POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS PL 69, 80101 JOENSUU Puh. 020 690 168 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2008 Dnro PKA-2008-Y-131 (111) ASIA Ympäristölupa, joka koskee voimalaitosta. Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiseen hakemukseen päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä LAITOS JA SEN SIJAINTI Vapo Oy:n Kevätniemen voimalaitos sijaitsee Lieksan kaupungissa Kevätniemen teollisuusalueella osoitteessa Kevätniemi, 81700 Lieksa. Kiinteistön rekisteritunnukset ovat 79:6 ja 35:3. KIINTEISTÖN HALTIJA Vapo Oy omistaa voimalaitoksen rakennukset ja laitteet. Voimalaitoksen alue (2 ha) on vuokrattu Vapo Timber Oy:ltä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Laitos on luvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohtien 3 b (öljyä, puuta, turvetta tai muuta poltettavaa ainetta käyttävä voimalaitos, kattilalaitos tai muu laitos, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 megawattia) ja 5 a (polttonesteiden varasto tai vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan säilyttää tällaisia kemikaaleja vähintään 100 m 3 ) perusteella. Ympäristönsuojelulain 28 3 momentti (luvan saaneen toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa). Ympäristönsuojelulain 58 1 momentti (toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta, olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet).
2 Ympäristönsuojelulain 86/2000 14 luvun 101 :n mukaisesti pyydetään lupapäätöksessä määrättävän mahdollisuudesta aloittaa hakemuksessa esitetyn uuden arinakattilan käyttö vakuuksia vastaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee luvan ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 3 perusteella. Hakijan toimintoihin kuuluvan polttonesteiden varastoinnin ympäristöluvan käsittelee ympäristönsuojeluasetuksen 7 5 kohdan mukaan kunnan ympäristöviranomainen. Kuitenkin ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin perusteella alueellinen ympäristökeskus ratkaisee 35 :n 4 momentissa tarkoitettujen, samalla toiminta-alueella sijaitsevien ja toisiinsa teknisessä ja toiminnallisessa yhteydessä olevien toimintojen ympäristöluvan, jos yhdenkin toiminnan lupa-asia kuuluu alueellisen ympäristökeskuksen toimivaltaan. ASIAN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Hakemus on saapunut ympäristökeskukseen 26.5.2008. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS Voimassa olevat luvat ja sopimukset Ympäristölupa, joka koskee voimalaitosta, 28.12.2006 Dnro PKA-2004-Y-211 (111). Kaavoitus Laitosalue on merkitty asemakaavassa teollisuusalueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tehdasalue Kevätniemen teollisuusalue, jolla voimalaitos sijaitsee Vapo Timber Oy:n sahan sekä Anaika Components Ltd Oy:n liimapuutehtaan ohella, sijaitsee noin kilometrin päässä Lieksan kaupungin keskustasta. Voimalaitoksen tontti (2 ha) on vuokrattu Vapo Timber Oy:ltä. Alue rajoittuu lännessä ja etelässä Pieliseen. Pohjoisessa ja idässä laitoksella ei ole naapureita noin 400 metrin säteellä. Lähin asuinrakennus on Vapo Oy:n rivitalo noin 500 metrin päässä laitoksesta. YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Laitoksen ympäristön tilassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia nykyisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Laitos ei sijaitse pohjaveden muodostumis- tai varsinaisella pohjavesialueella.
3 Laitoksen toiminnalla ei nähdä olevan vaikutuksia luonnonsuojeluarvoihin, koska alueen läheisyydessä tai vaikutusalueella ei sijaitse Natura-alueita tai muita luonnonsuojelukohteita. LAITOKSEN TOIMINTA Nykytilanne Voimalaitos tuottaa kaukolämpöä Lieksan kaupungille, kuivauslämpöä Vapo Timber Oy:lle sekä sähköä. Laitoksen pääasiallinen kattila on polttoaineteholtaan 34 megawatin (MW) kiinteää polttoainetta polttava (KPA) höyrykattila, jonka polttoaineina käytetään turvetta, kuorta ja sahanpurua sekä käynnistyspolttoaineena kevyttä polttoöljyä. Lisäksi kattilassa voidaan polttaa seospolttona viljeltyjä polttoaineita kuten ruokohelpeä sekä kokopuuhaketta ja jätteenpolttoasetuksen piiriin kuulumattomia paperi- ja puuperäisiä kierrätyspolttoaineita. KPA-leijukattilan tulistettu höyry ajetaan turbiiniin, jolla tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä. Kattilalla tuotetun lämmön vuotuinen tuotanto on noin 140 GWh ja sähkön noin 42 GWh (brutto). Kattilaa käytetään noin 8 000 tuntia vuodessa ja siinä poltetaan vuosittain keskimäärin 400 TJ (noin 35 000 t) jyrsinturvetta sekä 420 TJ (noin 51 000 t) kuorta ja purua. Kevyttä polttoöljyä käytetään laitoksen käynnistykseen alle 50 TJ vuodessa. Savukaasut puhdistetaan kaksikammioisella sähkösuodattimella ja johdetaan omaan savupiippuunsa (50 m). Polttamisessa syntyvä tuhka kerätään ja toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön tai toissijaisesti kaatopaikalle, mikäli hyötykäyttökohdetta ei löydetä. Voimalaitoksella on lisäksi kolme raskaspolttoöljykattilaa (POR), vanhemmat 4,5 ja 8 MW kattilat sekä vuonna 2005 hankittu 8 MW kattila. POR-kattiloita käytetään lähinnä vara- ja huippukattiloina. Niiden yhteistuotanto on enimmillään noin 4 GWh/a ja raskaan polttoaineen kulutus noin 400 t/a. Vanhojen öljykattiloiden savukaasut johdetaan puhdistamattomina omiin 16 metrin piippuihinsa. Uusimman öljykattilan savukaasut puhdistetaan multisyklonilla ja johdetaan sen jälkeen 30 metriseen savupiippuun. Polttoaineista kevyt polttoöljy varastoidaan 20 m 3 säiliössä ja raskas polttoöljy varastoidaan kahdessa eri (200 m 3 ja 100 m 3 ) säiliössä. Voimalaitoksen toiminnasta ei aiheudu merkittävää melua ympäristöön. Poikkeustilanteissa kovaa melua voi aiheutua varoventtiilien ulospuhalluksista. Merkittävimmät päästöt ovat KPA-leijukattilan rikkidioksidipäästöt, typenoksidipäästöt sekä hiukkaset. KPA-leijukattilan ja uuden KPA-arinakattilan savukaasujen hiukkaspäästöt puhdistetaan. Suunniteltu toiminnan muutos Aiemman ympäristöluvan mukaisesti laitokselle oli suunniteltu hankittavaksi 14 MW arinakattila, jonka pääasiallisena polttoaineena olisivat olleet puun kuori ja muut sahan sivutuotteet. Kyseisen kattilan savukaasut olisi puhdistettu sähkösuotimella ja johdettu sen jälkeen omaan 50 metrin pituiseen savupiippuunsa. Suunnitelmaa on hakemuksen mukaan kuitenkin muutettu siten, että hankittava arinakattila olisi nimellisteholtaan 5 MW (polttoaineteho 5,9 MW, keskimääräinen hyötysuhde 85 %). Tämän vuonna 2009 käyttöönotettavan kattilan pääasiallisina polttoaineina olisivat puun kuori ja muut sahan sivutuotteet. Lisäksi kattilassa olisi mahdollista polttaa palaturvetta, viljeltyjä polttoaineita (ruokohelpi ja kokopuuhake) sekä jätteenpolttoasetuksen ulkopuolisia puu- ja paperipohjaisia kierrätyspolttoaineita. Sahan sivutuotteiden ja palaturpeen määrät vaihteli-
4 sivat välillä 0 100 % polttoaineista. Uuden arinakattilan arvioitu käyttöaika on 2 000 3 000 tuntia vuodessa ja sillä tuotettaisiin energiaa keskimäärin 15 GWh/a. Uuden arinakattilan tekniikka tulee vastaamaan hakemuksessa esitettyä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Polttoainetta ei kuivata ennen sen syöttämistä arinaan. Kattilan savukaasut tullaan puhdistamaan multisyklonilla ja johtamaan omaan noin 30 metriseen savupiippuunsa. Arinakattilan savukaasut puhdistetaan siten, että voidaan saavuttaa riittävä puhdistustehokkuus hiukkasille. Kattila nuohotaan vesinuohouksella tarvittaessa (vähintään kerran vuorokaudessa). Nuohouksessa käytettävä vesi päätyy märkätuhkan joukkoon. Kattilan tehonsäätö ja palamisilman säätö tapahtuvat automaattisesti. Polttoaineet Laitoksella on käytetty polttoaineita vuosina 2004 2007 seuraavasti: Polttoaineet (TJ) 2004 2005 2006 2007 Raskas polttoöljy 32 48 111 52 Jyrsinturve 306 288 392 525 Kuori ja puutähdehake 381 356 108 151 Uuden arinakattilan pääpolttoaineiden kulutukseksi ennakoidaan 8 500 tonnia (36 720 GJ) palaturvetta ja 8 500 tonnia (19 890 GJ) kuorta vuodessa. Vedenhankinta ja -käyttö Laitos on liitetty kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Prosessivesiä otetaan kunnan verkosta vuosittain noin 7 200 m 3. Laitoksen jäähdytysvesi (noin 1 700 000 m 3 vuodessa) otetaan Pielisestä ja johdetaan mekaanisen suodattimen kautta voimalaitokselle. Sama vesimäärä palautetaan lämmenneenä takaisin järveen. Suunnitellusta uudesta 5 MW arinakattilasta ei tule jäähdytysvesiä. Laitoksen toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta Pielisen vedenlaatuun tai jäätilanteeseen. Vedenottoon ei ole edellytetty hankittavaksi lupaa. Vapo Oy omistaa Vapo Timber Oy:n, joka puolestaan on vesialueen omistaja. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Alkuperäisen suunnitelman ja voimassa olevassa ympäristöluvassa olleen 14 MW kiinteän polttoaineen kattilan savukaasujen hiukkaset oli tarkoitus puhdistaa sähkösuotimella. Muutetun suunnitelman mukaan 5 MW:n arinakattilan hiukkaspäästöt tullaan puhdistamaan multisyklonilla siten, että voidaan saavuttaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen päästötaso. Julkaisun Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa (SYKE, 2003) mukaan arinakattiloiden hiukkaspäästöjen BAT:n mukaisena vähentämistekniikkana pidetään kokoluokassa 1 10 MW syklonia tai multisyklonia ja kokoluokassa 3 50 MW sähkösuodatinta tai kuitusuodatinta. Edelleen BAT:n mukaiset hiukkaspäästötasot uusille puuta ja turvetta polttaville kattiloille ovat
5 seuraavat: 5 10 MW kattilat 50 100 mg/mj; 10 50 MW kattilat 20 50 mg/mj. Suunnitellun kattilan ominaishiukkaspäästöiksi ilmoitetaan hakemuksessa 100 mg/mj. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteiden mukaisesti kaikki uudet kiinteän polttoaineen arinakattilat varustetaan nykyään palamisilman vaiheistuksella NO x -päästöjen vähentämiseksi. Rikkidioksidipäästöjä voidaan parhaiten vähentää 5 50 MW:n kokoluokan laitoksissa vaikuttamalla käytetyn polttoaineen rikkipitoisuuteen. Jyrsinturpeen rikkipitoisuus on keskimäärin noin 0,3 0,6 %. Kevätniemen voimalaitoksen rikkidioksidipäästöt saattavat tulevaisuudessa ylittää BAT-tason, koska Itä-Suomen alueelta saatavan jyrsinturpeen rikkipitoisuus on keskimääräistä korkeampi. Öljy on vaihtoehtoinen polttoaine, mutta sen poltto ei hakemuksen mukaan olisi liiketaloudellisesti kannattavaa. Puun osuuden lisääminen ei myöskään ole kannattavasti mahdollista. Hakemuksessa tuodaan esille, että BAT-arvoja sovellettaessa on huomioitava päästöjen alueelliset vaikutukset; Pohjois-Karjala ja etenkin Lieksan ympäristö on harvaan asuttua seutua eikä alueella ole juurikaan muuta teollisuutta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Laitoksen päästöt ilmaan koostuvat pääosin pääkattilan (34 MW KPA) päästöistä. Seuraavassa taulukossa on esitetty laitoksen toiminnasta vuosina 2004 2007 aiheutuneet ilmapäästöt (tiedot osittain ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä) sekä teoreettiset päästöt uuden kattilan käyttöönoton jälkeen: Päästöt tonneina Vuodet 2004 2007 Uuden kattilan minimi maksimi käyttöönoton jälkeen Hiukkaset (t) 2,0 9,0 8,4 Rikkidioksidi (t) 80 172 184 Typen oksidit NO 2 :na (t) 49 81 91 Hiilidioksidi, FOSS (t) 27 230 55 138 34 580 Hiilidioksidi, BIO (t) 16 288 37 069 59 880 Edellisestä lupahakemuksesta poiketen 34 MW:n arinakattilan vuosipäästöiksi ilmoitetaan hakemuksessa 180 rikkidioksidia ja 120 tonnia typen oksideita vuodessa (aiemmin 130 t SO 2 ja 80 t NO 2 /a). Vuonna 2007 tehdyissä nykyisten kattiloiden päästömittausten tulosten mukaan hiukkasten, typen oksidien ja rikkidioksidin päästöt ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisella tasolla (Suomen ympäristö 649: Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa). 1) öljykattilat: 8 MW POR (* (vuonna 2005 hankittu), ja vanhemmat 8 MW ja 4,5 MW kattilat. Mittaukset yhdellä tehoalueella, pitoisuudet redusoituna 3 % O 2. 8 MW POR (* 8 MW POR 4,5 MW POR CO-pitoisuus mg/m 3 n 20 < 10 82 CO-päästö mg/mj 6 < 3 24 Pölypitoisuus mg/m 3 n 78 56 144 Pölyn ominaispäästö mg/mj 23 17 42 SO 2 -pitoisuus mg/m 3 n 1 270 1 265 1 243 SO 2 -ominaispäästö mg/mj 365 363 357 NO x -pitoisuus NO 2 :na mg/m 3 n 726 651 669 NO x -ominaispäästö NO 2 :na mg/mj 209 187 192
2) 34 MW:n kiinteän polttoaineen kattila. Mittaukset kahdella tehoalueella, Pitoisuudet redusoituna 3 % O 2. Tehoalue (keskimääräiset tulokset) 1 2 Tuorehöyryn virtaus kg/s 61 9,9 CO-pitoisuus mg/m 3 n < 54 < 143 CO-päästö mg/mj < 20 < 56 Pölypitoisuus mg/m 3 n 4 20 Pölyn ominaispäästö mg/mj 1,4 8 SO 2 -pitoisuus mg/m 3 n 63 497 SO 2 -ominaispäästö mg/mj 25 193 NO x -pitoisuus NO 2 :na mg/m 3 n 264 97 NO x -ominaispäästö NO 2 :na mg/mj 103 154 6 Muutetun suunnitelman mukaisen 5 MW arinakattilan ominaispäästöt ja suurimmat tuntipäästöt ovat seuraavat: Päästö Vuosipäästö Suurin tuntipäästö t/a kg/h Hiukkaset 5,7 1,9 100 Rikkidioksidi 12 3,7 300 Typen oksidit (NO 2 ) 10 3,4 150 (puu) 200 (turve) Hiilidioksidi FOSS BIO 3 750 2 180 1 250 730 Ominaispäästö mg/mj 102 000 109 600 Päästöt viemäriin, vesistöön, maaperään tai pohjaveteen Laitoksen jätevedet johdetaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon, öljyvaaralliset vedet viemäröidään öljynerotuskaivon kautta. Osa puhtaista prosessivesistä johdetaan Pieliseen. Laitoksen jäähdytysvesi otetaan Pielisestä ja palautetaan noin 10 15ºC lämmenneenä takaisin. Alueen pintavedet johdetaan erotusaltaan kautta järveen. Laitoksen toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta Pielisen vedenlaatuun tai jäätilanteeseen. Laitoksen normaali toiminta ei vaikuta maaperään tai pohjaveteen. Uuden kattilan käyttöönoton ei ilmoiteta lisäävän päästöjä viemäriin tai vesistöön tai vaikuttavan maaperään ja pohjaveteen. Melu ja tärinä Laitoksen toiminnasta ei aiheudu merkittävää melua ympäristöön. Hakemuksessa esitetyn arvion mukaan toiminnasta aiheutuvat melutasot eivät kasva verrattuna aiemmassa luvassa arvioituihin. Kiinteän polttoaineen kattiloiden käyntimelua rajoitetaan äänenvaimentimin ja rakenteellisin keinoin. Hakija ei näe tarpeelliseksi tehdä erillisiä melumittauksia.
Jätteet ja jätehuolto 7 Voimalaitostoiminnassa syntyvä lentotuhkan määräksi arvioidaan hakemuksessa 1 400 tonnia vuodessa, kun sen määräksi aiemmassa luvassa ilmoitettiin 1 000 tonnia vuodessa. Lentotuhka kerätään kontteihin ja toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön ja toissijaisesti kaatopaikalle. Lentotuhkasta otetaan vuosittain kokoomanäyte. Pohjahiekkaa syntyy noin 20 m 3 /kk, mikä vastaa noin 360 t/a. Pohjahiekka toimitetaan hyötykäyttöön. Uudessa arinakattilassa syntyvä märkätuhka kerätään talteen ja toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön ja toissijaisesti kaatopaikalle. On myös mahdollista, että se voitaisiin polttaa uudelleen leijukattilassa, mikäli siinä on riittävästi palamatonta materiaalia. Märkätuhkan määrä on huomattavasti KPA-leijukattilassa syntyviä tuhkamääriä pienempi, arviolta 120 tonnia vuodessa. Laitoksella syntyy lisäksi voimalaitokselle ominaisia ongelmajätteitä, mutta niiden määrän ei ilmoiteta muuttuvan aiempaan verrattuna. Voiteluöljyjäte (alle 1 m 3 /a) on poltettu muuhun polttoaineeseen sekoitettuna. Öljykattiloissa syntyy öljytuhkaa lähinnä kattiloiden erillispuhdistusten yhteydessä ja määrä on alle 100 kiloa vuodessa. Öljytuhka toimitetaan ongelmajätteeksi. Muut ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätelaitokselle. TOIMINNAN VAIKUTUS ILMAN LAATUUN, YLEISEEN VIIHTYISYYTEEN JA IH- MISTEN TERVEYTEEN Uuden arinakattilan päästöjen vaikutusta alueen ilman laatuun on arvioitu laskennallisesti (Savupiipun korkeustarkastelu, Ramboll Analytics Oy 3.3.2008, 89101400). Laskelmien perusteella laitoksen aiheuttama hiukkasten ja typen oksidien (NO 2 ) pitoisuusmaksimi esiintyy 30 metrin piipun korkeudella 260 290 metrin etäisyydellä savupiipusta ja 40 metrin piipulla 300 340 metrin etäisyydellä savupiipun juuresta. Korkein kattilan aiheuttama hiukkasten tuntipitoisuus voimalaitoksen ympäristössä on 30 metrin piipulla 16 µg/m³ ja 40 metrin piipulla 11 µg/m³. Vastaavasti typenoksidien korkeimmat tuntipitoisuudet ovat 30 metrin piipulla 59 µg/m³ ja 40 metrin piipulla 40 µg/m³. Laskelmien perusteella ja menetelmälliset epävarmuudet huomioiden suunniteltu 5 MW:n laitos ei aiheuta ohje- tai raja-arvoja ylittäviä pitoisuuksia laitoksen ympäristössä. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Uuden arinakattilan tarkkailu tapahtuu mittaamalla jatkuvasti tulipesän lämpötilaa sekä savukaasujen lämpötilaa, palamattomia aineita (häkä ja hiilivedyt), jäännöshappea, tummuutta ja nokikuvaa. Lisäksi savukaasujen hiilidioksidia seurataan ainetaseen avulla. Kattila tullaan liittämään 34 MW:n kiinteän polttoaineen kattilan automaatioseurantaan. Polttoaineen kulutusta seurataan taseen avulla. Muilta osin laitoksen käyttötarkkailu hoidetaan voimassaolevan luvan mukaisesti. Päästö- ja vaikutustarkkailu Uuden arinakattilan hiukkas-, rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöjä seurataan viiden vuoden välein tehtävin mittauksin. Ensimmäinen mittaus tehdään kattilan käyttöönoton jälkeen ja sen jälkeen mittaukset uusitaan viiden vuoden välein. Lisäksi taseiden avulla
8 arvioidaan elohopean, kadmiumin, lyijyn, arseenin, kromin, nikkelin, vanadiinin, sinkin ja kuparin päästöjä. Muilta osin laitoksen päästöjä ja toiminnan vaikutuksia tarkkaillaan voimassaolevan luvan mukaisesti. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Uuden arinakattilan tai sen puhdistinlaitteen häiriö- ja poikkeustilanteissa kattilan tuotanto pysäytetään ja vika korjataan. Muutoin laitoksella toimitaan aiemman luvan mukaisesti. Voimalaitoksella on tunnistettu ympäristövaikutukset ja -riskit ja laadittu ympäristövaikutusten vähentämistä koskeva suunnitelma vuonna 2002. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu ja se on ollut asiakirjaliitteineen yleisesti nähtävänä Lieksan kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa kuulutusaikana 1.7. 6.8.2008. Lisäksi hakemuksesta on kuulutettu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla. Lupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 2.7.2008. Hakemuksesta on lähetetty erillisellä kirjeellä tieto laitoksen naapureille. Neuvottelut ja tarkastukset Lupahakemuksesta neuvoteltiin 25.8.2008. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Lieksan kaupunginhallitukselta ja Lieksan rakennus- ja ympäristölautakunnalta 27.6.2008 lähetetyillä kirjeillä. Lieksan rakennus- ja ympäristölautakunta antoi hakemuksesta 11.8.2008 seuraavan lausunnon: Hakemuksessa on esitetty ympäristöluvan muutos siten, että uusi 5 MW arinakattila korvaa voimassa olevassa ympäristöluvassa mainitun 14 MW kiinteän polttoaineen kattilan. Tämä ei tuo kunnan ympäristönsuojelunviranomaisen näkemyksen mukaan olennaisesti muutoksia voimalaitoksen ympäristövaikutuksiin eikä 28.12.2006 myönnettyyn ympäristölupaan. Uuden arinakattilan toiminnassa ja ilmapäästöjen hallinnassa on noudatettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakemuksessa esitettyjä päästötietoja tulee päivittää käyttöönottomittausten jälkeen. Tiedot laitoksen päästömittausten tuloksista tulee toimittaa Lieksan kaupungin ympäristönsuojelun viranomaiselle vuosiraportin yhteydessä. Ilmanlaadun seurantaa on järkevää toteuttaa yhteistarkkailuna, kuten tähänkin asti on tehty. Ympäristöön sekä kaupungin vesihuoltolaitokseen vaikuttavista poikkeus- ja häiriötilanteista on ilmoitettava välittömästi ympäristökeskuksen lisäksi myös Lieksan kaupungin ympäristön suojeluviranomaiselle ja pelastuslaitokselle. Laitoksen toiminnasta aiheutuvaa melua on tarvittaessa mitattava. Melumittaukset on järkevää toteuttaa yhteisselvityksenä alueen muiden toimijoiden kanssa.
Kunnan ympäristönsuojelunviranomaisen näkemyksen mukaan YSL 101 :n mukainen uuden arinakattilan käyttöönotto vakuuksia vastaan voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lieksan kaupunginhallitus ei antanut lausuntoa. 9 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Hakijan kuuleminen Vapo Oy:llä ei ollut huomautettavaa Lieksan rakennus- ja ympäristölautakunnalta saadusta lausunnosta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Uutta kiinteän polttoaineen kattilaa koskeva hakemus ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta aloitusluvasta hylätään. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus myöntää Vapo Oy:lle hakemuksen mukaisen muutoksen 28.12.2006 myönnettyyn ympäristölupaan Dnro PKA-2004-Y-211 (111). Tällöin kyseisen ympäristölupapäätöksen lupamääräykset 3, 4, 5, 6, 16, 21, 22, 24, 26, 34 ja 36 korvataan seuraavilla määräyksillä. Muita kyseisen päätöksen määräyksiä ei ole tarpeen muuttaa ja ne jäävät edelleen voimaan. Ilmansuojelu 3. Kattiloiden savukaasut on puhdistettava normaalitilanteessa tehokkaasti siten, että ilmaan joutuvat päästöt ovat mahdollisimman pienet. Puhdistinlaitteet on häiriötilanteiden ja huoltojen jälkeen saatettava toimintakykyisiksi niin pian kuin on teknisesti mahdollista. 4. Voimalaitoksen 34 MW kiinteän polttoaineen kattilan savukaasun hiukkaspäästöt saavat olla sähkösuotimen jälkeen enintään 30 mg/mj. Laitokselle hankittavan 5 MW:n kiinteän polttoaineen kattilan savukaasun hiukkaspäästöt saavat olla multisyklonin jälkeen enintään 100 mg/mj. Vuonna 2005 hankitun 8 MW:n öljykattilan savukaasun hiukkaspäästöt saavat olla multisyklonin jälkeen enintään 30 mg/mj. Päästörajat koskevat normaalia käyttötilannetta, jolloin kattilan käynnistys- ja pysäytysjaksoja ei lasketa tähän kuuluvaksi. Päästöraja katsotaan saavutetuksi, jos kolmen peräkkäisen lyhytaikaisen päästömittauksen keskiarvo mittausepävarmuus huomioiden ei ylitä annettua päästörajaa.
Polttoaineet 10 5. Laitoksessa voidaan käyttää hakemuksen mukaisia polttoaineita eli turvetta, puhtaita puuperäisiä polttoaineita (esim. kuori, puru) sekä raskasta polttoöljyä. Lisäksi voidaan polttaa viljeltyjä polttoaineita, kuten ruokohelpeä ja kokopuuhaketta, sekä jätteenpolttoasetuksen piiriin kuulumattomia puu- ja paperipohjaisia kierrätyspolttoaineita. Sytytyksessä voidaan käyttää kevyttä polttoöljyä. Polttoainejakeiden sekoituksen tulee olla kaikissa olosuhteissa riittävän tehokasta siten, että seoksen laatu ja energiatiheys ovat homogeenisia. Laitoksella ei saa polttaa sellaisia jätteitä, joiden polttoon sovelletaan jätteenpolttoasetusta (VNA 362/2003). 6. Kiinteän polttoaineen kuljetus ja käsittely on tehtävä siten, ettei puu-, turve- tai muusta pölystä aiheudu haittaa ympäristölle. Laitoksen toiminta ei saa aiheuttaa myöskään jatkuvaa tai usein toistuvaa hajuhaittaa lähiympäristölle. Toiminnan ja päästöjen tarkkailu 16. Laitoksen toimintaa tulee tarkkailla vähintään hakemuksen mukaisesti. Kattiloiden käyttöolosuhteita tulee tarkkailla mm. seuraamalla niiden palamisolosuhteita, savukaasujen happipitoisuuksia sekä tulipesän ja savukaasujen lämpötilaa. Myös kattiloiden ylös- ja alasajojen tulee olla tarkkailun piirissä. Lisäksi tulee seurata ainakin polttoaineiden laatua ja niiden syöttöä sekä puhdistinlaitteiden toimintakuntoa. Voimalaitoksen käyttötarkkailua koskevat tiedot (mukaan lukien häiriötilanteet ja niihin liittyvät korjaustoimenpiteet) tulee kirjata muistiin käyttöpäiväkirjaan, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 21. Kiinteän polttoaineen kattiloiden NO x -, CO- ja hiukkaspäästöt on mitattava vähintään viiden vuoden välein kuitenkin siten, että uuden 5 MW kattilan ilmapäästöt mitataan ensimmäisen kerran kuuden kuukauden kuluessa kattilan käyttöönotosta. Mittaukset tulee tehdä tavanomaisilla polttoaineilla ja seossuhteilla ainakin 50 ja 100 % käyttötehoilla kattilan normaaleja käyttöolosuhteita vastaavassa tilanteessa. Laskennalliset päästökertoimet tulee korjata mittaustulosten perusteella vastaamaan todellisia päästötasoja. 22. Vuonna 2005 hankitun 8 MW:n raskasöljykattilan hiukkaspäästöt tulee mitata vähintään viiden vuoden välein. Mittaukset tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan kahdella eri käyttöteholla kattilan normaaleja käyttöolosuhteita vastaavassa tilanteessa. Laskennalliset päästökertoimet tulee korjata mittaustulosten perusteella vastaamaan todellisia päästötasoja. 24. Kiinteän polttoaineen kattiloiden lento- ja pohjatuhkien määrää ja laatua tulee tarkkailla. Sekä hyödynnettävistä että kaatopaikalle toimitettavista tuhkista otettavista edustavista kokoomanäytteistä tulee tehdä vastaanottajan edellyttämät selvitykset, kuten raskasmetallimääritykset ja kaatopaikkakelpoisuustestit. 26. Tarkkailuissa on käytettävä pääsääntöisesti standardoituja tai muita luotettavia ja riittävästi dokumentoituja menetelmiä. Mittaajilla ja analyysilaboratorioilla tulee olla riittävä pätevyys. Menetelmien valinnassa on huomioitava myös ns. E-PRTR -asetuksen vaatimukset (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 166/2006 epäpuhtauksien pääs-
11 töjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta). Näytteenottoon ja analyyseihin sekä raportointiin liittyvistä yksityiskohdista tulee sopia tarvittaessa valvontaviranomaisen kanssa. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa täsmentää tai muuttaa edellä mainittuja tarkkailuja, mikäli se on toiminnan, sen aiheuttamien päästöjen tai ympäristön tilan seurannan vuoksi perusteltua. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 34. Poikkeuksellisista päästöistä sekä häiriötilanteista ja onnettomuuksista, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on ilmoitettava viipymättä Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle, Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja pelastuslaitokselle sekä viemäriin joutuvien päästöjen osalta myös jätevedenpuhdistamolle. Luvan saajan on lisäksi ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin päästöjen sekä tapahtuman uusiutumisen ehkäisemiseksi. Häiriötilanteet on merkittävä käyttöpäiväkirjaan tai niistä on pidettävä muuta vastaavaa kirjallista tai tiedostoihin tallennettavaa seurantaa. Raportointi 36. Laitoksen toiminnasta on laadittava vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kutakin toimintavuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Yhteenvetoraportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: kattiloiden käyttöajat ja energian tuotannot polttoaineiden ja kemikaalien laatu- ja kulutustiedot tiedot Pielisestä otettavan ja sinne palautettavan jäähdytysveden määrästä ja lämpötilasta selvitys käytöntarkkailusta tarkkailutuloksia ja muita havaintoja hyväksikäyttäen häiriötilanteet eriteltyinä polttoaineena käytetyn turpeen rikkipitoisuusmääritysten tulokset vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavien vesien määrä yhteenveto ilmapäästöistä: päästömittausten tulokset sekä laskennallisesti arvioidut hiukkas-, rikkidioksidi-, typenoksidi- (NO 2 :na) sekä hiilidioksidipäästöt ilmaan sekä näiden laskentaperusteet yhteenveto edellisen vuoden jäte- ja ongelmajätekirjanpidosta. Jätteet on luokiteltava ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 jäteluettelon mukaisesti. selvitys tuhkan määrästä, laadusta ja hyötykäytöstä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä (prosessit, puhdistimet ym.) muut ympäristönsuojeluun liittyvät mittausraportit ja selvitykset tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista (ajankohta, syy, vaikutukset, korjaustoimenpiteet) vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa, jotka saattavat vaikuttaa päästöihin Raportoinnissa tulee hyödyntää Tyvi-operaattorin kautta sähköisesti toimitettavia tietoja valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovittavalla tavalla.
12 Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat ja aineistot tulee säilyttää vähintään kolme vuotta. Ns. E-PRTR asetuksen mukaan raportoidut tiedot on kuitenkin säilytettävä viiden vuoden ajan kyseisen ilmoitusvuoden päättymisestä lukien. Tosite ympäristövahinkovakuutuksen olemassaolosta on liitettävä vuosiraporttiin. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Kun otetaan huomioon laitoksen toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, toiminnan voidaan katsoa edelleen täyttävän ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei myöskään aiheudu naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista kuten myös jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Luvassa on määrättävä myös toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Aiemman ympäristölupapäätöksen Dnro PKA-2004-Y-211 (111), 28.12.2006 lupamääräyksiä on muutettu vain tarpeellisilta osin. Kyseisen päätöksen muut kuin tässä päätöksessä mainitut lupamääräykset jäävät edelleen sellaisenaan voimaan. Päästöraja-arvoja asetettaessa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevissa lupamääräyksissä on huomioitu parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Hakija on esittänyt pyynnön saada aloittaa uuden kiinteän polttoaineen kattilan käyttö muutoksenhausta huolimatta. Hakemukseen ei tältä ole voitu suostua, koska hakemuksen tueksi ei ole esitetty ympäristönsuojelulain 101 :n 1 momentissa edellytettyjä perusteltuja syitä. Luvitettavasta laitoksesta kokonaisuutena saadun selvityksen mukaan tarvittava lisäenergia voidaan tuottaa väliaikaisesti muilla kattiloilla. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräykset 3 4 (Ilmansuojelu) Luvanhaltijalle annetaan ympäristönsuojelulain nojalla velvoite pitää laitoksen toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt mahdollisimman pieninä. Laitosta ja sen ilmapäästöjen puhdistusyksiköitä on käytettävä ja huollettava niin, että saavutetaan mahdollisimman alhainen, parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen päästötaso. Nykyisissä kattiloissa puhdistinlaitteet on 34 MW:n KPA-kattilassa (sähkösuodatin) ja uudemmassa 8 MW:n POR-kattilassa (multisykloni). Vanhemmissa öljykattiloissa ei ole puhdistinlaitteita. Vuonna 2007 nykyisten kattiloiden savukaasuista tehdyt päästömittaukset osoittivat, että niiden päästöt vastaavat BAT-tasoa. Suunniteltuun uuteen 5 MW:n kattilan päästöt tullaan puhdistamaan multisyklonilla.
Lupamääräyksessä 4 laitokselle annettujen hiukkaspäästöjä koskevien enimmäispitoisuuksien perusteena on BAT-periaate (Suomen ympäristö 649: Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa). Suunnitellulle 5 MW:n kiinteän polttoaineen kattilalle asetettu raja-arvo on myös samansuuruinen kuin hakemuksessa kattilalle ilmoitettu ominaispäästöarvo. Määräykset 5 6 (Polttoaineet) Voimalaitoksen kattilassa voidaan polttaa lupamääräyksen 5 mukaisia polttoaineita edellyttäen, että polton päästöt ilmaan eivät aiheuta vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Laitoksen kattilat eivät nykyisellään täytä jätteenpolttoasetuksen vaatimuksia polttoolosuhteiden eikä päästömittausten suhteen, minkä vuoksi niissä ei saa polttaa sellaisia jätteitä, joiden polttoon kyseistä asetusta sovelletaan. Tällaisia jätteitä ovat esimerkiksi öljyjätteet. Kiinteän polttoaineen kuljetuksessa ja käsittelyssä on huolehdittava siitä, ettei toiminta aiheuta ympäristöhaittoja. Määräykset 16, 21, 22, 24 ja 26 (Toiminnan ja päästöjen tarkkailu) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista 5 :ssä mainitun selvilläolovelvollisuuden nojalla. Kattiloiden ja puhdistinlaitteiden huolellinen kunnossapito ja ajotapa ovat usein keskeisiä tekijöitä polttolaitosten päästöjen vähentämisessä. Kiinnittämällä huomiota osaamiseen, kunnossapitoon ja käytön tarkkailuun voidaan joissakin tapauksissa merkittävästi pienentää päästöjä ympäristöön. Palamisolosuhteiden tarkkailulla ja tätä kautta tehtävillä automaattisilla tai manuaalisilla säädöillä voidaan optimoida palamista ja tätä kautta vähentää mm. epätäydellisestä palamisesta johtuvia päästöjä ilmaan. Myös puhdistinlaitteiden toimintakunnosta huolehtiminen on keskeistä ilmapäästöjen vähentämisessä. Jotta kattiloiden toimintakunto puhdistuslaitteineen ja päästötasot voidaan todentaa, tulee laitoksen päästöistä tehdä määrävälein uusittavat kattavat päästömittaukset. Päästömittausten toteuttamisen tulee perustua mittaussuunnitelmaan, joka on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle vähintään yhtä kuukautta ennen mittausajankohtaa. Mittaussuunnitelmassa käsiteltäviä asioita ovat mm. mitattavat prosessit, mittauspaikat, -menetelmät ja -laitteet, mitattavat suureet, mittausten aikaisten käyttöolosuhteiden seuranta, mittaustilanteet sekä raportointi. Näytteenottoajan pituus arvioidaan päästön vaihtelevuuden ja jaksottaisuuden perusteella. Tulosten raportoinnissa tulee tuoda esille myös mittausepävarmuuden suuruus. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä pätevyys ja mittauksissa on käytettävä mahdollisuuksien mukaan standardisoituja menetelmiä. Ympäristönsuojelulaki edellyttää mittauksilta, testauksilta, selvityksiltä ja tutkimuksilta luotettavuutta ja sitä, että ne on tehty pätevästi ja tarkoituksenmukaisin menetelmin (108 ). Lisäksi on otettava huomioon parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate (4 ) ja ns. E-PRTR -asetuksen vaatimukset. 13
14 Laitoksen raskasöljykattiloiden hiukkaspäästöt on mitattu vuonna 2007. Jatkossa vuonna 2005 hankitun öljykattilan päästömittaukset tulee tehdä vähintään viiden vuoden välein. Aiemmassa ympäristöluvassa oli määrätty, että öljykattiloiden päästömittaukset tuli tehdä ainakin 50 ja 100 % käyttötehoilla, mutta mittauksissa tämä todettiin vaikeaksi toteuttaa, sillä kattiloiden lämpöteho määräytyy sahan kuivausprosessin tarvitseman tehon perusteella. Määräys 34 (Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet) Määräyksellä 34 varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteessa, jossa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua merkittävää haittaa. Toiminnanharjoittajan on ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan välittömästi ilmoitettava ympäristökeskukselle sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Määräykseen on lisätty velvoite ilmoittaa poikkeustilanteista myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja pelastuslaitokselle. Vesihuoltolaitoksen viemäriin joutuvien poikkeuksellisten päästöjen osalta ilmoitus myös jätevedenpuhdistamon hoitajalle on tarpeellinen, jotta jätevedenpuhdistamon toiminnalle aiheutuvat haitat voidaan minimoida. Häiriö- ja poikkeustilanteissa ympäristöön joutuvat päästöt voivat aiheuttaa merkittävää ympäristökuormitusta. Ilmoitettava poikkeustilanne voi syntyä hetkellisestä, mutta ympäristön kannalta merkittävästä lisäkuormasta (esimerkiksi öljypäästö, huomattavan suuri hiukkaspäästö, poikkeuksellinen melupäästö) tai pitempiaikaisesta poikkeuksellisesta päästöstä. Viranomaiselle tehtävässä ilmoituksessa tulee mainita ainakin häiriön syy ja kesto, tehdyt korjaustoimenpiteet sekä arvio häiriöstä aiheutuneista päästöistä ja niiden vaikutuksista. Määräys 36 (Raportointi) Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 46 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n perusteella. Laitoksen toiminnasta pidettävän riittävän yksityiskohtaisen kirjanpidon ja siihen perustuvan vuosiraportin tarkoituksena on pitää toiminnanharjoittaja ja valvontaviranomaiset selvillä toiminnan aiheuttamasta ympäristöön kohdistuvasta kuormituksesta sekä sen laadusta ja laajuudesta. Saatujen tietojen perusteella seurataan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ympäristölupiin liittyvien raporttien ja tarkkailujen tietoja viedään myös ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristönsuojelulain 27 : n mukaisesti. Sellainen yksityisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellisen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa, on ympäristövahinkovakuutuksesta annetun asetuksen (717/1998) mukaan velvollinen ottamaan ympäristövahinkovakuutuksen. Vastaus lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin Lieksan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnossaan esittämät vaatimukset on huomioitu seuraavasti: Luvanhaltija on velvoitettu käyttämään ja huoltamaan laitosta ja sen ilmapäästöjen puhdistusyksiköitä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaisesti. BATperiaate on huomioitu myös päästörajoja asetettaessa.
Luvanhaltija on velvoitettu toimittamaan laitoksen vuosiraportti (sisältää mm. päästömittausten tulokset) Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi toiminnanharjoittaja on määrätty ilmoittamaan ympäristöön sekä kaupungin vesihuoltolaitokseen vaikuttavista poikkeus- ja häiriötilanteista Lieksan kaupungin ympäristön suojeluviranomaiselle ja pelastuslaitokselle. Meluselvityksistä ja ilmanlaadun tarkkailusta on määrätty laitoksen aiemmassa ympäristöluvassa eikä lupaa ole ollut niiltä osin tarpeellista muuttaa tällä päätöksellä. 15 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvansaajan on viimeistään 31.12.2018 jätettävä toimivaltaiselle lupaviranomaiselle hakemus lupamääräyksien tarkistamiseksi. Tämä päätös on voimassa siihen saakka, kunnes lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemusasia on lainvoimaisesti ratkaistu. Lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä toiminnanharjoittajan tulee tehdä selvitys toiminnassa syntyvän tuhkan hyötykäytön kehityksestä. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ympäristölupa tulee voimaan, kun päätös on saanut lainvoiman. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Asetus ympäristövahinkovakuutuksesta (717/1998) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 166/2006 epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta Jätelaki (1072/1993) 12, 51 52, 54 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 8 ja 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2 5, 27 28, 31, 35, 41 43, 45 47, 52, 55 56, 81, 83, 96 97, 100, 101, 105 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 30 ja 37 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 3 130. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja ympäristöministeriön alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1387/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseisen asetuksen mukaan toiminnan olennaista muuttamista (ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentti) kos-
16 kevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Maksutaulukon mukaan suurimmalta polttoaineteholtaan 50 150 MW olevan voimalaitoksen tai kattilalaitoksen lupamaksu on 6 260. Päätöksessä asetettu käsittelymaksu on tästä 50 %. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös: Tiedoksi: Hakija Lieksan kaupunginhallitus Lieksan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen: Pohjois-Karjalan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla ympäristösuojelulain 54 :n mukaisessa järjestyksessä Lieksan teknisessä palvelukeskuksessa ja sanomalehti Karjalaisessa. Lisäksi hakemuksen johdosta kuulluille naapurikiinteistöjen haltijoille lähetetään erillinen kirje. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja lupamaksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Kari Varonen Ylitarkastaja Tiina Ristola LIITTEET Valitusosoitus Ympäristölupa, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 28.12.2006, Dnro PKA-2004-Y-211 (111).
LIITE 1. 17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on toimitettava liitteineen valitusajassa Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Valitusaika Valitus on toimitettava ympäristökeskukselle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 29.9.2008. Valitus ja sen liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi, osoite ja kotikunta - muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi - ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksen toimittaminen perille Valitus on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä taikka sähköpostilla. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen viraston aukiolon päättymistä. Sähköpostitse lähetettyjen asiakirjojen pitää olla kirjaamon sähköpostiosoitteessa ennen viraston aukiolon päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Käyntiosoite: Torikatu 36 A Postiosoite: PL 69, 80101 JOENSUU Sähköpostiosoite: kirjaamo.pka@ymparisto.fi Puhelin: asiakaspalvelu 020 690 168, telekopio 013 123 622 Aukioloaika: klo 8.00 16.15
LIITE 2. 18 Ympäristölupa, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 28.12.2006, Dnro PKA-2004-Y-211 (111).