- M E T S Ä T R A K T 0 R I

4( 1971 VALTRA FARMET M 2 - M E T S Ä T R A K T 0 R I I YLEISTÄ Valtra Faret M 2 -etsätraktori on teollisuustraktoripohjalta valistettu kuusipyörävetoinen etsäkuoratraktori. Sen peruskoneena on Valet 1100 -teollisuustraktori, jota valistaa Valet Oy. Peruskoneen uuttaisen ja varustaisen etsätraktoriksi suorittaa Peltosalen Konepaja Oy. Kooltaan vastaavan suuruisia etsäkuoratraktoreita ovat. Kocku Brunett KL-836 B, Teli- Lokkeri ja BM-Volvo SM 868. Valtra Faretin hankintahinta on noin 115 000 k, ja traktorille annetaan kuuden kuukauden takuu, joka sisältää varaosa- ja työkustannukset. II VALTRA FARMET M 2 :n TUI'KIMINEN Valtra Faret M 2:sta suoritettiin tutkiuksia Raua -Repol a Oy :n työailla Tuu povaarassa lokakuussa 1970. Tutkiukset sisälsivät yksityiskohtaisia aikatutkiuksia sekä ittauksia ja kokeita. Aikatutkiusaineisto käsitti 28 traktori kuoraa, Kuva l. Valtra Faret M 2 (alli 1970). - Valok. Metsäteho 1

joista 9 kpl oli tukkia ja loput kuitupuuta. Traktorin oinaisuuksien arvosteleisessa käytettiin ksi yös uiden Faret M 2 -koneiden kuljettajilta saatuja kokeustietoja ja ielipiteitä. III TEKNISIÄ TIETOJA Seuraavassa esitettävät tiedot perustuvat joko Metsätehon oiin ittauksiin tai valistajalta saatuihin tai uiden tutkiuslaitosten esittäiin tietoihin. Pääitat (Valistajan iloittaat ja Metsätehon tarkistaat luvut) Pituus 9 775, leveys 2 470 ja korkeus 3 830 Raideväli edessä 1 820 ja takana 1 970 Akseliväli 5 250 Maavara edessä keskellä 700 ja takana keskellä 620 Painot (Valistajan iloituksen ukaan) Oapaino etuakseli lla 6 120 kg ja taka-akselilla 3 880 kg, yhteensä 10 000 kg Kantavuus 12 000 kg Kokonaispaino 22 000 kg Moottori (Valistajan iloituksen ukaan) Tyyppi ja erkki 4- sylinterinen, 4-taht inen, ahdettu Valet 411 AS-diesel Sylinteritilavuus 4.18 1 Suurin teho 115 hv SAE/2300 r /in Suurin vääntöoentti 41.3 kp SAE/1550 r /in Polttonestesäiliön tilavuus 100 1 Voiansiirto Moottorista voia siirtyy ekaanisen kaksilevyisen laellikytkien välityksellä ekaaniseen, synkronoituun vaihdelaatikkoon, jossa on kaksi nopeusaluetta ja oleilla nopeusalueill a neljä vaihdetta eteen- ja yksi taaksepäin ajoa varten. Vaihdelaatikosta voia siirtyy veto- ja tasauspyörästön sekä vetoakselien ja napavaihteiden välityksellä etupyör i in. Etuakselin tasauspyörästö on lukittava. Teliakseliin vietävä voia siirtyy vaihdelaatikosta ni velakselin välityksellä runkonivelen taka~a olevaannopeudenvaihtolaatikkoon, jokatasaa etu- ja teliakselien välitykset saoiksi. Nopeudenvaihtolaatikosta johtaa kaksiosainen nivelakseli teliakselin tasauspyörästöön, johon on nivelletty akselit, joiden päässä on kitkarullat. Ne vä- Kuva 2. Valtra Faret M 2. M1ttap11rros {itat 11111:einä) 2

Asetela 1 Teoreettiset nopeudet eri vaihteilla Ja rengaskoolla 16.9 x 34/14 Vaihde ~PÄIN 1 {hidas 1) 2 (nopea 1) 3 (hidas 2) 4 (nopea 2) 5 (hidas 3) 6 (nopea 3) 7 (hidas 4) 8 (nopea 4) TAAKSEPÄIN 1 2 Moottorin pyöriisnopeus, r/in 8oo 2300 Traktorin nopeus, k/h 1.0 3.0 1.7 4.9 2.3 6.7 3.8 11.l 4.9 14.o 6.2 17.8 8.1 g).l 10.3 29.5 1.1 3.2 1.8 5.2 littävät voian telipyöriin. Kitkarullien hallinta hoidetaan hydraulisesti ohjaaosta. Tasauspyörästön lukitusta telivedossa ei ole. Traktorin teoreettiset nopeudet eri vaihteilla esitetään asetelassa 1. Pyörävarustus Renkaat edessä Renkaat takana 16.9 X 34/14 tai 500 X 22. 5/12 18.4 X 34/14 Ohjaus Traktorissa on hydraulinen runko-ohjaus, jossa ohjausliike saadaan aikaan orbitrollaitteen ja ohjauspyörän välityksellä. Runkonivelen kääntblla on ±.45, ja ohjauspyörän kierroksia on ääriasennosta toiseen 6.5. Jarrut Ajojarrujärjestelä on kaksipiirinen, paineilakäyttöinen ja nestetoiinen. Etuakselissa on laellityyppiset kuivat levyjarrut ja telin etupyörissä rupujarrut. Seisontajarru on ekaaninen ja se vaikuttaa etuakselin ajojarruihin. Hydrauliikka Traktorissa on kole hydraulipiiriä, joista ensiäinen piiri käsittää ohjausjärjestel~än. Sen hydraulipupun tuotto on 65 l/in/2300 r/in ja suurin työpaine 175 kp/c. Piirin paine on rajoitettu 120 kp:iin/c2. Toinen hydraulipiiri käsittää telin vetorullat ja kuoraien sekä ahdolliset lisälaitteet, kuten kipin ja vintturin~ Järjestelän pupun tuotto on 65 l/in/1500 r/in ja suurin työpaine 175 kp/c Kolas hydraulipiiri on puputon ja se käsittää runkoni velen vaa kaluki tussylinteri t. Luki tussylinteri t rajoittavat vaakanivelen kiertyisen ±. 20 :een. Sähkölaitteet Jännite on 12 V ja tasavirtageneraattorin teho 300 W; akkuja on kaksi, varauskapasiteetti yhteensä 155 Ah. Käynnistinoottorin teho on noin 2.9 kw (4 hv). Työskentelyvalaisiia on neljä ja ne ovat hytin katolla. 3

" " Kuva 3. Val tra Fannet M 2: een asennetun Fiskars 6000 Tukkikurki -kuonnaien ulottuvuus pystytasossa Kuva 4. Valtra Faret M 2:een asennetun Fiskars 6000 Tukkikurki -kuonnaien ulottuvuus aanpinnan tasossa Kuorain Valtra Faret M 2 -etsätraktorissa on Fiskars 6000 Tukkikurki -kourakuorain, joka on kiinnitetty jalustalle traktorin perävaunuosaan kuoratilan eteen. Ajon aikana kouraa pidetään joko kuoran päällä tai se on takiaisen pankon varassa. Teknisiä tietoja (valistajan iloituksen ukaan): Bruttonostooentti 6 000 kp Puoin suurin pituus 0.9 :n puoinjatkeella 5.8 Nettonostovoia 4. 9 11 varrella 970 kp Nettonostovoia 5. 8 11 11 770 kp Kuoraien kääntökula 380 ja kouran rotaattorin kiertokula 300 Kouran poikkileikkausala kärjet kiinni 0. 5 2 Kouran paino (sis. rotaattorin) 230 kg Kuoraien kokonaispaino noin 1 150 kg Kuoraien ulottuvuusalue pystytasossa on esitetty kuvassa 3 ja aanpinnan tasossa kuvassa 4. Kuoraien liikegeoetriaa ja ulottuvuutta voidaan pitää hyvinä. IV KÄYTI'ÖOMINAISUUDET Maastokelpoisuus Maanpinnan kantavuuden vaikutus Peheä aaperä tuottaa Valtra Faretille liikkuisvaikeuksia, ehkä eneän kuin uille Metsätehon aiein testaaille etsätraktoreille. Syynä tähän ovat ennen kaikkea liian kapeat eturenkaat (vakiorengastus). Peheissä aastonkohdissa traktorin etupää pyrkii niittäin uppoaaan ennen telipyöriä tai rikkoo aanpinnan niin pahasti, että telipyörät uppoavat. Asetelassa 2 on esitetty Valtra Faretin pintapaineet nykyisellä vakiorengastuksella ja vaihtoehtoisesti saatavissa olevalla rengastuksella. Pintapaineet on laskettu saalla periaatteella kuin testausselostuksessa 24/ 1970. 4

Asetela 2 Teoreettiset pintapaineet ETURENKAAT Renkaiden Pintapaine, kp/c 2 koko tyhjä- 8 t :n 12 t:n nä kuoralla kuoralla Vakio 16.9 X 34/14 0.90 1.07 1.16 Vaihtoehtoisesti 18.4 X 34/14 0.79 0.95 1.02 TAKARENKAAT Vakio 500 X 22.5/12 0.33 0.91 1.20 Leveäpien eturenkaiden ansiosta Valtra Faretista tulee pintapaineiltaan tasa painoisepi traktori, joten aastokuljetuksissa leveäät eturenkaat ovat käyttökelpoiseat. Koska leveäpien renkaiden halkaisija on vakiorenkaiden halkaisijaa suurepi, on yös niiden kehänopeus erilainen, joten taka-akselistaan enevän voi ansiirron välitys on renkaiden ahdollisen vaihdon yhteydessä uutettava eturenkaiden kehänopeutta vastaavaksi. Peheällä aaperällä liikkuisessa auttaa yös renkaiden varustainen kitkaket juilla tai teloilla. Valtra Faretissa tulee kysyykseen vain eturenkaiden varus tainen kitkaketjuilla, sillä kitkarullavedon vuoksi telipyöriin niitä ei voi asentaa. Myös telojen asentainen teliin tuottaa vaikeuksia, sillä jos ne laitetaan, täytyy kitkarullavedon olla jatkuvasti toiinnassa, jotta kitkarullat eivät olisi telojen tiellä. Maanpinnan kaltevuuden vaikutus Faretin kokeilussa ei ollut ahdollista ajaa kovin suurissa nousu- ja sivukal tevuuksissa. Suurin ajouralla ollut nousu oli 19 % (n. 11 ), josta traktori selvisi vaivatta ilan kitkaketjuja. Täysin kuorin liikuttaessa voitiin 17 %:n (n. 10 :n) sivukaltevuudessa ajaa vielä hyvin. Tätä jyrkepiä sivukaltevuuksia ei ko keiluaastorsa ollut ajettavissa. Valistajan iloittaa staattinen rajakaltevuuskula kuorattuna on 27 eli noin 51 %. Maanpinnan epätasaisuuden vaikutus Maanpinnan epätasaisuus ei haittaa Faretia sen enepää kuin uitakaan vastaavia pyörätraktoreita. Traktorin aavara on riittävä ja perävaunun telirakenneyötäilee joustavasti aanpinnan uotoja, joten kuoran heilahtelu esteissä on elko vähäistä. Ketteryys ja kulkuleveys Liikkuinen luessa Kuvasta 5 nähdään Faretin kääntösäteet ja kääntöleveys. suurin kääntösäde on saaa suuruusluokkaa kuin uiden vastaavien etsätraktoreiden. Runkonivelen sijainnista akselien suhteen aiheutuu se, että perävaunu oikaisee runsaan etrin. Käytännössä traktori vaatii kaarteessa noin 5 leveän ajouran. Kokeilun aikana ei ollut ahdollisuuksia suorittaa ajokokeita luiolosuhteissa. Kuljettajia haastattelealla on koneen luioinaisuuksista saatu seuraava käsitys. Koneen liikkuinen pakkasluessa on elko helppoa, kunhan luen paksuus ei ylitä huoattavasti Kuva 5. Valtra Fannet M 2. K'aäntösäteet ja kääntöleveys 5

koneen aavaraa. Nuoskaluessa on telipyörien luistaisesta haittaa, sillä teliähän ei voitu kitka vedon vuoksi varust aa ki tkaketjuilla. Jos luen alla on pakkasella vettä, esierkiksi jäätyätön suoaasto tai lähdepaikka, tai jos läpötila on hiean alle O C (0...- 3 C), ki tkarulliin jäätyy lunta ja sohjoa, jolloin niiden ote pyörän pintakuvioon he ikkenee. Ainoa keino tilanteessa on poistaa jäätynyt sohjo kitkarullista hakkaaalla. Ajonopeudet Asetelassa 3 esitetään aikatutkiuksilla saadut ajonopeudet todellisissa työaaolosuhteissa. Koska eri traktorit ovat ajaneet eri työailla, eivät ajonopeudet ole suoraan verrattavissa keskenään, utta luvut osoittanevat ajonopeuksien suuruusluokan. Asetela 3 Keski ääräisiä ajonopeuksi a Ajon laatu Ajo tyhjänä " kuorattuna " kuorattaessa Keski. ajoatka, 120 120 20 Valtra Faret M 2 60 45 43 Teli- Lokkeri /in 69 65 40 EM-Volvo SM 868 Kocku Brunett KL-836 B 72 65 59 52 55 35 ( Kuoraus- ja purkaisajat Asetelassa 4 esitetään Valtra Faret M 2 - traktorin kuoraus- ja purkaisa jat sekä vertailun vuoksi yös Teli -Lokkerin, EM-Volvo SM 868 :n ja Kocku Brunett KL- 836 B:n vastaavat arvot. Kaikkien traktoreiden kul jettajat olivat tottuneita, keski tasoa parepia kuoraien käyttäjiä,' utta silti heidän nopeuksissaan saattaa olla eroja. Asetela 4 Keskiääräiset kuoraus- ja purkaisajat KUORMAUS Valtra Faret Teli- EM-Volvo Kocku Työvaihe M 2 Lokkeri SM 868 Brunett KL-836 B 3 havu- havu- 3 3 kuitupuu tukki tukki kuitupuu kuitupuu in/ nostokerta Varsinainen kuoraus o.46 o. 46 o.41 o.41 0.39 Kuorauksen ja kuorausajon valistelu 0.09 0.07 0.03 o.o4 0.15 Kasan ja kuoran järjestely 0.03 0.05 O.o4 o. o6 0. 05 yhteensä 0.58 0. 58 o. 48 0.51 0.59 PURKAMINEN yhteensä 0.46 0. 45 0.37 0.36 0.36 k-3 Kuoraustaakan koko 0.42 0.31 0.33 0. 51 0.54 Purkaistaakan koko o. 88 0.92 0.54 0.77 0.77 Kesk.iääräinen kasan koko 0.50 0.33 1.09 o. 88 1.01 Keskiääräinen kuoran koko 9.33 13.75 13.65 9.93 8.79 Ajoista voi havaita, että Faretin kourakuorain (Fiskars 6000 Tukkikurki) on ollut hiean sekä Teli-Lokkerin (Wärtsilä 4000) että Volvon (ÖSA-69 P) kuorainta hitaapi. Tukkikurjen kuorausliikkeiden hitaus tulee erityisesti esille harvennusleiikoissa, sillä suhteellisen pitkä kuoraien nostovarsi köpelöittää liikkeitä. Kuorausliikkeiden hitauden lisäksi valisteluajat ovat Kocku Brunettia 6

lukuun ottaatta olleet suurepia, ikä osittain johtuu siitä, että Faretissa ei ole kaksia ajonhallintalaitteita. Kuljettaja joutuu siten kuonnauksen aikana välillä kääntyään ajoasentoon ja taas takaisin kuorausasentoon, ikä vie aikaa, varsinkin kun traktorin ohjaao on verrattain ahdas. Teli-Lokkerissa ja Volvossa on kahdet ajonhallintalaitteet ja lisäksi hydrodynaainen voiansiirto, jotka yhdessä ahdollistavat erittäin joustavan liikehdinnän yös kuorauksen aikana. Valtra Faretin kuoraiessa on poikkeuksellisen suuri koura, ikäjossakinäärin pienentää kuoraien liikkeiden hitauden vaikutusta. Jos ajokasojen koko on suuri, kuten usein on avohakkuissa, Faretin kuonnain pääsee oikeuksiinsa. Myös kuoran purkainen on suuren kouran vuoksi nopeaa varsinkin, kun kuoraiessa on riittävästi nostovoiaa kouran tehokkaaseen käyttöön eikä traktorin kaatuisesta kaan ole pelkoa. Kuoran koko Asetelassa 5 esitetään kuoran laskettu koko eri puutavaralajeille silloin, kun kuonna ulottuu aksiikorkeudella olevien sivupylväiden tasalle. Suluissa ole vat luvut iloittavat sen kuoran koon, inkä suuriaksi iloitettu kantavuus (12 t) sallii. Asetela 5 Eri puutavaralajeille laskettu kuoran koko Ja paino Puutavara laji 2 2.4 n. 3 3... 5 3.. 6 3+2 (2 nippua ). -"- ( _u_ (1 nippu -"(2 nippua ) Kuoran koko, p-3 21 26 (23 ) 32 (23) 25 (23) 29 (23) 27 (23) Kuoran paino, t 10.9 13-5 16.6 13.0 15.l 14.o (12.0) (12.0) (12.0) (12.0) (12.0) Valtra Faretin kuoratila on itoitettu siten, että valistajan iloittaa sallittu kantavuus voidaan useiilla puuta vara lajeilla ylittää, ikä antaa ahdollisuuden koneen liian suureen kuonnitukseen. Se ei kuitenkaan ole koneen taloudellisen käytön kannalta tarkoituksenukaista. Laskettu kuora on pienin 2 kuitupuun kohdalla, jolloin kuonnaksi saadaan 21 p-3. Tääkin on jo aivan riittävä ellei liian suurikin koneen liikkuessa aastossa. V ERGONOMISET OMINAISUUDET Asetelasta 6 nähdään eräiden ohjaaon ja traktorin hallintalaitteiden oinai suuksien arvostelu. Arvosanoina on käytetty ä, tyydyttävää ja huonoa. Faretissa on saa standardiohjaao kuin perustraktorissakin (Valet lloo :ssa ). Metsätraktorissa ohjaaolle on kuitenkin asetettava hiean eri vaatiukset kuin teollisuustraktorissa, varsinkin itä tulee ohjaaon tilavuuteen. Fannetiin on t ahdollisuudet tehdä nykyistä tilavapi ohjaao, sillä tilaa siihen on. Nykyisessä ohjaaossa tuottaa kääntyinen ajoasennosta kuonnausasentoon ja päinvastoin hankaluuksia ahtaan polvitilan vuoksi. Koska liike joudutaan suorittaaan kuorauksen aikana toistuvasti, soisi sen suorituksen olevan helpopaa. Myös runsaapi jalkatila olisi toivottava. Nykyisen ohjaaon rakenteessa on haittana yös se, että sivuikkunat ovat elko viistossa. Siksi ikkunoihin kasautuu helposti roskia ja lunta, ikä haittaa näkyvyyttä. Ohjaaon sisustukseen ja hallintalai tteiden sijoitukseen on koneen suunni ttelus sa pyritty kiinnittäään huoiota. On kuitenkin eräitä seikkoja, joihin toivoisi 7

Asetela 6 Ohjaaon ja hal lintalaitteiden arvostelu Kohde Arvosana Kohde Arvosana Ohjaaa Hal lintalaitteet Näkyvyys Tärinän vaiennus Heiluvuus Ääni eristys Pääsy ohjaaoon Ohjaaon tilavuus Istuin Läpiyys Ilanvaihto Tiiviys Ajo- ja työvalot l.asinpyyhkiet I kkunoiden panssariverkko Ohjauspyörä Kaasupoljin (sijainti) Jarrupoljin ( 11 ) 11 {poljinvoia) Kytkinpoljin (sijainti) 11 {poljinvoia) Seisontajarru Vaihdetanko Tasauspyörästön lukko Valonkytkiet Käynnistin Virrankytkin Mittarista Merkki valot Kitkavetohydrauliikan Kuoraien Etuvintturin hallintalaitteet 11 huono parannusta. Ohjaaon ja varsinkin sen takaseinän alaosan tiiviyttä olisi parannettava, jottei kuljettajaan kohdistuisi jatkuva veto. Koneen läityslaitteen teho lienee riittävä hytin pi täiseksi läpiänä, ikäli taka seinä tii vistetään. Ohjaao on kiinnitetty t raktorin runkoon kuivaientiin, ikä on sinänsä. Tään vaiennuksen erkitys kuljettajalle on kuitenkin toisarvoinen, sillä kuljettajan istuin on kiinnitetty suoraan traktorin runkoon. Vaikka istuin on suhteellisen hyvin jousitettu ja varustettu iskunvaientiin, koneen runkovärinä välittyy tietyllä oottorin pyöriisnopeusalueella kuljettajaan. Merkkivalojen osalta vaakanivelen lukituksen erkkivalo olisi tarpeen, sillä vaakanivel jää varsin helposti ajon ajaksi lukitusasentoon. VI HUOLTO Asetelasta 7, jossa esitetään arvostel u tärkeipien huoltokohteiden sijainnista ja huollon suorituksen helppoudesta, voi havaita, että Faretin päivittäiset huollot ja tarkistukset on helppo suorittaa. Säiliöiden tyhjentäisen helppoudessa on huoautettavaa lähinnä polttonestesäiliön huonosta tyhjentärnisahdollisuudesta. Muut säiliöt on helppo tyhjentää. Myös hydrauliöljysäiliön puhdistainen on ahdollista, sillä säiliössä on suhteellisen tilava luukku sitä varten. Kuoraien öl jyputkien sijoituksessa on nzyös huoauttaista. Kokonaisuutena ne on hyvin sijoitettu, utta käännettäessä kuorainta ääriasennosta toiseen uutaa letku kiertyi liian paljon. Putkien ja liitinten suojauksessa rotaattorin kohdalla on yös parantaisen varaa. Asetela 7 Huoltokohteiden arvostelu Kohde Tiiyttöaukkojen sijainti Säiliöiden tyhjentäinen Ilanpuhdistien sijainti Suodattiien sijainti Akkujen sijainti Varokkeiden sijainti Hihnojen kiristys ja vaihto Sähköjohtojen sijoitus Öljyputkien sijoitus Kuonnaien öljyputkien sijoitus Arvosana 8

Kuonnaien siirtosylinteri on täysin suojaaaton. Heiluvat tukinpäät voivat iskeä sylinteriin ja sylinterin varteen ja vaurioittaa näitä. Suojaus olisi toivottava. Koneen yynnin, huollon ja korjaustoiinnan hoitavat Valet-traktoreiden piiriyyjät ja näiden lisäksi joukko sopiuskorjaaoja suorittaa korjaustöitä. Piiriyyjiä on kaikkiaan 30 ja heidän käytössään on kaikkiaan 69 huoltoautoa. Piiriyyjien sijoituspaikkakunnat ovat: Forssa, Haina, Heinola, Helsinki, Häeenlinna, Iisali, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Kouvola, Kuopio, lahti, Lappeenranta, Lohja, Loviisa, Maarianhaina, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniei, Salo, Savonlinna, Seinäjoki, Tapere, Turku, Vaasa, Varkaus, Viitasaari ja Ylivieska. Sopiuskorjaaoja on 15 ja niillä huoltoautoja kaikkiaan 13. Sopiuskorjaaojen sijaintipaikat ovat : Alavus, Jäsä, Kauhajoki, Kuusao, I.auttakylä, Lieksa, Loiaa, Nunnes, Raua, Saarijärvi, Salla, Sodankylä, Särkisali, Toholapi ja Virrat. Täydelliset varaosavarastot sijaitsevat peruskoneen osalta Valet Oy :llä Tourulan tehtailla Jyväskyl ässä ja Suolahden tehtailla Suolahdessa. Lisäksi Valetilla on t varaosavarastot Oulussa, Savonlinnassa ja Tapereella. Perävaunuosan va raosat ovat Peltosalen K nepaja Oy :llä I isalessa ja kuonnaien varaosat Oy Fiskars Ab:llä Porvoossa. Kuonnaien varaosia on yös saatavissa Tapereelta, Kuopi osta ja Vaasasta. Myös Valetilla on Jyväskylässä varastossaan jossakin äärin kuoraien tärkeipiä varaosia. Piiriyyjillä on varastossaan tavallisipia varaosia, l ähinnä kuitenkin vain peruskoneeseen. Valetin Tourulan ja Suolahden tehtailla on jatkuva varaosapäivystys. VII YLEISARVOSTELU Valtra Faret M 2 on suuruusluokkansa halvipia, ellei halvin etsäkuoratraktori, jota on aassar!llle yytävänä. Alhainen hinta on voitu saavuttaa käyttäällä peruskoneena suhteellisen suurissa sarjoissa valistettavaa teollisuustraktoria. Koska peruskone ei ole suunniteltu varsinaiseksi etsäajoneuvoksi, ei Fannetilta - hinta huoioon ottaen - voida vaatia aivan yhtä hyviä oinaisuuksia kuin varta vasten etsäkäyttöön suunnitellulta ja rakennetulta koneelta. Lisäksi Faretista on pyritty tekeään kone, joka palvel ee yös jatketun lähikuljetuksen tehtävissä, joten pakostakin on jouduttu aasto- ja tiekuljetuksen erilaisen luonteen vuoksi koproissiratkaisuihin eri oinaisuuksien kohdalla. Kokonaisuutena Valtra Fannet M 2 täyttää suhteellisen hyvin vaatiukset, jotka sille on asetettava. Parhaiten traktori soveltuu puutavaran aastokuljetuksiin kantavalla aaperällä, jossa aasto ei ainakaan talvella ole kovin jyrkkärinteistä. VALTRA FARMET M 2 - SARJAA TEHDYT MUUTOKSET - Leveät eturenkaat (18.4 x 34/14) ovat vakiona 1.1.1971 alkaen - Eturenkaiden vanteet on uutettu 1. 1.1971 alkaen entistä leveäiksi ja vahveiksi - Sähkölaitteisiin on vaihdettu 1. 1.1971 alkaen vaihtovirtageneraattori, jonka teho on 480 W Re i jo Haaja Sture I.apen 9

Metsäteho Review 4/ 1971 Test report on the forwarder. VALTRA FARMET M 2 FORWARDER M E T S Ä T E H 0 Suoen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton etsätyöntutkiusosasto Rauhankatu 15, Helsinki 17