Voimassa: toistaiseksi

1 (13) Antopäivä: 30.12.2016 Voimaantulopäivä: 23.1.2017 Säädösperusta: Laki liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Voimassa: toistaiseksi Soveltamisala: ADR-sopimus: täytäntöönpanoasetus SopS 23/1979, 106/2014 VAK-direktiivi: 2008/68/EY, 2012/45/EU VAK-laki: 719/94, 2011/1004, 2011/1402, 2013/956, 2014/915, 2014/1095 VN-asetus: 194/2002, 2011/399, 2013/474, 2015/125, 2015/774 Liikenteen turvallisuusviraston VAK-tiemääräys: TRAFI/4541/03.04.03.00/2015 Muutostiedot: Kumoaa ohjeen TRAFI/10130/03.04.03.03/2011 ADR/VAK-ajoneuvojen vaatimuksiin liittyviä tulkintoja Sisällys 1 OHJEEN TARKOITUS... 2 2 ADR/VAK- AJONEUVO... 2 3 VAPAARAJA (1.1.3)... 2 3.1 Polttoainesäiliön tilavuus (1.1.3.3)... 3 4 KONTTIALUSTOJEN HYVÄKSYNNÄT... 3 5 AJONEUVON MERKINTÄ... 3 6 SÄILIÖIDEN RAKENNE JA TESTAUS... 4 6.1 Säiliöasiakirja... 4 6.2 Säiliötarkastukset... 4 6.3 Säiliön kartiotappikiinnitys... 4 7 VARUSTEET... 5 7.1 Sammutinmääräykset (8.1.4)... 5 7.2 Muut varusteet ja henkilön suojaimet (8.1.5)... 6 8 SÄHKÖLAITTEET... 7 9 JARRUT... 7 9.1 Kansallisen jarruasetuksen 257/2009 vastaavuus E-sääntöön 13 tai direktiiviin... 7 9.2 Jarrut O1- ja O2-luokan perävaunuissa... 7 9.3 Jarruvaatimusten voimaantulo... 7 9.4 Hidastin... 8 10 PALOVAAROJEN EHKÄISY... 8 11 AJONEUVON HYVÄKSYNTÄ... 8 11.1 Hyväksymistodistuksen täyttämisestä... 9 12 EX-AJONEUVOT... 9 12.1 Polttoon perustuvat lämmityslaitteet (9.3.2)... 9 12.2 EX/II ajoneuvot... 9 12.3 EX/III ajoneuvot... 9 13 SÄILIÖAJONEUVO... 10 13.1 Stabiilisuus (9.7.5)... 10 13.2 Ajoneuvon peräosan suojaus (9.7.6)... 10 13.3 ECE 111-sääntö... 10 14 MEMU... 11 Liikenteen turvallisuusvirasto PL 320, 00101 Helsinki puh. 029 534 5000, faksi 029 534 5095 Y-tunnus 1031715-9 www.trafi.fi

2 (13) 15 SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET... 12 15.1 Alipaineelliset jätesäiliöt (6.10.3.9)... 12 15.2 Vanhat pikisäiliöt... 12 16 HINATTAVA LAITE... 12 17 MUUTOKSET AIKAISEMPAAN OHJEESEEN... 13 1 OHJEEN TARKOITUS Ohje on tarkoitettu katsastajille ja ohjeen tarkoitus on auttaa katsastajaa yksittäishyväksynnässä, rekisteröinti- sekä muutoskatsastuksessa että määräaikaiskatsastuksessa hyväksyttäessä ajoneuvo vaarallisten aineiden kuljetukseen tiellä (VAK-hyväksyntä). Ohjeeseen on koottu joitakin keskeisimpiä ADR/VAK- ajoneuvojen vaatimuksiin liittyviä tulkintoja, joita on tullut esiin katsastustehtävissä. 2 ADR/VAK- AJONEUVO Liikenteen turvallisuusviraston antaman määräyksen vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä 2 kohdan määritelmän mukaan ajoneuvolla tarkoitetaan kaikenlaista tieliikenteeseen tarkoitettua, valmista, keskeneräistä tai täydennettyä, vähintään nelipyöräistä moottorikäyttöistä ajoneuvoa, jonka suurin sallittu rakenteellinen nopeus on yli 25 km/h, sekä perävaunua, lukuun ottamatta maastoajoneuvoa ja moottorityökonetta sekä maa- tai metsätalouskäytössä olevaa traktoria, jonka nopeus vaarallisten aineiden kuljetuksissa on enintään 40 km/h, perävaunuineen; pakkauksia, säiliöitä ja säiliökontteja sekä niiden ja ajoneuvon merkitsemistä koskevia säännöksiä sovellettaessa ajoneuvoksi katsotaan kuitenkin myös maastoajoneuvo ja moottorityökone ja niiden perävaunut sekä hinattavat laitteet. Liikenteen turvallisuusviraston määräys siis koskee kuljetettaessa edellä mainituilla ajoneuvoilla vaarallisiksi aineiksi luokiteltuja aineita. Vaarallisten aineiden kuljetuksessa käytettävä säiliöajoneuvo ja räjähteiden kuljetuksessa käytettävä ajoneuvo on hyväksyttävä vaarallisten aineiden kuljetukseen (VAK-hyväksyntä) ja tämän jälkeen katsastettava vuosittain (VAK-katsastus), jos ajoneuvossa kuljetetaan vähäistä suurempia määriä vaarallisia aineita. Säiliöajoneuvoja ovat yli 1 m 3 kiinteällä säiliöllä varustetut ajoneuvot. Kyseessä olevat säiliöt voivat olla myös irrotettavia. Säiliökuljetuksia ovat myös yli 3 m 3 säiliökontit. Säiliöt tulee olla tarkastettuja säiliöitä. Säiliökuljetuksissa myös vetoajoneuvolle on tehtävä VAK-hyväksyntä. Räjähdekuljetusyhdistelmässä varsinaisen- tai keskiakseliperävaunun vetoauto on vapautettu EX/II tai EX/III hyväksynnästä mutta puoliperävaunun vetoajoneuvolle on tehtävä VAKhyväksyntä (EX/II tai EX/III) ja, katso 7.2.4, erityismääräys V2 (2). IBC- pakkaukset ovat kappaletavarakuljetuksia (maksimi 3 m 3 ), jolloin ajoneuvolle ei tarvita VAK-hyväksyntää. Nämä säiliöt kuljetetaan yleensä ajoneuvon lavalla. Kaikki VAK- määräykset ovat kuitenkin voimassa, myös varustemääräykset. Tällaiset säiliöt tulee kaikki olla hyväksyttyjä säiliöitä 1.7.2011 alkaen, myös vanhat. 3 VAPAARAJA (1.1.3) Vapauttaa: kirjalliset turvallisuusohjeet ADR ajolupa ajoneuvon merkintä ajoneuvon varusteet ja hyväksyntä (osa 9)

3 (13) Ei vapauta: turvatoimia koskevat säännökset. pakkaussäännökset yhteen pakkaamis- ja yhteen kuormauskiellot kollin merkintä mukaan lukien varoituslipukkeet rahtikirja, jossa tosin ei edellytetä enää erillistä rahtikirjamerkintää sovellettaessa vapaarajoja 2 kg sammutin ajoneuvon valvonta. 3.1 Polttoainesäiliön tilavuus (1.1.3.3) Kiinteän polttoainesäiliön (- säiliöiden) kokonaistilavuus saa olla enintään 1500 litraa kuljetusyksikköä kohti ja perävaunuun kiinnitetyn polttoainesäiliön kokonaistilavuus enintään 500 litraa. Kohdan 1.1.3.3 c) tarkoittamana liikkuvana työkoneena pidetään esimerkiksi pyörillä tai telaketjuilla varustettua polttomoottorilla varustettua moottorityökonetta. 4 KONTTIALUSTOJEN HYVÄKSYNNÄT Konttialusta hyväksytään VAK-hyväksynnässä kohdan 9.1.2 mukaisesti EX/II-, EX/III-, FL-, OX-, AT- ja MEMU- ajoneuvoksi. Perusajoneuvon on täytettävä kohdan 9.2 vaatimukset. Siirtymäsäännöksistä johtuvat rajoitukset on huomioitava hyväksymistodistuksessa. Erillistä aineluetteloa ei kirjoiteta hyväksymistodistukseen, kuljetettava aine määräytyy ajoneuvotyypin ja kuormatilan mukaan. 5 AJONEUVON MERKINTÄ Oranssikilpi (5.3.2.1.1) Kappaletavara- ja säiliökuljetuksille, asennus kuljetusyksikön eteen ja taakse. Suurlipukkeet (5.3.1) 5.3.1.1 säiliö-, räjähdysaine-, irtotavara- ja 7-luokan kuljetuksille asennus molemmille sivuille ja taakse 5.3.1.2 kontissa kaikille neljälle sivulle 3.4.7 ja 3.4.13 uusi suurlipuke rajoitetuille määrille kuljetusyksikön eteen ja taakse Varoitusmerkit (5.3.3), (5.3.6) ja (5.5.3.6) 5.3.3 kohotetussa lämpötilassa kuljetettavien aineiden varoitusmerkki, asennus ajoneuvon molemmille sivuille ja taakse 5.3.6 ympäristövaarallisten aineiden varoitusmerkki, asennetaan ajoneuvon molemmille sivuille ja taakse 5.5.3.6.2 mukainen varoitusmerkki on kiinnitettävä jäähdytys- tai suojaaineina käytettäviä vaarallisia aineita sisältävän ajoneuvon tai kontin jokaiseen luukuun tai oveen (katso 5.5.3.6.1) Numerokilpi (5.3.2.1.2) Oranssikilpi, jossa kuljetettavan aineen vaaran tunnusnumero ja YK-numero. Kilpien, numeroiden ja suurlipukkeiden on pysyttävä paikallaan ajoneuvon asennosta riippumatta.

4 (13) Säiliökuljetuksessa numerokilpi asennetaan jokaisen säiliöosaston kohdalle molemmille sivuille. Muut vaihtoehtoiset merkinnät 5.3.2.1.3 UN 1202, 1203, 1223 tai YK-numeron 1268 tai 1863 aineita 5.3.2.1.6 kuljetusyksikössä, jossa kuljetetaan vain yhtä vaarallista ainetta 5.3.1.5.1 räjähdysainekuljetus (VAK) maksimi nettomäärä 1000 kg. 6 SÄILIÖIDEN RAKENNE JA TESTAUS 6.1 Säiliöasiakirja Omistajalla/haltijalla on oltava säiliöasiakirja, joka on pyynnöstä esitettävä toimivaltaiselle viranomaiselle, eli luokan 2 osalta ilmoitetulle laitokselle, luokan 7 osalta säteilyturvakeskukselle ja muiden luokkien osalta VAK-tarkastuslaitokselle kohtien 6.8.2.4.5 ja 6.8.3.4.16 mukaisia tarkastuksia varten. Säiliöasiakirjaa on ylläpidettävä koko säiliön käyttöajan ja säilytettävä 15 kk säiliön käytöstä poistamisen jälkeen (4.3.2.1.7). 6.2 Säiliötarkastukset Tarkastus Säiliö Säiliökontti Kohta Määräaikaistarkastus vähintään joka 6 vuosi vähintään joka 5 vuosi 6.8.2.4.2 Välitarkastus vähintään joka 3 vuosi vähintään joka 2,5 vuosi 6.8.2.4.3 käyttöönotto- tai määräaikaistarkastuksen jälkeen +/- 3 kk määrätty tarkastuspäivä Ylimääräinen tarkastus korjaus-, muutos- tai vaurio on saattanut heikentää säiliötä tai varusteita 6.8.2.4.4 6.3 Säiliön kartiotappikiinnitys Säiliöiden kartiotappikiinnitysjärjestelmä voidaan hyväksyä vaihtokorilaitteeksi ADR/VAKhyväksynnässä. Säiliöiden kartiotappikiinnitys on mahdollistanut sen, että samassa autossa voidaan käyttää eri aineille hyväksyttyjä irrotettavia säiliöitä. Säiliöt kiinnitetään autoihin kartiotappien avulla, jotka on asennettu auton runkoon. Säiliön runkoon on vastaavasti asennettu kiinnityslevyt, joissa on kartiotappeja varten reiät sekä tukijalat tai tukijalkojen kiinnityskohdat. Auton on itsenäisesti kyettävä ottamaan kuljetettavakseen siihen suunniteltu vaihtokorisäiliö ja tarvittaessa jättämään se haluttuun paikkaan, auton tasonostolla tai vastaavalla laitteella. Kartiotappien reikiin asennettuja kiilatappeja varten tarvitaan ainoana työkaluna vasaraa. Kiilatappien kiinnipysyminen varmistetaan sokilla. Jos yllä olevan mukainen auton kartiotappikiinnitysjärjestelmä merkitään vaihtokorilaitteeksi, auto hyväksytään katsastuksessa kohdan 9.1.2 mukaisesti. Perusajoneuvon on täytettävä kohdan 9.2 vaatimukset. Kohdan 1.2 määritelmien mukaan säiliövaihtokoria pidetään säiliökonttina ja vaihtokori on kontti, joka voidaan irrottaa ajoneuvosta omien tukien varaan ajoneuvossa olevilla laitteilla ja kuormata uudelleen ajoneuvoon. Kuljetettavan säiliön viimeisin voimassa oleva tarkastustodistus mahdollisine aineluetteloineen on pidettävä ajossa mukana. Kohdan 6.8.2.5 mukaiset merkinnät (säiliökoodit) pitää olla merkittyinä kuljetettavissa säiliöissä.

5 (13) 7 VARUSTEET 7.1 Sammutinmääräykset (8.1.4) Jokaisessa kuljetusyksikössä on oltava vähintään yksi A-, B-, ja C-palotyyppien sammuttamiseen tarkoitettu pakkasenkestävä käsisammutin. Sammuttimen sammutinainemäärän on oltava vähintään 2 kg kuivaa jauhetta tai vastaava sammutemäärä sopivaa sammutusainetta. Tämä 2 kg sammutinvaatimus on myös alle vapaarajan olevissa kappaletavarakuljetuksissa. Moottori- tai ohjaamopalon sammuttamiseen tulee varata yksi vähintään 2 kg sammutin. Ajoneuvon kokonaismassa / tonnia Kokonaissammutemäärä Sammuttimien vähimmäismäärä enintään 3,5 4 kg 2 yli 3,5 7,5 8 kg (yksi sammutin vähintään 6 kg) 2 yli 7,5 12 kg (yksi sammutin vähintään 6 kg) 2 2 kg käsisammuttimen teholuokkasuositus vähintään 13A 55B C 6 kg käsisammuttimen teholuokkasuositus vähintään 27A 144B C 9 kg käsisammuttimen teholuokkasuositus vähintään 34A 183B C 12 kg käsisammuttimen teholuokkasuositus vähintään 43A 233B C Sammuttimien on oltava pakkasen kestäviä ja sovelluttava A-, B- ja C-palotyyppien sammuttamiseen. A = kiinteiden aineiden palot B = nestemäisten aineiden palot C = kaasujen palot Mitä suurempi lukuarvo on kirjaimen edessä, sitä tehokkaampi on käsisammutin. Käsisammuttimen sijoitus Käsisammuttimet on sijoitettava kuljetusyksikköön siten, että ne ovat miehistön helposti saatavilla ja lisäksi ne ovat suojattu sään vaikutuksilta. Käsisammuttimen tarkastusvälit (asetus 917/2005 käsisammuttimien tarkastuksesta ja huollosta) Käsisammuttimen tarkastus on tehtävä vuoden välein, jos käsisammutinta säilytetään paikassa, jossa se on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille kuten kosteudelle, tärinälle, lämpötilojen vaihtelulle tai pakkaselle. Ensimmäisen tarkastuksen ajankohta määräytyy käsisammuttimen valmistusajankohdasta. Käsisammuttimien enimmäishuoltoväli on kymmenen vuotta. Ensimmäisen huollon ajankohta määräytyy käsisammuttimen valmistusajankohdasta. Lisäksi käsisammutin on huollettava jokaisen käyttökerran jälkeen. Käsisammutin on huollettava myös silloin, kun tarkastus antaa siihen aihetta, kuitenkin vähintään valmistajan tai maahantuojan ohjeissa mainituin huoltovälein.

Räjähteet Palavat kaasut Palamattomat kaasut Myrkylliset kaasut Palavat nesteet Helposti syttyvät kiinteät aineet Helposti itsestään syttyvät Veden kanssa kehittää palavia kaasuja Hapettavat aineet Orgaaniset peroksidit Myrkylliset aineet Tartuntavaaralliset aineet Radioaktiiviset aineet Syövyttävät aineet Muut vaaralliset aineet Ohje 6 (13) 7.2 Muut varusteet ja henkilön suojaimet (8.1.5) Jokaisessa vaarallisia aineita kuljettavassa kuljetusyksikössä on oltava kohdan 8.1.5.2 mukaiset varusteet yleistä ja henkilökohtaista suojautumista varten. Varusteet on valittava kuormattujen aineiden varoituslipukkeiden numeroiden perusteella. Lipukkeiden numerot löytyvät rahtikirjasta. VARUSTE 1, 1.4, 1.5, 1.6 2.1 2.2 2.3 3 4.1 4.2 4.3 5.1 5.2 6.1 6.2 7 8 9 Kuljetusyksikössä: pyöräkiila / ajoneuvo X X X X X X X X X X X X X X X kaksi itsestään pystyssä pysyvää varoitusmerkkiä X X X X X X X X X X X X X X X silmänhuuhteluneste - - - - X X X X X X X X X X X Jokaiselle miehistön jäsenelle: varoitusliivi X X X X X X X X X X X X X X X irrallinen valaisin (8.3.4) X X X X X X X X X X X X X X X suojakäsineet X X X X X X X X X X X X X X X silmiensuojaimet (esim. suojalasit) X X X X X X X X X X X X X X X Lisävarusteet: hengityksensuojain / miehistön jäsen - - - X - - - - - - X - - - - lapio - - - - X X - X - - - - - X X viemärisuoja - - - - X X - X - - - - - X X keräysastia - - - - X X - X - - - - - X X

7 (13) 8 SÄHKÖLAITTEET Pysyvästi jännitteellisen hälytinlaitteen asennus (9.2.2.5) Ajoneuvoon voidaan asentaa pysyvästi jännitteellinen hälytinlaite. Hälytinlaitteen tulee täyttää mainitun kohdan standardit ja vaatimukset. Auton ja perävaunun tai auton ja kahden perävaunun (dolly+ppv) välinen sähkökytkentä (9.2.2.6.3) Vetoauton ja perävaunun välisen 15-napaisen kytkennän, 24 voltin sähköjärjestelmällä varustetuissa VAK / ADR- ajoneuvoissa, tulee täyttää kohdassa 9.2.2.6.3 mainitut ehdot. Ajoneuvoon, jossa on SFS / ISO -standardin mukainen 15-napainen liitäntä, voidaan adapteria käyttäen kytkeä perävaunu, jossa on saman standardin mukaiset 2x7 -napaiset liittimet. Adapterin tulee täyttää kyseisessä em. kohdassa mainitut vaatimukset. Adapterin tulee olla varustettu aina mekaanisella turvalukituksella siten, että tahaton irtikytkeytyminen ei ole mahdollista. Sijoitusmitat ja sähkökytkentä ovat ISO 25981:2008, ISO 12098:2004 ja ISO 7638:2003 standardien mukaiset ja suojausluokka vähintään IP54 IEC60529 standardin mukainen. Adapterin tulee olla kohdan 9.2.2.6.3 mukaisesti testattu. Markkinoilla on myös saatavana 17- napaisia liittimiä (VBG), vaatimukset samat kuin yllä, mutta jarrujärjestelmän sähköt tulee kytkeä ISO 7639:2003 pyöreän liittimen kautta. Erilliskytkentä edellytetään sähkökytkennöistä jotka eivät ole standardin mukaisia. 9 JARRUT Yleiset määräykset (9.2.3.1) Vaarallisten aineiden kuljetusyksikköinä käytettäviksi tarkoitettujen moottoriajoneuvojen ja perävaunujen on täytettävä kaikki ECE- säännön nro: 13 tai direktiivin 71/320/ETY asiaankuuluvat tekniset vaatimukset muutoksineen niissä annettujen voimaantulopäivämäärien mukaisesti. ECE- säännön nro: 13 vaatimuksia tulee soveltaa ajoneuvoon, joka on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön 1.11.2014, katso kohta 1.6.5.15 9.1 Kansallisen jarruasetuksen 257/2009 vastaavuus E-sääntöön 13 tai direktiiviin Määräyksen kohta 9.2.3.1 edellyttää, että jarrut täyttävät ECE R13 vaatimukset, mutta se ei määrää hyväksynnästä. Kansallisten jarruvaatimusten lähtökohta on se, että jarrut vastaavat ECE-säännön vaatimuksia. Voidaan katsoa, että kansallisen vaatimuksen mukaisesti hyväksytyt jarrut täyttävät ECE-säännön tekniset vaatimukset, vaikka jarruja ei ole hyväksytty ECEsäännön mukaisesti. 9.2 Jarrut O1- ja O2-luokan perävaunuissa EX/II-ajoneuvoksi hyväksytyssä O1-luokan perävaunussa ei vaadita jarruja. EX/III-tyyppiä olevat O1- ja O2-luokan ajoneuvot on niiden massasta riippumatta varustettava jarrujärjestelmällä, joka automaattisesti jarruttaa perävaunun pysähdyksiin, jos kytkentälaite irtoaa perävaunun ollessa liikkeessä (ECE-sääntö nro: 13, liite 5, kohta 2.4). 9.3 Jarruvaatimusten voimaantulo 1.1.1993 71/320/ETY => 88/194/ETY tai ECE 13R 05 1.12.1994 91/422/ETY tai ECE 13R 06 1.1.1998 91/422/ETY tai ECE 13R 08 31.3.2001 98/12/EY tai ECE 13R-09 1.11.2014 ECE 13R-11

8 (13) EX/III-, FL-, OX- ja AT-ajoneuvoissa on oltava lukkiutumaton jarrujärjestelmä. Vaatimusta lukkiutumattomista jarruista (luokka 1) sovelletaan autoihin joiden suurin sallittu kokonaismassa ylittää 16 tonnia tai on hyväksytty vetämään O4 -luokan perävaunuja. sekä perävaunuihin (luokka A lukkiutumattomat jarrut) suurin sallittu kokonaismassa ylittää 10 tonnia. 31.3.2001 tuli yleisesti voimaan vaatimus lukkiutumattomasta jarrujärjestelmästä, joka koskee O3- ja O4-luokan perävaunuja sekä N2- ja N3-luokan autoja riippumatta siitä käytetäänkö sitä perävaunun vetoon. Huomioi! Siirtymäsääntö 1.6.5.13. 9.4 Hidastin Hidastinvaatimus koskee EXIII, AT, FL ja OX -ajoneuvotyyppejä. Sovelletaan moottoriajoneuvoihin, joiden suurin sallittu kokonaismassa ylittää 16 tonnia tai jotka on hyväksytty vetämään perävaunuja, joiden suurin sallittu kokonaismassa ylittää 10 tonnia. Kaikissa edellä mainituissa (myös vanhoissa) vaarallisten aineiden kuljetukseen hyväksytyissä ajoneuvoissa on oltava hidastin. Hidastimen on oltava tyypiltään IIA (ECE-sääntö nro:13 liite 5). Pakokaasujarrun katsotaan täyttävän myös hidastinvaatimuksen jos se täyttää em. ECE-säännön nro:13 liitteen 5 vaatimukset. Yhdistelmämassa voi ylittää hidastimen salliman 44 tonnin rajan. Esim. 44 tonnin massa-arvoa pidetään riittävänä 60/68 tonniin yhdistelmämassaan saakka. 10 PALOVAAROJEN EHKÄISY Polttoon perustuvien lämmityslaitteiden on vastattava ECE- säännön nro 122 teknisiä vaatimuksia siinä annettujen voimaantulopäivämäärien mukaisesti. Polttoon perustuvalla lämmityslaitteella tarkoitetaan laitetta, joka käyttää nestemäistä tai kaasumaista (kielletty VAK:ssa) polttoainetta eikä ajoneuvon moottorin hukkalämpöä. Kohdan 9.2.4.7.5 perusteella ohjelmoitava kellokytkin (käynnistysaika on mahdollista etukäteen asettaa), on kielletty. Kohdan 9.2.2.5 perusteella lämmityslaitteen ohjaukselle voidaan johtaa virta ohi auton päävirtakytkimen. Tällöin tulee ko. kohdan mainitut standardit ja muut vaatimukset täyttyä. Laitteen valmistajan tai toimittajan on kirjallisesti vakuutettava, että ao. IEC- tai EN- standardin vaatimukset täyttyvät. Lämmityslaitteen asennuksessa suoritettujen sähköasennusten johdotuksen suojaus-luokka jne. määräytyy kohtien 9.2.2.2 ja 9.2.2.6 mukaan. Lämmityslaitteen pakoputken päättyminen esim. auton moottorin öljypohjan alle on kielletty kohdan 9.2.4.7.2 perusteella. 11 AJONEUVON HYVÄKSYNTÄ Ulkomaiset ADR- hyväksynnät ECE 111 säännön noudattamisen osalta hyväksytään Suomessa kansainvälisessä ADR- liikenteessä. Suomessa vastaavan VAK- hyväksynnän antaa Liikenteen turvallisuusviraston valtuuttama katsastuksen suorittaja. Kun Suomessa uudelle FL-, OX-, AT- ajoneuvolle ja MEMUlle annetaan (yksittäishyväksynnän yhteydessä tehtävässä) tarkastuksessa VAK- hyväksyntä, tarkastetaan siinä myös kohdan

9 (13) 9.7.5 mukainen stabiilisuuvaatimuksen täyttyminen. Ajoneuvolle tulee tehdä vuosittain VAKkatsastus. 11.1 Hyväksymistodistuksen täyttämisestä Todistuksen tullessa täyteen hyväksyntämerkinnöistä, annetaan uusi todistus samalla todistuksen numerolla. ADR hyväksymistodistuksen numeroon, toimipaikan koodin eteen merkitään FIN ja VAK hyväksymistodistus ilman FIN merkintää. Hyväksymistodistuksen kohtaan 11 tehtäviä merkintöjä ovat esimerkiksi Korin/kontin on täytettävä VAK määräyksen kohdan 7.1.5 vaatimukset Alipaineellinen jätesäiliöajoneuvo Erillissopimuksen M263 mukainen ajoneuvo Täyttää myös vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun Liikenteen turvallisuusviraston määräyksen kohdan 9.1.3.4 vaatimukset tarkempia kuvauksia ajoneuvoista tai vaatimuksista ja rajauksista ADR hyväksyntätodistuksessa huomautustiedot on kirjoitettava myös englanniksi, ranskaksi tai saksaksi. ADR- ja VAK- hyväksymislomakkeet (pdf) löytyvät Trafin extranet sivuilta. 12 EX-AJONEUVOT 12.1 Polttoon perustuvat lämmityslaitteet (9.3.2) Polttoon perustuvia lämmityslaitteita saa asentaa EX/II- ja EX/III-ajoneuvoihin vain ohjaamon taikka moottorin lämmitystä varten. EX/II- tai EX/III-perävaunuun ei saa asentaa polttoon perustuvaa lämmityslaitetta. EX/II- tai EX/III auton kuormatilaa saa lämmittää moottorin hukkalämmöllä. Auton moottorin jäähdytysvettä saadaan lämmittää polttoon perustuvalla lämmityslaitteella jolloin moottorin jäähdytysjärjestelmästä voidaan johtaa vesiletkut esimerkiksi kuormatilan lattialämmitystä varten. Kaasumaista polttoainetta käyttävät polttoon perustuvat lämmityslaitteet ovat kiellettyjä. 12.2 EX/II ajoneuvot Umpinaisen EX/II ajoneuvon kuormatilan ikkunat ovat sallittuja, mutta ohjaamo on oltava erotettu kuormatilasta yhtenäisellä seinällä. Jos väliseinässä on ikkuna, tulee se peittää jäykällä levyllä. Muita kuormatilan esimerkiksi ulkosivuilla tai takana olevia ikkunoita ei tarvitse peittää jos ikkunat eivät ole avattavissa. 12.3 EX/III ajoneuvot Korin rakenneaine 9.3.4.2 Korin on oltava valmistettu lämmön- ja palonkestävästä rakenneaineista, jonka vähimmäispaksuus on 10 mm. Tämä määräys katsotaan täytetyksi, jos käytetään standardissa SFS-EN 13051-1:2007+A1:2009 paloluokituksen B-S3-d2 rakenneainetta. Tällä tarkoitetaan, että rakenneaineen tulee olla vähintään 10 mm paksua. Tämän lisäksi rakenneaineen tulee olla lämmön- ja palonkestävää materiaalia joka katsotaan täytetyksi jos se täyttää SFS-EN 13051-1:2007+A1:2009 paloluokitusvaatimuksen B-S3-d2. Huom. Kohdan 1.6.5.4 siirtymäsäännöksen mukaisesti ajoneuvon rakennetta koskevia osan 9 vuoden 2003 säännöksiä (EX/III ajoneuvot, joiden kuormatilat olivat EX/III- lämmönkestävyysvaatimusten mukaiset) sai soveltaa 31.12.2005 saakka ja kohdan1.6.5.8 mukaan näitä sai

10 (13) käyttää 31.12.2014 saakka. Tämän takia kohdasta 1.6.5.8 on poistettu huomautustieto kuormakorien ja konttien siirtymäajasta (VAK 2015 määräys). 1.1.2006 alkaen EXIII- ajoneuvon korissa on käytettävä standardissa SFS-EN 13051-1:2002 tarkoitettua B-S3-d2 luokiteltua rakenneainetta. Jos EX/III ajoneuvossa ei ole kuormatilaa, tulee hyväksymistodistuksen kohtaan 11 merkitä seuraava maininta: Korin/kontin on täytettävä VAK määräyksen kohdan 7.1.5 vaatimukset EX/III-ajoneuvojen turvallisuutta koskevat lisävaatimukset yli 1m 3 irrotettavien säiliöiden tai yli 3m 3 säiliökonttien, UN-säiliöiden tai MEG-konttien kuljetuksissa (9.7.9) EX/III-ajoneuvossa on oltava moottoritilan automaattinen sammutusjärjestelmä. Kuorma on oltava suojattu rengaspalon vaikutukselta metallisilla lämpösuojilla. Koskee ajoneuvoa, joka hyväksytään 1.4.2014 tai sen jälkeen (siis ensimmäisestä käyttöönottoajankohdasta riippumatta) EX/III säiliöajoneuvoksi, jolla kuljetetaan räjähdysaineita säiliössä tai hyväksytään puoliperävaunun vetoauto EX/III ajoneuvoksi, jonka perävaunussa kuljetetaan räjähdysaineita säiliössä. Käytännössä tämä tarkoittaa luokan 1 (UN0331 ja UN0332 = louhintaräjähde) kuljettamista UN-säiliössä, erityismääräys TP32 tai aineen UN0331 kuljettamista VAK/ADR-säiliössä, koodi S2.65AN(+) kohta 4.3.4.1.3. 13 SÄILIÖAJONEUVO 13.1 Stabiilisuus (9.7.5) Maahan tukeutuvien pintojen kokonaisleveyden (saman akselin oikean- ja vasemmanpuoleisten pyörien maata koskettavan osan ulkopintojen välin) on oltava vähintään 90 % kuormatun säiliöajoneuvon painopisteen korkeudesta. Kuormatun puoliperävaunun akselistoon kohdistuva massa ei saa ylittää 60 % koko ajoneuvoyhdistelmän nimellisestä kokonaismassasta. 13.2 Ajoneuvon peräosan suojaus (9.7.6) Ajoneuvon peräosa on varustettava takaapäin kohdistuvia iskuja vastaan autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen (1248/2002) liitteen 1 osassa I olevan taulukon kohdassa 3 tarkoitetulla alleajosuojalla, joka suojaa säiliön sen koko leveydeltä. Vaatimustenmukaisuus määräytyy ajoneuvon käyttöönottoajankohdan mukaisesti. 11.3.2010 alkaen vaatimustaso on 2006/20/EY tai sitä vastaava ECE-sääntö 58. Tämä vaatimustaso on huomioitava erityisesti silloin, kun siirretään vanha säiliö uuden ajoneuvon päälle. VAK/ADRsäiliöajoneuvon alleajosuojaukseen ei sovelleta samoja helpotuksia mitä sovelletaan tavalliseen (ei VAK/ADR) ajoneuvoon. Alleajosuojan tulee sijaita vähintään 100 mm etäisyydellä säiliön takana. 100 mm vähimmäisetäisyys mitataan säiliön takaseinästä tai varusteista taikka laitteista, jotka ovat kosketuksissa kuljetettavan aineen kanssa taka-alleajosuojan takaosaan. 13.3 ECE 111-sääntö ECE 111 -sääntöä sovelletaan nestemäisten tai sulassa muodossa olevien vaarallisten aineiden kuljetukseen tilavuudeltaan yli 3 m3 kiinteitä säiliöitä kuljettaviin säiliöajoneuvoihin testattu alle 4 bar paineella rekisteröity ensimmäisen kerran 30 päivän kesäkuuta 2003 jälkeen. siirtymäsääntö (M145) ennen 1.7.2004 rekisteröidyillä säiliöajoneuvoilla. (1.6.5.9)

11 (13) Stabiilisuusvaatimuksen todennus ECE 111-säännön kohdan 5.1 mukaan stabiilisuusvaatimuksen täyttyminen todennetaan joko kallistuspöytätestillä tai laskelmilla. Jos asiassa on erimielisyyksiä tai epäselvyyttä, käytetään kallistuspöytätestiä. Kriteerit - kaatumisvakavuus: Kallistuspöytätesti ajoneuvo ei kaadu 23 asteen kulmassa kummassakaan kallistussuunnassa. Laskelma ajoneuvo ei kaadu 4 m/s2 sivuttaiskiihtyvyydellä (qc 4 m/s2). 14 MEMU MEMU tarkoittaa ajoneuvoa, joka täyttää kohdan 1.2.1 liikkuvan räjähdevalmistusyksikön määritelmän. MEMU on räjähteiden valmistukseen ja panostukseen käytettävä yksikkö tai yksiköllä varustettu ajoneuvo, jossa kuljetettavat vaaralliset aineet eivät itse ole räjähteitä. Yksikkö koostuu erilaisista säiliöistä ja irtotavarakonteista, prosessilaitteistosta sekä pumpuista ja vastaavista laitteista. MEMUssa voi olla erityisosasto pakattuja räjähteitä varten. Jos ajoneuvo on MEMU, voi ECE- säännön 105 mukainen tyyppihyväksyntämerkintä olla joko MEMU tai EX/III- ajoneuvo, mutta hyväksymistodistukseen ajoneuvotyypiksi merkitään vain MEMU. MEMUn on täytettävä EX/III- ajoneuvoja koskevat vaatimukset ja lisäksi seuraavat lisämääräykset: MEMUun kuuluu säiliöt, näiden varusteet sekä kiinnitys- että kytkentälaitteet. Varusteena voi olla myös irtotavarakontti. Säiliöiden ja irtotavarakonttien on täytettävä luvun 6.12 asiaankuuluvat vaatimukset. Säiliön kiinnitykset ajoneuvoon on täytettävä VAK määräyksen kohdan 6.8.2.1.2 lujuusvaatimukset, säiliön valmistajan todistus edellytetään. Jos MEMUssa on muita kuormatiloja kuin säiliöitä, vaaditaan kuormatilan kiinnityksestä todistus (LMp 940/1982) mukaisesti. Mahdollinen Tukesin poikkeuslupa säiliörakenteelle (esim. kohta 6.12.4) tulee tarkistaa säiliön tarkastuksen yhteydessä. Metallista tai lujitemuovista valmistetut säiliöt ja irtotavarakontit on yhdistettävä ajoneuvon alustaan vähintään yhden hyvän maadoitusliitännän avulla. Kohdan 9.8.4 mukainen stabiilisuusvaatimus on täytettävä. Ajoneuvon peräosa on suojattava. Moottoritilassa on oltava automaattinen sammutusjärjestelmä. Sammutinjärjestelmän asennustodistus on myös esitettävä. Metalliset roiskesuojat Prosessilaitteissa on oltava lukot. Kuormatilan alla olevat pakoputken osat on suojattava lämpösuojalla. Luukkujen sisällä olevat valojen pintalämpötila ei saa nousta liian korkeaksi. CE -merkintä tulee olla. Katolle asennettava, ei ajonaikana käytettävä, punainen vilkkuva prosessivalo voidaan myös hyväksyä.

12 (13) 15 SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET 15.1 Alipaineelliset jätesäiliöt (6.10.3.9) Alipaineellisissa jätesäiliöissä on oltava varoventtiili, jota edeltää murtolevy. Murtolevyn ja varoventtiilin väliin on asennettava painemittari tai muu sopiva ilmaisin, joka ilmoittaa murtolevyn murtumisen tai reiän tai vuodon. Kohdan 1.6.4.20 mukaan ennen 1.7.2005 (ADR 31.12.2004) ja tällöin voimassa olleiden säännösten mukaisesti valmistettuja, mutta eivät täytä kohdan 6.10.3.9 vaatimuksia, saa edelleen käyttää. 15.2 Vanhat pikisäiliöt Ajoneuvo (kohta 1.6.5.3 poistettu) Vaaditaan (kohdan 9.1.2.1) mukainen hyväksymistodistus. Irrotettavia säiliöitä kuljettavat ajoneuvot sekä säiliökonttien tai UN- säiliöiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot, joita käytetään UN 3257 aineiden kuljetukseen, on oltava hyväksytty katsastuksessa kohdan 9.1.2 mukaisesti. Säiliö (kohta 1.6.3.13 poistettu) Ennen 1.1.1997 valmistettuja kiinteitä säiliöitä (säiliöajoneuvoja) ja irrotettavia säiliöitä, jotka on tarkoitettu UN 3257 aineiden kuljetukseen ja jotka eivät täytä 1.7.1997 voimaan-tulleita säännöksiä, sai käyttää 31.12.2014 saakka (VAK). HUOM: ADR -sopimuksen mukaan 31.12.2006 saakka. 16 HINATTAVA LAITE LUKU 20.1 Siirrettäessä työkoneita erikoiskuljetusajoneuvolla tai hinattavia laitteita taikka muita laitteita ajoneuvolla paikalliskuljetuksena esimerkiksi tie-, rakennus-, louhinta- tai metsätyömaalle, ei näiden käyttövoimaksi tai niiden minkä tahansa laitteen käyttöön tarkoitetun polttonesteen säiliöön sovelleta näiden määräyksien osan 6 määräyksiä. Laitteen käytön vaatima kiinteän polttoainesäiliön tilavuus saa kuitenkin olla enintään 1 000 litraa ja säiliössä olevan polttonesteen leimahduspisteen on oltava yli 23 O C. Säiliön on oltava luja ja tiivis. Sen on kestettävä tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa esiintyvät staattiset ja dynaamiset rasitukset. Kuljetusyksikön suurin polttoainesäiliöiden kokonaismäärä saa olla enintään 1500 litraa (1.1.3.3). Jos säiliön tilavuus on yli 1000 litraa, tulkitaan hinattava laite säiliökuljetukseksi. Jos laite on varustettu irrallisella säiliöllä tai esimerkiksi IBC pakkauksella, on kyseessä kappaletavarakuljetus.

13 (13) 17 MUUTOKSET AIKAISEMPAAN OHJEESEEN Seuraavia asioita on lisätty tai poistettu verrattuna vanhaan ohjeeseen. Jäljempänä mainittujen kohtien numerointi on otettu vanhasta ohjeesta. Muutoksia säädösviittauksiin, täsmennys VAK-hyväksyntää edellyttämiin ajoneuvoihin ja poistettu esimerkki, kohta 1.1. Direktiiviviittauksia on korvattu E-säännöllä. Kohtaan 1.2 vapaaraja on lisätty liikkuvan työkoneen määritelmä Kodasta 1.4 on poistettu EX konttien hyväksynnät, aikaisemmin sai vapaaehtoisesti antaa pelkälle kontille hyväksymistodistuksen. Lisätty kohtaan 1.5 (ajoneuvon merkintä) uusi varoitusmerkki ja muutettu muutama termi. Täsmennyksiä sammutinmääräyksiin sekä poistettu lisävarustelistaus (kohta 1.7) Sähkölaitevaatimuksissa, kohta 1.8 täsmennetty vetoauton ja perävaunun välisiä sähköliitoksia ei standardin mukaisille liittimille. Jarrut, kohta 1.9, lisätty kansallisen jarruasetuksen vastaavuus ECE R13 sääntöön sekä lisätty kevyiden perävaunujen jarruvaatimukset. Hidastinvaatimukseen on tehty täsmennys, pakokaasujarrun soveltuvuudesta. Poistettu hyväksymistodistus muuttuu teksti, kohta 1.12. Uusi kappale hyväksymistodistuksen täyttämisestä ja numeroinnista. Kohta 1.13 EX ajoneuvot, EX/II muutettu ajoneuvon kuormatilan vaatimuksia, lisätty mainita siirtymäsäännöksestä ja lisätty hyväksymistodistukselle uusi huomautustieto. Lisätty uusi kohta EX/III säiliöajoneuvon varusteista (VAK-määräys 9.7.9). MEMU ajoneuvon lisämääräyslistaan on lisätty täsmennys säiliön- ja muun kuormakorin kiinnityksestä, kohta 1.17. Muokattu hinattavaa laitetta koskevaa tekstiä, kohta 1.19. Yksikön päällikkö Otto Lahti Tarkastaja Petteri Hietala