LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 118/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 32 Annettu julkipanon jälkeen 22.9.2006 ASIA Korpelan voimalaitospadon patoaukkojen muuttaminen ja Vaasan läänin maaherran 18.3.1925 antaman päätöksen lupaehtojen 5) ja 7) poistaminen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Kannus LUVAN HAKIJA Korpelan Voima kuntayhtymä HAKEMUS Korpelan Voima kuntayhtymä on ympäristölupavirastoon 4.2.2005 saapuneella ja 17.2.2005 täydentämällään hakemuksella pyytänyt Vaasan läänin maaherran 18.3.1925 antaman Korpelan voimalaitoksen rakentamista koskevan luvan muuttamista siten, että padon juoksutusaukkojen kynnyksiä madalletaan ja yhden aukon teräksiset välipilarit poistetaan. Lisäksi haetaan uittoaukon pysyvää sulkemista ja uittoa koskevien lupaehtojen 5) ja 7) poistamista, koska Lestijoen vesistön uittosääntö on kumottu. Voimassa olevaan padotukseen ja juoksutussääntöön ei haeta muutosta. Samalla haetaan lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Töiden joutuisa suorittaminen on tarpeen patoturvallisuuden parantamiseksi. Hankkeen tarkoituksena on parantaa voimalaitospadon purkautumiskykyä ja uusia juoksutusaukkojen sulkulaitteet helpommin hoidettaviksi ja varmatoimisemmiksi. Patoaukkojen avartaminen on tarpeen tulvajuoksutuskapasiteetin lisäämiseksi ja patoturvallisuuden parantamiseksi. Padon hoito helpottuu varsinkin talvella, kun juoksutusaukot varustetaan koneellisilla sulkulaitteilla. Hanke ei loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja on tarpeen hyötyisän ja suojaavan tarkoituksensa vuoksi. Se ei vaaranna yleistä terveydentilaa, aiheuta huomattavia tai vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä huononna paikkakunnan asutus ja elinkeino oloja. Vaasan läänin maaherra on myöntänyt voimalaitoksen rakentamisluvan 18.3.1925. Rakentamisluvan ehtoa 1) on muutettu Länsi Suomen vesioikeuden 5.7.1991 antamalla päätöksellä nro 42/1991/2, jonka vesiylioikeus (24.6.1992) ja korkein hallinto oikeus (20.1.1994) ovat pysyttäneet. Kivi ja betonirakenteinen pato on tehty 1920 luvulla ja sitä on korjattu ja vahvistettu 1940 luvulla.
2 Lestijoki alkaa Lestijärvestä ja virtaa Perämereen. Lestijoen valumaalue Korpelan padolla on 1 084 km 2 ja järvisyys 7,7 %. Perämereen laskiessaan Lestijoen valuma alue on 1 373 km 2 ja järvisyys 6,2 %. Lestijoen virtaamat on laskettu alapuolisen Saarenpään virtaamamittaustiedoista ja Korpelan padolla virtaamat ovat vuosijaksolla 1980 2004 olleet seuraavat: m 3 /s Ylivirtaama HQ 161 Keskiylivirtaama MHQ 86 Keskivirtaama MQ 10,1 Keskialivirtaama MNQ 2,0 Alivirtaama NQ 1,1 Padon yläpuolella harjoitetaan paikallista veneilyä. Uitto Lestijoessa on loppunut 1950 luvulla ja uittosääntö on kumottu vuonna 1996. Korpelan padon mitoitustulvan HQ 1/1 000 maksimiarvo on patoturvallisuusselvityksen mukaan 193 m 3 /s. Nykyisin kuivavaraksi jää mitoitustulvatilanteessa noin 0,2 m. Padon turvallisuustarkkailuohjelman määräaikaistarkastuksessa on esitetty, että padon juoksutuskapasiteettia olisi lisättävä tai kuivavaraa muuten korotettava. Nykyisten padon neula aukkojen hoito on hidasta ja hankalaa varsinkin talvella. Patoaukot nykyinen suunniteltu leveys kynnys leveys kynnys m N 60 m N 60 1 neula aukko 3,87 +63,87 m 1 3,87 +63,40 m 2 tulvakynnys 9,35 +66,00 m 2 9,35 +65,50 m 3 luukkuaukko 4,50 +64,04 m 3 4,50 +64,05 m 4 neula aukko 3,85 +63,95 m 4 3,85 +63,40 m 5 uittoaukko 1,89 +65,56 m 5 suljetaan 6 tuloaukko 4,50 +63,50 m 6 ei muutoksia ei muutoksia 7 3 pohja aukkoa 0,9*0,9 m 2 +58,20 m 7 ei muutoksia ei muutoksia Hakijan tarkoituksena on parantaa padon purkautumiskykyä ja helpottaa padon hoitoa. Neula aukkojen ja tulvakynnyksen kynnyksiä madalletaan noin 0,5 m ja luukkuaukon teräksiset välipilarit poistetaan. Aukot 1 4 varustetaan koneellisilla sulkuluukuilla. Uittoaukon alapuolinen uittoränni ei kestä juoksutuksia, joten uittoaukkoa ei voida käyttää tulvajuoksutuksiin. Uittoaukko suljetaan betoniseinällä. Tuloaukkoon ja pohja aukkoihin ei tehdä muutoksia. Muutostöiden ajaksi padon yläpuolinen vedenpinta lasketaan pohjaluukuista juoksuttamalla niin alas, että työt voidaan tehdä kuivatyönä. Töiden aikana vesi juoksutetaan pohja aukoista. Työt tehdään siten, ettei patoa tarpeettomasti rikota. Purkujätteet läjitetään ja maisemoidaan voimalaitostontille. Uudet pieli ja kynnysrakenteet vale
3 taan teräsbetonista paikalla. Rakenteet mitoitetaan patoturvallisuusohjeiden mukaisiksi. Vaikutukset LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet Patoaukkojen suurentaminen parantaa padon purkukykyä ja helpottaa padon hoitoa. Korpelan padon padotus ulottuu Saarikosken alle noin 1,3 km ylävirtaan. Nykyiset juoksutusaukot purkavat vuosien 1980 2004 ylivirtaaman 161 m 3 /s ilman voimalaitoskoneistoja vedenkorkeudelta N 60 +66,94 m. Patoaukkojen muutoksen jälkeen mainittua ylivirtaamaa vastaava vedenkorkeus on N 60 +66,56 m, joten ylivedenkorkeus padon yläpuolella laskee 0,38 m. Mitoitusylivirtaamalla HQ 1/1 000 ylivedenkorkeus laskee 0,36 m. Muutoksen jälkeen kuivavara em. mitoitusvirtaamalla on 0,54 m. Padon yläpuolisen padotusaltaan pinta ala on noin 10 ha. Ylivedenkorkeuden muutos pienentää sen varastotilavuutta noin 38 000 m 3. Muutoksella ei ole mitään vaikutusta padon alapuoliseen tulvavirtaamaan. Käytännössä padon yläpuoliset vedenkorkeuden ja alapuoliset virtaaman vaihtelut tapahtuvat muutoksen jälkeen tasaisemmin, kun kaikkia patoaukkoja voidaan säätää koneellisesti. Padotusaltaasta ei oteta vettä eikä ranta alueilla ole sellaisia laitteita, joille rakennusaikainen vedenpinnan alentaminen aiheuttaisi haittaa tai vahinkoa. Tulva aikaisten vedenkorkeuksien aleneminen pienentää jossain määrin ranta alueiden vettymishaittoja. Padotuskorkeus, juoksutussääntö ja tulvavirtaamat pysyvät nykyisellään, joten hankkeesta ei aiheudu haittaa tai vahinkoa muillekaan vesistön käyttömuodoille. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Kannuksen kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 31.3. 2.5.2005 välisenä aikana. Lisäksi Länsi Suomen ympäristökeskukselta ja Museovirastolta on pyydetty lausunnot 16.5.2005. 1) Länsi Suomen ympäristökeskus edellyttää, että hankkeessa huomioidaan suurtulvatyöryhmän raportin suositukset. Suunnitelmasta on pyydettävä Museoviraston lausunto. Muutossuunnitelma tulee toimittaa ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen padon käyttöönottoa patoturvallisuuslain mukaista tarkastusta varten. Kokkolan vesi ja ympäristöpiiri on 14.11.1988 hyväksynyt Korpelan voimalaitospadon turvallisuuskansion ja tarkkailuohjelman. Pato on vaarallisuusluokitukseltaan N pato. Perustarkastuksessa mitoitusvir
4 taamaksi HQ 1/1 000 on määritelty 193 m 3 /s. Patoaukot purkavat mitoitusvirtaaman ilman voimalaitoskoneistoja vedenkorkeudella N 60 +67,25 m. Padon lupaehtojen mukaisella ylärajalla N 60 +67,00 m padon purkauskyky on 168 m 3 /s. Padon hätäylivedenkorkeudeksi on määritelty N 60 +67,44 m, jonka mukainen purkauskyky on 213 m 3 /s. Lestijoessa Kannuksen kaupungin keskustassa virtaama on ylittänyt mitoitusvirtaaman HQ 1/1 000 arvon 6 kertaa vuosien 1910 1975 mittausjakson aikana ja maksimiarvo on ollut 202 m 3 /s. Suhteutettuna virtaama voimalaitospadon valuma alueeseen virtaaman suurin arvo on 179 m 3 /s. Kevättulvien virtaamatiedot eivät ilmeisesti tuona ajankohtana ole olleet luotettavia mm. jääpatojen vuoksi. Hakemussuunnitelman mukaan mitoitusvirtaaman mukainen nykyinen ylivedenkorkeus on N 60 +67,26 m. Suunniteltu patoaukkojen suurentaminen parantaa padon purkauskykyä niin, että 1/1 000 vuodessa toistuvalla mitoitusvirtaamalla ylivedenkorkeus laskee tasolle N 60 +66,90 m eli 10 cm alle luvan mukaisen ylivedenkorkeuden. Ympäristökeskus katsoo, että suunnitellut toimenpiteet parantavat oleellisesti padon turvallisuutta ja pitää niitä riittävinä. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus katsoo, että hankkeeseen voidaan myöntää lupa, jos siitä ei aiheudu padotuskorkeuden nousua ja perusteetonta säännöstelyhyödyn lisääntymistä. Kalatien rakentamismahdollisuus uittouoman tilalle on selvitettävä ennen uittouoman sulkemista. Padon omistajalla on velvoite rakentaa kalatie padon yli. Käytettävissä olevien kutualueiden määrää on lisättävä uhanalaisen meritaimenkannan elvyttämisen ja pelastamisen vuoksi. Padon yläpuolisen jokialueen kunnostukset on aloitettu vuonna 2004. Selvitys kalatiehankkeesta, mahdollinen suunnittelu ja toteutus on tehtävä yhteistyössä TE keskuksen kanssa. Tähän mennessä uittouomaan varattu vesimäärä on varattava kalatien käyttöön. Töiden aloittamista ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ei tule sallia. Lestijoen pituus on 110 km ja putouskorkeus 141 m. Joen yläosalla veden laatu on hyvä, mutta heikkenee alempana. Uittoperkauksista huolimatta jokea voidaan pitää lähes luonnontilaisena muihin Pohjanmaan jokiin verrattuna. Lestijoki on yksi Suomen viidestä joesta, joihin nousee alkuperäinen meritaimenkanta. Jokeen nousevat myös siika ja nahkiainen. Nousu on mahdollista Korpelan patoon saakka, mikä on noin 32 km jokisuulta. Lestijoen suuhun on perustettu kalastukselta suojattu kalaväylä ja kalakantaa hoidetaan istutuksin. Meritaimenkanta on emokalaviljelyn varassa. Pato on nousueste, joka estää meritaimenen nousun yläpuolisille lisääntymisalueille, missä veden laatu on parempi ja poikasten selviytyminen varmempaa. 3) Museovirastolla ei ole huomauttamista hankkeeseen. Se ei merkittävällä tavalla vähennä vanhan voimalaitoksen kulttuurihistoriallista tai maisemallista arvoa. Muutos tukee osaltaan voimalaitoksen säilymistä alkuperäisessä käytössään ja lisää padon turvallisuutta.
5 Hakijan selitys MERKINTÄ Pohjanmaan TE keskuksen vaatimasta selvityksestä kalatien rakentamismahdollisuudesta uoman tilalle ennen uittouoman sulkemista kuntayhtymä toteaa, että hakija on velvollinen rakentamaan kalatien, jos sellainen katsotaan tarpeelliseksi. Hakemuksessa esitetyt toimenpiteet eivät mitenkään tee kalatien rakentamista tarpeelliseksi, mutta eivät myöskään estä sen rakentamista myöhemmin. Hakija ei ole esittänyt kalatievelvoitteen poistamista luvasta. TE keskus ei ole perustellut kielteistä kantaansa töiden aloittamisluvan myöntämiseen. Kuntayhtymä katsoo, että aloittamisluvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Lausunnossa ei ole esitetty mitään lakiin perustuvaa, mikä estäisi hakemuksen mukaisen luvan myöntämisen. Ympäristölupavirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 119/2006/4 velvoittanut Korpelan Voima kuntayhtymän tekemään suunnitelman ja hakemuksen kalatien rakentamiseksi Korpelan voimalaitospadon ohitse. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Korpelan Voima kuntayhtymälle luvan Korpelan voimalaitoksen padon muuttamiseen Oy Vesirakentajan 31.1.2005 päivätyn suunnitelman mukaisesti ja muuttaa Vaasan läänin maaherran 18.3.1925 antaman ja Länsi Suomen vesioikeuden 5.7.1991 muuttaman päätöksen lupaehdon 1) kuulumaan seuraavasti: 1) Korpelankosken poikki saadaan rakentaa kiinteä pato, jonka harja on vähintään korkeudessa N 60 +67,44 m ja jossa on pohjoisrannalta lukien seuraavat aukot: Aukko 1, leveys 3,87 m, kynnyskorkeus N 60 +63,40 m Aukko 2, leveys 9,35 m, kynnyskorkeus N 60 +65,50 m Aukko 3, leveys 4,50 m, kynnyskorkeus N 60 +64,05 m Aukko 4, leveys 3,85 m, kynnyskorkeus N 60 +63,40 m Lisäksi padossa on kolme pohja aukkoa, joiden koko on 0,9 m x 0,9 m ja kynnyskorkeus on N 60 +58,20 m. Padon etelärannalla oleva uittoaukko saadaan sulkea. Ympäristölupavirasto poistaa Vaasan läänin maaherran 18.3.1925 antaman päätöksen uittoa koskevat lupaehdot 5) ja 7). Muutokset eivät saa estää päätöksen lupaehdossa 6) mainitun kalatien rakentamisvelvoitteen toteuttamista. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on muutoin noudatettava vesilain säännöksiä ja Vaasan läänin maaherran 18.3.1925 antaman luvan lupaehtoja sekä seuraavia töiden suorittamista koskevia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesistölle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.
6 2) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 3) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 4) Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kolmen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 5) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Korpelan voimalaitoksen padon muuttaminen on tarpeen patoturvallisuuden parantamiseksi ja tulvajuoksutuskapasiteetin lisäämiseksi. Se helpottaa padon hoitoa. Hanke ei muuta padotuskorkeutta, tulvavirtaamia eikä juoksutussääntöä. Sen toteuttaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Voimalaitoksen omistaja on rakentamisluvan mukaan velvollinen rakentamaan ja kunnossapitämään patoon kalatien, jos sellainen vastaisuudessa katsotaan tarpeelliseksi. Hanke ei estä tämän velvoitteen toteuttamista. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentti ja 3 luvun 2 Töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Ympäristölupavirasto myöntää Korpelan Voima kuntayhtymälle luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Lupa on myönnetty vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla eikä hanke sanottavasti vaikuta vesioloihin. Olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, jos lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Ympäristölupavirasto hylkää Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimuksen selvityksestä kalatien rakentamismahdollisuudesta uoman tilalle ennen uittouoman sulkemista. Hakija on ilmoittanut, ettei hankkeen toteuttaminen estä kalatievelvoitteen toteuttamista eikä sellaisiin toimenpiteisiin anneta tässä päätöksessä lupaa. Kalatien rakentamisselvityksen ja suunnitelman tekemistä koskeva asia
7 on erillinen asia ja se on ratkaistu merkintä kohdassa mainitulla päätöksellä. Ympäristölupavirasto hylkää TE keskuksen vaatimuksen töiden aloittamisluvan epäämisestä ao. kohdan perusteluista ilmenevin perustein. KÄSITTELYMAKSU 980 euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 17.12.2003/1238
8 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Leena Simpanen Kalevi Tikka Esko Vähäsöyrinki Raija Aaltonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Kalevi Tikka ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Raija Aaltonen. RHA/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 23.10.2006. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde 020 490 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.