Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014
Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo Seppo Leinonen
Vesihuoltolaitoksen verkostovesi Yli 90 % suomalaisista on yhteisen vedenjakelun piirissä Vesihuoltolaitosten jakamasta vedestä noin 65 % on pohjavettä tai tekopohjavettä. Yleisesti laitosten jakaman talousveden laatu on hyvä Veden laatua seurataan vesihuoltolaitoksen toimesta sekä vedenottamolta lähtevästä vedestä että verkostovedestä Vesihuoltolaitosten veden laatuvaatimuksia ja niiden valvontaa koskee Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 461/2000
Oma kaivo tai pienet vesiosuuskunnat Noin puoli miljoonaa suomalaista saa päivittäisen talousvetensä omasta tai naapurin kanssa yhteisestä kaivosta (+ yli puoli miljoonaa vapaa-ajan asuntoa) Kaivoveden laatuun vaikuttavat alueen maa- ja kallioperä ihmisen toiminta kaivon rakenteet Kaivoveden laatuvaatimuksista on säädetty STM:n asetuksella 401/2001
Yksittäisten talousvesikaivojen valvonta Terveydensuojeluviranomainen voi antaa talousvesikaivon veden valvontaa, puhdistusta ja käyttöä koskevia määräyksiä talousvedestä aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisemiseksi Terveydensuojeluviranomainen voi määrätä kaivon veden tutkittavaksi, jos on syytä epäillä veden aiheuttavan terveyshaittaa Jos talousvesi ei täytä uusintatuloksillakaan varmistettuna laatuvaatimuksia tai laatusuosituksia, tulee terveydensuojeluviranomaisen tiedottaa veden käyttäjiä ylityksistä ja talousveden mahdollisesti aiheuttamista terveyshaitoista Hatva ym. Kaivon paikka. Ympäristöopas 2008. s.60
Kaivotyyppejä ja kaivoveden laatuun vaikuttavia tekijöitä Rengaskaivoja on noin 70 % kiinteistöjen kaivoista Porakaivoja noin 20 % Loput noin 10 % kivikehäkaivoja tai lähdekaivoja Yksittäistalouksilla harvoin siiviläputkikaivoja Hatva ym. Kaivon paikka. Ympäristöopas 2008. s.109
Rengaskaivo Matalia, yli puolet alle 5 m syviä Rakennettu yleensä moreeniin, jolloin vettä saadaan muutama m 3 /d Hiekka- ja soramaahan rakennetusta kaivosta voidaan saada vettä kymmeniä m 3 /d Sanna Vienonen
Porakaivo Keskimääräinen syvyys 60-70 m, syvimmät jopa yli 100 m Saaristossa matalampia, alle 30 m Kaivosta saatava vesimäärä vaihtelee suuresti 1 30 m 3 /d Sanna Vienonen
Kaivon veden laatuun vaikuttavia tekijöitä (maa- ja kallioperän vaikutus) Rauta ja mangaani Fluoridi Arseeni Radon (uraani)
Kaivoveden laatuun vaikuttavia tekijöitä (ihmisen toiminta) Nitraatti, nitriitti, ammonium Bakteerit Kloridi (myös meren läheisyys voi vaikuttaa) Liuottimet Torjunta-aineet (kasvinsuojeluaineet) Raskasmetallit Puunkäsittelyaineet, kloorifenolit Öljytuotteet, bensiinin lisäaineet (MTBE, TAME)
Hatva ym. Kaivon paikka. Ympäristöopas 2008. s.88-89
Kaivoveden laatuun vaikuttavia tekijöitä (kaivon rakenteet) Pääasialliset laatuongelmat johtuvat pintavesien pääsystä kaivoon Kaivon rakenteiden osalta pintavesien pääsy estyy huolehtimalla: Tiiviit ja kestävät kansirakenteet + tuuletusputki Kaivorakenteet ulottuvat riittävästi maanpinnan yläpuolelle + kunnollinen tiivistetty penkere (estävät sade- ja valumavesien pääsyn kaivoon) Kaivon renkaiden liitokset ja läpiviennit tiivistetty huolella Riittävä routaeristys Rengaskaivon pohjalla puhdas suodatinsora
Hatva ym. Kaivon paikka. Ympäristöopas 2008. s.110
Kaivojen mallipiirrokset Muistilistaa hyvistä kaivojen rakentamistavoista löytyy ympäristöhallinnon kaivo-sivulta. www.ymparisto.fi/kaivot > Kaivon rakentaminen > Kaivon mallipiirrokset ja ohjeet Mallipiirrokset eivät ole yksinään riittävä vesihuollon suunnitelma, vaan pätevän suunnittelijan on laadittava kiinteistölle aina kiinteistöön sidottu yksityiskohtainen suunnitelma
Tietoa pohjaveden laadusta Kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiset Naapurien teettämät vesitutkimukset Internet Geologian tutkimuskeskus, esim. http://www.gtk.fi/geotieto/kartat/ Suomen ympäristökeskus, esim. www.ymparisto.fi/pohjavesi JA www.ymparisto.fi/kaivot Säteilyturvakeskus, esim. www.stuk.fi > Säteily ympäristössä > Talousveden radon ja muut radioaktiiviset aineet
Kaivoveden tutkiminen Kaivon rakentamisen ja kunnostuksen jälkeen Sen jälkeen 3-6 vuoden välein ja tarvittaessa jos haisee, maistuu tai näyttää poikkeavalta. Lapsi, kiinteistön myynti, jv-järjestelmän saneeraus. Lähimmän laboratorion löytää Eviran ylläpitämältä listalta: www.ymparisto.fi/kaivot > Kaivoveden tutkiminen) Laboratoriosta saa ohjeet ja välineet. Tiettyihin näytteisiin käyvät myös omat pullot, kunhan ne desinfioidaan ohjeiden mukaan huolella. Suojahanskat hyvä olla kädessä varsinkin, jos otetaan bakteerinäytettä. Laboratorioon otetaan joka tapauksessa yhteyttä ennen näytteen ottoa, jotta sovitaan siitä mitä tutkitaan ja mitä maksaa. Näyte on kuljetettava laboratorioon mielellään vuorokauden sisään. Kuljetus pimeässä ja viileässä. Tarkemmat ohjeet laboratoriosta. Lisätietoa tarvittaessa myös kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Laboratorioanalyysin tulokset voi syöttää Kaivoveden analyysitulkkiin, joka kertoo minkä laatuista vesi on ja mitä sille on tehtävissä: www.ymparisto.fi/kaivot/analyysitulkki. Maksaa noin 40-200 euroa
Jätevesijärjestelmät ja kaivot Jätevesijärjestelmää ja/tai kaivoa rakennettaessa on otettava huomioon kaivon sijoituspaikka, jottei paras kaivon paikka ole juuri pohjaveden virtaussuunnan mukaan jätevesijärjestelmän tai sen purkuputken alapuolella. Jätevesijärjestelmää kunnostettaessakin tarkastetaan kaivon sijainti. On hyvä ottaa tarvittaessa vesinäyte kaivosta, koska siten ilmenee mahdollinen kaivon kunnostustarve tai jopa siirto toiseen paikkaan. Hatva ym. Kaivon paikka. Ympäristöopas 2008. s.64
Hatva ym. Kaivon paikka. Ympäristöopas 2008. s.86
Suunnittelu ja sijoitus tärkeää Jätevesijärjestelmän hyvä suunnittelu ja oikea sijoitus olennaisia pohjaveden laadun turvaamisessa Pienelle tontille jätevesien käsittelyjärjestelmän ja sen purkupaikan sijoittaminen on haastavaa Maaperään imeytetyt jätevedet eivät saa vaarantaa oman tai naapurin kaivoveden (eivätkä pohjaveden) laatua missään olosuhteissa
Edellytyksiä hyvälle suunnittelulle Maaperä- ja pohjavesiolosuhteet tunnettava Maalajit, niiden kerrosrakenteet, kallion pinta (paljastumat), pohjaveden pinta, pohjaveden virtaussuunta (edellyttää pohjaveden pintatietoa vähintään 3 pisteestä), mahdolliset kosteikot ja lähteet selvitetään Kalliopohjaveden osalta voidaan yleensä arvioida vain kallion rakennetta, rikkonaisuutta ja maaston topografiaa TUTKIMUSTULOKSET ON KIRJATTAVA JA SÄILYTETTÄVÄ! Kaivo sijoitetaan aina pohjaveden virtaussuunnassa jätevesijärjestelmän yläpuolelle! Huomioitava vuotuinen pohjaveden pinnan vaihtelu ja vedenoton vaikutukset sekä tontilla mahdollisesti olevat muut pohjavesikerrokseen kohdistuvat rakenteet kuten energiakaivot
Kirjallisuutta ja lähteitä Hatva, T. ym. 2008. Kaivon paikka. Ympäristöopas 2008. Suomen ympäristökeskus ja Edita. www.syke.fi > Julkaisut > Sarjajulkaisut www.ymparisto.fi/kaivot www.ymparisto.fi/kaivot/analyysitulkki Suomen ympäristökeskus ym. 2007. Hyvä kaivo-esite. www.syke.fi > Julkaisut > Esitteet