Vuosikertomus 2009 Vuosikertomus 2009 1
visio Oulun Seudun Sähkö on alan innovatiivinen edelläkävijä, jonka jäsenet ja asiakkaat kokevat hyötyvänsä osuus toimintamallista ja kilpailukykyisistä hinnoista. Olemme luotettava yhteistyökumppani, joka on laajasti ja onnistuneesti hyödyntänyt verkostoitumisen mahdollisuudet. Yhtiö on panostanut hallittuun kasvuun ja henkilöstön ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. OULUN SEUDUN SÄHKÖN Vuosikertomus 2009 Oulun Seudun Sähkö / Voimatie 2, 90440 Kempele Toteutus Viestintätoimisto Hyvä Juttu ja Henna Raitala / Valokuvat Timo Heikkala / Kirjapaino Painotalo Seiska Oy Kansi Maarit ja Tommi Suni ostivat vuonna 2001 omakotitalon Kempeleestä ja liittyivät kesällä 2007 Kempeleen Energiaosuuskuntaan. Näin perhe hyötyy Oulun Seudun Sähkön jäsenasiakkailleen tarjoamista eduista. Kuvassa äidin ja isän kanssa perheen neljästä lapsesta nuorin, Aliisa.
Sisältö Oulun Seudun Sähkö 2 Toimitusjohtajan katsaus 6 Sähköosuuskunnan jäsenyys 8 Sähkönsiirto 10 Sähköntuotanto 12 Kaukolämpö 14 Hallinto 16 Tilinpäätökseen liittyviä tietoja Konsernituloslaskelma 20 Konsernitase 2 1 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön tuloslaskelma 22 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön tase 23 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n tuloslaskelma 24 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n tase 25 Oulun Seudun Lämpö Oy:n tuloslaskelma 26 Oulun Seudun Lämpö Oy:n tase 27 Konsernirahoituslaskelma 28 Sanasto 29 Oulun Seudun Sähkön nimestä Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähköstä käytetään tässä vuosikertomuksessa myös nimeä Keskusosuuskunta. Oulun Seudun Sähkö -konsernista käytetään tässä vuosikertomuksessa myös nimeä Oulun Seudun Sähkö tai konserni. Vuosikertomus 2009 1
2 Oulun Seudun Sähkö Oulun Seudun Sähkön omistus ja toiminta perustuvat verkostoitumiseen.
Oulun seudun sähkö Konsernin rakenne ja toiminta Oulun Seudun Sähkö on energia-alalla toimiva keskusosuuskunta, joka tarjoaa toiminta-alueensa asiakkaille sähkönsiirtoa ja kaukolämpöä. Lisäksi sillä on sähköntuotantoa ja se on mukana sähkön vähittäiskaupassa osakkuusyhtiöidensä kautta. Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö on konsernin emoyhtiö, jonka omistaa 12 jäsenosuuskuntaa ja kolme muuta yhteisöä. Tytäryhtiöitä ovat Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy ja Oulun Seudun Lämpö Oy. Toimiva konsernirakenne Oulun Seudun Sähkö omistaa sähköverkon toimialueellaan, hallinnoi itse sähköntuotanto-osuuksiaan ja hoitaa muun muassa tytäryhtiöidensä asiakaspalvelun ja hallinnon. Yritys on osakkaana Energiapolar Oy:ssä, joka on toimitusvelvollinen sähkönmyyjä Oulun Seudun Sähkön toimialueella. Sähköntuotanto tapahtuu kokonaan osakkuusyhtiöiden kautta. Pääasiassa uusiutuviin energialähteisiin perustuva tuotanto on Suomessa ja Norjassa. Verkkopalvelut Oy siirtää sähköä kahdeksassa Oulun ympäristökunnassa. Yhtiö vastaa sähköverkon käytöstä, suunnittelusta, rakennuttamisesta, mittaroinnista ja siirtotoimintaan liittyvästä asiakaspalvelusta. Sähköverkon kunnossapidossa ja rakentamisessa käytetään yhteistyökumppaneiden palveluja. Oulun Seudun Lämpö Oy tar joaa kaukolämpöpalveluja Oulun talousalueella. Osa lämmöstä tuotetaan omissa laitoksissa, osa ostetaan. Yhtiö lisää kotimaisten biopolttoaineiden käyttöä lämpölaitoksissaan bioenergiaohjelman mukaisesti yhteistyössä toimi alueen kuntien kanssa. Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy sähkönsiirto 15 henkilöä Verkostoituminen vahvuutena Eri liiketoiminta-alueilla toimintoja kehitetään yhteistyötahojen kanssa, ja konserni keskittyy ydinosaamiseensa. Yhteistyöllä löydetään uusia toimintamahdollisuuksia, jolloin asiakkaille voidaan tarjota yhä laadukkaampia palveluja. Oulun Seudun Sähköllä on laaja yhteistyöverkosto. Vuonna 2009 se laajeni polttoaineiden hankintaan, kun konsernista tuli Vapo Oy:n yksi omistaja Suomen Energiavarat Oy:n osakkaana. Tuulivoimahankkeita kehitetään yhdessä usean toimijan kanssa. Oulun Seudun Sähkö on myös Fennovoima Oy:n osakkaana mukana ydinvoimalahankkeessa. konsernirakenne Oulun Seudun Sähkö konsernijohto sähköverkon omistus sähköntuotanto palvelut 15 henkilöä Oulun Seudun Lämpö Oy kaukolämpö 10 henkilöä Oulun Seudun Lämpö Oy on mukana useissa Pohjois-Pohjanmaan energiastrategiaa tukevissa tutkimusja kehityshankkeissa. Tällaisia ovat esimerkiksi liiketoiminnallisesti kannattavan biokaasulaitoksen toteutusselvitys ja bioenergiatoimitusverkon tutkimus- ja kehitysprojekti. Asiakaspalvelu uudistuu Oulun Seudun Sähkö uusii tietojärjestelmäänsä osana pohjoissuomalaista yhteishanketta, jonka osia ovat muun muassa asiakaspalvelu ja laskutus. Samalla kaukolämmön, sähkönsiirron ja -myynnin asiakaspalvelut yhdistyvät. Kotitalouksien ja yritysten käyttöön tulee aiempaa monipuolisemmat sähköiset palvelut. < Kahdentoista jäsenosuuskunnan toimintaa ohjaavat niiden hallitukset. Ilkka Korpela on Kempeleen Energiaosuuskunnan, Minna Närhi Oulunsalon ja Tapani Matinolli Ängeslevän Sähköosuuskunnan hallituksen jäsen. Vuosikertomus 2009 3
Oulun seudun sähkö Kun etäluettavat mittarit ja uusi asiakastietojärjestelmä otetaan käyttöön, asiakas voi seurata sähkönkulutustaan ja säästötoimenpiteidensä vaikutuksia sähköisen palvelun kautta. Etäluettaviin sähkömittareihin siirrytään vuosien 2010 2012 aika na. Energiansäästöneuvontaa lisätään osana valtakunnallista energiansäästö tavoitetta. Yritysmuotona osuuskunta Oulun seudulla toimivista pienistä alueellisista sähköosuuskunnista muodostettiin vuonna 1921 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö. Sähköalan murrosvaiheissa osuuskunta on osoittautunut edelleen hyväksi yritysmuodoksi. Nykyisin kaikki liiketoiminta on keskitetty Keskus osuuskuntaan. Osuuskuntaperiaatteiden mukaisesti voittoja ei tulouteta ulkopuolelle, vaan niillä kehitetään liiketoimintoja. Toimialueen asiakkaat, yritykset ja kunnat hyötyvät osuuskunnan harjoittamasta kilpailukykyisestä hinnoittelusta ja verkoston jatkuvasta kehittämisestä. Tuloksellinen toiminta mahdollistaa myös jäsenetujen tarjoamisen sekä toimialueen järjestöjen ja harrastusten tukemisen. Oulun Seudun Sähkö energia-alan arvoketjussa Polttoaineet Tuotanto Siirto Myynti Energian käyttö Oulun Seudun Lämpö Oy Omistus 100 % Kaukolämpötoiminta Asiakkaat Kymppivoima Oy Omistus 4,1 % Vesi-, tuuli- ja ydinvoima Kymppivoima Hydro Oy Omistus 22 % Pienvesivoima Svartisen Holding AS Omistus 15,6 % Vesivoima Lapin Sähkövoima Oy Omistus 6,4 % Vesivoima Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Omistus 100 % Verkonhaltija, suunnit telu, rakennuttaminen, käyttö Eltel Networks Pohjoinen Oy Omistus 15 % Sähkö- ja tele verkkojen rakentaminen ja kunnossapito Energiapolar Oy Omistus 12,9 % Sähköenergian myynti Energiameklarit Oy Omistus 7,6 % Sähkökauppa- ja sähkömarkkinapalvelut Oy Alholmens Kraft Ab Omistus 3,6 % Biosähkö Propel Voima Oy Omistus 15 % Tuulivoima Pohjois-Suomen Energiatieto Oy Omistus 14,2 % Asiakaspalvelu- ja toiminnanohjausjärjestelmän hallinnointi Pohjois-Suomen Voima Oy Omistus 26 % Fennovoiman ydinvoimahanke Vapo Oy Omistus 6,7 % Suomen Energiavarat Oy:n kautta Turve, biopolttoaineet, pelletti, sähkö ja lämpö Arvoketju kuvaa hyödykkeen vaiheittaista jalostumista valmiiksi tuotteeksi. Jokainen vaihe nostaa tuotteen arvoa. 4 Oulun Seudun Sähkö
Oulun seudun sähkö Jäsenyys ja asiakkuus Alatemmeksen Sähköosuuskunta Kempeleen Energiaosuuskunta Limingan Sähköosuuskunta Muhoksen Sähköosuuskunta Oulunsalon Sähköosuuskunta Salonpään Sähköosuuskunta Sähköosuuskunnat 1) Sähköosuuskunta Lumi Temmeksen Sähköosuuskunta Tyrnävän kirkonkylän Sähköosuuskunta Utajärven Sähköosuuskunta Vaalan Sähköosuuskunta Ängeslevän Sähköosuuskunta Jäsenyys 2) Asiakkaat Asiakkuus ja jäsenetu Lämmönmyynti Asiakkuus Sähkönsiirto Asiakkuus ja jäsenetu Sähkönmyynti Oulun Seudun Lämpö Oy Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Energiapolar Oy 1) Sähköosuuskunnat ovat Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön jäsenosuuskuntia. Lisäksi Keskusosuuskunnan yhteisöjäseniä ovat Limingan ja Tyrnävän osuusmeijerit sekä Kempeleen kunta. 2) Edellyttää henkilöasiakkuutta Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:ssä. Vuosi lyhyesti Liikevaihto (1 000 euroa) 2009 2008 Oulun Seudun Sähkö -konserni 28 694 30 345 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö 18 142 21 062 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy 8 842 8 392 Oulun Seudun Lämpö Oy 6 872 5 709 Tilikauden tulos (1 000 euroa) Oulun Seudun Sähkö -konserni 2 215 5 486 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö 533 4 254 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy 112 116 Oulun Seudun Lämpö Oy 676 144 Investoinnit (1 000 euroa) Oulun Seudun Sähkö -konserni 25 964 6 166 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö 22 825 5 033 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy 22 21 Oulun Seudun Lämpö Oy 3 117 1 112 Asiakkaat Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy 26 994 26 796 Oulun Seudun Lämpö Oy 766 723 Energiamäärät (GWh) Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n sähkönsiirto 450 440 Oulun Seudun Sähkön tuotanto 244 292 Oulun Seudun Lämpö Oy:n lämpöenergian myynti 126 119 Vuosikertomus 2009 5
Toimitusjohtajan katsaus Visio ohjaa toimintaamme Oulun Seudun Sähkön visioon perustuvat liiketoiminnan tavoitteet ohjaavat toimintaamme. Tärkeintä on tuottaa kannattavasti asiakkaillemme ja jäsenillemme laadukkaat ja kilpailukykyiset palvelut. Oulun Seudun Sähkön toimialoja ovat sähkönsiirto, sähköntuotanto ja kaukolämpö. Olemme mukana myös sähkönmyynnissä. Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö on toisen asteen osuuskunta, jonka jäsenistön muodostavat pääasiassa kahdeksan kunnan alueella toimivat alueelliset sähköosuuskunnat. Niiden jäsenet ovat jäsenasiakkaitamme. Kaikki liiketoiminta on keskitetty keskusosuuskuntaan. Jäsenosuuskunnat ovat hallinnollisia toimijoita. Kuluttajaosuuskunnan perustehtävä on tuottaa jäsenistölle edullisia palveluja ja kasvattaa osuuskunnan arvoa. Tätä tehtävää keskusosuuskunta hoitaa yhdessä tytär- ja osakkuusyhtiöidensä kanssa. Toiminta-ajatuksen periaatteet kiteytyvät visiossamme ja siihen pohjautuvissa vuosien 2008 2010 liiketoimintatavoitteissa ja toimen piteissä. Konsernille yhteisten tavoitteiden lisäksi kullekin liiketoiminnalle, sähkönsiirrolle, sähköntuotannolle ja kaukolämmölle, on asetettu omat tavoitteensa. Jäsenedut keskeisiä Viime vuosina olemme aktiivisesti pyrkineet nostamaan jäsenosuuskuntiemme jäsenmääriä ja konkretisoimaan jäsenomistuksen hyötyä. Keskeinen työväline on ollut sähkö- 6 Oulun Seudun Sähkö
Toimitusjohtajan katsaus energian ja kaukolämmön jäsenalennuksien nostaminen asteittain 0,17 sentistä 1,00 senttiin kilowattitunnilta. Jäsenmäärä on noussut noin kolmesta tuhannesta neljääntoista tuhanteen ja jäsenistön saama jäsenetu noin 1,8 miljoonaan euroon vuodessa. Jäsenedun kokonaismäärä kasvaa jatkossa jäsenistön määrän kasvaessa. Jäsenalennuksen korotusta ei ole nyt suunnitteilla. Kannattavuudesta huolehdittava jatkuvasti Sähkön siirtohinnoittelussa tavoitteemme olla noin kymmenen edullisimman toimijan joukossa on toteutunut. Kustannustason nousun ja suurten investointien vuoksi siirtohintoja jouduttiin nostamaan vuoden 2010 alussa noin 10 prosenttia. Edellinen korotus oli vuonna 1998. Liiketoimintaan kohdistuu jatkossakin hintapaineita, kuten kantaverkkomaksujen ja häviösähkökustannusten nousua. Silti uskomme pysyvämme edelleen tavoitteessamme. Kaukolämmön hinnoittelua ohjaavat käytettävissä olevat energialähteet ja liiketoiminnalle asetettu tuottovaatimus. Edelleen jatkuvan bioenergiaohjelman mukaisesti olemme jo nostaneet merkittävästi puuenergian ja turpeen osuutta kaukolämmön energialähteinä. Vuonna 2009 kaukolämpötoiminnan kannattavuus nousi tavoite tasolle. Kannattavuuden säilyttäminen kohtuullisena edellyttää lämmön tuotantoyksiköiden kustannustehokasta käyttöä ja aktiivista hinnoittelua. Siksi polttoaineiden hinnanmuutoksiin reagoidaan nopeasti. Lama vaikutti kannattavuuteen Konsernin kannattavuus putosi vuonna 2009 selvästi edellisvuoden ennätystuloksesta, kun sähköntuotannon kannattavuus heikkeni merkittävästi. Taantuma pudotti sähkön markkinahintaa ja Norjan vesivoiman tuotantoa siirrettiin tuleville vuosille säästämällä vettä altaisiin. Sähkönsiirron ja kaukolämmön kannattavuus oli tavoitteiden mukainen. Vuonna 2010 konsernin kannattavuuden odotetaan paranevan edelliseen vuoteen verrattuna. Osakkaaksi uudelle toimialalle Liiketoimintoja ei ole toistaiseksi onnistuttu laajentamaan tavoitteiden mukaisesti. Kaukolämpö on laajentunut uusille alueille Iissä ja Limingassa. Tavoitejaksolla uutta sähköntuotantoa ei ole saatu hankittua suunnitellulla tavalla. Sähkönsiirrossa kasvu on ollut pelkästään sisäistä. Vuonna 2009 tehtiin huomattava toimialajärjestely, kun Oulun Seudun Sähköstä tuli välillisesti yksi Vapo Oy:n omistaja. Useat energiayhtiöt perustivat Suomen Energiavarat Oy:n, joka osti Metsäliiton omistaman 49,9 prosentin osuuden Vapon osakkeista. Enemmistöosakkaaksi jäi edelleen Suomen valtio 50,1 prosentin osakeosuudellaan. Vapo Oy:n kautta osallistumme aktiivisesti bioenergian käytön kehittämiseen, joka onkin yksi Suomen ilmasto- ja energiastrategian kulmakiviä. Tulevia painotuksia Vuoden 2010 aikana käsitellään strategiaa ja määritellään liiketoimintatavoitteet tuleville vuosille. Visio on sama, mutta toimintaympäristön jatkuva muutos tuo uusia tavoitteita ja painotuksia. Mukana on myös nykyisiä tavoitteita päivitettynä. Monopoliaseman historiasta johtuen energiayritysten toiminta on perinteisesti painottunut teknisiin ja tuotannollisiin asioihin. Muutosta tapahtuu kuitenkin koko ajan yhä asiakaslähtöisempään suuntaan. Asiakkaat ovat entistä hintatietoisempia, kilpailuttavat ja haluavat uusia palvelumuotoja. Myös yhteiskunnallinen ympäristötietoisuus kasvaa ja asettaa haasteita palvelun tarjontaan. Vuoden 2010 aikana Oulun Seudun Sähkö ottaa käyttöön uuden asiakaspalvelu- ja toiminnanohjausjärjestelmän. Myös asiakkaiden sähkömittareiden vaihtaminen etäluettavaksi alkaa. Uusilla järjestelmillä vastaamme asiakkaiden muuttuneisiin odotuksiin. Muutokset voivat hyvästä valmistelusta huolimatta aiheuttaa alkuvaiheessa jonkin verran haittaa asiakkaille. Jatkamme myös sähkön ja lämmön ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien kehittämistä. Toimintaprosessien uudistaminen sekä henkilöstön kouluttaminen ja motivointi ovat onnistumisen kannalta keskeisiä. Kiitän asiakkaita, henkilöstöä ja kaikkia sidosryhmiä kuluneesta vuodesta. Vuodesta 2010 tulee mielenkiintoinen. Risto Kantola toimitusjohtaja Vuosikertomus 2009 7
SÄHKÖOSUUSKUNNAN JÄSENYYS Etuna edullinen energia Jäsenosuuskunnissa oli vuoden 2009 lopussa noin 14 000 jäsentä. Tämä jäsenmäärä turvaa jäsenosuuskuntien jatkuvuuden ja toimintakyvyn. Oulun Seudun Sähkö antoi vuonna 2009 jäsenilleen noin 1,8 miljoonaa euroa jäsenalennuksina. Alennuksen suuruus riippuu käytetyn sähkö- tai lämpöenergian määrästä. Jos omakotitalossa käytetään sähkö- ja kaukolämpöenergiaa 25 000 kwh vuodessa, alennus on 250 euroa. Keskimäärin jäsenet saivat alennusta 135 euroa vuodessa. Vapaaehtoinen jäsenyys Sähköosuuskunnan jäsenyys on avoin ja vapaaehtoinen eikä velvoita mihinkään. Oulun Seudun Sähkön asiakkuus pelkästään ei oikeuta jäsenetuihin, vaan niiden saaminen edellyttää liittymistä jäseneksi. Jäsenedut tulevat voimaan, kun asiakas on suorittanut 20 euron kertaluonteisen osuusmaksun. Alennusta saavat ne jäsenet, jotka ostavat sähköä Energiapolar Oy:ltä tai kaukolämpöä Oulun Seudun Lämpö Oy:ltä. Jäsenenä voi olla henkilöasiakas, jonka sähkönkäyttöpaikka on Oulun Seudun Sähkön toimialueella. Jäsenalennusta saa yhden sentin kilowattitunnilta. Toimiminen omassa jäsenosuuskunnassa Jäsen voi halutessaan osallistua jäsenosuuskuntansa osuuskuntakokoukseen, joka pidetään vuosittain huhtikuussa. Osuuskuntakokouksessa jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Viime vuosina osuuskuntakokoukset on järjestetty keskitetysti kahtena osuuskuntatapahtumana, joiden suosio on vuosi vuodelta lisääntynyt. Vuoden 2009 tapahtumiin osallistui ennätykselliset 800 henkeä. Jokaisella jäsenosuuskunnalla on oma hallitus, joka ohjaa jäsenosuuskunnan toimintaa. Ne ovat hallinnollisia yksiköitä, eikä niillä ole omaa liiketoimintaa. Jokainen jäsenosuuskunta päättää itse toiminnastaan. Se voi esimerkiksi järjestää jäsenilleen tutustumismatkoja, tukea paikallisia hankkeita tai myöntää stipendejä. Vaikuttaminen Keskusosuuskunnassa Jokaisesta sähköosuuskunnasta kutsutaan edustaja Keskusosuuskunnan osuuskuntakokoukseen. Sitä kautta on mahdollisuus päästä vaikuttamaan Keskusosuuskunnan toimintaan. Nykyi nen jäsenmäärä varmistaa, että Keskusosuuskunnan hallintoon on tulevaisuudessakin löydettävissä energiaasioista kiinnostuneita henkilöitä. Jäsenosuuskuntien jäsenmäärän kehitys 15 000 12 500 10 00 7 500 5 000 2 500 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Esimerkki jäsenalennuksen kehityksestä 1) (euroa/vuosi) 250 200 150 100 50 0 2002 2004 2006 2008 2009 Jäsenalennukset vuonna 2009 Alennus kilowattitunnilta 1,00 senttiä Keskimäärin asiakasta kohden 135 euroa Alennukset yhteensä noin 1 750 000 euroa 8 Oulun Seudun Sähkö 1) Esimerkissä jäsenasiakkaan sähkönkäyttö on 25 000 kilowattituntia (kwh) vuodessa. Inkeri ja Matti Santaniemi olivat niiden 800 jäsenen joukossa, jotka osallistuivat vuonna 2009 jäsentapahtumiin. >
Jäsenetuna alennusta sähköstä ja lämmöstä 1 sentti kilowattitunnilta. Vuosikertomus 2009 9
Sähkönsiirto Tavoitteena tyytyväiset asiakkaat Vuonna 2009 saatiin päätökseen muun muassa 10-vuotissuunnitelman mukaiset sähköasemainvestoinnit. Sähkönsiirrossa jo toteutetut kehitystoimenpiteet ovat parantaneet sähkön laatua tavoitteiden mukaisesti. Lähivuosina sähkömittareiden etäluenta ja muut pitkäjänteiset investoinnit palvelevat asiakkaita. Verkostoautomaation lisääminen, kaukokäyttöerotinten ohjausjärjestelmän uusiminen ja 10-vuotissuunnitelman mukaisten verkostoinvestointien toteuttaminen ovat jo lyhentäneet selkeästi vikatilanteissa asiakkaiden keskeytys aikoja. Etäluettavien mittareiden vaihtoprojekti vuosina 2010 2012 on käynnistetty. Uusien mittareiden avulla asia kas voi aiempaa helpommin seurata ja suunnitella säh könkäyttöään. Lisäksi sähkön laadun valvonta sekä vikojen rekisteröinti ja hallinta nopeu tuvat. Verkon suunnittelu paranee kuormitustilanteiden mittauksen tarkentuessa. Loppuvuosi paransi tulosta Vuosi oli edellistä kylmempi, mutta pitkäaikaista keskilämpötilaa lämpimämpi. Sähköä käytettiin 2,3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sähkönsiirto kasvoi erityisesti lokajoulukuussa. Kulunut vuosi oli kolmas perättäinen, jolloin myrskyjaksot olivat vaatimattomia ja vahingot vähäisiä. Verkon käytön ja kunnossapidon kustannukset eivät juuri kasvaneet edellisestä vuodesta. Kustannuksista nousivat kantaverkkomaksut, verkkovuokra ja ostetut palvelut. Ostopalvelujen kustannustehokkuuteen kiinnitetään jatkossakin huomiota. Vuonna 2010 välttämättömät investoinnit nostavat siirtohintaa 10 prosenttia. Siirtohinta säilyy kuitenkin noin kymmenen halvimman siirtoyhtiön hintojen joukossa. Tulos oli budjetoitua parempi. Vuonna 2010 tuloksen odotetaan vielä hieman paranevan. Liittymien kysyntä laski edelleen Liittymien rakentaminen vuonna 2009 väheni noin 30 prosenttia eli lähes yhtä paljon kuin edellisvuonna. Uusien liittymien määrä, 189, oli edellisen kerran vuonna 1996 näin pieni. Vuonna 2005 tehtiin ennätykselliset 501 liittymää. Uusista liittymistä merkittävä osa rakennettiin kaava-alueiden ulkopuolelle. Ainoastaan Kempeleessä liittymärakentaminen kaava-alueilla jatkui entiseen tapaan. Vuoden lopulla elpymisen merkkejä oli havaittavissa muuallakin. Verkon uusiminen hyvässä vauhdissa Limingan sähköasema korvattiin uudel la ja Muhoksen sähköasemaa laajennettiin hankkimalla toinen päämuuntaja. Valitettava vahinko oli vuosi sitten valmistuneen Kempeleen toisen sähköaseman tulipalo lokakuussa. Se saatiin kuitenkin pakkasjaksolle väli aikaiseen käyttöön. Välille Kempele Oulunsalo valmistunut 20 kilovoltin kaapeli yhteys palvelee sähköasemien keskinäistä korvattavuutta ja auttaa vikatilanteiden hallinnassa. Uutta 20 kilovoltin johtoa rakennettiin lähes seitsemän kilometriä ja saneerattiin 43 kilometriä. Vuonna 2010 aloitetaan vanhimmissa, sähkönlaadultaan heikoimmissa muuntopiireissä pienjännitejohtojen uusiminen. Sähkönlaatu paranee ja keskeytykset vähenevät. Verkostoautomaatiota lisätään edelleen erityi- Sähkönsiirron vastuualue Oulunsalo Kempele Muhos Lumijoki Utajärvi Liminka Tyrnävä Siirretty sähköenergia (GWh) 500 400 300 200 100 Keskeytykset (min./asiakas) 250 200 150 100 50 Vaala 0 2005 2006 2007 2008 2009 0 2005 2006 2007 2008 2009 odottamattomat keskeytykset suunnitellut keskeytykset 10 Oulun Seudun Sähkö
Sähkönsiirto sesti pisimmille johtohaaroille ja paikallisia käyttöerotinasemia liitetään kaukokäyttöön. Mikrotuotantolaitosten verkkoon liittämiseksi valmistaudutaan kertomalla kuluttajille periaatteista. Sähköauto jen markkinoille tuloa seurataan aktii visesti ja ollaan valmiita tarvittaviin ratkaisuihin. Lisäksi valmistaudutaan Oulunsalo Hailuoto-tuulipuiston toteutumiseen ja liittämiseen verkkoon. Siirtohinnoittelun kohtuullisen tuoton laskenta hakee uomiaan Sähköverkkotoiminta on luonnollinen monopoli, jota Energiamarkkinavirasto valvoo. Sen mukaan Oulun Seudun Sähkö oli ylittänyt ensimmäisellä valvontajaksolla 2005 2007 kohtuullisen tuoton. Päätös johti Oulun Seudun Sähkön valitukseen Markkinaoikeuteen. Päätöksen 11.1.2010 mukaan ensimmäisen jakson ylituotto aleni 75 prosenttia. Ylituotoksi jäänyt osuus on jo kompensoitunut meneillään olevan toisen valvontajakson 2008 2011 alussa. Sähkönsiirron toimialue kattaa kahdeksan kuntaa. Oulun Seudun Sähkö noudattaa asiakkaille edullista hinnoittelua, joka arvioiden mukaan täyttää kohtuullisuuden vaatimukset meneillään olevalla valvontajaksolla. Sähkötarkastaja Veijo Kemppainen ja lentoaseman päällikkö Pekka Mäntynen tarkastelevat rullaustien reunavalaisinta. Finavian Oulun lentoasema on suuri sähkönkäyttäjä. > Siirtoasiakkaat 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 Sähkönsiirto toimialueella 2009 Kempele 26 % Oulunsalo 20 % Tyrnävä 10 % Utajärvi 8 % Muhos 15 % Vaala 3 % Liminka 15 % Lumijoki 3 % Verkkotoiminta Muutos % vuodesta 2009 2008 Sähkönsiirto verkkoalueella 450 GWh +2,3 Asiakkaita 26 994 +0,7 110 kv:n johdot 16 km 0 20 kv:n johdot 1 374 km +0,9 0,4 kv:n johdot 1 897 km +0,4 Jakelumuuntamot 1 362 +2,2 Sähköasemat 12 0 Kauko-ohjattavia erotinasemia 39 0 Vuosikertomus 2009 11
SähkönTUOTANTO Taantumalla suuri vaikutus Sähkön tuotantoliiketoiminnan tavoitteita ovat hyvä kannattavuus ja uuden tuotantokapasiteetin hankkiminen. Kannattavuus vaihtelee vuosittain, mutta keskimääräinen tavoite saavutetaan. Lisäkapasiteetin hankinnassa ei ole vielä päästy tavoitteeseen. Vuosille 2008 2010 sähkön tuotantoliiketoiminalle on asetettu kaksi tavoitetta. Liiketoiminnan nettotuloksen tulee olla keskimäärin vähintään kolme miljoonaa euroa. Toisena tavoitteena on päätökset yhteensä 100 gigawattitunnin tuotantokapasiteetin lisähankinnasta joko itse tai osakkuusyhtiöiden kautta. maa ja pienvesivoiman rakentamista Norjaan. Uuden tuotantokapasiteetin hankinnassa painopiste on päästöttömissä ja uusiutuvissa energialähteissä. Tavoitejaksolla uutta kapasiteettia on hankittu noin 20 gigawattituntia. Suurin yksittäinen lisäosuus on ostettu rakenteilla olevasta Olkiluoto 3 -ydinvoimayksiköstä. Tuotantokapasiteetin hankintaa jatketaan. Tavoitteiden saavuttaminen haasteellista Oulun Seudun Sähkö myy tuottamansa sähkön Pohjoismaiseen sähköpörssiin Nord Pooliin päivittäisellä markkinahinnalla eli spot-hinnalla. Kannattavuuden turvaamiseksi käytetään ennuste- ja raportointijärjestelmiä, joilla seurataan ja ohjataan aktiivisesti tuotantoa sekä suojataan myyntihintaa johdannaismarkkinoilla enintään kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Tuotannon nettotulos vuonna 2009 oli 2,0 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli 4,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 ennusteen mukaan kolmen vuoden tavoite ylitetään jonkin verran. Uuden tuotantokapasiteetin saamiseksi Oulun Seudun Sähkö on edistänyt uusia hankkeita, kuten tuulivoikutusta tulokseen vaimensivat aikaisemmin tehdyt hinnan suojaukset. Vuodesta 2008 keskimääräinen myyntihinta laski vain viisi prosenttia. Vuonna 2010 sähkön keskimääräisen myyntihinnan odotetaan olevan suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Matalasta spot-hinnasta joh tuen sähköä tuotettiin 16 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008. Tuotannosta 90 prosenttia tehtiin uusiutuvilla energialähteillä. Vesivarastot hyvällä tasolla Huolimatta hyvästä vesivuodesta Norjassa vesivoimalla tuotetun sähkön määrä putosi 11 prosenttia. Vettä säästettiin altaisiin tulevien vuosien tuotantoon. Kemijoen voimalaitosten tuotanto palasi vuoden 2008 huipputuotannon jälkeen normaalille tasolle. Vuoden 2009 lopussa Svartisenin voimalaitoksen vesivarastot olivat lähes täynnä ja Ranan voimalaitoksen altaat normaalilla tasolla. Kemijoen vesistön allastilanne oli lähellä normaalia. Vesivoiman tuotantomäärän odotetaan kasvavan normaaliksi vuonna 2010. Norjan pienvesivoiman kehittäminen Kymppivoima Hydro Oy:n kautta on edennyt niin, että tuotanto on Sähköntuotannon energialähteet Taantuma pudotti kannattavuutta ja tuotantomääriä Tuotantoliiketoiminnan tulos jäi vuonna 2009 alle puoleen edellisen vuoden ennätyksellisestä tuloksesta. Tulosta pudottivat alentunut sähkön keskimääräinen myyntihinta ja erityisesti alentunut tuotantomäärä. Vuonna 2010 kannattavuuden odotetaan nousevan. Nord Poolin spot-hinta Suomessa vuonna 2009 oli keskimäärin 37 euroa megawattitunnilta eli 27 prosenttia matalampi kuin edellisenä vuonna. Taantuman seurauksena markkinahintaa pudottivat muun muas sa sähkön käytön väheneminen ja hiilen hinnan aleneminen. Vesivoimaa oli tarjolla runsaasti. Oulun Seudun Sähkössä markkinahinnan voimakkaan putoamisen vai- Vesi 80 % Hiili 4 % Tuuli 4 % Öljy 0 % Puu 6 % Kierrätyspolttoaineet Turve 4 % 2 % Sähkön kokonaistuotanto (GWh) 300 250 200 150 100 50 0 2005 2006 2007 2008 2009 12 Oulun Seudun Sähkö
SähkönTUOTANTO voitu aloittaa yhdellä voimalaitoksella. Pienvesivoiman kehittämistä jatketaan suunnitelman mukaisesti. Svartisenin voimalaitoksen toisen turbiiniyksikön rakennusprojekti on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Uusi turbiinilaitos on tarkoitus ottaa koekäyttöön joulukuussa 2010. Alholma markkinoiden puristuksessa Alholmassa sähköä tuotetaan puulla, turpeella, energiajätteellä ja kivihiilellä lauhdetuotantona, joten voimalan käyttöön ja kannattavuuteen vaikuttavat merkittävästi sähkön markkinahinta ja polttoaineiden hinnat. Vuonna 2009 tuotanto oli vain noin kaksi kolmasosaa tavanomaisesta. Vuonna 2010 tuotantomäärän odotetaan nousevan. Alholman laitokselle selvitetään erillisen jätteenpolttolaitoksen rakentamista. Laitos sai ympäristöluvan joulukuussa 2009. Tuulivoiman osuus neljä prosenttia Vuonna 2009 Oulun Seudun Sähkön kaikki tuulivoimalaitokset olivat koko vuoden normaalisti käytössä. Tuulivoiman osuus sähkön tuotannosta oli neljä prosenttia, mikä on valtakunnallisessa vertailussa korkea luku. Oulun Seudun Sähkö on mukana kehittämässä tuulivoimaa voimakkaasti usean yhtiön ja yhteistyötahon kautta. Suurin hanke on Oulunsalo Hailuoto-tuulipuisto, jota valmistellaan yhteistyössä Metsähallituksen ja Oulun Seudun Sähkö omistaa sähkön tuotantoosuuksia, joiden tuotot käytetään konsernin kehittämiseen. Lumituuli Oy:n kanssa. Alueelle suunnitellaan noin 50 voimalan tuulipuistoa. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi valmistuu keväällä 2010. Eduskunnalta merkittäviä päätöksiä Eduskunnalta odotetaan keväällä 2010 periaatepäätöstä yhden tai useamman ydinvoimalaitoksen rakentamisluvasta. Oulun Seudun Sähkö on osakkaana Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeessa ja Teollisuuden Voima Oy:n Olki luoto 4 -hankkeessa. Tuulivoimahankkeiden eteneminen riippuu ratkaisevasti eduskunnan päätöksestä valmisteilla olevasta syöttötariffijärjestelmästä. Se toteutunee. Mutta onko tulevan tariffin hintataso riittävä hankkeiden laajamittaiseen toteuttamiseen? Tuotantoliiketoimintaan vaikuttavat merkittävästi ympäristönäkökohdat, joiden vaikutus korostuu yhä. Toimintaympäristöön liittyy aina myös viranomaisten vahva ohjaus. Sähköntuotanto (GWh) Muutos % 2009 vuodesta 2008 Vesivoima Kemijoki 29 26 Svartisen 76 11 Rana 91 10 Tuulivoima Kymppivoima 8 +55 Propel Voima 1 17 Tunturituuli 0,03 11 Lauhdevoima Alholma 40 33 Yhteensä 244 16 Nuoret omaksuvat uusia sähköisiä kanavia. Elli ja Aatu pitävät yhteyttä kavereihin luontevasti netin kautta. > Vuosikertomus 2009 13
KAUKOLÄMPÖ Kaukolämmön toimintaympäristö muuttuu Toimialueen laajentaminen, bioenergian osuuden lisääminen ja pääoman tuoton vakiinnuttaminen tavoitetasolle ohjaavat toimintaa. Uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkuus ovat jo kehittyneet oikeaan suuntaan. Kaukolämmön vahvuuksia ovat paikallisuus, toimintavarmuus, helppokäyttöisyys, vakaa hinta, ympäristöystävällisyys ja energiatehokkuus. Näillä voidaan vastata tuleviin ilmastohaasteisiin ja lisätä kaukolämpöä taajamien johtavana lämmitys järjestelmänä. Vuosille 2008 2010 tärkeimmät liiketoimintatavoitteet ovat sijoitetun pääoman tuoton vakiinnuttaminen vähintään 10 prosenttiin, bio energian osuuden nostaminen lämmöntuotannossa, biopolttoaineiden saatavuuden varmistaminen ja toimialueen laajentaminen. Valinnoilla kannattavuutta Lämpöenergian hinnoittelurakenteita uudistettiin vuoden 2009 aikana. Perusmaksujen määritykset tarkistettiin ja liittymismaksuissa kiinnitettiin huomiota liityntäjohdon aiheuttamiin kustannuksiin. Lämmön tuotantokustannusten nousun vuoksi lämmön myyntihintoja nostettiin keskimäärin yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Lämpökeskusten polttoainevalintoja ohjasi taloudellisuus. Valinnoissa huomioitiin käytettävissä oleva tekniikka, lupa-asiat soveltuvin osin ja asiakassuhteet. Energiahakkeen hinnan nousu loppuvuonna pakotti lisäämään huomattavasti palaturpeen käyttöä. Kempeleen kaukolämpö ostetaan Oulun Energialta. Vuonna 2011 päättymässä olevalle ostosopimukselle neuvoteltiin teknis-taloudellisesti hyvä viiden vuoden jatkosopimus. Budjetin mukaiset liiketoiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Lämmöntuotannolle ja -myynnille tyydyttävät sääolot, uudet asiakkaat ja bio poltto aineiden käytön lisääntyminen vaikuttivat tulokseen myönteisesti. Tavoitekaudelle 2008 2010 asetettu tuotto tavoite on saavutettavissa. Bioenergia vaikuttaa investointeihin Kaukolämpöverkkoja laajennettiin muun muassa Muhoksella ja Kiimingin Jäälissä. Verkkoa ja uusia liittymiä rakennettiin ennätysmäärä. Muhoksen uuden biolämpökeskuksen hankinnas- ta päätettiin keväällä. Rakentaminen alkoi heinäkuussa ja laitos valmistuu maaliskuussa 2010. Bioenergian osuuden nostamiseksi jatkettiin aiemmin aloitettua ja ensi vuonna jatkuvaa ohjelmaa. Potentiaalisista asiakkaista tehtiin selvitys keväällä Kempeleessä, Iissä ja Jäälissä. Iin alueen kaukolämmön tuotantomallista tehtiin kannattavuustarkastelu ja alustava tekninen ratkaisuehdotus. Tavoitekaudelle asetettu 70 prosentin bioenergian osuus lämmöntuotannossa on jo saavutettu tehokkaalla polttoaineiden käytöllä ja mittavilla investoinneilla. Niillä lisätään uusiutuvien polttoaineiden käyttömahdollisuuksia Muhoksella, Limingassa, Iissä ja Jäälissä. Vuonna 2009 investointeihin käytettiin kolme miljoonaa euroa. Seuraavalle vuodelle on varattu 1,7 miljoonaa euroa. Jatkuvuutta polttoainehankintaan Jo syksyllä 2008 neuvoteltiin polttoainetoimittajien kanssa pitkäaikaiset sopimukset biopolttoaineiden saatavuuden ja toivotun hintakehityk- Kaukolämpöalueet Kaukolämmön myynnin jakauma Ii Jääli Lumijoki Liminka Tyrnävä Kempele Päivärinne Muhos Kempele 49 % Muhos 20 % Ii 9 % Liminka 8 % Tyrnävä 6 % Kiiminki 3 % Lumijoki 2 % Lähilämpö 3 % Kiimingissä kaukolämpöä myydään vain Jäälissä. 14 Oulun Seudun Sähkö
KAUKOLÄMPÖ sen varmistamiseksi. Sopimusten mukaiset energiahakkeen ja palaturpeen hinnantarkistukset tehtiin toukoheinäkuussa. Vuoden 2009 aikana selvitettiin teollisuuden sivutuotteiden hyödyntämistä sekä keskitettyä polttoaineiden varastoinnin ja käsittelyn järjestämistä. Iissä jatkettiin alkuvuonna vaneritehtaan viilujätteen käyttöä polttoaineena ja marraskuussa otettiin koe-erät sahalaitoksen sivutuotetta hakkeena. Limingan Ankkurilahdesta ostettiin lämpökeskustontti. Sille voidaan sijoittaa polttoaineen varastointiin ja käsittelyyn tarkoitettuja rakennuksia. Omissa lämpökeskuksissa käytettiin polttoaineita yhteensä 87,1 gigawattituntia. Kempeleen kaukolämpö verkkoon ostettiin lämpöä 70,9 gigawatti tuntia. Uusia haasteita Tavoitteiden mukaisesti toimintaa pyritään laajentamaan Oulun talousalueella. Useasta lähialueen kaukolämpöliiketoiminnasta on jätetty tarjoukset, osa jo vuoden 2008 aikana. Niistä Limingan Tupoksesta saatiin periaatepäätös marraskuussa. Alueelle rakennetaan lähivuosina kaukolämpöjärjestelmä, jossa on lämmöntuotantoyksikkö ja jakeluverkosto. Kaukolämpötoimintaa harjoitetaan Oulun talousalueella. Kaukolämpötoiminnan yleistä kehitystä seurataan ja pyritään tekemään liiketoimintakauppoja. Uusien kaukolämpöalueiden liittämistä toiminnan piiriin selvitetään. Vuonna 2010 kaukolämpötoiminnassa kiinnitetään huomiota tehtäväjärjestelyihin, henkilöstön koulutukseen ja työhyvinvointiin. Koneurakoitsija Pentti Niemelä toimittaa Iin lämpölaitokselle metsähaketta. > Kaukolämpöasiakkaat 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2005 2006 2007 2008 2009 Kaukolämmön energialähteet Ostolämpö 45 % Raskasöljy 15 % Energiahake 28 % Kevytöljy 2 % Palaturve 10 % Kaukolämpötoiminta Muutos % vuodesta 2009 2008 Lämpöenergian myynti 126 GWh +6 Lämpöasiakkaita 766 +6 Lämpökeskukset 84 MW +2 Kaukolämpöverkot 86 km +9 Vuosikertomus 2009 15
16 Oulun Seudun Sähkö Hallinnon ja henkilöstön yhteisenä päämääränä on menestyvä yritys.
Hallinto Päätöksenteko ja päivittäinen toiminta Hallinnossa toimivat jäsenosuuskuntien edustajat. Keskusosuuskunnan luottamushenkilöt ovat vastuussa toiminnastaan jäsenistölle. Konsernin suuntaviivat perustuvat visioon, jonka pohjalta johtoryhmä laatii liiketoimintatavoitteet. Toimintaa kehitetään jatkuvasti arkisen työn yhteydessä. Hallitus on hyväksynyt vuosille 2008 2010 kaikille konsernin liiketoiminnoille visioon pohjautuvat tavoitteet. Niille on yhteistä toimintavolyymien kasvattaminen, toimintavarmuuden lisääminen, palvelun parantaminen ja kannattavuuden turvaaminen. Osuuskuntakokous Ylintä päätösvaltaa Keskusosuuskunnassa käyttää osuuskuntakokous, jossa on edustaja jokaisesta jäsenosuuskunnasta ja yhteisöstä. Jäsenosuuskunnan hallitus antaa valtakirjan edustajalleen, jolla on kokouksessa yksi ääni. Osuuskuntakokous muun muassa vahvistaa tilinpäätöksen, päättää vastuuvapauden myöntämisestä ja valitsee hallintoneuvoston jäsenet erovuoroisten tilalle. Vuoden 2009 osuuskuntakokous pidettiin 21. huhtikuuta. Kokouksessa vahvistettiin tilinpäätös sekä myönnettiin hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille sekä toimitusjohtajalle vastuuvapaus vuoden 2008 tileistä ja hallinnosta. Sääntöjen mukaan Keskusosuuskunnan hallintoneuvostoon kuuluu vähintään 13 ja enintään 22 jäsentä, jotka valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvoston jäsenistä erovuorossa olivat Rauno Hekkala Oulunsalosta, Osmo Heikkinen Muhokselta, Pentti Kennilä Limingasta, Kauko Kinnunen Utajärveltä, Toivo Kinnunen Tyrnävältä, Tiina Rajala Kempeleestä ja Riku Vinkki Oulunsalosta. Ikäpykälän vuoksi Kauko Kinnusta ja Toivo Kinnusta ei voitu valita uudelleen. Kauko Kinnusen tilalle kaudelle 2010 2012 valittiin Kyösti Juujärvi Utajärveltä ja Toivo Kinnusen tilalle Arja Pullinen Tyrnävältä. Muut erovuoroiset valittiin uudelleen kaudelle 2010 2012. Hallintoneuvosto Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja päättää toiminnan huomattavasta supistamisesta tai laajentamisesta. Sääntöjen mukaan hallintoneuvostoon valitaan edustajia kuntien asiakasmäärien perusteella seuraavasti: Asiakkaita Edustajia hallintoneuvostoon alle 1 000 yksi 1 000 2 000 kaksi yli 2 000 kolme Osuuskuntakokous voi valita hallintoneuvostoon vain osuuskunnan vastuu - alueella asuvan osuuskunnan palveluk - sia käyttävän henkilön tai jäsenyhteisön edustajan. Vuoden 2009 hallintoneuvoston jäsenet ja erovuodet: Seppo Yli-Elsilä, pj Liminka 2010 Osmo Heikkinen Muhos 2009 Rauno Hekkala Oulunsalo 2009 Juha Hemmilä Lumijoki 2011 Tuure Karkulahti Kempele 2011 Pentti Kennilä Liminka 2009 Kauko Kinnunen Utajärvi 2009 Toivo Kinnunen Tyrnävä 2009 Tapio Koskela Liminka 2010 Tapani Mikkonen Utajärvi 2010 Paavo Niemelä Tyrnävä 2011 Kauko Pakaslahti Lumijoki 2011 Pekka Päätalo Oulunsalo 2010 Tiina Rajala Kempele 2009 Pertti Sankilampi Kempele 2010 Kari Siira Tyrnävä 2010 Seppo Tikkanen Muhos 2011 Veikko Tossavainen Vaala 2011 Pentti Tuovinen Utajärvi 2011 Riku Vinkki Oulunsalo 2009 Väinö Väänänen Muhos 2010 Matti Yrjämä Vaala 2010 < Asiakasneuvoja Riitta Siipo, johtaja Jukka Kaarre, hallituksen jäsen Pentti Takkinen, verkostoinsinööri Risto Pirinen, lämpölaitosasentaja Ari Kukkonen ja hallintoneuvoston jäsen Tiina Rajala osallistuvat omissa tehtävissään Oulun Seudun Sähkön kehittämiseen. Vuosikertomus 2009 17
Hallinto Hallintoneuvosto kokoontui 1.4. ja 4.6.2009. Ensimmäisessä kokouksessaan hallintoneuvosto valitsi hallituksen erovuorossa olleet varsinaiset jäsenet Pentti Kestin ja Jukka Matinollin jatkamaan kaudelle 2010 2012. Varajäseneksi Kauko Pakaslahden tilalle valittiin kaudelle 2009 2011 Esa Prokkola Lumijoelta. Osuuskuntakokous valitsi vuonna 2008 Kauko Pakaslahden hallintoneuvoston jäseneksi, eikä hän voi siksi toimia enää hallituksen varajäsenenä. Toisessa kokouksessa toimitusjohtaja Kantola esitteli hallintoneuvostolle Vapon osakkeiden hankintaa. Hallitus Hallituksen tärkein tehtävä on toiminnan suuntaviivojen määrittely ja niiden toteutumisen seuraaminen. Hallitus keskittyy pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantamiseen jäsenistön parhaaksi. Se seuraa myös ympäristöä ja kilpailutilannetta. Hallitus päättää toiminnan kannalta merkitykselliset asiat, kuten liiketoiminnan laajentamisen ja muut liiketoimintaan liittyvät keskeiset asiat, ylimmän johdon valinnan, kiinteistökaupat, laina- ja takausasiat sekä hinnoitteluperusteet. Vuoden 2009 hallituksen jäsenet ja erovuodet: Varsinaiset jäsenet Eero Holma, pj Kempele 2010 Ossi Sainila, vpj Liminka 2011 Pentti Kesti Muhos 2009 Jukka Matinolli Tyrnävä 2009 Pentti Takkinen Oulunsalo 2010 Varajäsenet Risto Näpänkangas Vaala 2011 Esa Prokkola Lumijoki 2011 Hallitus kokoontui 10 kertaa ja käsitteli 103 asiaa. Toimitusjohtaja Risto Kantola toimi hallituksen esittelijänä ja johdon assistentti Tarja Ollikainen sihteerinä. Tytäryhtiöiden hallinto Konsernin tytäryhtiöt ovat yritysmuodoltaan osakeyhtiöitä, joilla on vuodeksi kerrallaan valittava oma hallitus. Konsernin sisäistä toimintaa ohjaa konserniohje. Emoyhtiön hallitukseen tuodaan tytäryhtiöiden tärkeimmät asiat. Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Vuoden 2009 toiminnan suuntaviivat perustuivat oman toiminnan ja alan kehittämistarpeisiin sekä verkon vaatimiin korvausinvestointeihin. Vuoden 2009 hallituksen jäsenet: Risto Kantola, pj Jukka Kaarre Osmo Rautio Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalin jälkeisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Varsinainen yhtiökokous pidettiin 30.3.2009. Kokous vahvisti vuoden 2008 tilinpäätöksen, myönsi hallitukselle ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden vuoden 2008 tileistä ja hallinnosta sekä valitsi vuoden 2009 hallituksen. Hallitus kokoontui 7 kertaa ja käsitteli 52 asiaa. Toimitusjohtaja Yrjö Vilhunen toimi hallituksessa esittelijänä ja sihteerinä. Oulun Seudun Lämpö Oy Kaukolämpöliiketoiminnassa vuonna 2009 painottuivat erityisesti lämmöntuotannon ja jakelun investointipäätökset sekä bioenergiaohjelman jatkaminen. Vuoden 2009 hallituksen jäsenet: Risto Kantola, pj Jukka Kaarre Yrjö Vilhunen Hallinto-organisaatio Sähköosuuskunnat, 12 kpl Muut yhteisöt, 3 kpl Osuuskuntakokous, 15 edustajaa Edustaja jokaisesta sähköosuuskunnasta ja yhteisöstä Hallintoneuvosto, 22 jäsentä Osuuskuntakokous valitsee asiakasjakauman mukaan Hallitus, 5 jäsentä Hallintoneuvosto valitsee kolmeksi vuodeksi kerrallaan 18 Oulun Seudun Sähkö
Hallinto Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalin jälkeisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Varsinainen yhtiökokous pidettiin 30.3.2009. Kokous vahvisti vuoden 2008 tilinpäätöksen, myönsi hallitukselle ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden vuoden 2008 tileistä ja hallinnosta sekä valitsi vuoden 2009 hallituksen. Hallitus kokoontui 8 kertaa ja käsitteli 55 asiaa. Toimitusjohtaja Osmo Rautio toimi hallituksessa esittelijänä ja sihteerinä. Tarkastustoiminta Osuuskuntakokouksen valitsemina Keskusosuuskunnan tilintarkastajina toimivat Jari Nurkkala, KHT ja Simo Salonen, KHT. Varatilintarkastajina toimivat edelleen Anja Karppinen-Koponen, HTM, ja Pohjois-Suomen Tilintarkastustoimisto Oy, KHT-yhteisö. Sähköverkon varmennustarkastukset suoritti Veli Matilainen Inspecta Oy:stä. Konsernin henkilöstö Oulun Seudun Sähkön visio edellyttää henkilöstöltä monipuolista ja ammattitaitoista osaamista. Toimintarakenteesta johtuen keskeisessä asemassa ovat myös osaavat palveluntuottajat ja yhteistyökumppanit. Vuoden 2009 lopussa Oulun Seudun Sähkössä oli työssä 15, Verkkopalveluissa 15 ja Oulun Seudun Lämmössä 10 henkilöä. Lisäksi konserni tarjoaa alan opiskelijoille harjoittelupaikkoja ja lopputyön aiheita. Kaikki konsernin palveluksessa olevat ovat mukana tulospalkkiojärjestelmässä. Tavoitteiden saavuttamisen taso määrittelee tulospalkkion suuruuden. Jokainen henkilökuntaan kuuluva käy esimiehensä kanssa kehityskeskustelun vuosittain. Koulutuskartoituksen perusteella vuonna 2009 tehtiin jokaiselle henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat. Asiakaspalvelukoulutuksen lisäksi on valmistauduttu uuteen asiakaspalveluja toiminnanohjausjärjestelmään. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi vuonna 2008 perustettu työryhmä jatkoi työtään kevääseen 2009 saakka. Henkilöstöä motivoitiin fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja parantamiseen järjestämällä puolen vuoden kuntoohjelma henkilökohtaisine testeineen ja tavoitteineen. Työsuojeluasiat käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Konsernilla on myös virkistystoimikunta, jolla on vuosittainen määräraha toimintaan. Lisäksi konserni järjestää kaksi kertaa vuodessa henkilökunnalleen virkistys päivän. Keskuskauppakamarin hopeisen ansiomerkin kahdenkymmenen vuoden palveluksesta saivat järjestelmäsuunnittelija Jari Heikkala, lämpölai tos asentaja Pekka Mettovaara, toimitusjohtaja Osmo Rautio ja maastosuunnittelija Mauri Skantsi. Pronssisen ansiomerkin kymmenen vuoden palveluksesta sai lämpölaitosasentaja Ari Kukkonen. Viestintä Konsernin uudet verkkosivut otettiin käyttöön keväällä. Myös graafinen ohjeisto uudistettiin. Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä asiakaslehti Valokaari jaetaan toimialueen kaikkiin talouksiin ja yrityksiin. Vuosikertomus postitetaan kaikille jäsenille ja keskeisille sidosryhmille. Koko konsernia koskevassa sisäisessä viestinnässä käytetään intranetiä. Kannatus- ja tukitoiminta Osuuskuntaperiaatteeseen kuuluu yhteiskunnan toimintaan osallistuminen. Keskusosuuskunta tuki vuoden aikana järjestötoimintaa yhteensä 66 000 eurolla. Tuki kohdistettiin pääosin omalla toimialueella urheilu-, kulttuuri- ja muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan. Erityiskohderyhmänä olivat nuoret. Konsernin organisaatio Toimitusjohtaja Risto Kantola Johdon assistentti Tarja Ollikainen Palvelut Jukka Kaarre johtaja 12 henkilöä Sähköntuotanto Risto Kantola toimitusjohtaja 2 henkilöä Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Yrjö Vilhunen toimitusjohtaja 15 henkilöä Oulun Seudun Lämpö Oy Osmo Rautio toimitusjohtaja 10 henkilöä Vuosikertomus 2009 19
Tilinpäätökseen liittyviä tietoja Konsernituloslaskelma Tilikausi 1.1. 31.12. (1 000 euroa) 2009 2008 LIIKEVAIHTO 28 694 30 345 Liiketoiminnan muut tuotot 166 260 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sähkön ja lämmön ostot 11 025 10 887 Aine- ja tarvikeostot 3 565 3 226 Varaston muutos 66 86 Ulkopuoliset palvelut 2 075 1 888 16 599 15 915 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 1 900 1 841 Henkilösivukulut Eläkekulut 574 530 Muut henkilösivukulut 107 95 2 580 2 466 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 3 726 3 582 Liiketoiminnan muut kulut 3 331 2 978 LIIKEVOITTO 2 625 5 664 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 619 1 172 Sijoitustoiminnan tuotot 0 94 Muut korko- ja rahoitustuotot 96 273 Korkokulut ja muut rahoituskulut 460 242 255 1 297 Konsernin liikevaihto ja tulos (miljoonaa euroa) 35 30 25 20 15 10 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 liikevaihto Konsernin investoinnit (miljoonaa euroa) 30 25 20 15 10 5 0 tulos 2005 2006 2007 2008 2009 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 2 879 6 960 Tuloverot 259 1 117 Laskennallisen verovelan muutos 405 358 TILIKAUDEN VOITTO 2 215 5 486 Oulun Seudun Sähkö konserniin kuuluvat Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö emoyhtiönä sekä tytäryhtiöt Oulun Seudun Lämpö Oy ja Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy. 20 Oulun Seudun Sähkö
Konsernitase 31.12. (1 000 euroa) 2009 2008 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 123 117 Liikearvo 435 517 Muut pitkävaikutteiset menot 387 284 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 419 375 Rakennukset ja rakennelmat 4 112 4 227 Verkosto 32 884 29 918 Koneet ja kalusto 2 997 3 243 Keskeneräiset hankinnat 1 593 200 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 36 951 18 742 Muut sijoitukset 1 460 1 460 81 360 59 082 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 268 201 Saamiset Pitkäaikaiset Pääomalaina 14 15 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 8 596 8 468 Muut saamiset 353 89 Siirtosaamiset 169 322 Rahat ja pankkisaamiset 5 176 10 105 14 576 19 201 Vastaavaa yhteensä 95 936 78 283 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 5 5 Vararahasto 836 836 Edellisten tilikausien voittovarat 36 064 30 579 Tilikauden voitto 2 215 5 486 39 121 36 906 VIERAS PÄÄOMA Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut 25 448 24 399 Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 16 662 3 509 Laskennallinen verovelka 4 313 3 908 Lyhytaikainen Ostovelat 6 637 158 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 2 083 348 Muut velat 625 7 677 Siirtovelat 1 046 1 378 56 814 41 377 Vastattavaa yhteensä 95 936 78 283 Vuosikertomus 2009 21
Tilinpäätökseen liittyviä tietoja Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön tuloslaskelma Tilikausi 1.1. 31.12. (1 000 euroa) 2 009 2 008 LIIKEVAIHTO 18 142 21 062 Liiketoiminnan muut tuotot 133 165 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sähkön ostot 10 028 10 014 Aine- ja tarvikeostot 11 27 Ulkopuoliset palvelut 89 33 10 128 10 074 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön liikevaihto ja tulos (miljoonaa euroa) 25 20 15 10 5 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 778 743 Henkilösivukulut Eläkekulut 272 206 Muut henkilösivukulut 47 51 1 098 1 000 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 2 746 2 560 Liiketoiminnan muut kulut 2 943 2 629 0 2005 2006 2007 2008 2009 liikevaihto tulos Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön investoinnit (miljoonaa euroa) 25 20 LIIKEVOITTO 1 361 4 964 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 619 1 171 Sijoitustoiminnan tuotot 0 94 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 22 1 Muilta 86 233 Korko- ja muut rahoituskulut 316 3 Sijoitustoiminnan kulut 0 6 411 1 490 15 10 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 1 771 6 454 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos 1 242 1 126 Tuloverot 3 1 075 TILIKAUDEN VOITTO 533 4 254 22 Oulun Seudun Sähkö
Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön tase 31.12. (1 000 euroa) 2 009 2 008 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 54 54 Muut pitkävaikutteiset menot 373 270 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 320 320 Rakennukset ja rakennelmat 3 156 3 255 Sähköverkosto 24 385 22 299 Koneet ja kalusto 306 456 Keskeneräiset hankinnat 205 170 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 3 314 3 314 Muut osakkeet ja osuudet 36 929 18 720 Muut sijoitukset 1 460 1 460 70 501 50 317 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 1 013 600 Pääomalaina 14 15 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 7 180 7 931 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 857 626 Muut saamiset 14 14 Siirtosaamiset 165 18 Rahat ja pankkisaamiset 5 050 9 119 14 292 18 324 Vastaavaa yhteensä 84 793 68 641 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 5 5 Vararahasto 836 836 Edellisten tilikausien voittovarat 23 110 18 856 Tilikauden voitto 533 4 254 24 484 23 952 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero 14 318 13 076 VIERAS PÄÄOMA Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut 22 651 21 923 Lainat rahoituslaitoksilta 13 500 0 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 1 500 0 Ostovelat 5 117 715 Velat saman konsernin yrityksille 2 361 2 474 Muut velat 422 7 096 Siirtovelat 438 835 45 990 31 613 Vastattavaa yhteensä 84 793 68 641 Vuosikertomus 2009 23
Tilinpäätökseen liittyviä tietoja Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n tuloslaskelma Tilikausi 1.1. 31.12. (1 000 euroa) 2009 2008 LIIKEVAIHTO 8 842 8 392 Liiketoiminnan muut tuotot 9 30 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 997 873 Aine- ja tarvikeostot 31 30 Ulkopuoliset palvelut 1 840 1 642 2 869 2 545 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n liikevaihto ja tulos (miljoonaa euroa) 10 8 6 4 2 0 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 760 698 Henkilösivukulut Eläkekulut 221 206 Muut henkilösivukulut 31 34 1 012 939 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 25 27 Liiketoiminnan muut kulut 5 065 4 780 LIIKEVOITTO 120 133 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 0 0 Muut korko- ja rahoitustuotot 6 25 Korkokulut ja muut rahoituskulut 6 26 2 2007 2008 2009 liikevaihto tulos Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n investoinnit (miljoonaa euroa) 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0 2007 2008 2009 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 114 159 Tuloverot 2 43 TILIKAUDEN VOITTO 112 116 24 Oulun Seudun Sähkö
Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n tase 31.12. (1 000 euroa) 2 009 2 008 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 67 70 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 2 2 69 73 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 91 42 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 2 371 2 471 Siirtosaamiset 0 232 Rahat ja pankkisaamiset 50 95 2 513 2 840 Vastaavaa yhteensä 2 582 2 912 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 120 120 Muut rahastot 10 10 Edellisten tilikausien voittovarat 913 797 Tilikauden voitto 112 116 931 1 043 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 697 408 Velat saman konsernin yrityksille 511 474 Muut velat 187 569 Siirtovelat 256 418 1 651 1 869 Vastattavaa yhteensä 2 582 2 912 Vuosikertomus 2009 25
Tilinpäätökseen liittyviä tietoja Oulun Seudun Lämpö Oy:n tuloslaskelma Tilikausi 1.1. 31.12. (1 000 euroa) 2009 2008 LIIKEVAIHTO 6 872 5 709 Liiketoiminnan muut tuotot 29 71 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 3 546 3 139 Varaston muutos 66 70 Ulkopuoliset palvelut 146 215 3 625 3 285 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 362 399 Henkilösivukulut Eläkekulut 80 118 Muut henkilösivukulut 29 10 471 527 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 981 975 Liiketoiminnan muut kulut 404 398 Oulun Seudun Lämpö Oy:n liikevaihto ja tulos (miljoonaa euroa) 7 6 5 4 3 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 Oulun Seudun Lämpö Oy:n investoinnit (miljoonaa euroa) 5 4 3 liikevaihto tulos LIIKEVOITTO 1 419 595 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 0 1 Muut korko- ja rahoitustuotot 5 14 Korkokulut ja muut rahoituskulut Konserniyhtiöille 22 1 Muille 145 216 162 202 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 1 258 394 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos 317 250 Tuloverot 264 0 TILIKAUDEN VOITTO 676 144 26 Oulun Seudun Sähkö
Oulun Seudun Lämpö Oy:n tase 31.12. (1 000 euroa) 2009 2008 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 165 156 Muut pitkävaikutteiset menot 1 1 Liikearvo 533 629 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 99 55 Rakennukset ja rakennelmat 1 087 1 106 Kaukolämpöverkosto 8 663 7 731 Koneet ja kalusto 2 624 2 716 Keskeneräiset hankinnat 1 388 30 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 20 20 14 580 12 444 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 268 201 Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 1 335 496 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 6 3 Muut saamiset 340 73 Siirtosaamiset 4 72 Rahat ja pankkisaamiset 76 891 2 028 1 737 Vastaavaa yhteensä 16 607 14 181 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 2 000 2 000 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1 500 1 500 Edellisten tilikausien voittovarat 959 816 Tilikauden voitto 676 144 5 136 4 459 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero 2 272 1 955 VIERAS PÄÄOMA Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut 2 880 2 556 Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 3 162 3 509 Velat saman konsernin yrityksille 1 013 600 Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 823 463 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 583 348 Velat saman konsernin yrityksille 372 154 Muut velat 16 12 Siirtovelat 351 125 11 471 9 721 Vastattavaa yhteensä 16 607 14 181 Vuosikertomus 2009 27
Tilinpäätökseen liittyviä tietoja Konsernirahoituslaskelma Tilikausi 1.1. 31.12. (1 000 euroa) 2009 2008 Liiketoiminnan rahavirta Myynnistä saadut maksut 28 528 29 211 Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 166 260 Maksut liiketoiminnan kuluista 23 588 21 196 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 5 106 8 275 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista 156 249 Saadut korot liiketoiminnasta 96 285 Maksetut välittömät verot 529 612 Liiketoiminnan rahavirta 4 517 7 700 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 7 794 5 314 Investoinnit muihin sijoituksiin 18 209 89 Lainasaamisten muutos 1 1 Saadut tuotot investoinneista 619 1 266 Rahoitusmenot sijoituksista 0 6 Investointien rahavirta 25 383 4 142 Rahoituksen rahavirta Liittymismaksujen muutos 1 049 1 072 Lyhytaikaisten velkojen muutos 1 736 185 Pitkäaikaisten velkojen muutos 13 152 601 Rahoituksen rahavirta 15 937 286 Rahavarojen muutos 4 929 3 843 Rahavarat tilikauden alussa 10 105 6 262 Rahavarat tilikauden lopussa 5 176 10 105 28 Oulun Seudun Sähkö
Sanasto Bioenergia Biopolttoaineet Biopolttoaineista saadaan bioenergiaa. Suomalaisia biopolttoaineita ovat puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat sekä biopolttonesteet ja -kaasut. Lämmöntuotannossa biopolttoaine sisältää turpeen. Energiamarkkinavirasto Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuu dessa toimiva Energiamarkkinavirasto valvoo ja edistää sähkö- ja maakaasumark kinoiden toimintaa sekä päästökauppa järjestelmää. Häviösähkö Sähkön siirtoverkosta lämpöhäviönä ympäristöön poistuva energiamäärä. Johdannaismarkkinat Johdannaismarkkinoilla käydään kauppaa sähkön hintaan liittyvillä johdannaistuotteilla, kuten futuureilla, forwardeilla ja optioilla. Tavoitteena on luoda ennustettavuutta alan yrityksille. Johdannaistuotteiden avulla voidaan myydä tai ostaa sähköä kiinteään hintaan määrätyllä aika välillä tulevaisuudessa. Kierrätyspolttoaine Kierrätyspolttoaineet ovat syntypistelajiteltuja yhdyskunta- ja teollisuusjätteitä tai niistä valmistettuja polttoaineita. Niitä poltetaan usein yhdessä muiden poltto aineiden kanssa. Kierrätyspoltto aineet luetaan usein biopoltto aineiksi. Kotimaiset polttoaineet Puu, turve ja biomassaperäiset polttoaineet ovat tärkeimmät kotimaiset poltto aineet. Lauhdevoima Lauhdevoimalaitoksessa tuotetaan ainoas taan sähköä. Tuotannon yhteydessä syntyvää lämpöä ei hyödynnetä esimerkiksi kaukolämmöksi. Mikrotuotantolaitos Mikrotuotannolla tarkoitetaan ensisijassa kohteen omaan käyttöön tarkoitettua sähköntuotantoa. Sähkösyöttö verkkoon on satunnaista tai vähäistä. Toteutus edellyttää aina verkkoyhtiön ja asiakkaan sopimusta. Mikrotuotantolaitoksia ovat esimerkiksi 3 5 kilowatin tuulivoimalat ja maatilojen biovoimalat. Nord Pool Pohjoismainen sähköpörssi Nord Pool on tärkeä osa sähkön tukkumarkkinoita. Yhteiseen markkina-alueeseen kuuluvat Tanska, Norja, Ruotsi ja Suomi. Sähkön tuottajat, vähittäismyyjät ja suuret sähkön käyttäjät ostavat ja myyvät sähköä pörssissä. Pienvesivoima Tarkoittaa vesivoimalaitoksia, joiden teho on enintään kolme megawattia. Päästötön energia Esimerkiksi tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinvoima. Spot-hinta Spot-markkinoilla seuraavan päivän sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Toimijat lähettävät päivittäin Nord Pooliin tarjouksensa, jossa he kertovat, kuinka paljon ja millä hinnalla he ovat valmiit ostamaan tai myymään sähköä kunakin tuntina. Tarjousten perusteella tehdään kysyntä- ja tarjontakäyrät. Sähkön spot-hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan lain mukaan näiden käy rien leikkauspisteessä. Syöttötariffijärjestelmä Syöttötariffi on valtion sähkömarkkinoiden ohjauskeinoksi tarkoitettu takuuhinta esimerkiksi tuulisähkölle. Syöttötariffi takaa sähkön tuottajalle määrätyn hinnan. Järjestelmän perusidea on, että markkinahintaa korkeamman takuuhinnan ja markkinahinnan erotuksen maksavat kaikki sähkön kuluttajat. Toisen asteen osuuskunta Osuuskunta, jonka jäsenet ovat osuuskuntia. Tuulivoimapuisto Tarkoittaa usean tuulivoimalan ryhmää samassa sijoituspaikassa. Uusiutuva energiatuotanto Uusiutuvat energialähteet Energian tuottaminen uusiutuvista energialähteistä. Niitä ovat vesivoima ja biopolttoaineet. Tuulen, lämpöpumppujen ja auringon osuudet kasvavat hiljalleen. Varmennustarkastus Sähköverkon varmennustarkastuksia valvoo Turvatekniikan keskus, TUKES. Tarkastuksia tekevät sähköturvallisuuden varmistamiseksi hyväksytyt tarkastus laitokset ja tarkastajat. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Menettelyn tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella, kun hanke aiheuttaa merkittäviä ympäristö vaikutuksia. Energiayksiköt 1 GWh, gigawattitunti = 1 000 MWh, megawattituntia = 1 000 000 kwh, kilowattituntia Vuosikertomus 2009 29
Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Oulun Seudun Lämpö Oy Voimatie 2, 90440 Kempele Puhelin (08) 310 1460 (08) 310 1520 (Oulun Seudun Lämpö Oy) Faksi (08) 310 1405 etunimi.sukunimi@oulunseudunsahko.fi Päivystys, sähkö (08) 310 1401, 0400 852 446 Päivystys, lämpö (08) 310 1402, 0400 588 088 www.oulunseudunsahko.fi www.oulunseudunlampo.fi