Ilmalaskeuma humus ja sammalnäytteet Humus

Samankaltaiset tiedostot
TURUN SEUDUN. ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina

Kokkolan ja Pietarsaaren seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus 2013

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

17VV VV 01021

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTIEN. alueen ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuosina 2004 ja 2005

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

Hannukaisen rautakaivos - Corine maankäyttöluokat The Hannukainen Mine Project - Corine 2006 land cover

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Kuva Pohjavesialueet Hannukaisen alueella.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

Tutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :

BIOINDIKAATTORITUTKIMUS 16X GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Hannukaisen rautakaivos - Kulttuuriympäristö- ja maisemakohteet The Hannukainen Mine Project - Cultural environment and scenery objects

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb

MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TERRAFAMEN ALUEEN BIOINDIKAATTORITUTKIMUS VUOSINA 2012 JA 2016

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi

SEINÄJOEN SEUDUN JA ETELÄ-POHJANMAAN BIOINDIKAATTORITUTKIMUS 2017

Kalkitusaineiden tuoteselosteohje

Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat Ruokasenkatu 2

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka

. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

Talvivaara Sotkamo Oy

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

TALVIVAARA SOTKAMO OY BIOLOGINEN TARKKAILU MAA-ALUEILLA. Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa V Biologinen tarkkailu maa-alueilla

Seinäjoen seudun bioindikaattoritutkimus 2012

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Analyysi Menetelmä Yksikkö Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

Hannukaisen rautakaivos - Matkailu The Hannukainen Mine Project - Tourism

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA Terrafame Oy. Raportti 22.4.

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000

Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

Kilpilahden teollisuusalueen ympäristön ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2014

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Tutkimuskohteen sijainti Kalvola, Leteensuo Kartan mittakaava 1:

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu marraskuu 2014

FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Määräys STUK SY/1/ (34)

HANNUKAINEN MINING OY. Uraani YVA:ssa ja luvassa

Kuva 1. Liikenteen PM10-päästöt (kg/v/m) ja keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät vuonna 2005.

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Tutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus

heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Turun seudun jäkäläkartoitus Jukka Limo

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

TERRAFAME OY NUASJÄRVEN PURKUPUTKEN VAIKU- TUSTARKKAILU, SEDIMENTIN LAATU

Transkriptio:

Kuva 1-5-3. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet (vasen kuva) sekä hiukkasten pitoisuuden kuukausikeskiarvot (oikea kuva) jaksolta kesä heinäkuu 21 Hannukaisen ja Rautuvaaran mittauspisteissä sekä Ilmatieteen laitoksen Pallaksen (=Sammaltunturi) tausta-asemalla (Ilmatieteen Taulukko 1-5-5. Hannukaisen ja Rautuvaaran mittauspisteissä 2.5. 8.8.21 ja Ilmatieteen laitoksen Pallaksen tausta-asemalla vuonna 27 havaitut arseenin ja metallien keskimääräiset ja suurimmat pitoisuudet (Ilmatieteen laitos 21). PM1 Hannukainen Rautuvaara Pallas Keskiarvo (ng/m³) Maksimiarvo (ng/m³) Keskiarvo (ng/m³) Maksimiarvo (ng/m³) Keskiarvo (ng/m³) Maksimiarvo (ng/ m³) Al 31 16 1 112 12 1 As,1,8,1,,1, Cd,1,1,2,1,3,1 Co,7,3,7,2,2,1 Cr,18,6,25,7,7,3 Cu,6 3,,7 2,1,3 1, Fe 39 1 51 1 19 88 Mn 1, 2,3 1,2 2,7,5 2,1 Ni,5 3,3,2,6,3 1,6 Pb,3 1,3,5 1,9,7 3,7 V,2 1,5,3 1,1, 2,2 Zn 1,7 6,3 1,5 5,9 1,9 9,3 17

1.5.3 Ilmalaskeuma humus ja sammalnäytteet Ilmalaskeumaa on hankealueella kartoitettu käyttämällä indikaattoreina humus- ja sammalnäytteitä (Pleurozium schreberi ja/tai Hylocomium splendens) (Pöyry Environment Oy 28b). Näytteet otettiin kesäkuun alussa viikoilla 23 ja 2 vuonna 28. 1 näytepistettä sijoitettiin Hannukaisen ja Rautuvaaran alueille ja 8 pistettä niiden ulkopuolelle, ensisijaisesti mahdollisten kuljetusreittien varsille (Kuva 1-5-). Jokaisesta näytepisteestä otettiin sekä humus- että sammalnäytteet. Näytteistä analysoitiin 27 alkuainetta ja humusnäytteistä niiden lisäksi myös ph-arvot. Koko selvitys on esitetty liitteenä (Liite 8). Hannukaisen ja Rautuvaaran alueiden humus- ja sammalnäytteiden tuloksia sekä liikenneväylien varrelta saatuja tuloksia verrattiin Ruotsin puolelta Sahavaara Tapuli -alueelta saatuihin tuloksiin. Sahavaara Tapuli -aluetta on käytetty vertailualueena, sillä kyseisellä seudulla ei ole ollut aiempaa teollista toimintaa niin kuin Hannukaisessa ja Rautuvaarassa. 1.5. Humus Sammalet ja humus ilmanlaadun bioindikaattoreina Maassa kasvavia sammaleita käytetään laajalti ilmalaskeuman raskasmetallipitoisuuksien määrittelyssä ja seurannassa. Sammaleilla on monia ominaisuuksia, joiden vuoksi ne sopivat ilmansaasteiden seurantaan. Sammaleilla ei esimerkiksi ole varsinaisia juuria ja ne ottavat ravinteensa sekä märästä että kuivasta laskeumasta. Metsähumusta hyödynnetään, kun tutkitaan ilman kautta pitkällä aikavälillä tapahtuvaa alkuaineiden kertymistä ekosysteemiin. Verrattuna muuhun elävään luontoon humuksen kyky sitoa metalleja on voimakas (Pöyry Environment Oy 28b). Hannukaisen ja Rautuvaaran alueilla on tausta-arvoihin verrattuna korkeammat kupari-, rauta-, nikkeli-, tina-, koboltti- ja arseenipitoisuudet (Cu, Fe, Ni, Sn, Co, As) (Taulukko 6). Vanhan rikastamon ympäristössä Rautuvaarassa kaikki pitoisuudet olivat kohonneita, lukuun ottamatta tinapitoisuutta. Kuparipitoisuus oli lähes kolminkertainen vertailuarvoihin nähden ja se viittaa Rautuvaaran aiempaan rikastustoimintaan, joka on vaikuttanut noin 3x suuruiselle alueelle rikastuslaitoksen ympäristöön (Kuva 1-5-5). Alue on pitkänomainen pohjois-etelä suunnassa, mikä vastaa vallitsevien tuulten suuntaa. Laurinojan ja Kuervaaran avolouhosten läheisyydessä on havaittavissa kohonneita rikki-, rauta-, tai kuparipitoisuuksia (S, Fe, Cu) (Kuva 1-5-5, Kuva 1-5-6, Kuva 1-5-7). Kuljetusreitin varrelta otetut näytteet osoittivat kaikkien muiden alkuaineiden kuin kadmiumin (Cd) pitoisuuksien olevan koholla. Mangaanin, raudan, kromin, magnesiumin, koboltin, sinkin, natriumin, molybdeenin ja kalsiumin (Mn, Fe, Cr, Mg, Co, Zn, Na, Mo, Ca) pitoisuudet ovat yli 5 % korkeampia kuin vertailuarvot (Taulukko 1-5-6). Tämä ryhmä on kuitenkin hyvin heterogeeninen eikä siinä ole havaittavissa minkäänlaista alueellista yhteneväisyyttä eri aineiden levinneisyysjakaumien välillä. 18

Hannukaisen rautakaivos - Humus ja sammalpisteet The Hannukainen Mine Project - Humus and moss sampling points Rikastushiekka-alue Tailings Management Facility () H317 Kaivokset Mining pits H316 1A Suojavyöhyke 1 km Buffer zone 1 km H315 H313 1A - VE väliin jäävä alue Difference between 1A - Alt H31 H31 1A, 1B, - VE väliin jäävä alue Difference between 1A, 1B, - Alt H312 H311 VE -alue Alt area H39 Kuljetushihna - VE Conveyor belt - Alt Purkuputki Muonionjokeen - VE Disharge pipeline to Muonio River - Alt 75 H38 H36 Tiet, johdot, putket ym. 1A, 1B, Roads, cables, pipelines etc. 1A, 1B, Aita VE 1A Fence Alt 1A H35 H3 H32/1 H37 H31/2 H32/2 Aita VE 1B, Fence Alt 1B, H33 Aita VE Fence Alt H31/1 H521 H52 H516 H519 H518 H515 H511 H512 H58 H59 H55 H5 H57 H513 H51 1B/ H56 H53 H52 1A, 1B, 79 1A H517 H51 H51 H9 1B,5 1 2 km 336 337 338 1B 1A 75 1B/ H6 H5 H 77 78 H3 H2 336 Kuva 1-5-. 338 H1,5 1 2 km 336 Humuksen ja sammalten näytealueet hankealueella (Pöyry Environment Oy 28b). 19

Taulukko 1-5-6. Kaikkien analysoitujen humusnäytteiden alkuainepitoisuuksien mediaaniarvot sijainnin mukaisesti ryhmiteltyinä (Pöyry Environment Oy 28b). Alkuaine Sahavaara ja Tapuli Taustapitoisuus Hannukainen ja Rautuvaara Liikennereitit n = 29 n = 1 Erotus (%) n = 8 Erotus (%) Al mg/kg 2 22 1 29 5 As mg/kg 1,3 1,7 31 1,85 2 B mg/kg 3 3 33 Ba mg/kg 11 91-17 12 9 Be* mg/kg,5,5,5 Ca mg/kg 32 32 85 52 Cd mg/kg,3,35 17,255-15 Co mg/kg,99 1, 1 1,75 77 Cr mg/kg 2,5 3,1 2,65 86 Cu mg/kg 6,3 17 17 8,5 35 Fe mg/kg 23 35 52 53 13 Hg mg/kg,2,19-21,27 13 K mg/kg 88 83-6 15 19 Mg mg/kg 56 58 995 78 Mn mg/kg 79 1 27 5 58 Mo mg/kg,27,2-11,15 5 Na mg/kg 5 66 22 86,5 6 Ni mg/kg 3,5 5 3,15 19 P mg/kg 11 91-17 155 1 Pb mg/kg 25 28 12 29 16 S mg/kg 15 15 18 2 Sb* mg/kg,1,1,1 Se mg/kg,,5 25,5 13 Sn mg/kg,,568 2,562 Ti mg/kg 18 15-17 185 3 V mg/kg,6 5,3 15 5,75 25 Zn mg/kg 31 37 19 5,5 76 *alle määritysrajan 15

Kuva 1-5-5. Humuksen kuparipitoisuuksien levinneisyysjakaumaa osoittava kartta (Pöyry Environment Oy 28b). Kuva 1-5-6. Humuksen rautapitoisuuksien levinneisyysjakaumaa osoittava kartta (Pöyry Environment Oy 28b). Kuva 1-5-7. Humuksen rikkipitoisuuksien levinneisyysjakaumaa osoittava kartta (Pöyry Environment Oy 28b). 151

1.5.5 Sammal Sammalnäytteet osoittavat viimeaikaisempia ilmalaskeumia kuin humusnäytteet. Tutkituilla alueilla ei ole ollut merkittävää teollista toimintaa sammalnäytteiden ottamisen aikana. Tausta-arvoihin verrattuna korkeimmat arvot Hannukaisen Rautuvaaran -alueella olivat rauta-, arseeni-, alumiini-, nikkeli-, lyijy-, koboltti-, kupari- ja vanadiinipitoisuuksissa (Fe, As, Al, Ni, Pb, Co, Cu ja V) (Taulukko 1-5-7). Sammalnäytteistä näkyy hiljattain tapahtunut pölyn leviäminen vanhalta Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta. Alueellinen korrelaatio Rautuvaaran altaan kanssa osoittaa, että vanhasta rikastushiekasta leviää pölyä, jonka rauta-, arseeni-, nikkeli- ja kupariarvot (Fe, As, Ni, Co ja Cu) ovat kohonneet (Kuva 1-5-8, Kuva 1-5-9) Liikenneväylän läheisyydestä otetuissa näytteissä oli kohonneita magnesium-, molybdeeni-, sinkki-, koboltti-, fosfori- ja kalsiumarvoja (Mg, Mo, Zn, Co, P ja Ca). Taulukko 1-5-7. Kaikkien analysoitujen sammalnäytteiden alkuainepitoisuuksien mediaaniarvot sijainnin mukaisesti ryhmiteltyinä (Pöyry Environment Oy 28b). Alkuaine Sahavaara ja Tapuli Hannukainen ja Rautuvaara Liikennereitit Taustapitoisuus n = 29 n = 1 Erotus (%) n = 8 Erotus (%) Al mg/kg 1 15 5 87-13 As mg/kg,6,9 5,6 B mg/kg,5,5,5 Ba mg/kg 1 16 1 16 1 Be* mg/kg,5,5,5 Ca mg/kg 25 29 16 325 3 Cd mg/kg,9,1 11,85-6 Co mg/kg,12,16 33,165 38 Cr mg/kg,53,63 19,62 17 Cu mg/kg 3 33 3 Fe mg/kg 11 19 73 11 Hg mg/kg,3,3,2-33 K mg/kg 7 5-65 29 Mg mg/kg 97 92-5 16 65 Mn mg/kg 6 5 17 55 2 Mo mg/kg,5,5,75 5 Na mg/kg 5 6 2 1,5-8 Ni mg/kg,88 1,3 8,76-1 P mg/kg 11 11 15 32 Pb mg/kg 1, 2 3 1,1-21 S mg/kg 65 73 12 755 16 Sb* mg/kg,1,1,1 Se* mg/kg,1,1,1 Sn* mg/kg,1,1,1 Ti mg/kg 9 1 11 9,5 6 V mg/kg,6,85 33,9-23 Zn mg/kg 27 27 39,5 6 *alle määritysajan 152

Kuva 1-5-8. Sammalen kuparipitoisuuksien levinneisyysjakaumaa osoittava kartta (Pöyry Environment Oy 28b). Kuva 1-5-9. Sammalen rautapitoisuuksien levinneisyysjakaumaa osoittava kartta (Pöyry Environment Oy 28b). 153

1.5.6 Jäkäläkartoitus ja kangasrouskujen (Lactarius Rufus) alkuainepitoisuudet Hankealueella suoritettiin männyn runkojäkälälajiston kartoitus 23. 25.8.211 yhteensä 2 seuranta-alalla (Lapin Vesitutkimus Oy 211). Jäkäläkartoituksen yhteydessä kymmeneltä alalta kerättiin kangasrouskunäytteet (Lactarius rufus), joista analysoitiin 26 alkuainetta, mukaan lukien elohopea ja uraani. Jäkäläkartoitus- ja sieninäytealojen sijainnit on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 1-5-12). Näytealojen valinnassa käytettiin hyväksi olemassa olevia metsäsammal- ja humusnäytepisteitä. Lisäksi otettiin huomioon lähialueen suojelualueet. Selvitys on esitetty kokonaisuudessaan liitteenä (Liite 7). Kuva 1-5-1. Jäkälistä sormipaisukarve (Hypogymnia physodes) on yleisesti hyvänä pidetty indikaattorilaji. Kuva 1-5-11. Kangasrousku (Lactarius Rufus) tässä tutkimuksessa indikaattorina käytetty sienilaji. 15 Jäkälät ottavat ravinteet ja veden suoraan ilmasta, sadevedestä tai runkovalunnasta. Tämä tekee niistä herkkiä ilman epäpuhtauksien vaikutuksille. Jäkälät ilmentävät ilman epäpuhtauksien vaikutuksia silmin havaittavina rakenteellisina tai kemiallisina muutoksina, jäkäläyhteisöjen lajikoostumuksen muutoksina tai jäkälälajien peittävyyksien muutoksina. Runkojäkälälajit eroavat toisistaan siinä, miten ne reagoivat ilman epäpuhtauksiin. Toiset ovat herkkiä ja katoavat kuormitetuilta alueilta ensimmäisinä, kun taas kestävämmät lajit saattavat vallata vapautunutta elintilaa. Eräät lajit, kuten seinäsuomujäkälä (Hypocenomyce scalaris), hyötyvät kuormituksesta. Sormipaisukarve (Hypogymnia physodes) (Kuva 15-1) on erityisen hyvä ilman epäpuhtauksien indikaattori, sillä se kestää hyvin suuriakin saastepitoisuuksia ja heijastaa saasteiden vaikutuksia näkyvillä rakenteellisilla muutoksilla. Ns. IAP-indeksi (Index of Atmospheric Purity, ilmanpuhtausindeksi) huomioi eri jäkälälajien herkkyydet ilman epäpuhtauksille. Korkea indeksiarvo kertoo runsaasta jäkälälajistosta ja siten hyvästä ilmanlaadusta. Matala indeksiarvo osoittaa lajistoltaan köyhtynyttä havaintoalaa (>3=jäkälälajisto vastaa taustaalueiden lajistoa <,5=jäkäläautio tai lähes jäkäläautio). Kullekin tutkimuspuulle ja -alalle laskettava jäkälälajien määrä kertoo myös ilmanlaadun vaikutuksista. Puhtailla tausta-alueilla havaitaan yleensä enemmän jäkälälajeja kuin kuormitetuilla alueilla (-1=erittäin selvästi köyhtynyt -5=köyhtynyt 8=normaali jäkälälajisto). Ilmanlaadun vaikutuksia jäkäliin voidaan kuvata myös vaurioluokituksen avulla. Vaurioastetta kuvataan viisiasteisella luokituksella (I=normaali V=kuollut tai puuttuu). Metsäsieniä ei jäkälien tavoin käytetä varsinaisina bioindikaattoreina, vaan sienien alkuainepitoisuuksia tutkitaan, koska kiinnostuksen kohteena on niiden käytettävyys ihmisravintona. Rouskut, esimerkiksi kangasrouskut (Kuva 1-5-11), ovat yksi kerätyimpiä ruokasieniämme. Kasvukauden aikana ruokasieniin kertyy ympäristömyrkkyjä maaperästä, vedestä ja ilmansaasteista. Kadmium kerääntyy sieniin muita raskasmetalleja tehokkaammin. Kadmiumia pääsee ympäristöön mm. kaivostoiminnan ja energiantuotannon kautta.

Hannukaisen rautakaivos - Jäkäläkartoitus The Hannukainen Mine Project - Lichen survey 336 337 338 Rikastushiekka-alue Tailings Management Facility () 751 Kaivokset Mining pits Suojavyöhyke 1 km Buffer zone 1 km 1A - VE väliin jäävä alue Difference between 1A - Alt 1A, 1B, - VE väliin jäävä alue Difference between 1A, 1B, - Alt VE -alue Alt area Kuljetushihna - VE Conveyor belt - Alt Purkuputki Muonionjokeen - VE Disharge pipeline to Muonio River - Alt 1A Tiet, johdot, putket ym. 1A, 1B, Roads, cables, pipelines etc. 1A, 1B, Aita VE 1A Fence Alt 1A Aita VE 1B, Fence Alt 1B, 75 Aita VE Fence Alt 1A 1B/ 1B 1A, 1B, 79 1B 78 77 Jäkäläkartoitus - Lichen survey Jäkäläkartoitus Lichen survey 337 338 Jäkäläkartoitus, sienet Lichen survey and mushrooms Kuva 1-5-12. Jäkäläkartoitus- ja sieninäytealojen sijainti hankealueella. 155

1.5.7 Jäkäläkartoitus Ilmanpuhtausindeksi (IAP-indeksi) osoittaa alueen jäkälissä tapahtuneen lieviä muutoksia. Indeksiarvot eri näytealoilla vaihtelivat välillä köyhtynyt lievästi muuttunut (Taulukko 1-5- 8). Vain Niesaselän luonnonsuojelualueen näytepisteessä IAPindeksin arvo oli puhtaan tausta-arvon tasolla. Runkojäkälälajit olivat kaikissa näytepisteissä varsin samanlaisia. Lajien lukumäärä näytealaa kohden oli hieman köyhtynyt, ja puukohtainen lajien lukumäärä oli köyhtynyt (Taulukko 1-5-8). Sekä sormipaisukarpeen että yleinen runkojäkälien vaurioaste vaihteli normaalista (I) selvään vaurioon (III). Molempien mediaani oli lievä vaurio (II). Vaurioaste kertoo ilman epäpuhtauksien vaikutuksesta. Rautuvaaran alueen tulokset eroavat muun alueen tuloksista. Rautuvaaran läheisyydessä IAP-indeksi oli alhaisempi kuin muualla. Rautuvaaran läheisyydestä tavattiin myös saasteesta hyötyvää seinäsuomujäkälää (Hypocenomyce scalaris). 1.5.7.1 Sienikartoitus Kangasrousku Tutkimusalueen kangasrouskunäytteiden (Lactarius rufus) korkeimmat kaliumpitoisuudet olivat keskimäärin 3 22 mg/ kg kuivapainoa. Korkean kaliumpitoisuuden lisäksi sienissä oli myös runsaasti fosforia (7 3 mg/kg kuivapainoa), rikkiä (225 mg/kg kuivapainoa) ja magnesiumia (88 mg/kg kuivapainoa). Sienien uraanipitoisuus oli alle analyysin määritysrajan (<,5 mg/kg kuivapainoa). Elohopeapitoisuus ylitti määritysrajan yhdellä näytealueella (määritysraja <, kuivapainoa, näytteessä,8 mg/kg). Kolmessa näytteessä kadmiumin enimmäismäärä ylittyi (,5 mg/kg märkäpainoa) (EY 66/21). Näytteiden kadmiumpitoisuudet vaihtelivat välillä,52,67 mg/kg märkäpainoa. Nämä nimenomaiset näytealueet sijaitsevat Hannukaisen ympäristössä, Kuervaaran etelärinteessä Ylläksen tien välittömässä läheisyydessä sekä liikenneväylän varrella Karhakkavaaran ja Ristimellanvaaran välissä. Taulukko 1-5-8. Männyn runkojäkälien IAP-indeksi, keskimääräinen lajilukumäärä näytepistettä ja puuta kohti sekä sormipaisukarpeen ja yleinen vaurioluokitus (mediaani) koko tutkimusalueella (Lapin Vesitutkimus Oy 211). Muuttuja Keskiarvo Minimi Maksimi Ilmanpuhtausindeksi (IAP) 2,2 1,1 3,2 Lajien lukumäärä/näytepiste 6,1 5, 8, Lajien lukumäärä/puu 5,1 3,8 6,2 Sormipaisukarpeen vaurioluokitus II I III Yleinen vaurioluokitus II I III 156

1.6 Melu ja tärinä 1.6.1 Melu Tällä hetkellä hankealueella ei ole melulähteitä. Alueella vallitseva ympäristömelu on tieliikenteen aiheuttamaa. Lainsäädäntö ja ohjeistukset Suomessa melua koskeva lainsäädäntö perustuu ympäristönsuojelulakiin ja valtioneuvoston päätökseen (993/1992) melutason ohjearvoista (Taulukko 1). Yleinen päiväajan ohjearvo ulkona on L Aeq =55 db(a) ja vastaavasti yöajan ohjearvo on 5 db(a). Nykytilaselvitykset ja lähdemateriaali Hankealueella vallitsevan melutason (taustamelun) määrittämiseksi on tehty melumallinnus: Pajala-Kolari hankkeen taustameluarviointi (Pöyry Energy Oy 28) (Liite 9). Pöyry Energyn tekemä meluarviointi jakaantui kahteen osaan: 1. Hannukaisen ja Rautuvaaran alueet, 2. Kolarin eteläpuoleiset ja välittömästi Tornion pohjoispuolella sijaitsevat alueet (Kuva 1-6-1). Hankealueella vallitseva melutaso (taustamelu) on mallinnettu myös hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehdyssä meluselvityksessä: Hannukaisen rautakaivoshanke Ympäristövaikutusten arviointi, melun leviämismalli (Ramboll Finland Oy 212). Tässä selvityksessä taustamelu on mallinnettu ainoastaan Hannukaisen ja Rautuvaaran alueille. Pöyry Energyn tekemä taustameluarviointi ei perustu ajanmukaiseen tietoon Hannukaisen ja Rautuvaaran alueiden liikenteestä. Myös Pöyryn käyttämät asetukset mallinnuksessa eroavat hieman Hannukaisen ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) käytetystä (Ramboll Finland Oy 212). Ramboll on arvioinut Hannukaisen ja Rautuvaaran nykyiset meluolosuhteet käyttämällä päivitettyjä liikennetiheystietoja. Näin on saatu vertailukelpoiset tiedot myös arvioinnissa käytettyyn melumallinnukseen. Sen sijaan Rambollin tekemässä meluselvityksessä ei ole arvioitu nykyistä tie- ja rautatieliikenteen aiheuttamaa melua Tornion ja Kolarin välisellä osuudella, joka taas on huomioitu Pöyryn tekemässä arvioinnissa. Näistä syistä tässä melun nykytilakuvauksessa esitetään molempien melumallinnuksien tuloksia. 157