EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013 517 artiklan nojalla FI FI
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HYVÄKSYTTÄVÄN PÄÄOMAN JA OMIEN VAROJEN VÄLINEN ERO... 3 3. KÄSITTEEN HYVÄKSYTTÄVÄ PÄÄOMA SOVELTAMISALA... 4 4. KÄSITTEEN HYVÄKSYTTÄVÄ PÄÄOMA ASIANMUKAISUUS... 5 5. PÄÄTELMÄT... 5 2
1. JOHDANTO Sijoituspalveluyrityksiin, joilla on rajoitetusti sijoituspalveluja, sovellettavat pääomavaatimukset, laitoksen rahoitusalan ulkopuolisten huomattavien omistusosuuksien vakavaraisuuskohtelu sekä suurten asiakasriskien ja niitä koskevien rajoitusten määritelmä perustuivat 31. joulukuuta 2013 saakka käsitteeseen omat varat. 1 Omien varojen määritelmä korvattiin 1. tammikuuta 2014 hyväksyttävän pääoman määritelmällä, jota käytetään edellä mainituilla aloilla. Kyseisiä aloja säännellään luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista 26. kesäkuuta 2013 annetulla asetuksella (EU) N:o 575/2013 (jäljempänä vakavaraisuusasetus ). Hyväksyttävän pääoman määritelmä otettiin käyttöön ilman vaikutustenarviointia. Uuden järjestelmän täytäntöönpanoon sovelletaan kuitenkin kolmen vuoden siirtymäkautta (joka päättyy 31. joulukuuta 2016) 2, ja uudelleentarkastelu on tarpeen ennen kuin täysimääräinen täytäntöönpano alkaa. Tämä kertomus täyttää vakavaraisuusasetuksen 517 artiklassa säädetyn velvoitteen, jonka mukaan komissio tarkastelee vakavaraisuusasetuksen toisen osan III osaston ja neljännen osan yhteydessä sovellettavan hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuutta ja laatii siitä kertomuksen, jonka se toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle mahdollisine lainsäädäntöehdotuksineen. Kertomus perustuu lausuntoon, jonka Euroopan pankkiviranomainen (EPV) antoi yhteistyössä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa 17. helmikuuta 2015. 3 2. HYVÄKSYTTÄVÄN PÄÄOMAN JA OMIEN VAROJEN VÄLINEN ERO Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 71 alakohdalla otettiin käyttöön uusi pääomapohja, jota kutsutaan hyväksyttäväksi pääomaksi sovellettaessa kyseisen asetuksen toisen osan III osastoa, neljättä osaa ja 97 artiklaa. Kyseisen artiklan mukaan hyväksyttävä pääoma määritellään ensisijaisen pääoman (T1) ja toissijaisen pääoman (T2) summaksi. Hyväksyttäväksi pääomaksi tunnustetun toissijaisen pääoman (T2) määrä saa kuitenkin olla siirtymäkauden päätyttyä enintään yksi kolmasosa ensisijaisesta pääomasta (T1). 4 1 Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 118 alakohta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1). 2 Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 494 artikla (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1). 3 EPV:n lausunto The review of the appropriateness of the definition of 'eligible capital' pursuant to Article 517 of Regulation (EU) N. 575/2013, 17. helmikuuta 2015. 4 Huomattavien omistusosuuksien laskennassa käytettävä hyväksyttävän pääoman määritelmä eroaa hieman muihin tarkoituksiin käytetystä määritelmästä. 3
Käsite hyväksyttävä pääoma on siten rajoittavampi kuin käsite omat varat, mikä johtuu siitä, että toissijaisen pääoman (T2) instrumentteja, jotka ylittävät yhden kolmasosan kynnysarvon, ei voida katsoa hyväksyttäväksi pääomaksi. 5 Sen sijaan toissijaisen pääoman (T2) sisällyttämiselle omiin varoihin, jotka koostuvat ensisijaisen pääoman (T1) ja toissijaisen pääoman (T2) summasta, ei ole asetettu rajoituksia. 6 Käsite hyväksyttävä pääoma otettiin käyttöön vakavaraisuusasetuksella, jotta luottolaitoksilla ja sijoituspalveluyrityksillä olisi vähemmän kannustimia sääntelyrajoitusten vähentämiseen laskemalla liikkeeseen vain toissijaista pääomaa (T2) (esim. täydentävä toissijainen pääoma mahdollistaisi sen, että laitokset voivat kasvattaa vastapuoliin liittyvien vastuidensa kokoa tai huomattavien omistusosuuksiensa volyymia helpommin kuin laskemalla liikkeeseen ensisijaista pääomaa). Toissijaisen pääoman (T2) laatu on alhaisempi kuin ensisijaisen pääoman (T1). Ensisijaista pääomaa (T1) käytetään tappioiden vaimentamiseen toiminnan jatkuvuuden tilanteessa (going concern), kun taas toissijaista pääomaa (T2) voidaan käyttää tappioiden vaimentamiseen vain toiminnan päättymisen tilanteessa (gone concern). 3. KÄSITTEEN HYVÄKSYTTÄVÄ PÄÄOMA SOVELTAMISALA Hyväksyttävä pääomaa on käytetty 1. tammikuuta 2014 alkaen pääomapohjana seuraavia tarkoituksia varten: 1. Rahoitusalan ulkopuolisten huomattavien omistusosuuksien vakavaraisuuskohtelun määrittely. Uudessa järjestelmässä vakavaraisuusasetuksen 89 artiklassa tarkennetaan, että toimivaltaisten viranomaisten on sovellettava vaihtoehtoisesti kahta eri vakavaraisuuskäsittelytapaa rahoitusalan ulkopuolista toimintaa harjoittavissa yrityksissä oleviin huomattaviin omistusosuuksiin: kielletään i) kaikki huomattavat omistusosuudet, jotka ovat yli 15 prosenttia laitoksen hyväksyttävästä pääomasta, ja ii) huomattavien omistusosuuksien kokonaismäärä, joka on yli 60 prosenttia laitoksen hyväksyttävästä pääomasta, sovelletaan 1 250 prosentin riskipainoa 15 ja 60 prosentin kynnysarvot ylittäviin määriin. 2. Sijoituspalveluyrityksiin, joilla on rajoitetusti sijoituspalveluja, sovellettavien pääomavaatimusten määrittely. Vakavaraisuusasetuksen 97 artiklassa säädetään, että kyseisen asetuksen 95 artiklan 1 kohdassa, 96 artiklan 1 kohdassa ja 4 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan c alakohdassa tarkoitetuilla sijoituspalveluyrityksillä on oltava hyväksyttävää pääomaa vähintään yksi neljäsosa edellisen vuoden kiinteistä yleiskustannuksista. 3. Suuren asiakasriskin määritelmä. Vakavaraisuusasetuksen 392 artiklassa säädetään, että laitoksen vastuuta, joka liittyy yhteen vastapuoleen, pidetään suurena 5 Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 71 alakohta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1). 6 Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 118 alakohta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1). 4
asiakasriskinä, kun sen arvo on vähintään 10 prosenttia laitoksen hyväksyttävästä pääomasta. 4. Enimmäismäärä, jota laitosten vastuu, joka liittyy yhteen vastapuoleen, ei saa ylittää. Vakavaraisuusasetuksen 395 artiklassa säädetään, että laitoksen vastuu, joka liittyy yhteen vastapuoleen, ei saa olla yli 25 prosenttia laitoksen hyväksyttävästä pääomasta. Vakavaraisuusasetuksen 494 artiklan mukaisesti hyväksyttävän pääoman määritelmän täytäntöönpanoon sovelletaan kolmen vuoden siirtymäjärjestelmää, joka alkoi vuonna 2014. Kun vuonna 2014 luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten hyväksyttävään pääomaan voi vielä sisältyä toissijaista pääomaa (T2) enintään 100 prosenttia ensisijaisesta pääomasta (T1), vuonna 2015 vastaava määrä on enintään 75 prosenttia ja vuonna 2016 enintään 50 prosenttia. Kun siirtymäkausi on päättynyt, EU:n järjestelmässä rajoitetaan hyväksyttävään pääomaan sisältyvän toissijaisen pääoman (T2) määrä yhteen kolmasosaan ensisijaisesta pääomasta (T1), mikä lähentää unionin vaatimuksia äskettäin julkaistuihin suurta asiakasriskiä koskeviin Baselin vaatimuksiin, joilla toissijainen pääoma (T2) jätetään suuria asiakasriskejä koskevan järjestelmän soveltamisalan ulkopuolelle. 7 4. KÄSITTEEN HYVÄKSYTTÄVÄ PÄÄOMA ASIANMUKAISUUS Euroopan pankkiviranomaista ja kansallisia viranomaisia on kuultu tietojen keräämiseksi uuden järjestelmän vaikutuksesta laitoksiin. Hyväksyttävän pääoman ensimmäisen soveltamisvuoden aikana saatu kokemus ei tuonut esiin erityisiä ongelmia. EPV totesi lausunnossaan, ettei sen tiedossa ole ongelmia, joita laitokset olisivat ilmoittaneet kohdanneensa määritelmän käytössä, eikä empiiristä näyttöä, josta voitaisiin päätellä, että suuria asiakasriskejä koskevan järjestelmän uudella tiukemmalla pääomapohjalla olisi merkittävä haitallinen vaikutus laitosten vastuisiin. Arvioinnin tulokset perustuvat kuitenkin tähän asti saatuun rajalliseen kokemukseen. Uutta järjestelmää on sovellettu vuodesta 2014, ja se pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön vasta vuonna 2016. Varsinainen tiedonkeruu voidaan suorittaa vasta siirtymäkauden päätyttyä. 5. PÄÄTELMÄT Käytettävissä olevien tietojen analyysi ei ole tuonut esiin mitään erityiskysymyksiä, jotka voivat kyseenalaistaa hyväksyttävän pääoman määritelmän käytön asianmukaisuuden sovellettaessa vakavaraisuusasetuksen toisen osan III osastoa, neljättä osaa ja 97 artiklaa. Tämän vuoksi vaikuttaa siltä, ettei tässä vaiheessa ole syytä esittää nykyistä järjestelmää muuttavia lainsäädäntöehdotuksia. Komissio yhteistyössä Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) kanssa seuraa kuitenkin edelleen uuden järjestelmän soveltamista ja pohtii kerättyjen tietojen perusteella, olisiko hyväksyttävän pääoman määritelmä pidettävä voimassa. 7 BCBS, Supervisory framework for measuring and controlling large exposures, huhtikuu 2014. Saatavilla osoitteessa http://www.bis.org/publ/bcbs283.pdf. 5
Kokemus, jota toimivaltaiset viranomaiset saavat hyväksyttävän pääoman määritelmän täytäntöönpanosta siirtymäkauden aikana, toimii perustana komission harkitessa, olisiko nykyiseen järjestelmään aiheellista tehdä muutoksia. 6