ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAPORTTI.B711 ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kaakkois-Suomen ELY-Keskus Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Suomenniemi ja Taipalsaari

2/2 Sisältö 1 VEDENHANKINNAN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET 3 1.1 Lähtökohta... 3 1.2 Mitoitusperusteet... 3 1.3 Kustannukset... 3 2 JÄTEVEDENKÄSITTELYN JA JOHTAMISEN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET... 4 2.1 Lähtökohta... 4 2.2 Mitoitusperusteet... 6 2.3 Kustannukset... 6 3 KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT... 7 3.1 Kehittämisvaihtoehto 0+... 8 3.2 Kehittämisvaihtoehto 1... 12 3.3 Kehittämisvaihtoehto 2... 16 4 KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 21 4.1 Kustannukset... 21 4.2 Vaikutukset talousveden laatuun ja vesihuollon toimintavarmuuteen... 22 4.3 Vaikutukset jätevedenpuhdistamoiden purkuvesistöjen määrään... 23 4.4 Vaikutusten arviointi (SOVA)... 25 4.5 Vesihuollon kehittämissuunnitelman ympäristövaikutusten seuranta... 32 5 EHDOTUS KEHITTÄMISSUUNNITELMAKSI... 33 Liitteet Liite 1 Kustannuslaskennan perusteet

3/3 1 VEDENHANKINNAN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET 1.1 Lähtökohta Etelä-Karjalan maakunnan kehittämissuunnitelman osaraportissa I esitetyn vedenkulutusennusteen mukaisesti suunnittelualueen kuntien vedenkulutus kasvaa v. 2010 tasosta vuoteen 2050 mennessä n. 17 %. Kasvu tapahtuu pääosin ensimmäisen kymmenen vuoden aikana ja perustuu pääosin suurkuluttajien ja matkailun (erit. venäläismatkailu) vedenkulutuksen arvioituun kasvuun. Väestömäärä suunnittelualueella hieman laskee tarkastelujaksolla, mutta vesihuoltoverkoston liittymisaste hieman nousee. Osaraportissa I esitetyn veden riittävyystarkastelun mukaan veden riittävyys normaalitilanteessa on ennustevuonna 2050 maakuntatasolla riittävä. Veden riittävyydessä on kuitenkin kuntakohtaisia eroja. Taipalsaarella tulee olemaan tarvetta lisätä vedenottoa tai turvautua Lappeenrannasta johdettavaan veteen. Myös Ruokolahdella on tarkastelun perusteella veden riittävyydessä hieman vajetta. Ruokolahdelle vettä saadaan tarvittaessa Imatralta. Päävedenottamon häiriötilanteessa vesivajetta esiintyy etenkin Lappeenrannassa. Lemillä, Ruokolahdella ja Taipalsaarella oman kunnan vedenotto ei nykyisillä mitoitusarvoilla riitä, mutta vettä saadaan johdettua naapurikunnista. Vedenottamoilta voidaan todennäköisesti ottaa jonkin verran tarkastelussa käytettyjä mitoitusvirtaamia suurempia vesimääriä. Lemillä tiedossa oleva pohjavesialueiden kokonaisantoisuus mahdollistaa nykyisten tuotantomäärien huomattavan noston. Luvan mukaisia määriä ei yleisesti voida olettaa saatavan ilman tarkempia selvityksiä ja koepumppauksia. 1.2 Mitoitusperusteet Lähtökohta kaikissa kehittämisvaihtoehdoissa on, että vesi riittää maakunnassa v. 2050 normaalikulutus- ja päävedenottamon häiriötilanteessa 100 %:sti. Mitoitusperusteena kehittämis-vaihtoehtojen suunnittelussa on käytetty v. 2050 ennustettuja keskimääräisiä vedenkulutuksia. Uusien vesijohtolinjojen mitoitus perustuu ennustettujen keskimääräisten vedenkulutuksien kautta laskettuihin huipputuntikulutuksiin. Niiden mukaan määritettiin tarvittava putkikapasiteetti johto-osuuksittain. Laskennoissa vedenottamoiden tuotantomäärinä (kapasiteetteina) on käytetty v. 2010 mitoitusvirtaamia. Olemassa olevien verkostojen kapasiteetteja ei ole arvioitu. 1.3 Kustannukset Vedenhankinnan investointikustannusten laskentaperusteet on esitetty liitteessä 1.

4/4 2 JÄTEVEDENKÄSITTELYN JA JOHTAMISEN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET 2.1 Lähtökohta Etelä-Karjalan maakunnan kehittämissuunnitelman osaraportissa I esitetyn jätevesiennusteen mukaisesti suunnittelualueen kuntien jätevesimäärä kasvaa v. 2010 tasosta vuoteen 2050 mennessä n. 13 %. Kasvu perustuu pääosin suurkuluttajien ja matkailun (erityisesti Venäjältä tuleva matkailu) jätevesimäärän arvioituun kasvuun. Maakunnan asukasluku hieman laskee mutta jätevesiviemäriverkoston liittymisaste puolestaan nousee. Suunnittelualueen jätevesien käsittely on yhä melko hajautunut viime vuosina tapahtuneesta keskittämisestä huolimatta. Alueella on yhteensä 13 jätevedenpuhdistamoa, joista 7 Lappeenrannassa. Suuri osa puhdistamoista on pieniä. Puhdistamoiden lupaehtojen kiristyminen ja rakenteiden vanhentuminen sekä purkuvesistöjen suojelu aiheuttavat tulevaisuudessa haasteita etenkin pienten puhdistamoiden toiminnalle. Puhdistamoiden väliset etäisyydet ovat maakunnassa osin pitkiä ja jätevesimäärät pieniä, jolloin jätevesien johtaminen toiselle puhdistamolle ei välttämättä aina ole taloudellisesti kannattavaa. 2.1.1 Jätevedenkäsittelyn vaatimustason tuleva suuntaus Tarkastelukauden loppupuolella on jätevesien käsittelyn vaatimustasoon odotettavissa muutoksia. Tehdyissä tarkasteluissa 1,2 lähtökohtana on ollut puhdistamo, jossa typen jäännöspitoisuus on 10 mg/l, BOD:n jäännöspitoisuus 8 mg/l ja fosforin jäännöspitoisuus 0,3 mg/l. Tiukimpina jäännöspitoisuuksina on esitetty typelle 5 mg/l, BOD:lle 4-5 mg/l ja fosforille 0,1 mg/l. Fosforin ja BOD:n osalta taso voidaan saavuttaa tehokkaalla jälkisaostuksella ja hiekkasuodatuksella. Typen osalta vaatimus on varsin tiukka ja vaatii todennäköisesti jälkidenitrifikaatioyksikön asentamista. Toikansuon ja Meltolan ympäristöluvissa typenpoistovaatimus on KHO:n toimesta poistettu, sillä perusteella, että sisävesien minimiravinteena toimii fosfori, joka siten kontrolloi järvien rehevöitymistä 3,4. EU kuitenkin edellyttää Itämereen laskeviin vesistöihin johdettavilta jätevesiltä typenpoistoa ja on todennäköistä, että ko. vaatimus tulee sisältymään tuleviin ympäristölupiin. Koska suunnitelma ulottuu vuoteen 2050 asti, on todennäköistä, että typenpoisto tullaan vaatimaan tulevaisuudessa. Edellä mainittujen syiden takia typenpoisto on otettu huomioon arvioitaessa isompien jätevedenpuhdistamoiden saneeraustarpeita ja kustannuksia. Pienempiä puhdistamoita (mm. Savitaipale ja Luumäki sekä Rautjärven ja Parikkalan yhteispuhdistamo) ei ole mitoitettu typpeä poistaviksi. 1 Stridh, S., Syvabs strategi för att förbereda Himmerfjärdverket på nya mer restriktiva reningskrav, The 12th Nordic/NORDIWA Wastewater Conference, Helsinki, 14-16.11.2011. 2 Thunberg, A & Palmgren, T., Increased load and more stringent discharge limits A Case Study at Käppala WWTP, The 12th Nordic/NORDIWA Wastewater Conference, Helsinki, 14-16.11.2011. 3 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös, antopäivä 4.1.2011, diaarinumero 3832/.1/09. 4 Suullinen tiedonanto, Jouko Varis, 21.6.2012.

2.1.2 Lappeenrannan kaupungin jätevesisuunnitelmat Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 5/5 Lappeenrannan kaupungissa on käynnissä suunnittelu- ja YVA-prosessi kaupungin jätevesien käsittelyn tulevaisuuden ratkaisuista. YVA:n tavoite on määrittää keskuspuhdistamon sijoituspaikka. Lietteenkäsittelyn vaihtoehtoja YVA:ssa ei käsitellä. YVA-prosessi käynnistyi toukokuussa 2012 ja valmistunee 2013-2014. Lappeenrannan valitsemalla ratkaisulla on jonkin verran vaikutusta myös muun maakunnan jätevesien käsittelyratkaisuihin. Suunnitelmien keskeneräisyydestä johtuen Lappeenrannan Toikansuon ja Oravaharjun jätevedenkäsittelyratkaisuihin ei tämän kehittämissuunnitelman yhteydessä oteta tarkemmin kantaa. Jo suunnitteluvaiheessa oleva siirtoviemärivaihtoehto (purku Vuokseen) on mitoitettu Toikansuon ja Oravaharjun puhdistamoiden jätevesille. Tämän maakunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmavaihtoehtojen laadinnan lähtökohta on ollut, että jätevesien johtaminen naapurikunnista Lappeenrantaan on mahdollista. Suunnitteluvaiheessa oleva vaihtoehto Lappeenrannan kaupunginvaltuuston helmikuussa 2011 tekemän päätöksen mukaisesti uutta lupaa haetaan jätevesien johtamiselle Vuokseen, johon liittyvä suunnittelutyö on toistaiseksi keskeytetty (koska lupahakemus on käsittelyssä). Suunniteltu siirtoviemäri johtaisi alkuvuosina Toikansuon jätevedenpuhdistamolla puhdistetut jätevedet Imatralle Vuokseen lähelle valtakunnan rajaa. Toisessa vaiheessa rakennetaan kokonaan uusi puhdistamo, jossa käsitellään myös Joutsenon alueen jätevedet. Vuokseen johdettavan siirtolinjan kapasiteetti on määritetty nykyisen Lappeenrannan maksimivirtaaman mukaan (ilman uusia liittyjäkuntia). Siirtoviemärin investointikustannukset on arvioitu olevan noin 38 milj.. Puhdistamon lähiajan saneerausinvestointikustannus on 625 000 ja harkinnanvaraisten saneerausten kustannukset n. 800 000 (yht. 1,425 milj. ) 1. Puhdistamorakennuksen on arvioitu kestävän ilman suuria investointeja n. vuoteen 2020. Muut suunnitelman sisältämät investoinnit ovat: Toikansuon nykyisen puhdistamon käyttöiän nosto noin 10 vuodella kohdennetuilla saneerauksilla: arviolta noin 5 milj. (10 vuoden aikana). Siirtoviemäri Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamolta Joutsenoon ja edelleen Vuokseen: noin 38,3 milj.. Uuden puhdistamon rakentaminen siirtoviemärilinjan varteen. Toikansuon puhdistamon käytöstä luopuminen: noin 40 milj.. Joutsenon alueen nykyisen puhdistamon (Oravaharju) käyttöiän loppuessa myös Joutsenon alueen jätevedet johdetaan myöhemmin uudelle puhdistamolle. Syksyllä 2011 laaditussa esiselvityksessä 2 tarkasteltiin eri menetelmien, erityisesti kalvotekniikoiden, teknis-taloudellista soveltuvuutta tehostetun ravinteidenpoiston 1 Finnish Consulting Group, 2009. 2 Pöyry Finland Oy, 2011.

6/6 toteuttamiseen Toikansuon jätevedenpuhdistamolla. Selvityksen perusteella puhdistetun jäteveden erittäin matala (< 0,1 mg/l) fosforipitoisuus voidaan saavuttaa edullisimmin tertiäärisen kemiallisen saostuksen tai tertiäärisen ultrasuodatuksen avulla. Selvityksessä esitetyn vaihtoehtoisen suunnitelman (tehostettu perinteinen jälkikäsittely) kustannukset ovat n. 35,7 milj.. 2.2 Mitoitusperusteet Kehittämisvaihtoehtojen tavoitteena on yhdyskuntien jätevesien ympäristökuormituksen vähentäminen ja laadukkaiden jätevesihuollon palveluiden järjestäminen kohtuullisin kustannuksin. Mitoitusperusteena kehittämisvaihtoehtojen suunnittelussa on käytetty v. 2050 ennustettuja keskimääräisiä jätevesimääriä. Keskimääräisten jätevesimäärien mukaan arvioitiin jätevesivirtaaman huipputuntiarvo, jonka perusteella mitoitettiin jätevesiviemärilinjat. Isompien jätevedenpuhdistamoiden osalta esitetyt investointikustannukset sisältävät typenpoistonprosessin. Perustelut on tarkemmin esitetty kappaleessa 2.1.1. 2.3 Kustannukset Kustannusten laskentaperusteet on esitetty liitteessä 1.

7/7 3 KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT Kehittämisvaihtoehto Suunnittelutyössä laadittiin kolme kehittämisvaihtoehtoa taulukossa 3.1 esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Taulukko 3.1 Kehittämisvaihtoehtojen periaatteet. Vedenhankinta ja jakelu Jätevedenkäsittely ja johtaminen VE 0+ VE 1 VE 2 Vedentuotannossa lisätään pohjaveden osuutta rakentamalla ja ottamalla käyttöön Pönniälänkankaan vedenottamo. Muuten vedenhankinta ja jakelu perustuu nykyisten järjestelmien hyödyntämiseen, turvaamiseen ja tehostamiseen. Häiriötilanteissa turvaudutaan nykyisiin vedenottamoihin, joiden todelliset kapasiteetit selvitetään ja joita pyritään tarpeen mukaan lisäämään. Tarvittaessa lisävettä johdetaan naapurikunnasta, mikäli putkiyhteys on olemassa. Putkiyhteyksien todelliset kapasiteetit ja toiminta selvitetään sekä varmistetaan. Pohjavesialueiden suojeluun kiinnitetään erityishuomiota. Lappeenrantaan rakennetaan yksi sisäinen taajamat yhdistävä johtolinja lisäämään vedentoimitusvarmuutta, joka mahdollistaa myös veden siirron Lappeenrannan ja Imatran välillä. Vedentuotannossa lisätään pohjaveden osuutta ottamalla käyttöön uusia pohjavesialueita ja rakentamalla uusia vedenottamoita (Imatran Hosniemi ja Lappeenrannan Pönniälänkangas) sekä rakentamalla yhdysvesijohto Rautjärven ja Parikkalan kuntien välille siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä. Lappeenrannan Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksen tuotantomäärää voidaan laskea ja Imatran Immalan pintavesilaitos jää varalaitokseksi. Lappeenrantaan rakennetaan kaksi sisäistä taajamat yhdistävää johtolinjaa, jotka mahdollistavat veden siirron Lappeenrannan ja Imatran välillä (siirtokapasiteetti suurempi kuin VE:ssa 0+). Vedentuotannossa lisätään pohjaveden osuutta ottamalla käyttöön uusia pohjavesialueita ja rakentamalla uusia vedenottamoita (Hosniemi, Laikko, Pönniälänkangas) sekä rakentamalla uusia siirtolinjoja kuntien välille (Rautjärvi-Parikkala, Luumäki-Lappeenranta). Lappeenrannan Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksen tuotantomäärää lasketaan ja Imatran Immalan pintavesilaitos jää varalaitokseksi. Lappeenrantaan rakennetaan neljä sisäistä taajamat yhdistävää johtolinjaa. Jätevedenkäsittely ja johtaminen perustuvat pääasiassa nykyisten järjestelmien tehostamiseen. Lappeenrannan Muukon jätevedenpuhdistamo lakkautetaan. Lappeenrannan Toikansuon ja Oravanharjun jätevedenpuhdistamoiden jatko selviää YVAprosessin jälkeen. Imatran puhdistamo saneerataan Muita jätevedenpuhdistamoita saneerataan/uusitaan tarpeen mukaan. Uusia siirtolinjoja ei rakenneta. Lietteiden käsittely jatkuu nykyisellä mallilla. Jätevedenkäsittelyä keskitetään hieman lakkauttamalla Lappeenrannan Muukon ja Nuijamaan puhdistamot. Nuijamaan jätevedet johdetaan Konnunsuon jätevedenpuhdistamolle, jota saneerataan/uusitaan tarpeen mukaan. Myös Parikkalan ja Rautjärven kuntien jätevedenkäsittely yhdistetään. Lappeenrannan Toikansuon ja Oravanharjun jätevedenpuhdistamoiden jatko selviää YVAprosessin jälkeen. Imatran puhdistamo saneerataan Lietteiden käsittely ostopalveluna, käsittely kemiallinen tai kalkkistabilointi Jätevedenkäsittelyä keskitetään mahdollisimman paljon lakkauttamalla mm. Luumäen, Lemin, Parikkalan ja Rautjärven jätevedenpuhdistamot. Lappeenrannan sisäistä jätevedenkäsittelyä keskitetään lakkauttamalla Muukon, Nuijamaan ja Konnunsuon puhdistamot. Imatran puhdistamo saneerataan ja laajennetaan Lietteiden käsittelyä keskitetään rakentamalla Lappeenrannan keskuspuhdistamon yhteyteen biokaasulaitos.

8/8 3.1 Kehittämisvaihtoehto 0+ 3.1.1 Vedenhankinta ja jakelu Kehittämisvaihtoehto 0+ perustuu pääosin nykyisen järjestelmän hyödyntämiseen ja tehostamiseen. Pohjaveden osuus tuotannossa lisääntyy, kun Pönniälänkankaan pohjavedenottamo otetaan käyttöön. Häiriötilanteessa (päävedenottamo pois käytöstä) kunnat turvautuvat toiminnassa oleviin omiin vedenottamoihin tai naapurikunnasta saatavaan veteen. Nykyisten vedenottamoiden tuotantoa pyritään lisäämään, mikäli mahdollista. Kehittämistoimenpiteinä esitetään seuraavat hankkeet (kuva 3.1): Imatralla häiriötilanteen vedenriittävyys turvataan joko lisäämällä pohjavedenottamoiden vedenottoa (tehostamismahdollisuus selvitetään) tai ottamalla tarvittava lisävesi Immalanjärvestä. Lappeenrannassa otetaan käyttöön Taipalsaaren Pönniälänkankaan pohjavedenottamo, jolta rakennetaan yhdysvesiputki Lappeenrannan Ilottulaan. Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksen tuotantomääriä voidaan tällöin pienentää. Sisäistä verkostoa kehitetään rakentamalla yhdysvesiputki välille Ilottula Joutsenon keskustaajama. Joutsenon Haukilahteen pyritään rakentamaan uusi vedenottamo, jolla turvattaisiin vedenhankintaa ennen kuin Pönniälänkankaan hanke toteutuu (koepumppaukset ovat alkaneet kesällä 2012, veden laadusta ei vielä ole tarkempaa tietoa). Ruokolahdella selvitetään vedenottamoiden ja Imatran yhdysvesiputken todelliset kapasiteetit. Vedenottoa Lampsiin ottamolta voidaan lisätä turvaamaan lisääntyvä vedentarve (Lampsiin ottamon lupa 1500 m 3 /vrk, otto v. 2010 n. 520 m 3 /vrk). Vedenlaatu voi kärsiä vedenoton lisääntyessä, koska osa vedestä on rantaimeytynyttä vettä. Vedenottamon häiriötilanteessa turvaudutaan Imatralta saatavaan veteen. Oritlammelta rakennetaan vesijohto Imatralle turvaamaan alueen vedenhankintaa. Taipalsaarella selvitetään nykyisen vedenottamon antoisuus ja ottamon kapasiteettia pyritään lisäämään tasolle, joka turvaa v. 2050 vedentarpeen normaalitilanteessa. Häiriötilanteessa turvaudutaan Lappeenrannasta saatavaan veteen. Yhdysvesiputken todellinen kapasiteetti selvitetään testaamalla. Lisäksi laaditaan toimintaohjeet yhdysputken toimintavalmiuden ylläpitämiseksi (säännölliset huuhtelut yms.) sekä vedenottamon häiriötilannetta varten. Lemillä, Luumäellä, Parikkalassa, Rautjärvellä, Savitaipaleella tai Suomenniemellä ei tehdä merkittäviä muutoksia nykyisiin järjestelmiin. Erityistilanteiden vesien johtamisjärjestelyt käydään läpi ja järjestelmien toiminta varmistetaan esim. erityistilanneharjoituksissa. Nykyisten pohjavesialueiden ja vedenottamoiden toiminta turvataan tarpeellisilla suojelu- ja tarkkailutoimilla. Tehdyn tarkastelun perusteella vesi riittää nykyisillä järjestelmillä sekä vuoden 2050 normaali- että häiriötilanteessa.

9/9 3.1.2 Jätevedenkäsittely ja johtaminen Kehittämisvaihtoehto 0+ perustuu pääosin nykyisen järjestelmän hyödyntämiseen sellaisenaan. 3.1.3 Lietteiden käsittely Lappeenrannan jätevedenkäsittelyn YVA-prosessi on käynnissä eikä keskuspuhdistamon tai Oravanharjun puhdistamoratkaisuihin oteta tässä yhteydessä kantaa. Lappeenrannassa sijaitseva Muukon lammikkopuhdistamo lakkautetaan 2014 ja jätevedet johdetaan viemäriverkoston kautta käsiteltäväksi Toikansuon puhdistamoon. Imatran Meltolan puhdistamo saneerataan typenpoiston ja fosforin poiston tehostamiseksi. Myös jäteveden desinfiointiin varaudutaan. Muut alueen jätevedenpuhdistamot joko saneerataan tai rakennetaan uudet puhdistamot teknisen tarpeen ja asetettujen lupaehtojen mukaan. Viemäriverkostojen kuntoon kiinnitetään erityistä huomiota kaikissa kunnissa. Laskuttamattoman jäteveden määrää pyritään pienentämään järjestelmällisellä verkoston kunnon seurannalla ja saneerauksilla. Kehittämisvaihtoehto 0+ perustuu nykyisen järjestelmän hyödyntämiseen sellaisenaan, ts., suurin osa maakunnan alueella muodostuvista puhdistamolietteistä kompostoidaan ostopalveluna. Nykyinen sopimuskausi Kekkilä Oy:n kanssa päättyy vuonna 2017.

10/10 3.1.4 Kustannukset Taulukossa 3.2 on esitetty kehittämisvaihtoehdon 0+ investointikustannukset. Taulukko 3.2 Kehittämisvaihtoehdon 0+ investointikustannukset. Kehittämistoimenpide: Vedenhankinta ja jakelu Lappeenrannan Ilottula Joutsenon keskustaajama yhdysvesiputki noin 6 km, DN300/400 Pönniälänkankaan pohjavedenottamo ja yhdysvesiputki Lappeenrantaan. Investointikustannus [ ] 2 000 000 yleissuunnittelu käynnissä Kehittämistoimenpide: Jätevedenkäsittely ja johtaminen Luumäen jätevedenpuhdistamon saneeraus/uusi puhdistamo 2 500 000 Savitaipaleen jätevedenpuhdistamon saneeraus/uusi puhdistamo 1 900 000 Suomenniemen uuden puhdistamon saneeraus 500 000 Parikkalan puhdistamon saneeraus 1 600 000 Rautjärven puhdistamon saneeraus 1 800 000 Lappeenrannan Muukon lammikkopuhdistamon lakkauttaminen ja 1 000 000 jätevesien johtaminen viemäriverkoston kautta Toikansuon puhdistamolle Imatran Meltolan puhdistamon saneeraukset: Muutos typpeä poistavaksi ja fosforinpoiston tehostus 7 300 000 Tulevaisuuden mahdollisesti tiukentuvien vaatimusten täyttäminen: Lisätään UV-käsittely 600 000 Nuijamaan jätevedenpuhdistamon saneeraus/uusi puhdistamo 1 000 000 (Nuijamaan liittämiseksi Lappeenrannan verkostoon on suunnittelu käynnissä) Konnunsuon jätevedenpuhdistamon saneeraus/uusi puhdistamo 1 000 000 Kehittämistoimenpide: Lietteiden käsittely - - Investointikustannus yhteensä noin 21 200 000

11/11 Kuva 3.1 Kehittämisvaihtoehto 0+

12/12 3.2 Kehittämisvaihtoehto 1 3.2.1 Vedenhankinta ja -jakelu Kehittämisvaihtoehto 1 perustuu nykyisen järjestelmän kehittämiseen rakentamalla joitakin uusia siirtoyhteyksiä kuntien välille ja hyödyntämällä potentiaalisia uusia pohjavesialueita. Kehittämistoimenpiteinä esitetään seuraavat hankkeet (kuva 3.2): Imatralla lisätään pohjaveden osuutta vedenhankinnassa rakentamalla uusi vedenottamo Hosniemeen Vesioronkankaan pohjavesialueelle. Alueelta on alustavien tutkimusten perusteella saatavissa noin 3 200 m 3 /d lisävettä 1. Immalan pintavesilaitoksen tuotantokapasiteetti jää varalle. Lappeenrannassa otetaan käyttöön Taipalsaaren Pönniälänkankaan pohjavedenottamo, jolta rakennetaan yhdysvesiputki Lappeenrannan Ilottulaan. Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksen tuotantomääriä voidaan tällöin pienentää. Kaupungin sisäisiä verkostoja yhdistetään rakentamalla yhdysvesiputket välille Ilottula - Joutsenon keskustaajama sekä Joutsenon keskustaajama Myllypuron vedenottamo (lisää vedensiirtokapasiteettia). Tavoitteena on veden siirron mahdollistaminen Lappeenrannan ja Imatran välillä erityistilanteita varten. Parikkalan ja Rautjärven vesihuollon toimintavarmuutta lisätään rakentamalla yhdysvesiputki kuntien rajalta Parikkalan verkostoon siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä. Rautjärven Laikon pohjavesialueen todellinen antoisuus selvitetään pohjavesitutkimuksin. Ruokolahdella selvitetään vedenottamoiden ja Imatran yhdysvesiputken todelliset kapasiteetit. Vedenottoa Lampsiin ottamolta voidaan lisätä turvaamaan lisääntyvä vedentarve. Vedenottamon häiriötilanteessa turvaudutaan Imatralta saatavaan veteen. Oritlammelta rakennetaan vesijohto Imatralle turvaamaan alueen vedenhankintaa. Taipalsaarella selvitetään nykyisen vedenottamon antoisuus ja ottamon kapasiteettia lisätään tasolle, joka turvaa v. 2050 vedentarpeen normaalitilanteessa. Lappeenrannan yhdysvesiputken todellinen kapasiteetti tarkistetaan. Lemillä, Luumäellä, Savitaipaleella tai Suomenniemellä ei merkittäviä toimenpiteitä. Nykyisten pohjavesialueiden ja vedenottamoiden toiminta turvataan tarpeellisilla suojelu- ja tarkkailutoimilla. Erityistilanteiden vesien johtamisjärjestelyt käydään läpi ja järjestelmien toiminta varmistetaan esim. erityistilanneharjoituksissa. 1 Hosniemen pohjavesitutkimus, Ramboll Finland Oy, 21.1.2011.

13/13 3.2.2 Jätevedenkäsittely ja johtaminen Kehittämisvaihtoehto 1 perustuu pääosin nykyisen järjestelmän kehittämiseen. Yksittäisiä puhdistamoja lakkautetaan ja jätevesien käsittelyä keskitetään. 3.2.3 Lietteiden käsittely Kehittämistoimenpiteinä esitetään seuraavat hankkeet: Lappeenrannan jätevedenkäsittelyn YVA-prosessi on käynnissä eikä keskuspuhdistamon tai Oravanharjun puhdistamoratkaisuihin oteta tässä yhteydessä kantaa. Muukon ja Konnunsuon jätevedenpuhdistamot lopetetaan. Konnunsuon jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Nuijamaan puhdistamolle. Konnunsuon alueelle ollaan laatimassa vesihuollon yleissuunnitelmaa, jonka tavoitteena on perustaa alueelle vesihuolto-osuuskunta. Imatran Meltolan puhdistamo saneerataan typen ja fosforin poiston tehostamiseksi. Myös jäteveden desinfiointiin varaudutaan. Parikkalan ja Rautjärven jätevesien käsittely keskitetään Rautjärvelle. Ensimmäinen vaihe on Parikkalan puhdistamon saneeraus. Toisessa vaiheessa molempien kuntien jätevesien käsittely keskitetään Rautjärvelle, vaihtoehtoina nykyisen puhdistamon saneeraus tai kokonaan uusi puhdistamo. Lemillä, Luumäellä, Ruokolahdella, Savitaipaleella, Suomenniemellä ja Taipalsaarella keskitytään viemäriverkostojen kunnon parantamiseen ja laskuttamattoman jäteveden määrän pienentämiseen. Luumäellä, Savitaipaleella ja Suomenniemellä saneerataan/rakennetaan uudet jätevedenpuhdistamot teknisen tarpeen ja tulevien lupaehtojen mukaisesti. Viemäriverkostojen kuntoon kiinnitetään erityistä huomiota kaikissa kunnissa järjestelmällisellä verkoston kunnon seurannalla ja saneerauksilla. Vaihtoehdossa 1 lietteiden käsittely ja loppusijoitus toteutetaan ostopalveluna. Käsittelymenetelmä voi olla esimerkiksi kemiallinen käsittely tai kalkkistabilointi. Lietteen kemiallisessa hapetuksessa voidaan nostaa lopputuotteen kiintoainepitoisuutta noin tasolle 30 % ja vähentää lietemäärää jopa puoleen. Samalla liete hygienisoituu ja hajuhaitat vähenevät. Prosessilla on jonkin verran referenssejä, joista pitkäaikaisin on vuodesta 2006 Käppalan jätevedenpuhdistamolla Ruotsissa. Suomessa laitoksia on mm. Oulussa, Porissa ja Loviisassa. Yleensä prosessi toteutetaan integroimalla se puhdistamon prosessin sisälle. Palveluntuottaja huolehtii yleensä lietteen loppusijoituksesta. Lietteen käsittelyyn tulee kuitenkin varata kompostointikenttä lietteen väliaikaisvarastointia varten. Kemiallisen käsittelyn todellinen kustannus tulee selvittää erikseen tarjouspyynnöllä, koska siihen vaikuttaa sekä lietemäärä, -laatu että erityisesti kilpailutilanne. Lietteen käsittely sijoitetaan lähelle puhdistamoa, joka sijaitsee maantieteellisesti keskeisellä paikalla.

14/14 3.2.4 Kustannukset Taulukossa 3.3 on esitetty kehittämisvaihtoehdon 1 investointikustannukset. Taulukko 3.3 Kehittämisvaihtoehdon 1 investointikustannukset. Kehittämistoimenpide: Vedenhankinta ja jakelu Investointikustannus [ ] Imatran Vesioronkankaalle uusi Hosniemen pohjavedenottamo sekä 1 200 000 yhdysvesiputki Immalan vesilaitokselle (noin 4 km, DN300) Yhdysvesiputki Taipalsaaren Pönniälänkankaalta Lappeenrannan Ilottulaan Uudet pohjavedenottamot. yleissuunnittelu käynnissä Yhdysvesiputki Lappeenrannan Ilottula - Joutsenon keskustaajama noin 6 2 000 000 km DN300/400 Yhdysvesiputki Lappeenrannan Joutsenon keskustaajama Myllypuron 1 000 000 vedenottamo noin 4 km DN250/300 Yhdysvesiputki Parikkala Rautjärvi noin 18 km DN150/200 1 400 000 * Laikon pohjavesialueen vedenottoselvitykset 100 000 Kehittämistoimenpide: Jätevedenkäsittely ja johtaminen Luumäen jätevedenpuhdistamon saneeraus/uusi puhdistamo 2 500 000 Savitaipaleen jätevedenpuhdistamon saneeraus/uusi puhdistamo 1 900 000 Suomenniemen uuden puhdistamon saneeraus 500 000 Siirtoviemäri Konnunsuo - LPR Nuijamaa noin 12 km DN100 1 100 000 Nuijamaan puhdistamon saneeraus ja laajennus Lappeenrannan Muukon jätevedenpuhdistamon lakkauttaminen ja jätevesien johtaminen viemäriverkoston kautta Toikansuon puhdistamolle Parikkalan jätevedenpuhdistamon saneeraus Parikkalan ja Rautjärven uusi yhteispuhdistamo Siirtoviemäri Parikkala Rautjärvi, noin 21 km, DN250 Imatran Meltolan puhdistamon saneeraukset: Muutos typpeä poistavaksi ja fosforinpoiston tehostus 1 500 000 1 000 000 1 600 000 3 900 000 4 600 000 7 300 000 Tulevaisuuden mahdollisesti tiukentuvien vaatimusten täyttäminen: Lisätään UV-käsittely 600 000 Kehittämistoimenpide: Lietteiden käsittely ** - - Investointikustannus yhteensä noin 32 200 000 * rakennetaan siirtoviemärin toteutuksen yhteydessä, kustannukset noin 50 % pelkän VJ:n rakentamiskustannuksista ** lietteen kemiallisessa käsittelyssä ei vesihuoltolaitoksille merkittäviä investointikustannuksia

15/15 Kuva 3.2 Kehittämisvaihtoehto 1.

16/16 3.3 Kehittämisvaihtoehto 2 3.3.1 Vedenhankinta ja jakelu Kehittämisvaihtoehto 2 perustuu nykyisen järjestelmän merkittävään kehittämiseen hyödyntämällä potentiaalisia uusia pohjavesialueita ja rakentamalla uusia siirtoyhteyksiä kuntien välille. Kehittämistoimenpiteinä esitetään seuraavat hankkeet (kuva 3.3): Imatralla lisätään pohjavedenottoa rakentamalla uusi ottamo Vesioronkankaalle Hosniemeen. Lisäksi Rautjärven Laikon pohjavesialueen todellinen antoisuus selvitetään pohjavesitutkimuksin. Alueelle rakennetaan pohjavedenottamot ja putkilinja Imatralle (siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä). Oletuksena on, että Laikosta on vettä saatavissa niin paljon, että siirtoyhteyden rakentaminen tullee kannattavaksi. Immalan pintavesilaitoksen tuotantokapasiteetti jää varalle. Lappeenrannassa otetaan käyttöön Taipalsaaren Pönniälänkankaan pohjavedenottamo, jolta rakennetaan yhdysvesiputki Lappeenrannan Ilottulaan. Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksen tuotantomääriä voidaan tällöin pienentää. Kaupungin sisäisiä verkostoja yhdistetään rakentamalla yhdysvesiputket välille Ilottula - Joutsenon keskustaajama sekä Nuijamaa Lappeenrannan keskustaajama. Lisäksi lisätään vedenjohtamiskapasiteettia väleillä Joutsenon keskustaajama Myllypuron vedenottamo sekä Myllypuron vedenottamo Korvenkylän vesitorni. Parikkalan ja Rautjärven vesihuollon toimintavarmuutta lisätään rakentamalla yhdysvesiputki kuntien rajalta Parikkalan verkostoon. Rautjärven sisäiset verkostot (Simpele-Asemanseutu) yhdistetään siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä. Ruokolahdella selvitetään vedenottamoiden ja Imatran yhdysvesiputken todelliset kapasiteetit. Vedenottoa Lampsiin ottamolta voidaan lisätä turvaamaan lisääntyvä vedentarve. Vedenottamon häiriötilanteessa turvaudutaan Imatralta saatavaan veteen. Oritlammelta rakennetaan vesijohto Imatralle turvaamaan alueen vedenhankintaa. Taipalsaarella selvitetään nykyisen vedenottamon antoisuus ja ottamon kapasiteettia lisätään mahdollisuuksien mukaan tasolle, joka turvaa v. 2050 vedentarpeen normaalitilanteessa. Lappeenrannan yhdysvesiputken todellinen kapasiteetti tarkistetaan. Vesihuollon toimintavarmuuden parantamiseksi rakennetaan varavesilinja Pönniälänkankaalta Lappeenrantaan johtavaan yhdysvesiputkeen. Vesi pitää mahdollisesti käsitellä ennen sen johtamista jakeluverkostoon. Luumäeltä rakennetaan yhdysvesiputki Lappeenrannan verkostoon turvaamaan kuntien vesihuollon toimintavarmuutta häiriötilanteissa (siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä).

17/17 Savitaipaleelta rakennetaan yhdysvesijohto Lemille siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä. Lemillä tai Suomenniemellä ei tehdä merkittäviä toimenpiteitä. Nykyisten pohjavesialueiden ja vedenottamoiden toiminta turvataan tarpeellisilla suojeluja tarkkailutoimilla. Erityistilanteiden vesien johtamisjärjestelyt käydään läpi ja järjestelmien toiminta varmistetaan esim. erityistilanneharjoituksissa. 3.3.2 Jätevedenkäsittely ja johtaminen Kehittämisvaihtoehto 2 perustuu nykyisen järjestelmän merkittävään kehittämiseen keskittämällä jätevedenkäsittelyä mahdollisimman paljon, mikä edellyttää mm. uusien siirtoviemäreiden rakentamista. Tarkastelussa on oletettu, että Lappeenrannan ja Imatran viemäriverkostojen kapasiteetti ei riitä johtamaan muiden kuntien jätevesiä, vaan naapurikunnista tulevat siirtoviemärit on arvioitu rakennettavan jätevedenpuhdistamoille asti. Kehittämistoimenpiteinä esitetään seuraavat hankkeet: Lappeenrannan jätevedenkäsittelyn YVA-prosessi on käynnissä eikä keskuspuhdistamon tai Oravanharjun puhdistamoratkaisuihin oteta tässä yhteydessä kantaa. Nuijamaan, Konnunsuon ja Muukon puhdistamot lakkautetaan ja tarvittavat verkostot ja siirtoviemärit keskuspuhdistamolle rakennetaan. Konnunsuon alueelle ollaan laatimassa vesihuollon yleissuunnitelmaa, jonka tavoitteena on perustaa alueelle vesihuoltoosuuskunta. Imatran Meltolan puhdistamo saneerataan typen ja fosforin poiston tehostamiseksi. Myös jäteveden desinfiointiin varaudutaan. Saneerauksessa huomioidaan Parikkalan ja Rautjärven jätevesien käsittelyyn varautuminen, pieni laajennustarve on todennäköistä. Parikkalan ja Rautjärven puhdistamot lakkautetaan ja jätevedet johdetaan rakennettavaa siirtoviemäriä pitkin Imatran Meltolan puhdistamolle. Ensimmäinen vaihe on Parikkalan puhdistamon saneeraus. Savitaipaleen puhdistamo lakkautetaan ja jätevedet johdetaan Lappeenrantaan rakentamalla siirtoviemäri Lemille. Koska Lemiltä Lappeenrantaan johtavan linjan kapasiteetti ei todennäköisesti täysin riitä Savitaipaleen jätevesien johtamiseen, rakennetaan samassa yhteydessä pumppaamon yhteyteen tasaussäiliö viivyttämään Savitaipaleelta tulevia jätevesiä. Luumäen puhdistamo lakkautetaan ja jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Lappeenrantaan. Jurvala-Taavetti siirtoviemärin virtaussuunta muutetaan. Linjan kapasiteetin on oletettu riittävän. Suomenniemellä puhdistamoa saneerataan/rakennetaan uusi puhdistamo teknisen tarpeen ja tulevien lupaehtojen mukaisesti.

3.3.3 Lietteiden käsittely Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 18/18 Lemillä, Ruokolahdella ja Taipalsaarella keskitytään verkostojen kunnon parantamiseen ja laskuttamattoman jäteveden määrän pienentämiseen. Viemäriverkostojen kuntoon kiinnitetään erityistä huomiota kaikissa kunnissa järjestelmällisellä verkoston kunnon seurannalla ja saneerauksilla. Kehittämisvaihtoehdossa 2 maakunnan lietteiden käsittelyä keskitetään rakentamalla Lappeenrannan keskuspuhdistamon yhteyteen biokaasulaitos. Biokaasulaitos voi olla erillinen puhdistamolietteelle tarkoitettu laitos tai yhteismädättämö, jossa käsitellään erilaisia jätejakeita. Biokaasulaitoksen hankesuunnittelussa tulee ottaa huomioon muut alueella kehitteillä olevat biokaasuhankkeet. Lisäksi vaihtoehtona tulee tarkastella lietteen kuljettamista lähialueilla jo oleville biokaasulaitoksille.

19/19 3.3.4 Kustannukset Taulukossa 3.4 on esitetty kehittämisvaihtoehdon 2 investointikustannukset. Taulukko 3.4 Kehittämisvaihtoehdon 2 investointikustannukset. Kehittämistoimenpide: Vedenhankinta ja jakelu Investointikustannus [ ] Imatran Vesioronkankaalle uusi Hosniemen pohjavedenottamo sekä 1 200 000 yhdysvesiputki Immalan vesilaitokselle (noin 4 km, DN300) Taipalsaarelle varavesilinja Pönniälänkankaalta Lappeenrantaan 1 300 000 johtavaan putkilinjaan (noin 9 km, DN200). Yhdysvesiputki Rautjärven Laikon pohjavedenottamolta Imatran Meltolan vesilaitokselle (noin 34 km, DN400 (5000m3/d). Samalla yhdistetään Rautjärven Simpeleen ja asemanseudun verkostot Yhdysvesiputki Taipalsaaren Pönniälänkankaalta Lappeenrannan Ilottulaan. Uudet pohjavedenottamot. 11 600 000 yleissuunnittelu käynnissä 2 000 000 Yhdysvesiputki Lappeenrannan Ilottula - Joutsenon keskustaajama 6 000 m DN300/400 Yhdysvesiputki Lappeenrannan Joutsenon keskustaajama 1 000 000 Myllypuron vedenottamo noin 4 km DN250/300 Yhdysvesiputki Myllypuron vedenottamo Korvenkylän vesitorni 2 200 000 11 000 m DN200/250 Yhdysvesiputki Nuijamaa Lappeenrannan keskustaajama 14 000 800 000 m DN100 Rautjärven sisäisten verkostojen yhdistäminen, noin 13 km 1 000 000 DN150/200 Yhdysvesiputki Parikkala Rautjärvi 18 000 m DN150/200 1 400 000 * Yhdysvesiputki Luumäki - Lappeenranta, noin 21 km, DN 200 1 600 000 * Vesijohto Savitaipale Lemi 900 000 * Kehittämistoimenpide: Jätevedenkäsittely ja johtaminen Siirtoviemäri Lappeenrannan Nuijamaa - Konnunsuo Toikansuo, 2 200 000 noin 22 km, DN 100/150 Lappeenrannan Muukon jätevedenpuhdistamon lakkauttaminen ja 1 000 000 jätevesien johtaminen viemäriverkoston kautta Toikansuon puhdistamolle Siirtoviemäriyhteys Savitaipale Lemin linja, noin 20 km, DN 200 3 100 000 Pumppaamo tasausaltaineen 20 30 m 3 100 000 Siirtoviemäri Luumäki Lappeenranta, noin 21 km, DN250 4 400 000 Parikkalan jätevedenpuhdistamon saneeraus (vaihe I) Siirtoviemäri Parikkala Rautjärvi Imatra, noin 71 km, DN250 - DN350/400 1 600 000 21 300 000 Suomenniemen uuden puhdistamon saneeraus 500 000 Imatran Meltolan puhdistamon saneeraukset ja pieni laajennus Parikkalan ja Rautjärven jätevesiä varten: Muutos typpeä poistavaksi ja fosforinpoiston tehostus 8 300 000 Tulevaisuuden mahdollisesti tiukentuvien vaatimusten täyttäminen: Lisätään UV-käsittely 600 000 Kehittämistoimenpide: Lietteiden käsittely Biokaasulaitos maakunnan lietteiden (n. 21 000 m 3 /v) käsittelyyn 10 000 000 Investointikustannus yhteensä noin 78 100 000 * rakennetaan siirtoviemärin toteutuksen yhteydessä, kustannukset noin 50 % pelkän VJ:n rakentamiskustannuksista

20/20 Kuva 3.3 Kehittämisvaihtoehto 2.

21/21 4 KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 4.1 Kustannukset Taulukossa 4.1 on esitetty kehittämisvaihtoehtojen vertailukustannukset investointien ja vuosikustannusten osalta ilman lietteenkäsittelyä. Vuosikustannuksiin on laskettu investoinneista aiheutuvat vuosittaiset pääomakustannukset sekä arvioidut investointikohteiden käyttökustannukset. Käyttökustannukset eivät siis sisällä nykyisten järjestelmien käyttökustannuksia tai niissä tapahtuvia muutoksia eikä lietteenkäsittelyn kustannuksia. Pääomakustannukset on laskettu annuiteettimenetelmällä käyttäen korkokantana 5 %, kuoletusaikana koneistoilla ja SIA:lla 15 vuotta ja rakenteilla 30 vuotta. Tarkemmat kustannusten laskentaperusteet on esitetty liitteessä 1. Taulukko 4.1 Kehittämisvaihtoehtojen karkea kustannusvertailu ilman Pönniälänkankaan hanketta ja lietteenkäsittelyä Kehittämisvaihtoehto Investointikustannukset Investointien vuosikustannukset [ ] [ /a] VE 0+ 21 200 000 4 300 000 VE 1 32 200 000 5 200 000 VE 2 68 100 000 9 600 000 Vaihtoehdoista 0+ on kustannuksiltaan alhaisin ja vaihtoehto 2 selvästi kallein. Vaihtoehto 1 on investoinniltaan noin 1,5 kertaa ja vuosikustannuksiltaan noin 1,2 kertaa kalliimpi kuin vaihtoehto 0+. Vaihtoehto 2 on investoinniltaan noin 2,1 kertaa ja vuosikustannukseltaan 1,8 kertaa kalliimpi kuin vaihtoehto 1.

22/22 4.2 Vaikutukset talousveden laatuun ja vesihuollon toimintavarmuuteen Kehittämisvaihtoehdossa 0+ veden laatu paranee hieman nykyisestä korvattaessa osa Lappeenrannan tekopohjavedestä luonnontilaisella pohjavedellä (tekopohjavesilaitoksella ongelmana erityisesti kesäaikaan leväkukinnot). Kehittämisvaihtoehdossa 0+ vedenhankinnan toimintavarmuus paranee lähinnä Lappeenrannassa ja Imatralla Pönniälänkankaan hankkeen ansiosta ja kun Ilottulan ja Joutsenon verkostot yhdistetään. Sillä mahdollistetaan veden siirto Lappeenrannan kantakaupungin ja Imatran välillä. Samalla Lappeenrannan vedenjakelun sisäinen toimintavarmuus paranee. Lisäksi Lappeenrannassa Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksen tuotantomäärää voidaan pienentää, jolloin osa laitoksen tuotantokapasiteetista jää varalle. Pääosassa kuntia vettä tuotetaan jo nykytilassa useammalla eri ottamolla. Lisäksi yhdysvesiputki toiseen kuntaan on kuudessa alueen kymmenestä kunnasta. Niissä kunnissa, joissa vesi ei riitä kunnan päävedenottamon häiriötilanteessa v. 2050 tilanteessa, tehostetaan muiden vedenottamoiden vedenottoa. Kehittämisvaihtoehdossa 1 veden laatu paranee nykyisestä korvattaessa Imatran pintavesi ja osa Lappeenrannan tekopohjavedestä luonnontilaisella pohjavedellä. Kehittämisvaihtoehdossa 1 vedenhankinnan toimintavarmuus paranee nykyisestä selvästi. Sekä Imatralla että Lappeenrannassa otetaan käyttöön uusia pohjavesialueita. Imatralla Immalan pintavesilaitos jää yksinomaan varalaitokseksi häiriötilanteita varten. Lappeenrannassa Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksen tuotantomäärää pienennetään, jolloin osa laitoksen tuotantokapasiteetista jää varalle. Lisäksi Lappeenrannan sisäinen vesihuollon toimintavarmuus paranee nykyisestä Ilottula-Joutseno sekä Joutseno- Myllypuro yhdysvesiputkien rakentamisen myötä. Sillä mahdollistetaan myös veden siirto Lappeenrannan kantakaupungin ja Imatran välillä ja kapasiteetti on suurempi kuin vaihtoehdossa 0+. Parikkalan ja Rautjärven kuntien välille rakennettava yhdysvesiputki lisää ko. kuntien vesihuollon toimintavarmuutta nykyisestä. Ruokolahdella turvaudutaan häiriötilanteessa edelleen Imatralta saatavaan veteen. Kehittämisvaihtoehdossa 2 veden laatu paranee nykyisestä korvattaessa Imatran pintavesi ja osa Lappeenrannan tekopohjavedestä luonnontilaisella pohjavedellä. Vedenhankinnan toimintavarmuus paranee nykyisestä huomattavasti. Sekä Imatralla että Lappeenrannassa otetaan käyttöön uusia pohjavesialueita. Imatralla Immalan pintavesilaitos jää varalaitokseksi häiriötilanteita varten. Lappeenrannassa Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksen tuotantomäärää pienennetään, jolloin osa laitoksen tuotantokapasiteetista jää varalle. Ilottula-Joutseno-Myllypuro-Korvenkylä -yhteydellä mahdollistetaan myös merkittävä veden siirto Lappeenrannan kantakaupungin ja Imatran välillä. Nuijamaa yhdistetään Lappeenrannan keskustaajaman verkostoon, mikä parantaa kaupungin sisäistä vesihuollon toimintavarmuutta. Parikkalan ja Rautjärven kuntien välille rakennettava yhdysvesiputki lisää entisestään kuntien vesihuollon toimintavarmuutta. Lisäksi Rautjärven kunnan vesihuollon sisäistä toimintavarmuutta lisää kunnan sisäisten verkostojen yhdistäminen. Ruokolahden kunnan vesihuollon toimintavarmuus paranee mahdollisen uuden kaivon myötä. Imatran vedenhankinnan parantuminen turvaa myös Ruokolahden vedensaantia. Taipalsaarella toimintavarmuus paranee Pönniälänkankaan varavesilinjan rakentamisen myötä.

23/23 Varavesilinjasta saatava vesi on mahdollisesti käsiteltävä ennen jakelua. Luumäeltä Lappeenrantaan rakennettava yhdysvesiputki lisää Luumäen vesihuollon toimintavarmuutta. 4.3 Vaikutukset jätevedenpuhdistamoiden purkuvesistöjen määrään Etelä-Karjalan maakunnassa on toiminnassa 13 yhdyskuntajäteveden puhdistamoa ja lisäksi muutama teollisuuslaitoksen puhdistamo. Esitetyillä kehittämisvaihtoehdoilla on - kehittämisvaihtoehdosta riippuen - vaikutuksia sekä purkuvesistöjen määrään että puhdistettujen jätevesien laatuun. Lappeenrannan kaupungin alustavissa jätevesisuunnitelmissa uuden keskuspuhdistamon purkuvesistöksi on ehdotettu Vuoksea. Taulukossa 4.2 on esitetty nykyiset puhdistamot sekä eri kehittämisvaihtoehtojen puhdistamot purkuvesistöineen. Kehittämisvaihtoehdossa 0+ puhdistamoiden ja siten myös purkuvesistöjen määrä vähenee yhdellä. Puhdistettujen jätevesien laatu paranee laitoksilla tehtävien saneerausten myötä erityisesti fosfori- ja kiintoainepitoisuuksien osalta. Lietteiden käsittelyyn ei nykytilaan nähden tule muutoksia. Kehittämisvaihtoehdossa 1 suunnittelualueen purkuvesistöjen määrä vähenee kolmella Lappeenrannan kahden pienen puhdistamon (Nuijamaa ja Konnunsuo) yhdistämisen sekä Parikkalan ja Rautjärven puhdistamoiden yhdistämisen myötä. Lisäksi Muukon lammikkopuhdistamo lakkautetaan. Puhdistettujen jätevesien laatu paranee laitoksilla tehtävien saneerausten sekä uuden Parikkala-Rautjärvi yhteispuhdistamon myötä erityisesti fosfori- ja kiintoainepitoisuuksien osalta. Lietteiden käsittely ja loppusijoitus toteutetaan edelleen ostopalveluna. Käsittelymenetelmä voi olla esimerkiksi kemiallinen käsittely tai kalkkistabilointi. Kehittämisvaihtoehdossa 2 jätevesien käsittelyn keskittäminen vähentää olennaisesti puhdistamoiden ja purkuvesistöjen määrää. Lisäksi käsitellyn veden laatu parantuu uusien puhdistamoiden rakentamisen ja vanhojen puhdistamoiden saneerausten myötä. Purkuvesistöistä kuormitus kasvaa Vuoksessa (riippuen käynnissä olevien suunnitelmien toteutumisesta). Lahnajärven ja Pukaluksen kuormitus pysyy nykyisellään lukuun ottamatta saneerausten myötä mahdollisesti pienentyviä fosfori- ja kiintoainepitoisuuksia. Lietteiden käsittelyn keskittäminen uudelle biokaasulaitokselle mahdollistaa kaasun hyödyntämisen energiana. Lisäksi lietteen määrä pienenee jonkin verran.

24/24 Taulukko 4.2 Suunnittelualueen yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ja purkuvesistöt. Sijaintikunta Puhdistamo Purkuvesistö Nykytila Purkuvesistö VE0+ Purkuvesistö VE1 Purkuvesistö VE2 Imatra Meltola Vuoksi Vuoksi Vuoksi Vuoksi Lappeenranta Toikansuo Rakkolanjoki YVA-käynnissä YVA-käynnissä YVA-käynnissä Haapajärvi Oravaharju Ala-Saimaa (kytkeytyy Toikansuon ratkaisuun) Ala-Saimaa (kytkeytyy Toikansuon ratkaisuun) Ala-Saimaa (kytkeytyy Toikansuon ratkaisuun) Ala-Saimaa (kytkeytyy Toikansuon ratkaisuun) Ylämaa Lahnajärvi ja Pukalus Lahnajärvi ja Pukalus Lahnajärvi ja Pukalus Lahnajärvi ja Pukalus Vainikkala???? Muukko Läheinen oja - - - Konnunsuo Leppäsjoki Suokumaanjärvi Leppäsjoki Suokumaanjärvi Leppäsjoki Suokumaanjärvi Nuijamaa Nuijamaanjärvi Nuijamaanjärvi - - Luumäki Taavetti Kirkkojoki Kirkkojoki Kirkkojoki - Urpalanjoki Urpalanjoki Urpalanjoki Parikkala Särkisalmi Simpeleenjärvi Simpeleenjärvi - - Rautjärvi Vihviläsuo Hiitolanjoki, Hiitolanjoki, Hiitolanjoki, - Kokkolanjoki Kokkolanjoki Kokkolanjoki Savitaipale Peijonsuo Siparinoja Siparinoja Siparinoja - Rajalampi Rovastinoja Kuolimojärvi (Pyhä-Paulan lahti) Rajalampi Rovastinoja Kuolimojärvi (Pyhä-Paulan lahti) Rajalampi Rovastinoja Kuolimojärvi (Pyhä-Paulan lahti) Suomenniemi Tyrynniitty Kuolimojärvi Kuolimojärvi Kuolimojärvi Kuolimojärvi -

25/25 4.4 Vaikutusten arviointi (SOVA) Etelä-Karjalan vesihuollon kehittämissuunnitelman arvioinnin taustalla on suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia säätelevä lainsäädäntö, jonka mukaan Suunnitelmasta tai ohjelmasta vastaavan viranomaisen on huolehdittava siitä, että suunnitelman tai ohjelman vaikutukset selvitetään ja arvioidaan riittävässä määrin valmistelun kuluessa, jos suunnitelman tai ohjelman toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. (Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) 3 ) Kehittämissuunnitelman systemaattisella vaikutusten arvioinnilla varmistetaan ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen ja siten edistetään kestävän kehityksen toteutumista Etelä-Karjalan maakunnassa. Vaikutusten arvioinnin kohteena on kehittämissuunnitelman mukaisten vedenhankinnan ja jäteveden käsittelyn vaihtoehtojen toteutuminen sellaisenaan. Vaikutusten arviointi kohdistetaan kehittämissuunnitelman olennaisiin ja vaikutuksiltaan keskeisiin osiin eli kehittämisvaihtoehtoihin ja niiden sisältämiin toimenpiteisiin. Koska arvioinnin kohteena on laaja-alainen kehittämissuunnitelma, on arviointi pääosin laadullista. Arvioinnin lähtötietoina on käytetty maakuntaliiton suunnitelmia ja selvityksiä, ympäristöhallinnon tietojärjestelmää sekä kehittämisvaihtoehtojen toimenpiteistä laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia. Vesihuollon kehittämissuunnitelman vaikutuksia ympäristöön on arvioitu suunnitelman osakokonaisuuksien (vedenhankinta, jäteveden johtaminen ja käsittely) suhteen. Arvioinnissa on tunnistettu kunkin osakokonaisuuden ne toimenpiteet, jotka mahdollisesti aiheuttavat merkittäviä myönteisiä tai kielteisiä muutoksia ympäristössä. Vaikutustieto jää osakokonaisuuksia arvioitaessa yleiseksi, mutta toisaalta arvioinnin etuna on kokonaiskuvan muodostaminen sekä olennaisiin ja merkittävimpiin vaikutuksiin keskittyminen. Arvioinnin merkittävin epävarmuustekijä liittyy Lappeenrannan keskuspuhdistamon jäteveden purkupaikkaan ja varsinaiseen käsittelylaitokseen, jonka YVA-prosessi oli arviointia laadittaessa vasta alkuvaiheessa. Kehittämissuunnitelman sisältämien toimenpiteiden yksityiskohtaisessa jatkosuunnittelussa voidaan usein eri keinoin ehkäistä ja vähentää SOVA:ssa tunnistettuja ja jatkosuunnittelussa esiin nousevia haitallisia ympäristövaikutuksia. Arvioinnilla tuotetaan tietoa kehittämissuunnitelman toimenpiteiden potentiaalisista vaikutuksista luonnonympäristöön, ihmisiin ja yhteisöihin sekä alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Kehittämissuunnitelman toimenpiteiden varsinaiset ympäristövaikutukset arvioidaan tarkemmin mahdollisissa YVA-menettelyissä ja eri hankkeiden lupahakemuksissa. SOVA-arvioinnissa otetaan huomioon haitalliset, tavoitellut tai tavoittelemattomat myönteiset vaikutukset sekä välittömät ja välilliset ympäristövaikutukset. Lisäksi arvioidaan kehittämisvaihtoehtojen suhdetta vesihuollon kehittämissuunnitelman ympäristöllisiin tavoitteisiin: - Parannetaan vesihuoltolaitosten toimintavarmuutta ja yhdyskuntien talousveden laatua edistämällä pohjavesivarojen hyödyntämistä, varavedenottamoiden rakentamista ja verkostojen yhdistämistä

26/26 - Vähennetään yhdyskuntien jätevesien ympäristökuormitusta - Tuetaan asutuksen sekä elinkeino- ja vapaa-ajantoimintojen vesihuollon kehittämistä haja-asutusalueilla - Edistetään taaja-asutusalueilla kiinteistökohtaisten vesihuoltolaitteistojen varassa olevien asuntojen liittämistä yhteisiin vesihuoltolaitoksiin 4.4.1 Vedentuotannon kehittämisvaihtoehtojen ympäristövaikutukset Seuraavaan taulukkoon on koottu ympäristövaikutusten kannalta vedentuotannon kehittämisvaihtoehtojen keskeisimmät toimenpiteet/hanke-esitykset Ve 0+ Ve 1 Ve 2 Uudet pohjavedenottamot Vedensiirtolinjat Taipalsaaren Pönniälänkangas Imatran Vesioronkangas Pönniälänkangas-Ilottula Ilottula-Joutsenon keskustaajama Nuijamaa-Konnunsuo Joutsenon keskustaajama-myllypuro Rautjärvi-Parikkala Rautjärven Imatra Myllypuro-Korvenkylä Laikko- Nuijamaa- Konnunsuo- Lappeenranta Luumäki- Lappeenranta Savitaipale-Lemi haja-asutusta palveleva vesijohto

27/27 Seuraavaan taulukkoon on koottu vedentuotannon kehittämisvaihtoehtojen keskeisimmät ympäristövaikutukset. Ve 0+ Ve 1 Ve 2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Kehittämistoimenpiteillä ei ole merkittäviä välittömiä myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Uusien vesijohtojen rakentamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia yhdyskäytäviä, jolloin paikalliset vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuuksiin ovat pieniä. Veden siirtoon liittyvät putkilinjarakenteet rajoittavat etupäässä metsätalouden harjoittamista. Vaikutusta voidaan lieventää sijoittamalla linjat mahdollisuuksien mukaan teiden ja muiden valmiiden maastoaukkojen kohdille. Suunnittelualueen pohjavedenhankinta on nykyisin ensimmäisen Salpausselän pohjavesialueiden varassa. Kyseisellä vyöhykkeellä on paikallisia, mm. maatalouden, teollisuuden, asutuksen ja muun maankäytön aiheuttamia haasteita pohjaveden laadussa. Vähentämällä maakunnan vedensaannin riippuvuutta ensimmäisen Salpausselän pohjavesivaroista luodaan paremmat edellytykset maakunnan ydinalueen kehittämiselle. Lappeenrannan yksi uusi taajamat yhdistävä johtolinja edistää jossain määrin vesihuollon kehittämistä Lappeenrannan haja-asutusalueilla. Lappeenrannan neljä uutta taajamat yhdistävää johtolinjaa sekä Parikkala-Rautjärvi- Lappeenrannan kaksi uutta taajamat yhdistävää johtolinjaa sekä Rautjärvi-Parikkala johtolinja edistävät vesihuollon kehittämistä ao. kuntien hajaasutusalueilla. Imatra ja Lappenranta- Luumäki johtolinjat edistävät vesihuollon ao. haja- kehittämistä kuntien asutusalueilla. Tukee vaihtoehdoista parhaiten Etelä- Karjalan kasvukeskusalueen laatukäytävän kehittämistä Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan kulttuuriperintöön ja Kehittämistoimenpiteillä ei ole merkittäviä välittömiä myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia. Veden siirtoon liittyvien putkilinjarakenteiden maisemavaikutuksia voidaan lieventää sijoittamalla linjat mahdollisuuksien mukaan teiden ja muiden valmiiden maastoaukkojen kohdille. Konnunsuon valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö huomioitava jatkosuunnittelussa Vesioronkankaan pohjaveden ottoalueen

28/28 välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan Immolan kasarmialueen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön pohjaveden otolla ei ole vaikutuksia. Vaikutukset ihmisiin ja yhteisöihin Pohjaveden käytön lisäämisellä parannetaan talousveden laatua. Vedenhankinnan ja jakelun varmuus paranevat. Tämä tukee maakunnalle tärkeiden elinkeinojen (esim. matkailu) kehittämisedellytyksiä. Talousveden laatuun ja saatavuuteen liittyvät riskit vähenevät siellä missä haja-asutusta voidaan liittää verkostojen piiriin. Pohjaveden otto voi paikallisesti vaikuttaa yksityiskaivojen veden laatuun ja määrään. Pohjaveden ottohankkeen oikea-aikainen ja avoin tiedottaminen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille sekä mahdollisten haittojen kompensaatio (esim. kaivojen syvennykset) on tärkeää mahdollisten maankäyttökonfliktien ehkäisemiseksi. Riittävillä pohjavesiselvityksillä voidaan optimoida ottopaikat ja vesimäärät, jotta vaikutukset saadaan hyväksyttävälle tasolle. Pönniälänkankaan alueella tehtyjen pohjavesitutkimusten koepumppausten tulosten perusteella veden saanti kaivoista ei vaikeutunut. Vaikutukset luonnonympäristöön Tähän asti hyödyntämätön Pönniälänkankaan pohjavesialue otetaan käyttöön. Pohjaveden otto muuttaa virtaamia ja pohjaveden tasoa. Lisäksi vedenotto voi kasvattaa pintavesien humuspitoisuutta, ravinteisuutta ja rehevyyttä. Riittävillä pohjavesija luontoselvityksillä voidaan optimoida ottopaikat ja vesimäärät, jotta vaikutukset saadaan hyväksyttävälle tasolle. Alueella tehtyjen pohjavesitutkimusten mukaan suoalueen kasvillisuuteen tai lähistön luonnonsuojelualueelle vedenotto ei vaikuta. Pönniälänkankaan pohjavesialueen lähiympäristössä on mm. puolustusvoimien harjoitusalue ja turvetuotantoalue, joten vedenoton vaikutukset eivät kohdistu täysin luonnontilaiseen aluekokonaisuuteen. Vedenoton jatkosuunnittelussa on selvitettävä turvetuotannon ja ampuma-alueen toimintojen vaikutukset. Alueella tehtyjen pohjavesitutkimusten mukaan turvesuon erittäin humuspitoinen pohjaveteen imeytyvä vesi voi vaikuttaa pohjaveden laatuun. Ampuma-alueen toiminnasta peräisin olevia aineita ei pohjavedestä ole havaittu. Pohjavesialueen itäpuolinen Pönniälänkangas kuuluu valtakunnalliseen harjujen suojeluohjelmaan. Vedenotto ei suoranaisesti vaikuta suojeluohjelman ensisijaiseen tavoitteeseen (harjun luonteenomaisten geologisten, geomorfologisten ja maisemallisten piirteiden säilyttäminen). Mikäli Pönniälänkangas-Ilottula yhdysvesiputki rakennetaan Suur- Saimaan pohjaan, tulee jatkosuunnittelussa selvittää pohjasedimenttien tila etenkin ruoppausta edellyttävissä kohteissa. Vesioronkankaan pohjaveden ottoalue sijoittuu Vt 6 ja Karjalan radan välittömään läheisyyteen. Alueen läheisyydessä on mm. yritystoimintaa, jossa käsitellään