VUOSIKERTOMUS 2007 YHTIÖN VUOSINELJÄNNESTEN LIIKEVAIHDOT JA TULOKSET ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA (1000 )

VUOSIKERTOMUS 2007

VUOSIKERTOMUS 2007 AVAINLUVUT........................................................................ 2 KESLA VUONNA 2007................................................................ 3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS........................................................... 4 KESLA METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA................................................. 5 KESLA KASVUA BIOENERGIATEKNOLOGIASTA............................................. 6-7 MFG COMPONENTS OY................................................................. 8 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS.................................................... 9-13 KESLA OYJ:N HALLITUS............................................................... 14 HYVÄ HALLINNOINTITAPA........................................................... 15-16 KESLA OYJ:N JOHTORYHMÄ.............................................................17 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS....................................................... 18-32 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS...................................................... 33-39 KESLA OYJ:N OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT............................................ 40 TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT......................................... 41 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT..................................................... 42 TALOUDELLISET JULKAISUT VUONNA 2008..................................................42 TILINTARKASTUSKERTOMUS........................................................... 43 YHTIÖN VUOSINELJÄNNESTEN LIIKEVAIHDOT JA TULOKSET ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA (1000 ) Liikevaihto Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 2007 2006 2007 2006 Tammi-Maaliskuu 9 468 8 255 1 018 766 Huhti-Kesäkuu 12 391 8 510 1 288 843 Heinä-Syyskuu 10 133 6 890 868 806 Loka-Joulukuu 14 850 10 134 1 561 1 645 YHTEENSÄ 46 842 33 790 4 734 4 060 AVAINLUVUT 2007 2006 Liikevaihto, miljoonaa euroa 46,8 33,8 Tulos ennen satunnaiseriä ja veroja, tuhatta euroa 4 734 4 060 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 26,2 29,6 Omavaraisuusaste, % 41,3 48,4 Osakekohtainen tulos, euroa 1,03 0,87 Osinko per osake, euroa 0,50* 0,50 Suoran viennin osuus liikevaihdosta, % 59,8 65,7 Bruttoinvestoinnit, tuhatta euroa 4 848 2 208 Henkilöstö tilikauden lopussa 328 240 * hallituksen esitys Kannessa on KESLA Xtimber tela-alustainen harvesteri. 2

KESLA Vuonna 2007 Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, valmistukseen ja markkinointiin erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee puunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. Konsernin liikevaihto kasvoi tilikaudella 2007 38,6 % ollen 46,8 miljoonaa euroa, mikä on Keslan historian korkein. Vientitoiminnan osuus liikevaihdosta oli 60 %. Tilikauden liikevoitto oli 5 077 tuhatta euroa, sijoitetun pääoman tuotto 26,2 % ja omavaraisuusaste 41,3 %. Tilikauden aikana investoitiin koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin sekä yritysostoon yhteensä 4 848 tuhatta euroa. Tilikauden 2007 merkittäviä tapahtumia olivat tohmajärveläisen MFG Components Oy:n osakekannan osto, yhteistyön käynnistäminen japanilaisen Sumitomo (S.H.I) Construction Machinery Sales Co, Ltd:n kanssa sekä panostukset markkinoinnillisen näkyvyyden kehittämiseen sekä kotimaassa että viennissä mm. tytäryhtiön OOO Keslan kautta Venäjällä. Kesla Oyj:n kaikkien osakkeiden markkina-arvo nousi vuonna 2007 28,6 miljoonasta eurosta 38,3 miljoonaan euroon. Osakkeenomistajien lukumäärä kasvoi samana aikana 934:sta 1 423 osakkaaseen. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä sekä myyntiyhtiö Pietarissa. Keslan palveluksessa oli tilikauden lopussa 328 henkilöä. Keslan A-osakkeet noteerataan Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä. Liikevaihdon kehitys, 1000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Tulos ennen satunnaiseriä, 1000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2003 2004 2005 2006 2007 kotimaa vienti 0 2003 2004 2005 2006 2007 Sijoitetun pääoman tuotto, % Omavaraisuus ja nettovelkaantuminen, % 35 30 25 80 60 20 15 10 40 20 5 0 2003 2004 2005 2006 2007 0 2003 2004 2005 2006 2007 Omavaraisuusaste Nettovelkaantumisaste 3

KESLA Liiketoimintojen vahvaa kehitystä Vuosi 2007 oli Keslalle neljäs perättäinen kannattavan kasvun vuosi. Suotuisa markkinatilanne yhdessä osaavan ja sitoutuneen henkilöstön sekä parhaiden yhteistyökumppaneiden kanssa mahdollisti liiketoimintojen vahvan kehityksen. Edellisten vuosien positiivinen kehitys toimi hyvänä perustana vuodelle 2007. Positiivinen kehitys sai jatkoa, onnistuminen tuki uutta onnistumista. Vuoden 2007 vahvan kehityksen puitteet luotiin jo vuonna 2006. Henkilönostinliiketoiminnasta luopuminen osoittautui strategisesti ja ajallisesti oikea-aikaiseksi ratkaisuksi. Henkilönostinliiketoiminnasta vapautuville henkilöille ja osaamiselle oli täysimittainen tarve vuonna 2007. Ilman vapautuvaa ylimääräistä osaamista ei metsäkoneryhmä olisi pystynyt täysimääräisesti palvelemaan asiakkaitaan kasvavan kysynnän mukaisesti. Vuonna 2006 tehtiin markkinoinnillisesti tärkeitä päätöksiä, jotka näyttivät voimansa vuonna 2007. Tuotemerkistön yhtenäistäminen ja imagon uudistaminen näkyivät Keslan markkinoinnillisen ilmeen vahvana kehityksenä erityisesti kotimaassa vuonna 2007. Kesla on entistä halutumpi yhteistyökumppani sekä asiakkaiden että liiketoimintakumppaneiden keskuudessa. Vuonna 2006 tehdyt avaukset uusille markkinoille sekä panostukset jakelu- ja huoltokanaviston kehittämiseen kantoivat hedelmää vuonna 2007. Yhtenä merkittävänä virstanpylväänä oli oman tytäryhtiön perustaminen Venäjälle syksyllä 2006. Yhteistyön käynnistäminen japanilaisen kaivinkonevalmistajan Sumitomon kanssa tuki osaltaan kasvun ja Kesla-näkyvyyden myönteistä kehittymistä vuonna 2007. Vahvasti esille noussut bioenergia-trendi vahvisti osaltaan Keslan markkinapositiota. Keslan tuotteiston erittäin hyvä soveltuvuus osaksi bioenergiaketjun kokonaisratkaisua osoittautui yhdeksi merkittäväksi kasvuelementiksi. Myös uudet yhteistyökumppanit sekä panostukset jakelu- ja huoltokanavistossa ja tuotteistossa toimivat vahvana perustana vuoden 2008 rakentamisessa. Myös muita kuin markkinoinnillisia toimintoja kehitettiin aktiivisesti vuonna 2007. Asiakaslähtöinen tuotekehitys toi markkinoille alan johtavia, uusia tuotteita sekä kehitti osaltaan tuotannossa olevien tuotteiden valmistettavuutta, laatua ja asiakasominaisuuksia. Tuotannossa vastattiin volyymikasvun tuomiin haasteisiin haastavassa komponenttiympäristössä. Toimintoja kehitettiin tuottavuuden ja laadun näkökulmasta. Henkilöstöhallinnossa ja taloustoiminnoissa konsernirakenne kasvuvauhteineen loi oman haasteensa, jossa onnistuttiin hyvin. Myös suunnitelmat Keslan komponentti- ja järjestelmätoimitusten kehittämiseksi konsernista ulospäin saivat lisäpotkua Keslan ostettua MFG Components Oy:n keväällä 2007. Kaikista edellä mainituista elementeistä rakentuu perusta myös Keslan vuodelle 2008. Vuonna 2008 tullaan varmastikin näkemään myös uusia ja mielenkiintoisia avauksia, joita sekä vahvasti kehittyvä metsäsektori että konepajateollisuus tarjoavat. Kesla haluaa osaltaan olla mukana alan kehityksen kärjessä sekä mahdollisissa toimialojen uudelleen järjestelyissä. Keslan menestyksekkään lähihistorian takana on yhtiön osaava henkilöstö, viisas hallitus sekä alan parhaat yhteistyökumppanit yhdessä vanhoine ja uusine asiakkuuksineen sekä toki ripaus onnea. Kiitos teille kaikille, jotka olitte rakentamassa Keslan vuotta 2007. Toivottavasti liiketoimintamme on yhtä suosiollista myös vuonna 2008. Joensuu, tammikuussa 2008 Jari Nevalainen toimitusjohtaja 4

KESLA Metsäteknologian moniosaaja Kesla on kehittynyt lähes 50 vuoden toimintahistoriansa aikana todelliseksi metsäteknologian moniosaajaksi. Olemme lähellä asiakkaitamme niin puunkorjuussa, lähija kaukokuljetuksessa kuin haketuksessa. Puunkorjuun mekanisointi etenee kaikkialla maailmassa ja samalla uusiutuvan bioenergian merkitys kasvaa energiantuotannossa. Kesla on vahvasti mukana tässä kehityksessä yhtenä alan merkittävistä toimijoista. Toimitamme tuotteitamme yli 25 maahan: Japanista Yhdysvaltoihin sekä Suomesta Uruguayhin. Tuotteemme soveltuvat paikallisiin olosuhteisiin ja jälleenmyyjäverkostomme palvelee loppuasiakkaitamme paikallisella tasolla. Tavoitteenamme on vakiinnuttaa asemamme vahvasti kaikkiin keskeisiin metsämaihin sekä tuleville painopistealueille. Keslan rooli on jatkossakin keskittyä metsäteknologian moniosaamiseen. Nykyisellä tuote- ja osaamisvalikoimalla pystymme palvelemaan yhä paremmin metsäsektorin OEM-asiakkaitamme: kuorma-auto-, traktori-, harvesteri-, ajokone- ja kaivinkonevalmistajia, jotka varustavat omia alustakoneitaan vaativiin puunkorjuun olosuhteisiin. Kesla varmistaa osaamisellaan, että kukin sektori saa omaan alustakoneeseensa parasta metsäteknologiaa sen kehittämiseen sitoutuneelta yritykseltä. Uskomme, että kokonaisvaltainen keskittyminen metsäteknologian kehittämiseen ja yhteistyön rakentamiseen alan tunnettujen toimijoiden kanssa tuo menestystä kehittyvillä puunkorjuun markkinoilla. Asiakassuuntainen tuotekehitys ja tinkimätön laatu yhdistyvät kaikissa Keslan nostureissa, metsäperävaunuissa, harvesterikourissa ja hakkureissa. Suomalaisella metsäteknologiaosaamisella on vahva maine vientimarkkinoilla Keslalla on esittää suomalaisesta työnlaadusta Avainlippu-tunnus. 5

KESLA Kasvua bioenergiateknologiasta Ilmastonmuutos ja sen ennalta ehkäisy ovat nousseet yhdeksi ihmiskunnan suurista lähitulevaisuuden haasteista. Yksi muutosta ehkäisevä ratkaisu on korvata energian tuotannossa fossiilisia polttoaineita puuperäisillä polttoaineilla. Keslan metsäteknologinen osaaminen tukee osaltaan metsiin perustuvan energiapotentiaalin hyödyntämistä. Kesla tarjoaa asiakkailleen kokonaisratkaisuja energiapuunkorjuusta haketukseen saakka ulottuvalla arvoketjulla. Ilmastonmuutoskeskustelu on avannut merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille konepajoille. EU-tasolla on määritelty uusiutuvan energian käyttötavoitteet sekä hiilidioksidipäästöjen leikkaustavoitteet. Pohjoismaat ovat olleet edelläkävijöitä bioenergiaratkaisujen toteutuksessa. Vuoden 2007 aikana EU-maiden investoinnit bioenergiaan kasvoivat merkittävästi. Myös Euroopan ulkopuolinen kiinnostus bioenergiaratkaisuihin kasvoi. Keslan bioenergiatuotteiden hakkureiden, keräävien energiapuukourien ja harvestereiden sekä energiapuulisävarusteiden kysyntä kehittyi suotuisasti vuonna 2007. Myös bioenergiahankinnan logistiikkaa tukevien tuottei- 6

den kuten kuormaimien ja nostureiden sekä metsäperävaunujen myynti kehittyi myönteisesti. Metsien bioenergiahyötykäytön kasvaminen maailmanlaajuisesti muodostaa merkittävän kasvupotentiaalin Keslan lähitulevaisuuden laitemyynnille. Kesla myös kehittää tuotteitaan aktiivisen ja asiakaslähtöisen tuotekehityksen kautta. Uusilla lisävarusteilla asiakkaamme voivat käyttää tuotteitamme entistä tuottavammin energiapuun korjuussa, lähikuljetuksessa, lastauksessa sekä haketuksessa. Metsäenergian hyötykäyttöön liittyen Kesla on ollut mukana mm. useissa Metsäntutkimuslaitos METLA:n vetämissä kehityshankkeissa sekä aktiivinen Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n hallinnoiman WENET (Wood Energy Net) -verkoston jäsen. 7

MFG Components Oy MFG Components Oy toimi 10.5.2007 saakka perheyrityksenä, joka jatkoi vanhan Oy Tohmac & Co:n 14. elokuuta 1975 käynnistämää konepajatoimintaa Tohmajärvellä. Tuotannollinen toiminta Tohmajärvellä on jatkunut jo yli 32 vuoden ajan ja 10.5.2007 lähtien MFG Components Oy on kuulunut osaksi Kesla-konsernia. MFG Components Oy on voimansiirtotuotteiden ja -ratkaisujen suunnitteluun, markkinointiin, valmistukseen ja maahantuontiin erikoistunut vahva ja luotettava alansa ammattilainen. Merkittävä osa toimintaa on asennusvalmiiden koneenosien ja koottujen osakokonaisuuksien sopimusalihankinta suomalaisille konepajoille. MFG Components Oy:n asiakaskunta koostuu alan johtavista koneja laitevalmistajista, joiden tuotteet menevät suurelta osin vientiin. Yhtiön oman valmistuksen osuus liikevaihdosta on n. 60 % pitäen sisällään sekä alihankintaa että voimansiirron erikoistuotteita. Voimansiirtotuotteiden maahantuonnin ja oman valmistuksen yhdistelmä on eräs MFG Components Oy:n keskeisistä vahvuuksista alan muihin operoijiin nähden. MFG Components Oy tarjoaa nykyisen strategiansa mukaisesti asiakkailleen koko tuote-elinkaaren kattavaa kumppanuutta. Kumppanuus sisältää tuotekehitysvaiheeseen liittyvän ideoinnin, käyttöjen suunnittelun, komponenttien valmistuksen, osakokoonpanot sekä asennukseen ja huoltoon liittyvän tuen sekä varaosatoimitukset. Perinteiset voimansiirtotuotteiden sarjatuotanto ja vakiotuotteet ovat yleisesti siirtyneet globalisaation myötä halvemman kustannustason maihin. Sarjatuotannon tilalle on tullut nopeilla toimitusrytmeillä tehtävät pienerä- ja toistuva kertavalmistus. Toimitusten sarjakoko onkin tänä päivänä tyypillisesti yksi kappale. Pienerävalmistuksessa toimittajan osaaminen, luotettavuus, nopeus ja joustavuus muodostuvat keskeiseksi menestystekijöiksi. MFG Components Oy:llä on henkilöstöä yhteensä 49, joista 33 henkilöä toimii tuotannossa pääosin kahdessa vuorossa. Toimihenkilöitä on yhteensä 16 henkilöä, joista 9 henkilöä toimii myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä. Henkilökunnan keski-ikä on noin 40 vuotta ja palvelusvuosia yhtiössä on keskimäärin noin 15 vuotta. Henkilöstön ikäjakauma on rakenteeltaan tasapainossa, eikä ns. suurten ikäluokkien eläköityminen muodosta lähitulevaisuuden henkilöstöriskiä. Ammattitaitoinen, motivoitunut ja lojaali henkilökunta on yrityksemme tärkein kilpailutekijä nyt ja tulevaisuudessa. Lisätietoja Timo Ala-Jääski puh 040 840 3986 timo.ala-jaaski@mfg.fi 8

Toimintakertomus Vuosi 2007 oli Keslan 47. toimintavuosi. Tilikausien 2004, 2005 ja 2006 liiketoiminnallinen onnistuminen sai hyvää jatkoa vuodesta 2007. Suotuisa liiketoimintaympäristö yhdessä liiketoimintaprosessien kehittämisen kanssa mahdollisti yhtiön tavoitteiden mukaisen kannattavan kasvun. Vuonna 2006 tehdyt strategiset toimenpiteet mm. markkinoinnillisen näkyvyyden parantamiseksi sekä päätös luopua henkilönostinliiketoiminnasta tukivat yhdessä vuonna 2007 tehtyjen toimenpiteiden, kuten MFG Components Oy:n liiketoiminnan oston kanssa kannattavaa kasvua. Tilikauden aikana tehdyt panostukset osaamiseen, liiketoimintaprosesseihin, markkinoinnilliseen näkyvyyteen sekä käyttöomaisuuteen tähtäävät kannattavan kasvun jatkumiseen myös vuonna 2008 ja siitä eteenpäin. MUUTOKSET SEGMENTTIRAPORTOINNISSA Keslan katsauskauden luvut sisältävät 1.4.2007 alkaen katsauskaudella ostetun MFG Components Oy:n liiketoiminnan. Yritysoston myötä Kesla-konsernin taloudellinen raportointi muodostuu kahdesta ensisijaisesta segmentistä: metsäkoneet, johon kuuluvat emoyhtiön valmistamat puun korjuuseen, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvät laitteet, sekä konepajajärjestelmät, johon kuuluvat tytäryhtiöiden MFG Components Oy:n ja Kesla Components Oy:n valmistamat voimansiirto- ja hydraulikomponentit ja -järjestelmät. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Keslan liiketoimintaympäristö oli suotuisa läpi tilikauden 2007. Korkea puun kysyntä perinteisessä metsäteollisuudessa yhdistettynä kasvavaan puumassan bioenergiakäyttöön tukivat hakkuu-, kuljetus- ja haketuskaluston korvausja uusinvestointeja. Ennätykselliset hakkuut yhdessä puun vahvan hintakehityksen kanssa tukivat myönteistä metsäkoneiden ja -laitteiden investointi-ilmapiiriä kotimaassa. Koneellistamisasteen kasvu kehittyvillä metsämarkkinoilla kasvatti osaltaan metsäkoneiden ja -laitteiden kokonaiskysyntää globaalisti. Myös konepajajärjestelmien liiketoimintaympäristö pysyi myönteisenä tilikaudella 2007. Kotimaisen konepajateollisuuden tilauskannat olivat ennätykselliset läpi tilikauden mahdollistaen järjestelmätoimittajien vahvan kasvun. Kansainvälinen korkeasuhdanne konepajatuotteissa nosti raaka-aineiden ja komponenttien hintoja ja aiheutti häiriöitä materiaalitoimituksiin tilikauden aikana. LIIKEVAIHTO Kesla-konsernin liikevaihto kasvoi merkittävästi tilikauden jokaisella vuosineljänneksellä vuoden 2006 vastaaviin vuosineljänneksiin nähden. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvu oli 14,7 %, toisella vuosineljänneksellä 45,6 %, kolmannella vuosineljänneksellä 47,1 % ja neljännellä vuosineljänneksellä 46,5 %. Tilikauden 2007 liikevaihto kasvoi kokonaisuudessaan 38,6 % ollen 46,8 miljoonaa euroa (vuonna 2006 33,8 miljoonaa euroa; vuonna 2005 28,1 miljoonaa euroa). Liikevaihdon kasvu muodostui MFG Components Oy:n liiketoiminnan sisällyttämisestä konsernin lukuihin 1.4.2007 alkaen sekä metsäkoneet-liiketoiminnan 18,5 %:n orgaanisesta kasvusta tilikauden aikana. Konsernin myynti kehittyi tilikaudella myönteisesti sekä kotimaassa että viennissä. Kotimaan myynti kasvoi 62,7 % ja vientimyynti 26,1 % vuoteen 2006 nähden. Merkittävä osa kotimaan myynnin kasvusta muodostui MFG Components Oy:n lukujen sisällyttämisestä konsernin kotimaan myyntiin. Suoran vientitoiminnan osuus kokonaismyynnistä oli 28,0 miljoonaan euroa (vuonna 2006 22,2 miljoonaa euroa; vuonna 2005 17,8 miljoonaa euroa) eli 59,8 % kokonaisliikevaihdosta (vuonna 2006 65,7 %; vuonna 2005 63,3 %). Kotimaan myynnin osuus liikevaihdosta oli 40,2 % (vuonna 2006 34,3 %; vuonna 2005 36,7 %) eli 18,8 miljoonaa euroa (vuonna 2006 11,6 miljoonaa euroa; vuonna 2005 10,3 miljoonaa euroa). Molempien liiketoiminta-alueiden myynnin kehitystä tukivat katsauskauden vahva liiketoimintaympäristö, panostukset asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen sekä tehdyt markkinoinnilliset toimenpiteet myyntiverkostojen kehittämiseksi ja markkinoinnillisen näkyvyyden parantamiseksi sekä kotimaassa että viennissä. Metsäkoneryhmän vahva orgaaninen kasvu tilikaudella paikkasi syksyllä 2006 myydyn henkilönostinliiketoiminnan jättämän aukon. TULOS Tilikauden 2007 liikevoitto oli 5 077 tuhatta euroa (vuonna 2006 4 202 tuhatta euroa; vuonna 2005 3 392 tuhatta euroa) ja tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 4 734 tuhatta euroa voitollinen (vuonna 2006 4 060 tuhatta eu- 9

roa; vuonna 2005 3 314 tuhatta euroa). Vertailukauden lukuihin sisältyy henkilönostinliiketoiminnan myynnistä kirjattu kertaluonteinen myyntivoitto. Konsernin oman pääoman tuotto oli 31,4 % (vuonna 2006 31,2 %; vuonna 2005 30,7 %). Konsernin tilikauden 2007 tulosta paransi MFG Components Oy:n liiketoimintojen liittäminen lukuihin 1.4. alkaen sekä molempien liiketoiminta-alueiden myönteisesti kehittyneet myyntivolyymit. Tilikauden 2007 suhteellista tulosta heikensi tilikaudella jatkuneet raaka-aine- ja komponenttihintojen nousut sekä saatavuushäiriöistä aiheutuneet tuottavuusmenetykset. Materiaalikustannuspaineita pyrittiin purkamaan sekä oman tuotehinnoittelun että toimintojen tehostamisen kautta. Myös kasvua tukevat panostukset markkinointiin ja uusiin markkina-avauksiin rasittivat tilikauden 2007 tulosta. INVESTOINNIT Kesla-konsernin investoinnit kasvoivat tilikaudella 2007 vuoteen 2006 nähden. Tilikauden bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 4 848 tuhatta euroa (vuonna 2006 2 208 tuhatta euroa; vuonna 2005 1 038 tuhatta euroa). Investoinnit liittyivät konsernin tuottavuustavoitteisiin, valmistuskapasiteetin kasvattamiseen sekä tehtaiden työympäristön kehittämiseen. Kokonaisinvestoinnit sisältävät myös MFG Components Oy:n liiketoiminnan ja omaisuuserien hankinnan yhteensä 1 571 tuhannella eurolla. Investoinneilla luotiin edellytyksiä tulevien vuosien kannattavalle kasvulle. TUOTEKEHITYS Keslan tuotteiden aktiivinen ja asiakaslähtöinen kehittäminen jatkui vuonna 2007. Konsernin tuotekehitysmenot olivat tilikauden aikana 973 tuhatta euroa eli 2,1 % liikevaihdosta (vuonna 2006 849 tuhatta euroa 2,5 %; vuonna 2005 793 tuhatta euroa 2,8 %). Kesla toi tilikaudella markkinoille uusia tuotteita ja tuoteuudistuksia kaikissa tuoteryhmissään. Asiakaslähtöisellä tuotekehityksellä vahvistettiin Keslan kattavaa tuotevalikoimaa ja tuettiin tuotteiden kilpailukykyä ja soveltuvuutta laajalle, kansainväliselle asiakaskunnalle. Tilikauden merkittävimmissä metsäkonenäyttelyissä esiteltiin tuoteuutuuksina mm. puutavaran jatkettuun lähikuljetukseen kehitetty järeä metsäperävaunu sekä kaukokuljetukseen liittyen kokorunko- ja myös materiaalien kierrätyskäyttöön soveltuva 17-tonnimetrinen puutavaranosturi. Puutavaranostureihin liittyen myös volyymillisesti tärkeä 9-tonnimetrin uusi puutavaranosturi esiteltiin markkinoille. Konepajajärjestelmissä panostettiin asiakastuotteiden valmistettavuuden, laadun ja toimitusvarmuuden ylläpitoon ja edelleen kehittämiseen. ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Keslan hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan riskienhallinnan periaatteet ja tavoitteet. Kesla Oyj:n taloudellisen raportoinnin valvonnasta, sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja tilintarkastuksen seurannasta sekä tilintarkastajan riippumattomuuden ja tilintarkastuksen oheispalvelujen arvioinnista vastaa yhtiön hallitus. Kesla Oyj:n toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön riskienhallinnan käytännön järjestämisestä ja valvonnasta. Yhtiön johtoryhmän jäsenet vastaavat vastuualueensa osalta ko. liiketoimintojen riskienhallinnasta toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle. Yhtiöllä on sisäinen tarkastus, jonka tavoitteena on tunnistaa, analysoida ja raportoida hallitukselle yhtiön toimintaan liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä samalla tukea yhtiön tehokasta toimintaa. Yhtiön henkilöstöllä on vastuu tunnistaa omaan työympäristöönsä liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä. Keslan merkittävimmät strategiset ja operatiiviset riskit liittyvät liiketoimintaympäristön äkillisiin ja/tai pitkäkestoisiin muutoksiin, yhteistyökumppanuusmuutoksiin sekä omaan liiketoiminnalliseen osaamiseen ja resursointiin. Merkittäviä riskejä pyritään hallitsemaan ylläpitämällä ja kehittämällä yhtiön omaa liiketoimintaosaamista sekä kykyä lukea ja hallita liiketoimintamuutoksia sekä asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Yhteistyökumppaniriskiä pyritään minimoimaan hakemalla alan johtavia operoijia yhteistyökumppaneiksi sekä solmimalla ja rakentamalla pitkäkestoisia kumppanuuksia. Myös vaihtoehtotarkasteluja tehdään. Markkinasuhdanneriskiä pyritään minimoimaan operoimalla useammassa maassa ja maanosassa, jolloin yksittäisen maan muutosten vaikutus kokonaisuuteen minimoituu. Vastaavasti tuoteryhmien leveydellä pyritään minimoimaan tuoteryhmittäisten painotusmuutosten vaikutusta kokonaisuuteen. Oman henkilöstön osaamista pyritään vahvistamaan koulutuksen, kehityksen ja osaamisrekrytointien kautta. Konsernitaseen suurimpia riskieriä ovat myyntisaamiset ja vaihto-omaisuus. Vaihto-omaisuutta pyritään hallitsemaan varastojen kiertonopeuksia kehittämällä sekä tuotekehityksen muutosprosesseja ja modulointia hallitsemalla. Myyntisaamisten luottotappioriskiä hallitaan konsernin luottopolitiikalla, joka sisältää ohjeistuksen sopimuskäytännöstä, taustakartoituksista, luototuksesta sekä mahdollisista perintätoimenpiteistä. 10

Konsernin emoyhtiön ja tytäryhtiöiden rahoitusriskejä hallitaan konsernitasolla. Konsernilla ei ole merkittäviä korkotai valuuttariskejä. Käyttöomaisuuteen, toiminnan keskeytymiseen sekä toiminta- ja tuotevastuisiin liittyviltä riskeiltä on suojauduttu asianomaisilla vakuutuksilla. Vakuutukset tarkastetaan vuosittain. Keslan lähiajan epävarmuustekijät liittyvät liiketoimintaympäristön mahdollisiin muutoksiin, raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuteen ja hinnoitteluun sekä konsernin ja yhteistyökumppaneiden operatiiviseen toimintaan. Yleiset odotukset kansainvälisen talouskasvun hidastumisesta, epävarmuus rahoitusmarkkinoilla sekä epävarmuus metsäsektorilla ovat signaaleja jo pitkään jatkuneen vahvan markkinatilanteen muuttumisesta vuoden 2008 aikana. MERKITTÄVÄT YHTEISTYÖKUMPPANUUDET Kesla ja Sumitomo (S.H.I) Construction Machinery Sales Co, Ltd allekirjoittivat kaivinkonepohjaista harvesteriyhteistyötä koskevan sopimuksen tammikuussa 2007. Yhteistyön tavoitteena on kehittää nykyaikaiseen puunkorjuuseen soveltuva tehdasvarusteltu tela-alustainen harvesteri, joka on kokonaiskustannuksiltaan ja laadultaan kilpailukykyinen vaihtoehto pyöräalustaiselle harvesterille erityisesti kehittyvillä koneellisen puunkorjuun markkinoilla. Yhtiöiden välinen myynnillinen yhteistyö käynnistyi tilikauden aikana Japanissa. Solmittu yhteistyö vahvistaa Keslan vientitoimintoja ja tukee siten osaltaan yhtiön kannattavan kasvun ja markkinoinnillisen näkyvyyden tavoitetta. HENKILÖNOSTINLIIKETOIMINTA Kesla myi henkilönostinliiketoimintansa elokuussa 2006 euralaiselle Nostolift Oy:lle. Liiketoimintasiirto toteutui suunnitelmien mukaisesti vuoden 2006 aikana. Kauppasopimukseen sisältynyt vastuu komponenttitoimituksista vuoden 2007 ensimmäisen vuosipuoliskon ajan toteutui myös suunnitellusti. OOO KESLA Kesla perusti ensimmäisen ulkomaisen tytäryhtiönsä elokuussa 2006 Pietariin tukemaan Keslan kasvua Venäjän kehittyvillä metsäkonelaitemarkkinoilla. Tytäryhtiön operatiivinen toiminta käynnistyi ja eteni suunnitellusti tilikaudella 2007. Yhtiössä työskenteli kaksi henkeä tukien Keslan tuotteiden suoramyyntiä ja jälkimarkkinointia, jälleenmyyjäverkostoa sekä Keslan myyntiä yhteistyökumppaneiden kautta Venäjälle. Tytäryhtiön toiminnan edelleen kehittäminen jatkuu myös vuonna 2008. KESLA COMPONENTS OY Kesla Components Oy yhtiöitettiin joulukuussa 2005 erilliseksi, konepajajärjestelmiin keskittyväksi Kesla Oyj:n tytäryhtiöksi. Kuluneet kaksi tilikautta ovat olleet Kesla Components Oy:n toimintojen itsenäistymistä sekä perustan rakentamista ulkoisten asiakkuuksien hakemiselle. Yhtiön toiminnot ovat kehittyneet myönteisesti, mutta ulkoisten asiakkuuksien hakemista on hidastanut vapaan valmistuskapasiteetin vähyys emoyhtiön vahvan orgaanisen kasvun rinnalla. MFG COMPONENTS OY Kesla Oyj osti keväällä 2007 tohmajärveläisen MFG Components Oy:n koko osakekannan. MFG Components Oy:n ostolla Kesla vahvisti rooliaan teollisuuden järjestelmätoimittajana. MFG Components Oy on yksi Suomen johtavista voimansiirtotuotteiden ja -ratkaisujen suunnitteluun, markkinointiin ja valmistukseen erikoistuneista yhtiöistä. Yli 30 vuoden kokemuksella yhtiö on saavuttanut vahvan järjestelmätoimittajan roolin Suomen johtaviin konepajakonserneihin. MFG Components Oy:n liikevaihto kasvoi tilikaudella 33,7 %. MFG Components Oy pystyi tukemaan asiakkaidensa vahvaa kysyntää hyvällä toimitusvarmuudella. MFG Components Oy:n kasvu oli Keslan tavoitteiden mukaista tervettä, kannattavaa kasvua. Kesla-konsernin konepajajärjestelmät-liiketoimintaan liittyvät tytäryhtiöt Kesla Components Oy ja MFG Components Oy tullaan yhdistämään tarkennetun suunnitelman mukaan tilikauden 2008 aikana. Yhdistäminen on luonnollinen jatke yhtiöiden liiketoimintasynergioiden hakemiselle. Yhdistymisen kautta muodostuu liikevaihdoltaan yli 17 miljoonan euron konepajajärjestelmiin keskittyvä kasvuhakuinen yhtiö, joka jatkaa suunnitelmien mukaista toimintaansa nykyisten ja uusien asiakkuuksien kehittämisessä. TASE JA RAHOITUS Konsernin tilikauden päättävän taseen loppusumma oli 29,8 miljoonaa euroa (31.12.2006 21,1 miljoonaa euroa; 31.12.2005 16,9 miljoonaa euroa). Taseen loppusummaa edellisvuodesta kasvattivat MFG Components Oy:n liittäminen osaksi konsernia, tilikaudella tehdyt käyttöomaisuusinvestoinnit kasvun ja tuottavuuden tukemiseksi sekä liiketoiminnan kasvuun sitoutunut käyttöpääoma. Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät hyvinä koko tilikauden ajan. Liiketoiminnan rahavirta oli 1 426 tuhatta euroa positiivinen (vuonna 2006 1 543 tuhatta eu- 11

roa; vuonna 2005 1 819 tuhatta euroa). Konsernin omavaraisuusaste oli 41,3 % (vuonna 2006 48,4 %; vuonna 2005 51,5 %). HENKILÖSTÖ Kesla-konsernin palveluksessa oli tilikaudella 2007 keskimäärin 285 henkilöä (vuonna 2006 226; vuonna 2005 194). Tilikauden päättyessä henkilöstön kokonaismäärä oli 328 (31.12.2006 240; 31.12.2005 213). Konsernin henkilöstömäärää kasvattivat MFG Components Oy:n liittäminen osaksi konsernia, konsernin orgaaninen kasvu tilikauden aikana sekä panostus konsernin kannattavaa kasvua tukevan liiketoimintaosaamisen kehittämiseksi. Henkilöstölle maksettiin palkkoja ja palkkioita yhteensä 9 301 tuhatta euroa (vuonna 2006 7 077 tuhatta euroa; vuonna 2005 6 161 tuhatta euroa). Konsernin henkilöstöllä oli tilikauden 2007 aikana käyttökatteeseen ja liikevaihdon kasvuun perustuva tulospalkkiojärjestelmä. LÄHIAJAN NÄKYMÄT Keslan lähiajan näkymä on kasvavasta epävarmuudesta huolimatta edelleen myönteinen. Metsäkoneryhmän tuotteiden kysynnän odotetaan jatkuvan hyvällä tasolla perinteisissä metsämaissa. Puunkorjuun koneellistumisasteen kasvun jatkuminen kehittyvissä metsämaissa sekä puumassan bioenergiakäytön lisääntyminen tukevat osaltaan myönteistä lähitulevaisuutta. Myös konepajajärjestelmien odotukset lähitulevaisuudelle ovat myönteiset. Suomalaisten konepajojen edelleen ennätystasolla olevat tilauskannat mahdollistavat liiketoiminnan myönteisen kehittämisen lähitulevaisuudessa. Keslan tavoitteena on liiketoiminnan kannattavan kasvun jatkaminen myös vuonna 2008. Työvoima- ja energiakustannusten sekä raaka-aineiden ja komponenttien merkittävät hinnannousut syksystä 2007 alkaen tuovat kasvavan haasteen kannattavuuden kehittämiselle lähitulevaisuudessa. Omien tuotteiden hinnankorotusmahdollisuudet riippuvat pitkälle markkinoiden kysyntätilanteen kehittymisestä vuoden 2008 aikana. Konsernin tilauskanta on tammikuussa 2008 parempi kuin vuonna 2007 vastaavana ajankohtana sekä metsäkone- että konepajajärjestelmät-liiketoiminnoissa. Kasvavista epävarmuustekijöistä huolimatta konsernin liikevaihdon odotetaan jatkavan kasvu-uralla ja toiminnan tuloksen pysyvän hyvällä tasolla. HALLINTO Yhtiön toimitusjohtajana toimi tilikaudella Jari Nevalainen. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Esko Paajanen. Yhtiökokouksessa 2.3.2007 valittiin hallituksen jäseniksi Jussi Kuutsa, Veli-Matti Kärkkäinen, Tapio Nikkanen, Esko Paajanen ja Eeva Punta. Yhtiön tilintarkastajana on ollut KHT-yhteisö Ernst&Young Oy vastuullisena tilintarkastajana KHT Roger Nyqvist. OSAKKEIDEN MÄÄRÄ OSAKELAJEITTAIN JA KUTAKIN OSAKELAJIA KOSKEVAT YHTIÖJÄRJESTYKSEN PÄÄASIALLISET MÄÄRÄYKSET Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin siten, että A-osakkeita on 2 483 tuhatta kappaletta ja B-osakkeita 900 tuhatta kappaletta. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna. OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMINEN JA LUOVUTTAMINEN Varsinainen yhtiökokous valtuutti kokouksessaan 2.3.2007 hallituksen hankkimaan omia A-osakkeita enintään 314 913 kpl ja luovuttamaan omia A-osakkeita enintään 338 313 kpl. Valtuutukset olivat voimassa yhden vuoden yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Hallituksen määrittelemän palkitsemisjärjestelmän mukaisesti yhtiön osakkeita luovutettiin toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille tammikuussa 2007 yhteensä 8 830 kpl. Yhtiön omistuksessa oli vuoden 2007 lopussa 14 570 kpl omaa A-osaketta. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus kaikista osakkeista oli 0,4 % ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä 0,1 % 31.12.2007. CORPORATE GOVERNANCE ELI HYVÄ HALLINNOINTITAPA SUOSITUS Keslassa otettiin käyttöön vuoden 2004 aikana HEX Oyj:n, Keskuskauppakamarin ja Teollisuuden ja Työnantajien antama suositus pörssiyhtiöiden hyvästä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä. Hallinnointiperiaatteet löytyvät Keslan Internet-sivuilta osoitteesta www.kesla.com kohdasta Sijoittajille. 12

HALLITUKSEN ESITYS VOITONJAOSTA, OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMIS- JA MYYNTIVALTUUTUKSESTA Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2007 on 8 388 tuhatta euroa, josta tilikauden 2007 voitto on 2 607 tuhatta euroa. Hallitus esittää 29.2.2008 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista voittovaroista jaetaan osinkoa A- ja B-sarjan osakkeille 0,50 euroa / osake, yhteensä 1 684 tuhatta euroa. Jäljelle jäävät voittovarat 6 704 tuhatta euroa jäävät vapaaseen omaan pääomaan. Hallitus esittää yhtiökokoukselle myös, että omien osakkeiden hankinta- ja myyntivaltuutusta jatketaan vuonna 2008. 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Tulos ja osinko, 2003 2004 2005 2006 2007 tulos/osake osinko/osake Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä. JOENSUUSSA, 31.TAMMIKUUTA 2008 KESLA OYJ ESKO PAAJANEN, HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JUSSI KUUTSA VELI-MATTI KÄRKKÄINEN TAPIO NIKKANEN EEVA PUNTA JARI NEVALAINEN, TOIMITUSJOHTAJA 250 200 150 100 50 0 12 10 8 6 4 2 0 Osinko/tulos, % 2003 2004 2005 2006 2007 Efektiivinen osinkotuotto, % 2003 2004 2005 2006 2007 P/E-luku Oma pääoma/osake, 25 20 15 10 5 0 2003 2004 2005 2006 2007 4,0 3,5 3.0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0 2003 2004 2005 2006 2007 A-osakkeen keskihinnan kehitys 2007, A-osakkeen ylin ja alin kurssi, 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 1/07 2/07 3/07 4/07 5/07 6/07 7/07 8/07 9/07 10/07 11/07 12/07 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2003 2004 2005 2006 2007 13

Kesla Oyj:n hallitus Kuvassa vasemmalta Esko Paajanen, Veli-Matti Kärkkäinen, Eeva Punta, Jussi Kuutsa ja Tapio Nikkanen ESKO PAAJANEN, S. 1944 Kauppateknikko Yrittäjä Keslan hallituksen puheenjohtaja helmikuusta 2004 alkaen ja jäsen 1977 alkaen Osakkeenomistus yhtiössä: 360 000 Kesla B-osakkeita* TAPIO NIKKANEN, S. 1958 Metsänhoitaja Yrittäjä Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2001 alkaen JUSSI KUUTSA, S. 1964 Kauppatieteiden maisteri Ulkomaantoimintojen kehitysjohtaja, Stockmann konserni Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2006 alkaen Osakkeenomistus yhtiössä: 10 800 Kesla A-osakkeita* EEVA PUNTA, S. 1965 Filosofian lisensiaatti Yrittäjä, toimitusjohtaja Reachway Oy Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2007 alkaen VELI-MATTI KÄRKKÄINEN, S. 1967 Yhteiskuntatieteiden maisteri Toimitusjohtaja Ässätekniikka Oy ja Lipu Oy Keslan hallituksen jäsen helmikuusta 2003 alkaen Osakkeenomistus yhtiössä: 30 000 kpl Kesla A-osakkeita* *Osaketiedot 31.12.2007 tilanteen mukaisesti. 14

Hyvä hallinnointitapa Kesla Oyj ja sen tytäryhtiöt noudattavat Helsingin pörssin, Keskuskauppakamarin ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton 1.7.2004 voimaan tullutta suositusta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance). KESLAN YHTIÖKOKOUS Keslan yhtiökokous pidetään vähintään kerran vuodessa. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain neljän kuukauden kuluessa yhtiön tilikauden päättymisestä hallituksen määräämänä päivänä. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista tehtävistä, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, voitonjaosta, hallituksen jäsenten palkkioista sekä hallituksen ja tilintarkastajien valinnasta ja heille maksettavista palkkioista. Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään seitsemäntoista päivää ennen kokousta postittamalla kutsu kullekin osakkeenomistajalle osoitteella, jonka he ovat yhtiön osakasluetteloon ilmoittaneet tai julkaisemalla yhtiökokouskutsu hallituksen päättämässä valtakunnallisesti ilmestyvässä sanomalehdessä. Yhtiökokouskutsu julkaistaan myös Keslan kotisivuilla Internetissä. Osakkeenomistajan, joka haluaa käyttää puhe- ja äänivaltaa yhtiökokouksessa, on ilmoittauduttava yhtiölle kokouskutsussa mainittuna aikana, jonka on oltava aikaisintaan viisi päivää ja viimeistään kolme päivää ennen kokousta. Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valvoo ja ohjaa yhtiön toimintaa, päättää keskeisistä toimintaperiaatteista, tavoitteista ja strategiasta. Hallitus vahvistaa budjetin, toimintasuunnitelman ja tilinpäätöksen sekä osavuosikatsaukset. Hallitus päättää myös rahoitussopimuksista, taloudellisesti merkittävistä investoinneista ja kiinteän ja sijoitusomaisuuden ostoista tai myynneistä. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan ja vahvistaa johtoryhmän jäsenten nimitykset. Hallituksella on työjärjestys. 2.3.2007 pidetyssä Keslan varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäseniksi valittiin Jussi Kuutsa, Veli-Matti Kärkkäinen, Tapio Nikkanen, Esko Paajanen ja Eeva Punta. Yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Esko Paajanen ja varapuheenjohtajaksi Tapio Nikkanen. Keslan hallituksen viisi jäsentä; Jussi Kuutsa, Veli-Matti Kärkkäinen, Tapio Nikkanen, Esko Paajanen ja Eeva Punta; ovat yhtiöstä riippumattomia jäseniä. Lisäksi riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista ovat kolme jäsentä; Jussi Kuutsa, Tapio Nikkanen ja Eeva Punta. Toimitusjohtaja Jari Nevalainen osallistuu hallituksen kokouksiin käsiteltävien asioiden esittelijänä. Hallintojohtaja Marke Tyrväinen toimii hallituksen sihteerinä. 2.3.2007 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin hallituksen puheenjohtajan palkkioksi 27 000 euroa ja varapuheenjohtajan palkkioksi 19 500 euroa sekä hallituksen jäsenten palkkioksi 12 000 euroa toimikaudelta. Keslan vakituiseen henkilöstöön kuuluville ei makseta erillistä korvausta hallituksen jäsenyydestä. Vuonna 2007 pidettiin 13 hallituksen kokousta, joiden osallistumisprosentti oli 97 ja palkkioita hallitukselle maksettiin 87 000 euroa. Hallitus suorittaa arvion päättyvän kauden toiminnastaan hallituksen tammikuun kokouksessa. KESLAN HALLITUS Keslan hallitukseen kuuluu neljästä seitsemään varsinaista jäsentä, jonka toimikausi on yksi vuosi. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. TOIMITUSJOHTAJA JA JOHTORYHMÄ Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön juoksevasta hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Yrityksen johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja, hallintojohtaja, Kesälahden tehtaanjohtaja, markkinointijohtaja ja tuotantojohtaja. Johtoryhmä kokoontuu toimitusjohtajan johdolla normaalisti kerran kuukaudessa. Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa ja sen kullakin jäsenellä on operatiivinen vastuu oman vastuualueensa päivittäisistä operaatioista. Johtoryhmän tehtävänä 15

on operatiivisten toimintojen lisäksi varmistaa yhtiön toimintojen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittyminen ja ylläpito toimintaympäristömuutosten mukaisesti. TILINTARKASTAJA Yhtiössä on yhdestä kahteen varsinaista tilintarkastajaa. Varsinaisista tilintarkastajista yhden tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tarkastaja. Tilintarkastaja valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tilintarkastajan toimikausi käsittää valinnan tapahtuessa kulumassa olevan tilikauden ja hänen tehtävänsä päättyy vaalin jälkeisen ensimmäisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. 2.3.2007 pidetyssä Keslan varsinaisessa yhtiökokouksessa tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Ernst&Young Oy vastuullisena tilintarkastajana KHT Roger Nyqvist. Tilintarkastuspalkkiot vuonna 2007 olivat 46 000 euroa, mikä sisältää 8 000 euron arvosta palkkioita tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista. PALKITSEMINEN JA PALKKIOT Kesla Oyj:n henkilöstöllä on vuosittain erikseen määriteltävä palkitsemisjärjestelmä, jonka tarkastelu tapahtuu neljännesvuosittain hallituksen toimesta. Yhtiön toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä on henkilökohtainen tulospalkkiojärjestelmä, joka perustuu yhtiön tuloskehitykseen ja liikevaihdon kasvuun. Palkkion toteutumisen hyväksyy hallitus tilikausittain kerran vuodessa. Yhtiössä ei ole käytössä optiojärjestelmiä. Toimitusjohtajan palkka luontaisetuineen vuonna 2007 oli 153 000 euroa. Toimitusjohtajalla ei ole erillistä eläkesopimusta yhtiön puolesta. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kolme kuukautta. Yhtiön irtisanoessa sopimuksen astuu irtisanominen välittömästi voimaan ilman erillistä irtisanomisaikaa. Yrityksen päättäessä sopimuksen toimitusjohtajalle maksetaan kuuden kuukauden rahapalkkaa vastaava rahasumma. SISÄINEN VALVONTA, RISKIEN HALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS Hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillisiä valiokuntia. Yhtiön sisäisellä tarkastuksella on tavoitteena tunnistaa, analysoida ja hallita toimintaan liittyviä uhkia ja riskejä sekä samalla taata yrityksen tehokas toiminta. Keslan hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan sisäisen valvonnan periaatteet. Sisäinen tarkastus on järjestetty siten, että hallitus nimittää vuosittain sisäisen tarkastuksen suorittajiksi yhdestä kahteen yhtiöstä riippumatonta henkilöä, jotka voivat olla hallituksen jäseniä. Sisäinen tarkastus raportoi hallitukselle puolivuosittain ja tarvittaessa. Rahoitukseen liittyvien ja operatiivisen toiminnan riskien hallintaan on laadittu toimintaohjeet, joiden noudattamista valvotaan päivittäisessä operatiivisessa työssä. SISÄPIIRIHALLINTO Yhtiö noudattaa Helsingin Pörssin sisäpiiriohjetta. Yhtiöllä on sekä julkinen että yrityskohtainen sisäpiiri ja lisäksi tarvittaessa myös hankekohtainen sisäpiiri. Sisäpiiriohje on sisäpiiriläisten tiedossa ja muutoksista tiedotetaan sisäpiiriläisille. Sisäpiiriin kuuluville henkilöille lähetetään säännöllisin väliajoin sisäpiirirekisteriote tarkastettavaksi. Yhtiö edellyttää, että sen kaikki sisäpiiriläiset toimivat sisäpiirisäännösten edellyttämällä tavalla. Yhtiön julkista sisäpiirirekisteriä ylläpitää Suomen Arvopaperikeskus Oy SIRE- järjestelmässään. Julkiseen sisäpiiriin kuuluvat yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastaja ja johtoryhmän jäsenet. Pysyviin yrityskohtaisiin sisäpiiriläisiin kuuluvat henkilöt, jotka työtehtäviensä vuoksi saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa. Yritys ylläpitää itse rekisteriään pysyvistä yrityskohtaisista sisäpiiriläisistään. Myydessään tai ostaessaan yhtiön osakkeita yhtiön sisäpiiriläisten on pyydettävä arviota mahdollisen sisäpiiritiedon olemassaolosta yhtiön sisäpiirivastaavalta. Kesla Oyj:n sisäpiiriläisille suositellaan ainoastaan pitkäaikaisia, yli kuuden kuukauden, sijoituksia yhtiön osakkeisiin. Lyhyempi kaupankäynti on sallittu ainoastaan yhtiön sisäpiirivastaavan luvalla. Sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa 30 vuorokautta ennen tilinpäätöksen ja 21 vuorokautta ennen neljännesvuositulosten julkistamista. Yhtiön sisäpiirivastaava on hallintojohtaja. Yhtiö siirtyi arvo-osuusjärjestelmään vuoden 1998 aikana. Sisäpiiriohje on otettu käyttöön 1.3.2000. Lakisääteisen tilintarkastajan rooli on selvittää, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot sekä se on laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. 16

Kesla Oyj:n johtoryhmä Kuvassa vasemmalta Mikko Lehikoinen, Marke Tyrväinen, Esko Paajanen, Martti Haverinen, Jari Nevalainen ja Paavo Hopponen JARI NEVALAINEN, S. 1966 Diplomi-insinööri, Kauppatieteiden kandidaatti Toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsen ja johtoryhmän puheenjohtaja maaliskuusta 2001 alkaen Osakkeenomistus yhtiössä: 17 300 kpl Kesla A-osakkeita* MIKKO LEHIKOINEN, S. 1975 Metsänhoitaja Markkinointijohtaja ja johtoryhmän jäsen huhtikuusta 2003 alkaen Osakkeenomistus yhtiössä: 1 550 kpl Kesla A-osakkeita* MARTTI HAVERINEN, S. 1950 Diplomi-insinööri Tehtaanjohtaja Kesälahden tehdas ja johtoryhmän jäsen tammikuusta 2002 alkaen Osakkeenomistus yhtiössä: 1 830 kpl Kesla A-osakkeita* MARKE TYRVÄINEN, S. 1969 Kauppatieteiden maisteri Hallintojohtaja tammikuusta 2008 alkaen; talousjohtaja 2000 2004, talous- ja henkilöstöjohtaja 2005 2007; ja johtoryhmän jäsen elokuusta 1999 alkaen. Osakkeenomistus yhtiössä: 2 550 kpl Kesla A-osakkeita* PAAVO HOPPONEN, S. 1961 Diplomi-insinööri Tuotantojohtaja ja johtoryhmän jäsen huhtikuusta 2007 alkaen *Osaketiedot 31.12.2007 tilanteen mukaisesti. 17

KONSERNIN TULOSLASKELMA 1000 LIITETIETO 1.1.-31.12.2007 1.1.-31.12.2006 Liikevaihto 46 842 33 790 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 185 66 Liiketoiminnan muut tuotot 4 114 429 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -24 163-16 675 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 6-11 463-8 751 Poistot 7-1 036-706 Liiketoiminnan muut kulut 5-5 403-3 950 Liikevoitto 5 077 4 202 Rahoituskulut (netto) 9-342 -141 Voitto ennen veroja 4 734 4 060 Tuloverot 10-1 241-1 125 Tilikauden voitto 11 3 493 2 935 Jakautuminen Emoyrityksen omistajille 3 493 2 935 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos, euroa 1,03 0,87 KONSERNIN TASE Konsernitilinpäätös, IFRS 1000 LIITETIETO 31.12.2007 31.12.2006 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 12 7 681 5 097 Liikearvo 360 - Muut aineettomat hyödykkeet 12 192 107 Myytävissä olevat sijoitukset 32 17 Laskennalliset verosaamiset 16 150 96 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 13 12 382 7 760 Myyntisaamiset ja muut saamiset 14 8 318 7 045 Rahavarat 15 656 929 VARAT YHTEENSÄ 29 770 21 052 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 17 1 917 1 917 Ylikurssirahasto 6 6 Kertyneet voittovarat 10 146 8 272 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 12 069 10 195 Pitkäaikaiset velat Laskennallinen verovelka 16 727 554 Varaukset 18 180 170 Korolliset velat 19 8 235 4 206 Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat 20 6 130 4 442 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 142 72 Lyhytaikaiset korolliset velat 19 2 287 1 413 VELAT YHTEENSÄ 17 701 10 858 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 29 770 21 052 18

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Liiketoiminnan rahavirta Asiakkailta saadut maksut 46 673 32 215 Tavaroiden ja palvelujen toimittajille ja henkilöstölle suoritetut maksut -43 627-28 973 Maksetut korot -340-125 Maksetut verot -1 280-1 574 Liiketoiminnan rahavirta 1 426 1 543 Investointien rahavirta Tytäryhtiön hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla -1 571 - Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -3 277-2 208 Investointiavustukset 299 398 Investointien rahavirta -4 550-1 810 Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot 6 713 2 869 Lainojen takaisinmaksut -2 178-904 Maksetut osingot -1 684-1 346 Rahoituksen rahavirta 2 851 619 Rahavarojen muutos -273 352 Rahavarat tilikauden alussa 929 577 Rahavarat tilikauden lopussa 656 929 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 1000 Osakepääoma Ylikurssirahasto Kertyneet Sijoitetun vapaan Yhteensä voittovarat oman pääoman rahasto Oma pääoma 1.1.2007 1 917 6 8 272 10 195 Osingonjako -1 684-1 684 Omien osakkeiden luovutusvoitto 22 44 66 Tilikauden voitto 3 493 3 493 Muuntoerot -1-1 31.12.2007 1 917 6 10 102 44 12 069 1000 Osakepääoma Ylikurssirahasto Kertyneet Yhteensä voittovarat Oma pääoma 1.1.2006 1 917 6 6 683 8 606 Osingonjako -1 346-1 346 Tilikauden voitto 2 935 2 935 31.12.2006 1 917 6 8 272 10 195 Jakokelpoisten varojen laskelma: 1000 31.12.2007 Kertyneet voittovarat 10 102 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 44 Jakokelpoiset varat yhteensä 10 146 Sidotun oman pääoman osuus koko omasta pääomasta on 16 %. 19

KONSERNIN IFRS:N MUKAISET LIITETIEDOT 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Perustiedot Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, valmistukseen ja markkinointiin erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee puunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. Konsernin emoyritys on Kesla Oyj. Emoyrityksen kotipaikkakunta on Joensuu ja sen rekisteröity osoite on Kuurnankatu 24, 80100 Joensuu. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.kesla.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista edellä mainitussa osoitteessa. Tilinpäätöksen laatimisperusta Kesla-konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti noudattaen 31.12.2007 voimassa olevia säännöstöjä. Konsernin siirtymäpäivä IFRS:ään oli 1.1.2004. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintahintoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattuja rahoitusvaroja ja -velkoja. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätös sisältää Kesla Oyj:n ja kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet yrityksen äänivallasta tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Emoyhtiön perustamat tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhtiöiden perustamisesta lähtien. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, voitonjako ja realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä. Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen väliset liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty kirjanpidossa alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, sillä nämä hankinnat eivät sisälly IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset -standardin soveltamisalaan. Hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan liikearvoksi. Ulkomaanrahan määräiset erät Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset erät kirjataan euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset saamiset ja velat on arvostettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja saamisten kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tytäryhtiön yhdistämisperiaate Ulkomaalaisen tytäryhtiön tuloslaskelman erät on muutettu konsernitilinpäätöksessä yhdistelemistä varten Suomen rahan määräisiksi käyttäen tilikauden keskikurssia ja tase-erät tilinpäätöspäivän kurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. Tuloverot Konsernin verot sisältävät konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat veronoikaisut sekä laskennallisen verosaamisen ja verovelan muutoksen. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Laskennallinen vero lasketaan kaikista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista. Konserniyhtiöiden verotuksellisesta tappiosta lasketaan verosaaminen vain siihen määrään asti kuin niitä arvioidaan voitavan tulevaisuudessa hyödyntää. Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Hankintamenoon sisällytetään lisäksi muut välittömästi hankinnasta johtuvat menot, kuten asiantuntijoiden palkkiot. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot Tutkimusmenot kirjataan tilikauden kuluiksi. Pääosa konsernin kehitysmenoista ei täytä IAS 38 -standardin kriteereitä ja ne kirjataan vuosikuluiksi. Se osa kehitysmenoista, joka kohdistuu uusiin kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisiin 20