Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus.

Etelä-Suomi Päätös Nro 27/2010/3 Dnro ESAVI/78/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.6.2010 ASIA Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen kiinteistöllä Pullonkarra RN:o 2:32 sijaitsevissa maa-altaissa ja veden johtaminen merestä altaisiin Uudenkaupungin Kammelan kylässä Luvan hakija Mannerlohi Oy Ylinentie 295 23930 Pyhämaa Hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 9 luvun 2 :n mukainen veden johtamista koskeva hakemus. Asian vireilletulo MERKINTÄ Mannerlohi Oy on saattanut hakemuksen vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa 20.12.2007 sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä 31.3., 1.4. ja 7.8.2008. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu 31.12.2009. Tämän asian käsittelyä on jatkanut 1.1.2010 Etelä-Suomen aluehallintovirasto. HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Kasvatustoiminta tapahtuu maa-altaissa Pullonkartan saarella. Vesi johdetaan merestä enintään 2 100 l/s ja jätevedet johdetaan takaisin mereen. Kalojen lisäkasvu on enintään noin 61 500 kg vuodessa. Mannerlohi Oy hakee kalankasvatustoiminnan jatkamiselle toistaiseksi voimassa olevaa lupaa. Voimassa oleva lupa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 28.3.2002 antamallaan päätöksellä nro 14/2002/4 myöntänyt ympäristöluvan Mannerlohi Oy:lle kalankasvatukseen ja jäteveden johtamiseen mereen sekä vesilain mukaisen luvan ve- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

den ottamiseen merestä altaisiin Uudenkaupungin kaupungissa. Vaasan hallinto-oikeus on 24.1.2003 antamallaan päätöksellä nro 03/0010/3 muuttanut ympäristölupaviraston päätöstä tietyin osin. Korkein hallinto-oikeus on 15.6.2004 antamallaan päätöksellä taltionumero 1462 pysyttänyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen. Voimassa olevan luvan mukaan altaiden yhteistilavuus saa olla enintään 9 500 m 3 ja laskeutusaltaan tilavuuden tulee olla vähintään 1 300 m 3. Laitokselle saadaan johtaa vettä yhteensä enintään 1 200 l/s. Laitokselta mereen johdettava fosforikuormitus saa olla enintään 310 kg ja typpikuormitus enintään 2 330 kg vuodessa. Päätöksessä edellytettiin, että lietteen talteenottoa tehostetaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla vuoden 2005 loppuun mennessä altaisiin tehtävin rakenteellisin muutoksin tai muiden järjestelyiden avulla siten, että lietteen selkeytys tehostuu ja lietteen poisto muutetaan jatkuvaksi tai ainakin useita kertoja kasvatuskauden aikana tapahtuvaksi. Päätöksen mukaan lupa on voimassa vuoden 2008 loppuun saakka. Mikäli ympäristölupavirastolle on jätetty lupamääräysten tarkistamista koskeva uusi lupahakemus 31.12.2007 mennessä, lupa on voimassa siihen saakka, kunnes mainitusta hakemuksesta annettu päätös saa lainvoiman. 2 Oikeus alueeseen Hakija on vuokrannut Uudenkaupungin kaupungin Kammelan kylässä sijaitsevan kiinteistön Pullonkarra RN:o 2:32 kalankasvatuskäyttöön. Vuokrasopimus on voimassa 31.6.2025 saakka. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Ympäristön tila Toiminnan ympäristö Alueella on voimassa Turun ja Porin lääninhallituksen 25.8.1994 vahvistama yleiskaava. Laitos sijaitsee Uudenkaupungin saaristo -nimisen Natura-alueen FI0200072 rajalla siten, että kasvatusaltaat sijaitsevat Natura-alueen ulkopuolella, mutta laitokselta purkautuu vettä Natura-alueelle. Uudenkaupungin saaristo on sekä luontodirektiivin (SCI) että lintudirektiivin (SPA) mukainen Natura-kohde. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Uudenkaupungin kaupungin pohjoispuolella Kammelan kylän länsiosassa Pullonkartan saarella, joka on yhdistetty penkereellä mantereeseen. Laitoksen erottaa avoimelta Selkämereltä vain pari saarta. Aivan laitoksen edustalla vesialue on noin 5 metrin syvyistä ja hieman etäämmällä vesi syvenee runsaaseen 10 metriin. Laitoksen lähituntumassa ei ole veden virtauksia estäviä kynnyksiä. Lännen suuntaiset tuulet ja veden virtaukset saavat aikaan tehokkaan vesien sekoittumisen ja vaihtumisen alueella.

3 Kuormitus Veden laatu Perifyton Lähimmät muut kalankasvatuslaitokset ovat koillisessa sijaitsevat Salmisten Kalankasvattamo kommandiittiyhtiön laitos 4,5 km päässä ja Pyhämaan Lohi Oy:n laitos vajaan 6 km päässä. Kalankasvatuksen lisäksi merialuetta kuormittavat jonkin verran hajakuormitus ja virtausten mukana etelämpää tulevat ravinteet sekä etenkin typen osalta ilmalaskeuma. Alueen veden laatua on tarkkailtu yhteistarkkailuna Pyhämaan merialueen muiden kalankasvatuslaitosten kanssa. Veden laadun tutkimus on tehty vuosittain kahdesti, yleensä heinäkuussa ja syyskuun alussa. Pintaveden laatu oli vuosina 2004 2007 keskimäärin hieman parempi vertailupisteellä kuin laitoksen lähipisteillä. Kokonaisfosforin keskipitoisuus oli lähipisteillä 19 µg/l ja vertailupisteellä 18 µg/l. Typpipitoisuus oli lähimmällä pisteellä 320 µg/l, toiseksi lähimmällä 300 µg/l ja vertailupisteellä 290 µg/l. a- klorofyllin pitoisuus oli lähipisteillä 2,2 2,3 µg/l ja vertailupisteellä 2,0 µg/l. Näkösyvyys oli lähimmällä pisteellä 3,4 m, toiseksi lähimmällä 4,3 m ja vertailupisteellä 4,5 m. Laitoksen vaikutuksia päällyslevästöön on 2000-luvulla tutkittu vuosina 2002 ja 2007, molempina vuosina kahtena kahden viikon jaksona. Vuonna 2002 laitoksen vaikutus näkyi päällyslevästön lisääntyneenä kasvuna laitoksen lähimmällä tai kahdella lähimmällä pisteellä. Päällyslevästön a- klorofyllin määrät olivat lähimpänä laitosta olevalla pisteellä 3,8 mg/m 2 ja 3,9 mg/m 2. Kontrollipisteillä määrät olivat keskimäärin 1,7 mg/m 2 ja 1,1 mg/m 2. Vuoden 2007 päällyslevätutkimusten tulokset viittaavat siihen, ettei laitoksella vuonna 2007 ollut vaikutusta päällyslevästön kasvuun. Lähimmällä pisteellä a-klorofyllin määrät olivat 1,3 mg/m 2 ja 5,9 mg/m 2. Kontrollipisteillä määrät olivat keskimäärin1,3 mg/m 2 ja 7,5 mg/m 2. Pohjaeläimistö Pohjaeläintutkimuksia on tehty Pyhämaan merialueella vuosina 1987, 1991, 1996, 2001 ja 2006. Edväisten - Kammelan edustalla sijaitsee neljä pohjaeläinasemaa 1,3 1,8 km:n etäisyydellä laitoksesta. Tuoreimmassa pohjaeläintutkimuksessa vuonna 2006 kaikki neljä asemaa luokiteltiin puoliterveiksi. Niiden tilassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia 1990-luvun alun jälkeen lukuun ottamatta amerikansukasmadon ilmaantumista ja surviaissääsken toukkien määrän lisääntymistä. Vuonna 2006 surviaissääsken toukkien määrät olivat kuitenkin selvästi vähentyneet. Kammelan edustan vesialueella ei ilmeisesti ole happiongelmia pohjan läheisessä vedessä. Tämä johtuu siitä, että alue on matalaa, eikä siellä ole syvänteitä, jonne kerrostuisi kuollutta eloperäistä ainesta ja joissa vesi kerrostuisi aiheuttaen hapenpuutetta. Kalasto Alueen käyttö Merialueella esiintyvät murtovesialueelle tyypillisesti silakka, hauki ja ahven. Laitoksen vaikutusalueella ei ole sellaisia vedenottamoja, kaivoja taikka uimarantoja, joiden käyttöön laitoksen toiminnalla saattaisi olla vaikutusta.

Vaikutusalueella ei toimi ammattikalastajia. Kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä on jonkun verran kesäasutusta. 4 Nykyinen toiminta Laitoksella kasvatetaan kirjolohen poikasia. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella Mannerlohi Oy:n kalankasvatuslaitoksen toiminta ja päästöt vuosina 2003 2007 ovat olleet seuraavat: 2003 2004 2005 2006 2007 Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) 6 000 47 000 44 000 49 000 58 000 41 000 Rehun fosfori (kg/a) 86 410 410 450 490 370 Rehun typpi (kg/a) 680 3 200 3 300 3 400 3 700 2 900 Fosforipäästö (kg/a) 62 220 240 250 260 200 Typpipäästö (kg/a) 520 1 900 2 100 2 000 2 200 1 700 Rehumäärä (kg/a) 9 500 45 000 46 000 48 000 55 000 41 000 Rehukerroin 1,58 0,96 1,04 0,98 0,95 1,0 * Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 10,3 4,8 5,4 5,1 4,6 4,9 * Typen ominaispäästö (g/kg/a) 87 41 47 42 37 41 * Hakemuksen mukainen toiminta Laitoksen rakenteet * painotettu keskiarvo Kasvatus tapahtuu neljässä maa-altaassa, joiden syvyys on noin 2 m, yhteenlaskettu pinta-ala noin 4 270 m 2 ja yhteenlaskettu tilavuus noin 9 500 m 3. Laitoksella on yksi laskeutusallas, jonka pinta-ala on noin 774 m 2 ja tilavuus noin 1 350 m 3. Laitosalueella on lisäksi kaksi käytöstä poistettua maa-allasta, joissa ei säilytetä kaloja. Toiseen on rakennettu turvemaasuodatin. Tuotanto Vedenotto Kalaa on tarkoitus kasvattaa noin 61 500 kg vuodessa. Rehua käytetään 58 500 kg vuodessa, joka sisältää fosforia noin 560 kg/vuosi ja typpeä noin 4 000 kg/vuosi. Vesi johdetaan merestä laitoksen avo-ojaa pitkin saaren lounaispuolelta kasvatusaltaalle 1. Virtaus kasvatusaltaiden läpi on saatu aikaan virtauspotkureilla, jotka on sijoitettu altaiden 3 ja 4 väliin. Talvella pumpataan yhdellä ja kesällä kahdella virtauspotkurilla. Vettä otetaan eniten kesällä lämpimänä aikana, riittävän happitason turvaamiseksi. Vedentarve vaihtelee välillä 400 1 200 l/s. Laitoksen päästöt ja niiden rajoittaminen Laitokselta vesistöön johdettava fosforipäästö olisi enintään 310 kg ja typpipäästö enintään 2 330 kg vuodessa. Näissä ravinnemäärissä ei ole otettu huomioon lietteeseen sitoutuvia ravinnemääriä, vaan ne on laskettu vähentämällä rehun sisältämistä ravinnemääristä kalaan sen kasvussa sitou-

tuneet ravinnemäärät. Laitos ei aiheuta päästöjä maaperään eikä pöly- tai hajuhaittoja. Laitoksella on tehty melumittauksia vuosina 2005 2007. Eri vuodenaikoina toteutettujen melumittausten tulosten perusteella laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei ole ylittänyt valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 asetettuja loma-asutusalueen keskiäänitason ohjearvoja missään mittauspisteessä millään mittauskerralla. Lietteen poisto kasvatusaltaista tehdään keväällä, kun laitoksella ei vielä ole uuden tuotantokierron kaloja ja edellisen kalat on jo poistettu. Altaat 1 ja 2 on pinnoitettu reunoiltaan pressulla ja pohja betonilla vuonna 2005. Näiden altaiden reunat ja pohja pestään vesiletkuilla ja pohjalle kertynyt lietevesi pumpataan laskeutusaltaaseen, joka on turve-maasuodattimen vieressä. Laskeutusaltaan pohjalle laskeutuu lietteen mukana poistuva hiekka sekä muu raskas aines. Laskeutusaltaasta lietevesi pumpataan turve-maasuodattimeen, josta poistovesi johdetaan edelleen altaan 4 ja toisen laskeutusaltaan kautta mereen. Altaissa 3 ja 4 on maapohja ja liete niistä on poistettu ruoppaamalla. Voimassa olevan luvan edellyttämän tehostetun lietteenpoiston johdosta Mannerlohi Oy on vuonna 2004 tilannut selvityksen lietteenpoiston tehostamisesta Pullonkarin kalankasvatuslaitoksessa. Selvityksen mukaan laitokselle paras käyttökelpoinen ratkaisu olisi altaiden pinnoitus pressuilla ja betonilla sekä lietteen imurointi. Mannerlohi Oy on toteuttanut altaiden 1 ja 2 pinnoitukset, mutta hakijan mukaan altaiden pohjan imurointi kesken kasvatuskauden ei ole toimiva menetelmä, koska kyseessä on niin suuri pinta-ala, että tulos jää veden pinnalta arvioituna epävarmaksi ja pohjaan jo laskeutunut liete sekoittuu tuolloin uudelleen puhtaampaan veteen. Hakijan mukaan mikään muu lietteenpoistomenetelmä ei myöskään sovi Pullonkarin laitokseen. Paras ja samalla ainoa tapa puhdistaa altaat ja ottaa niihin kertyvä liete talteen, on puhdistaa altaat kerran vuodessa, kun ne ovat tyhjiä. Hakijan mukaan laitoksella on käytössä paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja siinä sovelletaan ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). 5 Jätehuolto Laitokselta poistettua lietteen määrää ei ole pystytty varmuudella mittaamaan. Kuolleiden kalojen määrä on vuosittain noin 200 500 kg. Ne kerätään, kompostoidaan ja levitetään sen jälkeen pelloille maanparannusaineeksi. Rehusäkit (noin 150 kg/v) kerätään ja toimitetaan jätehuoltoyhtiön hoitamalle energiajäteasemalle. Toiminnan vaikutukset Vesiympäristön tila Kalankasvatustoiminnasta ja vedenotosta ei aiheudu haittavaikutuksia vesiympäristölle, koska vedenvaihtuvuus on laitoksen edustalla hyvä. Toiminta ei ole vaikuttanut pohjien tilaan.

6 Alueen käyttö Laitoksen toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristön käytölle, sillä toiminta ei vaikuta vesialueen tilaan, virtaamiin tai vedenkorkeuksiin. Kalastolle ja kalastukselle on laitoksen ympärillä riittävästi vapaata vesitilaa, joten toiminta ei vaikuta niihin. Toiminnasta ei aiheudu ympäröivälle asutukselle häiritsevää melua. Virkistyskäytön kannalta etäisyydet ovat riittävät, eikä haittavaikutuksia toiminnasta siten aiheudu virkistyskäytölle. Hakija on osallistunut Saaristomeren ja Selkämeren kalankasvatuslaitosten kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, joka toteutettiin vuosina 2001 2002. Rantavyöhykkeiden tilan seurannassa ei juuri havaittu eroja vertailu- ja tutkimuspisteiden välillä. Myös kalastajien haastattelun perusteella ei pystytty tuomaan esille kalankasvatuksen vaikutuksia. Suojelualueet Laitoksen toiminnasta ei aiheudu haittaa taikka vahinkoa Uudenkaupungin saaristo -nimisen Natura-alueen luontoarvoille eikä luonto- ja lintudirektiivien tarkoittamille luontotyypeille ja lajeille. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakija esittää, että käyttö- ja vesistötarkkailua jatketaan samalla tavalla kuin edellisellä lupakaudella ja että hakijaa ei velvoiteta enää suorittamaan melumittauksia. Tiedottaminen Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Uudenkaupungin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 26.9. 27.10.2008 välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutukset on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan todennut, että laitoksen poistovedet purkautuvat melko avoimelle vesialueelle, jonka vedenvaihtuvuus on hyvä. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen ja ekologisen luokituksen mukaan Pyhämaata ympäröivä merialue kuuluu hyvään luokkaan. Laitoksen keskimääräinen kuormitus on 2000-luvulla ollut pienempi kuin nyt haettavan kasvatuksen aiheuttama kuormitus (typen osalta vajaat 20 % ja fosforin osalta vajaat 30 % pienempi). Luvan myöntämistä haetun suuruisena puoltaa kuitenkin se, että alue on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi ja soveltuu siten kalankasvatukseen. Laitoksen kuormitus on pienentynyt huomattavasti 1990-luvun alkupuolelta. Laitoksen lähistöllä ei ole tiedossa alueita, joiden luonnonsuojelulliset tai muut vastaavat arvot heikentyisivät merkittävästi kyseessä olevan toiminnan johdosta. Kalankasva-

tuksella on kuitenkin yleisesti ottaen rehevöittävä vaikutus, joka välillisesti pitkällä aikavälillä vähentää vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta. Ympäristökeskus on puoltanut, että Mannerlohi Oy:lle myönnetään lupa kasvattaa kalaa noin 61 500 kg vuodessa tietyin muistutuksessa esitetyin ehdoin. Ympäristökeskus on katsonut, että melumittausten jatkaminen ei ole tarpeellista. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa 10 vuotta siitä, kun lupa on tullut lainvoimaiseksi. 2) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on muistutuksessaan todennut, että laitospaikka sijoittuu ympäristön ja saariston muun käytön kannalta kalankasvatukseen kohtalaisen hyvin soveltuvalle alueelle. Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että Mannerlohi Oy:lle voidaan myöntää lupa kalojen kasvatukseen entisen suuruisin kasvatusehdoin. Kalataloudellisen tarkkailuvelvoitteen määräämistä työvoima- ja elinkeinokeskus ei ole pitänyt tarpeellisena. Vesistötarkkailun avulla pystytään seuraamaan riittävällä tarkkuudella kalankasvatuslaitosten vaikutuksia, kunhan tarkkailuohjelmaan sisältyy biologisia tutkimusosioita, kuten pohjaeläintutkimuksia tai perifytonmittauksia. 3) Merenkulkulaitos ei ole vastustanut luvan myöntämistä. 4) AA (Kuusela RN:o 6:15, Kammela, Uusikaupunki) on vaatinut, että lupahakemus hylätään. Sijaintipaikka on kelvoton. Kasvattamon läheisyydessä on runsaasti vapaa-ajan asutusta, kuntien omistamia virkistysalueita, luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita sekä Natura-alue. Laitos päästää luontoon huomattavia määriä fosforia ja typpeä, jotka rehevöittävät vesistöä pahoin. Lisäksi laitoksesta aiheutuu meluhaittoja, jotka vapaaajan asukkaiden ohella häiritsevät linnuston pesintää. Pengertie, joka on rakennettu Pullonkartan saareen estää veden normaalin virtauksen saaren ympärillä. Kalankasvatustoiminta ei kuulu lomamökkien naapuriin luonnonsuojelualueella, vaan ulkomerelle verkkoaltaisiin. 5) BB, CC ja DD (Isonpää RN:o 5:59, Kammela, Uusikaupunki) ovat muistutuksessaan katsoneet, että tiettyjen muistutuksessa esitettyjen näkökohtien huolellinen selvittäminen on ehdoton edellytys luvan myöntämiselle. Muistuttajat ovat edellyttäneet, että uudella lupakaudella hakija siirtyy käyttämään ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja että lupaa ei myönnetä yhtä suurelle kuormitukselle kuin edellisellä lupakaudella, vaan päästöissä on tapahduttava vähintään 30 % vähennys. Alue on merkittävästi rehevöitynyt sen jälkeen, kun kalanviljelylaitos otettiin käyttöön. Kun arvioidaan haittoja ja vahinkoja, tulee vertailukohtana olla tätä edeltävä "alkuperäinen", erinomainen tila. Laitoksen aiheuttama rehevöityminen on heikentänyt muistuttajien rantojen virkistysarvoa veden samentumisena ja heidän vuokraamiensa vesialueiden käyttö kalastukseen on kärsinyt. Hakemusta arvioitaessa on lisäksi varmistuttava siitä, ettei edes poikkeuksellisen meriveden nousu ja tulviminen altaisiin aiheuta lupaehtoja suu- 7

rempia päästöjä mereen. Merivesi on jo kertaalleen tulvinut laitokseen. Muistuttajien mielestä määräaikainen lupa on toistaiseksi voimassa olevaa tarkoituksenmukaisempi. 6) EE (Länsimökki RN:o 3:32, Kammela, Uusikaupunki) on muistutuksessaan todennut, että Mannerlohi Oy on toiminnallaan estänyt veden virtauksen ja vaihtuvuuden kiinteistönsä edustalla olevassa lahdessa. Altaiden kaivun yhteydessä maa-aineen läjitys saaren eteläpuolelle on tukkinut yhden virtausreitin. Saaren tehty pengertie tukkii toisen virtausreitin. Alivedellä vesi ei vaihdu ollenkaan ja lahti rehevöityy koko ajan. Lupaa ei tulisi myöntää. Muistuttaja on vaatinut, että veden virtaus saatetaan sille tasolle, jolla se oli ennen pengerrysten tekoa. Lisäksi haju- ja meluhaitat on poistettava. 7) EE ja GG (Leporanta RN:o 4:27, Uusikaupunki) ovat muistutuksessaan vastustaneet luvan myöntämistä laitokselle, koska se on syypää 40 vuoden aikana tapahtuneeseen kalojen merkittävään vähentymiseen ja vesien pilaantumiseen. 8 Hakijan selitys Hakija on 8.12.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. 1) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen muistutuksen perusteella hakija on katsonut, että laitoksen toiminnasta ei aiheudu ympäristölle sellaista ympäristökuormitusta tai muuta haittaa, minkä vuoksi laitoksen toimintaa tulisi rajoittaa tai laitos tulisi sulkea, koska ympäristökeskus on puoltanut hakijan esittämän suuruista kalankasvatusta. Hakija on perustellut vaatimustaan toistaiseksi voimassaolevasta luvasta sillä, että maalaitoksen rakenteet ovat kiinteitä eikä niitä voida siirtää toiseen paikkaan sekä sillä, että se mahdollistaa hakijan laitoksen toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen määräaikaista lupaa paremmin. 2) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen sekä 3) Merenkulkulaitoksen muistutuksiin hakijalla ei ole ollut huomauttamista. 4) AA:n muistutuksen johdosta hakija on todennut, että laitoksen kuormitus on pienentynyt huomattavasti 1990-luvun alkupuolelta. Laitoksen aiheuttama melu on mitattu ja mittaustulosten perusteella on todettavissa, että laitoksen äänet ovat vähäisiä eivätkä lähellekään haitallisiksi luokiteltuja meluarvoja. Pullonkartan saareen johtava pengertie on rakennettu jo ennen kuin laitoksen hallinnassa oleva maa-alue on edes ollut vuokranantajien omistuksessa. 16.2.1979 allekirjoitetussa kauppakirjassa on todettu, että tilan myyjät ovat sitoutuneet kustannuksellaan laittamaan tilalle johtavaan pengertiehen viranomaisten edellyttämät rummut tai muut veden virtaamisen järjestämiseksi määrättävät rakenteet. Eli hakija ei ole rakentanut pengertietä eikä ole siitä vastuussa. Koskien 5) BB:n, CC:n ja DD:n muistutusta hakija on todennut, että se on hakemuksessaan antanut muistuttajien vaatimat selvitykset ja että veden tila on hyvä ja kalankasvatuksen osuus on muutama prosentti vesistön ko-

konaiskuormituksesta. Laitoksen kuormitus on pienentynyt huomattavasti, joten kuormitusta koskevia lupaehtoja ei tulisi muuttaa nykyisiä pienemmäksi. Meriveden korkeuden täytyy nousta runsaasti yli metrin keskivedenkorkeuden yläpuolelle ennen kuin vesi nousee laitoksen altaiden reunan yli. Tulva saattaa aiheuttaa kalojen karkuun pääsyä, mutta se ei kuormita vesistöä. 6) EE:n muistutuksessa väitetyn meluhaitan osalta hakija on viitannut melumittaustuloksiin ja ympäristökeskuksen lausuntoon. Hakija on kiistänyt laitoksen aiheuttaneen meluhaittaa. Koskien veden virtausta ja pengertietä hakija on lausunut kuten yllä 4) AA:n muistutuksen johdosta. Hakija on kiistänyt, että toiminnasta aiheutuu rehevöitymistä ja viitannut ympäristökeskuksen lausuntoon. Lisäksi hakija on todennut, että laitoksen toiminnan laajuuteen ei ole perusteltua puuttua, sillä laitos on jo nykyisessä muodossa niin pieni, että taloudellisesti järkevän toiminnan jatkaminen edellyttää nykyisen koon säilyttämistä. 7) FF:N ja GG:n muistutuksen johdosta hakija on viitannut ympäristökeskuksen ja työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausuntoihin koskien laitoksen vaikutuksia vesistön tilaan ja kalastoon. 9 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Mannerlohi Oy:lle ympäristöluvan kalankasvatustoimintaan maa-altaissa Uudenkaupungin kaupungin Kammelan kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Pullonkarra RN:o 2:32, sekä vesilain mukaisen luvan veden johtamiseen merestä käytettäväksi laitoksella. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Vedenotto, laitteet ja rakenteet 1) Laitokselle saadaan johtaa merestä vettä enintään 1 200 l/s. Laitokselle johdettava vesimäärä on mitattava luotettavasti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen hyväksymällä tavalla. 2) Laskeutusaltaan pinta-ala tulee olla vähintään 770 m 2 ja tilavuus vähintään 1 350 m 3. Laskeutusaltaassa ei saa kasvattaa eikä säilyttää kalaa. 3) Luvan saajan on pidettävä vedenottoon ja kalankasvatukseen liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa niin, ettei niistä aiheudu ympäristölle tai sen käytölle vältettävissä olevaa haittaa.

10 Toiminta ja päästöt 4) Laitokselta mereen johdettava fosforipäästö saa olla enintään 310 kg ja typpipäästö enintään 2 300 kg vuodessa. Lietteeseen sitoutuneet ravinnemäärät voidaan ottaa huomioon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen hyväksymällä tavalla päästömäärissä. Ominaispäästö saa olla enintään 6,0 g fosforia ja enintään 40 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. 5) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet. 6) Laitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. 7) Altaisiin kertyvä liete on poistettava, käsiteltävä ja sijoitettava siten, että siitä ei aiheudu vesien pilaantumista eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuolto 8) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi 9) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. 10) Hyötykäyttökelpoiset jätteet on asianmukaisesti hyödynnettävä. 11) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle sekä Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 12) Luvan saajan on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen.

11 13) Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - laitokseen johdetun veden määrästä, - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - kalojen lisäkasvusta, - suodatukseen käytetystä turpeen määrästä, - lietteen poiston määristä ja käsittelystä sekä lietteeseen sitoutuneiden ravinteiden määrästä, - kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, - laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista, - laitoksella tehdyistä huoltotoimenpiteistä sekä häiriötilanteista ja niiden vaikutuksista ympäristöön sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristöja luonnonvarat vastuualueelle sekä Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 14) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksesta aiheutuvien päästöjen vaikutuksia mereen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat sekä elinkeino, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueiden hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa, mutta tarkkailu on kohdistettava erityisesti laitoksen lähialueiden tarkkailuun. Esitys vaikutustarkkailun ohjelmaksi on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edellä mainituille vastuualueille

hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa määrätyn ajoin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat sekä elinkeino, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueille ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 15) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai aluehallintoviraston eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa tautia tai muuta tarttuvaa tautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat sekä elinkeino, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueille. 12 Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2015 saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2015 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa viimeistään 31.10.2014. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. Lupahakemukseen tulee muun ohella liittää laitosta koskeva yhteenveto päästö- ja vaikutustarkkailusta sekä suunnitelma jatkuvatoimisesta lietteenpoistosta ja veden käytön vähentämisestä. Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Mannerlohi Oy:n kalankasvatustoiminnasta aiheutuvat vaikutukset ovat pienet. Laitos sijaitsee kalankasvatustoiminnalle soveltuvalla alueella, ja sen poistovedet purkautuvat melko avoimelle vesialueelle, jossa veden-

vaihtuvuus on hyvä. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen ja ekologisen luokituksen mukaan Pyhämaata ympäröivä merialue kuuluu hyvään luokkaan. Kalankasvatuksesta aiheutuvat ravinnepäästöt eivät heikennä niitä luontoarvoja joiden suojelun perusteella alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon eikä laitoksen lähistöllä ole muita alueita, joiden luonnonsuojelulliset tai muut vastaavat arvot heikentyisivät merkittävästi laitoksen toiminnan johdosta. Kalankasvatuslaitoksen jätevesien nykyinen ja suunniteltu puhdistustekniikka eivät täytä parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen (BAT) vaatimuksia. Tämän vuoksi luvan saaja on määrätty panemaan vireille suhteellisen lyhyessä ajassa uuden lupahakemuksen, johon on liitettävä suunnitelma jatkuvatoimisesta lietteenpoistosta, jos toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2015 jälkeen. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on muun ohella kalaskasvatuksen kuormituksen vähentäminen niillä alueilla, joilla veden ekologinen tila on hyvää huonompi tai tila uhkaa heikentyä kalankasvatuksen kuormituksen johdosta ja joilla vesistön tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen kuormituksen alentamisella. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mukaan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen ja ekologisen luokituksen mukaan Pyhämaata ympäröivä merialue kuuluu hyvään luokkaan. Mannerlohi Oy:n kalankasvatustoiminnan jatkaminen, kun se tapahtuu tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti, ei vaaranna vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Natura-alue Uudenkaupungin saaristo on vesienhoitosuunnitelmassa valittu erityiseksi alueeksi. Erityisiin alueisiin kohdistuu tavanomaista tarkempia ympäristötavoitteita ja alueiden merkitystä ja huomioon ottamista vesienhoidon suunnittelussa ja lupaprosessissa tulisi korostaa. Uudenkaupungin saaristo on valittu erityisiin alueisiin alueen luontotyyppien, itämerennorpan ja alueen linnuston perusteella. Koska kalankasvatus, kun se toteutetaan tämän päätöksen mukaisesti, ei todennäköisesti vaikuta näihin luontotyyppeihin, norppaan eikä alueen linnustoon, hanke ei ole ristiriidassa vesienhoitosuunnitelman kanssa myöskään tältä osin. Veden johtaminen merestä on tarpeen laitoksen vedensaannin järjestämiseksi. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa, koska veden merestä johtamisesta saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Laitosta varten tarvittava alue on voimassa olevan vuokrasopimuksen perusteella luvan saajan hallinnassa. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa. Kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista 13

tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. 14 Lupamääräykset Vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnasta aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi annetaan lupamääräykset 1) 7). Valtioneuvoston periaatepäätöksen kansallisesta vesiviljelyohjelmasta 2015 mukaan maaallaslaitoksille asetetaan ensisijaisesti ravinnepäästörajat. Aluehallintovirasto on määrännyt, että laitokselta mereen johdettava fosforipäästö saa olla enintään 310 kg ja typpipäästö enintään 2 300 kg vuodessa. Hakemuksen mukaan laitoksen tuotantomäärä on noin 61 500 kg kalaa vuodessa. Laitoksen kasvatusmäärää ei ole rajoitettu. Määräys koskien ominaispäästöjä on tarpeen sen varmistamiseksi, että laitoksen jätevedet puhdistetaan ja laitosta hoidetaan ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaan silloinkin, kun laitos toimii vajaalla kapasiteetilla. Valtioneuvoston periaatepäätöksen kansallisesta vesiviljelyohjelmasta 2015 mukaan epäsuorat tuotantoon vaikuttavat määräykset, kuten altaiden pinta-ala, tilavuus tai rehun koostumus ovat toissijaisia maa-allaslaitoksille. Tällaisia määräyksiä ei ole annettu tässä päätöksessä. Lupamääräykset 2) ja 3) ovat kuitenkin tarpeen vesistössä aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annetut lupamääräykset koskevat näitä velvollisuuksia. Lupamääräys 11) koskien häiriö- ja muita poikkeustilanteita on tarpeen haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 12) 15) ovat tarpeen vesistökuormituksen ja -vaikutusten selvittämiseksi, valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä uutta lupahakemusta varten tehtävää selvitystä varten. Luvan voimassaolo Lupa on myönnetty määräaikaisena ja suhteellisen lyhyeksi ajaksi. Syynä tähän on se, että lietteen nykyiset poistojärjestelyt eivät täytä vaatimusta parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käytöstä päästöjen rajoittamiseksi. Uuteen lupahakemukseen on edellytetty liitettäväksi suunnitelma jatkuvatoimisesta lietteenpoistosta, mikä käytännössä edellyttää laitoksen uudelleen rakentamista. Aiheutuvien suurten kustannusten vuoksi luvan saajalle on näin varattu kohtuullinen siirtymäaika suunnitelman laatimista ja hankkeen rahoittamista varten. Lainkohdat Vesilain 9 luvun 2 Ympäristönsuojelulain 43, 45, 46, 55 ja 56.

15 Vastaus muistutuksiin ja vaatimuksiin KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Hakemuksen hylkäämistä koskevista vaatimuksista aluehallintovirasto toteaa, että edellytykset luvan myöntämiselle annettujen lupamääräyksien rajoittamina ovat olemassa edellä ratkaisun perusteluissa ilmenevillä perusteilla. Laitos sijaitsee kalankasvatukselle soveltuvalla alueella. Vesialueen käyttökelpoisuus ja ekologinen tila on hyvä, eikä laitoksen aiheuttamat ravinnepäästöt heikennä veden hyvää tilaa. Laitoksen toiminta ei heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella vesialue on liitetty Natura 2000 - verkostoon. Melu- ja hajuhaittojen osalta on määrätty lupamääräyksessä 6). Aluehallintovirasto toteaa, että Pullonkartan saareen johtava pengertie, ei sisälly nyt käsiteltävänä olevaan kalankasvatusta ja veden johtamista koskevaan hakemusasiaan, eikä siitä tehdyn muistutuksen perusteella voida käsitellä. Aluehallintovirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä ja ratkaisun perusteluissa tarkemmin ilmenevillä tavoilla. 1 645 euroa. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus laskuttaa käsittelymaksun myöhemmin. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1388/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on 20 000 100 000 kg/a. Asetusta sovelletaan koska asia on tullut vireille ennen 1.1.2010. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Mannerlohi Oy Ylinentie 295 23930 Pyhämaa Jäljennös päätöksestä Uudenkaupungin kaupunginhallitus Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Ilmoitus päätöksestä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Kalatalouspalvelut -ryhmä Liikennevirasto, Lounais-Suomen väyläyksikkö Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi-78-04-08-2010 mukaan. 16 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Uudenkaupungin kaupungin ilmoitustauluilla.

17 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Birgitta Vauhkonen Hannu Kokko Juha Helin Pamela Westerlund Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Hannu Kokko (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt esittelijä Pamela Westerlund. PW/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 16.7.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.