Kuva 1-5-3. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet (vasen kuva) sekä hiukkasten pitoisuuden kuukausikeskiarvot (oikea kuva) jaksolta kesä heinäkuu 21 Hannukaisen ja Rautuvaaran mittauspisteissä sekä Ilmatieteen laitoksen Pallaksen (=Sammaltunturi) tausta-asemalla (Ilmatieteen Taulukko 1-5-5. Hannukaisen ja Rautuvaaran mittauspisteissä 2.5. 8.8.21 ja Ilmatieteen laitoksen Pallaksen tausta-asemalla vuonna 27 havaitut arseenin ja metallien keskimääräiset ja suurimmat pitoisuudet (Ilmatieteen laitos 21). PM1 Hannukainen Rautuvaara Pallas Keskiarvo (ng/m³) Maksimiarvo (ng/m³) Keskiarvo (ng/m³) Maksimiarvo (ng/m³) Keskiarvo (ng/m³) Maksimiarvo (ng/ m³) Al 31 16 1 112 12 1 As,1,8,1,,1, Cd,1,1,2,1,3,1 Co,7,3,7,2,2,1 Cr,18,6,25,7,7,3 Cu,6 3,,7 2,1,3 1, Fe 39 1 51 1 19 88 Mn 1, 2,3 1,2 2,7,5 2,1 Ni,5 3,3,2,6,3 1,6 Pb,3 1,3,5 1,9,7 3,7 V,2 1,5,3 1,1, 2,2 Zn 1,7 6,3 1,5 5,9 1,9 9,3 17
1.5.3 Ilmalaskeuma humus ja sammalnäytteet Ilmalaskeumaa on hankealueella kartoitettu käyttämällä indikaattoreina humus- ja sammalnäytteitä (Pleurozium schreberi ja/tai Hylocomium splendens) (Pöyry Environment Oy 28b). Näytteet otettiin kesäkuun alussa viikoilla 23 ja 2 vuonna 28. 1 näytepistettä sijoitettiin Hannukaisen ja Rautuvaaran alueille ja 8 pistettä niiden ulkopuolelle, ensisijaisesti mahdollisten kuljetusreittien varsille (Kuva 1-5-). Jokaisesta näytepisteestä otettiin sekä humus- että sammalnäytteet. Näytteistä analysoitiin 27 alkuainetta ja humusnäytteistä niiden lisäksi myös ph-arvot. Koko selvitys on esitetty liitteenä (Liite 8). Hannukaisen ja Rautuvaaran alueiden humus- ja sammalnäytteiden tuloksia sekä liikenneväylien varrelta saatuja tuloksia verrattiin Ruotsin puolelta Sahavaara Tapuli -alueelta saatuihin tuloksiin. Sahavaara Tapuli -aluetta on käytetty vertailualueena, sillä kyseisellä seudulla ei ole ollut aiempaa teollista toimintaa niin kuin Hannukaisessa ja Rautuvaarassa. 1.5. Humus Sammalet ja humus ilmanlaadun bioindikaattoreina Maassa kasvavia sammaleita käytetään laajalti ilmalaskeuman raskasmetallipitoisuuksien määrittelyssä ja seurannassa. Sammaleilla on monia ominaisuuksia, joiden vuoksi ne sopivat ilmansaasteiden seurantaan. Sammaleilla ei esimerkiksi ole varsinaisia juuria ja ne ottavat ravinteensa sekä märästä että kuivasta laskeumasta. Metsähumusta hyödynnetään, kun tutkitaan ilman kautta pitkällä aikavälillä tapahtuvaa alkuaineiden kertymistä ekosysteemiin. Verrattuna muuhun elävään luontoon humuksen kyky sitoa metalleja on voimakas (Pöyry Environment Oy 28b). Hannukaisen ja Rautuvaaran alueilla on tausta-arvoihin verrattuna korkeammat kupari-, rauta-, nikkeli-, tina-, koboltti- ja arseenipitoisuudet (Cu, Fe, Ni, Sn, Co, As) (Taulukko 6). Vanhan rikastamon ympäristössä Rautuvaarassa kaikki pitoisuudet olivat kohonneita, lukuun ottamatta tinapitoisuutta. Kuparipitoisuus oli lähes kolminkertainen vertailuarvoihin nähden ja se viittaa Rautuvaaran aiempaan rikastustoimintaan, joka on vaikuttanut noin 3x suuruiselle alueelle rikastuslaitoksen ympäristöön (Kuva 1-5-5). Alue on pitkänomainen pohjois-etelä suunnassa, mikä vastaa vallitsevien tuulten suuntaa. Laurinojan ja Kuervaaran avolouhosten läheisyydessä on havaittavissa kohonneita rikki-, rauta-, tai kuparipitoisuuksia (S, Fe, Cu) (Kuva 1-5-5, Kuva 1-5-6, Kuva 1-5-7). Kuljetusreitin varrelta otetut näytteet osoittivat kaikkien muiden alkuaineiden kuin kadmiumin (Cd) pitoisuuksien olevan koholla. Mangaanin, raudan, kromin, magnesiumin, koboltin, sinkin, natriumin, molybdeenin ja kalsiumin (Mn, Fe, Cr, Mg, Co, Zn, Na, Mo, Ca) pitoisuudet ovat yli 5 % korkeampia kuin vertailuarvot (Taulukko 1-5-6). Tämä ryhmä on kuitenkin hyvin heterogeeninen eikä siinä ole havaittavissa minkäänlaista alueellista yhteneväisyyttä eri aineiden levinneisyysjakaumien välillä. 18
Hannukaisen rautakaivos - Humus ja sammalpisteet The Hannukainen Mine Project - Humus and moss sampling points Rikastushiekka-alue Tailings Management Facility () H317 Kaivokset Mining pits H316 1A Suojavyöhyke 1 km Buffer zone 1 km H315 H313 1A - VE väliin jäävä alue Difference between 1A - Alt H31 H31 1A, 1B, - VE väliin jäävä alue Difference between 1A, 1B, - Alt H312 H311 VE -alue Alt area H39 Kuljetushihna - VE Conveyor belt - Alt Purkuputki Muonionjokeen - VE Disharge pipeline to Muonio River - Alt 75 H38 H36 Tiet, johdot, putket ym. 1A, 1B, Roads, cables, pipelines etc. 1A, 1B, Aita VE 1A Fence Alt 1A H35 H3 H32/1 H37 H31/2 H32/2 Aita VE 1B, Fence Alt 1B, H33 Aita VE Fence Alt H31/1 H521 H52 H516 H519 H518 H515 H511 H512 H58 H59 H55 H5 H57 H513 H51 1B/ H56 H53 H52 1A, 1B, 79 1A H517 H51 H51 H9 1B,5 1 2 km 336 337 338 1B 1A 75 1B/ H6 H5 H 77 78 H3 H2 336 Kuva 1-5-. 338 H1,5 1 2 km 336 Humuksen ja sammalten näytealueet hankealueella (Pöyry Environment Oy 28b). 19
Taulukko 1-5-6. Kaikkien analysoitujen humusnäytteiden alkuainepitoisuuksien mediaaniarvot sijainnin mukaisesti ryhmiteltyinä (Pöyry Environment Oy 28b). Alkuaine Sahavaara ja Tapuli Taustapitoisuus Hannukainen ja Rautuvaara Liikennereitit n = 29 n = 1 Erotus (%) n = 8 Erotus (%) Al mg/kg 2 22 1 29 5 As mg/kg 1,3 1,7 31 1,85 2 B mg/kg 3 3 33 Ba mg/kg 11 91-17 12 9 Be* mg/kg,5,5,5 Ca mg/kg 32 32 85 52 Cd mg/kg,3,35 17,255-15 Co mg/kg,99 1, 1 1,75 77 Cr mg/kg 2,5 3,1 2,65 86 Cu mg/kg 6,3 17 17 8,5 35 Fe mg/kg 23 35 52 53 13 Hg mg/kg,2,19-21,27 13 K mg/kg 88 83-6 15 19 Mg mg/kg 56 58 995 78 Mn mg/kg 79 1 27 5 58 Mo mg/kg,27,2-11,15 5 Na mg/kg 5 66 22 86,5 6 Ni mg/kg 3,5 5 3,15 19 P mg/kg 11 91-17 155 1 Pb mg/kg 25 28 12 29 16 S mg/kg 15 15 18 2 Sb* mg/kg,1,1,1 Se mg/kg,,5 25,5 13 Sn mg/kg,,568 2,562 Ti mg/kg 18 15-17 185 3 V mg/kg,6 5,3 15 5,75 25 Zn mg/kg 31 37 19 5,5 76 *alle määritysrajan 15
Kuva 1-5-5. Humuksen kuparipitoisuuksien levinneisyysjakaumaa osoittava kartta (Pöyry Environment Oy 28b). Kuva 1-5-6. Humuksen rautapitoisuuksien levinneisyysjakaumaa osoittava kartta (Pöyry Environment Oy 28b). Kuva 1-5-7. Humuksen rikkipitoisuuksien levinneisyysjakaumaa osoittava kartta (Pöyry Environment Oy 28b). 151
1.5.5 Sammal Sammalnäytteet osoittavat viimeaikaisempia ilmalaskeumia kuin humusnäytteet. Tutkituilla alueilla ei ole ollut merkittävää teollista toimintaa sammalnäytteiden ottamisen aikana. Tausta-arvoihin verrattuna korkeimmat arvot Hannukaisen Rautuvaaran -alueella olivat rauta-, arseeni-, alumiini-, nikkeli-, lyijy-, koboltti-, kupari- ja vanadiinipitoisuuksissa (Fe, As, Al, Ni, Pb, Co, Cu ja V) (Taulukko 1-5-7). Sammalnäytteistä näkyy hiljattain tapahtunut pölyn leviäminen vanhalta Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta. Alueellinen korrelaatio Rautuvaaran altaan kanssa osoittaa, että vanhasta rikastushiekasta leviää pölyä, jonka rauta-, arseeni-, nikkeli- ja kupariarvot (Fe, As, Ni, Co ja Cu) ovat kohonneet (Kuva 1-5-8, Kuva 1-5-9) Liikenneväylän läheisyydestä otetuissa näytteissä oli kohonneita magnesium-, molybdeeni-, sinkki-, koboltti-, fosfori- ja kalsiumarvoja (Mg, Mo, Zn, Co, P ja Ca). Taulukko 1-5-7. Kaikkien analysoitujen sammalnäytteiden alkuainepitoisuuksien mediaaniarvot sijainnin mukaisesti ryhmiteltyinä (Pöyry Environment Oy 28b). Alkuaine Sahavaara ja Tapuli Hannukainen ja Rautuvaara Liikennereitit Taustapitoisuus n = 29 n = 1 Erotus (%) n = 8 Erotus (%) Al mg/kg 1 15 5 87-13 As mg/kg,6,9 5,6 B mg/kg,5,5,5 Ba mg/kg 1 16 1 16 1 Be* mg/kg,5,5,5 Ca mg/kg 25 29 16 325 3 Cd mg/kg,9,1 11,85-6 Co mg/kg,12,16 33,165 38 Cr mg/kg,53,63 19,62 17 Cu mg/kg 3 33 3 Fe mg/kg 11 19 73 11 Hg mg/kg,3,3,2-33 K mg/kg 7 5-65 29 Mg mg/kg 97 92-5 16 65 Mn mg/kg 6 5 17 55 2 Mo mg/kg,5,5,75 5 Na mg/kg 5 6 2 1,5-8 Ni mg/kg,88 1,3 8,76-1 P mg/kg 11 11 15 32 Pb mg/kg 1, 2 3 1,1-21 S mg/kg 65 73 12 755 16 Sb* mg/kg,1,1,1 Se* mg/kg,1,1,1 Sn* mg/kg,1,1,1 Ti mg/kg 9 1 11 9,5 6 V mg/kg,6,85 33,9-23 Zn mg/kg 27 27 39,5 6 *alle määritysajan 152
Kuva 1-5-8. Sammalen kuparipitoisuuksien levinneisyysjakaumaa osoittava kartta (Pöyry Environment Oy 28b). Kuva 1-5-9. Sammalen rautapitoisuuksien levinneisyysjakaumaa osoittava kartta (Pöyry Environment Oy 28b). 153
1.5.6 Jäkäläkartoitus ja kangasrouskujen (Lactarius Rufus) alkuainepitoisuudet Hankealueella suoritettiin männyn runkojäkälälajiston kartoitus 23. 25.8.211 yhteensä 2 seuranta-alalla (Lapin Vesitutkimus Oy 211). Jäkäläkartoituksen yhteydessä kymmeneltä alalta kerättiin kangasrouskunäytteet (Lactarius rufus), joista analysoitiin 26 alkuainetta, mukaan lukien elohopea ja uraani. Jäkäläkartoitus- ja sieninäytealojen sijainnit on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 1-5-12). Näytealojen valinnassa käytettiin hyväksi olemassa olevia metsäsammal- ja humusnäytepisteitä. Lisäksi otettiin huomioon lähialueen suojelualueet. Selvitys on esitetty kokonaisuudessaan liitteenä (Liite 7). Kuva 1-5-1. Jäkälistä sormipaisukarve (Hypogymnia physodes) on yleisesti hyvänä pidetty indikaattorilaji. Kuva 1-5-11. Kangasrousku (Lactarius Rufus) tässä tutkimuksessa indikaattorina käytetty sienilaji. 15 Jäkälät ottavat ravinteet ja veden suoraan ilmasta, sadevedestä tai runkovalunnasta. Tämä tekee niistä herkkiä ilman epäpuhtauksien vaikutuksille. Jäkälät ilmentävät ilman epäpuhtauksien vaikutuksia silmin havaittavina rakenteellisina tai kemiallisina muutoksina, jäkäläyhteisöjen lajikoostumuksen muutoksina tai jäkälälajien peittävyyksien muutoksina. Runkojäkälälajit eroavat toisistaan siinä, miten ne reagoivat ilman epäpuhtauksiin. Toiset ovat herkkiä ja katoavat kuormitetuilta alueilta ensimmäisinä, kun taas kestävämmät lajit saattavat vallata vapautunutta elintilaa. Eräät lajit, kuten seinäsuomujäkälä (Hypocenomyce scalaris), hyötyvät kuormituksesta. Sormipaisukarve (Hypogymnia physodes) (Kuva 15-1) on erityisen hyvä ilman epäpuhtauksien indikaattori, sillä se kestää hyvin suuriakin saastepitoisuuksia ja heijastaa saasteiden vaikutuksia näkyvillä rakenteellisilla muutoksilla. Ns. IAP-indeksi (Index of Atmospheric Purity, ilmanpuhtausindeksi) huomioi eri jäkälälajien herkkyydet ilman epäpuhtauksille. Korkea indeksiarvo kertoo runsaasta jäkälälajistosta ja siten hyvästä ilmanlaadusta. Matala indeksiarvo osoittaa lajistoltaan köyhtynyttä havaintoalaa (>3=jäkälälajisto vastaa taustaalueiden lajistoa <,5=jäkäläautio tai lähes jäkäläautio). Kullekin tutkimuspuulle ja -alalle laskettava jäkälälajien määrä kertoo myös ilmanlaadun vaikutuksista. Puhtailla tausta-alueilla havaitaan yleensä enemmän jäkälälajeja kuin kuormitetuilla alueilla (-1=erittäin selvästi köyhtynyt -5=köyhtynyt 8=normaali jäkälälajisto). Ilmanlaadun vaikutuksia jäkäliin voidaan kuvata myös vaurioluokituksen avulla. Vaurioastetta kuvataan viisiasteisella luokituksella (I=normaali V=kuollut tai puuttuu). Metsäsieniä ei jäkälien tavoin käytetä varsinaisina bioindikaattoreina, vaan sienien alkuainepitoisuuksia tutkitaan, koska kiinnostuksen kohteena on niiden käytettävyys ihmisravintona. Rouskut, esimerkiksi kangasrouskut (Kuva 1-5-11), ovat yksi kerätyimpiä ruokasieniämme. Kasvukauden aikana ruokasieniin kertyy ympäristömyrkkyjä maaperästä, vedestä ja ilmansaasteista. Kadmium kerääntyy sieniin muita raskasmetalleja tehokkaammin. Kadmiumia pääsee ympäristöön mm. kaivostoiminnan ja energiantuotannon kautta.
Hannukaisen rautakaivos - Jäkäläkartoitus The Hannukainen Mine Project - Lichen survey 336 337 338 Rikastushiekka-alue Tailings Management Facility () 751 Kaivokset Mining pits Suojavyöhyke 1 km Buffer zone 1 km 1A - VE väliin jäävä alue Difference between 1A - Alt 1A, 1B, - VE väliin jäävä alue Difference between 1A, 1B, - Alt VE -alue Alt area Kuljetushihna - VE Conveyor belt - Alt Purkuputki Muonionjokeen - VE Disharge pipeline to Muonio River - Alt 1A Tiet, johdot, putket ym. 1A, 1B, Roads, cables, pipelines etc. 1A, 1B, Aita VE 1A Fence Alt 1A Aita VE 1B, Fence Alt 1B, 75 Aita VE Fence Alt 1A 1B/ 1B 1A, 1B, 79 1B 78 77 Jäkäläkartoitus - Lichen survey Jäkäläkartoitus Lichen survey 337 338 Jäkäläkartoitus, sienet Lichen survey and mushrooms Kuva 1-5-12. Jäkäläkartoitus- ja sieninäytealojen sijainti hankealueella. 155
1.5.7 Jäkäläkartoitus Ilmanpuhtausindeksi (IAP-indeksi) osoittaa alueen jäkälissä tapahtuneen lieviä muutoksia. Indeksiarvot eri näytealoilla vaihtelivat välillä köyhtynyt lievästi muuttunut (Taulukko 1-5- 8). Vain Niesaselän luonnonsuojelualueen näytepisteessä IAPindeksin arvo oli puhtaan tausta-arvon tasolla. Runkojäkälälajit olivat kaikissa näytepisteissä varsin samanlaisia. Lajien lukumäärä näytealaa kohden oli hieman köyhtynyt, ja puukohtainen lajien lukumäärä oli köyhtynyt (Taulukko 1-5-8). Sekä sormipaisukarpeen että yleinen runkojäkälien vaurioaste vaihteli normaalista (I) selvään vaurioon (III). Molempien mediaani oli lievä vaurio (II). Vaurioaste kertoo ilman epäpuhtauksien vaikutuksesta. Rautuvaaran alueen tulokset eroavat muun alueen tuloksista. Rautuvaaran läheisyydessä IAP-indeksi oli alhaisempi kuin muualla. Rautuvaaran läheisyydestä tavattiin myös saasteesta hyötyvää seinäsuomujäkälää (Hypocenomyce scalaris). 1.5.7.1 Sienikartoitus Kangasrousku Tutkimusalueen kangasrouskunäytteiden (Lactarius rufus) korkeimmat kaliumpitoisuudet olivat keskimäärin 3 22 mg/ kg kuivapainoa. Korkean kaliumpitoisuuden lisäksi sienissä oli myös runsaasti fosforia (7 3 mg/kg kuivapainoa), rikkiä (225 mg/kg kuivapainoa) ja magnesiumia (88 mg/kg kuivapainoa). Sienien uraanipitoisuus oli alle analyysin määritysrajan (<,5 mg/kg kuivapainoa). Elohopeapitoisuus ylitti määritysrajan yhdellä näytealueella (määritysraja <, kuivapainoa, näytteessä,8 mg/kg). Kolmessa näytteessä kadmiumin enimmäismäärä ylittyi (,5 mg/kg märkäpainoa) (EY 66/21). Näytteiden kadmiumpitoisuudet vaihtelivat välillä,52,67 mg/kg märkäpainoa. Nämä nimenomaiset näytealueet sijaitsevat Hannukaisen ympäristössä, Kuervaaran etelärinteessä Ylläksen tien välittömässä läheisyydessä sekä liikenneväylän varrella Karhakkavaaran ja Ristimellanvaaran välissä. Taulukko 1-5-8. Männyn runkojäkälien IAP-indeksi, keskimääräinen lajilukumäärä näytepistettä ja puuta kohti sekä sormipaisukarpeen ja yleinen vaurioluokitus (mediaani) koko tutkimusalueella (Lapin Vesitutkimus Oy 211). Muuttuja Keskiarvo Minimi Maksimi Ilmanpuhtausindeksi (IAP) 2,2 1,1 3,2 Lajien lukumäärä/näytepiste 6,1 5, 8, Lajien lukumäärä/puu 5,1 3,8 6,2 Sormipaisukarpeen vaurioluokitus II I III Yleinen vaurioluokitus II I III 156
1.6 Melu ja tärinä 1.6.1 Melu Tällä hetkellä hankealueella ei ole melulähteitä. Alueella vallitseva ympäristömelu on tieliikenteen aiheuttamaa. Lainsäädäntö ja ohjeistukset Suomessa melua koskeva lainsäädäntö perustuu ympäristönsuojelulakiin ja valtioneuvoston päätökseen (993/1992) melutason ohjearvoista (Taulukko 1). Yleinen päiväajan ohjearvo ulkona on L Aeq =55 db(a) ja vastaavasti yöajan ohjearvo on 5 db(a). Nykytilaselvitykset ja lähdemateriaali Hankealueella vallitsevan melutason (taustamelun) määrittämiseksi on tehty melumallinnus: Pajala-Kolari hankkeen taustameluarviointi (Pöyry Energy Oy 28) (Liite 9). Pöyry Energyn tekemä meluarviointi jakaantui kahteen osaan: 1. Hannukaisen ja Rautuvaaran alueet, 2. Kolarin eteläpuoleiset ja välittömästi Tornion pohjoispuolella sijaitsevat alueet (Kuva 1-6-1). Hankealueella vallitseva melutaso (taustamelu) on mallinnettu myös hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehdyssä meluselvityksessä: Hannukaisen rautakaivoshanke Ympäristövaikutusten arviointi, melun leviämismalli (Ramboll Finland Oy 212). Tässä selvityksessä taustamelu on mallinnettu ainoastaan Hannukaisen ja Rautuvaaran alueille. Pöyry Energyn tekemä taustameluarviointi ei perustu ajanmukaiseen tietoon Hannukaisen ja Rautuvaaran alueiden liikenteestä. Myös Pöyryn käyttämät asetukset mallinnuksessa eroavat hieman Hannukaisen ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) käytetystä (Ramboll Finland Oy 212). Ramboll on arvioinut Hannukaisen ja Rautuvaaran nykyiset meluolosuhteet käyttämällä päivitettyjä liikennetiheystietoja. Näin on saatu vertailukelpoiset tiedot myös arvioinnissa käytettyyn melumallinnukseen. Sen sijaan Rambollin tekemässä meluselvityksessä ei ole arvioitu nykyistä tie- ja rautatieliikenteen aiheuttamaa melua Tornion ja Kolarin välisellä osuudella, joka taas on huomioitu Pöyryn tekemässä arvioinnissa. Näistä syistä tässä melun nykytilakuvauksessa esitetään molempien melumallinnuksien tuloksia. 157