Liikenne ja matkailu 01 Suomalaisten matkailu 01, kesä (1.5.-1.8.01) Vaihteleva kesäsää sai suomalaiset matkustamaan Välimeren maihin touko-elokuussa 01 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suomalaiset matkustivat kesäkuukausina 01 ahkerasti Välimeren maihin, minne matkoja tehtiin prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Suomalaisten suosikkimaahan Viroon matkojen määrä sen sijaan väheni 5 prosenttia. Kotimaassa maksullisen majoituksen sisältäneitä matkoja tehtiin 8 prosenttia vähemmän. Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa vetivät kuitenkin puoleensa suomalaisia. Vapaa-ajanmatkat touko-elokuussa 00-01* Vuoden 01 toisella kolmanneksella 15 8-vuotiaat suomalaiset tekivät lähes 1 miljoonaa matkaa, kun lasketaan yhteen kaikki kotimaan ja ulkomaan vapaa-ajanmatkat sekä työ- ja kokousmatkat. Matkamäärässä ovat mukana yöpymisen sisältäneiden matkojen lisäksi myös ulkomaan päivämatkat. Kotimaassa yöpymisen sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja tehtiin touko-elokuussa 11 miljoonaa. Ilmaismajoitusmatkoja näistä oli 8,5 miljoonaa. Matkoja, joiden aikana yövyttiin maksullisessa Helsinki.10.01 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
majoituksessa, tehtiin, miljoonaa ja suosituimmat matkakohteet sijaitsivat Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pirkanmaa ja Lappi menettivät suosiotaan viime vuodesta. Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa sen sijaan vetivät puoleensa suomalaisia ja matkustus Varsinais-Suomeen oli peräti prosenttia vilkkaampaa kuin vuotta aiemmin. Pohjois-Pohjanmaalle matkoja tehtiin prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Kaikkiaan maksullisen majoituksen sisältäneitä kotimaanmatkoja tehtiin 8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden touko-elokuussa. Heinäkuu oli perinteisesti kesäkuukausien suosituin matkustuskuukausi, sillä silloin tehtiin yli miljoona kotimaanmatkaa, joiden aikana yövyttiin maksullisessa majoituksessa. Kotimaanmatkailu väheni kuitenkin prosenttia edellisvuodesta, vaikka helle helli heinäkuussa koko Suomea. Ulkomaille tehtiin touko-elokuussa kaikkiaan, miljoonaa vapaa-ajanmatkaa. Lukuun on laskettu mukaan yöpymisen kohdemaassa sisältäneet matkat, risteilyt ja päivämatkat. Ulkomaan vapaa-ajanmatkoista yöpymisen kohdemaassa sisältäneitä matkoja oli 000 ja risteilyjä, joiden aikana yövytään ainoastaan laivalla, 5 000. Lähes kaikki risteilyt suuntautuivat Ruotsiin tai Viroon. Päivämatkoja ulkomaille tehtiin touko-elokuussa 5 000, joista Viron päiväristeilyjä oli lähes kaksi kolmesta eli 0 000. Kesäkuukausina kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä matkoja suuntautui etelänaapuriimme Viroon 5 000 ja länsinaapuriimme Ruotsiin 00 000. Viron matkojen määrä väheni 1 prosenttia, mutta Ruotsin matkojen määrä lisääntyi peräti prosenttia edellisvuodesta. Venäjälle suuntautuneiden matkojen määrä väheni 5 prosenttia. Länsi- ja Keski-Euroopan matkakohdesuosikiksi nousi Britannia. Saksa ja Ranska sen sijaan menettivät viimevuodesta suosiotaan suomalaismatkailijoiden keskuudessa. Suomen hyytävän kylmä kesäkuu pelästytti monet ja kesäkaudella Välimeren pohjoispuolen valtioihin tehtiinkin prosenttia enemmän matkoja kuin viime vuonna. Kreikkaan ja Turkkiin tehtiin lähes 0 prosenttia enemmän matkoja. Myös Italia sekä Manner-Espanja ja Baleaarien saaret vastaanottivat enemmän suomalaismatkailijoita kuin edellisvuonna. Yöpymisen kohdemaassa sisältäneitä matkoja tehtiin kokonaisuudessaan prosenttia enemmän kuin viime vuoden touko-elokuussa. Myös ulkomaille matkustettaessa heinäkuu oli suosituin matkustuskuukausi, sillä silloin tehtiin 818 000 ulkomaan matkaa, joiden aikana yövyttiin kohdemaassa. Suosituimpana lomakuukautena kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä matkoja tehtiin prosenttia enemmän kuin viimevuonna. Vapaa-ajanmatkojen lisäksi kotimaassa tehtiin miljoona työ- ja kokousmatkaa. Ulkomaille suuntautui 0,5 miljoonaa työ- ja kokousmatkaa (ml. kohdemaassa yöpymisen sisältäneet matkat, risteilyt ja päivämatkat). Kotimaan työmatkojen määrä väheni, mutta ulkomaan työmatkat lisääntyivät 10 prosenttia viime vuodesta. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -tutkimuksesta, jota varten haastateltiin kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa yhteensä 5 11 iältään 15 8-vuotiasta suomalaista. Vuoteen 011 saakka tiedot kerättiin 15 -vuotiailta.
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaisten matkat ja niiden muutos touko-elokuu 01* Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnittain, touko-elokuu 01*5 Liitetaulukko. Kotimaanmatkoilla käytetyt kulkuvälineet touko-elokuu 01*5 Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) kohteittain touko-elokuussa 01* ja 01. Liitetaulukko 5. Ulkomaanmatkat syyn ja kohteen mukaan touko-elokuu 01* Liitetaulukko. Matkat Viroon ja Ruotsiin touko-elokuussa 01* ja 01. Laatuseloste: Suomalaisten matkailu 018
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaisten matkat ja niiden muutos touko-elokuu 01* Matkatyyppi Matkoja yhteensä Vapaa-aika Työ Kotimaa Maksullinen majoitus Ilmaismajoitus Ulkomaa 1) Kotimaa Yöpyminen kohdemaassa Risteily Päivämatka (ml. päiväristeily) Ulkomaa 1) Toukokuu 51 1 51 1 18 5 1 81 1 Kesäkuu 18 5 5 005 5 58 81 5 Heinäkuu 55 1 008 1 1 0 818 1 Elokuu 5 01 8 511 1 81 Touko-elokuu yhteensä 15 8 11 18 8 5 1 5 5 Vuosimuutos, % 5-8/01* - 5-8/01 Merkkien selitykset: [] tieto on liian epävarma esitettäväksi, [ ] tutkimuksessa ei ollut yhtään havaintoa, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 1) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa 08 18 10 55 18 8 1 00 5 - - -8-1 15 - -1 10
Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnittain, touko-elokuu 01* Kohdemaakunta Matkoja yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland Matkat maksullisessa majoituksessa Matkat 5-8/01* 51 0 10 55 10 5 85 155 15 1 1 8 0 1 Osuus, % 1 11 5 Matkat ilmaismajoituksessa Matkat 5-8/01* Osuus, % 8 5 1 0 0 0 85 05 5 580 1 15 0 1 10 15 10 1 Kotimaan vapaa-ajanmatkat yhteensä Matkat 5-8/01* 11 18 1 5 1 0 5 1 08 0 51 8 8 51 1 5 1 Osuus, % Merkkien selitykset: [] tieto on liian epävarma esitettäväksi, [ ] tutkimuksessa ei ollut yhtään havaintoa, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 5 8 5 88 0 1 5 1 10 1 8 1 Liitetaulukko. Kotimaanmatkoilla käytetyt kulkuvälineet touko-elokuu 01* Kotimaanmatkan kulkuväline Vapaa-aika Matkoja yhteensä Auto Bussi Juna Lentokone Muu Matkat 5-8/01* Työ Matkat 5-8/01* Osuus, % Osuus, % 11 18 1 5 11 8 5 1 Merkkien selitykset: [] tieto on liian epävarma esitettäväksi, [ ] tutkimuksessa ei ollut yhtään havaintoa, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 1 00 18 8 1 8 5
Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) kohteittain touko-elokuussa 01* ja 01 Kohde Matkoja yhteensä Pohjoismaat Venäjä ja Baltia Itä- ja Länsi-Eurooppa Etelä-Eurooppa ja Itäisen Välimeren maat Amerikka Afrikka Aasia ja Oseania Norja Ruotsi Venäjä Viro Britannia Ranska Saksa Espanja (ilman Kanariansaaria) Italia Kreikka Turkki Touko-elokuu 01* 01 Osuus, % Osuus, % Merkkien selitykset: [] tieto on liian epävarma esitettäväksi, [ ] tutkimuksessa ei ollut yhtään havaintoa, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 5 8 00 85 5 101 8 85 0 1 1 1 8 5 1 18 8 10 1 8 11 5 5 15 51 15 10 10 18 1 8 0 5
Liitetaulukko 5. Ulkomaanmatkat syyn ja kohteen mukaan touko-elokuu 01* 1) Kohde Matkoja yhteensä Pohjoismaat Venäjä ja Baltia Itä- ja Länsi-Eurooppa Etelä-Eurooppa ja Itäisen Välimeren maat Amerikka Afrikka Aasia ja Oseania Norja Ruotsi Venäjä Viro Britannia Ranska Saksa Espanja (ilman Kanariansaaria) Italia Kreikka Turkki Ulkomaanmatkan syy Vapaa-aika Sukulaisten ja ystävien tapaaminen 10 11 81 5 Loma 5 5 51 51 5 85 1 5 58 150 110 Muu henkilökohtainen syy 1 5 5 5 Vapaa-ajanmatkat yhteensä 1 80 8 1 1 1 0 101 8 85 0 1 1 Työ Työmatkat yhteensä Merkkien selitykset: [] tieto on liian epävarma esitettäväksi, [ ] tutkimuksessa ei ollut yhtään havaintoa, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 1) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa 11 80 1 8 5 5 15 1 10 8 18 55 Liitetaulukko. Matkat Viroon ja Ruotsiin touko-elokuussa 01* ja 01 Matkatyyppi Matkoja yhteensä 1) Vapaa-aika Työ 1) Yöpyminen kohdemaassa Risteily Päivämatka (ml. päiväristeily) 1) Viro Matkat 5-8/01* 1 08 0 5 1 0 8 Matkat 5-8/01 1 101 1 00 5 1 8 Muutos, % 5-8/01* - 5-8/01 - -5-1 -8 Ruotsi Matkat 5-8/01* 850 00 5 8 Matkat 5-8/01 5 8 8 Muutos, % 5-8/01* - 5-8/01 Merkkien selitykset: [] tieto on liian epävarma esitettäväksi, [ ] tutkimuksessa ei ollut yhtään havaintoa, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 1) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa 5-1 1 1 0
Laatuseloste: Suomalaisten matkailu 01 Tilastotietojen relevanssi Suomalaisten matkailu -tutkimus sisältää tietoa suomalaisten tekemistä matkoista ja vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määristä. Tutkimuksen kohteena ovat yöpymisen sisältäneet matkat kotimaassa ja ulkomaille sekä päivämatkat ulkomaille. Tutkimuksen tietoja käytetään suomalaisten kotimaanmatkailun ja ulkomaille suuntautuvan matkailun seuraamisessa. Tiedot on tarkoitettu erityisesti valtionhallinnon, matkailualan yritysten ja järjestöjen sekä tutkijoiden käyttöön. Valtionhallinnon osalta tietoja käytetään lähinnä Suomen Pankin maksutaselaskelmissa. Tutkimuksen tietoja raportoidaan myös Eurostatille eli Euroopan yhteisön tilastovirastolle matkailutilastoasetuksen (EU) N:o /011 mukaan. Tilastokeskus kerää tilaston tiedot otospohjaisella puhelinhaastattelututkimuksella. Otoshenkilöt edustavat Suomessa vakituisesti asuvaa 15 8-vuotiasta väestöä. Tiedot kerätään vapaaehtoisuuteen perustuen. Yksilökohtaiset tutkimustiedot ovat tilastolain (80/00, 1 ) mukaan luottamuksellisia. Matkailun määritelmään liittyy olennaisesti tavanomaisen elinpiirin käsite. Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organisation, UNWTO) mukaan matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä korkeintaan yhden vuoden. Matkakohteiden luokituksessa käytetään Tilastokeskuksen kunta- ja valtioluokitusta tilastovuodelta. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Suomalaisten matkailu -tutkimus koostuu kahdesta osasta. Kuukausitutkimuksessa kerätään tietoa suomalaisten tekemistä matkoista, niiden lukumääristä ja ominaisuuksista. Kerran vuodessa tehdään ns. vuositutkimus, jonka avulla selvitetään tutkimusvuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määriä. Tutkimus on otospohjainen puhelinhaastattelututkimus, jossa käytetään tietokoneavusteista haastattelulomaketta. Matkatutkimuksen haastattelut tehdään keskitetysti Tilastokeskuksen puhelinhaastattelu- eli CATI-keskuksesta. Tiedot kerätään tutkimusvuoden helmikuun ja tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuun välisenä aikana. Haastattelut käydään heti kuukauden päätyttyä viikon aikana. Matkustaneita henkilöitä selvittävän vuositutkimuksen tiedot kerätään tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Aiemmin Tilastokeskuksen kenttähaastattelijat tekivät vuositutkimuksen haastattelut puhelimitse eri puolilla Suomea. Tilastovuodesta 01 lähtien tutkimuksen vuosiosa liitettiin osaksi CATI-keskuksessa käytävää kuukausihaastattelua. Kummassakin osatutkimuksessa perusjoukkona on väestötietojärjestelmän 15 8-vuotias Suomessa vakituisesti asuva väestö. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät kuitenkin pysyvästi laitoksessa olevat henkilöt. Otokset poimitaan systemaattisella otannalla, ja ne edustavat perusjoukkoa kattavasti iän, sukupuolen, asuinalueen ja äidinkielen suhteen. Matkatutkimuksen otoskoko on vuodesta 01 lähtien yhteensä noin 8 00 henkilöä vuodessa. Tilastovuotta koskevat tiedot saadaan 1 erillisellä otoksella. Kuukausittainen otoskoko on vuodesta 01 lähtien 50 henkilöä, kun se sitä ennen oli 00 henkilöä. Samaa otosta käytetään myös kuukausittaisen kuluttajabarometrin tiedonkeruussa. Haastatteluissa kohdehenkilöiltä kysytään tietoja haastattelukuukautta edeltävän kuukauden aikana päättyneistä matkoista. Tammikuun haastattelujen yhteydessä kysytään lisäksi edeltävän vuoden matkailusta. Vuositutkimuksessa vastaukset esitettyihin kysymyksiin ovat kyllä/ei-muotoa. Haastatteluissa käydään läpi erilaisia matkaryhmiä, ja kohdehenkilöiltä kysytään, oliko hän tehnyt tämän matkaryhmän matkoja viitevuoden aikana. Vastaustiedot korotetaan painokertoimilla perusjoukon tasolle. Vuodesta 01 lähtien kunkin kuukauden painokerroin korotetaan kuukauden väestömäärälle (väestörakenteen ennakkotiedot). Ositteena ovat 8
vastaajan ikäluokka, sukupuoli ja asuinalue (suuralue). Ennen vuotta 01 ositteena käytettiin vain sukupuolta. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Matkatutkimuksen tietosisältöä laajennettiin erityisesti vuosina 15 1 vastaamaan EY:n matkailutilastodirektiivin (5/5/EY) vaatimuksia. Vuonna 1 tutkimuksen piiriin sisällytettiin yöpymisen sisältävien matkojen lisäksi ulkomaille tehdyt päivämatkat, joten nykyisessä laajuudessaan tutkimus antaa varsin kattavan kuvan suomalaisten matkailusta. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät enää ainoastaan kotimaan päivämatkat. Vuoden 01 lomakeuudistuksen jälkeen vastaaja ei enää itse päätä matkan tyyppiä, vaan se päätellään annetuista vastauksista. Matkoilta kysytään kaikki käytetyt yöpymismuodot, joten maksullisen majoituksen matkat saadaan lajiteltua automaattisesti oikein. Tämä vähentää virheitä ja mahdollistaa tarkemman tilastoinnin. Matkatutkimuksen vastauskato vuositasolla on keskimäärin prosenttia. Kato on yksi merkittävämpiä virhelähteitä, sillä kadon suuruus vaikuttaa välittömästi painokertoimien suuruuteen. Mitä suurempi kato on, sitä suuremmiksi painokertoimet muodostuvat. Otannasta aiheutuvaa satunnaisvaihtelua kuvataan matkojen ja matkoja tehneiden henkilöiden vuosiestimaateille laskettujen 5 prosentin luottamusvälien avulla. Taulukko 1. Suomalaisten matkailu -tutkimuksen luottamusvälit matkaryhmittäin vuonna 01 Matkatyyppi N Summa Keskihajonta 5% luottamusväli alaraja yläraja Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa 0 55 1 81 Kotimaan vapaa-ajanmatkat ilmaismajoituksessa 15 1 18 1 0 Työ- ja kokousmatkat kotimaassa 1 1 5 10 15 Ulkomaan vapaa-ajan päivämatkat (ml. päiväristeilyt) 8 51 Ulkomaan vapaa-ajanristeilyt 11 1 1 15 1 88 Ulkomaan vapaa-ajanmatkat, yöpyminen kohdemaassa 1 80 5 1 1 5 5 Ulkomaan työ- ja kokousmatkat 515 1 1 1 50 1 858 Tulokset esitetään tuhannen tarkkuudella. Ennen vuotta 01 alle 10 000 olevia lukumääriä ei julkistettu, vaan ne merkittiin epävarmaksi tiedoksi. Vuodesta 01 lähtien alle 50 000 merkitään epävarmaksi tiedoksi. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tietoja matkojen määristä julkaistiin vuoteen 011 asti kuukausittain 5 viikon kuluttua tilastokuukauden päättymisestä. Vuodesta 01 lähtien tietoja julkaistaan neljän kuukauden välein viikon sisällä jakson päättymisestä. Vuositiedot julkaistaan Suomalaisten matkailu -tutkimuksen kotisivuilla 1 kuukauden kuluttua vuoden päättymisestä. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tiedot julkaistaan vain Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Suomalaisten matkailu -vuosijulkaisua tuotettiin painettuna tilastovuoteen 008 asti. Vuositietoja matkoista on saatavilla matkaryhmittäin ja kohdealueittain Internet-sivujen tietokantapalvelussa. Matkaryhmittäiset aikasarjat alkavat vuodesta 11 ja kohdealueittaiset vuodesta 000.
Tilastojen vertailukelpoisuus Säännöllisesti matkatutkimusta on tehty vuodesta 11 alkaen. Vuosina 11 1 Tilastokeskus tuotti matkatutkimusta Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toimeksiannosta. Nämä vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia, sillä käytössä olivat yhdenmukaiset menetelmät. Vuonna 15 tutkimus siirtyi kokonaan Tilastokeskukselle. Samana vuonna aloitetut sisältö- ja menetelmämuutokset ovat vaikuttaneet tietojen vertailukelpoisuuteen vuosien 15 1 välillä. Matkatutkimuksen tietosisältö sekä laskenta- ja tiedonkeruumenetelmät pysyivät ennallaan vuosina 000 00. Vuosina 010 ja 01 tapahtuneiden tiedonkeruun muutosten takia luvut lähtien eivät ole täysin vertailukelpoiset edellisiin vuosiin. Vuoden 000 alussa tutkimusta alettiin tehdä joka kuukausi yhdessä Kuluttajabarometrin kanssa keskitetysti. Tätä ennen tutkimuksen tiedot kerättiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä, neljännesvuosittain vuosina 1 1 ja sitä ennen kolmannesvuosittain. Vuonna 000 matkan enimmäispituus muuttui 0 päivästä 5 päivään Maailman matkailujärjestön (UNWTO) ohjeiden mukaisesti. Tietojen vertailtavuutta heikentää jonkin verran myös se, että alkaneiden matkojen sijaan tilastovuodesta 000 alkaen kohdehenkilöiltä on kysytty tietoja tutkimusjaksolla päättyneistä matkoista. Tiedonkeruuta muutettiin vuonna 010 siten, että haastattelukuukauden tutkimusjaksoa on lyhennetty kahdesta kuukaudesta yhteen kuukauteen, eli tiedustelu koskee vain haastattelukuukautta välittömästi edeltäneen kuukauden aikana päättyneitä matkoja aiemman kahden edellisen kuukauden sijaan. Aikaisemmin lopulliset tiedot kunkin kuukauden matkojen määristä saatiin kahden eri otoksen keskiarvona, muutoksen jälkeen luvut perustuvat yhteen otokseen. Vuodesta 01 lähtien matkailutilastot laaditaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o /011 mukaan. Samalla kohdejoukko laajeni 15 -vuotiaista 15 8-vuotiaisiin, otettiin käyttöön tarkemmat painokertoimet ja haastattelulomakkeelle tehtiin merkittäviä muutoksia. Uudistuksen takia tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa. Ikäryhmän laajentaminen kasvatti matkaryhmittäisiä summia 5 prosenttia. Painokertoimen tarkentaminen kasvatti matkaryhmittäisiä summia prosenttia. Muuttuneiden kysymysten vaikutusta saatuihin tuloksiin on vaikea määritellä. Matkatyypin päättely annetuista vastauksista (vastaajan oman luokittelun sijaan) on siirtänyt osan matkoista toiseen ryhmään. Tarkentuneella ohjeistuksella on pyritty vähentämään tavanomaiseen elinpiiriin kuuluvan liikkumisen määrää tilastossa. Tiedot matkustaneista henkilöistä ovat vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Vuositutkimusta matkustaneista henkilöistä tehtiin 11 011 työvoimatutkimuksen yhteydessä ja sen jälkeen matkatutkimuksen liitteenä. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Suomalaisten matkailu -tutkimus tilastoi matkailun kysyntää. Matkailun tarjontaa Suomessa kuvataan kuukausittain ja vuosittain julkaistavassa Tilastokeskuksen Majoitustilastossa. Se sisältää tietoja mm. hotellien majoituskapasiteetista ja sen käytöstä sekä yöpymisistä majoitusliikkeissä matkailijan asuinmaan mukaan eriteltyinä. Suomen ja ulkomaiden välistä matkustajaliikennettä tilastoivat meriliikenteen osalta Liikennevirasto ja lentoliikenteen osalta Finavia. Näistä tilastoista ei kuitenkaan käy ilmi matkailijoiden kotimaa. Suomen matkatoimistoalan liitto (SMAL) julkaisee vuosittain nettisivuillaan tilaston Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat ja markkinaosuudet, josta selviää matkatoimistojen kautta ostettujen matkojen määrä kohdemaittain. 10
Liikenne ja matkailu 01 Lisätietoja Taru Tamminen 0 551 Mervi Härkönen 0 551 5 Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala liikenne.matkailu@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Suomalaisten matkailu, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 0 551 0 www.tilastokeskus.fi ISSN 1-0 = Suomen virallinen tilasto ISSN 18 88 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 00 50 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi