LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 41/2006/3 Dnro LSY 2005 Y 259 Annettu julkipanon jälkeen 29.3.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Pohjavedenottamon rakentaminen Kukkokankaalle tilasta Siltala RN:o 5:7 vuokratulle määräalalle ja veden ottaminen siitä, Ruovesi Virtain Vesiosuuskunta HAKEMUS SUUNNITELMA Virtain Vesiosuuskunta on 2.9.2005 ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Kukkokankaan pohjavedenottamon rakentamiseen tilasta Siltala RN:o 5:7 vuokratulle määräalalle Ruoveden kunnan Visuveden kylässä ja veden ottamiseen siitä 500 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Virtain Vesiosuuskunnan toiminta aluetta on Virtain keskustaajama ja sen lähiympäristön haja asutusalueet. Vesiosuuskunnan verkoston piirissä on Virroilla yhteensä noin 4 470 asukasta. Lisäksi vettä myydään muille osuuskunnille. Virtain Vesiosuuskunta toimittaa vettä kaikkiaan 5 400 asukkaalle, mikä on noin 68 % Virtain koko asukasmäärästä. Virtain Vesiosuuskunnan käytössä on kolme vedenottamoa (Kangas, Puttosharju ja Jäähdyspohja), joista saadaan riittävästi pohjavettä koko laitoksen tarpeisiin. Keskimääräinen vedenottomäärä on viime vuosina ollut noin 930 m 3 /d. Noin 150 m 3 /d vettä myydään muille vesiosuuskunnille. Vedenkulutuksen arvioidaan hieman kasvavan nykyisestä, mikä johtuu lähinnä veden myynnistä. Nykyisten lupapäätösten mukaan ottamoista voidaan pumpata vettä yhteensä 1 950 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Lisävettä vesiosuuskunnan jakelualueelle ei tarvita. Kankaan ja Puttosharjun esiintymät sijaitsevat kuitenkin varsin riskialttiissa paikassa. Ottamoiden muodostumisalueilla on useita veden puhtautta vaarantavia riskitekijöitä, joista johtuen veden laatu saattaa muuttua käyttökelvottomaksi. Uuden vedenottamon rakentaminen ja korvaavan veden hankkiminen saastuneen tilalle kestää vähintään 2 3 vuotta. Hakemuksen tarkoituksena on varmistaa vedenhankinta poikkeustilanteiden varalta hankkimalla lisävettä Ruoveden suunnasta.
2 Ruoveden ja Virtain rajan läheisyydessä kantatien 66:n varressa sijaitsevasta Kukkokankaan pohjavesiesiintymästä arvioidaan saatavan hyvälaatuista pohjavettä 450 500 m 3 /d. Voimassaolevat lupapäätökset Vedenkulutus Vedenottamoilla on seuraavat voimassaolevat luvat: Kankaan vedenottamo Länsi Suomen vesioikeuden 10.9.1971 antama päätös nro 84/1971, oikeus ottaa vettä 1 100 m 3 /d tilalta Kaivo (936 409 4 150 J) Puttosharjun vedenottamo Länsi Suomen vesioikeuden 18.5.1973 antama päätös nro 49/1973, oikeus ottaa vettä 800 m 3 /d tilalta Puttoskaivo (936 409 145 2 M) Kankaan ja Puttosharjun ottamoista saadaan ottaa vettä enintään 1 600 m 3 /d, mutta käytännössä pohjavesiesiintymän antoisuus on enintään vain noin 1 200 m 3 /d. Jäähdyspohjan vedenottamo Vesiylioikeuden 31.12.1991 antama päätös nro 259/1991, oikeus ottaa vettä 350 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna pysyvällä käyttöoikeudella tilaan Karsas Paavola RN:o 5:137 kuuluvalta määräalalta. Länsi Suomen vesioikeuden ja vesiylioikeuden lupapäätösten mukainen enimmäisottomäärä on yhteensä 1 950 m 3 /d, mutta todellisuudessa jatkuvasti saatava kokonaisvesimäärä on 1 550 m 3 /d. Kankaan ja Puttosharjun vedenottamoiden vedet käsitellään Kankaan käsittelylaitoksessa. Kankaan vedenottamolla on yksi kuilukaivo ja Puttosharjussa kaksi siiviläputkikaivoa. Vedenottamoiden muodostumisalue sijaitsee keskusta alueen välittömässä läheisyydessä, jossa on useita veden puhtautta vaarantavia riskitekijöitä. Jäähdyspohjan vedenottamo sijaitsee noin 7 km:n etäisyydellä keskustasta. Vedenottamolla on yksi kuilukaivo ja käsittelylaitos. Ottamolta johdetaan vettä Jäähdyspohjan ja Hauhuun Vesiosuuskunnille. Vedenjakelujärjestelmään kuuluu kaksi tilavuudeltaan yhteensä 1 100 m 3 :n ylävesisäiliötä, joiden ylävesipinta on tasolla +163 m. Runkovesijohtoja on kaikkiaan noin 74 km.
3 Virtain vesiosuuskunnan vedenotto on viime vuosina ollut seuraava (m 3 /d): Vuosi Kangas Puttosharju Jäähdyspohja Yhteensä 1998 357 336 184 877 1999 359 327 222 908 2000 350 339 219 908 2001 342 355 219 916 2004 395 343 267 1005 Tulevaisuudessa vedenkulutuksen kasvuun on syytä varautua. Keskimääräisen vedentarpeen arvioidaan vuonna 2025 olevan noin 1 100 m 3 /d. Maksimivuorokausikulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä määrään 1 400 m 3 /d. Lisävettä tarvitaan varavedeksi korvaamaan riskialttiissa paikassa sijaitsevien Kankaan ja/tai Puttosharjun ottamoista saatavaa vesimäärää. Kukkokankaan pohjavesialue Pirkanmaan ympäristökeskus on tehnyt yhteistyössä Virtain vesiosuuskunnan kanssa pohjavesiselvityksen Kukkokankaan pohjavesialueella. Alue on luokiteltu luokkaan I eli vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Alueella on suoritettu koepumppauksia pisteessä 120 ajalla 16.5. 19.6.2001. Pumpattu vesimäärä on ollut keskimäärin 880 m 3 /d. Pirkanmaan ympäristökeskuksen tekemän selvityksen mukaan koepumppauspaikkaan liittyvä pohjaveden muodostumisalue on osa matalaa pitkittäisharjua, joka sijaitsee kahden kallioalueen välisessä laaksossa. Maapeite on paksuimmillaan yli 30 m:n vahvuinen. Pohjoisosalta harju on lähes tasainen. Etelämpänä koepumppauspaikan ympäristössä harjulla on selvä selännemäinen muoto. Alueen pohjoisosassa maa aines on hiekkavaltaista. Etelämpänä aines on selvästi karkeampaa ja syvemmällä aines on erittäin kivistä. Pohjavesipintojen korkeudet osoittavat pohjavedenpinnan laskevan loivasti etelään Kukonlahden suuntaan. Pohjaveden virtaus tapahtuu hienojen maalajien alla sijaitsevassa karkeammassa maa aineksessa. Pohjaveden tarkempi purkautumispaikka vesistöön ei ole tiedossa. Pohjavesialue on pääosin maa ja metsätalouskäytössä ja sen kautta kulkee kantatie 66. Alueelta on otettu maa ainesta jonkin verran. Suoritettujen tutkimusten perusteella ympäristökeskus on todennut, että pisteestä 120 on jatkuvasti saatavissa hyvälaatuista pohjavettä 450 500 m 3 /d. Koepumppauksen aikana veden laadussa ei tapahtunut haitallisia muutoksia, joten veden laadun arvioidaan pysyvän hyvänä myös mahdollisen vedenotonkin aikana.
4 Pohjavesialueella on kaksi yksityistä talousvesikaivoa, jotka on kortistoitu pohjavesitutkimusten yhteydessä. Koepumppauksen perusteella ei ole voitu osoittaa vedenotolla olevan selvää vaikutusta näihin kaivoihin. Mikäli vedenotto vaikuttaa kaivojen käyttöön haitallisesti, hakija toimittaa korvaavaa vettä haitasta kärsiville kiinteistöille. Vedenoton arvioidaan mahdollisesti vähentävän Kukonlahden suuntaan purkautuvan pohjaveden määrää. Suunniteltu vedenottamo Virtain Vesiosuuskunta on vuokrannut 31.12.2040 saakka 450 m 2 :n suuruisen määräalan Heikki Ylistalon omistamasta tilasta Siltala RN:o 5:7. Uuden Kukkokankaan ottamon suunniteltu keskituotto on 500 m 3 /d ja mitoitustuotto 10 l/s. Ottamon alueelle rakennetaan alkuvaiheessa yksi siiviläputkikaivo koepumppauspisteeseen 120. Lisäksi varaudutaan toisen samanlaisen kaivon rakentamiseen tarvittaessa myöhemmin. Lisäksi vedenottamoalueen ulkopuolelle kantatie 66:n varteen rakennetaan veden mittausta ja ohjauslaitteita varten vesimittarikaivo. Vedenottamoalue aidataan alumiiniverkkoaidalla. Kukkokankaalta saatava pohjavesi on tutkituilta ominaisuuksiltaan korkealaatuista talousvettä, joka vaatii ainoastaan alkalointikäsittelyn veden syövyttävien ominaisuuksien poistamiseksi. Kukkokankaalta saatava vesi johdetaan Virtain keskustan lähialueella sijaitsevalle Kankaan vedenkäsittelylaitokselle, jossa vesi alkaloidaan. Raakavesijohdon rakentamisesta sovitaan erikseen maanomistajien kanssa. Hankkeen toteuttaminen HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Suunniteltu vedenottamo on tarkoitus rakentaa mahdollisimman pian, mahdollisesti jo vuosien 2006 2007 aikana. Vedenottamon rakentaminen riippuu rahoituksen aikataulusta. Mikäli nykyisillä ottamoalueilla ilmenee ongelmia, rakennetaan ottamo välittömästi. Vedenottamon ja raakavesiputken rakentamisen arvioidut kustannukset ovat noin 500 000. Vaikutukset suojelukohteisiin Suunnitellulla vedenotolla ei ole vaikutusta Natura 2000 alueisiin eikä muitakaan suojelukohteita ole suunnitellun vedenottamon mahdollisella vaikutusalueella. Vaikutukset pohjavesioloihin Suoritetun koepumppauksen aikana pumppauksen vaikutuksia havainnoitiin pumppauspisteen lisäksi kahdeksassa muussa havaintoputkessa ja Ylistalon kaivossa. Pumppauksen vaikutuksesta veden
5 pinta aleni pumppauspaikalla hitaasti koko pumppauksen ajan ja alenema oli enimmillään 0,54 m pumppauksen loppuessa. Kaikissa havaintoputkissa pumppauksen vaikutus oli selvästi havaittavissa. Ylistalon kaivon vedenpinta vaihteli koepumppauksen aikana voimakkaasti johtuen maanomistajan omasta vedenotosta. Koepumppauksen selvää vaikutusta Ylistalon kaivoon ei näin ollen voitu osoittaa. Mikäli kiinteistöjen vedensaanti vaikeutuu Kukkokankaan vedenottamon vedenoton seurauksena, hakija on ilmoittanut toimittavansa korvaavaa vettä haitasta kärsiville kiinteistöille. Vaikutukset pintavesioloihin Korvattavat vahingot HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Pohjavesitutkimusten aikana ei havaittu selviä pohjaveden purkautumispaikkoja. Pohjavesialueen vedet purkautuvat etelään Kukonlahden suuntaan. Purkautuva vesimäärä tulee vähenemään. Vedenoton vaikutuksia ympäristössä tullaan havainnoimaan erikseen laadittavan Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Suunnitelman mukaisen uuden Kukkokankaan pohjavedenottamon rakentamisen ei arvioida aiheuttavan korvattavaa vahinkoa tai haittaa maanomistajille eikä muille pohjavesialueen vedenottamoille. Myöskään ympäristölle ei arvioida tapahtuvan merkittäviä vahinkoja. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Ruoveden kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 29.12.2005. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Pirkanmaan ympäristökeskus on pitänyt hanketta tärkeänä, sillä Kankaan vedenottamon lähialueella paljastui muutamia vuosia sitten mittava öljyvahinko. Sen torjunnassa onnistuttiin ilmeisesti niin, ettei siitä aiheutunut vedenhankinnalle pysyvää haittaa. Tällä hetkellä selvitetään entisen kemiallisen pesulan liuotinpäästöjen leviämistä Kankaan vedenottamon suuntaan. Ympäristökeskuksen tiedossa ei ole erityisiä luonnonarvoja, joita vedenotto voisi haitata. Suunnitellut toimenpiteet eivät ole ristiriidassa kaavoituksen kanssa. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan vesilain 9 luvun 4 ja 8 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Ympäristökeskus on esittänyt, että lupaehtoihin sisällytetään velvoite tarkkailla otettuja vesimääriä ja vedenoton vaiku
6 tuksia ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskuksen mielestä olisi myös tarkoituksenmukaista määrätä, että ympäristökeskuksen päätös tarkkailusta on täytäntöönpanokelpoinen sitä koskevasta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. 2) Tiehallinnon Hämeen tiepiiri on todennut, että hakemuksessa mainittu Siltalan tila sijaitsee Ruoveden kunnan Kukkokankaalla, Orivesi Lapua kantatien 66 varrella. Kantatie 66 on valtakunnallisesti merkittävä tie, jonka keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on noin 2 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tie kuuluu 1b hoitoluokkaan. Tien liukkautta torjutaan syksyisin ja keväisin suolalla (natriumkloridi) ja vakiintuneen talvikelin aikana tarvittaessa hiekoittamalla. Koko maassa käytetään yhtenäistä hoitotasoluokitusta. Kun KVL ylittää rajan 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, siirrytään hoitoluokkaan 1. Tällöin tie pidetään suurimman osan aikaa talvesta joko kokonaan tai osittain paljaana. Liukkauden torjuntaan käytetään suolaa. Liikenne ennusteen mukaan 3 000 ajoneuvon raja kyseisessä kohdassa ylitetään jo ennen vuotta 2020. Tiepiiri on pyytänyt ottamaan huomioon, että kantatien 66 liukkauden torjunnassa käytetään suolaa. Jos suolan vaikutuksia pyritään torjumaan rakentamalla pohjavedensuojauksia, tiepiirin mielestä luvanhakijan tulee ne tehdä hankkimallaan rahoituksella. Tiepiirin käytössä olevat valtion varat eivät riitä edes kohteisiin, joissa pohjavedenottamo on ollut rakennettuna jo ennen yleisen tien rakentamista. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että jos yleisen tien tiealueelle rakennetaan jotain, on siihen saatava tiepiirin lupa tai erityisestä syistä johtuen siitä on tehtävä ilmoitus tiepiiriin. Luvansaanti koskee myös tilannetta, kun alueelta halutaan uusi tieliittymä kantatielle 66. 3) AA (Lähteenmäki RN:o 1:51 ja Kukkosaari RN:o 1:58, Visuvesi, Ruovesi) on huomauttanut, että pohjavedenottamoa suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon, että Lautalan tilan käyttö ja talousvesi otetaan jo nykyisin Lähteenmäen tilalla RN:o 1:51 sijaitsevasta lähteestä. Naumanen on vaatinut veden saannin turvaamista. 4) BB (Lautala RN:o 1:52, entinen RN:o 1:28, Kukonpohja, Ruovesi) on vaatinut, että Lautalan tilalle kuuluvan vedenotto oikeuden Lähteenmäen tilan RN:o 1:51 (entinen RN:o 1:27) lähteestä tulee säilyä häiriöittä. 5) CC (Konttikangas RN:o 6:44, Jähdyspohja, Virrat), on huomauttanut, että hänen pääasiassa vapaa ajankäytössä olevalla kiinteistöllään on oma kaivo. Kaivo saattaa kärsiä pumppauksen aiheuttamasta pohjaveden vähenemisestä. Tätä ei ole otettu huomioon eikä kaivoa ole tarkkailtu pohjavesiselvityksiä tehtäessä. Riihimäki on varannut myös oikeuden vaatia myöhemmin korvauksia, jos pohjavedenottamon rakentaminen tai sen toiminta aiheuttaa haittaa tai vahinkoa.
HAKIJAN SELITYS 7 Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen (1) muistutuksen johdosta. Tiehallinnon Hämeen tiepiirin (2) muistutuksen johdosta hakija on huomauttanut, että kysymyksessä on yhdyskunnan vedenhankintaa palveleva pohjavesialue ja vedenottamo on erittäin tarpeellinen. Ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 :n mukaan pohjaveden laatua ei saa vaarantaa missään oloissa. Hakijan mielestä Tiehallinnon on joka tapauksessa otettava asia huomioon. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU AA (3), BB (4) ja CC (5) muistutusten osalta hakija on ilmoittanut syventävänsä tarvittaessa muistuttajien kaivoa/lähdettä, mikäli vedensaanti vaikeutuu vedenoton seurauksena. Hakija toimittaa tarvittaessa korvaavaa vettä haitasta kärsiville kiinteistöille. Hakija on lisäksi ilmoittanut, että vedenoton vaikutuksia pohjaveden korkeuksiin ja laatuun tullaan tarkkailemaan ja muistuttajien kaivot ja Lähteenmäen tilan lähde otetaan tarkkailun piiriin. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Virtain Vesiosuuskunnalle luvan Kukkokankaan pohjavedenottamon rakentamiseen tilasta Siltala RN:o 5:7 vuokratulle määräalalle Ruoveden kunnan Visuveden kylässä ja pohjaveden ottamiseen siitä talousvedeksi käytettäväksi Virtain kaupungin alueella lupamääräyksessä 1) sanotun määrän. Vedenoton seurauksena vedensaanti eräistä vaikutusalueen kaivoista voi vaikeutua. Mahdollinen vahinko on otettu huomioon lupamääräyksessä 5). Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Kukkokankaan pohjavedenottamosta saadaan ottaa pohjavettä enintään 450 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamoa on hoidettava ja käytettävä niin, ettei kenellekään aiheuteta tarpeetonta vahinkoa ja haittaa. Veden tuhlausta on vältettävä. 2) Vedenottamo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Otetuista vesimääristä on pidettävä kirjaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 3) Luvan saajan on tarkkailtava otettavan veden määrää ja vedenoton vaikutuksia alueen pohjavesioloihin, vaikutusalueen kaivoihin ja Lähteenmäen tilan lähteen virtaamiin Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulee koskea pohjaveden korkeuksia ja laatua vedenoton vaikutusalueella ja alueen kaivoissa.
8 Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailu on aloitettava ympäristökeskuksen edellyttämästä ajankohdasta lähtien hyvissä ajoin ennen vedenoton aloittamista. Tarkkailun tulokset on vuosittain toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Ruoveden kunnan ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. 4) Luvan saajan on ennen vedenoton aloittamista selvitettävä vaikutusalueella sijaitsevista kaivoista nykyisin otettavat vesimäärät. 5) Luvan saaja on velvollinen korvaamaan toimenpiteestä mahdollisesti aiheutuvan vahingon, haitan tai muun edunmenetyksen. Mikäli tarkkailun perusteella tai muutoin havaitaan, että pohjavedenoton vaikutuksesta vedensaanti jostakin vaikutusalueen kaivosta tai Lähteenmäen tilalla RN:o 1:51 olevasta lähteestä estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saajan on, mikäli ei toisin sovita tai ole sovittu, eikä vedenottoa kaivosta tai lähteestä voida muulla tavoin järjestää, rakennettava kustannuksellaan vesijohto kyseisestä kaivosta tai lähteestä vettä ottavalle kiinteistölle ja johdettava kyseisen kiinteistön nykyistä kulutusta vastaava määrä korvaavaa vettä hinnasta, joka vastaa annettavan veden osuutta ottamon käyttökustannuksista. Luvan saajan on pidettävä kiinteistölle johtava vesijohto kunnossa. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta päästä sopimukseen, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston ratkaistavaksi siinä järjestyksessä, kuin hakemusasioista on säädetty. 6) Vedenottamoalue on aidattava eikä siellä saa harjoittaa muuta kuin vedenottoon ja veden käsittelyyn ja jakeluun liittyvää toimintaa. 7) Vedenottamon rakennustyöt on tehtävä siten, ettei kenellekään aiheudu enempää haittaa kuin vedenhankinnan järjestämiseksi on välttämätöntä. Töiden jälkeen rakennuspaikka on siistittävä ja saatettava ympäristöön sopivaksi. 8) Vedenottamon rakennustyöt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kolmen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 9) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Ruoveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
9 10) Töiden valmistumisesta ja vedenoton aloittamisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Ruoveden kunnan ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Kukkokankaan pohjavedenottamon rakentaminen on tarpeen vesihuollon toimintavarmuuden turvaamiseksi Virtain kaupungin keskustaajaman ja sen lähiympäristön haja asutusalueella. Virtain Vesiosuuskunnan nykyinen vedenottokapasiteetti riittää turvaamaan alueen nykyisen vedenkulutuksen normaaleissa olosuhteissa. Kankaan ja Puttosharjun pohjavedenottamoiden veden muodostumisalueella on kuitenkin useita veden puhtautta vaarantavia riskitekijöitä, ja veden laatu saattaa muuttua käyttökelvottomaksi. Hakemuksen mukaisella vedenotolla varmistetaan hyvälaatuisen talousveden saatavuus myös poikkeustilanteissa. Suunnitelman mukaan ottamosta saadaan pohjavettä jatkuvasti 450 500 m 3 /d. Touko kesäkuussa 2001 suoritetun koepumppauksen teho oli keskimäärin 880 m 3 /d. Vedenpinta laski koko pumppauksen ajan eikä tasapainotilaa saavutettu. Keskimäärin pohjavettä arvioitiin muodostuvan 780 m 3 /d. Poikkeuksellisen kuivina vuosina sadanta voi olla 60 % keskimääräisestä. Siten sopivaksi otettavaksi pohjavesimääräksi ympäristölupavirasto arvioi 450 m 3 /d. Hakemuksessa esitettyjen selvitysten perusteella vedenotto saattaa vaikuttaa suunnitellun vedenottamon lähialueella oleviin kaivoihin. Luvan saaja on lupamääräyksen 3) mukaan määrätty tarkkailemaan vedenoton vaikutuksia alueen pohjavesioloihin, vaikutusalueen kaivoihin ja Lähteenmäen tilalla olevan lähteen virtaamiin. Mikäli vedenoton seurauksena vedensaanti jostakin kaivosta estyy tai huomattavasti vaikeutuu, hakija on vesilain 11 luvun 12 :ssä olevien säännösten mukaan vastuussa vedensaannin turvaamisesta. Pohjavedenottamon rakentamisesta ja veden ottamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Toimenpiteestä ei aiheudu asutus tai elinkeino oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista laajalla alueella eikä muutakaan vesilain 2 luvun 5 :ssä tarkoitettuun verrattavaa seurausta ympäristön oloissa tai luonnonsuhteissa, jonka vaikutuksia ei voitaisi toimenpiteen yhteydessä suoritettavin järjestelyin estää, eikä muutakaan vesilain 9 luvun 8 :ssä tarkoitettua seurausta. Lainkohdat Vesilain 9 luvun 8 ja 11 luvun 12 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Ympäristölupavirasto on ottanut Pirkanmaan ympäristökeskuksen (1) muistutuksen huomioon siten kuin lupamääräyksistä ilmenee.
10 Tiehallinnon Hämeen tiepiirin (2) muistutuksesta ympäristölupavirasto toteaa, että muistutuksessa mainitut mahdolliset pohjaveden suojaustoimenpiteet ovat tiepiirin vastuulla pohjaveden muuttamis ja pilaamiskielto huomioon ottaen. AA:n (3), BB:n (4) ja CC:n (5) muistutusten osalta ympäristölupavirasto toteaa, että hakija on ilmoittanut, että muistuttajien kaivot ja Lähteenmäen tilalla RN:o 1:51 oleva lähde otetaan mukaan tarkkailuun. Mikäli muistuttajien vedensaanti huomattavasti vaikeutuu, hakija on lupamääräyksen 5) mukaisesti vastuussa vedensaannin vaikeutumisesta ja velvollinen toimittamaan asianosaisille vettä lupamääräyksessä edellytetyllä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 490 euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 17.12.2003/1238
11 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Ulla Kuusiniemi Juha Helin Esko Vähäsöyrinki Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Ulla Kuusiniemi sekä ympäristöneuvokset Juha Helin ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Ulla Kuusiniemi. UK/ha
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 28.4.2006. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.