Lindorff Analyysi Tammi joulukuu 216
SISÄLTÖ Maksukäyttäytyminen 3 Kuluttajat perinnässä 4 Maksuajat perinnässä 6 Uudet maksuhäiriömerkinnät 7 Velkajärjestelyt ja konkurssit 8 Ostokäyttäytyminen 9 Verkko-ostokset sukupuolen mukaan 1 Jouluostoskorit verkossa 11 Verkko-ostokset sukupuolen ja iän mukaan 12 Verkko-ostamisen aktiivisuus alueittain 13 Lindorff Analyysi tammi joulukuu 216 Lindorff Analyysi on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä tilastovertailu luotonhallinnan, laskutuksen, maksamisen ja verkkokaupan trendeistä. Tilastot perustuvat Lindorff Oy:n omiin tietokantoihin sekä julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin, joita ovat tässä katsauksessa Tilastokeskus sekä Suomen Asiakastieto Oy. Kysy lisää! Lindorffin myynnin asiantuntijat, puh. 1 27 7 Seppo Lahtinen, varatoimitusjohtaja puh. 4 557 9694 seppo.lahtinen@lindorff.com Silja Sarkamo, viestintäpäällikkö puh. 5 379 4767 silja.sarkamo@lindorff.com 2 Lindorff Analyysi tammi joulukuu 216
1 Maksukäyttäytyminen Yli 7-vuotiaiden osuus maksumuistutuksia saaneista kaksinkertaistui. Kuluttajan maksuviive on keskimäärin 44 päivää. Yrityslaskujen perintä aloitetaan 39 päivää eräpäivästä. Yritysten trattaprotestit vähenivät 14 %:lla. Konkursseja 166 vähemmän kuin edellisvuonna. Velkajärjestelyn hakija on yhä useammin yli 65-vuotias. 3 Lindorff Analyysi tammi joulukuu 216
Maksukäyttäytyminen Maksumuistutuksen saaneet kuluttajat eri ikäluokissa (%-jakauma) 18 % 16 % Yhä useampi maksumuistutus seniorille Laskut erääntyvät aikaisempaa tasaisemmin eri-ikäisillä suomalaisilla. Yleisesti ottaen viiveet laskujen maksussa painottuvat nyt nuorempiin ikäryhmiin: kun vuonna 214 eniten maksumuistutuksia saivat 3 39-vuotiaat (25 % kaikista), nyt erääntyneestä laskusta muistutetaan useimmiten 25 34-vuotiasta (24 %). Suhteellisesti eniten viiveet laskujen maksussa yleistyivät vuonna 216 yli 7-vuotiailla suomalaisilla. Tämän ikäisiä oli yhden tai useamman Lindorffin maksumuistutuksen saaneista jo yli 6 %, kun vastaava osuus kaksi vuotta sitten oli 3 %. Suhteessa koko väestöön maksuviiveet ovat senioreilla kuitenkin edelleen merkittävästi harvinaisempia kuin muissa ikäryhmissä. Maksumuistutuksia sai myös entistä useampi alle 3-vuotias. 2 24 ja 25 29-vuotiaiden nuorten osuudet ovat kuitenkin kasvaneet hitaammin kuin seniorien. Suhteellisesti eniten viiveet laskujen maksussa ovat vähentyneet 45 49-vuotialla. Heitä oli vuonna 216 maksumuistutuksen saaneista alle 1 %, kun osuus kaksi vuotta sitten oli 12 %. Kun tarkastellaan perintään siirtyneiden laskujen jakautumista, muutokset ikäryhmien välillä ovat samansuuntaisia, joskin lievempiä. Tyypillisimmin maksuja peritään 25 39-vuotiailta suomalaisilta. Heitä perintään joutuneista vuonna 216 oli 37 %. Osuus oli sama myös vuonna 214. Suhteellisesti suurin muutos on tapahtunut yli 7-vuotiaiden joukossa. Tämän ikäisten suomalaisten osuus perintään joutuneista kasvoi vuonna 216 yli puolella vuodesta 214. 14 % 12,6 12,8 12, 12,2 12 % 11,4 12,5 12,3 1,4 11,7 1 % 9,5 9,9 8 % 6 % 11,9 11,5 1,6 1,2 9,8 11, 11, 9,2 9,8 5,1 3,7 4 % 3, 3,1 4,5 1,8 3,4 2 % 1,5 1,5 % Ikä < 2 2 24 25 29 3 34 35 39 4 44 45 49 5 54 55 59 6 64 65 69 7+ 214 215 216 Ikäryhmän osuus täysi-ikäisestä väestöstä* Perintään joutuneet kuluttajat eri ikäluokissa (%-jakauma) 11,8 7,5 7, 6,4 7,4 4,9 5,2 18 % 16 % 14 % 12,7 12,6 12,1 12,4 12,1 11,6 12, 12 % 12,7 11,4 11,2 1,3 12,1 12,3 1,6 1,3 9,6 11,3 11,3 9,8 1 % 1,1 1, 8 % 7,4 7,2 7,3 6 % 5, 5, 4,3 4 % 4,9 3,1 3,3 2,8 1,5 1,7 3,2 3,3 2 % 1,6 % Ikä < 2 2 24 25 29 3 34 35 39 4 44 45 49 5 54 55 59 6 64 65 69 7+ 214 215 216 Ikäryhmän osuus täysi-ikäisestä väestöstä* 4 Lindorff Analyysi tammi joulukuu 216 Ikäjakaumat kuluttajista, jotka ovat saanet yhden tai useamman maksumuistutuksen tai jotka ovat olleet yhden tai useamman uuden perintätoimeksiannon kohteena vuoden aikana. Lähde: Lindorff Oy, vertailutietona * Tilastokeskuksen väestötieto 31.12.215
Maksukäyttäytyminen Velkaa peritään tasaisesti aktiivi-ikäisiltä Lindorffin perittävänä oli vuoden 216 lopussa maksamattomia velkoja vajaalta 4 suomalaiselta. Velkoja on perinnässä tasaisesti 25 54-vuotiailla suomalaisilla. Perinnässä olevien kuluttajien ikäjakauma ei ole juuri muuttunut kolmessa vuodessa. Ainoat maininnan arvoiset muutokset ovat 45 49-vuotiaiden osuuden pieni supistuminen ja yli 7-vuotiaiden osuuden lievä kasvu. Näidenkin kohdalla muutos vuoden 214 loppuun verrattuna mahtuu yhden prosenttiyksikön sisään. Edelleen tyypillisimmin perintävelkaa on 3 34-vuotiailla. Tämän ikäisiä on 12 % Lindorffin perinnässä olevista suomalaisista. Perinnässä olevat kuluttajat eri ikäluokissa (%-jakauma) 18 % 16 % 14 % 11,9 12, 11,5 11,9 12 % 11,4 11,1 1,8 1,7 11,1 12,1 11, 11,5 1,6 1,7 11,6 1,7 11,1 1 % 1,6 8,2 8,8 9, 7,6 8,9 8 % 7,8 6,7 6,8 6 % 6,7 4,3 4,7 3,9 4 % 4,6 3,1 3,4 2 % 1,1 1, % 1, Ikä < 2 2 24 25 29 3 34 35 39 4 44 45 49 5 54 55 59 6 64 65 69 7+ 31.12.214 31.12.215 31.12.216 Ikäryhmän osuus täysi-ikäisestä väestöstä* 5 Lindorff Analyysi tammi joulukuu 216 Ikäjakauma kuluttajista, joilla on avointa erääntynyttä velkaa Lindorffin perinnässä vuoden lopussa. Lähde: Lindorff Oy, vertailutietona *Tilastokeskuksen väestötieto 31.12.215
Maksukäyttäytyminen Maksuajat päivinä eräpäivästä, kun maksu on myöhässä, mediaani 1 Maksuajat päivinä eräpäivästä, kun maksu maksetaan varsinaisessa perinnässä, mediaani 1 Kuluttajien maksuajat nopeutuivat Kuluttajat maksoivat eräpäivästä myöhästyneen laskun vuonna 216 keskimäärin 44 päivää alkuperäisen eräpäivän jälkeen. Eräpäivän jälkeinen maksuaika oli kuluttajilla 2 päivää lyhempi kuin edellisvuonna. Erääntynyt yrityslasku maksettiin vain päivää kuluttajalaskua nopeammin, keskimäärin 43 päivää laskun eräpäivän jälkeen. Maksuaika eräpäivästä oli sama yrityksillä myös vuonna 215. Perinnässä yritysten keskimääräinen maksuaika perinnän aloittamisesta maksusuoritukseen nopeutui 2 päivästä 18 päivään. Kuluttajilla aika perinnässä oli keskimäärin 27 päivää, missä ei ollut muutosta edellisvuoteen. Laskun eräpäivästä lasketut maksuajat perinnässä nopeutuivat myös kuluttajilla. Kun kuluttaja maksoi laskun perinnässä, alkuperäisestä eräpäivästä oli ehtinyt kulua keskimäärin 75 päivää, 4 päivää edellisvuotta vähemmän. Yritykset puolestaan maksoivat perinnässä olleen laskun keskimäärin 63 päivässä eräpäivän jälkeen eli 2 päivää nopeammin kuin edellisvuonna. Maksuaikojen nopeutumista selittää osin se, että laskuttajat ja velkojat aloittavat erääntyneiden yritys- ja kuluttajalaskujen perinnän aikaisempaa nopeammin. Sekä yritys- että kuluttajalaskun eräpäivästä ehtii kuitenkin edelleen kulua yli kuukausi ennen perinnän käynnistämistä. Vuonna 216 yrityslaskujen perintä aloitettiin keskimäärin 39 päivää ja kuluttajalaskujen 43 päivää laskun eräpäivän jälkeen. 8 6 4 2 43 43 Yritykset 215 216 Maksuajat päivinä perinnässä perinnän aloittamisesta, mediaani 1 8 6 4 2 18 2 18 46 44 Kuluttajat 28 27 27 8 6 4 2 65 63 Aika päivinä eräpäivästä perinnän aloittamiseen, mediaani 1 8 6 4 2 Yritykset 4 39 215 216 79 75 Kuluttajat 49 43 Yritykset 214 215 216 Kuluttajat Yritykset 215 216 Kuluttajat 6 Lindorff Analyysi tammi joulukuu 216 Tarkastelu perustuu Lindorffin maksumuistus- ja/tai perintäpalvelussa tarkasteluvuoden aikana loppuun maksettuihin laskusaataviin. Pankkisaatavat on rajattu tarkastelun ulkopuolelle niiden erityisluonteen vuoksi. Lähde: Lindorff Oy
Maksukäyttäytyminen Yritysten maksuhäiriöt vähenivät selvästi Kuluttajille merkittiin tammi joulukuussa 216 noin 1 5 uutta maksuhäiriömerkintää. Häiriömerkintöjä tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että sama velka voi aiheuttaa useampia merkintöjä luottotietoihin. Vuoden lopussa 373 1 suomalaisella eli 8,5 %:lla täysi-ikäisistä oli voimassa olevia maksuhäiriöitä luottotietorekisterissä. Maksuhäiriöisten kuluttajien määrä kasvoi 3 2 henkilöllä edellisvuodesta. Maksuhäiriöitä merkittiin kuitenkin aikaisem pia vuosia vähemmän uusille henkilöille. Viime vuonna rekisteriin päätyi noin 38 uutta kuluttajaa, joilla ei ennestään ollut maksuhäiriöitä. Yritysten maksuhäiriöissä tapahtui selkeä notkahdus alaspäin: uusia maksuhäiriömerkintöjä rekisteröitiin 11 % vähemmän kuin edellisvuonna. Esimerkiksi trattoja protestoitiin yrityksille 66 7, mikä oli 14 % vähemmän kuin edellis vuonna (77 3). Myös Lindorffin laskuttajien ja velko jien puolesta protestoimat tratat vähenivät vuonna 216 18 % edellisvuodesta. Uudet maksuhäiriömerkinnät kuluttajille Uudet maksuhäiriömerkinnät yrityksille Maksuhäiriöiset kuluttajat 2 1 8 1 6 1 4 1 766 3 172 8 1 46 5 1 479 1 1 473 7 1 492 6 25 2 199 4 212 196 4 194 7 192 17 4 4 35 3 327 5 346 36 366 7 369 9 373 1 1 2 15 25 1 2 8 6 1 15 4 5 1 2 5 211 212 213 214 215 216 211 212 213 214 215 216 211 212 213 214 215 216 7 Lindorff Analyysi tammi joulukuu 216 Lähde: Suomen Asiakastieto Oy
Maksukäyttäytyminen Yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemukset 4 5 4 242 4 277 4 215 Velkajärjestelyt ja konkurssit laskussa Käräjäoikeuksiin jätettiin 4 215 velkajärjestelyhakemusta vuonna 216. Määrä oli 62 hakemusta pienempi (1,4 %) kuin edellisvuonna. Hakemukset lisääntyivät tammi kesäkuussa 5,4 %:lla, mutta heinä joulukuussa hakemuksia jätettiin 12 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Velkajärjestelyä haki 4 188 suomalaista. Eniten velkajärjestelyyn hakeutuivat 45 54-vuotiaat, joiden hakemukset kuitenkin vähenivät edellisvuodesta. Yli 65-vuotiaiden hakemukset puolestaan lisääntyivät. Konkursseja pantiin vuonna 216 vireille 2 48 eli 166 (6,5 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Konkurssien määrä laski suunnilleen samaa tahtia tammi kesäkuussa ja heinä joulukuussa. Osa loppuvuoden laskusta selittyy sillä, että verottaja ei pannut joulukuussa vireille konkursseja lainkaan. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät muiden palveluiden päätoimialalla, missä käynnistettiin alkuvuonna 695 konkurssia ( 8,2 % edellisvuodesta). Toimialaan lukeutuvat mm. informaatio- ja viestintäpalvelut, kiinteistöala, koulutuspalvelut sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta. Yleisestä kehityksestä poiketen yritysten konkurssit lisääntyivät majoitus- ja ravitsemisalalla sekä kuljetuksen ja varastoinnin aloilla. 4 3 764 3 769 3 872 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 211 212 213 214 215 216 Vireille pannut konkurssit 3 131 2 944 2 961 2 986 3 2 574 2 5 2 48 2 1 5 1 5 211 212 213 214 215 216 8 Lindorff Analyysi tammi joulukuu 216 Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan ajanjakson aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Lähde: Tilastokeskus
2 Ostoskäyttäytyminen Joulu ja Black Friday siivittivät verkkomyynnin 28 %:n kasvuun loppuvuonna. Nainen teki 7/1 verkko-ostoksesta ja kulutti euroista 54 %. Eniten ostoksia rahassa mitattuna tekivät 2 24-vuotiaat miehet. Verkko-ostaminen laskulla tai erämaksulla on Lapissa 32 % yleisempää kuin muualla Suomessa. Isoista kaupungeista eniten verkkoostoksia laskulla tai erämaksulla tehdään Oulussa. Erämaksuostos on 13 % arvokkaampi. 9 Lindorff Analyysi tammi joulukuu 216
OSTOSkäyttäytyminen Verkko-ostokset kasvoivat loppuvuonna selvästi Naiset tekivät reilut kaksi kolmannesta kaikista Lindorffin laskuja erämaksutavalla tehdyistä verkko-ostoksista vuonna 216. Ostosten jakautumisessa miesten ja naisten kesken ei tapahtunut loppuvuonna muutoksia alkuvuoteen verrattuna. Naiset käyttävät edelleen enemmän rahaa ostoksiin kuin miehet. Naiset kuluttivat 54 % ja miehet 46 % verkkokaupassa käytetyistä euroista vuonna 216. Osuudet olivat samat sekä ensimmäisellä että toisella vuosipuoliskolla. Kaikkiaan ostosten määrä oli heinä joulukuussa 28 % suurempi kuin tammi kesäkuussa. Kasvua selittävät joulun ajan lisämyynti sekä osittain myös Black Fridayn kaltaiset, loppuvuoteen ajoittuneet alennusmyyntikampanjat. Joulumyynnin osuus kaikista verkkokaupan ostoksista oli 15 %. Joulun alla ostoksiin käytettiin kolmanneksen enemmän rahaa kuin muina aikoina. Keskimääräinen ostoskori oli kuitenkin 4 % normaalia pienempi. Ihmiset siis shoppailivat useammin, mutta tekivät kerralla pienempiä ostoksia. Miehet tekevät naisia harvemmin ostoksia, mutta kertaostokset ovat arvoltaan selvästi suurempia kuin naisten. Miehen keskimääräinen ostoskorin koko oli 443 euroa, yli puolet naisen keskiostoskoria (228 euroa) suurempi. Muutoksia ostoskorin arvoissa ei juuri tapahtunut: keskiostos oli tammi kesäkuussa 298 euroa, ja heinä joulukuussa 288 euroa. Kun laskua ja erämaksua (ostos maksetaan useammassa kuukausierässä) verrataan maksutapoina, erämaksulla tehdyt ostokset olivat noin 13 % laskulla tehtyjä ostoksia arvokkaampia. Miehet valitsevat erämaksun maksutavaksi hieman naisia useammin. Ostosten jakauma, 216 (kpl, %) 3 % 7 % Miehet Naiset Ostoskoko keskimäärin, 216 ( ) Kaikki Miehet Naiset Ostosten jakauma, 216 (, %) 46 % 54 % Miehet Naiset 293 443 228 1 Lindorff Analyysi tammi joulukuu 216 Tarkastelu perustuu otokseen Lindorffin lasku- ja erämaksutavalla Suomessa tehdyistä verkko-ostoksista vuonna 216. Vertailussa on mukana yli 2 ostostapahtumaa liki 3 eri verkko kauppapaikassa. Lähde: Lindorff Oy
OSTOSkäyttäytyminen Jouluostoskorit verkossa 216 Keskiostos Käytetyt eurot 4 % 6 % Innokkaimmat ostajat 42 22 3 34v 4 44v 11 Lindorff Analyysi tammi joulukuu 216 Lähde: Lindorffin lasku- ja erämaksutavalla suomalaisissa verkkokaupoissa tehdyt ostokset 15.11. 24.12.216
OSTOSkäyttäytyminen Suurimpia ostoksia tekivät nuoret miehet Verkko-ostaminen laskulla tai erämaksulla on nuorten ikäluokissa selvästi yleisempää kuin vanhemmissa. 2 4-vuotiaat tekivät vuonna 216 lähes 6 % kaikista ostoksista niin euroina kuin ostoskertoina mitattuna. Eniten euroja ostoksiin käyttivät 25 29-vuotiaat (15 % kaikesta myynnistä), useimmin ostoksilla kävivät puolestaan 3 34-vuotiaat (14 % kaikista ostoskerroista). Sen sijaan yli 6-vuotiaat tekivät alle 7 % kaikista ostoksista. Suhteellisesti eniten verkko-ostaminen lisääntyi alkuvuoteen verrattuna yli 7-vuotiailla naisilla. He tekivät heinä joulukuussa 59 % enemmän ostoksia kuin tammi kesäkuussa, kun kaikkiaan ostosten määrä kasvoi 28 %. Ostokset lisääntyivät keskimääräistä enemmän loppuvuonna myös 2 24-vuotiaiden sekä 3 34-vuotiaiden miesten keskuudessa. Muita muutoksia ostajien ikä- ja sukupuolirakenteessa ei juuri vuosipuoliskojen välillä tapahtunut. Naiset tekivät kaikissa ikäluokissa useammin ostoksia kuin miehet. Poikkeuksena yleisestä jakaumasta alle 3-vuotiaat miehet käyttivät naisia enemmän rahaa verkko-ostamiseen. He kuluttivat kaikista ostoksiin käytetyistä euroista noin 16 %. Ikäluokista eniten ostoksia tekivät euroissa mitattuna 2 24- vuotiaat miehet (8 % kaikesta myynnistä). Useimmin ostoksilla kävivät puolestaan 35 39-vuotiaat naiset (1 % kaikista ostoskerroista). Miehet tekevät suurempia kertaostoksia kaikissa ikäryhmissä. Siinä missä miehillä ostoskorin arvo pienenee iän myötä, naisten kohdalla iällä ei ole merkittävää vaikutusta kertaostoksen kokoon. Arvokkaimpia kertaostoksia tekivät 2 24-vuotiaat miehet (57 euroa). Verkko-ostosten jakauma iän mukaan, 216 (%) 16 % 14 % 14,7 14,8 14,4 13,6 12 % 11,7 1 % 1,6 8 % 8,2 6 % 5,5 4 % 3,4 2 %,8 1,9,5 % 2 24 25 29 3 34 35 39 4 44 45 49 5 54 55 59 6 64 65 69 7 74 75+ Ostoksia,, % Ostoksia, kpl, % Verkko-ostosaktiivisuus iän ja sukupuolen mukaan, 216 (%) 12 % 1 % 8,2 8, 8 % 7,5 7,2 7,2 6,9 7,1 6,5 6,5 6,1 6 % 5,2 4,6 4, 4 % 3,5 3, 2, 2,1 2 % 1,3 1,2,8,5,3,3,2 % 2 24 25 29 3 34 35 39 4 44 45 49 5 54 55 59 6 64 65 69 7 74 75+ Miehet, ostoksia ( ) Naiset, ostoksia ( ) Miehet, ostoksia (kpl) Naiset, ostoksia (kpl) 12 Lindorff Analyysi tammi joulukuu 216 Tarkastelu perustuu otokseen Lindorffin lasku- ja erämaksutavalla Suomessa tehdyistä verkko-ostoksista vuonna 216. Vertailussa on mukana yli 2 ostostapahtumaa liki 3 eri verkkokauppapaikassa. Lähde: Lindorff Oy
OSTOSkäyttäytyminen Verkko-ostaminen laskulla tai erämaksulla aktiivisinta Pohjois-Suomessa OSTOSAKTIVISUUS MAAKUNNISSA YLI 15 % YLEISEMPÄÄ 5 15 % YLEISEMPÄÄ KESKIMÄÄRÄISTÄ TASOA 5 15 % HARVINAISEMPAA YLI 15 % HARVINAISEMPAA POHJANMAA AHVENANMAA KESKI- POHJANMAA SATA- KUNTA ETELÄ- POHJANMAA PIRKANMAA KESKI- SUOMI KANTA- HÄME VARSINAIS- SUOMI UUSIMAA LAPPI PÄIJÄT- HÄME POHJOIS- POHJANMAA POHJOIS- SAVO KAINUU ETELÄ- SAVO ETELÄ- KARJALA KYMEN- LAAKSO POHJOIS- KARJALA Pohjois-Suomen maakunnat nousevat selvästi kärkeen, kun tarkastellaan Lindorffin lasku- ja erämaksutavalla 216 verkko-ostoksia tehneiden osuutta kaikkiin alueella asuviin täysi-ikäisiin. Pohjois-Pohjanmaalla laskuun perustuva verkko-ostaminen oli 22 % ja Lapissa jo 32 % yleisempää kuin Suomessa keskimäärin. Keskitasoa useammin verkko-ostoksia laskulla tai erämaksulla tekivät myös Kainuussa (+ 9 %), Etelä-Pohjanmaalla (+ 8 %), Satakunnassa (+ 7 %) ja Keski- Pohjanmaalla (+ 6 %) asuvat. Erot maakuntien välillä ovat kuitenkin varsin pieniä. Rannikkoseudulla Pohjanmaalla sekä Ahvenanmaalla asuvien aktiivisuus verkko-ostajina oli selvästi muuta maata pienempi. Ahvenan maalla ostoksia tehtiin 32 % ja Pohjanmaalla 18 % harvemmin kuin Suomessa keskimäärin. Hieman keskitasoa harvinaisempaa verkko-ostaminen laskulla tai erämaksulla oli myös Varsinais-Suomessa ( 1 %), Etelä-Karjalassa ( 11 %) sekä Etelä-Savossa ( 5 %). Kymmenen suurimman kaupungin vertailussa selvästi eniten laskulla tai erämaksulla ostettiin väkilukuun nähden Oulussa. Siellä asuvat olivat 22 % aktiivisempia verkko- ostajia kuin suomalaiset keskimäärin. Isoista kaupungeista vähiten ostoksia väkilukuun nähden Lindorffin maksu tavalla tekivät turkulaiset. 13 Lindorff Analyysi tammi joulukuu 216 Tarkastelu perustuu Lindorffin lasku- ja erämaksutavalla verkko -ostoksia vuonna 216 tehneiden asukkaiden osuuteen kaikissa maakunnassa asuvista täysi-ikäisistä. Lähde: Lindorff Oy ja Tilastokeskuksen väestötieto 31.12.215.