Talous 10. Tuomioistuimet ja oikeusapu S e l v i t y s o s a : Riippumattomat sekä hyvin ja tehokkaasti toimivat tuomioistuimet ovat edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota niin talouden toiminta kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestäminenkin vaativat. Niin ikään ne ovat edellytys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiselle sekä ristiriitojen selvittämiselle tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta. Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeusturvatehtävistä on säädetty kansainvälisin sopimuksin. Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin i oikeuskäytännössään sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat kansainvälistä ihmisoikeussopimusta. Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista (715/) tulee voimaan vuoden alussa. Laissa säädetään luvasta oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimiseen sekä luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan velvollisuuksista ja valvonnasta. Luvan myöntämistä sekä luvan peruuttamista ja seuraamusmaksun määräämistä varten perustetaan riippumaton oikeudenkäyntiavustajalautakunta. Tuomioistuinharjoittelu tuli mahdolliseksi myös hovi- ja hallinto-oikeuksissa 1.10. voimaan tulleella lainsäädännön muutoksella. Järjestelmän käyttöalan laajentamiseksi on tarpeen perustaa hovi- ja hallinto-oikeuksiin käräjänotaarin virkoja. Samalla tuomioistuinharjoittelupaikkojen kokonaismäärää hieman lisätään. Tuomioistuinharjoittelupaikkojen lisääminen on tärkeää tuomioistuinhenkilöstön rekrytointipohjan laajentamiseksi, erityisesti kun henkilöstön vaihtuvuus kasvaa suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Tietotekniikan kehitys ja videoneuvottelulaitteiden käyttö antavat mahdollisuuden tehostaa työtä ja parantaa sähköisiä oikeuspalveluja. Lainkäytön laadun parannushankkeita on jatkettava sekä tuomioistuinten työmenetelmiä ja tietohallintoa kehitettävä. Yleisissä tuomioistuimissa riita-asioiden määrät ovat kasvaneet. Suppealla haastehakemuksella vireille tulleiden (summaariset) asioiden määrä on kasvanut huomattavasti muutamassa vuodessa. Ennusteen mukaan vuonna asioita saapuu enemmän kuin koskaan aiemmin ja asiamäärän idaan edelleen olevan korkea vuonna. Merkittävä osuus käräjäoikeuksiin saapuneiden summaaristen asioiden kasvusta liittyy lyhytaikaisia lainoja koskevaan luottotoimintaan. Pienluottojen (pikavipit) käytön voimakkaan yleistymisen on itu johtaneen osaltaan hallitsemattomasta velkaantumisesta johtuvien ongelmien kasvuun. Epäkohtien lieventämiseksi pikaluottojen tarjontaa on tarkoitus rajoittaa entisestään. Työryhmä on jo esittänyt muun muassa kulukaton säätämistä alle tuhannen euron luotoille. Myös velkojalle maksettavien perintäkulujen enimmäismäärää on ehdotettu tuntuvasti alennettavaksi. Mikäli ehdotetut muutokset tulevat voimaan vuonna, idaan pikaluottotoiminnan vähentyvän ja käräjäoikeuksiin saapuvien asioiden määrän laskevan merkittävästi. Hallintotuomioistuimissa sosiaaliasioiden määrä ei ole noussut ennakoidulla tavalla. Tuomioistuinten käsiteltäväksi tulee yhä useammin laajoja ja oikeudellisesti vaativia asioita sekä uudenlaisia oikeudellisia kysymyksiä. Yhtenä syynä tähän on EU-säädösten ulottuminen vähitellen yhä laajemmalle hallintolainkäytössä sekä yksityis- ja rikosoikeudellisissa asioissa. Niin ikään kotimaisessa eri alojen lainsäädännössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka vaativat perehtymistä ja tulkintaa tuomioistuimissa. Myös oikeusturvaa koskevat odotukset ovat kasvaneet. Kaikki tämä asettaa yhä suurempia vaatimuksia niin lainkäyttöjärjestelmän toimivuudelle kuin henkilöstön ammatillisille taidoillekin. Jotta oikeudenkäynnit eivät pitkittyisi, on tärkeää, että tuomioistuimilla on asioiden käsittelyyn tarvittavat voimavarat ja niitä käytetään tehokkaasti. Lisäksi tulee varmistaa, että toimintatavat ovat sellaiset, että oikeudenkäyntien kokonaiskestosta otetaan riittävästi vastuuta asian käsittelyn jokaisessa vaiheessa. Erityisesti ihmisoikeustuomioistuin on kiinnittänyt huomiota siihen, että oikeudenkäynnin kokonaiskesto ei ole asianosaisten kannalta kohtuuttoman pitkä. Lisäksi oikeusturvan yhtäläisen saatavuuden kannalta on tärkeää, että yksikkökohtaiset käsittelyajat eivät poikkea merkittävästi koko maan keskiarvosta. Hovi- ja hallinto-oikeuksien rakennetta kehitetään siten, että vuonna 2014 lakkautetaan yksi hovioikeus ja kaksi hallinto-oikeutta. Rakenneuudistus luo osaltaan paremmat mahdollisuudet tuomioistuinten yleis- ja erityisosaamisen kehittämiseen yhä vaativammassa oikeusympäristössä. Myös henkilöstöresurssien kohdistamiseen liittyviä rajoitteita on suuremmista tuomioistuinyksiköistä koostuvassa tuomioistuinrakenteessa vähemmän. Tämä puolestaan edistää oikeuden saatavuutta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Talous Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat ja hakemusasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta. Hallitusohjelman mukaisesti talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaisia toimenpiteitä tehostetaan. Talousrikosasioiden käsittelyyn kiinnitetään erityistä huomiota ja niiden käsittelyyn kohdennetaan lisävoimavaroja. Lisäksi muiden poikkeuksellisen laajojen rikosasioiden käsittelyyn joudutaan edelleen kohdentamaan huomattavat voimavarat. Jatketaan asiantuntija-avusteista oikeudenkäyntiä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa. Hovioikeuksissa on otettu käyttöön jatkokäsittelylupamenettely, jonka vaikutuksia seurataan. Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän (AIPA) kehittämistä jatketaan. Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta viranomaisten eri hallinnonaloilla ja -tasoilla tekemiin päätöksiin. Hallinnossa tehdään vuosittain noin 20 30 milj. päätöstä, joista hallintotuomioistuimiin saapuu valitusasioina käsiteltäviksi noin 30 000 asiaa. Näistä noin 4 000 asiassa valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakutuomioistuimissa käsiteltävien asioiden määrä on hallintopäätösten kokonaismäärään nähden vähäinen, mikä osoittaa, että hallinto toimii hyvin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut, mutta myös muiden hallintotuomioistuinten ratkaisut ohjaavat koko julkisen vallankäytön lainmukaisuutta ja oikeusturvan toteutumista. Ratkaisuilla on myös vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja kilpailukykyyn. Esimerkiksi verotusta ja taloudellista kilpailua, julkisia hankintoja, maankäytön suunnittelua, rakentamista ja liikenneyhteyksiä, ympäristölupa-asioita sekä ulkomaalaisasioita koskevilla ratkaisuilla on usein myös välittömiä kansantaloudellisia vaikutuksia. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää turvata asioiden joutuisa käsittely ja päätösten oikeusvarmuus. Viiveet käsittelyssä aiheuttavat paitsi inhimillistä kärsimystä myös moninkertaisia kustannusvaikutuksia yhteiskunnalle. Tietoja henkilöstöstä Yleiset tuomioistuimet Henkilöstömäärä, htv 2 522 2 520 2 520 Keski-ikä 47,4 48,0 47,0 Naisten osuus, % 68,0 67,0 68,0 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 8,5 8,0 8,0 Hallintotuomioistuimet Henkilöstömäärä, htv 679 680 677 Keski-ikä 48,2 48,0 48,0 Naisten osuus, % 71,0 69,0 70,0 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 8,6 7,0 8,0 Oikeusavun tavoitteena on oikeusturvan toteuttaminen oikeusapuasioissa yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja kohtuullisin kustannuksin. Valtion oikeusaputoimistojen tehtävänä on oikeusapupäätösten tekeminen ja asianajo oikeusapuasioissa. Valtion oikeusaputoimistoista kansalainen voi saada itselleen oikeudellisten asioiden hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusaputoimistojen käsittelemistä asioista keskimäärin 69 % hoidetaan korvauksetta ja osakorvausta vastaan oikeusapua annetaan 24 prosentissa asioista. Yksityisille asiamiehille tehtävät oikeusapupäätökset on keskitetty 24 pääkaupunkiseudun ulkopuoliseen oikeusaputoimistoon. Keskittäminen on lyhentänyt pääkaupunkiseudun oikeusaputoimistojen jonotusaikaa 2 5 päivällä. Oikeusaputoimistoissa hoidettavista asioista suurimman osan muodostavat perhe- ja perintöoikeudelliset asiat. Oikeusapupäätösten nojalla oikeusapua antavat myös asianajajat ja muut yksityiset lakimiehet. Hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti julkisen oikeusavun oikeudenmukaista kohdentumista selvitetään. Selvityksen tekee Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos vuosien välisenä aikana. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Talous Kansainvälistä suojelua hakevien yksilöllinen oikeusapu siirretään kokonaisuudessaan oikeusapulain mukaisen oikeusapujärjestelmän piiriin. Tehtävien siirron taustalla on sisäasianministeriössä vuonna tehty selvitys kansainvälistä suojelua hakevien oikeusapupalveluista, erityisesti päällekäisyys oikeusapulailla (257/2002) säännellyn oikeusavun ja lailla sääntelemättömän, valtion talousmäärärahaan perustuvan vastaanottokeskusten järjestämän oikeusavun välillä. Tehtävien siirto selkeyttää järjestelmää ja lisää julkisista varoista maksettavien palkkioiden läpinäkyvyyttä ja seurattavuutta. Hakijoiden kannalta oikeusturva paranee, kun oikeusapupäätökset tehdään yhdenmukaisin, laissa määritellyin perustein. Kuluttajariitalautakunta toteuttaa oikeusturvaa antamalla kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien ja elinkeinoharjoittajien välisiin sekä asuntoa koskeviin yksityisten välisiin erimielisyyksiin. Kuluttajariitalautakunta ennaltaehkäisee, sovittelee ja ratkaisee lautakunnan toimivaltaan kuuluvia riita-asioita puolueettomasti, asiantuntevasti ja taloudellisesti. Lautakunnan tavoitteena on joutuisa asian käsittely. Vakiintuneella ratkaisukäytännöllään ja periaatteellisesti tärkeillä täysistuntoratkaisuillaan lautakunta linjaa ja ohjaa kuluttajaoikeutta. Yleisen edunvalvonnan asiakkaita ovat henkilöt, jotka eivät kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan taloudellisia asioitaan sairauden tai muun syyn takia ja joille ei ole määrätty yksityistä edunvalvojaa. Edunvalvojan toiminta on luonteeltaan yksityisoikeudellisten asioiden hoitoa, kuten sopimusten tekemistä, kirjanpitoa, sijoitustoimintaa, laskujen maksua ja etuuksien hakemista. Tietoja henkilöstöstä Oikeusaputoimistot ja yleinen edunvalvonta Henkilöstömäärä, oikeusaputoimistot, htv 949 940 926 Keski-ikä 48,7 48,7 48,0 Naisten osuus, % 82,9 83,0 83,0 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 10,8 9,9 9,9 Kuluttajariitalautakunta Henkilöstömäärä, htv 32 32 32 Keski-ikä 48,2 48,3 48,3 Naisten osuus, % 57,6 57,7 57,7 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 16,5 10,0 7,0 Yleisen edunvalvonnan 90 henkilötyövuoden säästötavoitteesta on jäljellä 50 henkilötyövuotta. Vuonna vähennetään 20 henkilötyövuotta. 01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 964 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousn ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tehtävä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita tutkimalla ja ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita ja antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä. Korkeimpaan oikeuteen saapuvissa asioissa on havaittavissa sovellettavien oikeussääntöjen moninaistuminen, kuten eurooppaoikeuden ja muun kansainvälisen oikeuden kasvava merkitys. Sääntelyn ja muiden oikeuslähteiden lisääntyminen, muuttuminen ja juttujen monimutkaistuminen lisäävät asioiden käsittelyn vaativuutta. Ylimääräistä muutoksenhakua koskevien, pääosin aiheettomien hakemusten karsimiseksi tarpeelliset oikeudenkäymiskaaren 15 ja 31 luvun säännösten muutokset tulevat voimaan vuonna. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Talous Oikeuskäytäntöä ohjataan ennakkopäätöksillä kaikilla esiin tulevilla oikeudenaloilla kulloinkin ajankohtaisten tarpeiden mukaan. Korkeimpaan oikeuteen idaan vuonna saapuvan noin 2 700 asiaa. Tavoitteena on, että valitusluvan myöntämistä tai epäämistä koskeva päätös annetaan mahdollisimman joutuisasti, jotta niissä asioissa, joissa valituslupaa ei myönnetä, ratkaisun lainvoimaisuus ei viivästy tarpeettomasti. Jatkokäsittelylupajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä käyttöön on otettu myös ohivalitus suoraan korkeimpaan oikeuteen. Tietyissä oikeudellisissa asioissa on tarpeen saada nopeasti ennakkoratkaisu, jolla on alemmissa asteissa ratkaisuja yhtenäistävä ja muutoksenhakua vähentävä vaikutus. Tavoitteena on, että vuoden lopussa vireillä olevista valitusasioista (valitusluvan saaneet ja suorat valitukset) enintään 40 % on ollut vireillä yli 12 kuukautta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että vireillä olevista valitusasioista vähintään 33 % on ollut vireillä alle 9 kuukautta, noin 33 % 9 12 kuukautta ja enintään 33 % yli 12 kuukautta. Tunnuslukutaulukko tavoite/ Ratkaistut asiat, kpl 2 854 2 700 2 800 myönnetyt valitusluvat 148 140 140 annetut asiaratkaisut valituslupa-asioissa 155 140 140 julkaistut ratkaisut 111 110 110 Keskimääräinen käsittelyaika (kk) kaikki asiat 6,3 7,0 7,0 valituslupa-asiat 5,0 5,0 5,0 asiaratkaisut 18,6 16,0 16,0 Toiminnallinen tehokkuus taloudellisuus ( /ratkaistu asia) 2 956 3 300 3 300 tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 37 35 35 Korkeimman oikeuden päätöksistä lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina idaan kertyvän 140 000 euroa momentille 12.25.10. Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous Bruttomenot 8 439 8 712 8 965 Bruttotulot 1 3 1 Nettomenot 8 438 8 709 8 964 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 492 siirtynyt seuraavalle vuodelle 625 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Talous Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -27 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -13 Palkkausten tarkistukset 261 Toimitilamenot 25 Tietotekniikan uusiminen ja käyttömenot -41 Määräaikaisen toimintamenosäästön päättyminen 50 Yhteensä 255 talous 8 964 000 II lisätalous 137 000 talous 8 709 000 tilinpäätös 8 571 000 02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 932 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousn ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintolainkäyttöasiat ylimpänä oikeusasteena. Ratkaisuilla on oikeuskäytäntöä ohjaava ja yhtenäistävä vaikutus. Määrällisesti suurimpia asiaryhmiä ovat ulkomaalaisasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, rakentaminen ja ympäristö, verotus, valtio-oikeus ja yleishallinto sekä taloudellinen toiminta kuten kilpailuasiat ja julkiset hankinnat. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista lähes 90 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä tehdyt valitukset. Hallintotuomioistuinten päätökset ovat tärkeitä asianosaisille. Korkeimman hallinto-oikeuden on voitava vastata oikeusturvatehtävästään ratkaisemalla muutoksenhakuasiat joutuisasti ja perustellusti. Korkein hallinto-oikeus myös valvoo hallintolainkäyttöä muun muassa seuraamalla hallintotuomioistuinten käsittelyaikoja, voimavarojen riittävyyttä ja päätösten laatua sekä järjestämällä neuvottelupäiviä. Tällä valvontatehtävällä on oikeusturvan kokonaisuuden kannalta olennainen merkitys. Tavoitteeksi on asetettava, että korkein hallinto-oikeus voi vuosittain ratkaista vähintäänkin saapuvia asioita vastaavan määrän, jotta asiat eivät ruuhkautuisi. Työtilanne on kuitenkin tällä hetkellä ruuhkautunut, joten asioita on vuosittain voitava ratkaista enemmän kuin uusia asioita saapuu. Vuodelle osoitettavilla määrärahoilla korkein hallinto-oikeus voi ratkaista lta noin 4 000 asiaa, kun otetaan huomioon saapuvien asioiden luonne. Ratkaistavien asioiden keskimääräinen käsittelyaika on niukoista voimavaroista huolimatta saatava oikeusturvasyistä laskemaan nykyisestä noin 12,2 kuukaudesta alle 12 kuukauteen. Tavoitteena pitkällä aikavälillä pidetään edelleen 9,5 kuukauden keskimääräistä käsittelyaikaa siten, että valitusasiat (asiaratkaisut) ratkaistaan 9,7 kuukaudessa ja valituslupa-asiat 9,0 kuukaudessa. Asioista 30 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja 20 % 6 9 kuukaudessa. Yli 24 kuukauden käsittelyaikoja voi olla vain poikkeuksellisesti, lähinnä Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisua odottavissa asioissa. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuvista asioista 24 % on ulkomaalaisasioita, 18 % sosiaali- ja terveysasioita ja 16 % veroasioita. Muita asiaryhmiä ovat mm. yleishallinto, ympäristö ja rakentaminen. Ulkomaalaisasioista suurin osa koskee hallinto-oikeuden kielteistä ratkaisua turvapaikkaa koskevissa asioissa. Turvapaikkaasioiden määrä on viime vuosina kasvanut ja vuonna niitä saapui noin 600 asiaa (n. 200 v. 2009 ja n. 400 v. 2010). Turvapaikka-asioiden oletetaan olevan edelleen korkealla tasolla vuonna. Tavoitteena on kuitenkin pitää keskimääräinen käsittelyika näissä asioissa alle 8 kuukaudessa (7,8 kk v. 2010 ja 6,9 kk v. ). Tunnuslukutaulukko tavoite/ tavoite/ Ratkaistut asiat, kpl 4 225 4 100 4 000 Keskimääräinen käsittelyaika (kk) 12,2 12,5 11,5 Toiminnallinen tehokkuus taloudellisuus ( /ratkaistu asia) 2 384 2 500 2 650 tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 43 41 40 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Talous Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina idaan kertyvän 260 000 euroa momentille 12.25.10. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous Bruttomenot 10 097 10 607 10 952 Bruttotulot 24 8 20 Nettomenot 10 073 10 599 10 932 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 436 siirtynyt seuraavalle vuodelle 823 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -32 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -13 Palkkausten tarkistukset 333 Toimitilamenot 20 Tietotekniikan uusiminen ja käyttömenot -50 Määräaikaisen toimintamenosäästön päättyminen 75 Yhteensä 333 talous 10 932 000 II lisätalous 175 000 talous 10 599 000 tilinpäätös 10 460 000 03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 252 965 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/) aiheutuviin menoihin. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain nojalla kerättävät tulot. Markkinaoikeuteen voidaan 1.9. lukien perustaa kahdeksan markkinaoikeustuomarin (6 T13 ja 2 T11) ja kaksi markkinaoikeusinsinöörin (T11) virkaa. S e l v i t y s o s a : Hovioikeuksiin saapui yhteensä 10 320 asiaa vuonna. Vuonna idaan saapuvan noin 10 000 asiaa. Vuonna saapuneista asioista oli 28 % riita-asioita ja 63 % rikosasioita. Keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt 6,3 kuukauteen. Asioista 54 % käsiteltiin alle 6 kuukaudessa, 88 % alle 12 kuukaudessa ja 12 % viipyi hovioikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hovioikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimmillään 0,7 kuukautta koko maan keskiarvon vuonna (0,8 kk vuonna 2010). Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 7 %. Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja käräjäoikeusvaiheessa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee ottaa huomioon. Hovioikeudet pyrkivät siihen, että aiemmissa vaiheissa yli kolme vuotta kestäneiden asioiden käsittelyaika hovioikeusvaiheessa on enintään 12 kuukautta. Jatkokäsittelylupajärjestelmän käyttöönoton vaikutuksia seurataan ja samalla huolehditaan siitä, että järjestelmään liittyvät hovioikeuksien toimintaprosessit ja tilastointi ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset. Lupajärjestelmän säännöksien yhdenmukainen soveltaminen on välttämätöntä tasa-arvoisen oikeusturvan toteuttamiseksi. Käräjäoikeuksiin saapui vuonna noin 484 000 rikos- ja siviilioikeudellista asiaa. Siviilioikeudellisia asioita saapui noin 400 000, joista 85 % tuli vireille suppealla haastehakemuksella. Näiden ns. summaaristen asioiden määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa ja taloudellisen tilanteen vuoksi säilynee korkeana. Vuonna 2009 saapuneista summaarisista asioista 64 % tuli vireille sähköisesti. Käräjäoikeutta enemmän työllistävien manuaalisesti vireille tulleiden osuus kasvoi vuo- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Talous sina 2010 ja. Sähköisesti vireille tulevien asioiden osuuden oletetaan hieman kasvavan vuonna ja edelleen vuonna. Riidattomien velkomusasioiden oletetaan tulevan entistä useammin vireille käyttöön otetun internet-liittymän kautta. Vuonna uuden liittymän kautta tuli vireille noin 13 000 asiaa. Konkurssi- ja velkajärjestelyasioita saapui vuonna hieman edellisvuotta enemmän. Yrityssaneerausasioita saapui edellisvuotta vähemmän. Asiamäärien ennakoidaan pysyvän suurina näissä asiaryhmissä myös vuonna. Pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja enintään 25 prosentissa käsittelyaika on yli vuoden. Yksinkertaiset rikosasiat voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä pääkäsittelyä toimittamatta. Kirjallisesti ratkaistavien rikosasioiden osuuden idaan vuonna olevan sama kuin vuonna (33 %). Menettelyn käyttöasteessa on tuomioistuinkohtaisia eroja. Vuonna käräjäoikeudet käsittelivät kirjallisessa menettelyssä 12 48 % ratkaisemistaan rikosasioista. Helsingin käräjäoikeudessa kirjallisen menettelyn käyttöaste oli maan alin ja huomattavasti koko maan keskimääräistä käyttöastetta alempi vuonna, mikä selittyy osin jutturakenteiden eroilla. Vuoden 2009 alussa voimaan tulleen kokoonpanosäännöksiä koskeneen uudistuksen tavoitteena oli karsia lautamiesjärjestelmän käyttöä ihmisten oikeusturvaa vaarantamatta. Samassa yhteydessä mahdollistettiin rikosasioissa kolmen tuomarin kokoonpano, jota on tarkoitus käyttää vaikeimmissa asioissa. Lautamieskokoonpanossa ratkaistuja asioita on vajaa viidesosa uudistusta edeltäneeseen aikaan verrattuna tuomarin ja kolmen lautamiehen kokoonpanossa ratkaistiin noin 5 000 asiaa vuonna. Mainitussa kokoonpanossa ratkaistavien asioiden lukumäärän idaan pysyvän samalla tasolla vuonna. Rikosasioiden pääkäsittelyn peruuntumisten osalta tavoitteena on, ettei peruuntumisosuus kasva nykyisestä 20 prosentista. Vuoden lopussa vanhoja, yli vuoden vireillä olleita laajoja riita-asioita oli 1 748 kappaletta eli 19 % vireillä olevista laajoista riita-asioista. Tavoitteena on, että vanhojen asioiden osuus on vuonna pienempi kuin vuonna. Laajojen riita-asioiden keskimääräisen käsittelyajan ennakoidaan merkittävästi kasvavan tilapäisesti vuonna. Tämä johtuu siitä, että käräjäoikeuksissa on paljon vireillä tiettyihin rikosasioihin (esim. WinCapita) liittyviä laajoja riita-asioita, joiden käsittely alkaa pääosin vasta rikostuomion jälkeen. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa vuonna oli 3,5 kuukautta ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 3,8 6,5 kuukautta. Vuonna tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa ole yli 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Lisäksi tavoitteena on, että 50 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään 2 kuukautta, ja että käsittelyaika ylittää 9 kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista. Vuoden lopussa yli vuoden vireillä olleita rikosasioita oli 2 657 kappaletta eli 15 % vireillä olevista asioista. Tavoitteena on, että vanhojen vireillä olevien asioiden osuus on vuonna pienempi kuin vuonna. Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa ja syyteharkinnassa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee rikosasioissa ottaa huomioon. Keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 9 kuukautta niissä asioissa, joissa esitutkinta ja syyteharkinta ovat kestäneet yhteensä yli kaksi vuotta. Sama tavoite koskee kaikkia talousrikosasioita ja tukee näin ollen harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Varsinaisten talousrikosasioiden käsittelyyn kohdennetaan voimavaroja ruuhkautumisen välttämiseksi siten, että niitä ratkaistaan yhtä paljon kuin niitä saapuu. Riita-asioiden sovittelumenettelymahdollisuutta yleisissä tuomioistuimissa on käytetty vaihtelevasti. Tuomioistuinten tulee aktiivisesti tarjota tätä mahdollisuutta riidan osapuolille. Asiantuntija-avusteisen lasten huoltoriitojen sovittelumenettelyn kokeilua jatketaan 11 käräjäoikeudessa. Tavoitteena on kehittää valtakunnallisesti näissä asioissa toimiva järjestelmä, joka ottaa lapsen edun huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. Vuonna kokeilussa mukana olleiden neljän käräjäoikeuden käsittelyaika näissä asioissa parani aiemmasta. Tavoitteena on, että vuonna kokeilussa mukana olevien käräjäoikeuksien keskimääräinen käsittelyaika on koko maan keskiarvoa parempi. Hallinto-oikeuksien viime vuosina jatkunut saapuneiden asioiden kasvu (kokonaismäärä 19 568 v. 2007, 20 539 v. 2008, 22 515 v. 2009 ja 23 149 v. 2010) kääntyi vuonna 8 % laskuun ollen 21 221. Vuonna suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuolto (29 %), verot (18 %), rakentaminen ja ympäristö (yhteensä 12 %), taloudellinen toiminta mukaan lukien liikenne- ja viestintäasiat (15 %) sekä ulkomaalaisasiat (13 %). Kaava- ja ympäristöasioita saapui hallinto-oikeuksiin hieman aikaisempaa enemmän. Vuonna asiamäärissä ei ida tapahtuvan merkittäviä muutoksia aiempaan nähden. Keskimääräinen käsittelyaika oli 7,8 kuukautta vuonna. Asioista 42 % käsiteltiin alle kuudessa kuukaudessa, ja 19 % viipyi hallinto-oikeudessa yli vuoden. Yksit- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Talous täisen hallinto-oikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimillään 2,9 kuukautta koko maan keskiarvon vuonna (edellisvuonna 2,6 kk). Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 10 % (vuoden lopussa 9 %). Ulkomaalaisasiat muodostavat suuren osan hallinto-oikeuksiin saapuvista asioista. Turvapaikka-asiat kuuluvat ulkomaalaisasioiden ryhmään ja niitä käsittelee yksinomaan Helsingin hallinto-oikeus. Turvapaikka-asioita saapui vuonna edellisvuotta vähemmän. Pidemmällä aikavälillä asioiden määrä on ollut kasvussa. Vuonna saapuneiden määrä,1 027 asiaa, on lähes kaksinkertainen vuoden 2008 tasoon nähden.turvapaikka-asioiden määrän oletetaan olevan korkealla tasolla myös vuonna. Tavoitteena on kuitenkin, että turvapaikka-asiat käsitellään joutuisasti siten, että keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa on alle 6 kuukautta (6,8 kk v. ). Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on pysynyt vuodesta 2008 lukien suunnilleen samansuuruisena. Vuonna asiamäärä väheni hieman ollen 7 318 (edellisvuonna 7 557). Asiamäärän idaan pysyvän lähes samalla tasolla. Vakuutusoikeusprosessin avoimuuden lisääminen hallitusohjelman mukaisesti edellyttää varautumista asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten lisääntymiseen. Markkinaoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on ollut pitkään kasvussa. Viime vuonna saapuneiden asioiden määrä kuitenkin kääntyi selkeään laskuun ollen 511 (edellisvuonna 691). Markkina-oikeudessa käsiteltävien asioiden asiamäärään voidaan ida pysyvän suunnilleen samalla tasolla vuonna. Hallitus antaa talousesitykseen liittyvän esityksen uudeksi laiksi markkinaoikeudesta sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa. Tarkoituksena on keskittää teollis- ja tekijänoikeusasioiden (IPR) käsittely Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnasta ja Helsingin käräjäoikeudesta markkinaoikeuteen 1.9. lukien. Työtuomioistuimeen on 2000-luvulla saapunut vuosittain 100 190 asiaa. Vuonna saapuneiden asioiden määrä oli 184 ja asiamäärän idaan pysyvän samalla tasolla vuonna. Talousesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on asettanut vuodelle seuraavat alustavat t ja toiminnalliset tavoitteet: Tunnuslukutaulukko tavoite/ Hovioikeudet Ratkaistut asiat, kpl 10 992 10 500 10 000 Keskimääräinen käsittelyaika, kk 6,3 6,3 6,0 Taloudellisuus ( /ratkaistu asia) 3 702 3 800 3 850 Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 22 22 22 Käräjäoikeudet Ratkaistut asiat yhteensä, kpl 476 913 500 000 470 000 Rikosasiat 59 886 61 000 60 000 Laajat riita-asiat 10 286 10 500 10 000 Summaariset asiat 336 573 360 000 300 000 Keskimääräinen käsittelyaika, kk Rikosasiat 3,5 3,5 3,6 Laajat riita-asiat 8,4 8,3 9,8 Summaariset asiat 2,4 2,4 2,5 Velkajärjestelyasiat 5,5 5,5 5,5 Taloudellisuus ( /painotettu työmäärä) 750 800 850 Tuottavuus (työmäärä/htv) 93 95 95 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Talous tavoite/ Hallinto-oikeudet Ratkaistut asiat, kpl 21 948 21 000 21 000 Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7,8 7,5 7,5 Taloudellisuus ( /ratkaistu asia) 1 487 1 600 1 600 Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 49 50 50 Vakuutusoikeus Ratkaistut asiat, kpl 7 210 8 000 8 000 Keskimääräinen käsittelyaika, kk 11,5 11,0 10,0 Taloudellisuus ( /ratkaistu asia) 1 041 1 050 1 100 Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 67 75 75 Markkinaoikeus Ratkaistut asiat, kpl 610 500 600 Keskimääräinen käsittelyaika, kk 8,3 7,0 7,0 Taloudellisuus ( /ratkaistu asia) 3 601 3 600 3 650 Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 21 20 20 Työtuomioistuin Ratkaistut asiat, kpl 179 180 180 Keskimääräinen käsittelyaika, kk 5,6 5,0 5,0 Taloudellisuus ( /ratkaistu asia) 5 369 5 400 5 450 Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 19 20 20 Tuomioistuinten suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina idaan kertyvän noin 25 000 000 euroa momentille 12.25.10. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista edellä mainitun lain perusteella maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 33 %. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous Bruttomenot 233 861 240 229 253 105 Bruttotulot 108 40 140 Nettomenot 233 753 240 189 252 965 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 020 siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 366 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Talous Määrärahan itu käyttö (1 000 euroa) Yleiset tuomioistuimet Hovioikeudet 42 065 Käräjäoikeudet 139 290 Työtuomioistuin 995 Yhteensä 182 350 Hallintotuomioistuimet Hallinto-oikeudet 34 580 Markkinaoikeus 2 893 Vakuutusoikeus 8 370 Yhteensä 45 843 Tietohallinto- ja muut menot 24 772 Yhteensä 252 965 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -1 213 Harmaan talouden torjunta (HO) 180 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -573 Palkkausten tarkistukset 7 171 Tuottavuustoimet (uusi tuottavuusohjelma -50 000 euroa, tuottavuusmääräraha 18 000 euroa) -32 Toimitilamenot 300 Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) -131 Siirto momentille 28.01.01-10 Määräaikaisen toimintamenosäästön päättyminen 475 Syyttäjien ja yleisten tuomioistuinten asianhallinnan kehittäminen (AIPA) (siirto momentilta 28.70.20) 6 400 Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 30.70.01) -158 Teollis- ja tekijänoikeusasioiden (IPR) keskittäminen markkinaoikeuteen 367 Yhteensä 12 776 talous 252 965 000 II lisätalous 4 898 000 talous 240 189 000 tilinpäätös 239 098 000 04. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 29 398 000 euroa. Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Vuonna oikeusaputoimistoihin saapui noin 48 200 asiaa. Saapuneista asioista 82 % oli siviili- ja hallinto-oikeudellisia asioita, joista suurin asiaryhmä olivat perhe- ja perintöoikeudelliset asiat (48 %). Rikosasioiden osuus oli 18 %. Vuonna idaan saapuvan noin 48 200 asiaa ja vuonna noin 48 400 asiaa. Kansainvälistä suojelua hakevien yksilöllisten oikeusapupalveluiden siirto kokonaisuudessaan oikeusapulain mukaisen oikeusapujärjestelmän piiriin lisää erityisesti oikeusaputoimistoissa tehtävien oikeusapupäätösten määrää noin 2 000 päätöksellä. Tavoitteena on oikeusavun sähköisen asiointipalvelun vakiinnuttaminen, mikä helpottaa ja tehostaa asiointia oikeudenhoidossa. Liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuutta parannetaan vuonna. Vuonna kuluttajariitalautakuntaan saapui noin 4 800 valitusta, mikä on 11 % edellistä vuotta enemmän. Valitusten määrä kasvoi itua enemmän asunto- ja palveluasiaryhmissä. Arvion mukaan asunto- ja palveluasiaryhmien valitusten määrän kasvu on kertaluonteista ja valitusten määrä laskee normaaliin tasoon. Lautakuntaan valitetaan eniten asuntokaupasta, kiinteistövälityksestä ja autokaupasta. Vuonna idaan saapuvan noin 4 500 asiaa ja vuonna noin 4 600 asiaa. Talousn valmisteluun liittyen oikeusministeriö on alustavasti asettanut oikeusaputoimistoille ja kuluttajariitalautakunnalle seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle : Oikeusaputoimistot tavoite Käsitellyt asiat, kpl 47 873 48 200 48 400 Oikeusapuohjaus, kpl 10 407 13 000 13 000 Oikeusapupäätökset yksityisille asiamiehille, kpl 22 089 22 000 23 800 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Talous tavoite Taloudellisuus (euroa/painotettu työmäärä) 112 114 115 Tuottavuus (painotettu työmäärä/htv) 485 506 510 Jonotusaika, pv 13,1 11,0 11,0 Kuluttajariitalautakunta tavoite Käsitellyt valitukset, kpl 4 580 4 300 4 400 Taloudellisuus ( /käsitelty asia) 442 480 479 Tuottavuus (käsitellyt asiat/htv) 144 134 138 Käsittelyaika, kk 8,2 8,0 7,8 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous Bruttomenot 31 842 32 927 34 598 Bruttotulot 4 971 4 890 5 200 Nettomenot 26 871 28 037 29 398 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 169 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 379 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Julkisoikeudellinen toiminta, 1 000 euroa) Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 3 592 3 656 3 700 muut tuotot 64 - - Tuotot yhteensä 3 656 3 656 3 700 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 6 603 6 603 6 700 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -2 947-2 947-3 000 Kustannusvastaavuus, % 55 55 55 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Talous Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Liiketaloudellinen toiminta, 1 000 euroa) Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 1 375 1 399 1 500 muut tuotot 24 - - Tuotot yhteensä 1 399 1 399 1 500 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 1 711 1 711 1 720 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -312-312 -220 Kustannusvastaavuus, % 82 82 87 Oikeusavun palkkioista säädetään valtioneuvoston asetuksessa oikeusavun palkkioperusteista (290/2008). Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -151 Palkkausten tarkistukset 1 042 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -84 Kansainvälistä suojelua hakevalle annettava yksilöllinen oikeusapu (siirto momentilta 26.40.63) 350 Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) -56 Tietohallintomenot 260 Yhteensä 1 361 talous 29 398 000 II lisätalous 560 000 talous 28 037 000 tilinpäätös 28 082 000 05. Yleisen edunvalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 586 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää holhoustoimen edunvalvontapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa (575/2008) tarkoitettujen edunvalvontapalvelujen järjestämisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Edunvalvojan määrää maistraatti tai käräjäoikeus henkilölle, joka ei itse kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan taloudellisia asioitaan esim. sairauden takia. Edunvalvojaksi voidaan määrätä joko yksityinen tai yleinen edunvalvoja. Vuonna yleisen edunvalvonnan päämiesmäärä oli noin 34 400. Oikeusaputoimistoissa hoidettiin noin 31 200 päämiehen edunvalvonta ja ostopalveluina noin 3 200 päämiehen edunvalvonta. Päämiehistä täysi-ikäisiä oli 92 %. Ostopalveluja tarvitaan täydentämään oikeusaputoimistojen virkatyönä tuottamaa edunvalvontaa. Palveluja ostetaan erityisesti silloin, kun se on tarpeen palveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi edunvalvonta-alueiden laajentuessa. Tavoitteena on lisäksi toiminnan tuottavuuden parantaminen ostopalveluja hankkimalla. Edunvalvojan palkkioita koskevat holhoustoimilain (422/1999) säännökset muuttuvat (122/) vuoden alusta lukien. Laissa määritellään indeksisidonnaisesti minimi tulo- ja varallisuusrajoille, joita pienemmillä tuloilla ja varallisuudella palkkiota ei saa periä. Tavoitteena on, että valtiolle kertyvät edunvalvojan palkkiot eivät pienene muutoksen johdosta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
Talous Yleinen edunvalvonta tavoite Päämiesten määrä, kpl 34 404 35 882 36 900 oikeusaputoimisto edunvalvojana 31 236 32 084 32 100 edunvalvonta ostopalveluna 3 168 3 798 4 800 Taloudellisuus (euroa/päämies) 258 250 255 Tuottavuus (päämiesmäärä/htv) 58 64 64 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous Bruttomenot 30 126 29 695 31 086 Bruttotulot 18 116 16 500 17 500 Nettomenot 12 010 13 195 13 586 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 9 922 siirtynyt seuraavalle vuodelle 12 283 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talous Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 18 121 16 500 17 500 muut tuotot 6 - - Tuotot yhteensä 18 127 16 500 17 500 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 27 413 26 613 27 700 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -9 286-10 113-10 200 Kustannusvastaavuus, % 66 62 63 Yleisen edunvalvonnan palveluista peritään päämiehiltä korvauksia ja palkkioita holhoustoimilain (422/1999) perusteella. Oikeusministeriö on antanut ohjeen edunvalvojan palkkion määräytymisen perusteista (OM 3927/33/2001). Vuoden alusta lukien palkkioista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -164 Palkkausten tarkistukset 498 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -93 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Talous Määräaikaisen toimintamenosäästön päättyminen 150 Yhteensä 391 talous 13 586 000 II lisätalous 266 000 talous 13 195 000 tilinpäätös 14 372 000 50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (määräraha) Momentille myönnetään 43 900 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) oikeusapulaissa (257/2002) 2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993) 3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen 4) enintään 1 000 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin. Momentille budjetoituihin yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 25.01.29. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousesitykseen liittyvän esityksen konkurssilain (120/2004) muuttamisesta. Tavoitteena on tehostaa harmaan talouden torjuntaa asettamalla pesänhoitajalle tietyin edellytyksin velvollisuus rikosilmoituksen tekemiseen myös varattomuuteen raukeavassa konkurssipesässä. Rikosilmoituksen tekemisestä maksettaisiin erillinen palkkio. Määrärahan itu käyttö (euroa) Oikeusapu ja puolustus 37 400 000 Asianomistajan avustaminen 200 000 Yksityishenkilön velkajärjestely 1 800 000 Syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulujen korvaus 3 500 000 Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkiot (enintään) 1 000 000 Yhteensä 43 900 000 Kansainvälistä oikeusapua hakevien yksilöllisten oikeusapupalveluiden siirron kokonaisuudessaan oikeusapulain mukaisen oikeusapujärjestelmän piiriin idaan lisäävän yksityisten avustajien hoitamien oikeusapuasioiden määrää noin 1 800 asialla. Vuonna yksityinen avustaja määrättiin 30 262 asianosaiselle. Yksityisille asiamiehille oikeusavusta suoritettavista kustannuksista 81 % kertyi käräjäoikeuksista ja 19 % hovioikeuksista. Keskimääräinen korvaus asianosaista kohti oli 1 087 euroa. Oikeusavun tuomioistuinasioista rikosasiat ovat määrällisesti ja kustannuksiltaan suurin asiaryhmä. Yksityishenkilön velkajärjestelylain mukaiset korvaukset olivat noin 1,4 milj. euroa. Syytteestä vapautettujen oikeudenkäyntikulujen korvaukset olivat noin 2,6 milj. euroa. Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien palkkiot olivat noin 0,5 milj. euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Pesänhoitajalle maksettava korvaus varojen puutteeseen raukeavissa konkursseissa 300 Kansainvälistä suojelua hakevalle annettava yksilöllinen oikeusapu (siirto momentilta 26.40.63) 1 600 Yhteensä 1 900 talous 43 900 000 II lisätalous talous 42 000 000 tilinpäätös 41 604 049 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14