Visio uusiutuvasta lämmityksestä Euroopassa 2050

Samankaltaiset tiedostot
Pienpolton markkinanäkymät

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

SMART CITY - EKOTEHOKAS TULEVAISUUDEN KAUPUNKIYMPÄRISTÖ. Marko Riipinen. Rakennusautomaatioseminaari 2013 Metropolia, Espoo 30.5.

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2016

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Energian tuotanto ja käyttö

Mihin Euroopassa ollaan menossa uusiutuvan energian edistämissuunnitelmat

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Fortumin Energiakatsaus

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Keski-Suomen energiatase 2014

Low-Carbon Finland Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Aurinko lämmittää Kotitalouksia ja energiantuottajia Keski-Suomen Energiapäivä

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Puhtaan energian paketti ja kaukolämpö

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

ENERGIAOMAVARAINEN KYLÄ

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp. Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Metsäbioenergia energiantuotannossa

VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta

ENERGIAOMAVARAISUUTTA LAPPIIN? ALUEKEHITYSPÄIVÄ Ylläs Pekka Peura

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Rakennus uusiutuvan energian tuottajana - ovatko rakennus- ja energiaalat valmiita haasteeseen?

A8-0392/337. Dario Tamburrano, Piernicola Pedicini, Eleonora Evi, David Borrelli, Rosa D'Amato, Marco Zullo EFDD-ryhmän puolesta

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen

Toimintaympäristö: Fortum

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Markku J. Virtanen, Dr

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

JEPUAN ENERGIAKYLÄ, ENERGIAOMAVARAISUUS JA ALUETALOUS. Kyläpäivät Tampere Pekka Peura

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Fortum Eko -ympäristömerkinnän kriteerit

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

EU 2020/2050 kansalliset ja EU-skenaariotarkastelut Energiantuotanto osana metsäsektorin liiketoimintaa?

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiakaivot. Tärkeä osa lämpöpumppualan liiketoimintaa. SULPU - Lämpöpumppu seminaari Tomi Mäkiaho

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA. Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja Pekka Peura

Arvio kokonaistavoitteesta Suomen mahdollisuudet Komission esittämän lukeman saavuttamiseen

Kohti fossiilivapaata Suomea teknologiamurroksessa

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Energiatuki Kati Veijonen

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

EU:n näkökantoja biomassojen kestävyyteen

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Geoenergian tulevaisuuden visio. Jari Suominen

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Uusiutuvan energian direktiivi RED II ja valtioneuvoston kirjelmä U 5/2017 vp

TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Transkriptio:

Visio uusiutuvasta lämmityksestä Euroopassa 2050 Keski Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Kari Mutka 1 Kari Mutka 28.1.2010

Renewable Heating and Cooling Platform, RHC-ETP EU:n Komission vuonna 2009 käynnistämä Platform, jonka tehtävänä on: laatia visio lämmityksestä ja jäähdytyksestä vuosille 2020, 2030 ja 2050 laatia strateginen tutkimusagenda keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteineen tutkimusagendan toimeenpano ja tarvittavien rahallisten ja henkisten resurssien mobilisointi. 2 Kari Mutka 28.1.2010

STRUCTURE OF THE RHC-PLATFORM Secretariat EUREC, ESTIF, AEBIOM, EGEC RHC-ETP Board (3 representatives from each panel, inluding President and 3 Vice Presidents Support Group All memebers Annual meeting Research Topics Solar Thermal Biomass Geothermal Cross Cutting Panel Panel Panel Panel Chairman Gerhard Stryi-Hipp (Fraunhofer ISE) Chairman Kari Mutka (Vapo) Chairman Fabrice Boissier (BRGM) Chairwoman Anna Land (DHC+TP) Market & Policy Topics Market Deployment Working Group Common vision, Capacity Building, Training R & D Policy Working Group SET plan, EII, Financing LCTs 3 Kari Mutka 28.1.2010

RHC-ETP, organisaatio Platformia johtaa hallitus, sihteeristö EUREC, ESTIF, AEBIOM, EGEL neljä tutkimusaluetta: Solar Thermal Panel (aurinkolämpö) Biomass Technology Panel (biomassalla tuotettu lämpö) Geothermal Technology Panel (maalämpö) Cross Cutting Panel (hybridilämmitys, politiikkakysymykset). 4 Kari Mutka 28.1.2010

Energian kokonaiskulutus EU27, 2007 Gross final energy demand (ktoe) total : 1 200 265 ktoe Transport ; 377.247; 31% Electricity; 287.050; 24% Heat; 535.968; 45% 5 Kari Mutka 28.1.2010

Uusiutuvien käyttö EU27, 2007 RES production (ktoe) Total : 115 908 ktoe Transport ; 7.877; 7% Electricity; 43.842; 38% Heat; 64.190; 55% 6 Kari Mutka 28.1.2010

Uusiutuva lämmitys EU27, 2007 Renewable heat (ktoe) Total : 64 190 ktoe 1.217; 2% 387; 1% 938; 1% 7.713; 12% 777; 1% 860; 1% 52.298; 82% Biogas (derived heat) Solid biomass (derived heat) Biow aste (derived heat) Solid biomass Geothermal Solar thermal Heat pumps 7 Kari Mutka 28.1.2010

Visio 2050 Fossiilisia polttoaineita ei käytetä lämmitykseen ja jäähdytykseen vuonna 2050, kaikki tarvittava energia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. 8 Kari Mutka 28.1.2010

Miten tämä on mahdollista? lämmön tarve laskee 40 % (mm. matalaenergiatalot) lisää tehokasta kaukolämpöä ja CHPlaitoksia (ei lämmöntuotantoa ilman sähköntuotantoa) teollisuuden hukkalämmöt käyttöön lisää maalämpöä lisää aurinkolämpöä, lämmön vuorokausi- ja vuosivarastointi tehokkaasti hybridilämmitys (mm. aurinko, biomassa) laitekehitys. 9 Kari Mutka 28.1.2010

Potentiaaliset lämmönlähteet lämmön tarve vuonna 2007 oli 536 Mtoe, 45 % EU:n kokonaisenergian kulutuksesta, tavoite 320 Mtoe vuonna 2050 biomassapotentiaali 310-430 Mtoe maalämmön tekninen potentiaali 8840 Mtoe eli 15 kertaa nykyinen lämmitystarve aurinkolämmön tekninen potentiaali on samaa suuruusluokkaa kuin nykyinen käyttö 536 Mtoe yhteensä lämmön tuotantopotentiaali on 20 kertaa nykyinen käyttö 10 Kari Mutka 28.1.2010

Biomassapanelin visio 2020 Biomassa total Tuonti 4 158 ktoe 96 179 ktoe Biomassan käyttö 98 383 ktoe Vienti 1 846 ktoe Tavoitteet 2020 220 Mtoe Europe 27 Lähde: Eurostat for year 2007 Sähkön ja lämmön tuotanto CHP 33 320 ktoe Input to DH 3 311 ktoe Biosähkö 8754 ktoe Lämpö 7 714 ktoe 17,2 Mtoe Or 200 000 GWh 34,5 Mtoe Biomassa kotitalouksille ja palveluihin Biomassa teollisuuteen 18 614 ktoe Biopolttonesteet 7 877 ktoe 30 Mtoe 40 Mtoe 73 Mtoe 34 994 ktoe 11 Kari Mutka 28.1.2010

Biomassapanelin visio 2020 Biomassan hankinta 2020 Pinta-ala (Mha) Biomassan tuotanto (Mtoe) Biomassan tuonti (Mtoe) Kokonaiskulutus (Mtoe) nestemäiset 15 23 7 30 Energiakasvit biokaasu 5 26 26 Maatalous kiinteä 5 26 26 Sivutuotteet kiintä 10 10 biokaasu 10 10 Metsätalous Jäte Metsätähde 30 30 Sivutuotteet 50 19 69 Kiinteä 10 10 Biokaasu 10 10 Yhteensä 194 26 220 12 Kari Mutka 28.1.2010

Biomassapanelin visio Biomassapolttoaineet 2020: kaksinkertaistetaan biomassan käyttö lämmitykseen kehittämällä standardisoituja asiakaslähtöisiä ja eri käyttäjäryhmille kehitettyjä polttoaineita kilpailukykyiseen hintaan ja varmistamalla niiden saatavuus kaikissa olosuhteissa. 2030: korvataan 50 % fossiilisista polttoaineista lämmityssektorilla ja lisätään biomassan osuutta 10 %:iin jäähdytyksessä kehittämällä kustannustehokkaita kiinteitä ja nestemäisiä polttoaineita agrobiomassasta, biohajoavasta jätteestä, puubiomassasta ja leväbiomassasta. 2050 korvataan kaikki fossiiliset polttoaineet uusiutuvilla energialähteillä ja lisätään niitä merkittävästi jäähdytyksessä. 13 Kari Mutka 28.1.2010

Biomassapanelin visio Talokohtainen lämmitys 2020: 50 % olemassa olevista taloista ja 25 % uusista taloista on varustettu bioenergialämmityksellä 2030: 70 % olemassa olevista ja 25 % uusista taloista on varustettu bioenergialämmityksellä 2050: lähes kaikki talot on varustettu bioenergialla ja 25 % tuottaa sähköä ja 10 % jäähdytystä. Teollisuus ja aluelämmitys CHP osuus : 25 % tällä hetkellä, 50 % vuonna 2020, 80 % vuonna 2030, 100 % vuonna 2050 Aluelämmityksen osuus : 7 % tällä hetkellä, 14 % vuonna 2020, älykäs energian jakeluverkosto vuonna 2020, täysin hiilineutraalit energiaratkaisut 14 Kari Mutka 28.1.2010

Strateginen tutkimusagenda Vision ja tavoitteiden asettamisen jälkeen tutkimusagenda keskeisessä asemassa Keskeisten kehittämiskohteiden määrittely ja niiden rahoittaminen ja riittävä resurssointi on ratkaisevaa tavoitteiden toteutumisen kannalta 15 Kari Mutka 28.1.2010

Aikataulu Vision rakentaminen meneillään Kokonaisaikataulu 2010-2014 Ensimmäinen Platformin yhteinen visio julkaistaan Bilbaon konferenssissa 23.-24.2.2010 Konferenssi on kaikille avoin, lisätietoja ja ilmoittautuminen Platformin web-sivuilla: www.rhc-platform.org 16 Kari Mutka 28.1.2010

Osallistuminen Platformin työskentelyyn Osallistuminen periaatteessa kaikille mahdollista Suomalaiset Platformissa: Kari Mutka, Vapo, Platformin hallituksen varapuheenjohtaja, Biomass Panelin puheenjohtaja Eija Alakangas, VTT, scientific leader, IG1, Biomass Panel, biomassan tuotantoketjut 17 Kari Mutka 28.1.2010

Lisätietoja www.rhc-platform.org 18 Kari Mutka 28.1.2010