Sosiaalihuoltolaki: keskeinen sisältö ja muutokset Sirkka Rousu syksy 2015
Esityksen osa-alueet 1. Lain tarkoitus ja keskeiset muutokset 2. Tuen tarpeet ja palvelut 3. Palvelujen laadun varmistaminen 4. Sosiaalihuollon toimintaan kytkeytyvien muiden lakien keskeiset muutokset
1. Lain tarkoitus ja keskeiset muutokset
Uusia elementtejä verrattuna aiempaan sosiaalihuoltolakiin Yleisten sosiaalipalvelujen saatavuus ja riittävyys ilman erityislainsäädännön asiakkuutta Muiden viranomaisten yhteydenotto ja ilmoitusvelvollisuus sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä Keskiössä palvelutarpeen arviointi Läheisten tuen antamismahdollisuuksien kartoitus jo asiakkuuden alkaessa ja läheisen oman tuen tarpeen arviointi Huomio asiakkaan kokonaistilanteeseen, ratkaisut asiakkaan edun mukaisesti (palvelujen integrointi asiakkaalle, asiakkaan tiimi) Omatyöntekijän nimeäminen Palvelujen velvoittavampi järjestäminen asiakkaan tarpeiden mukaan Laajemmat yhteistyövelvoitteet kaikessa toiminnassa (muutokset tehty myös mm. terveydenhuoltolakiin 1303/2014) Omavalvonnan suunnittelu, järjestäminen ja toteuttaminen. Ilmoittamisvelvoite epäkohdista (1.1.2016 alk.)
Sosiaalihuolto on osa kokonaisvaltaista hyvinvointipolitikkaa tavoitteena on vahvistaa sosiaalihuoltolain asemaa keskeisenä yleislakina varmistaa laatua säätämällä omavalvonnasta edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta, ihminen aktiivisena toimijana turvata tuen saantia ihmisen omissa arkiympäristöissä. Lisäksi laissa määritellään sosiaalihuollon tehtäväkenttää, vahvistetaan ja edistetään monialaista yhteistyötä sekä turvataan sosiaalihuollon toimintaedellytyksiä sen vastuulle ja osaamiseen kuuluvissa tehtävissä.
Sosiaalihuoltolain tarkoitus 1 1) edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta; 2) vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta; 3) turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet; 4) edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa; 5) parantaa yhteistyötä sosiaalihuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden välillä 1 4 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Kuntalaki (HE 268/2014. Eduskunta hyv. 13.3.2015, laki voimaan 1.5.2015, osin 1.6.2017) 1 kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. 22 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 39 Kuntastrategia Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen tukena www.hyvinvointikertomus.fi
Esimerkiksi perheille apua ilman erityislainsäädäntöä Lastensuojelun avohuolto ja sijaishuolto Perhepalvelut ilman lastensuojelun asiakkuutta Nyt Lastensuojelun avohuolto ja sijaishuolto Perhepalvelut ilman lastensuojelun asiakkuutta: - kotipalvelut, perhetyö, - tukihenkilö- ja perhe - Vertaisryhmät - valvotut tapaamiset - Ja muut SH-lain palvelut Oikeus SH-lain palveluihin ensisijainen
Palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen osana palvelujen suunnittelua Palveluverkko- ja palvelulogistiikka-ajattelun muutostarpeet saatavuuden parantamiseksi Tiedon ja ohjauksen saatavuus; sähköiset-; liikkuvat- ja kotiin viedyt palvelut; kioski-, market-, supermarket ja jumbovalikoimien mukaiset palvelut ja -yksiköt. Myös väestöryhmittäisten tarpeiden mukaisesti yhteensovitettuna palvelutarjontana, esim.elämänkaarimallin mukaisesti kootut Lapsiperhepalvelu-yksiköt
Palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen osana palvelujen suunnittelua Palveluverkon suunnittelun kriteereinä (mm. rauennut HE sote-laiksi 324/2014) Jokapäivä / lähes kaikki tarvitsevat/käyttävät palvelut läheltä, verkosta, kotiin, liikkuvat, kioskit, marketit harvoin/ vain osa väestöstä tarvitsee palvelua palvelut esim. matkan päästä, supermarketit perusosaamisen /erikoisosaamisen ja erityisvälineistön tarve palveluissa saatavilla esim. jumbotason palveluina). Toiminnallisen / sisällöllisen uudistumiseen tarvitaan uusia ideoita esim. kirjastosta lainattava perhevalmentaja, uudenlaiset kokonaisvaltaiset hyvinvointiasemat / perhekeskukset Palvelumuotoilu palvelujen kehittämisessä kansalaisten ja asiakkaiden asiantuntijuus mukana
Palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden periaatteet (33 ja 38 ) Palvelut toteutettava niin, että ne soveltuvat kaikille ja niihin voidaan hakeutua oma-aloitteisesti riittävän varhain (kynnyksetön/matalan kynnyksen palvelut). Palvelut toteutuu oikea-aikaisesti ja riittävinä ->ehkäisee pidempiaikaista tarvetta. Palvelut edistävät itsenäistä selviytymistä -> lyhentää jatkuvan ja toistuvan palvelun tarvetta Palvelujen jatkuvuudesta huolehtiminen silloin, kun tuen tarve on pitkäaikainen tai pysyvä (38, 1-3) Sosiaalipalvelut saatavilla eri hallinnonalojen peruspalvelujen yhteydessä, jos järjestely edistää palvelujen yhteensovittamista ja laadultaan hyvien palvelujen järjestämistä Ohjattava tarvittaessa erityispalvelujen piiriin. Sosiaalipalveluista ja niiden saatavuudesta, niihin hakeutumisesta ja perusteista palvelujen saamiselle, on julkaistava helposti saavutettavalla ja ymmärrettävällä tavalla tietoa.
Sosiaalihuoltolain soveltamisala ja hallinto Sovelletaan kunnalliseen sosiaalihuoltoon, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. Yksityisestä sosiaalipalvelusta on oma lakinsa (922/2011). Sosiaalihuoltoon sisältyvät sekä yleis- että erityislainsäädännön mukaiset sosiaalihuollon tehtävät ja palvelut (ovat sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tehtävää ja vastuulla kuten ennenkin). HUOM! - Hallintoa koskevat säännökset edelleen voimassa vanhan SH-lain mukaan (710/1982) Vanhasta sosiaalihuoltolaista jää voimaan luvut 2, 5 ja 8. jotka sisältävät mm. sosiaalihuollon hallintoa, kuntien keskinäisiä korvauksia, koulutuspaikkatoimintaa, valvontaa, tutkimusta ja kehittämistä koskevat säännökset. Ne tullaan siirtämään tulevaan sote-järjestämislakiin. Jos henkilöllä on muun lain nojalla oikeus sosiaalihuollon saamiseen, on sovellettava niitä säännöksiä, jotka parhaiten toteuttavat asiakkaan etua.
Lain määritelmät 3 1. Sosiaalipalveluilla tarkoitetaan kunnallisia sosiaalipalveluja, ja niihin sisältyviä tukipalveluja sekä muita toimia, joilla sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö edistää ja ylläpitää yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta; 2. Asiakkaalla sosiaalihuoltoa hakevaa tai käyttävää taikka tahdostaan riippumatta sen kohteena olevaa henkilöä 3. Lapsella alle 18-vuotiasta henkilöä 4. Nuorella 18 24-vuotiasta henkilöä (mm. erityinen nuorisopalvelutakuu : moniammatillinen palvelutarpeen arviointi, omatyöntekijä, kohdennettu sosiaalinen kuntoutus ja muut palvelut)
Oikeus sosiaalihuollon palveluihin kotikunnasta tai kuntayhtymältä, johon kotikunta kuuluu kiireellisessä avun tarpeessa myös kunnassa oleskelevalla oikeus sosiaalipalveluihin työn, opiskelun tai muun vastaavan pidempiaikaisen syyn vuoksi myös muussa kuin kotikunnassa oleskelevalle, palvelut järjestää oleskelukunta 13 Lapsella ja hänen perheellään on oikeus saada viipymättä lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut. Palvelut on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina niitä tarvitaan. Palvelujen on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä.
Lain määritelmissä uusi käsite: Erityistä tukea tarvitse henkilö ja lapsi (3 ) erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä ja asiakkaalla henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi ja jonka tuen tarve ei liity korkeaan ikään siten vanhuspalvelulaissa säädetään erityistä tukea tarvitsevalla lapsella lasta, jonka kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai joka itse käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään tai joka on erityisen tuen tarpeessa. tämä oli aiemmin lastensuojelun avohuollon tukitoimiin ryhtymisen peruste ja velvoite viranomaiselle ( tavallinen lapsi, erityistä tukea tarvitseva lapsi, lastensuojelulapsi )
Asiakkaan etu 4 Asiakkaan etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimintatavat ja ratkaisut parhaiten turvaavat: 1) asiakkaan ja hänen läheistensä hyvinvoinnin; 2) asiakkaan itsenäisen suoriutumisen ja omatoimisuuden vahvistumisen sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; 3) tarpeisiin nähden oikea-aikaisen, oikeanlaisen ja riittävän tuen; 4) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; 5) kielellisen, kulttuurisen sekä uskonnollisen taustan huomioimisen; 6) toivomuksia, taipumuksia ja muita valmiuksia vastaavan koulutuksen, väylän työelämään sekä osallisuutta edistävän toiminnan; 7) asiakassuhteen luottamuksellisuuden ja yhteistoiminnan asiakkaan kanssa. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden edun toteutumiseen.
Lapsen etu 5 Kaikissa sosiaalihuollon toimissa, jotka koskevat lasta, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lasten kohdalla on 4 :ssä mainittujen asioiden lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut parhaiten turvaavat: 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin; 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä sekä iän ja kehitystason mukaisen huolenpidon; 3) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; 4) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen.
Hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvoinnin edistäminen on sekä väestötasoinen että asiakasryhmäkohtainen hyvinvoinnin seurannan ja kehittämisen tehtävä kunnalle. Asianmukainen tieto palveluista ja helposti saatavilla oleva ja yhteistyössä järjestetty ohjaus ja neuvonta tukee hyvinvointia Kuinka voin auttaa (6 ) Rakenteellisen sosiaalityön (7 ) merkitys ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvien asioiden huomioon ottamiseksi kuntien suunnittelussa ja päätöksenteossa Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen (8, 9 ). Palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi (10 ). Asiakkaiden, myös lapsen tarpeiden, toivomusten ja mielipiteen selvittäminen ja huomioon ottaminen toiminnassa sekä palveluja kehitettäessä (mm.31-32 )
Sosiaalihuollon järjestämisen periaatteita Sosiaalipalvelut sen sisältöisinä ja laajuudessa kuin tarve edellyttää (14 ) Ensisijaisesti päätöksissä ja ratkaisuissa toimitaan asiakkaan edun mukaan (30,2 ) Palveluja toteutettava niin, että puolisot ja muut perheenjäsenet voivat asua yhdessä (30,3 ) Toimitilojen tuettava asiakkaiden sosiaalista vuorovaikutusta (30,4 ) Asiakkaan oikeus saada selvitys eri vaihtoehdoista, ja asiakkaan kuuleminen (31 ), (myös asiakaslaki, hallintolaki) Lapsen mielipiteeseen ja toivomuksiin erityistä huomiota (32 )
Monialainen yhteistyö asiakaskohtaisessa työssä (41 ja 46 Oltava asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan käytettävissä olevaa asiantuntemusta (palvelutarpeen arvioinnissa, päätösten tekemisessä ja palvelujen toteuttamisessa) Jos asiakkaan tuen tarpeisiin vastaaminen edellyttää muiden viranomaisten palveluja ja tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava työntekijän pyynnöstä henkilön palvelutarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelman laatimiseen (mm. vastaavat säännökset terv.huoltolaissa) Palveluista on muodostuttava asiakkaan edun mukainen kokonaisuus. Työntekijän on oltava yhteydessä eri yhteistyötahoihin sekä tarvittaessa omaisiin ja läheisiin asiakkaan suostumuksella. Tietojen antamisesta ilman asiakkaan suostumusta ja asiakastietojen kirjaamisesta monialaisessa yhteistyössä sekä sosiaalihuollon oikeudesta saada virka-apua säädetään asiakaslaissa. Vanhan sosiaalihuoltolain mukaan voimassa edelleen 41 : sosiaaliviranomaisen oikeus päästä selvittämään henkilön mahdollinen avun tarve
2. Tuen tarpeet ja palvelut
Sosiaalihuoltolaki 11
Sosiaalihuoltolain mukaiset sosiaalipalvelut Perhetyö. Kasvatus- ja Perheneuvonta. Sosiaalityö. Sosiaaliohjaus. HUOM! - myös muun lainsäädännön mukaiset sosiaalipalvelut. Valvotut ja tuetut tapaamiset. Muut asiakkaiden tarpeisiin vastaavat ja hyvinvointia lisäävät palvelut. Liikkumista tukevat palvelut. Palvelutarpeen arviointi ja tarvittaessa asiakassuunnitelma Kotipalvelu. Kotihoito. Päihdetyö. Mielenterveystyö. Asumispalvelut. Laitospalvelut. Sosiaalinen Kuntoutus.
Tuen tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut 14 Kunnallisina sosiaalipalveluina on järjestettävä sen sisältöisenä ja siinä laajuudessa kuin tässä tai muussa laissa säädetään: 1) sosiaalityötä (15 ); 2) sosiaaliohjausta (16 ); 3) sosiaalista kuntoutusta (17 ); HUOM! Nuorisopalvelutakuu! 4) perhetyötä(18 ); 5) kotipalvelua (19 ); 6) kotihoitoa (20 ); 7) asumispalveluja (21 ); 8) laitospalveluja (22 ); 9) liikkumista tukevia palveluja (23 ); 10) päihdetyötä (24, raskaana olevalla on oikeus saada välittömästi päihteettömyyttä tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut); 11) mielenterveystyötä (25, myös psykosos.tuki kriisitilanteissa); 12) kasvatus- ja perheneuvontaa (26 ); 13) lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvontaa (maksuton palvelu, 27 ); 14) muita 11 :n mukaisiin tarpeisiin vastaavia asiakkaan hyvinvoinnille välttämättömiä sosiaalipalveluja (28 ). Sosiaalipäivystys (29 ) Kustakin palvelusta on laissa erillinen säännös ( ks.yllä).
Oikeus kotipalveluun jo 1.1.2015 alkaen Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella niille henkilöille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista. Kotipalveluun sisältyvinä tukipalveluina annetaan ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. Lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista 2 momentissa mainittujen syiden vuoksi.
Kunnallisina sosiaalipalveluina sosiaalihuollon tehtävänä on huolehtia myös kehitysvammaisten erityishuollosta, vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, toimeentulotuen antamisesta kunnassa oleskelevalle henkilölle, sosiaalisen luoton myöntämisestä kunnan asukkaille, kuntouttavasta työtoiminnasta, päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvista palveluista, omaishoidon tuen, lasten ja nuorten huollon, lastensuojelun, ottolapsineuvonnan, perheasioiden sovittelun, lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen vahvistamiseen ja ratkaisemiseen liittyvien tehtävien sekä päätösten täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun kuuluvien toimenpiteiden ja lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian tuomioistuinsovitteluun kuuluvien asiantuntijapalveluiden, isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyvien tehtävien sekä oppilas- ja opiskeluhuollon järjestämisestä sen mukaan kuin niistä lisäksi erikseen säädetään. SH-lain palvelutarpeen arvioija ja omatyöntekijä voi olla myös kuraattori kunnan päättämällä toimintatavalla (koululaisella/opiskelijalla pysyisi sama koulun työntekijä). Sosiaalihuoltolaista löytyy maininnat erityislainsäädännöstä.
Sosiaalipalvelujen asiakasprosessi (34 ) Tietoa palveluista - - - - - - Yleinen neuvonta, ohjaus ja konsultaatio Yhteydenotto 35 - Asiakas itse - Läheinen - Viranomainen Ilmoitusvelvollisuus! Kiireellisyys avuntarve arvioidaan heti Palvelutarpeen arvio 36-37 Omatyöntekijä 42 Asiakassuunnitelma - jos tarpeen 39 Päätökset palveluista 45-46 Läheiset mukana tarvittavalla tavalla. Heidän tuen tarpeensa 43. Asiakkaan hoidossa olevan henkilön tilan selvittäminen - - - (44 ) Ilmoitus tarvittaessa tuen tarpeesta muille viranomaisille - - 40 ) Palvelujen järjestäminen 38, 45-46 - - - - - - - - - - - Monialainen yhteistyö 41, 46 - - - - - - - -- Asiakkuus päättyy kun tuen tarvetta ei enää ole
Sosiaalihuollon asiakkuuden alkaminen ja päättyminen 34 Sosiaalihuoltoasia tulee vireille hakemuksesta tai kun kunnan sosiaalihuollon työntekijä on muutoin tehtävissään saanut tietää mahdollisesti sosiaalipalvelujen tarpeessa olevasta henkilöstä. Sosiaalihuollon asiakkuus alkaa hakemuksesta tai kun muulla tavoin vireille tullutta asiaa ryhdytään käsittelemään tai henkilölle annetaan sosiaalipalveluja. Asiakkuus päättyy, kun sosiaalihuollon asiakasasiakirjaan merkitään, että sosiaalihuollon järjestämiselle ei ole perustetta.
Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi 35 - ilmoitusvelvollisuus 1/2 Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, sosiaalikuraattori taikka sosiaalitoimen, opetustoimen, liikuntatoimen, pelastuslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, Tullin, poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen, työ- ja elinkeinoviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen tai ulosottoviranomaisen palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, hänen on ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä kunnallisesta sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve arvioitaisiin.
Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi 35 - ilmoitusvelvollisuus 2/2 Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, ko. henkilöiden on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä viipymättä. Mikäli yhteydenoton syynä on huoli lapsen tilanteesta, samojen tietojen perusteella ei tarvitse tehdä erikseen lastensuojeluilmoitusta tai ennakollista lastensuojeluilmoitusta (ls.laki 25 ja 25 c.) sosiaaliviranomaiselle tullut tieto käynnistää myös lapsen tilanteen selvittämisen. tavoitteena saada mahd. ajoissa yhteydenotot. Jos asianomaiset eivät suostu yhteydenottoon ja LS.lain 25 :n kriteerit täyttyvät, on tehtävä lastensuojeluilmoitus.
Palvelutarpeen arviointi 36 Kun kunnallisen sosiaalihuollon palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä, hänen on huolehdittava, että henkilön kiireellisen avun tarve arvioidaan välittömästi. Lisäksi henkilöllä on oikeus saada palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Kuka palvelutarpeen arvioi: viranhaltija, jolla arvioinnin kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon koulutus. Erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan ja erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arvioi aina sosiaalityöntekijä.
Palvelutarpeen arviointi 36 Arvioinnin tekeminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun asiakas, asiakkaan omainen tai läheinen tai hänen laillinen edustajansa on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnalliseen viranomaiseen palvelujen saamiseksi, jos: 1) henkilö on yli 75-vuotias; 2) henkilö saa vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaista ylintä hoitotukea. Erityistä tukea tarvitseva lapsi. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen arvioinnin on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Tehdään elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä ja muiden toimijoiden kanssa. Laki velvoittaa käyttämään arvioinnissa riittävää asiantuntemusta ja osaamista.
Palvelutarpeen arvioinnin sisältö 37 Palvelutarpeen selvittämisen perusteella arvioidaan, onko henkilöllä tuen tarvetta. Jos henkilö tarvitsee tukea, arvioidaan onko tuen tarve luonteeltaan tilapäistä, toistuvaa tai pitkäaikaista. Palvelutarpeen arviointi sisältää: 1) yhteenvedon asiakkaan tilanteesta sekä sosiaalipalvelujen ja erityisen tuen tarpeesta; 2) sosiaalihuollon ammattihenkilön johtopäätökset asiakkuuden edellytyksistä; 3) asiakkaan mielipiteen ja näkemyksen palvelutarpeestaan, ellei palvelutarpeen arvioimiseen yhteistyössä asiakkaan kanssa ole ilmeistä estettä; 4) asiakkaan ja sosiaalihuollon ammattihenkilön arvion omatyöntekijän tarpeesta. Arviointia tehtäessä on asiakkaalle selvitettävä hänen yleis- ja erityislainsäädännön mukaiset oikeutensa, velvollisuutensa ja erilaiset vaihtoehdot palvelujen toteuttamiseksi ja niiden vaikutukset.
Omatyöntekijä 42 Sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä, jos asiakas ja sosiaalihuollon ammattihenkilö ovat arvioineet sen tarpeelliseksi. Omatyöntekijän koulutusvaatimus palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalialan ammatillinen koulutus erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun asiakkaan omatyöntekijällä tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevällä työntekijällä on oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Omatyöntekijän tehtävä asiakkaan tarpeiden ja edun mukaisesti edistää 38 :n 2 ja 3 momentin toteuttamista sekä toimia tarvittaessa muissa tässä laissa säädetyissä tehtävissä. Velvoite tavata erityistä tukea tarvitsevaa lasta Asiakassuunnitelmaan kirjattavalla tavalla riittävän usein henkilökohtaisesti
Sosiaalihuollon ilmoitus muulle viranomaiselle asiakkaan tuen tarpeesta 40 Jos asiakkaan tarpeisiin ei voida vastata vain sosiaalihuollon toimin, asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista vastaavan sosiaalihuollon ammattihenkilön, omatyöntekijän tai muun asiakkaan palveluista vastaavan työntekijän on asiakkaan suostumuksella otettava yhteyttä siihen viranomaiseen, jonka vastuulle tarvittavien toimien järjestäminen ensisijaisesti kuuluu. Ilmoituksen vastaanottaneen viranomaisen tulee asiakkaan suostumuksella ilmoittaa siihen yhteyttä ottaneelle viranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä, mihin toimiin se on ilmoituksen johdosta ryhtynyt. Ilmoittamista ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos se on ilmeisen tarpeetonta. Tietojen luovuttamisesta ilman asiakkaan suostumusta: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista(812/2000). Asiakkaan ohjaaminen toimivaltaiseen viranomaiseen: Hallintolaki 41 Velvoite tarpeenmukaiseen monialaiseen yhteistyöhön
Tavoitteena palvelujen oikea-aikaisuus ja tuen riittävä intensiteetti Tarvittaessa laaditaan asiakassuunnitelma (39 ). Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella on oltava asiakassuunnitelma ja tapaamiset omatyöntekijän kanssa järjestettävä suunnitelman mukaan. Suunnitelma voi olla myös eri toimialojen yhteinen! Palvelujen järjestämisestä säädetään 38 :ssä: Kun tuen tarve on luonteeltaan tilapäistä, on oikea-aikaisilla ja riittävillä tilapäisillä palveluilla pyrittävä ehkäisemään pidempiaikaisen tuen tarvetta. Kun tuen tarve on jatkuvaa tai toistuvaa, palveluja on järjestettävä siten, että tavoitteena on asiakkaan itsenäinen selviytyminen ja tuen tarpeen päättyminen asiakkaan kanssa tavoitteeksi asetetun määräajan jälkeen. Henkilöille, joiden tuen tarve on pysyvä tai pitkäaikainen, tuki on pyrittävä järjestämään siten, että turvataan palvelujen jatkuvuus, ellei palvelujen muuttaminen ole asiakkaan edun mukaista.
Asiakkaan läheisten huomioiminen 43 Läheisverkoston kartoittaminen ja läheisten oman tuen tarve Selvitetään miten omaiset tai muut asiakkaalle läheiset henkilöt osallistuvat asiakkaan tukemiseen. Läheisverkoston kartoittaminen toteutetaan palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä tai tarvittaessa muulloin asiakkuuden aikana. Kartoittamisen voi tehdä ilman asiakkaan suostumusta vain, jos: 1) asiakas on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään ja turvallisuudestaan ja tieto on välttämätön palvelutarpeen selvittämiseksi; tai 2) tieto on tarpeen lapsen edun vuoksi. Kartoittamisen yhteydessä selvitetään tarvittaessa omaisten ja läheisten mahdollinen tuen tarve.
Asiakkaan hoidossa olevan henkilön tilanteen selvittäminen 44 Asiakkaan hoidossa olevan lapsen tai muun henkilön hoidon ja tuen tarve on selvitettävä, kun asiakas: 1) saa päihdehuolto- tai mielenterveyspalveluja tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joiden aikana tai ennen tarvittavien palvelujen saamista hänen kykynsä täysipainoisesti huolehtia hoidosta tai kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen; 2) aloittaa tutkintavankeuden tai vankeusrangaistuksen suorittamisen. Riittävän hoidon ja tuen saaminen on tarvittaessa varmistettava tapaamalla lasta tai muuta hoidettavaa henkilöä. Velvollisuudesta ilmoittaa sosiaalihuollon tarpeesta kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle säädetään 35 :ssä.
Sosiaalihuoltoa koskeva päätöksenteko ja toimeenpano 45 Asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Kiireellisiä toimenpiteitä koskeva asia on käsiteltävä ja päätös tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella viipymättä siten, ettei asiakkaan oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Muissa kuin kiireellisissä asioissa päätös on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen kun asia on tullut vireille. Päätös on toimeenpantava kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muissa kuin kiireellisissä tapauksissa ilman aiheetonta viivytystä. Päätös on kuitenkin toimeenpantava viimeistään 3 kuukaudessa asian vireilletulosta. Aika voi olla tätä pidempi, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää käsittelyaikaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste. Asian käsittelemisestä ja päätöksenteosta säädetään lisäksi hallintolaissa.
Hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset 46 (1.1.2016 voimaan) Omatyöntekijän kanssa asiakastyötä tekevän kunnallisen viranhaltijan, jolla on sosiaalityöntekijän kelpoisuus, on tehtävä päätös niistä sosiaalipalveluista, joilla yhdessä turvataan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai erityistä tukea tarvitsevan muun asiakkaan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä terveys ja kehitys, jos menettely on asiakkaan edun mukainen. Päätökset koskevat asiakkaan taikka hänen huolenpidostaan vastaavan henkilön tarvitsemia sosiaalipalveluja. STM: Yhtä vahva oikeus palveluihin kuin lastensuojelulain 36 :ssä : Lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut on järjestettävä sen mukaisesti kuin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on arvioinut niiden tarpeen asiakassuunnitelmassa. SH-laki: omatyöntekijä arvioi ja kirjaa asiakassuunnitelmaan, mitkä palvelut ovat välttämättömiä ja omatyöntekijän kanssa asiakastyötä tekevä sosiaalityöntekijä tekee 46 :n päätöksen kaikista tarvittavista palveluista.
Muutoksenhaku 50 Oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen päätöksestä (koskien sosiaalipalvelujen järjestämistä) voi tehdä kunnalliselle sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavalle toimielimelle 30 päivän kuluessa tiedoksi saamisesta. 51 Valitus hallinto-oikeuteen Päätökseen tyytymätön voi valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen saamisesta. 52 Täytäntöönpano Päätös voidaan laittaa täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Valistusviranomainen voi määrätä täytäntöönpanon keskeytettäväksi. 53 Valituslupa Hallinto-oikeuden päätöksistä voi valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen, jos se myöntää valitusluvan.
3. Palvelujen laadun varmistaminen
Omavalvonta osana laadun varmistamista (47 ) Sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden turvaamiseksi. Tukena eri palveluissa annetut laatusuositukset (mm. lastensuojelun laatusuositus 2014:4 STM) Valviran omavalvontasuunnitelma-määräys 1.1.2015 soveltuvin osin käyttöön myös sosiaalityössä 1.4. alk. Suunnitelma on pidettävä julkisesti esillä ja sen toteutumista on seurattava Suunnitelmaa on kehitettävä säännöllisesti yhdessä henkilöstön ja asiakkaiden kanssa Henkilökunnalle ilmoitusvelvollisuus, mikäli sosiaalipalveluissa on sosiaalihuollon toteuttamista estäviä epäkohtia (48 - muutos voimaan 1.1.2016).
Eduskunnan edellyttämät valvonnan kohteet lain toimeenpanossa Painopisteen siirtymistä ehkäiseviin palveluihin, ja erityisesti kotipalvelujen laadun ja saatavuuden toteutumista Valvonnan kohteina Asiakasprosessi kokonaisuudessaan ja siihen liittyvät palveluketjut, Palvelujen yhteensovittaminen Asiakkaiden tarpeiden kokonaisvaltainen tarkastelu Asiakkaan kuuleminen Omavalvonta on ensisijaista! (omavalvontavelvoitteet on ollut muissa laeissa jo aiemmin)
Omavalvonnan tavoitteet (lähde Valvira) laadukkaat ja asiakasturvalliset palvelut avoin, oppiva toimintakulttuuri edistää asiakkaiden valinnan mahdollisuuksia vahvistaa asiakkaan osallisuutta yhtenäiset palveluprosessit palveluprosessien seurannan ja arvioinnin kehittäminen valvonnan painopiste ennakolliseen valvontaan Omavalvonnan ydin on riskinhallinnassa! Johdon ohjaama strateginen riskinhallintatyö
Asiakas-ja yhteistyöprosessien toimivuuden seuranta - valvonnan kohteina erityisesti SH-lain toimeenpano edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä kunnassa -> tavoitteena on hyvin toimiva palvelukokonaisuus Valvonnan kohteina erityisesti Asiakkaan kuuleminen, osallisuus, itsemääräämisoikeus, asiakkaan edun toteutuminen Palvelutarpeen arviointi määräajassa Asiakassuunnitelmat ja niiden toteutuminen käytännössä palvelujen saatavuutena Vastuu asiakkaasta asiakasprosessien siirtymävaiheissa (palveluketjun toimivuus, saattaen vaihtaminen) Omatyöntekijä Odotusajat eri palveluihin Päätöksentekoprosessin lainmukaisuus Sosiaalipäivystyksen järjestäminen asianmukaisesti Lisäksi erityiset kohteet aikuispalveluissa ja lapsiperheiden palveluissa. (Lähde Valvira)
Erinäiset säädökset Sosiaalipalveluihin sovelletaan Sos.ja terv.huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia ja peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia Asiakasmaksut peritään asiakasmaksulain mukaan (56 ) Oleskelukunta järjestää henkilön palvelut (57 ) Kiireellinen laitoshoito järjestettävä: jos hoitoa tarvitaan yli 14 vrk -> ilmoitus kunnalle, jolle huollon järjestäminen kuuluu (58 ). Henkilön siirtäminen omaan kuntaan hoitoon: henkilön pyynnöstä tai hallinto-oikeuden määräyksestä, ellei siirto ole kohtuuton henkilölle. (59 ) Se, joka haluaa muuttaa toisen kunnan asukkaaksi, mutta ei ikänsä, vammaisuutensa tai muun sellaisen syyn vuoksi kykene asumaan siellä itsenäisesti, voi hakea tämän kunnan sosiaalipalveluja ja hoitopaikkaa samoin perustein kuin jos olisi kunnan asukas -> palvelutarpeen arviointi yhteistyössä kotikunnan kanssa, sen perusteella palvelupäätös (60 ).
Sosiaalihuoltolain voimaantulo 1.1.2015 kotipalvelua koskevat 1.4.2015 muu lainsäädäntö, paitsi. 1.1.2016 SHL 46, 48 ja 49 :t (hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset, henkilökunnan ilm.velvollisuus epäkohdista ja toimenpiteet ilmoituksen johdosta) sekä LS-lain lapsen kiireellisen sijoituksen ehtojen tiukentuminen Osa vanhasta sosiaalihuoltolain (710/1982) säännöksistä jää edelleen voimaan, kuten 27 d vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toimintaa ja 27e vammaisten henkilöiden työtoimintaa koskevat pykälät, koska palveluihin liittyvän lainsäädännön työstäminen on meneillään. Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioiva työryhmä (ns. TEOS -ryhmä) jätti loppuraporttinsa ministeri Huoviselle 23.10.2014.
4. Sosiaalihuollon toimintaan kytkeytyvien muiden lakien keskeiset muutokset
Sosiaalihuollon lainsäädännön rakenteet uudistuvat Sosiaalihuoltolaissa hyvinvoinnin edistäminen, sosiaalipalvelut, sosiaalihuollon toteuttaminen, palvelujen laadun varmistaminen, muutoksenhaku (1301/2014) Sosiaalihuollon asiakaslaissa asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyviä säännöksiä (812/2000), viimeisin muutos 18, 1.4.2015: ilmoitus suoraan poliisille epäilystä jonkun joutumisesta väkivallan kohteeksi. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaissa dokumentointiin ja tallentamiseen liittyviä säännöksiä (HE 345/2014, vahvistettu 20.3.2015, voimaan 1.4.2015, L 254/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa oikeus toimia laillistetuissa ammateissa, ja näiden tehtävien sijaisuuksissa (HE 354/2014. Laki vahvistettu kesällä 2015 ja tulee voimaan 1.1.2016. Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoitustoimenpiteitä koskeva laki (HE 108/2014, lakiesitys rauennut 6.3.2015) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki (HE 324/2014, lakiesitys rauennut 12.3.2015) uutta hallituksen esitystä valmistellaan Muutokset lastensuojelulakiin Perhehoitolaki
Terveydenhuoltolain muutos 1303/2014 8 a Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa tai kun potilas muutoin tarvitsee sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluja on sovellettava niitä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon säännöksiä, jotka potilaan edun mukaisesti parhaiten turvaavat tuen tarpeita vastaavat palvelut ja lääketieteellisen tarpeen mukaisen hoidon. 24 Sairaanhoito Hoidon ja kuntoutuksen toteutukselle on tarvittaessa laadittava hoito- ja palvelusuunnitelma siten kuin potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 4 a :ssä säädetään. Kun potilas on erityistä tukea tarvitseva lapsi tai muu erityistä tukea tarvitseva henkilö, hoito- ja palvelusuunnitelma on pyrittävä tekemään siten, että suunnitelma voidaan ottaa huomioon sosiaalihuoltolain 46 :n mukaista päätöstä tehtäessä.. 32 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Jos sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi, päätösten tekeminen tai sosiaalihuollon toteuttaminen edellyttävät terveydenhuollon palveluja, on terveydenhuollosta vastaavan kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevan terveydenhuollon ammattihenkilön osallistuttava sosiaalihuollon toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen.
Terveydenhuoltolain muutos 1303/2014 69 Lastensuojelulain mukaiset velvoitteet Jos lapsi tai nuori on sijoitettu lastensuojelulain (417/2007) perusteella kotikuntansa ulkopuolelle, on lastensuojelulain 16 b :ssä tarkoitetun sijoituskunnan tai sen sairaanhoitopiirin, johon sijoituskunta kuuluu, järjestettävä lapselle tai nuorelle hänen tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut. Palvelut on järjestettävä yhteistyössä lastensuojelulain 16 tai 17 :n mukaan vastuussa olevan kunnan (sijoittajakunta) kanssa. Jos lastensuojelun tarve johtuu riittämättömistä terveydenhuollon palveluista, lapselle ja hänen perheelleen on sen estämättä, mitä hoitoon pääsystä 51 53 :ssä säädetään, järjestettävä viipymättä lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät terveydenhuollon palvelut.
Ilmoitus: epäily väkivallan kohteeksi joutumisesta: voimaan 1.4.2015 eri laeissa Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 18 :n muuttamisesta, laki potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 13 :n muuttamisesta, laki perusopetuslain 40 :n muuttamisesta, laki taiteen perusopetuksesta annetun lain muuttamisesta, laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain 23 :n muuttamisesta, laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain 21 a :n muuttamisesta, laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 43 :n muuttamisesta, laki lukiolain 32 :n muuttamisesta, laki yliopistolain 90 a :n muuttamisesta, laki ammattikorkeakoululain 65 :n muuttamisesta, laki nuorisolain muuttamisesta, laki pelastuslain 86 :n muuttamisesta ja laki hätäkeskustoiminnasta annetun lain 20 :n muuttamisesta (HE 333/2014 vp).
Ilmoitus: epäily väkivallan kohteeksi joutumisesta: voimaan 1.4.2015 eri laeissa Viranomaisille ja muille toimijoille oikeus ilmoittaa omaaloitteisesti poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot salassapitovelvollisuuden estämättä. Ilmoittamisoikeus on silloin, kun viranomainen, viranomaisen palveluksessa oleva tai viranomaisen tehtäviin osallistuva on hänelle kuuluvia tehtäviä hoitaessaan saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. Oma-aloitteisella tietojenvaihdolla vahvistetaan ja tehostetaan perheväkivallan ehkäisemiseksi sekä perheväkivaltakierteen katkaisemiseksi tehtävää poikkihallinnollista yhteistyötä.
Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaki L 254, 2015. (1.4.2015 voimaan) Asiakasasiakirjalaki on historiassaan ensimmäinen sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen dokumentointia ohjaava laki. Laissa on säännökset myös sote:n yhteisen asiakkaan tietojen kirjaamisesta. 7 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen kirjaaminen sosiaalihuollon toimintayksikön sisäisessä yhteistyössä Kun sosiaalipalvelua toteuttaa sosiaalihuollon toimintayksikössä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö yhdessä, asiakkaasta laaditaan yhteinen toteuttamiskertomus. Lisäksi asiakkaalle voidaan laatia yhteinen asiakassuunnitelma ja muita tarpeellisia yhteisiä asiakasasiakirjoja. Tässä momentissa tarkoitetut yhteiset asiakasasiakirjat talletetaan sosiaalihuollon asiakasrekisteriin. Henkilöllä, joka osallistuu edellä 1 momentissa tarkoitetun yhteisen palvelun toteuttamiseen, on oltava pääsy tehtävissään tarvitsemiinsa yhteisiin asiakasasiakirjoihin. Yhteisestä asiakassuunnitelmasta voidaan tallettaa kopio potilasrekisteriin. Lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilön terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilastiedot merkitään potilasasiakirjoihin ja talletetaan potilasrekisteriin siten kuin erikseen säädetään.
Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaki L 254, 2015. (1.4.2015 voimaan) 8 Asiakastietojen kirjaaminen organisaatioiden välisessä monialaisessa yhteistyössä Monialaiseen yhteistyöhön osallistuvat henkilöt voivat salassapitosäännösten estämättä 1) kirjata edustamansa organisaation asiakirjoihin sellaiset yhteistyössä saamansa sosiaalihuollon asiakastiedot, jotka ovat tarpeellisia yhteisen asiakkaan asian hoitamiseksi sanotussa organisaatiossa; 2) tallettaa yhteistyön perusteella laaditun asiakassuunnitelman, muistion tai vastaavan asiakirjan sanotussa organisaatiossa, jos se on asiakkaan kannalta tarpeellista siinä asiassa, jonka hoitamiseksi asiakirja on laadittu. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja asiakastietoja koskeviin salassapitovelvoitteisiin ja niistä poikkeamiseen sovelletaan, mitä asiakaslain 14 16 :ssä, 19 :ssä ja 27 :ssä säädetään, riippumatta siitä, minkä organisaation asiakirjoihin ne sisältyvät.
Lastensuojelulaki: keskeiset muutokset Lapsen kehitys ja terveys vaarantuu tai lapsi itse vaarantaa -> jatkossa on SH-lain asiakkuudessa, ellei tarvetta lastensuojelulain mukaisiin palveluihin Ilmoitusvelvollisten piiri laajenee (25, ks.edellä) Ilmoitusvelvollisuus tehdä suoraan ilmoitus poliisille kun on syytä epäillä lapsen joutuneen henkeen ja terveyteen kohdistuneen rikoksen uhriksi (aiemmin jo säädettynä seksuaalirikoksen uhriksi) (25 ) Ls.asiakkuus ei ala vielä lastensuojelun tarpeen selvittämisellä, vaan vasta kun selvittämisen jälkeen todetaan lapsen tarvitsevan ls.tukitoimia (26-27 )- HUOM! 26 mukaan puhutaan lapsen palvelutarpeen arvioinnista (ei enää ls.tarpeen selvittämis-termillä) Lastensuojelulain tarkoittama lastensuojelun asiakkuus on tarpeen, jos lapsen terveys ja kehitys vaarantuu tai lapsi itse JA Perhepalvelut eivät riitä TAI Perhepalvelut riittäisivät, mutta niitä ei haluta ottaa vastaan
Kuvion lähde: STM:n verkkosivut
Lastensuojelulaki: keskeiset muutokset Lastensuojelun asiakkaille tarkoitettuja palveluja ja tukitoimia, kuten esimerkiksi (36 ) Ls.lain mukainen taloudellinen tuki, Tehostettu perhetyö Perhekuntoutus, Avohuollolliset muut tukitoimet, ml sijoitus avohuoltona (37 ), kiireelliset avohuollon tukitoimet (<-uusi käsite ja säännös 37a ja b ) Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle, kiireellinen sijoitus Huostaanotto ja sijaishuolto, sekä jälkihuolto Ls.asiakkaalla kuitenkin oikeus myös muihin yleislakien ja tarvittavien erityislakien mukaisiin tukitoimiin ja palveluihin (ml terveydenhuoltolaki) Samalla työntekijällä voi olla lastensuojelun ja SH-lain perhepalvelun asiakkaita. Työntekijävaihdosten minimointi!
Lastensuojelulaki: keskeiset muutokset Kiireellisen sijoituksen perusteena jatkossa vain välitön vaara (1.1.2016 alk.),.. kun puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet vaarantavat lapsen terveyttä ja kehitystä tai lapsi itse.(38 ) Jos kodin ulkopuolinen sijoitus tarpeen kiireellisesti, voidaan lapsi sijoittaa avohuollon tukitoimena jatkossa myös suostumuksen mukaan yksin ilman vanhempiaan, 37 (tarvittaessa HAO:n väliaikaismääräys lapsen asuinpaikasta esim. huostaanottohakemuksen käsittelyn ajaksi) Perhekuntoutus kuitenkin ensisijainen suhteessa lapsen sijoittamiseen yksin kodin ulkopuolelle, edellyttäen että on lapsen edun mukaista Jos lastensuojelun tarve johtuu riittämättömistä terveydenhuollon palveluista, lapselle ja hänen perheelleen on järjestettävä viipymättä lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät palvelut sen estämättä mitä hoitoon pääsystä terv.huoltolain 51-53 :ssä säädetään(terv.huoltolaki 69 )
Perhehoitolaki 1.4.2015 voimaan (263/2015) henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämiseen perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. koskee myös ammatillista perhehoitoa, jota annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 7 :ssä tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa (yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7 :ssä tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa). samanaikaisesti voidaan hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina (poikkeamismahdollisuus mm. sisarukset). Ammatillisessa perhekodissa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin yhdellä on 6 :n 1 momentissa ja yhdellä 3 momentissa säädetty kelpoisuus. Samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt lasketaan mukaan enimmäismäärään. Toimeksiantosopimuksella TAI sopimuksella (kunnan tai kuntayhtymän ja yksityisen perhehoidon tuottajan välinen) Ennen lain voimaantuloa tehtyyn sopimukseen perustuva perhehoito voi jatkua lain voimaan tultua niin pitkään kuin hoidettavan hoidon tarve sitä edellyttää.
Valtion korvaus turvakotipalveluihin (L1354/2014) Tarkoituksena on turvata valtakunnallisesti laadukkaat ja kokonaisvaltaiset turvakotipalvelut henkilöille, joihin kohdistuu lähisuhteessa väkivaltaa tai jotka elävät tällaisen väkivallan uhan alla. Turvakotipalvelua tarjotaan ensisijaisesti lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville henkilöille ja heidän mukanaan oleville alaikäisille lapsille. Turvakotipalvelua voidaan antaa myös lähisuhdeväkivaltaan rinnastuvien syiden vuoksi apua tarvitsevien henkilöiden auttamiseen, jos apu vastaa uhrin avuntarvetta eikä avun antaminen aiheuta haittaa tai vaaraa muille turvakodissa oleville. Henkilö voi hakeutua mihin tahansa tässä laissa tarkoitettua turvakotipalvelua tarjoavaan turvakotiin, jos turvakodin paikkatilanne tämän sallii. Lisäksi asiakaslain 18,sekä lukuisten muiden lakien kuten potilas-, perusopetus-, lukio-, ammatillinen koulutus, nuoriso, AMK-, yliopisto, jne. muutos: ilmoitusvelvollisuus suoraan ja oma-aloitteisesti poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvasta uhasta tai uhan estämisestä: on saanut tietoa olosuhteista, joiden perusteella on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. 1.4.2015 voimaan
Turvakotien henkilöstölle pätevyysvaatimukset Uusi asetus tuo pätevyysvaatimukset turvakotien henkilöstölle. Uudistuksella parannetaan ja yhtenäistetään turvakotien toiminnan laatua eri puolilla Suomea. Laadukkaalla turvakotipalvelulla lisätään myös yksilön ja yhteisön turvallisuuden tunnetta. Asetus tulee voimaan 1. kesäkuuta 2015. Asetus määrittelee turvakotien henkilöstön koulutusvaatimukset sekä sen, millaista käytännön kokemusta työntekijöillä pitää olla. Vaatimukset on otettava huomioon uutta henkilöstöä palkattaessa. Alalla toimivan henkilöstön, jolla on paljon kokemusta alalta, mutta ei muodollista pätevyyttä, on hankittava asetuksen mukainen koulutus vuoden 2019 loppuun mennessä. Asetus velvoittaa turvakodit laatimaan henkilöstölleen koulutussuunnitelman yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Tarkoitus on varmistaa se, että turvakotipalvelun tuottaja järjestää henkilöstölleen säännöllistä ammatillista koulutusta. Henkilökunnan ammattitaito ja työssä jaksaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä asiakaspalvelun näkökulmasta.
Vanhuspalvelut Sosiaalihuoltolakia sovelletaan iäkkäisiin henkilöihin Vanhuspalvelulakia sovelletaan, jos asiakkaalla on oikeus sen mukaisiin palveluihin ja ne toteuttavat asiakkaan etua paremmin kuin sosiaalihuoltolaki Iäkkäitä asiakkaita hyödyttää ilmoitus asiakkaan tuen tarpeesta, monialainen yhteistyö ja läheisverkoston kartoittaminen Vanhusneuvosto 1.1.2015 sovellettava: vastuutyöntekijä (Vanhuspalvelulaki)
Vammaispalvelut Sosiaalihuoltolaki parantaa sellaisten henkilöiden asemaa, joilla ei ole oikeutta palvelujen saamiseen vammaislainsäädännön perusteella Perheiden, joissa on vammaisia lapsia, on mahdollista jatkossa saada palveluita sosiaalihuoltolain perusteella Ehdotus uudeksi vammaisten henkilöiden palveluita koskevaksi laiksi keväällä 2015
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta velvoittaa TE -toimiston, kunnan ja Kelan yhdessä arvioimaan yhteispalveluun ohjatun työttömän palvelutarpeen selvittämään työttömän kanssa ammatillisen osaamisen sekä työllistymiseen vaikuttavan sosiaalisen tilanteen, terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn laatimaan kartoitusjakson aikana monialaisen työllistymissuunnitelman, jossa sovitaan työttömän palvelutarpeen mukaisista työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista ja niiden toteutumisen seurannasta (STM 2015) Laki tuli voimaan 1.1.2015 Monialaisen yhteispalvelun oltava toiminnassa 1.1.2016 alkaen
Kuntouttava työtoiminta (Muutokset 1.1.2015) Korostetaan seuraavia seikkoja: Aktivointisuunnitelmaan sisällytettävien palveluiden tulee vastata työttömän henkilön palvelutarvetta Kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenisivät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön Kuntouttavan työtoiminnan tarkoitus on asiakkaan työ- ja toimintakyvyn parantaminen siten, että hän voisi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön Monialaisessa yhteispalvelussa tehtävä monialainen työllistymissuunnitelma korvaa aktivointisuunnitelman tietyissä tilanteissa Lisätietoja: STM:n Kuntainfo 9/2014 (STM:n verkkosivut)
KIITOS! Sirkka.Rousu@pystymetsä.fi Puh. 050 301 9132 Tavoitettavissa myös Metropolia ammattikorkeakoulusta sirkka.rousu@metropolia.fi, puh. 040 714 5157