OPETUSVIRASTO SISÄILMATUTKIMUS

OPETUSVIRASTO SISÄILMATUTKIMUS Tutkimusraportti 114805 30.11.2005 Sivu 1:16

Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT...3 2. YHTEENVETO...3 3. TOIMENPIDESUOSITUS...4 4. MIKROBIANALYYSI...5 4.1 Ilmanäyte...5 4.1.1 Tulos...5 4.1.2 Johtopäätös...6 4.1.3 Toimenpidesuositus...6 4.1.4 Viitearvoja...7 4.1.5 Kirjallisuus...7 5. TERMODESORPTIOANALYYSI...8 5.1 Ilma...8 5.1.1 Tulos...9 5.1.2 Johtopäätös...13 5.1.3 Toimenpidesuositus...13 6. VIITEARVOJA...14 7. KIRJALLISUUS...15 8. ALLEKIRJOITUKSET...16 Sivu 2:16

1. YHTEYSTIEDOT Tilaaja Tutkimuskohde Oulun kaupunki Arkkitehti Juha Kaisanlahti PL 30 90015 OULUN KAUPUNKI Opetusvirasto Kasarmintie 3 90100 OULU Työ alkoi 16.11.2005 Laboratorio Yhteyshenkilö Näytteenottaja Oulun Sisäilmatutkimus Oy Kiilakiventie 1 90250 OULU FT Laboratoriopäällikkö Merja Mikkonen Puhelin (08) 542 5443 Gsm 044 537 9005 Laboratorioanalyytikko (AMK) Petri Perätalo Puhelin (08) 556 1140 Gsm 044 537 9009 Oulun Sisäilmatutkimus Oy 2. YHTEENVETO Näytteissä I1. Kellari, keittiö ja I3. Kellari, 024 varasto esiintyy terveydelle haitallista Aspergillus ochraceus homelajia. Näiden pitoisuudet ylittävät 10 cfu/m 3 ja näin ollen voivat aiheuttaa ärsytysoireita ja mahdollisia terveyshaittoja. Aspergillus ochraceus homelajin tärkeimmät toksiinit ovat Penicillic Acid, ochratoxin A, xanthomeginin, viomellein ja vioxanthin. Homelajin kulkeutuminen oleskelutiloihin tulisi estää. Sisäilmanäytteiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet (TVOC) olivat tavanomaisia. Mitattujen tilojen 1. Keittiö, 2. 128 Lasse Halmekangas, 3. 024 varasto, 4. 216 Kokoushuone 2, 5. 316 Hankinnat/projektit, 6. Taukotila ovat VOC-yhdisteiden osalta sisäilmaluokan S1 mukaiset (< 200 µg/m³) ja tila 7. 310 Palkat sisäilmaluokan S3 mukainen (< 600 µg/m³). Tilojen 1. Keittiö, 2. 128 Lasse Halmekangas, 4. 216 Kokoushuone 2 ja 5. 316 Hankinnat/projektit näytteissä epätavanomaisina pitoisuuksina havaittiin etikkahappoa, joiden pitoisuudet ylittivät 10 % kokonaispitoisuudesta. Tilan 3 (024 varasto) näytteessä epätavanomaisina pitoisuuksina havaittiin naftaleenia, alfapineeniä ja etikkahappoa. Alfa-pineenin, etikkahapon ja naftaleenin pitoisuudet ylittivät 10 % kokonaispitoisuudesta ja naftaleenin pitoisuus ylitti sen normaalipitoisuudet 10 kertaisesti. Näytteessä havaittiin myös 2-matyylinaftaleeniä, joka on naftaleenin tavoin PAH-yhdiste. Tilan 6 (Taukotila) näytteessä epätavanomaisina pitoisuuksina havaittiin alfa-pineeniä ja etikkahappoa, joiden pitoisuudet ylittivät 10 % kokonaispitoisuudesta. Sivu 3:16

Tilan 7 (310 Palkat) näytteessä epätavanomaisina pitoisuuksina havaittiin 2,2,4-trimetyylipentaania ja 3-metyyliheksaania, joiden pitoisuudet ylittivät 10 % kokonaispitoisuudesta. Lisäksi 2,2,4- trimetyylipentaanin pitoisuus ylitti 50 % yhdisteryhmän viitearvosta ja alkaanien kokonaispitoisuus ylitti yhdisteryhmäkohtaisen laadullisen viitearvon. Alfa-pineeni ja etikkahappoa ovat mikrobien aineenvaihduntatuotteita. 2,2,4-trimetyylipentaani ja 3- metyyliheksaani ovat yleensä peräisin polttoaineista, kuten bensiinistä. Tilan 3. 024 varasto näytteessä havaitut PAH-yhdisteet (naftaleeni ja 2-metyylinaftaleeni) ovat todennäköisesti peräisin tilan lattiasta, jossa on havaittu olevan runsaasti PAH-yhdisteitä. 3. TOIMENPIDESUOSITUS Kaikki rakennuksen mahdolliset kosteusvauriot tulee selvittää ja mikrobien aiheuttama terveyshaitta poistaa. Myös kuivuneet ja mahdollisesti kuolleet mikrobikasvustot voivat vastata terveydellehaitallisuudeltaan eläviä kasvustoja. Kaikki mikrobikasvustot tulee paikallistaa kuntotutkimuksella ja rakennusmateriaaleista otettavin mikrobinäyttein. Rakenteiden kastumisen syy tulee selvittää ja rakenteet korjata siten ettei vaurioituminen (kostuminen) pääse uusiutumaan. Mikrobien saastuttamat materiaalit tulee vaihtaa puhtaisiin. Rakenteet, joita ei voida poistaa, kuten perustukset ja kantavat rakenteet, tulee kuivata ja sen jälkeen puhdistaa ja desinfioida. Loppusiivous on tehtävä huolellisesti, jotta purku- ja korjaustöiden yhteydessä ilmaan levinneitä homeitiöitä tai muita mikrobeja (sädesieni-itiöitä) ei jää korjattuun rakennukseen. Rakennuksen sisäilmasta ja pinnoilta tulee ottaa kontrollinäytteet korjauksen ja loppusiivouksen jälkeen. Tiloissa 1. Keittiö, 2. 128 Lasse Halmekangas, 3. 024 varasto, 4. 216 Kokoushuone 2, 5. 316 Hankinnat/projektit, 6. Taukotila havaittiin epätavanomaisina pitoisuuksina mikrobien aineenvaihduntatuotteita. Suositellaan rakenteiden mikrobitutkimusta. Tilassa 3 (024 varasto) havaittiin epätavanomaisena pitoisuutena naftaleeniä, joka on PAH-yhdiste. Naftaleeni on todennäköisesti peräisin varaston lattiasta. Lattian pinnassa oli havaittavissa halkeamia ja reikiä, jotka voivat vaikuttaa yhdisteiden kulkeutumiseen. Mikäli kyseisessä tilassa tai muissa lähellä olevissa tiloissa aiheutuu hajuhaittaa, tulisi PAH-pitoinen materiaali poistaa lattiasta tai estää PAH-yhdisteiden kulkeutuminen sisäilmaa. Tilassa 7 (310 Palkat) havaittiin epätavanomaisina pitoisuuksina alkaaneja, jotka yleensä ovat peräisin polttoaineista, kuten bensiinistä. Pitoisuudet saattavat olla hetkellisiä, mutta jos tilassa aiheutuu polttoaineisiin viittaavaa hajuhaittaa, tulisi niiden lähde selvittää. Sivu 4:16

4. MIKROBIANALYYSI 4.1 Ilmanäyte Seuraavassa on esitetty ilmanäytteiden analyysitulokset. Näytteistä on määritetty sädesienet (aktinomykeetit) ja muut bakteerit sekä hiivat ja homeet. Näytteen viljely ja tulosten tulkinta tehtiin STM Asumisterveysohjeen 2003 (STM:n oppaita 2003:1) mukaisesti. Tutkimusvälineenä käytettiin Andersen-keräintä ja valomikroskooppia. Tulos on ilmoitettu pesäkkeitä muodostavina yksikköinä kuutiometrissä ilmaa (cfu/m³). Mikrobivaurioituneeksi todetut näytteet, joissa viite-arvot ylittyvät, ovat taustavärjätyt ja tuloksen kannalta merkittävät pitoisuudet ovat lihavoidut. Mikäli rakennuksessa työskentelevillä tai muuten oleskelevilla on havaittu oireita ja verestä on mitattu vasta-aineita tietyille mikrobilajeille, voidaan näytteistä löydettyjen mikrobien lajit tunnistaa DNA-määrityksellä. Havaittua lajistoa voidaan verrata veren vasta-aineisiin jolloin voidaan todeta onko altistuminen tapahtunut kyseisessä rakennuksessa. Ilmanäyteanalyysin määritysraja on 2 cfu/m³. 4.1.1 Tulos 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 I7. I6. I5. I4. I3. I2. I1. Muut Bakteerit Sädesienet Bakteerit Yhteensä Muut Hiivat Hiivat Yhteensä Aspergillus Aspergillus fumigatus Aspergillus ochraceus Aspergillus versicolor Cladosporium Penicillium Steriilit Homeet Yhteensä Bakteerit Hiivat Homeet THG 2 % MEA Sivu 5:16

Näytteet 1-7 1. I1. Kellari, keittiö 6. I6. 3.krs, taukotila 2. I2. 1.krs huone 128, Lasse Halmekangas 7. I7. 3.krs, 310 palkat op sijaiset/ kanslisti 3. I3. Kellari, 024 varasto 4. I4. 2.krs 216 kokoushuone 2 5. I5. 3.krs 316 Hankinnat, projektit/oppilas tapaturmat Kasvualustat Analyysi Mikrobilajit 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. THG Bakteerit Muut Bakteerit 42 922 99 611 201 240 166 Sädesienet 4 7 4 4 Bakteerit Yhteensä 46 929 103 615 201 240 166 2 % MEA Hiivat Muut Hiivat 4 4 21 Hiivat Yhteensä 4 4 21 Homeet Aspergillus 35 Aspergillus fumigatus 4 4 Aspergillus ochraceus 18 4 18 Aspergillus versicolor 4 Cladosporium 4 Penicillium 7 28 4 7 Steriilit 4 14 49 18 11 39 14 Homeet Yhteensä 61 29 99 18 15 50 14 4.1.2 Johtopäätös Näytteissä I1. Kellari, keittiö ja I3. Kellari, 024 varasto esiintyy terveydelle haitallista Aspergillus ochraceus homelajia. Näiden pitoisuudet ylittävät 10 cfu/m 3 ja näin ollen voivat aiheuttaa ärsytysoireita ja mahdollisia terveyshaittoja. Aspergillus ochraceus homelajin tärkeimmät toksiinit ovat Penicillic Acid, ochratoxin A, xanthomeginin, viomellein ja vioxanthin. Homelajin kulkeutuminen oleskelutiloihin tulisi estää. 4.1.3 Toimenpidesuositus Kaikki rakennuksen mahdolliset kosteusvauriot tulee selvittää ja mikrobien aiheuttama terveyshaitta poistaa. Myös kuivuneet ja mahdollisesti kuolleet mikrobikasvustot voivat vastata terveydellehaitallisuudeltaan eläviä kasvustoja. Kaikki mikrobikasvustot tulee paikallistaa kuntotutkimuksella ja rakennusmateriaaleista otettavin mikrobinäyttein. Rakenteiden kastumisen syy tulee selvittää ja rakenteet korjata siten ettei vaurioituminen (kostuminen) pääse uusiutumaan. Mikrobien saastuttamat materiaalit tulee vaihtaa puhtaisiin. Rakenteet, joita ei voida poistaa, kuten perustukset ja kantavat rakenteet, tulee kuivata ja sen jälkeen puhdistaa ja desinfioida. Loppusiivous on tehtävä huolellisesti, jotta purku- ja korjaustöiden yhteydessä ilmaan levinneitä homeitiöitä tai muita mikrobeja (sädesieni-itiöitä) ei jää korjattuun rakennukseen. Rakennuksen sisäilmasta ja pinnoilta tulee ottaa kontrollinäytteet korjauksen ja loppusiivouksen jälkeen. Sivu 6:16

4.1.4 Viitearvoja Ilmanäyte kuvaa mittauksen aikaista paikallista sisäilman tilaa. Mikrobipitoisuudet vaihtelevat sisäilmassa ajallisesti ja olosuhteiden mukaan. Sisäilmanäytteiden itiömääriin vaikuttavat mm. rakennuksen ilmanvaihto ja erityisesti ilmavirtaukset mikrobivaurioituneiden materiaalien välittömässä läheisyydessä. Rakennusten sisäilman sieni-itiöpitoisuudet 100-500 cfu/m³ voivat olla osoituksena poikkeavan suuresta sieni-itiöpitoisuudesta talviaikana (Asumisterveysopas 2005). Jos samalla näytteen mikrobilajisto on tavanomaisesta poikkeavaa, mikrobikasvuston olemassaolo rakennuksessa on todennäköistä ja samoin sen mahdollisesti aiheuttama terveyshaitta. Jos talviaikana rakennuksessa sieni-itiöpitoisuudet ovat yli 500 cfu/m³, viittaa se mikrobikasvustoon ja mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttavaksi. Rakennuksessa esiintyvään, terveyshaittaa erityisesti aiheuttavaan mikrobikasvustoon viittaavia sienisukuja tai lajeja ovat mm. Stachybotrys, Aspergillus fumigatus, Aspergillus versicolor sekä bakteereista sädesienet. Sädesieni-itiöiden esiintyminen merkittävinä (yli 10 cfu/m³) pitoisuuksina taajamarakennusten sisäilmassa talviaikana viittaa mikrobikasvustoon rakennuksessa ja terveyshaitan olemassaoloon (Asumisterveysopas 2005). Myös muiden kosteusvauriota indikoivien mikrobien pitoisuuksia yli 10 cfu/m³ talviaikana voidaan pitää tavanomaisesta poikkeavana. Poikkeus tästä on Stachybotrys chartarum, jonka esiintyminen ilmanäytteessä on aina merkki rakennuksen vakavasta kosteusvauriosta. Sulanmaanaikana tehdyissä tutkimuksissa sisäilman mikrobipitoisuuksia verrataan ulkoilman mikrobipitoisuuksiin. Yleensä ulkoilman sieni-itiö- ja sädesienipitoisuudet ovat tällöin suurempia kuin asunnon sisäilman pitoisuudet. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa jne. mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa, joten Asumisterveysoppaan tulkintaohjeet ei suoraan sovellu näille rakennuksille. Merkittävää tällöin on kuinka hyvään tuloilman suodatustehoon on päästävä esim. sädesienten puolesta < 10 cfu/m³, koska herkistyneillä ihmisillä oireet voivat puhjeta tai pahentua myös tavanomaisina pidettävissä sisäilman mikrobipitoisuuksissa. Lisäksi oireilu, esimerkiksi ärsytys- ja yleisoireet, saattavat liittyä altistumiseen mikrobien kaasumaisille tai toksisille aineenvaihduntatuotteille tai muulle altisteelle kuin mikrobeille. Korkea bakteeripitoisuus (>4500 cfu/m³) viittaa puutteelliseen, terveyden kannalta riittämättömään ilmanvaihtoon. 4.1.5 Kirjallisuus STM Asumisterveysohje 2003 (STM:n oppaita 2003:1) Sivu 7:16

5. TERMODESORPTIOANALYYSI 5.1 Ilma Tenax TA/Carbograph 1 TD/Carboxen 1000 putkiin kerätyt VOC-näytteet ajettiin Agilent TD/GC/MS-laitteistolla ja yksittäiset yhdisteet tunnistettiin Wiley7n-kirjaston avulla. Tulokset on annettu tolueeniekvivalentteina tai kalibroituna puhtaisiin vertailuaineisiin. TVOC-arvoon on laskettu yhdisteet butaanista (C4) heksadekaaniin (C16). Sivu 8:16

5.1.1 Tulos 300 250 200 150 100 50 0 310 Palkat Taukotila 316 Hankinnat/projektit 216 Kokoushuone 2 024 varasto 128 Lasse Halmekangas Keittiö Sivu 9:16 Alkaanit Aldehydit Aromaattiset Terpeenit Orgaaniset hapot Alkoholit Ketonit Fenolit Alkeenit Amiinit Esterit Eetterit Halogenoidut

120 100 80 60 40 20 0 310 Palkat 316 Hankinnat/projektit 024 varasto Keittiö Sivu 10:16

1. Keittiö 6. Taukotila µg/m³ 2. 128 Lasse Halmekangas 7. 310 Palkat 3. 024 varasto 4. 216 Kokoushuone 2 5. 316 Hankinnat/projektit 1 2 3 4 5 6 7 Alkaanit 2,5-dimetyyliheksaani 0.9 Metyylisykloheksaani 0.4 6.0 2,2,4-trimetyylipentaani '102.0 2,3,3-trimetyylipentaani 11.6 3-Metyyliheksaani 0.7 37.2 2,4-dimetyyliheksaani 5.4 2-Metyyliheksaani 0.5 28.7 Etyylisyklopentaani 2.0 Etyylisykloheksaani 0.5 cis-1,3-dimetyylisyklopentaani 2.6 trans-1,3-dimetyylisykloheksaani 0.3 Butaani 1.4 0.9 0.9 2.1 0.7 1.4 0.8 Heksaani 0.6 0.6 0.6 0.4 0.5 0.4 2.4 Heptaani 0.4 0.6 0.3 6.1 Oktaani 0.3 Dekaani 0.4 Undekaani 0.8 0.3 Dodekaani 0.7 0.7 0.6 Tetradekaani 0.6 0.4 0.4 2-Metyylipropaani 0.7 0.5 0.5 0.6 0.5 0.5 0.3 2-Metyylibutaani 0.7 0.7 0.7 0.8 0.6 0.6 0.9 2,3-Dimetyylibutaani 0.9 2-Metyylipentaani 0.4 0.5 0.4 4.3 3-Metyylipentaani 2.9 2,2-Dimetyylipentaani 0.7 2,3-Dimetyylipentaani 18.5 2,4-Dimetyylipentaani 11.3 3,3-Dimetyylipentaani 3.9 2,3,4-trimetyylipentaani 11.0 4.1 7.6 2.6 4.3 4.0 4.2 261.1 Aldehydit Furfuraali 0.5 1.5 1.8 0.7 0.5 2-metyyli-2-propenaali 0.3 Pentanaali 0.4 0.6 0.6 0.4 Heksanaali 0.4 1.7 1.5 0.9 2.0 1.2 0.6 Heptanaali 0.5 0.5 0.4 Oktanaali 0.6 0.5 0.5 0.7 0.5 Nonanaali 0.6 1.1 1.3 1.2 1.9 1.4 0.7 Dekanaali 0.6 0.6 1.5 1.2 1.5 1.5 0.7 1.6 5.3 6.9 6.0 7.8 5.8 1.9 Aromaattiset 4-Etyylitolueeni 0.3 0.3 2-Metyylinaftaleeni 2.4 Styreeni 0.7 0.3 p-symeeni 0.5 0.4 0.4 Bentseeni 1.8 1.7 1.0 1.0 0.9 0.8 2.4 Tolueeni 2.2 2.5 1.7 2.1 1.9 1.5 12.9 Etyylibentseeni 0.6 1.2 0.6 0.5 0.4 0.4 o-ksyleeni 0.8 1.2 1.1 0.6 0.6 0.5 p-ksyleeni 1.7 2.6 2.0 1.1 1.0 0.8 1.2 1,2,4-Trimetyylibentseeni 0.6 0.9 0.6 0.5 0.5 0.5 0.6 Naftaleeni 0.6 6.6 0.5 0.4 7.6 12.0 16.0 5.8 6.5 4.4 18.2 Sivu 11:16

Terpeenit l-mentholi 1.3 alfa-pineeni 1.0 3.1 7.8 1.4 3.7 5.1 1.3 beta-pineeni 0.7 0.4 dl-limoneeni 0.4 3.5 1.0 1.1 4.5 2.9 0.9 delta-3-kareeni 0.6 1.2 0.4 1.0 1.6 1.5 8.5 10.7 2.8 9.6 9.6 2.2 Orgaaniset hapot Etikkahappo 3.3 5.2 11.6 5.0 9.0 4.2 4.0 3.3 5.2 11.6 5.0 9.0 4.2 4.0 Alkoholit 1,8-Sineoli 0.6 1.2 Etanoli 3.0 2.6 1.3 2.8 2.7 1.9 1.8 Isopropanoli 0.7 0.5 0.4 1-Butanoli 0.9 0.6 0.5 isobutanoli 0.5 3.0 4.7 1.3 3.4 5.5 2.4 1.8 Ketonit Menthoni 1.4 2-metyyli-3-pentanoni 0.3 l-menthoni 2.9 Asetoni 1.8 2.6 3.0 2.3 3.5 3.0 2.2 1.8 2.6 3.0 2.6 7.9 3.0 2.2 Fenolit Fenoli 0.5 0.5 Alkeenit 2-metyyli-2-hekseeni 0.7 2,3-dimetyyli-1-penteeni 0.9 Isopreeni 0.7 0.5 0.4 0.7 2.8 1.6 1.3 2,4,4-trimetyyli-2-penteeni 0.6 2,4-dimetyyli-1-penteeni 0.6 2,4-dimetyyli-2-penteeni 0.3 1-Buteeni 1.1 2,4,4-trimetyyli-1-penteeni 2.6 2-metyyli-2-propeeni 0.8 1.5 0.5 0.4 0.7 2.8 1.6 8.0 Amiinit Pyrrolidiini 0.9 0.9 Esterit iso-pentyyliasetaatti 0.3 Butyyliasetaatti 0.5 0.5 0.4 0.5 0.3 0.4 Etyyliasetaatti 0.4 TXIB 4.6 0.8 0.7 Metyylimetakrylaatti 1.7 2.2 0.9 4.6 0.4 1.7 1.1 0.4 Eetterit 2-Metoksi-2-metyylipropaani, MTBE 0.5 0.5 Halogenoidut Fluoritrikloorimetaani 0.5 0.4 0.4 0.3 0.3 0.3 1,1,2-Trikloori-1,2,2-trifluorietaan 0.3 0.4 0.2 Dikloorimetaani 0.4 0.4 0.9 0.8 0.4 0.4 0.3 0.6 0.7 Muut 5.0 0.7 2.1 1.1 5.3 1.4 5.2 TVOC 32.2 49.2 59.7 32.3 60.3 38.3 307.1 Ärsytysindeksi 0.01 0.03 0.08 0.02 0.04 0.02 0.02 HTP-monialtistus - - - - - - - Sivu 12:16

5.1.2 Johtopäätös Sisäilmanäytteiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet (TVOC) olivat tavanomaisia. Mitattujen tilojen 1. Keittiö, 2. 128 Lasse Halmekangas, 3. 024 varasto, 4. 216 Kokoushuone 2, 5. 316 Hankinnat/projektit, 6. Taukotila ovat VOC-yhdisteiden osalta sisäilmaluokan S1 mukaiset (< 200 µg/m³) ja tila 7. 310 Palkat sisäilmaluokan S3 mukainen (< 600 µg/m³). Tilojen 1. Keittiö, 2. 128 Lasse Halmekangas, 4. 216 Kokoushuone 2 ja 5. 316 Hankinnat/projektit näytteissä epätavanomaisina pitoisuuksina havaittiin etikkahappoa, joiden pitoisuudet ylittivät 10 % kokonaispitoisuudesta. Tilan 3 (024 varasto) näytteessä epätavanomaisina pitoisuuksina havaittiin naftaleenia, alfapineeniä ja etikkahappoa. Alfa-pineenin, etikkahapon ja naftaleenin pitoisuudet ylittivät 10 % kokonaispitoisuudesta ja naftaleenin pitoisuus ylitti sen normaalipitoisuudet 10 kertaisesti. Näytteessä havaittiin myös 2-matyylinaftaleeniä, joka on naftaleenin tavoin PAH-yhdiste. Tilan 6 (Taukotila) näytteessä epätavanomaisina pitoisuuksina havaittiin alfa-pineeniä ja etikkahappoa, joiden pitoisuudet ylittivät 10 % kokonaispitoisuudesta. Tilan 7 (310 Palkat) näytteessä epätavanomaisina pitoisuuksina havaittiin 2,2,4-trimetyylipentaania ja 3-metyyliheksaania, joiden pitoisuudet ylittivät 10 % kokonaispitoisuudesta. Lisäksi 2,2,4- trimetyylipentaanin pitoisuus ylitti 50 % yhdisteryhmän viitearvosta ja alkaanien kokonaispitoisuus ylitti yhdisteryhmäkohtaisen laadullisen viitearvon. Alfa-pineeni ja etikkahappoa ovat mikrobien aineenvaihduntatuotteita. 2,2,4-trimetyylipentaani ja 3- metyyliheksaani ovat yleensä peräisin polttoaineista, kuten bensiinistä. Tilan 3. 024 varasto näytteessä havaitut PAH-yhdisteet (naftaleeni ja 2-metyylinaftaleeni) ovat todennäköisesti peräisin tilan lattiasta, jossa on havaittu olevan runsaasti PAH-yhdisteitä. 5.1.3 Toimenpidesuositus Tiloissa 1. Keittiö, 2. 128 Lasse Halmekangas, 3. 024 varasto, 4. 216 Kokoushuone 2, 5. 316 Hankinnat/projektit, 6. Taukotila havaittiin epätavanomaisina pitoisuuksina mikrobien aineenvaihduntatuotteita. Suositellaan rakenteiden mikrobitutkimusta. Tilassa 3 (024 varasto) havaittiin epätavanomaisena pitoisuutena naftaleeniä, joka on PAH-yhdiste. Naftaleeni on todennäköisesti peräisin varaston lattiasta. Lattian pinnassa oli havaittavissa halkeamia ja reikiä, jotka voivat vaikuttaa yhdisteiden kulkeutumiseen. Mikäli kyseisessä tilassa tai muissa lähellä olevissa tiloissa aiheutuu hajuhaittaa, tulisi PAH-pitoinen materiaali poistaa lattiasta tai estää PAH-yhdisteiden kulkeutuminen sisäilmaa. Tilassa 7 (310 Palkat) havaittiin epätavanomaisina pitoisuuksina alkaaneja, jotka yleensä ovat peräisin polttoaineista, kuten bensiinistä. Pitoisuudet saattavat olla hetkellisiä, mutta jos tilassa aiheutuu polttoaineisiin viittaavaa hajuhaittaa, tulisi niiden lähde selvittää. Sivu 13:16

6. VIITEARVOJA Yhdiste Hajukynnys Normaalipitoisuus HTP HTP µg/m³ µg/m³ 8 h - mg/m³ 15 min - mg/m³ Alkaanit Metyylisykloheksaani 2037000.0 1.40 1600 2000 Butaani 6300000.0 1900 2400 Heksaani 470000.0 72 Heptaani 40600.0 3.20 1200 2100 Oktaani 27300.0 1.50 1400 1800 Dekaani 4.30 Undekaani 4.50 Dodekaani 1.90 Tetradekaani 1.20 Aldehydit Furfuraali 230.0 0.70 8 20 Pentanaali 20.0 1.60 110 Heksanaali 55.0 11.50 Oktanaali 3.90 Nonanaali 13.0 8.30 Dekanaali 650.0 Aromaattiset Styreeni 75.0 0.80 86 430 Bentseeni 28000.0 1.60 3.25 Tolueeni 11100.0 14.40 190 380 Etyylibentseeni 10100.0 2.00 220 880 o-ksyleeni 4900.0 1.50 220 440 p-ksyleeni 4900.0 5.10 220 440 Naftaleeni 80.0 0.20 53 110 Terpeenit alfa-pineeni 700.0 7.70 dl-limoneeni 2400.0 13.50 delta-3-kareeni 6.00 Orgaaniset hapot Etikkahappo 400.0 13 25 Alkoholit Etanoli 55000.0 1900 2500 Isopropanoli 1100.0 500 620 1-Butanoli 5200.0 150 230 isobutanoli 2560.0 150 230 Ketonit Asetoni 31500.0 1200 1500 Fenolit Fenoli 200.0 1.00 8 20 Esterit Butyyliasetaatti 30.0 4.10 720 960 Etyyliasetaatti 2230.0 1100 1800 iso-pentyyliasetaatti 20.0 270 540 Metyylimetakrylaatti 350.0 42 210 Eetterit 2-Metoksi-2-metyylipropaani, MTBE 110.0 180 Halogenoidut Dikloorimetaani 880000.0 350 880 1,1,2-Trikloori-1,2,2-trifluorietaani 3790000.0 7800 10000 Fluoritrikloorimetaani 92900.0 5600 7000 Lihavoitu yhdistepitoisuus = ylitys > 10 kertainen normaalipitoisuudesta. Lihavoitu yhdistepitoisuus alleviivauksella = ylitys > 50 kertainen normaalipitoisuudesta. Taustavärjätty yhdistepitoisuus = yhdisteen pitoisuus ylittää 10% TVOC pitoisuudesta. Hajukynnysylitykset - Kirjallisuus 3 / 4 / 3, 5 Sivu 14:16

Ryhmä Viitearvoja Oirearvoja Alkaanit 100 Aromaattiset 50 1000 Muut 50 Halogenoidut 30 Terpeenit 30 Aldehydit 20 Esterit 20 Lihavoitu yhdisteryhmä = ylittää yhdisteryhmäkohtaisen laadullisen viitearvon. Lihavoitu yhdisteryhmä alleviivauksella = ylittää yhdisteryhmäkohtaisen oirearvon. Piste yhdistepitoisuuden edessä = pitoisuus ylittää 50% yhdisteryhmän viitearvosta. Kirjallisuus 3 / 5 Yhdisteiden HTP ylitysvertailu - - Kirjallisuus 10 Yhdisteiden HTP ylitysvertailu / 1000 - - Kirjallisuus 9 Ärsytysindeksivertailu Ärsytysindeksi alle 1. Tulos on tavanomainen. Lihavoitu ärsytysindeksi = ärsytysindeksi > 1. Herkät ihmiset voivat oireilla. Lihavoitu ärsytysindeksi alleviivauksella = ärsytysindeksi > 10, terveetkin ihmiset voivat oireilla. Kirjallisuus 6, 7 Ärsytysperusteinen TVOC vertailu Lihavoitu TVOC = TVOC 600-3000 saattaa esiintyä oireita. Lihavoitu TVOC alleviivauksella = TVOC 3000-25000 aiheuttaa epämiellyttävän olon. Taustavärjätty TVOC = TVOC > 25000 ilmaantuu myrkytysoireita. Kirjallisuus 4 Sisäilman laatuluokkavertailu TVOC 200 = S1 Sisäilmaluokituksen 2000 enimmäisarvo. TVOC 300 = S2 Sisäilmaluokituksen 2000 enimmäisarvo. TVOC 600 = S3 Sisäilmaluokituksen 2000 enimmäisarvo. Kirjallisuus 8 HTP-monialtistus Lihavoitu HTP monialtistus = pitkäaikaisen altistuksen HTP-arvo ylittyi. Kirjallisuus 12 7. KIRJALLISUUS /3/ Seifert, B. 1990. Regulating indoor air. Indoor Air'90, Proceedings of the 5th International Conference on Indoor Air Quality and Climate. /4/ L. Möllhave, Volatile Organic Compounds, Indoor Air Quality and Health, Indoor Air'90, Proceedings of the 5th International Conference on Indoor Air Quality and Climate. /5/ L. A. Wallace, The Tolal Exposure Assement Methodology (Team) Study; Summary and Analysis: EPA-600/19, Volume 1, 1987, 107. /6/ Ympäristö ja Terveys 7-8/2003 /7/ Scaper M (1993) Development of a database for sensory irritants and its use in establishing occupational exposure limits. American Industrial Hygiene Association Journal, 54:488-544. Sivu 15:16

/8/ Sisäilmastoluokitus 2000 /9/ Risto Kostiainen, Sirpa Nokelainen ja Seppo Ahonen, Haihtuvat Orgaaniset Yhdisteet Huoneilmassa, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 13/1994, Helsinki. /10/ International Chemical Safety Cards (ICSC). /12/ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ HTP-arvot 2005 8. ALLEKIRJOITUKSET Oulun Sisäilmatutkimus Oy vastaa antamastaan lausunnostaan konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995). Oulu 30.11.2005 Oulun Sisäilmatutkimus Oy Merja Mikkonen FT Laboratoriopäällikkö Jakelu 1 kpl tilaaja 1 kpl Oulun Sisäilmatutkimus Oy:n arkisto Sivu 16:16