SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 485 493 SISÄLLYS N:o Sivu 485 Laki kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta... 1499 486 Laki ulkomaalaislain 46 :n muuttamisesta... 1503 487 Laki rakennuksen energiatodistuksesta... 1504 488 Laki maankäyttö- ja rakennuslain 2 ja 166 :n muuttamisesta... 1507 489 Laki rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta.. 1508 490 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvoston vaihdoksesta... 1509 491 Valtioneuvoston asetus riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n muuttamisesta... 1511 492 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta ohjelmakauden 2000 2006 luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen valvonnasta... 1512 493 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta markkinointivuoden 2007/2008 kuivattujen rehujen jalostusyrityksille suoritettavan jalostustuen ennakoiden maksatuksesta... 1513 N:o 485 Laki kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen soveltamisesta 3 päivänä helmikuuta 1995 annetun lain (346/1997) 7 ja 13, muutetaan 2, 4, 6 ja 10 sekä lisätään lakiin uusi 4 a 4 c sekä 5 :ään uusi 5 ja 6 momentti seuraavasti: 2 Viranomaiset Yleissopimuksen ylin täytäntöönpanoviranomainen, jolle kuuluu yleissopimuksen soveltamisen ja valvonnan ylin johto, on Suomessa ulkoasiainministeriö. Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos toimii ulkoasiainministeriön ohjauksessa yleissopimuksen VII artiklassa tarkoitettuna kansallisena viranomaisena yhteistyön tekemiseksi Kemiallisten aseiden kieltojärjestön ja muiden sopimusvaltioiden kanssa. Val- HE 184/2006 UaVM 17/2006 EV 290/2006 69 2007 895043
1500 N:o 485 vontalaitos antaa ulkoasiainministeriölle asiantuntija-apua yleissopimuksen määräysten noudattamisessa ja toimeenpanossa sekä huolehtii tiettyjen yleissopimuksen määräysten toimeenpanosta Suomessa siten kuin tässä laissa säädetään. Tarkempia säännöksiä Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitoksen yleissopimukseen liittyvien tehtävien sisällöstä ja niiden toteuttamisesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Valvontalaitoksen hallinnosta ja mahdollisista muista tehtävistä määrätään laitoksen johtosäännössä. Yleissopimuksen edellyttämästä vientivalvonnasta vastaa ulkoasiainministeriö. Puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetun lain (242/1990) soveltamisalaan kuuluvista tehtävistä vastaa kuitenkin puolustusministeriö. Lääkelaitos toimii 4 :ssä tarkoitettuna lupaviranomaisena. 4 Luvanvarainen toiminta Yleissopimuksen kemikaaliliitteen luettelossa 1 mainittujen kemikaalien ja lähtöaineiden tuottaminen, hankkiminen, säilyttäminen ja käyttäminen, jos 1 luettelon sisältämien kemikaalien yhteismäärä toiminnanharjoittajaa ja laitosta kohden on enemmän kuin 100 grammaa vuodessa, ovat sallittuja Suomessa vain Lääkelaitoksen luvalla. Luettelossa 1 mainittujen kemikaalien ja lähtöaineiden tuonti ja toimitus Suomen alueelle ovat määrästä riippumatta sallittuja vain Lääkelaitoksen luvalla. Lupaa ei kuitenkaan vaadita Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitokselta tai Puolustusvoimien Teknilliseltä Tutkimuslaitokselta. Lupahakemukseen on liitettävä selvitys yleissopimuksen kemikaaliliitteen luettelossa 1 mainittujen aineiden määrästä ja käyttötarkoituksesta sekä yleistiedot laitoksesta, jossa niitä tuotetaan, säilytetään tai käytetään. Lupaa on haettava viimeistään 45 vuorokautta ennen luvanvaraista toimenpidettä. Tarkempia säännöksiä lupahakemuksen sisällöstä ja siihen liitettävästä selvityksestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 4a Luvan myöntämisen edellytykset ja lupapäätös Lääkelaitos myöntää luvan kemikaaliliitteen luettelossa 1 mainittujen kemikaalien tai lähtöaineiden tuottamiseen, hankkimiseen, säilyttämiseen, käyttämiseen, tuontiin tai toimitukseen, jos: 1) lupaa haetaan tutkimustarkoituksiin, lääketieteellisiin tai farmaseuttisiin tarkoituksiin taikka suojelutarkoituksiin ja lupahakemus antaa riittävän varmuuden siitä, ettei aine päädy muihin tarkoituksiin; 2) aineen laji ja määrä on tarkoin rajoitettu vastaamaan sitä, mikä on mainittuja tarkoituksia varten perusteltavissa; 3) aineen käsittely ei vaaranna ihmisten tai ympäristön turvallisuutta; 4) aineen yhteenlaskettu määrä Suomessa ei luvan myöntämisen jälkeen ylitä yhtä tonnia; sekä 5) Suomessa tuotetun ja Suomeen tuodun aineen yhteenlaskettu määrä ei luvan myöntämisen jälkeen luvanmyöntämisvuonna ylitä yhtä tonnia. Lääkelaitos toimittaa lupahakemuksen Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitokselle, joka antaa asiantuntijalausunnon siitä, täyttyvätkö luvan myöntämisen edellytykset. Päätös luvan myöntämisestä on tehtävä viipymättä, kuitenkin viimeistään 14 vuorokauden kuluessa siitä, kun Lääkelaitos on saanut valvontalaitoksen lausunnon ja riittävän selvityksen luvan myöntämistä varten. Lääkelaitos voi liittää lupaan ehtoja, jos ne ovat tarpeen kemikaalin tai lähtöaineen lainmukaisen ja turvallisen käytön varmistamiseksi. Lääkelaitos ilmoittaa hakijalle perusteet, joiden vuoksi lupaan on liitetty ehtoja sekä tiedon edellyttämistään toimenpiteistä. Lupaan liitettyjä ehtoja voidaan muuttaa, jos lupahakemuksessa on annettu virheellisiä tietoja tai jos luvan myöntämisen jälkeen saadaan uutta tietoa luvassa mainitun aineen käytöstä. Lääkelaitos voi peruuttaa luvan, jos toiminnanharjoittaja on antanut lupahakemuksessaan olennaisesti virheellisiä tietoja taikka syyllistynyt vakaviin rikkomuksiin tai laimin-
N:o 485 1501 lyönteihin luvassa tarkoitetussa toiminnassa, eivätkä toiminnanharjoittajalle annetut huomautukset ja varoitukset ole johtaneet asiaintilan korjaantumiseen. 4b Ilmoitusvelvollisuus Toiminnanharjoittajan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitokselle seuraavat tiedot edelliseltä kalenterivuodelta: a) yleissopimuksen kemikaaliliitteen luettelossa 2 mainitun kemikaalin tuotannon, käsittelyn, kulutuksen, viennin ja tuonnin määrät; sekä b) yleissopimuksen kemikaaliliitteen luettelossa 3 mainitun kemikaalin tuotannon, viennin ja tuonnin määrät. Jos toiminnanharjoittaja on kalenterivuoden aikana tuottanut yhteensä yli 200 tonnia yleissopimuksen todentamisliitteessä tarkoitettua erillistä orgaanista kemikaalia tai yli 30 tonnia fosforia, rikkiä tai fluoria sisältävää erillistä orgaanista kemikaalia, hänen on ilmoitettava siitä valvontalaitokselle kalenterivuoden päättymistä seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan on vuosittain 15 päivään syyskuuta mennessä ilmoitettava valvontalaitokselle seuraavalta kalenterivuodelta: a) yleissopimuksen kemikaaliliitteen luettelossa 1 tai 2 mainitun kemikaalin tuotannon, käsittelyn ja kulutuksen arvioidut määrät; sekä b) yleissopimuksen kemikaaliliitteen luettelossa 3 mainitun kemikaalin tuotannon arvioidut määrät. Valvontalaitokselle tehtävien ilmoitusten sisällöstä ja niihin liitettävästä selvityksestä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. 4c Tiedonantovelvollisuus Toiminnanharjoittajan on annettava Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitokselle muut yleissopimuksessa asetettujen velvoitteiden noudattamisen valvomiseksi tarvittavat tiedot. Valvontalaitoksen on pyydettävä tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja kirjallisesti, asetettava kohtuullinen määräaika tietojen antamiselle sekä ilmoitettava pyynnössään, mihin yleissopimuksen määräykseen pyyntö perustuu. 5 Tarkastus- ja valvontaoikeudet Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos teettää turvallisuusselvitykset Kemiallisten aseiden kieltojärjestön tarkastushenkilökunnasta, hyväksyy kieltojärjestön ehdottaman tarkastushenkilökunnan Suomessa toteutettaville tarkastuksille, toimii ulkoasiainministeriön edustajana yleissopimuksen VI artiklan mukaisissa tarkastuksissa ja on ulkoasiainministeriön edustajan ohella läsnä IX artiklan mukaisissa tarkastuksissa sekä esittää tarvittaessa ulkoasiainministeriölle tarkastuksen toimittamista tapauksissa, joissa syntyy epäilystä yleissopimuksen noudattamatta jättämisestä. Jos valvontalaitos katsoo, ettei se voi hyväksyä kieltojärjestön ehdottamaa tarkastushenkilökuntaa tai turvallisuusselvitystä, sen on siirrettävä asia ulkoasiainministeriön ratkaistavaksi. Tarkastushenkilökunnan turvallisuusselvitysten tekemiseen sovelletaan turvallisuusselvityksistä annettua lakia (177/2002). 6 Virka-apu Poliisi, kemikaalilaissa (744/1989) tarkoitetut valvontaviranomaiset, Turvatekniikan keskus sekä kemikaalien maahantuonnissa ja maastaviennissä tullilaitos ja rajavartiolaitos ovat velvollisia antamaan virka-apua tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvomiseksi ja täytäntöön panemiseksi. 10 Kemikaalien tuonti ja vienti Yleissopimuksen kemikaaliliitteen luettelossa 1 tai 2 mainittuja kemikaaleja ja lähtö-
1502 N:o 485 aineita ei saa tuoda muista kuin sopimuspuolena olevista valtioista. Tämä kielto ei kuitenkaan koske näytteitä, jotka Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos tai Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos ulkoasiainministeriötä etukäteen kuultuaan vastaanottaa yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien kemikaalien todentamiseen liittyviä tutkimuksia varten. Kemikaaliliitteen luettelossa 1 mainittuja kemikaaleja ei saa viedä eikä toimittaa muihin kuin sopimuspuolena oleviin valtioihin. Kemikaaliliitteen luettelossa 2 mainittuja kemikaaleja ja lähtöaineita ei saa viedä eikä toimittaa muihin kuin sopimuspuolena oleviin valtioihin muuten kuin kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetussa laissa (562/1996) ja kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiä koskevan yhteisen valvontajärjestelmän perustamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1334/2000 säädetyin poikkeuksin. Yleissopimuksen kemikaaliliitteen luettelossa 1 mainittuja kemikaaleja ja lähtöaineita saa viedä Euroopan yhteisön ulkopuolelle ja toimittaa toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon vain tutkimustarkoituksiin, lääketieteellisiin tai farmaseuttisiin tarkoituksiin taikka suojelutarkoituksiin puolustusministeriön myöntämällä maastavientiluvalla. Risiinin ja saksitoksiinin vientiin ja toimittamiseen on kuitenkin oltava ulkoasiainministeriön myöntämä vientilupa. Maastavientilupaa ja vientilupaa on haettava viimeistään 45 vuorokautta ennen viennin tai toimituksen aiottua ajankohtaa. Yleissopimuksen kemikaaliliitteen luettelossa 2 tai 3 mainittujen kemikaalien ja lähtöaineiden vienti ja yhteisötoimitus on sallittu vain Euroopan unionin tai ulkoasiainministeriön myöntämällä luvalla. Viejän on muiden kuin alhaisten pitoisuuksien seoksia koskevan Kemiallisten aseiden kieltojärjestön päätöksen mukaisten alhaisten pitoisuuksien seosten, kuluttajapakkausten ja henkilökohtaiseen myyntiin tarkoitettujen pakkausten osalta esitettävä vastaanottavan valtion antama maahanjääntitodistus ulkoasiainministeriölle viedessään yleissopimuksen kemikaaliliitteen luettelossa 3 mainittuja kemikaaleja ja lähtöaineita sopimuspuolina olevien valtioiden alueen ulkopuolelle. Lupamenettelyssä ja siihen liittyvässä valvonnassa noudatetaan soveltuvin osin, mitä puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetussa laissa ja kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetussa laissa sekä niiden nojalla säädetään. Tämä laki tulee voimaan 30 päivänä huhtikuuta 2007. Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
1503 N:o 486 Laki ulkomaalaislain 46 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 2004 annetun ulkomaalaislain (301/2004) 46 seuraavasti: 46 Oleskeluluvan myöntäminen opiskelua varten Jos ulkomaalainen on hyväksytty opiskelijaksi Suomessa olevaan oppilaitokseen, myönnetään 45 :n 1 momentin 3 kohdan mukainen tilapäinen oleskelulupa tutkintoon tai ammattiin johtaviin opintoihin taikka, jos siihen on perusteltu syy, myös muihin opintoihin. Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisella on luotettavan ja vakavaraisen yhtiön tai laitoksen myöntämä vakuutus, joka kattaa sairaanhoidon kustannukset. Jos opintojen arvioitu kesto on vähintään kaksi vuotta, riittävää on, että vakuutus kattaa lääkekustannukset. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2007. Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sisäasiainministeri Kari Rajamäki HE 277/2006 HaVM 42/2006 EV 319/2006 Neuvoston direktiivi 2004/114/EY; (32004L0114); EYVL N:o L 375, 23.12.2004, s. 12 ja EYVL N:o L 153M, 7.6.2006, s. 330
1504 N:o 487 Laki rakennuksen energiatodistuksesta Annettu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Rakennuksen energiatodistus Rakennuksen energiatodistuksessa on ilmoitettava rakennuksen tarkoitustaan vastaavaan käyttöön tarvittava energiamäärä. Rakennuksen energiatehokkuuden arvioimiseksi ja sen vertaamiseksi muihin samaa tarkoitusta palveleviin rakennuksiin on rakennuksen tarvitsema energiamäärä rakennuksen pinta-alan suhteen ilmaistava useampiluokkaisella asteikolla. Rakennukset jaetaan käyttötarkoituksensa mukaan ryhmiin, joilla kullakin on energiatehokkuutta ilmaiseva asteikko. Rakennuksen energiatodistus voidaan antaa rakennuslupamenettelyn tai energiakatselmuksen yhteydessä, osana isännöitsijäntodistusta tai erillisenä todistuksena. Erillisen energiatodistuksen liitteenä tulee antaa suosituksia rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi. Ympäristöministeriön asetuksella säädetään rakennusten ryhmittelystä ja energiatodistuksessa käytettävästä asteikosta. Ministeriön asetuksella voidaan säätää energiatodistuslomakkeen kaavasta. 2 Energiatodistuksessa ilmoitettava energiamäärä Rakennuksen käyttöön tarvittava energiamäärä on arvioitava luotettavien energian kulutustietojen perusteella tai laskettava menetelmällä, joka ottaa huomioon rakennuksen lämpöominaisuudet, lämmityslaitteet ja lämpimän veden jakelun, ilmanvaihdon ja ilmastointilaitteet sekä muissa kuin asuinrakennuksissa kiinteän valaistusjärjestelmän. Rakennuksen energiatehokkuuden arvioinnissa on otettava huomioon sisäilmasto-olosuhteet. Rakennusluvan yhteydessä rakennuksen tarvitsema energiamäärä sekä enintään kuuden asunnon asuinrakennuksen tai rakennusryhmän tarvitsema energiamäärä arvioidaan laskentamenetelmällä. Muun rakennuksen tarvitsema energiamäärä arvioidaan luotettavien kulutustietojen perusteella. Ympäristöministeriön asetuksella sääde- HE 170/2006 YmVM 9/2006 EV 302/2006 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/91/EY (32002L0091); EUVL N:o L 1, 4.1.2003, s. 65
N:o 487 1505 tään laskentaan ja kulutustietoihin perustuvasta rakennuksen energiatehokkuuden arvioinnista. 3 Energiatodistuksen perustana oleva rakennuksen tarkastus Rakennuksen käyttöön tarvittavan energiamäärän arvioimiseksi laskentaan perustuvalla menetelmällä sekä energiatehokkuutta parantavien suositusten laatimiseksi rakennuksen energiankulutukseen vaikuttavat ominaisuudet on tarkastettava. Ympäristöministeriön asetuksella säädetään tarkemmin tarkastuksen suorittamisesta. 4 Energiatodistuksen voimassaolo Rakennuslupamenettelyn yhteydessä annettu yli kuuden asunnon asuinrakennuksen tai rakennusryhmän taikka pääosin liike- tai palvelurakennuksen energiatodistus on voimassa neljä vuotta. Rakennuslupamenettelyn yhteydessä annettu enintään kuuden asunnon asuinrakennuksen tai rakennusryhmän energiatodistus on voimassa kymmenen vuotta. Erillinen energiatodistus ja energiakatselmuksen yhteydessä annettu energiatodistus on voimassa kymmenen vuotta. 5 Velvollisuus asettaa energiatodistus nähtäville Rakennusta tai sen osaa taikka niiden hallintaoikeutta myytäessä tai vuokrattaessa myyjän tai vuokranantajan on asetettava mahdollisen ostajan tai vuokralaisen nähtäville voimassa oleva rakennuksen energiatodistus. Energiatodistusta koskeva vaatimus ei koske: 1) rakennusta, jonka pinta-ala on enintään 50 m 2 ; 2) asuinrakennusta, joka on tarkoitettu käytettäväksi enintään neljän kuukauden ajan vuodessa; 3) väliaikaista rakennusta, jonka suunniteltu käyttöaika on enintään kaksi vuotta; 4) teollisuus- tai korjaamorakennusta taikka muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettua maatilarakennusta, jossa energiantarve on vähäinen tai jota käytetään alalla, jota koskee kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus; 5) rakennusta, joka on suojeltu maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisella kaavalla, rakennussuojelulain (60/1985) tai valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/1985) mukaisella päätöksellä tai joka Museoviraston tekemässä inventoinnissa on määritelty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi, eikä 6) kirkkoa tai muuta uskonnollisen yhdyskunnan omistamaa rakennusta, jossa on vain kokoontumiseen tai hartauden harjoittamiseen taikka näitä palvelevaan toimintaan tarkoitettuja tiloja. Energiatodistusta ei tarvitse hankkia myöskään ennen tämän lain voimaantuloa valmistuneesta, enintään kuuden asunnon asuinrakennuksesta tai rakennusryhmästä. 6 Uuden rakennuksen energiatodistus Haettaessa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua rakennuslupaa uudisrakentamista varten on hakemukseen liitettävässä energiaselvityksessä oltava pääsuunnittelijan antama rakennuksen energiatodistus. Ennen rakennuksen käyttöönottoa pääsuunnittelijan on varmennettava energiaselvitykseen sisältyvä energiatodistus. 7 Todistuksen antaja Erillisen energiatodistuksen voi antaa henkilö, joka on osoittanut täyttävänsä tehtävän suorittamiselle säädetyt pätevyysvaatimukset. Uuden rakennuksen energiaselvitykseen sisältyvän energiatodistuksen antaa rakennuksen pääsuunnittelija. Energiakatselmuksen yhteydessä annettavan energiatodistuksen antaa katselmuksen suorittaja.
1506 N:o 487 Isännöitsijäntodistukseen sisältyvän energiatodistuksen antaa yhtiön isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja. 8 Todistuksen antajan pätevyysvaatimukset Ympäristöministeriön asetuksella säädetään erillisen energiatodistuksen antajalta edellytettävästä pätevyydestä. 9 Todistuksen antajan pätevyyden arviointi Erillisen energiatodistuksen antajalta vaadittavan pätevyyden varmentaa ympäristöministeriön hyväksymä pätevyyden toteaja. Pätevyyden toteajan on annettava ympäristöministeriölle sen pyytämät tiedot 1 momentin mukaisesta toiminnasta ja siitä perityistä maksuista. 10 Todistuksen antajan toimeksiantopäiväkirja ja arkisto Erillisen energiatodistuksen antajan on pidettävä vastaanotetuista toimeksiannoista päiväkirjaa, johon on merkittävä toimeksiantajan nimi ja rakennus, jota toimeksianto koskee, sekä toimenpiteet, joita todistuksen antamiseksi on suoritettu. Todistuksen antajan on pidettävä arkistoa antamistaan todistuksista ja todistukset on säilytettävä vähintään 15 vuotta. Rakennuksen pääsuunnittelijan antama energiatodistus sisällytetään rakennuslupa-asiakirjoihin ja arkistoidaan rakennusvalvontaviranomaisen arkistoon. Erillisen energiatodistuksen antajan on annettava ympäristöministeriölle sen pyytämät tiedot 1 momentin mukaan päiväkirjaan merkittävistä asioista ja annetuista todistuksista sekä niistä perityistä maksuista. 11 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. Kuitenkin ennen lain voimaantuloa valmistuneisiin rakennuksiin lakia sovelletaan vuoden 2009 alusta. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ympäristöministeri Stefan Wallin
1507 N:o 488 Laki maankäyttö- ja rakennuslain 2 ja 166 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1999 annetun maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 166 :n 1 momentti sekä lisätään 2 :ään uusi 4 ja 5 momentti seuraavasti: 2 Lain soveltamisala Tässä laissa ja sen nojalla säädetään niin ikään rakennusten energiatehokkuudesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/91/EY tarkoitetusta rakennuksen energiatehokkuuden laskemisesta sekä energiatehokkuutta koskevista vaatimuksista ja niiden soveltamisesta uuden rakennuksen rakentamiseen ja olemassa olevan rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön. Rakennuksen energiatodistuksesta ja rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta on voimassa, mitä erikseen säädetään. 166 Rakennuksen kunnossapito Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat järjestelmät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ympäristöministeri Stefan Wallin HE 170/2006 YmVM 9/2006 EV 302/2006 2 895043/69
1508 N:o 489 Laki rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Tarkastettavat ilmastointijärjestelmien kylmälaitteet Rakennuksen tai sen osan ilmastointijärjestelmän nimelliseltä jäähdytysteholtaan vähintään 12 kilowatin kylmälaitteet, joiden teho perustuu kompressorin käyttöön, on tarkastettava vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Jos nimellisteholtaan alle 12 kilowatin kylmälaitteet kytkeytyvät toiminnallisesti yhteen siten, että yhteenlaskettu jäähdytysteho on vähintään 12 kilowattia, on nämäkin kylmälaitteet tarkastettava vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Järjestelmää, joka käyttää kaukojäähdytystä, ei kuitenkaan tarvitse tämän lain mukaan tarkastaa. 2 Velvollisuus huolehtia tarkastuksesta Rakennuksen omistajan on huolehdittava siitä, että rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteet on asianmukaisesti tarkastettu. 3 Tarkastuksen sisältö Tarkastuksessa on arvioitava laitteiden kunto ja tehokkuus. Tarkastuksesta tulee antaa rakennuksen omistajalle todistus, jossa on maininta laitteiden kunnosta ja tehokkuudesta. Todistukseen tulee mahdollisuuksien mukaan liittää suosituksia toimenpiteiksi, joilla laitteiden energiatehokkuutta voidaan parantaa. 4 Tarkastuksen suorittaja Ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden tarkastuksen voi suorittaa tarkastusliike, jolla on pätevyys, jota edellytetään otsonikerrosta heikentäviä aineita ja eräitä fluorihiilivetyjä sisältävien laitteiden huollosta sekä huoltotoimintaa ja jätehuoltoa suorittavien pätevyysvaatimuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1187/2001) kylmäaineita vähintään kolme kiloa sisältäviä laitteita asentavalta tai huoltavalta toiminnanharjoittajalta. 5 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. Kylmälaitteet, jotka on otettu käyttöön ennen vuotta 2000, on tarkastettava viiden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ympäristöministeri Stefan Wallin HE 170/2006 YmVM 9/2006 EV 302/2006 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/91/EY (32002L0091); EUVL N:o L 1, 4.1.2003, s. 65
1509 N:o 490 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvoston vaihdoksesta Annettu Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2007 Valtioneuvoston jäsenten ilmoitettua asettavansa paikkansa valtioneuvostossa käytettäväkseni vapautan valtioneuvoston jäsenyydestä: pääministeri Matti Taneli Vanhasen pääministerin sijaisen, valtiovarainministeri Eero Olavi Heinäluoman, ulkoasiainministeri Erkki Sakari Tuomiojan, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Ilona Lehtomäen, oikeusministeri Leena Marjatta Luhtasen, sisäasiainministeri Kari Juhani Rajamäen, alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen, puolustusministeri Seppo Arimo Kääriäisen, toinen valtiovarainministeri Cecilia Ulla- Maj Wideroosin, opetusministeri Antti Tapani Kalliomäen, kulttuuriministeri Tanja Tellervo Saarelan, maa- ja metsätalousministeri Juha Sakari Korkeaojan, liikenne- ja viestintäministeri Krista Anri Susanna Huovisen, kauppa- ja teollisuusministeri Reijo Mauri Matias Pekkarisen, sosiaali- ja terveysministeri Tuula Irmeli Haataisen, peruspalveluministeri Liisa Marja Hyssälän, työministeri Tarja Katarina Filatovin sekä ympäristöministeri Stefan Erik Wallinin. Samalla nimitän valtioneuvoston jäseniksi: pääministeriksi eduskunnan valinnan mukaisesti puolueen puheenjohtaja, valtiotieteen maisteri, kansanedustaja Matti Taneli Vanhasen ja hänen ehdotuksestaan ulkoasiainministeriksi valtiotieteen maisteri, ensimmäinen varapuhemies Ilkka Armas Mikael Kanervan, ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi ulkoasiainministeriöön valtiotieteen tohtori, kansanedustaja Paavo Matti Väyrysen, oikeusministeriksi oikeustieteen kandidaatti, kansanedustaja Tuija Kaarina Braxin, sisäasiainministeriksi taloussihteeri, ylioppilasmerkonomi, kansanedustaja Anne Elisabeth Holmlundin, maahanmuutto- ja eurooppaministeriksi sisäasiainministeriöön ja ministeriksi käsittelemään valtioneuvoston kanslian, oikeusministeriön ja työministeriön toimialaan kuuluvia asioita varatuomari, kansanedustaja Astrid Thorsin, puolustusministeriksi ja 1 päivästä toukokuuta 2007 alkaen ministeriksi käsittelemään valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvia asioita valtiotieteen maisteri, kansanedustaja Jyri Jukka Häkämiehen, valtiovarainministeriksi puolueen puheenjohtaja, yhteiskuntatieteiden maisteri, kansanedustaja Jyrki Tapani Kataisen,
1510 N:o 490 hallinto- ja kuntaministeriksi valtiovarainministeriöön ja ministeriksi käsittelemään sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita valtiotieteen maisteri, kansanedustaja Mari Johanna Kiviniemen, opetusministeriksi röntgenhoitaja, terveydenhuollon maisteri, kansanedustaja Sari Johanna Sarkomaan, kulttuuri- ja urheiluministeriksi opetusministeriöön ja ministeriksi käsittelemään sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita puolueen puheenjohtaja, valtiotieteen maisteri, kansanedustaja Stefan Erik Wallinin, maa- ja metsätalousministeriksi hallintonotaari, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan, liikenneministeriksi filosofian maisteri, kansanedustaja Anu Helena Vehviläisen, viestintäministeriksi liikenne- ja viestintäministeriöön filosofian maisteri, kansanedustaja Suvi Helmi Tellervo Lindénin, kauppa- ja teollisuusministeriksi ja ministeriksi käsittelemään sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita yhteiskuntatieteiden maisteri, kansanedustaja Reijo Mauri Matias Pekkarisen, sosiaali- ja terveysministeriksi ja ministeriksi käsittelemään työministeriön toimialaan kuuluvia asioita hammaslääketieteen tohtori, valtiotieteen maisteri, kansanedustaja Liisa Marja Hyssälän, peruspalveluministeriksi sosiaali- ja terveysministeriöön ja ministeriksi käsittelemään ympäristöministeriön toimialaan kuuluvia asioita vararehtori, terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Paula Sinikka Risikon, työministeriksi puolueen puheenjohtaja, tekniikan tohtori, kauppatieteiden tohtori Tarja Anneli Cronbergin, ympäristöministeriksi kauppatieteiden maisteri, valtiotieteen kandidaatti, kansanedustaja Paula Ilona Lehtomäen sekä asuntoministeriksi ympäristöministeriöön oikeustieteen kandidaatti, kansanedustaja Jan Pellervo Vapaavuoren. Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen
1511 N:o 491 Valtioneuvoston asetus riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta 27 päivänä syyskuuta 2001 annetun valtioneuvoston asetuksen (823/2001) 2 seuraavasti: 2 Pyyntilupamaksu Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettu pyyntilupamaksu on kustakin kaadetusta hirvieläimestä: 1) aikuinen hirvi 120 euroa 2) hirvenvasa 50 euroa 3) aikuinen kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, valkohäntäpeura tai metsäpeura 17 euroa 4) kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, valkohäntäpeuran tai metsäpeuran vasa 8 euroa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Sami Niemi
1512 N:o 492 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta ohjelmakauden 2000 2006 luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen valvonnasta Annettu Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa ohjelmakauden 2000 2006 luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen valvonnasta... 34/07 20.4.2007 26.4.2007 Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, 00023 Valtioneuvosto, puhelin 020 77 2005. Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Maatalousneuvos Olli-Pekka Peltomäki
1513 N:o 493 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta markkinointivuoden 2007/2008 kuivattujen rehujen jalostusyrityksille suoritettavan jalostustuen ennakoiden maksatuksesta Annettu Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa markkinointivuoden 2007/2008 kuivattujen rehujen jalostusyrityksille suoritettavan jalostustuen ennakoiden maksatuksesta.. 37/07 20.4.2007 25.4.2007 Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, 00023 Valtioneuvosto, puhelin 020 77 2005. Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Ylitarkastaja Velimatti Mukkila
SDK/SÄHKÖINEN PAINOS JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 485 493, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2007 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904