hän kysyy koko ajan itseltään mitä kaikki nämä sanat ja teot saavat aikaan? Häikäilemättömän rohkea ei siviilijohtaja voi olla, mutta hänen on taisteltava. Hänen on taisteltava alaistensa, periaatteidensa ja johtamansa organisaation puolesta. Useimmissa organisaatioissa taistellaan sinun tarvitsee vain painaa korvasi maata vasten kuullaksesi taistelun jylyn. Kun työyhteisö alkaa taistella keskenään, tulokset voivat olla tuhoisia, joskin erinomaisia niille, joita vastaan sinun edellytettäisiin taistelevan eli kilpailijoita vastaan. Sisäinen taistelu ehdyttää energiaa, aiheuttaa tehottomuutta, heikentää työmoraalia ja heijastaa äärimmäisen huonoa johtajuutta. Jutun kirjoittaja Kari Juntunen vas. toimii Oulun läänin Maanpuolustuksen Tukiyhdistyksen hallituksessa. Kuvassa myös Tukiyhdistyksen puheenjohtaja, varatuomari Jyrki Ristiluoma. Hyvä johtaja ei salli organisaationsa jäsenten taistella keskenään hän saa heidät työskentelemään yhdessä. Mutta kyllä hyvä johtaja käy taisteluja palkankorotuksista yksikölleen, työvälineistä ja tiloista, määrärahoista ja hän taistelee oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden puolesta. Sodanajan sotilasjohtajan tuli olla harkitseva, varovainen ja vastuuntuntoinen ja hänellä tuli olla mielikuvitusta sekä tarkka ja nopea havaintokyky. Hänellä tuli olla hyvät sotilaalliset tiedot eli siviilipuolen käsittein hyvä ammattitaito. Siviilielämässä menestyminen ihmisten johtamisessa vaatii myös harkintaa ja tarkkavainuisuutta eli sitä jotain. Harkinta on läheisesti yhteydessä odottamattomaan. Tylsät johtajat ovat ennakoitavissa, he ovat mielikuvituksettomia. Tiedät tarkalleen, mitä he harkitsevat ja mitä aikovat tehdä. He ovat tylsiä, yksitoikkoisia, arkipäiväisiä, ikävystyttäviä, ja useasti kielteisiä. Hyvän johtajankin tulee olla ennakoitavissa. Hän on ennakoitavan luonteva, ennakoitavan luja, oikeudenmukainen ja johdonmukainen. Voit ennakoida, että hän tekee parhaansa organisaationsa ja sen työntekijöiden hyväksi. Mihin hyvän johtajan tarkkavainuisuus perustuu? Tähän ei tietenkään ole mitään yhtä ja ainoaa vastausta. Hän haistaa ongelman, näkee yksityiskohdat, kuuntelee toista ihmistä. Hän on maistanut menestystä, ja hänessä on hienovaraisuutta. Kehittämällä aistejaan hän on hankkinut itselleen vaistomaisen kyvyn saada ihmiset puolelleen, voittaa ongelmat ja päästä ensimmäisenä maaliin. Hänen tarkkavainuisuutensa luultavasti juontaa juurensa hänen kokemuksestaan, tietämyksestään, ammattitaidostaan ja innostuksesta sekä siitä, että hän tietää, mitä on tapahtumassa. Johtajan fyysisiä ominaisuuksia usein aliarvioidaan, mutta myös siviilissä johtajan tulee olla ruumiilliselta kunnoltaan terve, sitkeä, kestävä ja karaistunut. Johtajuus, vastuu ja valta Mihin johtajia tarvitaan? Nykyisin kova tarve karsia kustannuksia ja keventää organisaatioita sekä ajatus itseohjautuvista ryhmistä, tiimeistä, on herättänyt kysymyksen esimiesten tarpeellisuudesta. Ennen kuin ryhdytään purkamaan esimiesjärjestelmää kannattaa miettiä johtamistyön sisältöä. Puolustusvoimissa nykyisin käytössä olevan syväjohtamisen mallin mukaan johtamisen yleinen malli koostuu seuraavista isoista kokonaisuuksista: organisaation rakenteet ja rutiinit, asioiden johtaminen ja ihmisten johtaminen. Siviilipuolella rutiinien ja toimintatapojen organisoinnin, ihmistenjohtamisen (Leadership), asioitten johtamisen ( Management) lisäksi johtajan työhön kuuluu kehitystyönjohtaminen sekä sidosryhmäjohtaminen. Näistä kokonaisuuksista johtaja siis vastaa yksin omalle esimiehelleen ja tätä vastuuta ei voi jakaa se voidaan delegoida muttei jakaa. Johtajuus merkitsee siis vastuunottamista koko johdettavan joukon tehtävien suorittamisesta, tuloksista, ihmisistä, taloudesta ja muista resursseista. Johtajalla on myös juridinen vastuu, vastuu asioiden hoitamisesta juridisesti oikein. Hänen tulee ottaa myös vastuu ratkaisujen moraalisista ja eettisistä puolista. Johtaja käyttää valtaa käskyvaltaa, toimivaltaa, päätöksentekovaltaa, säätelyvaltaa ja ratkaisuvaltaa. Valta on suhteellista sitä on tai ei aina suhteessa johonkin. Ilman valtaa vastuuta ei voi kantaa. Ihmisinä esimies ja hänen alaisensa ovat organisaatiossa tasavertaisia. Työn sisältö, vastuu ja valta merkitsevät, että organisaation kannalta ihmiset ovat eriarvoisia. Esimiesasemassa olevat tekevät pääasiassa eri töitä kuin heidän alaisensa tai ainakin heidän pitäisi tehdä. He ovat vastuussa paitsi omista myös kaikkien alaistensa töistä ja niiden tuloksista. He ovat myös vastuussa alaisistaan organisaation voimavarana ja inhimillisinä olentoina. Tästä syystä heillä tulee olla enemmän valtaa kuin alaisillaan. Mitä ovat sitten johtajan tehtävät. Maailma on pullollaan erilaisia johtamisteorioita ja -menetelmiä. Johtajana onnistuminen perustuu perusasioiden tekemiseen, ei niinkään johtamismenetelmien hienouksien hallintaan. Mitä ovat sitten johtajan perustehtävät? Johtajan työn kuusi tehtävää Johtajan ensimmäinen tehtävä on tavoitteiden asettaminen. Se on ensimmäinen asia, joka johtajan pitää johtamansa organisaation hyväksi tehdä. Kullakin johtajalla tulee olla tavoitteet avaintulokset, jotka pitää saavuttaa. Kullakin avaintuloksella pitää olla tarkka suoritusmittari, määrällinen tai laadullinen. Hyvän johtajan ja hänen henkilöstönsä tulee olla sataprosenttisesti selvillä näistä tavoitteista ja suoritusmittareista sekä heidän on oltava tietoisia siitä, että organisaation tai yrityksen tuleva menestys riippuu ratkaisevasti juuri näiden tavoitteiden saavuttamisesta. Seuraava johtajan on tehtävä on eritellä ne tehtävät ja asiat, jotka pitää tehdä tavoitteeseen pääsemiseksi. Samalla on määritettävä tarvittavat voimavarat sekä kuka parhaiten nämä asiat voisi tehdä. Tätä sanotaan organisoinniksi. Hyvällä johtajalla on organisoinnissa kuusi kaveria ja ne ovat: mitä, miksi, milloin sekä miten, missä ja kuka. Kolmas tehtävä on motivointi. Se on yksinkertaisesti sellaisen syyn esittämistä, jonka vuoksi joku tahtoo tehdä jotakin. Raha, ruoska ja taikavarpu ovat johtamisessa hyödyttömiä motivaatiovälineitä. Hyvä johtaja tietää, että jollei hän itse ole motivoitunut, on epätodennäköistä, että hänen alaisensakaan olisivat motivoituneita. Hyvä johtaja on motivoitunut saavuttamaan organisaationsa kannalta ratkaisevia tuloksia. Varsinainen saavuttamisprosessi tuottaa hänelle sisäistä tyydytystä. Hyvä johtaja pitää silmällä tavoitetta ja se on hänen motivaation lähteensä. Hyvä johtaja on siten itsemotivoitu ja menettää motivaationsa vai, jos häntä jatkuvasti pidätellään tai kohdellaan epäoikeudenmukaisesti. Motivoituneen johtajan ja alaisten välillä vallitsee ykseys, ja hän tietää sen. Heidän motivaationsa on lähtöisin hänen omastaan. Motivaatio näkyy innostuksesta käsillä olevaa tehtävää kohtaan, hänen riemustaan alaisten edistymisestä, hänen tuestaan heille. Hyvä johtaja yrittää eliminoida motivaatiota heikentävät tekijät, kuten huonon palkkauksen, epämukavat työolosuhteet, puutteelliset työvälineet, yrityksen sisäisen juonittelun, tylyn valvonnan ja epäoikeudenmukaiset käytännöt. Motivaatiossa on siis pohjimmiltaan kyse myönteisestä asenteesta, jota ei saa rahalla. Neljäs tehtävä on kehittäminen organisaation ja henkilökunnan kehittäminen. Avain työntekijöiden kehittämiseen on sekä työntekijän että esimiehen oma kiinnostus. Et pysty pakottamaan yksilöä kehittymään; hänen on tahdottava sitä itse. Hyvä johtaja kannustaa alaisiaan kehittymään. Häntä kiehtoo nähdä alaistensa kehittävän uraansa ja etenevän yhä vastuullisimpiin tehtäviin. Hän on myös valmistautunut menettämään parhaimmat alaisensa kehittäessään heitä. Hyvä johtaja on tunnettu siitä, että hän antaa erinomaisen koulutus- ja kehityspohjan organisaation lupaaville tähdille. Hänen alaisuudessaan työskenteleviä pidetään jossain määrin eliittinä, ihmisinä jotka menestyvät. Hyvä johtaja asettaa korkeat suoritustavoitteet ja vaatii alaisiaan saavuttamaan ne, luoden näin heille tilaisuuksia osoittaa taitonsa ja antaen henkilölle hyödyllistä ja kehittävää kokemusta. Hyvä johtaja ei koskaan paina alaistaan, vaan kannustaa heitä kehittymään mutta hän on kyllin rehellinen puhuakseen suoraan niille, joilla on epärealistisia urapyrkimyksiä. Viides tehtävä on kommunikointi. Se on yksinkertaisesti vain sitä, että kaikki, jotka ovat tekemisissä hankkeen kanssa, saavat tietää mitä on meneillään ja mitä heiltä vaaditaan sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kommunikoinnissa on kuitenkin kaksi puolta kun olet oppinut puhumaan, opettele myös kuuntelemaan. Hyvä johtaja on harras kuuntelija. Hän tietää että, kun joku tulee esittämään ongelman, hän usein juuri kuunte-

11 lemalla, ehkä esittäen kysymyksen tai kaksi, auttaa tuota henkilöä löytämään ratkaisun ongelmaan. Kuunteleminen on suurta kestävyyttä, itsehillintää ja ymmärrystä vaativa taito. Mutta hyvä johtaja tietää, että tavoitteiden saavuttamisen kannalta useimmissa tapauksissa kuuntelu on tuottavampaa kuin puhuminen. Kuudenneksi johtajan täytyy vakiinnuttaa tavat mitata asioiden tilaa: sekä sitä miten hyvin tavoitetta kohti edistytään, että sitä miten hyvin jokainen työtään tekee toisin sanoen jokaisen yksilön suoritusta. Tätä sanotaan seurannaksi ja analyysiksi. Johtamistyössäsi teet tulosta ihmisten avulla. Ihmiset ovat etusijalla. Et voi hankkia tulosta ilman heitä. Mutta kun kysymys on seurannasta, katso ensin tulosta ja vasta sitten ihmistä, joka nuo tulokset on aikaansaanut. Et voi tietää, miten edistytte, jollet järjestelmällisesti seuraa edistymistä ja analysoi syitä sen takana ja tarvittaessa puutu ongelmiin. Lopuksi Olen puhunut hyvästä johtajasta missä ja kuka heitä kouluttaa? Kukaan ei voi kouluttaa johtajaa. Johtajat kouluttavat itse itsensä. Ilman motivaatiota itsensä kehittämiseen jokainen yritys johtajan kouluttamiseksi on turha. Kurssit ovat erinomainen keino tarjota johtajille voimavaroja, tietoa, viisautta, palautetta ja kimmoketta itsensä kehittämiseen. Mutta olkoon kurssi tai opettaja miten hyvä tahansa, kurssi ei hyödytä johtajaa, jollei hän jo ole astunut koko elämän mittaiseen johtamisen, itsekoulutusohjelmaan. Mikä sitten on tärkein ominaisuus johtajalla? Pätevän johtajan on osattava levittää ympärilleen innostusta ja optimismia. Hänen tulee luoda ympäristö, jossa tavoitelluimmat asiat toteutuvat mitä suurimmalla todennäköisyydellä. Pätevällä johtajalla on asennetta ja luonnetta, hän on persoonallisuus. Hänen luonteensa näkyy tavassa, jolla hän käsittelee ihmisiä; esimiestään, alaisiaan, ja kollegoitaan. Se näkyy siinä, miten hän käsittelee tilanteita ja ongelmia. Se näkyy niissä pienissä eriskummallisuuksissa, joiden takia ihmiset pitävät hänestä. Hänen luonteensa antaa väriä heidän päivittäiseen työelämäänsä. Hyvän johtajan luonne heijastuu hänen organisaationsa luonteessa, koska sen jäsenet heijastavat hänen arvojaan ja käsityksiään. Se, mikä on hänelle tärkeää, on heillekin tärkeää niin sotilaille kuin siviileillekin. Johtajalla täytyy olla asiantuntemusta ja asennetta. Asiantuntemus voidaan hankkia asennetta ei! Kari Juntunen, Oulun seudun koulutuskuntayhtymän johtaja ja kapteeni reservissä Lähteet Allen, R.E., Winnie the Pooh on Management, Penquin Books, United States 1994 Freemantle, David: Superboss, The A-Z of managing people successfully, 281 p. Gower Publishing Company Limited, England 1985 Lindgren, G., Reserviupseeri ihmisten johtaja, Suomen Reserviupseeriliitto ry., Helsinki 1997. Nissinen, V. Puolustusvoimien johtajakoulutus, Johtamiskäyttäytymisen kehittäminen, Maanpuolustuskorkeakoulu, Johtamisen laitos, Julkaisusarja 1, Tutkimuksia N:o 13, Helsinki 2000 Nissinen, V & Seppälä, T., Johtajakoulutus murroksessa, Johtamiskäyttäytyminen johtamisen tutkimuksen ja johtajakoulutuksen ydinkäsitteenä, Maanpuolustuskorkeakoulu, Johtamisen laitos, Julkaisusarja 1, Tutkimuksia N:o 17, Helsinki 2000. Pohjan Pioneerikilta ry juhli 30-vuotistaivaltaan Pohjan Pioneerikilta ry juhli 30-vuotistaivaltaan Oulun Hiukkavaarassa Pohjois-Suomen Sotilasläänin esikunnan auditoriossa. Paikalla oli lähes sata kutsuvierasta ja juhlaväkeä. Meillä oli ilo ja kunnia saada paikalle myös muutama kunnioitettu sotiemme veteraani. Pohjois-Suomen Sotilasläänin esikunnan tilat antoivat juhlatilaisuudelle sangen juhlavat puitteet. Juhlatilaisuuden musiikista vastasi Pohjan Sotilassoittokunta johtajanaan musiikkimajuri Petri Junna ja solistina Tuomo Malmi. Juhlatilaisuuden aluksi ohjelmassa oli tervehdysten vastaanotto, jossa mukana olivat killan nykyinen puheenjohtaja Heikki Salumäki, kunniapuheenjohtaja Jonne Posti, kunniajäsen Veikko Inkilä sekä edelliset puheenjohtajat Jouko Lehtoranta ja Sep- Tervehdysten vastaanotto, oikealta Heikki Salumäki, Jonne Posti, Veikko Inkilä, Jouko Lehtoranta ja Seppo Suhonen. Maanpuolustusmitalin vastaanottajat, vasemmalta Veikko Virtanen, Veikko Pekkala, Artturi Karjalainen, Veikko Maaninen, Matti Roivainen ja Aulis Kuusela. Killan pöytästandaarin saajat vasemmalta lukien: Seppo Matilainen, Pertti Puonti, Veikko Inkilä ja muistamisten luovuttajina Heikki Salumäki ja Seppo Suhonen. po Suhonen. Tervehdyksensä juhlivalle Pohjan Pioneerikillalle esittivät Puolustusvoimat/Pohjois-Suomen sotilasläänin Esikunta /kenraalimajuri Pertti Puonti, Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri /professori Aarno Strömmer, Pohjan Pioneeripataljoona/everstiluutnantti Timo Iltanen, Naisten Valmiusliitto/Oulun Alueneuvottelukunta/Maija-Liisa Tausta-Ojala, Oulun Sotilaskotiyhdistys ry/hanna Hiltula, lukuisat Pohjois-Pohjanmaalla toimivat sisarkillat sekä maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöt, Maanpuolustuskiltojen Liitto ry, Pioneeriaselajin Liitto ry sekä monet pioneerikillat eri puolelta Suomea. Juhlatilaisuus alkoi juhlallisesti Pohjan Pioneerikilta ry:n lipun vastaanotolla pioneerien kunniamarssin Koljonvirran-marssin soidessa. Lipun kantajana toimi killan jäsen Henry Sormunen., Killan puheenjohtaja Heikki Salumäki toivotti vieraat tervetulleeksi ja puheessaan hän kertoi lyhyesti killan historiasta. Juhlapuhujana oli kenraalimajuri Pertti Puonti. Puheessaan hän käsitteli mm. Pohjois-Suomen pioneerijoukko-osastojen toimintaa viime sodissa. Kilta palkitsi juhlassa mm. kunnioitettuja sotiemme veteraaneja Maanpuolustusmitalilla. Maanpuolustusmitalin saivat seuraavat veteraanit: Veikko Virtanen ja Veikko Pekkala Oulusta, Artturi Karjalainen ja Matti Roivainen Vaalasta, Aulis Kuusela Simosta, Veikko Maaninen, Kaarlo Viinikanoja, Erkki Pohjola, Pentti Heikkinen ja Eero Similä Muhokselta. Killan pöytästandaarilla palkittiin ansioituneita kiltalaisia Pertti Puonti, Veikko Inkilä, Seppo Matilainen ja Kalervo Mäkelä, kultaisella levykkeellä Osmo Laitinen, hopeisella levykkeellä Peter Elo ja Tuomo Katisko, pronssisella levykkeellä Timo Iltanen, Erno Marjakangas ja Kari Paakkola sekä killan ansiolautasella Jaakko Kettunen, Pauli Ohukainen, Pasi Kemppainen, Heikki Kaisto ja Jarkko Haukipuro. Lisäksi kilta muisti eritysansioista 30-vuotisessa kiltatyössä MPKL ry:n Maanpuolustus yhteinen asiamme -levykkeellä Aimo Hattulaa sekä MPKL ry:n pöytästandaarilla Väinö Heikkalaa. Juhlatilaisuuden lopuksi lauloimme yhteislauluna Pohjanmaan maakuntalaulun Pohjan Sotilassoittokunnan säestyksellä ja juhlatilaisuus päättyi killan lipun poistumiseen. Tämän jälkeen siirryimme Veteraaniaulaan nauttimaan buffet-tarjoiluista, jonka valmistivat ja tarjoilivat Lakeuden Maanpuolustusnaiset. Pohjan Pioneerikilta haluaa kiittää Pohjois-Suomen sotilasläänin Esikuntaa tilaisuuden järjestämisestä ja tukemisesta sekä myös muita tukijoita, Oulun Osuuspankkia ja Nordeaa. Samalla kiitämme kaikkia kiltaamme muistaneita kiltoja, yhteisöjä ja yhteistyökumppaneita. Seppo Suhonen

12 Puheenjohtajan kynästä Arvoisat reserviupseerit, Syksyisen puheenvuoroni kärkeen haluan onnitella lämpimästi kenraali Jukka Haaksialaa, joka vastaanotti kunniakkaan tehtävän Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentajana syyskuun alusta lähtien. Hän lupautui tulemaan tervehtimään kerhoamme ja pitämään esitelmän syyskokouksen yhteydessä keskiviikkona 19.11.2008 Oulun Puhelimen tiloissa. Virallinen syyskokouskutsu on ohessa tällä sivulla, ja toivon jäsentemme varaavan kyseisen illan tälle tapahtumalle, jo pelkästään arvovaltaisen vieraamme tähden. Kesäsateet ovat muuttuneet astetta hyytävämmiksi syyssateiksi, mutta onneksemme Oulussa ja ympäristössä on varsin hyvät mahdollisuudet liikkumiseen ja itsensä monipuoliseen kehittämiseen säästä ja kelistä riippumatta. Kehotankin jäseniämme seuraamaan myös MPK ry:n kurssitarjontaa ja osallistumaan kursseille mahdollisuuksien mukaan. Kuntokorttiakin on hyvä täyttää, vaikka tänä vuonna sitä ei saatukaan Oulun Reserviupseerikerho ry:n hallitus 2008 Pohjanpojan sivulle leikattavaksi. Kuntokorttipohja löytyy kuitenkin helposti netistä osoitteesta www.oruk.fi. Nettisivuja pyrimme muutenkin pitämään ajan tasalla, eli niitä lukemalla pystyy todennäköisesti parhaiten seuraamaan lähitulevaisuuden tapahtumia. Marraskuussa pidettävässä syyskokouksessa valitaan mm. kerhon hallitus ensi vuodelle, ja nykyisestä hallituksesta on vapautumassa paikkoja uusille, hallitustehtävistä kiinnostuneille upseeriveljille ja -siskoille. Tervetuloa mukaan Oulun kerhon aktiivitoimintaan! Hyvää syksyä kaikille, Kari Kanniainen... 050 537 1832... Tornihaukantie 6 B 9 Puheenjohtaja... k.kanniainen@mail.suomi.net... 90250 Oulu Risto Virtanen... 045 1300 688... Ratapostinkuja 11 Varapuheenjohtaja... risto.virtanen@pp9.inet.fi... 90160 Oulu Markku Mikkonen... 040 482 6531... Oivantie 12 Talousupseeri... markku.a.mikkonen@tapiola.fi... 90580 Oulu Marko Kivimäki... 044 571 7711... Iltatähdentie 2 B 9 Urheilu-upseeri... marko.kivimaki@luukku.com... 90630 Oulu Matti Kuonanoja... 050 588 1208... Puulinnankatu 7 D 14 Tiedotusupseeri... matti.kuonanoja@oruk.fi... 90570 Oulu Kari Kanniainen Puheenjohtaja Jari Maljanen... 0500 694 854... Kangasrouskuntie 1 D 12 Koulutusupseeri... jari.maljanen@elisanet.fi... 90650 Oulu Paavo Niskala... 050 532 5456... Ahventie 11 B 5 Jäsenupseeri... paavo.niskala@nokia.com... 90550 Oulu Juha Jalkanen... 044 260 4844... Pyrytie 2 C 10 Sihteeri... juha.jalkanen@ouka.fi... 90630 Oulu Oulun Reserviupseerikerho ry:n SYYSKOKOUS pidetään keskiviikkona 19.11.2008 klo 18.00 alkaen Oulun Puhelimen auditoriossa, osoitteessa Arkistokatu 4. Käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat, mm. hallituksen jäsenten valinta. Kokouksen yhteydessä pitää esitelmän Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentajan tehtävät 1.9.2008 vastaanottanut kenraali Jukka Haaksiala. TERVETULOA! Hallitus Sähköpostilista Oulun Reserviupseerikerho kokoaa jäsenistään sähköpostilistaa ja pyrkii siten tehostamaan ja nopeuttamaan tiedonkulkua kerhomme toimintaan liittyvistä asioista ja tapahtumista. Toivomme, että kaikki jäsenemme ilmoittaisivat nykyisen sähköpostiosoitteensa osoitteeseen: oruk@oruk.fi Ampumavuorot 2008 Vuoden 2008 ampumavuorot löytyvät kerhon web-sivuilta osoitteesta: www.oruk.fi/toiminta. Ammuttajina toimivat Petteri Närä (0407174487) sekä Pertti Seppänen (0405467071). Ammuntoihin tulee ilmoittautua edeltävään torstaihin mennessä. Käynti Valkeisjärventien kautta, henkilötodistus ja kerhonjäsenyys todistetaan tarvittaessa, varsinkin mikäli ammunta tapahtuu ilman ammuttajien läsnäoloa. Jäseniltä vaaditaan voimassaoleva ammuntavakuutus. Radat ovat usein Puolustusvoimien käytössä, joten muutoksia peruutuksia ammuntavuoroihin saattaa esiintyä. Rajoituksista ilmoitetaan erikseen ampumaradoille sijoittavissa info-tauluissa sekä osoitteessa: www. mil.fi/maavoimat/joukot/oulsle/ > ajankohtaista. lokakuu: 5.10. Pist 22cal /9mm/ pistoolirata no:5 26.10. Kiv Rata 3 /150m marraskuu: 16.11. Kiv Rata 3 / 150m 30.11. Kiv Rata 3 / 150m joulukuu: 14.12. Kiv Rata 3 / 150m Rokuli Oulun Reserviupseerikerhon maja Rokualla www.oruk.fi/rokuli Varauskirja ja avainten luovutus Neste Hiirosella puh. 332 557 osoitteessa Kiilakivenkuja 2. Huoltamo avoinna arkisin 6.30 21.00, lauantaisin 8.00 21.00 ja sunnuntaisin 9.00 21.00., Avainta palautettaessa jätä viesti Rokulista, mikäli havaitsit puutteita. MAKSUT: 10 euroa/vrk/hlö tai 50 euroa/vrk/ryhmä (10 hlö) Toimintaamme tukee: Oulun Reserviupseerikerhon kunniamiekan luovutti hallituksen kokouksen yhteydessä 28.8.2008 kerhon ampumatoiminnan vetäjälle Pertti Seppäselle puheenjohtaja Kari Kanniainen oik.

13 Reserviläisten sotilaspuvut Kun uusi laki Puolustusvoimista tuli voimaan vuodenvaihteessa, kumosi se samalla asetuksen Puolustusvoimien sotilas- ja virkapuvuista (136/1997) sekä Sotilas- ja virkapukuohjesäännön vuodelta 2000 (SVPO 2000). Samalla katosi ohjeistus reserviläisten sotilaspuvuista. Reserviläisten kannalta sotilaspukujen käytön tekee ongelmalliseksi Puolustusvoimista annetun lain 45. Se määrää, että muu kuin sotilasvirkamies tai asevelvollisuuslaissa ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitettua palvelusta suorittava tai sotilasvirkaan koulutettava ei saa käyttää Puolustusvoimien sotilaspukua taikka pukuun kuuluvaa asustetta erehdyttävästi muistuttavaa asua tai pukinetta sillä tavoin, että voi syntyä vaikutelma käyttäjän asemasta ammattisotilaana - ellei Puolustusvoimien toimivaltainen viranomainen anna siihen erityisestä syystä lupaa. Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Ari Puheloinen onkin nyt 7.4. pidetyssä esittelyssä tarkentanut reserviläisten sotilaspukujen kokoonpanot ja käyttöoikeudet. Sen mukaan reserviläisellä on oikeus käyttää samoja sotilaspukuja kuin sotilasvirassa palveleva ja Puolustusvoimissa virkamieheksi sotilasvirkaan määrätty henkilö (nk. ammattisotilas). Aiempaan tapaan reserviläisten sotilaspuvun käyttöoikeus on kuitenkin tarkennettu koskemaan vain tiettyjä tilaisuuksia ja tapahtumia. Näitä ovat: 1) kunniakäynnit ja kunniavartiot sankarihaudoilla 2) Puolustusvoimien tai maanpuolustusyhdistysten juhla-, edustus- ja kilpailutapahtumat 3) kansainväliseen yhteistoimintaan liittyvät juhla-, edustusja kilpailutapahtumat 4) vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen liittyvä Puolustusvoimien johtaman harjoitus tai muu tilaisuus, siten kun harjoituksen tai tilaisuuden johtaja määrää sekä 5) ammattisotilaan häät ja hautajaiset. Sotilaspukujen kokoonpanot Nyt vahvistettuja reserviläisten sotilaspukuja ovat kenttäpuvut m/91 ja m/05, kevyt palveluspuku m/83, palveluspuku m/58 (MERIV m/30, ILMAV m/51), vierailupuku m/58 (MERIV m/30, ILMAV m/51), paraatipuku m/58 (MERIV m/30, ILMAV m/51), pienet juhlapuvut m/58 ja m/87 sekä juhlapuvut m/58 ja m/87. Paraatipukuna voidaan käyttää myös maastopukua m/05 (PEMAAVOS 7.9.2007). Kenttäpuvun m/05 käyttöoikeus ei valitettavasti tarkoita sitä, että reserviläinen voisi nyt lunastaa tai ostaa sen itselleen. M/05 kuosilla oleva varustus on yhä edelleen lainattava tai vuokrattava Puolustusvoimilta, tai tilattava ulkomailta. Juhla- ja edustuspuvut Tummaa pukua kunniamerkein vastaava paraatipuku on reserviläistoiminnan yleisin juhla- ja edustuspuku. Sitä käytetään muun muassa kunniavartiossa, ilmoittauduttaessa ensimmäistä kertaa palvelukseen sekä nimityksen ja palkitsemisen johdosta, virallisissa ja sotilashautajaisissa, itsenäisyyspäivän, Puolustusvoimien lippujuhlapäivän, joukon vuosipäivän (vast.) viettoon liittyvissä ennen klo 18:00 alkavissa tilaisuuksissa, veteraanipäivän tilaisuuksissa sekä lipun naulaus-, vihkimis-, vastaanotto- ja luovutustilaisuudessa. Pukua voidaan toki käyttää myös paraateissa, mutta paraatijoukoille voidaan käskeä varustukseksi muukin kuin vahvistettu paraatipuku. Näin Sotilaspuku kevyt palveluspuku palveluspuku vierailupuku paraatipuku pieni juhlapuku juhlapuku Siviilipuku arkipuku arkipuku tai tumma puku tumma puku tumma puku kunniamerkein smokki frakki joudutaan usein toimimaan olosuhteiden pakosta, ja siten esimerkiksi kenttäpuku m/91 tai hellepuku m/04 voivat toimia paraatijoukon varustuksena. Varsinaista juhlapukua käytetään klo 18.00 tai sen jälkeen alkavissa itsenäisyyspäivän, Puolustusvoimien lippujuhlapäivän ja joukko-osaston vuosipäivän juhlissa, ellei ole määrätty käytettäväksi muuta pukua, sekä tilaisuuksissa, jossa siviilihenkilöt käyttävät frakkia. Juhlapuvun m/87 lisäksi reserviläiset voivat käyttää juhlapukua m/58, mikä onkin usein selkeästi edullisemmin hankittavissa tai helpommin lainattavissa. Merkit ja tunnukset Käytettäessä sotilaspukua on aina pyrittävä pukeutumaan Puolustusvoimien antamien sotilaspukumääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Tilapäisen ongelman muodostaa nyt se, että uusi SVPO:ta vastaava ohjeistus on vasta tulossa. Vasta tässä yhteydessä on myös tarkoitus ohjeistaa yksityiskohtaisemmin reserviläisten sotilaspukujen käyttöperiaatteet (eli merkkien ja tunnusten käyttö). Merkkien ja tunnusten osalta on kuitenkin edelleen voimassa se pääsääntö, että sotilaspuvuissa saa käyttää vain niihin erikseen vahvistettuja merkkejä ja tunnuksia sekä vain sellaisia kunnia- ja ansiomerkkejä, joiden käyttäminen sotilaspuvussa on PE:n toimesta vahvistettu taikka erillisellä anomuksella myönnetty. Muuten merkkien ja tunnusten osalta täytyy edelleen tukeutua SVPO 2000:n ohjeistukseen ja pääesikunnan erikseen antamiin määräyksiin (esim. maakuntajoukot). Varsinkin näin vaalivuonna on myös syytä muistaa, että sotilaspuvun ja siihen kuuluvan pukineen, merkin ja tunnuksen käyttö on kielletty puoluepoliittisessa toiminnassa sekä vaalimainonnassa ja mielenosoituksissa. Teksti: Arto Pulkki Kuva: Kari Talikka Toimintaa Kuusamon maanpuolustusnaisissa Vuosi alkoi vauhdikkaasti palaverien merkeissä, olihan tulossa haastava tehtävä valmistella ja toteuttaa tulevan kevään jotostapahtuma. Kuukkelin kutsu -teemalla toteutettava valtakunnallinen tapahtumahan tulisi vaatimaan meiltä kaikilta aktiivisilta jäseniltä todellista voimainponnistusta! Koillismaan Uutisissa julkaisimme erillisen jotosliitteen ja muutoinkin tiedotusvälineissä olimme esillä asian tiimoilta useaan otteeseen. Toukokuun vihdoin koittaessa saapuikin Kuusamoon noin 80 innokasta maanpuolustusnaista ympäri Suomen mittelemään keskenään erilaisissa kilpailutehtävissä. Kaksipäiväiseen tapahtumaan sisältyi lauantain kilpailupäivä ja sunnuntain juhlapäivä, jolloin vietimme yhdistyksemme 30-vuotisjuhlaa. Osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä kisapäivän järjestelyihin, myös juhlapäivä sujui erinomaisesti korkeatasoisen ohjelman ja esiintyjien ansiosta. Myös useat Kuukkelin kutsu- jotoksella joukkue rajavyöhykerastilla kirjallista tehtävää suorittamassa. yhdistykset esittivät onnittelunsa merkkipäivämme johdosta. Kokonaisuutena voinemme todeta, että suorituksemme näin pienenä yhdistyksenä oli erinomainen. Reserviläisten tuki rastitehtävien toteuttamisessa oli todella arvokas apu, ja niinpä tulevalla kaudella vastavuoroisesti keskitymme resesviläisten juhlavalmisteluihin ja kokousjärjestelyihin aktiivisesti. Jotosurakasta huolimatta energiaa onneksi vielä riitti loppuvuodeksikin: toimintasuunnitelma toteutettiin ennaltasuunnitellun mukaisesti. Valtakunnalliseen Veteraanikeräykseen osallistuttiin keväällä ja uutena asiana tulivat Kuusamomessut, jossa esittelimme toimintaamme yhdessä muiden maanpuolustus-järjestöjen kanssa kahden päivän aikana. Liikuntaakaan ei unohdettu, yrittäjänaisten järjestämään Naisten hölökkä -tapahtumaan sekä Kuutamohiihto -tapahtumaan jäseniämme myöskin osallistui. Perinteinen Sotilassoittokunnan konsertti järjestettiin Kuusamo-talolla syyskuussa, mikä myöskin kiinnosti jäseniämme. Rajavartiostossa pidettiin maanpuolustusjärjestöjen yhteispalaveri, jossa laadittiin jälleen usean vuoden toimintasuunnitelma seppeleenlaskuja ja -hankintoja varten. Samalla rajavartioston uusi päällikkö, Jarkko Kolehmainen, esittäytyi järjestöjemme jäsenille. Pohjois-Pohjanmaan piiri ry kokoontui lokakuulla Pudasjärvellä, puheenjohtaja ossallistui. Yhdistyksestämme valittiin edelleen piirin hallitukseen Eini Väätäinen varsinaiseksi ja Britta Kupsu varajäseneksi. Perinteiset Itsenäisyyspäiväjuhlat järjestettiin tänä vuonna Suomen 90-vuotisjuhlana ja puheenjohtaja osallistui seppeleenlaskuun sankarihaudalla. Yhdistyksemme myös hankki seppeleen tänä vuonna. Jouluaaton kunniavartioon osallistuimme neljän naisen ja kahden vuoron voimin. Tästä onkin tullut miellyttävä perinne jäsenillemme ja toivon mukaan halukkaita jatkossakin riittää. Onhan vartiossa seisominen mukava ja arvokas tapa hiljentyä Joulunviettoon... Toimintavuoden aikana muistamisia oli pari kappaletta: reserviläinen Erkki Hemmilä täytti elokuussa 50 vuotta ja jäsenemme kävivät häntä onnittelemassa juhlissa. Rajavartiolaitos juhli 88.vuosipäiväänsä kutsumalla cocktailtilaisuuteen, puheenjohtaja oli estynyt vierailusta mutta yhdistyksemme puolesta toimitimme kukat ja onnitteluadressin juhlapaikalle. Uusia jäseniä on liittynyt yhdistykseemme muutama, toivottavasti kehitys jatkuu yhtä hyvänä tulevanakin vuonna, onhan vuosi 2008 jäsenhankinnan kampanjavuosi ihan valtakunnallisestikin. Uudet jäsenemme toimivat aktiivisesti, kaksi uutta rekrytoitiin johtokuntaan syyskokouksessa. Lämmin kiitos kaikille jäsenille kuluneesta vuodesta ja aktiivisesta osallistumisesta yhteisiin tapahtumiin. Pidetään lippu korkealla ja maanpuolustusaatetta yllä edelleenkin! Eini Väätäinen, puheenjohtaja

14 Hiukka08 k Hyvä kasa, mutta ei kohdallaan. Siirtäiskö taulua vai tähtäintä? Kohdistusammunnan olivat osa Hiukkaharjoitusta. Kuva: Kimmo Kallio Tuttu Hiukka-veteraani tuli kaupassa vastaan ja kysyi, että mitenkäs Hiukka meni? Ei ollut itse ilmoittautunut tällä kertaa mukaan. Oli kuullut että harjoitus oli tänä vuonna suunnattu maakuntajoukolle. Näinhän se oli, melkein. Tänä syksynä Hiukka oli tutulla paikallaan tutulla nimellä syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna 6.-7.9. Tällä kertaa kuitenkin kohdennettuna Pohjois-Pohjanmaan maakuntakomppaniaan sijoitetuille. Kohdennus toteutettiin lähettämällä kutsu vapaaehtoiseen harjoitukseen (VEH). Vaikka MPK:n kurssit muuttuivatkin VEH:ksi, niin MPK oli kuitenkin vahvasti mukana järjestelyissä. Reilusta sadasta osallistujasta valtaosa oli siis maakuntakomppanialaisia ja heidät jaettiin seitsemälle kurssille; Jv-johtajakurssi, jv-miehistökurssi, tj- ja viestikurssi, krh:n tuliasemakurssi, pst- ja pioneerikurssi, lääkintäkurssi ja joukkomuonituskurssi. Maakuntajoukkolaisten lisäksi harjoitukseen oli kutsuttu myös reserviläisiä rk-ammunnanjohtajakurssille. Päällikön näkökulmasta tyytyväisyyttä tuotti se omistautuminen, millä kurssilaiset pyrkivät kehittämään omaa osaamistaan. Myös vahva yhteishenki kertoi siitä, ettei oltu ensimmästä ker- Pst-koulutuksessa kurssilaiset pääsivät ampumaan kertasingoilla sisäpiipuilla. Toistoilla ja vain toistoilla ampumavalmius paranee. Heitinryhmä harjoittelee Hiukassa. Kuva: Kimmo Kallio taa yhdessä. Yksi tavoite oli hioa yksilön ja ryhmän suorituksia. Tulopuhuttelussa annettu haaste tappaa toistolla minuutteja pois suorituksista otettiin tosissaan ja sen eteen tehtiin töitä, jopa niin että joillekin ryhmille piti huomauttaa ruokailuista. Ryynäämistä siis riitti kahdelle päivälle omia tehtäviä hiottaessa. Ammunnanjohtajakurssilaisten ohjelma ei ollut sa-tehtävään sidoksissa ja he johtivat muiden kurssien rk-kohdistusammunnat oman opiskelunsa ohessa. Ammunnanjohtajakurssilla oli kolmattakymmentä osallistujaa, joten saimme suuren joukon osaajia reserviin. Mutta jääkö opit käyttämättä, kun nykyisen tulkinnan mukaan pv:n aseilla saa käytännössä ampua vain kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksissa. Kehittämispaikkoja ovat edelleen perustamisvaihe, kurssien yhteistoiminta ja oheistoiminnat niin, ettei aika kulu odotteluun. Moitteitakin tulee mieleen. Ei tosin niille, jotka olivat mukana eikä niille joiden ei odottanut olevan mukana. Mutta meissä reserviläisissä on edelleen tuo joukko, joka ilmoittautuu harjoituksiin, mutta jättää sitten mitään ilmoittamatta tulematta. Vähintä mitä voisi tehdä olisi ilmoitus poisjäännistä. Miettikääpä että jokaiselle nimelle osallistujalistalla varataan muonitus, varusteet ja majoitus. Ja kouluttajat tekevät omat suunnitelmansa ennakkoon ilmoittautuneiden määrän mukaan. Vapaaehtoisten harjoitusten kohdalla pitää lisäksi muistaa, että postissa tulleen käskyn B- osa on aina palautettava (vaikka on kysymys vapaaehtoisesta harjoituksesta). Ja jos päättää osallistua kutsuttuun harjoitukseen ja laittaa rastin osallistun-ruutuun ja pitää A-osan itsellään, niin homma ei olekaan sen jälkeen ihan niin vapaaehtoista kuin ajatellaan. Sitä sitoutuu osallistumaan. Esteitä voi tietenkin aina tulla, vaikka olisi ilmoittautunut osallistuvansa, silloin vain yhteys aluetoimistoon. Ymmärrystä sieltä löytyy, luvan poisjääntiin saa. Niin, mitä minä vastasinkaan, tuolle tuttavalle kaupassa. Hyvä viikonloppu, hieno harjoitus. Taas ollaan astetta parempi porukka. Jari Maljanen PAM voitti kiltakilpailun ja ammunnan Kiltakilpailun ryhmäkuva, etualalla voittanut partio PAM 2. Pohjanmaan Akateeminen Maanpuolustusseura (PAM) ry voitti kevään 2008 molemmat kiltojen väliset kilpailut. PAM on Oulun yliopiston reserviläisopiskelijoiden yhdistys. Kiltakilpailu järjestettiin perjantai iltana 23.5.2008 Virpiniemen merivartioaseman maastossa. Kilpailun järjestäjänä oli Pohjanlahden Laivastokilta ry/ Oulun osasto, joka oli viime vuoden voittaja. Kiltakilpailun perinteisiin kuuluu, että voittaneen partion kilta toimii aina seuraavan vuoden kilpailun järjestäjänä. Ensi vuonna näin ollen kilpailun järjestää PAM. Tämänvuotinen kiltakilpailu järjestettiin laivaston killalle sopivassa merellisessä ympäristössä, Virpiniemen merivartioaseman maastossa. Sää oli mitä hienoin alkukesän lämmin ilta ilta-auringon lämmittämässä ja valaisemassa maastossa. Mukana oli seitsemän partiota eri killoista Pohjois-Pohjanmaan alueelta ja Pohjanlahden Laivastokilta ry/ Oulun osaston jäseniä järjestely ja rastitehtävissä. Kaiken kaikkiaan paikalla oli yli 30 reserviläistä tässä vuosittaisessa Oulun Läänin kiltapiiri ry:n toteuttamassa kisassa. Kilpailun järjestämisen mahdollisti Rajavartiolaitoksen Oulun merivartioalueen päällikkö komentajakapteeni Matti Kropsu, hän toivotti kilpailijat tervetulleiksi Virpiniemen merivartioasemalle. Tapahtuma kuului Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Pohjois-Pohjanmaan piirin kurssikalenteriin, jossa kiltakilpailusta ja ammunnasta saa yhteensä yhden KH-vuorokauden., Kurssin teemana oli harjoitella ja kilpailla reserviläistaidoissa sekä yhteistoiminnan ja hengen kehittäminen kiltojen ja kiltojen jäsenten välillä. Kiltakilpailu muodostui viidestä tehtävärastista sekä kirjallisesta tieto-osuudesta. Rastitehtävät olivat mm. sarvimiinan tunnistamista, ilmapistooliammunta, etäisyyksien arvioinnista merellä, heittoliinan heitto ja sankoruiskun käyttö. Kirjallinen tieto osio piti sisällään solmuja, merimerkkejä ja erilaista meriaiheista sanastoa. Tehtävät oli laatinut Pohjanlahden Laivastokilta ry/oulun osaston työryhmä. Lopuksi syötiin grillimestari Matti Kropsun paistamat makkarat perunasalaatin ja limpparin kera. Mukana tapahtumissa oli 2 partiota PAM:lta, yksi partio Pohjan Prikaatin killalta, Pohjan Viestikillalta, Pohjan Pioneerikillalta, Oulun Sotilaspoliisikillalta sekä Panssarikillan Pohjois-Suomen osastolta. Kiltakilpailun voitti PAM:n 2. partio, mukana voittaneessa partiossa olivat Pekka Seppänen, Vesa Uusitalo ja Heikki Tolonen. PAM:n voittoa varmisti myös heidän 1. partio sijoittumalla toiseksi. Ensimmäiseksi ja toiseksi sijoittuneiden partioiden pistemäärät olivat samat, 53 pistettä, ilmapistooliammunnan pistemäärä ratkaisi kiltakilpailun paremmuusjärjestyksen. Kolmanneksi kiltakilpailussa tuli Oulun Sotilaspoliisikillan partio. Kilta-ammunta suoritettiin Hiukkavaarassa 150 metrin ampumaradalla lauantaina 24.5.2008. Ammunta oli normaali 10 laukauksen rynnäkkökivääri ammunta ja se suoritettiin reserviläisrynnäkkökiväärein. Kilta-ammunnan henkilökohtaisen kilpailun voitti Vesa Uusitalo (PAM), toiseksi tuli Jouni Kokkoniemi (PAM) ja kolmanneksi Sampo Leppävuori (SPOL). Partiokohtaisen ammunnan voitti PAM 1 partio (Jouni Kokkoniemi, Hannu Hirsivaara ja Mikko Huttunen), ja PAM 2 tuli toiseksi. PAM:n partioiden välinen paremmuusjärjestys vaihtui kiltakilpailuun verrattuna. Oulun läänin kiltapiiri ry esittää lämpimät kiitokset kilpailuihin osallistuneille reserviläisille, kiltakilpailun toteuttajalle Pohjanlahden Laivastokilta ry/ Oulun osastolle ja Rajavartiolaitos/ Oulun merivartioalue/komentajakapteeni Matti Kropsulle hyvistä järjestelyistä sekä MPK:n Pohjois-Pohjanmaan piiritoimistolle kurssin toteutuksesta ja tuesta. Teksti ja kuvat Seppo Suhonen, Oulun läänin kiltapiiri ry, puheenjohtaja

TULOKSIA TULOKSIA TULOKSIA TULOKSIA TULOKSIA Palvelusammunnan SMkilpailut Oulussa Hiukkavaarassa 26.7.2008 Tulokset: PA1 Sarja: H: 1) Siltanen Jarmo vänr Ke-Su Rup/ Jyväskylä 97, 2) Palovaara Ilpo vm Po-Po Res/Muhos 96, 3) Ojala Simo Päi-Hä Res/Orimattila 96, 4) Mäkinen Vesa-Matti Pirkanmaa Res/Mäntän 96, 5) Salovaara Mika korp Pirkanmaa Res/Vammal 95, 6) Haapa-aho Ari Ke-Po Res 95, 7) Junttila Jukka kers Po-Po Res/Muhos 95, 8) Heikkilä Matti kers Pirkanmaa Res/Vammal 94, 9) Krister Häll vänr Ke-Su Rup/ Jyväskylä 94, Törmänen Esko Po- Po Res/Pudasjärvi 94, 11) Pitkänen Tero Po-Po Res/Muhos 94, 12) Iso-Oja Antti alik E-P Res/ Ilmajoki 94, 13) Harju Jari Po-Po Res/Haapavesi 94, 14) Laukka Jari Po-Po Res/Haapavesi 93, Lehtonen Jukka kers V-S Res/Mynämäki 93, Kääriäinen Pekka Po-Po Res/ Haapavesi 93, Niemi Pekka ltn Pirkanmaa Res/Vammal 93, 18) Heikkilä Petri Po-Po Res/Oulu 92, Koskenkorva Kimmo Po-Po Res/Haapavesi 92, Larjanne Arto Päi-Hä Res/Orimattila 92, Pernu Nina Po-Po Res/Oulu 92, Väyrynen Marko Po-Po Res/Muhos 92. Tulokset: PA2 Sarja: H: 1) Pernu Nina Po-Po Res/Oulu 167, 2) Laukka Jari PoPo Res/Haapavesi 163, 3) Haapa-aho Ari Ke-Po Res 161, 4) Siltanen Jarmo vänr Ke-Su Rup/Jyväskylä 161, 5) Palovaara Ilpo vm Po-Po Res/Muhos 159, 6) Harju Jari Po-Po Res/Haapavesi 157, 7) Jääskeläinen Matti Po-Po Res/Oulu 157, 8) Junttila Jukka kers Po-Po Res/Muhos 157, 9) Päiväniemi Jyrki Po-Po Res/Pudasjärvi 156, 10) Lehtonen Jukka kers V-S Res/Mynämäki 155, 11) Ranta Raimo maj Ke-Su Rup/ Jyväskylä 152, 12) Larjanne Arto Päi-Hä Res/Orimattila 151, 13) Heikkilä Petri Po-Po Res/Oulu 149, 14) Laakso Mika kers Pirkanmaa Res/Nokia 147, Törmänen Esko Po-Po Res/Pudasjärvi 147, 16) Heikkilä Matti kers Pirkanmaa Res/Vammala 144, Krister Häll vänr Ke-Su Rup/Jyväskylä 144, 18) Niemi Pekka ltn Pirkanmaa Res/Vammala 143, 19) Kallio-Könni Toni Helsinki Res 141, 20) Pitkänen Tero Po-Po Res/Muhos 140. Tulokset. PA3. Sarja: H: 1) Lehtonen Jukka kers V-S Res/ Mynämäki 98, Junttila Jukka kers Po-Po Res/Muhos 98, Siltanen Jarmo vänr Ke-Su Rup/Jyväskylä 98, 4) Päiväniemi Jyrki Po-Po Res/Pudasjärvi 98, 5) Krister Häll vänr Ke-Su Rup/Jyväskylä 97, Komi Kari Päi-Hä Res/Orimattila 97, 7) Heikkilä Matti kers Pirkanmaa Res/Vammala 97, 8) Kingelin Antti Kainuun Rup/Kajaani 97, 9) Haapa-aho Ari Ke-Po Res 97, 10) Palovaara Ilpo vm Po-Po Res/Muhos 97, 11) Ranta Jani vänr Ke-Su Rup/Jyväskylä 96, 12) Kokonaiskilpailu Kok 1. Siltanen Jarmo vänr Ke-Su Rup 444 2. Haapa-aho Ari Ke-Po Res 441 3. Palovaara Ilpo vm Po-Po Res 437 4. Päiväniemi Jyrki Po-Po Res 432 5. Junttila Jukka kers Po-Po Res 428 6. Harju Ari Po-Po Res 427 7. Lehtonen Jukka kers V-S Res/My 423 8. Laukka Jari Po-Po Res 421 9. Heikkilä Matti kers Pirkanmaan Res 420 10. Ranta Raimo maj Ke-Su Rup 415 11. Krister Häll vänr Ke-Su Rup 415 12. Larjanne Arto Päi-Hä Res 414 13. Jääskeläinen Matti Po-Po Res 412 14. Laakso Mika kers Pirkanmaan Res 412 15. Pitkänen Tero Po-Po Res 408 16. Väyrynen Marko Po-Po Res 404 17. Ojala Simo Päi-Hä Res 403 18. Koskenkorva Kimmo Po-Po Res 396 19. Niemi Pekka ltn Pirkanmaan Res 393 20. Heikkilä Petri Po-Po Res 384 21. Törmänen Esko Po-Po Res 380 22. Iso-oja Antti alik E-P Res/Il 380 23. Purolinna Tapani Päi-Hä Res 379 24. Laitila Tuomas jk E-P Res/Il 377 25. Ranta Jani vänr Ke-Su Rup 368 26. Rasi Mauri yltn E-K Rup/La 364 27. Rasku Hannu korp E-P Res/Il 362 28. Kingelin Antti Kainuun Rup 353 29. Tapiomaa Arto Päi-Hä Res 352 30. Kallio-Könni Toni Helsinki Res 345 31. Kääriäinen Pekka Po-Po Res 321 32. Mustonen Antti alik Ke-Su Res 281 33. Pernu Nina Po-Po Res 259 34. Mäkinen Vesa-Matti Pirkanmaan Res 235 35. Salovaara Mika korp Pirkanmaan Res 232 36. Pelli Terho kpt Kainuun Rup 212 15 Laitila Tuomas jk E-P Res/Ilmajoki 96, 13) Ranta Raimo maj Ke-Su Rup/Jyväskylä 95, 14) Laine Jouni alik Pirkanmaa Res/Vammala 95, 15) Harju Jari Po-Po Res/Haapavesi 95, 16) Ojala Simo Päi-Hä Res/Orimattila 95, Koskenkorva Kimmo Po-Po Res/Haapavesi 95, 18) Pitkänen Tero Po-Po Res/Muhos 94, 19) Seppälä Olli kers Pirkanmaa Res/Vammala 92, Laakso Mika kers Pirkanmaa Res/ Nokia 92. Tulokset: PA4. Sarja: H: 1) Purolinna Tapani Päi-Hä Res/Orimattila 90, 2) Päiväniemi Jyrki Po- Po Res/Pudasjärvi 89, 3) Haapaaho Ari Ke-Po Res 88, 4) Siltanen Jarmo vänr Ke-Su Rup/Jyväskylä 88, 5) Heikkilä Matti kers Pirkanmaa Res/Vammala 85, 6) Palovaara Ilpo vm Po-Po Res/Muhos 85, 7) Iso-oja Antti alik E-P Res/Ilmajoki 83, 8) Väyrynen Marko Po-Po Res/Muhos 83, 9) Larjanne Arto Päi-Hä Res/Orimattila 83, 10) Laakso Mika kers Pirkanmaa Res/ Nokia 82, Komi Kari Päi-Hä Res/ Orimattila 82, Ranta Raimo maj Ke-Su Rup/Jyväskylä 82, 13) Laine Jouni alik Pirkanmaa Res/Vammala 81, Harju Jari Po-Po Res/Haapavesi 81, Kansanoja Arto Po-Po Res/Siikalatva 81, 16) Pitkänen Tero Po-Po Res/Muhos 80, Krister Häll vänr Ke-Su Rup/Jyväskylä 80, Jääskeläinen Matti Po-Po Res/ Oulu 80, 19) Rasku Hannu korp E-P Res/Ilmajoki 79. Tuloksia:, Hiukkavaara 20.9.2008. PM Sotilaskivääri 300M Sarja H: 1. Järvinen Kari Raahen Reserviläiset 81, 2. Mänttäri Jyrki Oulaisten Reserviläiset 79, 3. Pitkänen Tero Muhoksen Reserviläiset 79, 4. Laukka Jari Haapaveden Reserviläiset 76, 5. Junttila Jukka, Muhoksen Reserviläiset, 76, 6. Harju Jari Haapaveden Reserviläiset, 76, 7. Palovaara Ilpo, Muhoksen Reserviläiset, 73, 8. Lithovius Jari Oulun Reserviläiset, 66, 9. Koskenkorva Kimmo Haapaveden Reserviläiset, 57 10. Vanhatalo Miika, Raahen Reserviläiset, 55, 11. Maijala Simo, Pyhäjoen Reserviläiset, 49, 12. Louhivirta Lauri, Oulun Reserviläiset, 28, 13. Heikkilä Petri Oulun Reserviläiset, 23 Sarja H50: 1. Juntunen Reijo Oulun Reserviläiset, 77, 2. Kolehmainen Toivo, Pudasjärven Reserviläiset, 71, 3. Orava Esa, Haapaveden Reserviläiset, 66 4. Kauppi Tapio, Oulun Reserviläiset, 47, 5. Tihinen Kalle, Pudasjärven Reserviläiset, 17, Sarja H60, 1. Törmänen Esko, Pudasjärven Reserviläiset, 57, 2. Luukkonen Taisto, Pudasjärven Reserviläiset, 41. Reserviläiskivääri 300M, Sarja H: 1.Laukka Jari, Haapaveden Reserviläiset, 82, 2. Lithovius Jari, Oulun Reserviläiset, 81, 3. Palovaara Ilpo, Muhoksen Reserviläiset, 80, 4. Pernu Nina, Oulun Reserviläiset, 75, 5. Louhivirta Lauri, Oulun Reserviläiset, 74, 6. Järvinen Kari, Raahen Reserviläiset, 74, 7. Heikkilä Petri, Oulun Reserviläiset, 73, 8. Harju Jari, Haapaveden Reserviläiset, 67, 9. Pitkänen Tero, Muhoksen Reserviläiset, 66, 10. Koskenkorva Kimmo, Haapaveden Reserviläiset, 63, 11. Mänttäri Jyrki, Oulaisten Reserviläiset, 61, 12. Vanhatalo Miika, Raahen Reserviläiset, 60, 13. Maijala Simo, Pyhäjoen Reserviläiset, 37, 14. Junttila Jukka, Muhoksen Reserviläiset, 24. Sarja H50: 1. Luukkonen Taisto, Pudasjärven Reserviläiset, 80, 2. Kauppi Tapio, Oulun Reserviläiset, 62, 3. Törmänen Esko Pudasjärven Reserviläiset, 50, 4. Tihinen Kalle, Pudasjärven Reserviläiset, 50, 5. Orava Esa, Haapaveden Reserviläiset, 44, 6. Toikkanen Hannu, Oulun Reserviläiset 0, Kiertopalkinto Laukka Jari, Haapaveden Reserviläiset, 82. Vapaakivääri: 1. Syrjä Seppo, Haapaveden Reserviläiset, 100, 2. Pernu Nina, Oulun Reserviläiset, 100, 3. Pitkänen Tero, Muhoksen Reserviläiset, 100, 4. Rantonen Antti, Siikajokilaakson Reserviläiset, 98, 5. Tihinen Kalle, Pudasjärven Reserviläiset, 98, 6. Mäntyniemi Jarkko, Oulun Reserviläiset, 98, 7. Vuoti Jari-Pekka, Oulun Reserviläiset, 98, 8. Orava Esa, Haapaveden Reserviläiset, 97, 9. Timonen Pekka, Oulun Reserviläiset, 97, 10. Koskenkorva Kimmo, Haapaveden Reserviläiset, 97. Lakeus-Cup 3 Lumijoki 4.8.2008 Res.kivääri 100m yleinen: 1. Lehtonen Risto, Lakeuden res. 95, 2. Rautio Jouko Raahen res. 94, 3. Laukka Jari Haapaveden res. 93, 4. Sänisalmi Renne Lakeuden res. 91, 5. Tervo Pekka Lakeuden res. 91, 6. Vanhatalo Miika Raahen res. 91, 7. Kauttio Arto Raahen res. 89, 8. Koskenkorva Kimmo Haapaveden res. 87, 9. Heikkilä Petri Oulun res. 86, 10. Harju Jari Haapaveden res. 84, 11. Kääriäinen Pekka Haapaveden res. 84, 12. Hiltunen Arto Oulun res. 82, 13. Haapa-aho Ari Haapajärven res. 80, 14. Järvinen Kari Raahen res. 76, 15. Kotila Reijo Raahen res. 72. Res.kivääri 100m Y50: 1. Mattila Markku Raahen res. 93, 2. Jääskeläinen Matti Oulun res. 91, 3. Mattila Jaakko Raahen res. 86, 4. Molander Tapio Oulun res. 83, 5. Lehtonen Pasi Lakeuden res. 82, 6. Martinkauppi Seppo Lakeuden res. 81, 7. Toikkanen Hannu Oulun res. 80, 8. Juola Pertti Tyrnävän res. 80, 9. Bräysy Ahti Tyrnävän res. 80, 10. Pihlajaniemi Martti Tyrnävän res. 80, 11. Pelttari Markku Pyhäjoen res. 66, 12. Torvinen Aimo Kempeleen res. 48. Sotilaspistooli 25m yleinen:. Järvinen Kari Raahen res. 84, 2. Kääriäinen Pekka Haapaveden res. 81, 3. Koskenkorva Kimmo Haapaveden res. 81, 4. Rautio Jouko Raahen res. 80, 5. Lehtonen Risto, Lakeuden res. 77, 6. Haapa-aho Ari Haapajärven res. 77, 7. Harju Jari Haapaveden res. 75, 8. Kauttio Arto Raahen res. 73, 9. Laukka Jari Haapaveden res. 71, 10. Hiltunen Arto Oulun res. 65, 11. Vanhatalo Miika Raahen res. 64, 12. Sänisalmi Renne Lakeuden res. 63, 13. Heikkilä Petri Oulun res. 57, 14. Kotila Reijo Raahen res. 45, 15. Tervo Pekka Lakeuden res. 32. Sotilaspistooli 25m Y50: 1. Mattila Jaakko Raahen res. 93, 2. Molander Tapio Oulun res. 87, 3. Mattila Markku Raahen res. 85, 4. Pihlajaniemi Martti Tyrnävän res. 84, 5. Torvinen Aimo Kempeleen res. 80, 6. Juola Pertti Tyrnävän res. 74, 7. Bräysy Ahti Tyrnävän res. 68, 8. Martinkauppi Seppo Lakeuden res. 68, 9. Pelttari Markku Pyhäjoen res. 67, 10. Jääskeläinen Matti Oulun res. 61, 11. Toikkanen Hannu Oulun res. 57, 12. Lehtonen Pasi Lakeuden res. 37. Joukkuetulos: 1. Haapaveden res. 2012, 2. Raahen res. 1993, 3. Oulun res. 1818, 4. Tyrnävän res. 1707, 5. Lakeuden res. 1550, 6. Muhoksen res. 906, 7. Kempeleen res. 548, 8. Pyhäjoen res. 334, 9. Rantsilan res. 317. Raahe 9.7.2008 reserviläisten pienoispistooli ampumajuoksun tulokset Miehet 19 v. 3 km: (aika, sakot): 1. Jaakko Luonuansuu 24.00, 4 5. Miehet 75 v. 2 km: 1. Sulo Vartiainen 21.10, 4 5, 2. Jussi Turkka, 22.30, 3 3. Miehet 70 v. 3 km: 1. Matti Tapio 17.25, 3 3, 2. Ahti Heikkilä 28.50, 4 4. Miehet 65 v. 3km: 1. Toivo Saikkonen 19.35, 3 3, 2. Vilho Keskinen 33.35, 2 3. Miehet 60 v. 3 km: 1. Seppo Härkönen 16.10, 1 4, 2. Veikko Anttonen 18.20, 1 4. Miehet 55 v. 3 km: 1. Risto Kittilä 13.45, 0 3. Miehet 4 km: 1. Heikki Laurila 19.00, 0 0, 2. Pekka Lampela 20.45, 1 2, 3. Juha Härkönen 21.40, 2 2, 4. Jukka Takkinen 22.56, 2 3 Raahe 13.8.2008 reserviläisten pienoispistooli ampumajuoksun tulokset Miehet 70 v. 3km: (aika, sakot): 1. Ahti Heikkilä 29.17, 5 5. Miehet 65 v. 3 km: 1. Toivo Saikkonen 22.43, 3 3. Miehet 60 v. 3 km: 1. Seppo Härkönen 19.27, 2 4, 2. Eero Vehkala 20.34, 4 5, 3. Veikko Anttonen 21.15, 2 2. Miehet 55 v. 3 km: 1. Risto Kittilä 17.22, 1 3, 2. Kullervo Niiniketo 22.01, 2 3. Miehet 40 v. 4 km: 1. Pekka Lampela 19.33, 1 0. Miehet 19 v. 4 km: 1. Heikki Hiltunen 21.31, 3 3. Miehet 4 km: 1 Juha Härkönen 22.09, 4 4. Pohjois-Pohjanmaan reserviläispiirien pistooliampumasuunnistuksen mestaruuskilpailut 4.9.2008 Raahessa. H75: B-rata: 1) 1. Sulo Vartiainen Kiimingin res.järj. 44.51 (sakkomin.) 7, 2) Jussi Turkka Oulun res 46.17 (7). H70: B-rata: 1) Matti Tapio Kiimingin res.järj. 40.07 (8), 2) Pentti Kerola Oulun res.ups. 83.41 (70). H65: B-rata: 1) Toivo Saikkonen Oulun res. 33.06 (5), 2) Jorma Veijovaara Oulun res. 36.47 (7), 3) Esko Takkinen Kiimingin res. järj. 38.02 (10). H60: B-rata: 1) Veikko Anttonen Oulun res. 33.33 (5). H55: B-rata: 1) Kullervo Niiniketo Kiimingin res.järj. 40.11 (5). H50: A-rata: 1) Erkki Hiltunen Oulun res. 44.07 (7), 2) Matti Tuomisto Haapaveden res. 57.58 (6). H40: A-rata: 1) Pekka Lampela Haapaveden res.au. 40.29 (7). A-rata 3,85 km, 9 rastia. B-rata 2,20 km, 6 rastia.

16 Kauniina elokuisena iltapäivänä ajelin kotiin lapsenlapsen syntymäpäiviltä, n. 100 kilometrin päästä Oulusta. Katselin auringon valaisemia peltoja, taloja, metsiä Miten kaunista, raikasta ja rauhallista kaikki olikaan. Kiitollisuus täytti mieleni. Tällaisen maan olemme saaneet ja sen ovat isät ja isien isät verellään meille uudelleen lunastaneet. Terveisiä Oulusta Keväällä Pudasjärven Maanpuolustusnaisten hemmotteluillassa oli yleisömenestys. Uusia jäseniä yhdistykseen liittyi kaikkiaan kymmenen. MPN piirin syyskausi aloitettiin kokoontumalla puheenjohtajan luo. Olen iloinen saadessani kuulua Oulun Maanpuolustusnaisiin. Vaikka yksi ihminen voi määrällisesti tehdä kovin vähän, on se kuitenkin kylliksi, jos yrittää parhaansa. Vietämme aikaa yhdessä toiminnallisella tasolla. Kuluvan vuoden teema on TULEVAISUU- TEEN TÄHDÄTEN. Sitä olemme pyrkineet toteuttamaan ohjelmissamme. Maamme on ollut itsenäisenä 90 vuotta. Siihen liittyen on muisteltu yhdessä menneitä vuosikymmeniä. Juha Ukonmaanaho piti mm. esityksen sotilaspoikien toiminnasta. Ohjelmassa on ollut Botswana-projektia, itämaista ruokakurssia (indonesialainen maahanmuuttajanainen toimi kokkina), korttien valmistusta, kirjallisuusiltaa. On tietty osallistuttu liiton, piirin kokouksiin ja Naisten Valmiusliiton koulutustapahtumiin. Henkistä maanpuolustustakaan ei ole unohdettu. On muistettu täältä iäisyyteen matkanneita ystäviä. Kunniavartiossa sankarihaudoilla, halutaan olla mukana. Vaihtelua vakavien asioiden lomaan ovat tuoneet esim. muotinäytökset, ja itse mannekiinit ovat löytyneet omasta takaa. Myös yhteisiä myyjäisiä ja joulujuhlia suunnitellaan aina innolla. Viime kevätkauden päättötilaisuus oli puheenjohtajamme Anneli Tirkkosen kauniissa kodissa ja erikoisessa pihapiirissä naapurikunnassamme Kiimingissä. Sää oli suosiollinen. Kunnialla selvittiin myös luontopolusta, jonka tehtävät oli laadittu yhdessä Oulun yliopiston a.o. tohtorin kanssa. Unohtaa ei sovi kesäpaikkaa Rokualla, se suo työtä ja virvoitusta. Itse kukin meistä etsii elämällään tarkoitusta. Yksi, eikä vähäisin, on oman maan rakentaminen. Kristityt uskovat saaneensa maan Jumalalta. Niin minäkin uskon. On upeaa kuulua maanpuolustusnaisiin.vaikka me suomalaiset olemmekin vain ns. promilleluokkaa maailman asukkaista, mielestäni se promille, maa ja kansa ovat kultajyviä. Marjatta Saloranta Oulun Maanpuolustusnaiset ry Tulevaisuuteen tähdäten Aloitimme syyskauden toiminnan virkeinä, vaikka kulunut kesä ei ollutkaan suotuisa. Yhdistyksessämme toteutamme Liittomme tavoitteita; naisten maanpuolustustahdon, -tiedon ja -taidon sekä henkisen ja fyysisen kunnon vahvistamista. Kuluva vuosi on omistettu jäsenhankinnalle. Meidän jokaisen tulee osallistua talkoisiin ja hankkia uusia jäseniä. Vain täten turvaamme toimintamme edellytykset! TOIMINTAAMME SYYSKAUDELLA 2008: Ti 7.10. Maa- ja kotitalousnaiset, Toiminnanjohtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala Ti 4.11. Kirjallisuusilta/ Mika Waltari, Arja Vuori. Huom! yhdistyksen syyskokous alk.klo 17.15 Ti 2.12. Joulujuhla. Paikka päätetään jäsenillassa Huomioitavaa: YK:n päivä 24.10 Syysliittokokous 25.-26.10. Jyväskylässä Hotelli Laajavuoressa Yhdistyksen syyskokous Ti 4.11. klo 17.15, Piirin syyskokous la 18.10. Kempeleen kunnantalolla Itsetehdyt-myyjäiset la 22.11. Pohjankartanossa Itsenäisyyspäivä la 6.12. Toiminnastamme ilmoitamme jäsenilloissa ja -kirjeissä sekä Oululehden seuratoimintapalstalla. Kokoonnumme Aleksanterinkatu 13A, 4krs klo 18.15. Vapaaehtoisesta Maanpuolustuskoulutuksesta saa tietoa Pohjanpoika-lehdestä, internetistä ja jäsenilloissa. Hallituksen kokoonpano ja yhteydet: Puh.joht. Anneli Tirkkonen 040 350 8529, anneli.tirkkonen@pp3.inet.fi Vpj Leena Mikkonen 040 754 3151, leena1.mikkonen@pp.inet,fi Sihteeri Sisko Jaakola 050 919 0463, sjaakola@nic.fi Taloudenhoitaja Helena Nuutinen 050 538 3779, 343096, helena.nuutinen@kiiminki.fi Leena Huhtala 050 396 2323, 5301066, leena.huhtala@mol.fi Terttu Kukkula 040 912 8691, terttu.kukkula@kemira.com Maija Seppä 040 778 2113 Tilintarkastajat: Anna-Maija Leppälä ja Hilja Laitinen, varalla Paula Pörhö ja Sirkka Rousu MNL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n puheenjohtaja Mervi Sammelvuo 040 507 3598, mervi.sammelvuo@pudasjarvi.fi Hyvää toiminnallista syksyä kaikille! Tervehtien OMN:n ry:n Hallitus Lottien kokemuksia talteen Pudasjärvellä Veteraanien perinteen siirtäminen nykyisille ja tuleville sukupolville on yksi osa maanpuolustusnaisten työtä. Pudasjärven Maanpuolustusnaiset on toteuttanut tätä tehtävää keräämällä ja tallentamalla lottatyössä mukana olleiden kokemuksia yhdistyksen omille nettisivuilleen. Haastattelujen lisäksi sivuilta löytyy valokuvia lotta-ajoilta sekä muutama lyhyt äänite naisten kertomuksista. Haastateltujen henkilöiden toiminta järjestössä alkoi usein jo pikkulottana 14-15 vuoden iässä ja sodan aikana 1939-1944 nämä nuoret naiset olivat hädin tuskin täysi-ikäisiä. Lottatyössä mukana olleiden kertomuksista ja haastatteluista on päällimmäisenä jääänyt mieleen, kuinka kaikki kokivat tehneensä töitä yhteisen asian puolesta. Se yhteenkuuluvaisuuden tunne antoi rohkeutta, kun pelotti olla yksin syyspimeällä ilmavalvonnassa, tai auttoi jaksamaan raskaassakin työssä jossa näki päivittäin sodan julmuuden. Yhteinen oli myös pettymyksen tunne kun Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin vuonna 1944. Lottatyössä mukana olleiden naisten kertomuksia kuunnellessa on kasvanut suuri kunnioitus heitä ja heidän tekemäänsä työtä kohtaan. Vapauttivathan lotat sotavuosina n. 100 000 miestä maanpuolustustehtäviin. Lottien työpanos itsenäisen Suomen puolesta on ollut merkittävä ja sitä työtä soisi tulevienkin sukupolvien arvostavan. Perinnetiedon kerääminen aloitettiin vuonna 2004 ja lottien kokemusten tallentaminen on edelleen yksi osa, Pudasjärven Maanpuolustusnaisten toimintaa. Lottahistoriaan liittyen on tavoitteenamme myös saada käyttöön museotila tai esim. lasivitriini, johon yhdistyksemme jäsen Kaisa Riekki on halukas luovuttamaan omistamiansa lotta-ajan tavaroita; pukuja, astioita ym. Kaisa Riekin omistamia lottapukuja on käytetty nykyvuosina mm. yhdistyksen kirkkopyhää vietettäessä. Pudasjärven Maanpuolustusnaisten vuosittainen kirkkopyhän vietto marraskuun lopussa on myös kunnianosoitus lakkautetulle Lotta-järjestölle. Yhdistyksen sivut löytyvät osoitteesta: http://www. pudasjarvi.fi/yhteisot/ pudasjarvenmaanpuolustusnaiset/ Tuula Iinatti Pudasjärven Maanpuolustusnaiset