Ihmiskauppa: tunnistaminen ja esitutkinta Raja- ja merivartiokoulu Espoo 15.12.2011 Ylitarkastaja, OTT Venla Roth Vähemmistövaltuutetun/ kansallisen ihmiskaupparaportoijan toimisto
Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009 alusta. Raportoija on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Raportoijalla on laajat tietojensaantioikeudet. Kansallisen ihmiskaupparaportoijan tehtävät: seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, kansainvälisten velvoitteiden toteutumista ja kansallisen lainsäädännön toimivuutta. antaa ihmiskaupan vastaiseen toimintaan ja uhrien oikeuksien toteutumiseen liittyviä ehdotuksia, suosituksia, lausuntoja ja neuvoja. pitää yhteyttä kv. järjestöihin. antaa oikeudellista neuvontaa ja avustaa uhreja tarvittaessa. raportoi säännöllisesti valtioneuvostolle ja eduskunnalle.
Ideaparkin ihmiskauppa: Uhrit tekivät töitä aamusta iltaan, seitsemänä päivänä viikossa (Aamulehti 7.7.2011) Viime perjantaina Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi kiinalaissyntyisen miehen ja naisen epäiltynä ihmiskaupasta. Epäillyt pyörittivät aasialaisravintolaa Lempäälän Ideaparkissa. Tutkinnanjohtaja Ossi Kaario Pirkanmaan poliisista kertoo, että kaksikkoa epäillään useista rikoksista. Ihmiskaupan lisäksi ainakin törkeästä kirjanpitorikoksesta, työaikasuojelurikoksesta ja törkeästä veropetoksesta. Tutkimme parhaillaan heidän muita tekemisiään. Miehellä on yritystoimintaa Kouvolassa ja talousrikosyksikkö selvittää parhaillaan myös sitä. Kaksikko on ennen Suomeen tuloaan ollut Unkarissa ja heillä on rikostausta ilmeisesti myös sieltä. Epäillyt ovat haalineet työvoiman Kiinasta ja uhreja voidaan sanoa olevan toistakymmentä. Monet ovat tehneet töitä ravintolassa vuorotta; aamusta iltaan ja seitsemänä päivänä viikosta, ellei sitten ole sattunut sellaista juhlapyhää, että koko Ideapark on kiinni.
Naiselle vankeutta ihmiskaupasta (Valkeakosken Sanomat 1.11.2011) Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi ihmiskauppaan syyllistyneen nuoren naisen tiistaina 2 vuodeksi 6 kuukaudeksi vankeuteen. Nainen tuomittiin 10 kuukauden aikana tehdystä törkeästä ihmiskaupasta. Lisäksi tuomio sisältää rangaistuksen joulun ja uuden vuoden aikaan vuonna 2009 tehdystä laittomasta uhkauksesta. Kaiken päälle 21-vuotias oli syyllistynyt loppuvuonna 2009 vahingontekoon. Käräjäoikeuden mukaan nainen otti uhrinsa valtaan niin, että tämä harjoitti korvausta vastaan sukupuoliyhteyttä. Asiakkaita kävi 100. Nämä maksoivat seksistä noin 15 000 euroa. Seksiä antanut sai ainoastaan ruokaa, alkoholia ja tupakkaa. Loput rahat ihmiskauppaan syyllistynyt piti itsellään. Ihmiskauppias tuomittiin menettämään valtiolle 15 000 euroa. Lisäksi hän joutuu maksamaan alistamalleen nuorelle naiselle korvausta ihmiskaupan aiheuttamasta kärsimyksestä 10 000 euroa ja laittomasta uhkauksesta 600 euroa. Asiakirjat määrättiin salaisiksi 60 vuodeksi. Näyttö perustui asianomistajan kertomukseen. Sitä tuki muu henkilötodistelu. Lisäksi tukea tuli lähetyistä viesteistä. 21-vuotias kiisti ihmiskaupan ja syytteet.
Poliisi-isku hieromoihin Lahdessa - yrittäjiä epäillään ihmiskaupasta (Etelä-Suomen Sanomat 24.11.2011) Päijät-Hämeen poliisi teki tiistaina mittavan iskun kaikkiaan yhteentoista Lahdessa toimivaan Thai-hierontapaikkaan sekä kahteen yksityisasuntoon. Poliisin mukaan perusteena iskulle oli epäily seksipalvelujen myynnistä. Poliisin mukaan kaikki kotietsinnän kohteena olleet hieromot sekä yksityisasunnot ovat saman yrittäjäpariskunnan omistuksessa. Yrittäjäpariskunta on pidätetty ja heidän molempien epäillään syyllistyneen yritystoiminnassaan törkeään paritukseen sekä ihmiskauppaan. Poliisi epäilee, että ihmiskaupan uhreiksi on joutunut viidestä kymmeneen ulkomaalaista naista. Kiinniotettuna on noin 50-vuotias suomalainen mies ja hänen noin 40-vuotias ulkomaalainen vaimonsa. Mukana 30 poliisia Iskut tehtiin samanaikaisesti ja mukana oli noin 30 poliisia. - Iskut hoidettiin Päijät-Hämeen poliisin omin voimavaroin, eikä ulkopuolista virkaapua tarvittu, kertoo jutun tutkinnanjohtajana toimiva rikoskomisario Ville Hahl. Päijät-Hämeen poliisi esittää pidätettynä olevaa pariskuntaa vangittavaksi. Oikeus käsittelee vangitsemista perjantaina aamupäivällä. Hahlin mukaan poliisi järjestää asiasta tiedotustilaisuuden ensi viikolla, eikä ennen sitä tiedota jutusta enempää.
Kebab-yrittäjää epäillään törkeästä ihmiskaupasta Turussa (Turun Sanomat 29.11.2011) Yhteensä 50 60 virkamiestä iski tiistaiaamuna kolmeen turkulaiseen kebab-ravintolaan. Ravintolat omistavaa iranilaismiestä epäillään törkeästä ihmiskaupasta ja törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä. Keskusrikospoliisin Turun yksikön rikostarkastajan Teijo Ristolan mukaan poliisi epäilee, että ravintoloissa on käytetty työvoimana ihmiskaupan uhreja. Heidät on tuotu maahan väärennetyillä papereilla. Työntekijöitä on kuulusteltu todistajina. Pääasiassa he ovat ilmoittaneet olevansa harjoittelijoita ja työskentelevänsä ilman palkkaa, Ristola kertoo. Ristolan mukaan poliisi epäilee ihmiskaupan uhreja olevan muutamia. Tiistaina poliisi otti kiinni neljä henkilöä. Turun Sanomien tietojen mukaan ravintolan ilmaiset työtekijät on saatu pysymään kurissa uhkailemalla väkivallalla. Jokainen tällainen tapaus on uhrille raju. Ja jokainen tapaus on liikaa, Ristola linjaa. Rikostarkastaja kertoo, että yleensä maahantulon junaillut taho pitää työvoimaansa tiukassa kurissa. Usein henkilöt on saatu lähtemään vieraille maille töihin lupaamalla paljon auvoisampia oloja kuin millaiseksi todellisuus lopulta paljastuu. Turun keskustassa sijaitsevat ravintolat suljettiin tiistaina. Ratsiaan osallistui poliisin, ulosottoviraston ja työsuojelutarkastajien lisäksi kaupungin terveystarkastajia, jotka raportoivat ravintoloista useita elintarvikelain rikkomuksia. Lisäksi poliisi tutki tiistai-iltapäivällä saman miehen omistukseen kuuluvaa lihanjalostamoa. Ristola kertoo, että jalostamoa, ravintoloita ja kahvilaa pyörittävää miestä epäillään myös törkeästä veropetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta.
Mallitoimiston johtaja sai yli 12 vuotta vankeutta raiskauksista ja ihmiskaupasta (Helsingin Sanomat 7.12.2011) Malli- ja ohjelmatoimiston pitäjä tuomittiin yli 12 vuoden vankeuteen useista raiskauksista, seksuaalisesta hyväksikäytöstä, tapon yrityksestä ja ihmiskaupasta. 48-vuotias xx tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa 12 vuoden ja 6 kuukauden vankeuteen. Eronen tuomittiin muun muassa yhdeksästä raiskauksesta ja kolmesta törkeästä raiskauksesta. Uhrit olivat nuoria mallinurasta haaveilevia naisia. Heidät oli houkuteltu malli- ja ohjelmatoimiston toimintaan tarjoamalla heille työtä, joka ei todellisuudessa vastannut lupauksia mallin urasta. Naisista oli otettu koekuvia vähissä pukeissa tai alastomina, ja työtilaisuudet olivat olleet pääasiassa strippausta. Kuvaustilanteisiin oli liittynyt poliisin mukaan seksuaalista hyväksikäyttöä, ja keikkakiertueilla oli tapahtunut raiskauksia. Uhreille oli myös uskoteltu, että Eronen toimi merkittävässä asemassa mallimaailmassa. Oikeudessa todistanut tunnetun mallitoimiston toimitusjohtaja ei ollut koskaan kuullut Erosen nimeä. Uhreille teot olivat aiheuttaneet masennusta, univaikeuksia ja itsetuhoisuutta. Naiset olivat tunteneet tapahtumista häpeää, eivätkä sen takia tehneet asiasta rikosilmoitusta. Vyyhti alkoi selvitä, kun yksi naisista kertoi tapahtuneesta ja poliisi otti yhteyttä muihin uhreihin. Rikokset tapahtuivat vuosien 2008 ja 2011 välillä eri puolilla Suomea. Joensuulainen Eronen joutuu maksamaan uhreilleen korvauksia yhteensä 220 000 euroa. Toisena syytettynä ollut xx sai neljän vuoden tuomion törkeästä raiskauksesta, raiskauksesta ja raiskauksen yrityksestä. Hänet tuomittiin myös maksamaan uhreilleen 9 000 euron suuruiset korvaukset. Jutussa oli kaikkiaan 13 asianomistajaa, mutta yhteen asianomistajaan kohdistuneen teon ei katsottu olevan seksuaalisesti olennainen.
Mitä ihmiskauppa on? Ihmiskauppa ei ole hetkellistä kaupantekoa, vaan hyväksikäytön ja alistamisen prosessi, jossa tekijä uhriaan eri keinoin alistamalla pyrkii hyötymään tästä yleensä taloudellisesti. Hyväksikäyttö on yleensä seksuaalista tai työperäistä.
Toisin sanoen Ihmiskauppa ole hetkellistä kaupantekoa, vaan alistamisen ja hyväksikäytön prosessi, jossa tekijä usein vähitellen vie uhrinsa itsemääräämisoikeuden, ruumiillisen koskemattomuuden ja/tai vapauden nöyryyttämällä, alistamalla, kontrolloimalla, häpäisemällä ja manipuloimalla tätä. Turvaton tai muusta yhteiskunnasta eristynyt ympäristö, pelko tekijää kohtaan, hyväksikäytöstä johtuva arvottomuuden tunne, häpeä tai kasvojen menettämisen pelko helpottavat uhrin kontrollointia ja estävät uhria puolustautumasta hyväksikäyttäjäänsä vastaan. Huomiota tulisi kiinnittää uhrin tosiasiallisiin keinoihin suojautua hyväksikäytöltä, hyväksikäytön olosuhteisiin sekä uhrin heikkoon asemaan suhteessa tekijään. Pakko ja vaihtoehdottomuus eivät välttämättä ilmene fyysisenä väkivaltana, fyysisen vapauden riistämisenä tai työn luonteen suhteen erehdyttämisenä, vaan monimuotoisempana ja ulkoisesti vaikeammin havaittavana henkisenä painostamisena ja pakottamisena. Ihmiskauppa on usein osatekijöiden muodostama kokonaisuus, ja keskeistä on uhrin itsensä kokema pakko ja suojautumiskyvyttömyys.
Ihmiskauppa Suomessa Suomi on ihmiskaupan kauttakulku- ja kohdemaa. Jotkut uhrit myös hakevat turvaa Suomesta muualla kohtamaansa hyväksikäyttöä vastaan. Uhrit ovat naisia, miehiä ja lapsia. Arviot määristä vaihtelevat kymmenistä satoihin uhreihin vuosittain. Suomessa pääasiassa kysymys seksuaalisesta ja työperäisestä hyväksikäytöstä. Voi liittyä myös mm. huumekuriiriksi erehdyttämiseen/pakottamiseen, pakkoavioliittoihin, kerjäämiseen jne. Myös suomalaiset voivat uhriutua ihmiskaupassa. Ihmiskauppaan voivat syyllistyä paitsi järjestäytyneet rikollisryhmät myös uhrin omaiset, sukulaiset, tuttavat, poikaystävät tai puolisot. Haavoittuvat ja erityiset riskiryhmät (esim. romanikerjäläiset, romanialaiset, nigerialaiset ja thaimaalaiset prostituutiossa toimivat naiset) ja lapset (Euroopassa lapsia n. 10 % uhreista, UNODC). Uudelleen uhriutuminen iso riski.
Ihmiskauppa Suomessa Toistaiseksi neljä seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää juttua tuomioistuimissa. Syytteet kaikissa ainakin osittain hyväksytty. Toistaiseksi vain kolme pakkotyöhön liittynyttä tapausta tuomioistuimessa. Syytteet hylättiin. Esitutkinnassa ja auttamisjärjestelmässä useita tapauksia, joihin liittynyt ihmiskaupan piirteitä.
Rikosilmoitukset 2010 Lähde: KRP Rikosilmoitusten määrä ja hyväksikäyttötarkoitus 3 3 1 Seksuaalinen hyväksikäyttö Työvoiman hyväksikäyttö Muut ihmisarvoa loukkaavat olosuhteet Ei tiedossa 4
Asianomistajien kansalaisuus vuonna 2010 Lähde: Keskusrikospoliisi Vuonna 2010 ihmiskaupasta tehtyjen rikosilmoitusten asianomistajien kansalaisuus: Bangladesh 1 Intia 1 Kosovo 1 Nigeria 2 Pakistan 1 Somalia 3 Sri Lanka 1 Ukraina 1
Paritus Törkeä paritus Ihmiskauppa Törkeä ihmiskauppa Laittoman maahantulon järjestäminen Törkeä laittoman maahantulon järjestäminen Kiskonnantapainen työsyrjintä Seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö Tapausten määrä Syyteratkaisut 2010 Lähde: Valtakunnansyyttäjänvirasto Syyteratkaisut ihmiskauppa- ja sen lähirikoksissa 25 22 20 15 10 8 6 5 0 1 0 1 0 3 Rikosnimike
Auttamisjärjestelmään ohjautuneet asiakkaat 2010 Lähde: Vastaanottokeskukset (*Yhteen vuoden 2010 aikana tehtyyn esitykseen annettiin päätös vasta vuonna 2011) Päätökset auttamisjärjestelmään tehdyissä esityksissä (yht. 59*) 7 3 4 Myönteisiä (täysi-ikäiset) Myönteisiä (alaikäiset) Kielteisiä (alaikäiset) Kielteisiä (täysi-ikäiset) 45
Auttamisjärjestelmään ohjautuneet asiakkaat 2010 Lähde: Vastaanottokeskukset Hyväksikäyttötarkoitus auttamisjärjestelmään tehdyissä esityksissä (yht. 60) 7 1 3 Työperäinen hyväksikäyttö (täysi-ikäiset) Työperäinen hyväksikäyttö (alaikäiset) 4 22 Seksuaalinen hyväksikäyttö (täysi-ikäiset) Seksuaalinen hyväksikäyttö (alaikäiset) Muu hyväksikäyttö (täysi-ikäiset) Muu hyväksikäyttö (alaikäiset) 20 3 Perusteettomat esitykset (kaikki täysiikäisiä)
Auttamisjärjestelmään ohjautuneet asiakkaat 2010 Lähde: Vastaanottokeskukset Turvapaikanhakijoiden osuus auttamisjärjestelmään tehdyistä esityksistä (yht. 60) 8 22 Täysi-ikäiset turvapaikanhakijat Muut täysi-ikäiset Alaikäiset (kaikki turvapaikanhakijoita) 30
Auttamisjärjestelmään ohjautuminen vuosittain Lähde: Joutsenon vastaanottokeskus Tehdyt päätökset auttamisjärjestelmään ottamisesta tai poistamisesta 80 70 60 50 10 9 18 6 13 Poistamiset 40 Kielteiset 30 24 Myönteiset 20 44 41 10 0 0 13 17 01 6 6 20 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Ihmiskaupan tunnistaminen haasteellista Ihmiskaupan tunnistaminen on ihmiskaupan vastaisen toiminnan keskeisin haaste: muu ihmiskaupan vastainen toiminta ja uhrien oikeuksien toteutuminen riippuvaista tunnistamisesta. Tunnistaminen havaittu ongelmaksi muuallakin Euroopassa: uhreja tunnistetaan arvioihin nähden vähän, tapauksia etenee esitutkintaan, syyteharkintaan ja tuomioistuimiin vähän. Lainsäädännön puutteet eivät yksinään selitä ihmiskaupan vastaisen toiminnan tehottomuutta, vaan tehostamista tarvitaan myös viranomaisten toiminnassa.
Arvioitu vs. tunnistettu ihmiskauppa Tunnistettujen uhrien määrä arvioihin verrattuna pieni, syitä useita mm.: Ihmiskauppa piiloinen ilmiö. Sekä uhrit että tekijät haluavat pysyä viranomaisten ulottumattomissa. Tiedon ja kontaktien puute, riippuvuus tekijästä, velka, pelko, häpeä. Tunnistamiseen varatun ajan lyhyys ja uhrien epäluottamus viranomaisia kohtaan. Culture of disbelief / epäusko ei voi olla totta. Auttajan sokeutuminen, kärsimyksen normalisoituminen. Väärinkäytöspelot. Harhaanjohtavat ja virheelliset käsitykset ihmiskaupasta. Määritelmä / tunnusmerkistö koetaan vaikeaksi ja esitutkinnassa käytetään lähirikosten tunnusmerkistöjä. Tunnusmerkistöjen soveltaminen ja tulkinta edelleen kapeaa.
Iltasanomat 30.5.2011
Iltasanomat 7.1.2010
MTV3, 4.10.2011
Helsingin Sanomat 26.9.2011 (juttusarja)
Helsingin Sanomat 26.2.2011
Kansainvälisoikeudellinen sääntely Kansainvälisoikeudelliset velvoitteet: Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yleissopimuksen lisäpöytäkirja ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan, ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta (Doc. A/55/383, A/RES/55/25). Euroopan neuvoston ihmiskauppaa koskeva yleissopimus (CETS No. 197): Ks. erit. art. 3 (syrjimättömyys), art. 10 (tunnistaminen), art. 12 (palvelut), art. 13 (harkinta-aika), art. 14 (oleskelulupa), art. 15 (korvaukset), art. 26 (rankaisemattomuus), art. 28 (todistajien suojelu), art. 30 (oikeudenkäynti). EU-oikeudelliset velvoitteet: EU:n neuvoston direktiivi sellaisille kolmannen valtion kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai laittomassa maahantulossa avustamisen kohteita ja jotka tekevät yhteistyötä viranomaisten kanssa, myönnettävästä oleskeluluvasta (2003/81/EY). EU:n neuvoston direktiivi ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta (2011/36/EU).
EIT: Rantsev v. Cyprus and Russia (2010) Velvoite säätää lainsäädäntöä, joka kriminalisoi ihmiskaupan ja mahdollistaa tekijöiden rankaisemisen. Velvoite suojella ihmiskaupan uhreja ja ihmiskaupan mahdollisia uhreja tilanteissa, jotka antavat aiheen epäillä ihmiskauppaa. Velvoite tutkia ihmiskaupparikoksia ja tehdä rajat ylittävää yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa.
Suomen lainsäädäntö Rikoslaki 2004 Ihmiskauppa, törkeä ihmiskauppa. Ihmiskaupan kaltaiset rikokset: Törkeä paritus, kiskonnantapainen työsyrjintä, törkeä laittoman maahantulon järjestäminen (l. ihmissalakuljetus). Ulkomaalaislaki 2006 Oleskelulupa ihmiskaupan uhreille. Harkinta-aika. Ns. kotouttamislaki 2007 Auttamisjärjestelmä ihmiskaupan uhreille (luotu 2005-2006). Auttamisjärjestelmä vastaanottokeskusten yhteydessä. Vähemmistövaltuutettua koskeva laki 2009 Vähemmistövaltuutettu kansalliseksi ihmiskaupparaportoijaksi.
Ihmiskaupan kansainvälinen määritelmä YK:n vuonna 2000 hyväksytyssä ihmiskauppalisäpöytäkirjassa ihmiskauppa määritellään seuraavalla tavalla: Ihmiskauppa" tarkoittaa hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä, kätkemistä tai vastaanottamista (toiminta) voimankäytöllä uhkaamisen tai voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen, harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman hyödyntämisen avulla, taikka toista henkilöä vallassaan pitävän henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun maksun tai edun avulla (keinot). Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään toisen hyväksikäyttöprostituutiotarkoituksessa tai muut seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen palvelu, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö tai orjuuden kaltaiset olot tai elinten poistaminen (tarkoitus). Uhrin suostumuksella ei merkitystä, jos jotakin keinoa käytetty sen saamiseen.
Ihmiskaupan kansainvälinen määritelmä Ihmiskauppa = toiminta + keino + tarkoitus 1) värvääminen 2) kuljettaminen 3) siirtäminen 4) kätkeminen 5) vastaanottaminen 1) voimankäyttö tai sillä uhkaaminen tai muu pakottaminen 2) sieppaus 3) petos 4) harhaanjohtaminen 5) vallan väärinkäyttö 6) haavoittuvan aseman hyödyntäminen 7) suostumus maksulla 1) prostituutio 2) muu seksuaalinen hyväksikäyttö 3) pakkotyö tai pakollinen palvelu 4) orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö 5) orjuuden kaltaiset olot 6) elinten poistaminen
Ihmiskauppa rikoslaissa Rikoslaki 25 luku 3 Ihmiskauppa Joka 1) käyttämällä hyväksi toisen riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa, 2) erehdyttämällä toista tai tämän erehdystä hyväksi käyttämällä, 3) maksamalla korvauksen toista vallassaan pitävälle henkilölle tai 4) ottamalla vastaan sellaisen korvauksen ottaa toisen valtaansa, värvää toisen taikka luovuttaa, kuljettaa, vastaanottaa tai majoittaa toisen hänen saattamisekseen 20 luvun 9 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tai siihen rinnastettavan seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, pakkotyöhön tai muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin taikka elimien tai kudoksien poistamiseksi taloudellisessa hyötymistarkoituksessa, on tuomittava ihmiskaupasta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Ihmiskaupasta tuomitaan myös se, joka ottaa valtaansa kahdeksaatoista vuotta nuoremman henkilön taikka värvää, luovuttaa, kuljettaa, vastaanottaa tai majoittaa tämän 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa, vaikka mitään 1 momentin 1 4 kohdassa tarkoitettua keinoa ei olisi käytetty. Yritys on rangaistava.
Ihmiskauppa rikoslaissa Rikoslaki 25 luku 3 a Törkeä ihmiskauppa Jos ihmiskaupassa 1) käytetään 3 :ssä tarkoitettujen keinojen sijasta tai lisäksi väkivaltaa, uhkausta tai kavaluutta, 2) aiheutetaan tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila taikka näihin rinnastettavaa erityisen tuntuvaa kärsimystä, 3) rikos kohdistuu kahdeksaatoista vuotta nuorempaan lapseen tai henkilöön, jonka kyky puolustaa itseään on olennaisesti heikentynyt, tai 4) rikos on tehty osana 17 luvun 1 a :n 4 momentissa tarkoitetun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä ihmiskaupasta vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Törkeästä ihmiskaupasta tuomitaan myös se, joka alistaa toisen orjuuteen tai pitää toista orjuudessa, kuljettaa orjia tai käy kauppaa orjilla, jos teko kokonaisuutena arvostellen on törkeä. Yritys on rangaistava.
Ihmiskaupan kaltaiset rikostunnusmerkistöt Paritus ja törkeä paritus Kiskonnantapainen työsyrjintä RL 47 : Työrikos Huomattavan epäedullinen asema Tekijä työnantaja tai tämän edustaja (vastuun kohdentuminen RL 47:7) Tunnusmerkistö sisältää toissijaisuuslausekkeen Törkeä kiskonta RL 36 : Petos ja muu epärehellisyys Tekijä edustaa oikeustoimen yhteydessä itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen Huomattavan hyödyn tavoittelu / erityisen tuntuvan vahingon aiheuttaminen Erityisen heikkouden tai muun turvattoman tilan hyväksikäyttäminen Tekijä pääasiassa työnantaja
Tapausanalyysi 1 Asianomistaja on kertonut, ettei hänen liikkumisvapauttaan ollut millään tavoin rajoitettu. Vastaajat ovat kertoneet, että asianomistaja sai itse päättää, ottiko vastaan asiakkaan ja mitä suostui tekemään. Tätä vastaajien kertomaa tukee Y:n kertoma, jonka mukaan asianomistaja ei ollut suostunut suuseksiin. Myös asianomistaja on itse kertonut, että sai päättää minkälaisia palveluja antoi. Asianomistaja on toiminut prostituoituna runsaan viikon ajan vielä sen jälkeen kun vastaajat olivat poistuneet maasta. Asianomistajalla on ollut rahaa ja Helsingistä voi matkustaa Tallinnaan useita kertoja päivässä, eikä matkustamiseen vaadita passia. Kun asianomistaja on suorittanut ylioppilastutkinnon Virossa, osaa ainakin jonkin verran englantia, osaa käyttää internettiä ja tehnyt oman sivun internettiin, ei voida katsoa hänen olleen sillä lailla avuton, ettei hänellä olisi ollut mahdollisuutta toimia toisin. Asianomistajalla ei ole ollut sairautta taikka vajaavuutta kehityksessä. (KäO R 08/10613, s. 9-10)
Tapausanalyysi 1 Edellä selostettujen A:n olosuhteiden sekä hänen käyttäytymisestään ja olemuksestaan havaintoja tehneiden todistelutarkoituksessa kuultujen henkilöiden kertomusten perusteella hovioikeus katsoo, että A:lla ei ole puutteellisen kielitaitonsa, häneltä Suomessa puuttuneiden tukihenkilöiden, Virossa tapahtuneesta velkaantumisesta aiheutuneen heikon taloudellisen asemansa ja hänen psyykkisistä ominaisuuksistaan aiheutuneen keinottomuuden vuoksi ollut muuta todellista ja varteenotettavaa vaihtoehtoa kuin alistua jatkamaan seksipalvelujen myymistä. Hän on siten ollut rikoslain 25 luvun 3 :ssä tarkoitetuin tavoin Suomessa seksipalveluja myydessään turvattomassa tilassa ja [vastaajista] riippuvainen. [Vastaajien] on täytynyt edellä todetuin tavoin jo Virossa havaita A:n erityinen alttius hyväksikäytölle. He ovat siten menetelleet tahallisesti. [Vastaajat] ovat näin ollen saattaneet A:n seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi käyttäen hyväkseen hänen turvatonta tilaansa sekä [vastaajista] riippuvaista asemaa. Helsingin HO R 09/385, 29.12.2009.
Ihmiskaupan piirteitä muissa tapauksissa (Seksuaalinen hyväksikäyttö) Tapauksista ilmenee: Korkeiden, kiinteiden päivä- ja viikkomaksujen, ilmoittelukulujen ja vuokrien perimistä, Velkaantumista, Kontrollointia ja vahtimista (mm. puhelinoperaattoritoiminta), Seksuaalisella ja fyysisellä väkivallalla uhkailemista, Liikkumisvapauden rajoittamista (mm. passien polttaminen ja elämänpiirin rajoittaminen), Viranomaisille paljastamisella uhkailemista, sekä Kohtuuttoman suurien osuuksien vaatimista asiakkaiden maksamista korvauksista (30-75 %). Ei tutkita ihmiskauppana, eikä minään muunakaan asianomistajaaseman paremmin mahdollistavina rikoksina, kuten kiristyksenä. Huomiota tulisi aikaisempaa enemmän kiinnittää rekrytointivaiheen sijasta hyväksikäyttövaiheeseen.
Tulkintasuositus: hyötyminen vs. hyväksikäyttö (Roth, väitöskirja, Martinus Nijhoff Publishers 2011) Paritus = hyötymistä ja yhteistyötä Toisen prostituution edistämistä ja siitä hyötymistä. Hyödyttää sekä prostituoitua että parittajaa. Paritettava ei erityisen riippuvainen tekijöistä. Paritettava psyykkisesti ja älyllisesti kykenevä puolustamaan itseään. Aito mahdollisuus vaikuttaa prostituoimisen sääntöihin ja olosuhteisiin. Aito mahdollisuus lopettaa prostituutiossa milloin tahansa. Ihmiskauppa = hyväksikäyttöä ja kontrollointia Uhrin pakottamista prostituutioon (rekrytointivaihe). Uhrin prostituutiossa pitämistä painostus- ja pakotuskeinoja käyttämällä (mm. velka, väkivallan uhka). Uhrin seksuaalista hyväksikäyttöä taloudellisessa hyötymistarkoituksessa. Uhri riippuvainen tekijöistä (huomioon myös perhesuhteet). Uhrin tila turvaton (ikä, ominaisuudet, taloudellinen tai sosiaalinen asema, ulkomaalaisuudesta johtuva turvattomuus, psyykkinen tila tai aikaisemmat kokemukset). Tekijöiden asettamiin sääntöihin alistamista ja sääntöjen rikkomisesta sanktioimista. Uhrin mahdollisuudet vaikuttaa prostituoimisen sääntöihin ja / tai olosuhteisiin heikot tai olemattomat. Uhrin prostituutiosta luopuminen estetään tai sitä vaikeutetaan.
Millaisia psyykkisiä vaikutuksia uhriutumisella on? Suomessa kertyneiden kokemusten mukaan vaikuttaa siltä, että ainoa kaikkia uhreja yhdistävä piirre on ollut kokemus hyväksikäytetyksi tulemisesta. Seksuaalisesti hyväksikäytetyt useammin traumatisoituneita ja oirehtivat yleensä näkyvämmin. Heillä voi olla: Apaattisuutta, aloitekyvyttömyyttä, sulkeutuneisuutta. Aggressiivisuutta, epäluuloisuutta ja vihan hallinnan ongelmia, jotka voivat kohdistua myös työntekijöihin tai omiin perheenjäseniin, esim. lapsiin. Sekavuutta, hajanaisuutta, muistihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia. Syyllisyydentunteita, itsensä soimaamista. Harhaisuutta, nukkumisvaikeuksia, painajaisia, jopa psykoottisuutta. Fyysisiä ja psykofyysisiä oireita. Jokainen reagoi yksilöllisesti. Jokaisella on yksilöllinen tausta ja elämäntilanne. Olemassa oleva tietämys kidutetuista tai perheen sisäistä väkivaltaa kohdanneista tukee havaintoja ihmiskaupan uhreista.
Tapausanalyysi 2 Keinot: Passien haltuun ottaminen. Varallisuuden puute vs. elinkustannukset. Taloudellinen ahdinko ja riippuvuus työnantajasta. Heikko kielitaito ja kielenoppimisen rajoittaminen. Työkulttuurien erot: noudattaa työnantajien kaikkia pyyntöjä. Eristäminen ja kontaktien rajoittaminen. Työ- ja vapaa-ajan sekoittuminen toisiinsa. Kontrollointi myös vapaa-ajalla ja työntekijöiden yksityiselämän hallinta. Tietämättömyys Suomen lainsäädännön sisällöstä ja oikeuksistaan työntekijöinä. Työ- ja oleskeluluvan sidonnaisuus työantajaan. Asumisen sidonnaisuus työnantajaan. Häpeällä painostaminen. Ei realistisia mahdollisuuksia irtisanoutua. Hämäräperäiset tiedot Kiinan tapahtumista. Pelko kotiin lähettämisestä. Lisäksi mm. syrjintää sukupuolen perusteella. Kilpailuetu muihin yrityksiin nähden otettu huomioon..savonlinnan KäO R08/206, 20.2.2009.
Tapausanalyysi 2 Vastaajat ovat kertomansa mukaan noudattaneet työaikaa ja palkkausta koskevissa asioissa nettopalkkaperiaatetta, vaikka ovat edellä kerrotuin tavoin tienneet, ettei periaatetta noudateta Suomessa. [ ] Vastaajien olisikin tullut ymmärtää, että Suomessa on noudatettava suomalaisia lakeja. Myöskään loukatun suostumus eli se, että vastaajat olisivat noudattaneet asianomistajien kanssa tekemiä työsopimuksia, ei poista teon rangaistavuutta.
Tapausanalyysi 3 Keinot: Rekrytointi sukulaissuhteiden kautta. Erehdyttämistä työn teon ehtojen suhteen. Ei kirjallisia työsopimuksia. Teetetty ylipitkiä työpäiviä ja -viikkoja ilman eri korvausta. Velkaantumista. Ei mahdollisuutta irrottautua työsuhteesta ja palata kotiin. Joukossa ilmeisesti myös työntekijöitä, jotka olivat tulleet Suomeen toistamiseen maksamaan takaisin velkaansa työnantajalle. Työnantaja pitänyt hallussaan työntekijöiden pankkikortteja ja tunnuslukuja. Työnantaja perinyt työntekijöiden tililtä heidän tästä tietämättä korvauksia majoituksesta ja ruoasta. Palkka selvästi alle työehtosopimuksen. Ympärivuotinen asuntovaunumajoitus, ja majoitus riippuvaista työsuhteen olemassaolosta. Vaasan KäO 09/791, 29.10.2009.
Ihmiskauppaan viittaavia piirteitä (Työperäinen ihmiskauppa) Ihmiskauppa on eri tekijöiden muodostama kokonaisuus: Erityiset riskialat: ravintola-, siivous-, rakennus- sekä kasvihuone- ja puutarha-ala (maatalousala) sekä marjanpoiminta ja kotityö. Alipalkan maksamista, pitkien työpäivien teettämistä, lomaoikeuksien laiminlyömistä, ala-arvoisissa olosuhteissa asuttamista. Työterveyshuolto puutteellista tai sitä ei ole. Peritään kohtuuttomia korvauksia asumisesta, ruuasta tai muista palveluista. Taustalla usein erehdyttämistä ja / tai riippuvaisen aseman sekä turvattoman tilan hyödyntämistä (velkaantuminen tyypillistä). Rajoitetaan kontakteja työpaikan ulkopuolelle, eikä suomenkielen oppimista pidetä suotavana. Yhteydenottamista ammattiliittoihin rajoitetaan. Työsuhteen välittömällä päättämisellä uhkaillaan.
Ihmiskauppaan viittaavia piirteitä Ei kirjallisia työsopimuksia tai sopimukset kielellä, jota uhri ei ymmärrä. Matkustusasiakirjat ja muu henkilökohtainen omaisuus (esim. pankkikortti) saatetaan ottaa haltuun. Työntekijöille saatetaan uskotella, ettei hänen ole mahdollista vaihtaa työpaikkaa. Toisinaan jopa uhkauksia, palkkojen takaisinperintää ja suoranaista väkivaltaa. Työntekijät saattavat työskentelyn jälkeen jäädä tappiolle.
Pakkotyön määritelmä ILO:n pakkotyön määritelmä: "kaikenlainen työ tai palvelus, jota jonkin rangaistuksen uhalla vaaditaan joltakin henkilöltä ja johon mainittu henkilö ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut Ei merkitystä, onko työ aloitettu vapaaehtoisesti. Merkitystä on sillä, onko työstä mahdollisuus lähteä vapaaehtoisesti.
Pakkotyö (Lähde: ILO, 2005) Suostumuksen puute Psyykkinen painostaminen. työntekijän alisteinen asema. Velkaannuttaminen. Riippuvuus työstä ja ansioista. Erehdyttäminen työn luonteen ja työehtojen suhteen. Palkan pidättäminen. Esim. palkka luvataan maksaa vasta vuoden työskentelyn jälkeen. Henkilöllisyystodistuksen poisottaminen. Liikkumisvapauden rajoittaminen. Mahdotonta lähteä ilman ulkopuolista apua. Rangaistusuhka Fyysinen väkivalta. Seksuaalinen väkivalta. Yliluonnollisilla pelotteilla uhkaileminen. Taloudelliset sanktiot. Uhkaaminen viranomaisille paljastamisella ja maasta poistamisella. Ruuan tms. riistäminen. Heikompiin työoloihin siirtäminen. Työn loppuminen.
Pakkotyön määritelmä / vapauden tosiasiallinen rajoittaminen Työajat: ILO:n mukaan velvollisuus työaikojen ylittämiseen voi täyttää pakkotyön määritelmään sisältyvän rangaistuksen uhan vaatimuksen. Palkan maksamatta jättäminen. Yhteydenpidon rajoittaminen. Työpaikalle sitominen, esim. asuminen työpaikan yhteydessä. Vapaa-ajan kontrollointi.
Ihmiskaupan indikaattoreita (jatkuu) uhrin erehdyttäminen työnteon luonteen, ehtojen tai olosuhteiden suhteen, työnormien selkeä alittaminen, pelko tekijää kohtaan, kuten väkivallan uhka, joka voi kohdistua paitsi uhriin itseensä myös hänen perheenjäseniinsä tai muihin omaisiinsa, uhrin läheinen suhde tekijään ja siitä johtuva riippuvainen tai alisteinen asema, velkaantumisesta johtuva heikko taloudellinen tilanne, joka voi matkakustannusten lisäksi johtua esimerkiksi palkan maksamatta jättämisestä tai huomattavan pienestä palkasta tai siitä, että työnantaja pidättää kohtuuttoman osuuden palkasta muun muassa asumis- ja ruokakuluihin,
Ihmiskaupan indikaattoreita (jatkuu) laittomasta maassa oleskelusta johtuva viranomaispelko ja maasta poistamisella uhkailu, uskonnollisista riiteistä ja niiden toteutumisesta johtuva pelko, psyykkinen tasapainottomuus, traumatisoituneisuus, päihderiippuvuus tai muusta syystä johtuva erityinen turvattomuus tai riippuvaisuus tekijästä, kuten kielitaidottomuus, turvaverkostojen puute, ulkomaalaisuus tai nuori ikä, vammaisuudesta johtuva puolustuskyvyttömyys, matkustus- tai muiden henkilökohtaisten asiakirjojen tai muun omaisuuden, kuten pankkikorttien ja niiden tunnuslukujen, haltuunotto, sekä muut liikkumisvapauden rajoitukset, joilla fyysisten esteiden lisäksi tarkoitetaan muutakin vapauden ja itsenäisen asioinnin kontrollointia, kuten ansioihin pääsyn rajoittamista tai ansioiden takaisinperintää, työpaikkaan sitomista asumisjärjestelyin tai työaikajärjestelyin niin, ettei selvää rajaa työja vapaa-ajan välillä ole, sekä työpaikan ulkopuolisten kontaktien luomisen, suomen/ruotsin kielen oppimisen, avun hakemisen (esimerkiksi ammattiliitoista) tai työpaikan vaihtamisen estämistä.
Turvaton tila, riippuvainen asema Turvaton tila haavoittuvainen asema viittaa usein henkilössä itsessään oleviin seikkoihin Riippuvainen asema vallan väärinkäyttö viittaa usein hyväksikäyttäjän ja uhrin väliseen suhteeseen
Riippuvainen asema Voi johtua mm. (HE 34/2004, s. 93): henkilön perhe-, sukulaisuus-, työ- vuokra- tai velkasuhteesta, huumausaineen riippuvuudesta huumausaineen toimittajasta, uhkailusta paljastaa viranomaisille ihmiskaupan kohteen tekemät rikokset tai hänen luvaton maassa oleskelunsa tai passin tai muun tärkeän asiakirjan luovuttamisesta rikoksentekijälle.
Turvaton tila Voi johtua mm. (HE 34/2004, s. 93-94): henkilön vaikeasta taloudellisesta tilanteesta, asunnottomuudesta, vakavasta sairaudesta, päihteiden käytöstä, nuoresta iästä tai pakolaisuudesta, henkilön aikaisemmasta prostituutiosta tai muusta syystä johtuvasta heikosta sosiaalisesta asemasta, psyykkiseen tilaan vaikuttaneesta seksuaalisesta tai muusta väkivallasta tai lähiomaisen sairaudesta tai päihteiden käytöstä. Ei muuta todellista ja hyväksyttävää vaihtoehtoa kuin alistua väärinkäyttöön.
Suostumuksen merkitys Ihmiskaupan kohteen asema esimerkiksi kohdemaassaan lienee yleensä sellainen, että hänen määräämisvaltansa on edelleen rajoittunut jonkin epäasiallisen keinon johdosta, todennäköisesti rajoittuneempikin kuin lähtömaassa (HE 34/2004, s. 100). Painostus- ja pakotuskeinoihin turvaudutaan usein vasta kohdemaassa. Esim. paritus voi muuttua ihmiskaupaksi. Pätevän suostumuksen on oltava vapaaehtoinen, etukäteen annettu ja riittävän täsmällinen (HE 34/2004, s. 99). Velkasuhteet sekä uhriin ja hänen omaisiinsa kohdistuva väkivallan uhka. Muut riippuvuutta aiheuttavat seikat, kuten laiton maassa oleskelu ja käännytysuhka, tai uhrin henkilökohtainen suhde tekijään. Muu psyykkinen painostaminen, uhkailu ja kontrollointi sekä uhrin kokema vaihtoehdottomuus. Uhrien valikoituminen : haavoittuvuus / turvaton tila.
Ihmiskaupan uhrin oikeudet: auttaminen Ihmiskaupan uhriksi määritellään henkilö, joka on: ilmeisesti avun tarpeessa ihmiskaupan kohteeksi joutumisen vuoksi tai erityisen avun tarpeessa ihmiskaupparikosta tutkittaessa (Kotouttamislaki 2 5 kohta). HUOM!!! Säännöksiä on sovellettu uhrilähtöisen harkinnan mukaisesti myös ihmiskaupan kaltaisten rikosten uhreihin. Tutkintapyyntö/rikosilmoitus, käynnissä oleva esitutkinta tai rikosprosessi eivät ole olleet välttämättömiä edellytyksiä auttamisjärjestelmään pääsemiselle.
Ihmiskaupan uhrin oikeudet: auttaminen Kotouttamislaki 3 Soveltamisala: Säännöksiä ihmiskaupan uhrien auttamisesta voidaan soveltaa henkilöön: 1) jolle on annettu ulkomaalaislain 52 b :ssä tarkoitettu harkinta-aika tai jolle on myönnetty ulkomaalaislain 52 a :n 1 momentissa tarkoitettu oleskelulupa; tai 2) jonka muutoin voidaan olosuhteiden perusteella arvioida olevan ihmiskaupan uhri tai erityisen avun tarpeessa ihmiskaupparikosta tutkittaessa.
Ihmiskaupan uhrin oikeudet: auttaminen Kotouttamislaki 25 a Auttamisen sisältö: Ihmiskaupan uhreille voidaan järjestää palveluja ja tukitoimia, joihin voi sisältyä oikeudellista ja muuta neuvontaa, kriisiapua, sosiaali- ja terveyspalveluja, tulkkipalveluja sekä muita tukipalveluja, majoitus tai asuminen, toimeentulotuki ja muu tarpeellinen huolenpito sekä turvallisen paluun tukeminen. Palveluja ja tukitoimia annettaessa tulee ottaa huomioon ihmiskaupan uhrin iästä, turvattomasta asemasta sekä fyysisestä ja psyykkisestä tilasta johtuvat erityistarpeet sekä ihmiskaupan uhrin että palveluja ja tukitoimia järjestävän henkilöstön turvallisuus. Kotouttamislaki 25 c Auttamisen vireille tulo: Esityksen vastaanottokeskukselle ihmiskaupan uhrille annettavista palveluista ja tukitoimista voi tehdä viranomainen, ihmiskaupan uhri itse taikka yksityinen tai julkinen palvelujen tuottaja. Palveluja ja tukitoimia ei kuitenkaan voida antaa vastoin henkilön tahtoa.
Ihmiskaupan uhrin oikeudet: auttaminen Tavoitteena voimaantuminen: Auttaminen ja suojeleminen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Uhrien lasten tai lapsiuhrien erityistarpeisiin vastaaminen, esim. lastensuojelutoimet. Oleskeluluvan hakeminen Suomeen tai turvallinen paluu. Ihmiskaupan uhrit tunnistettava myös turvapaikanhakijoiden joukossa: velvoite tunnistaa ja auttaa ulottuu kaikkiin Suomen alueella oleviin uhreihin.
Auttamisjärjestelmä 071 876 3170 (vastaanottokeskuksen johtaja antaa kirjallisesta tai suullisesta esityksestä valituskelpoisen hallintopäätöksen moniammatillisen arviointiryhmän tuella)
Ihmiskaupan uhreilla on erityisasema: harkinta-aika Ulkomaalaislaki 52 b Harkinta-aika ihmiskaupan uhrille: Ennen 52 a :n mukaisen oleskeluluvan myöntämistä ihmiskaupan uhrille voidaan antaa vähintään kolmenkymmenen päivän ja enintään kuuden kuukauden harkinta-aika. Harkinta-ajan kuluessa ihmiskaupan uhrin tulee päättää, tekeekö hän viranomaisten kanssa 52 a :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua yhteistyötä. Harkinta-aika voidaan keskeyttää, jos ihmiskaupan uhri on vapaaehtoisesti ja omasta aloitteestaan solminut uudelleen suhteet ihmiskaupasta epäiltyihin tai jos tämä on tarpeen 36 :n 1 momentissa mainituilla perusteilla.
Rikosprosessissa huomioon otettavaa Uhrit harvoin kontaktoivat viranomaisia itse ja kertovat joutuneensa nimenomaan ihmiskaupparikoksen uhriksi: tarvitaan tiedustelu- ja paljastavaa toimintaa. Asianomistajan kohteleminen: Auttamisjärjestelmään ohjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja turvauhka-arvion tekeminen ja päivittäminen tarvittaessa (pelko). Harkinta-ajan myöntäminen tarvittaessa. Luottamuksen rakentuminen vaatii aikaa ja turvallisen ympäristön. Kieli- ja kulttuurierot. Auktoriteettien kunnioitus. Ymmärtämättömyys Suomen lainsäädännöstä.
Jatkuu Esitutkinnassa otettava huomioon kaikki henkilöön kohdistuneet rikokset, esim. pahoinpitelyt, kiristys jne. Esitutkinnan pitkä kesto: ihmiskauppaa koskevat esitutkinnat priorisoitava varsinkin, jos asianomistaja(t) auttamisjärjestelmässä. Yhteistyö esitutkinnan aikana (esitutkintaviranomainen - syyttäjä). Korvausvaatimukset. Voivat muodostua huomattaviksi, jos työtä tehty päivittäin vailla palkkaa. Huomioon myös rikoshyödyn konfiskointi, liiketoimintakielto sekä oikeushenkilön rangaistusvastuu. Asianomistajan/todistajan suojelu ennen ja jälkeen oikeudenköynnin sekä sen jälkeen.
Löydämme, jos osaamme etsiä.
KANSALLISEN IHMISKAUPPARAPORTOIJAN TOIMISTO Käyntiosoite Mikonkatu 25 - Helsinki Postiosoite PL 26 00023 Valtioneuvosto Puhelin 071 878 8667 Faksi 071 878 8672 Asiakaspalvelu 071 878 8666 (arkisin klo 10-12) Kotisivut www.ofm.fi www.ihmiskauppa.fi Sähköpostiosoite venla.roth@ofm.fi
KIITOS JA OTA YHTEYTTÄ!