Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Samankaltaiset tiedostot
Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti tutkija Ilkka Hannula VTT

Uusien liikenteen biopolttoaineteknologioiden

Uudet kaasutuskonseptit, RES-hybridit ja integrointi prosessiteollisuuteen. Esa Kurkela 2G Biofuels-projektin seminaari Bioruukki, Espoo

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

EU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

RES-direktiivin kestävyyskriteerit biopolttoaineille, khk-laskentaan liittyviä kysymyksiä ja esimerkkejä

Biomassan ilmastoneutraalius

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Mitä uutta energiajalosteiden ja liikennepolttoaineiden tuotannosta?

Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin soveltaminen Suomen olosuhteissa. CCS-seminaari, Espoo, Tutkija Sebastian Teir, VTT

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Toimiiko bioenergia ilmastonmuutoksen hillinnässä? Hiilitiedon lounastapaaminen , Helsinki Sampo Soimakallio, johtava tutkija, TkT VTT

Biopolttonesteistä biokemikaaleihin

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu,

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Bioenergian varoista ja käytöstä, kestävyyskriteereistä ja tarkasteluista, 2G Biofuels markkinoista

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Kaasutustekniikkaan perustuva liikennepolttoaineiden valmistus. METLA VTT tutkimusohjelman seminaari Espoo Esa Kurkela, VTT

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Climateimpacts of bioenergy from forest harvestresidues

Puubiomassan hankinnan päästöt - onko sijainnilla merkitystä?

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

Liikenteen biopolttoaineet

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

Geoenergian tulevaisuuden visio. Jari Suominen

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Euroopan unionin kestävyyskriteerien soveltuvuus liikenteen biopolttoaineiden ilmastovaikutusten arviointiin

CCS:n rooli päästökaupassa

REDII -ehdotuksen kasvihuonekaasupäästöjä koskevat kestävyyskriteerit

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet. Ulla Lassi

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus

Visio bioperäisen hiilidioksidin hyödyntämiseksi

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Kotimainen biodieseltuotanto ja kansallinen kasvihuonekaasutase

Metsäenergian käytön markkinamuutokset 2030 ja niihin tähtäävät teknologiakehitykset

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2001

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp. Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto

Biokaasun jakelu Suomessa

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Uudet energiatekniikat

Biokaasun jakelu Suomessa

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Teknologian tutkimuskeskus VTT. Energia- ja moottoritutkimus. Nils-Olof Nylund

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

Unicon ReneFlex. Jätteestä energiaa

EU:n ja Suomen ilmastotavoitteet 2030, odotukset bioenergialle VTT 2G Biofuels Seminaari

LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN HIILIJALANJÄLKIVERTAILU. BioRefine- ja Vesi loppuseminaari Risto Soukka

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen ClimBus-ohjelman päätösseminaari kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

UUSIUTUVA ENERGIA LIIKENTEESSÄ? Kai Sipilä, VTT. Helsinki KTM UUSIUTUVA ENERGIA

TSE Oy Naantalin monipolttoainevoimalaitos

Hiilidioksidin talteenotto ilmakehästä

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Transkriptio:

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus, kuumasuodatus, tervojen ja hiilivetyjen reformointi 5bar/850C *Liquid transportation fuels via large-scale fluidised-bed gasification of lignocellulosic biomass, Hannula, Ilkka; & Kurkela, Esa 2013. VTT, Espoo. 114 p. + app. 3 p. VTT Technology: 91 1

Biomassan energiasta 50-66 % mahdollista muuttaa polttonesteeksi (300 MW=>150-200 MW) Arvioidut kokonaishyötysuhteet * Leijukerroskaasutus, kuumasuodatus, tervojen ja hiilivetyjen reformointi 3 5bar/850C *Liquid transportation fuels via large-scale fluidised-bed gasification of lignocellulosic biomass, Hannula, Ilkka; & Kurkela, Esa 2013. VTT, Espoo. 114 p. + app. 3 p. VTT Technology: 91 Biomassan energiasta 50-66 % mahdollista muuttaa polttonesteeksi (300 MW=>150-200 MW) Biomassan energiasta 11-27 % muuttuu sivutuotelämmöksi (300 MW => 34-82 MW) Arvioidut kokonaishyötysuhteet * Leijukerroskaasutus, kuumasuodatus, tervojen ja hiilivetyjen reformointi 4 5bar/850C *Liquid transportation fuels via large-scale fluidised-bed gasification of lignocellulosic biomass, Hannula, Ilkka; & Kurkela, Esa 2013. VTT, Espoo. 114 p. + app. 3 p. VTT Technology: 91 2

Biomassan energiasta 50-66 % mahdollista muuttaa polttonesteeksi (300 MW=>150-200 MW) CHP-laitosten välinen ero kokonaishyötysuhteessa enimmillään 6 %-yks Arvioidut kokonaishyötysuhteet * Leijukerroskaasutus, kuumasuodatus, tervojen ja hiilivetyjen reformointi Biomassan energiasta 11-27 % muuttuu sivutuotelämmöksi (300 MW => 34-82 MW) 5 5bar/850C *Liquid transportation fuels via large-scale fluidised-bed gasification of lignocellulosic biomass, Hannula, Ilkka; & Kurkela, Esa 2013. VTT, Espoo. 114 p. + app. 3 p. VTT Technology: 91 Sähkötaseet * 300 MW biomassaa kuivuriin (kosteus 50 p-%, LHV) 6 lauhde CHP 5bar/850C CHP CHP CHP, CCS *Liquid transportation fuels via large-scale fluidised-bed gasification of lignocellulosic biomass, Hannula, Ilkka; & Kurkela, Esa 2013. VTT, Espoo. 114 p. + app. 3 p. VTT Technology: 91 3

Tasoitettu tuotantokustannus, /MWh * 300 MW biomassaa @ 17 /MWh, 0.12 CCR Sähkö 50 /MWh, KL 30 /MWh@5500 h/a Kaupallista teknologiaa Ei investointitukia Ei päästökauppahyötyjä Ei verohelpotuksia 7 Bensiini @150$/bbl Ennen veroja, ml. jalostusmarginaali, 1 =1.33$ (2010) Bensiini @100$/bbl lauhde CHP 5bar/850C CHP CHP CHP, CCS *Liquid transportation fuels via large-scale fluidised-bed gasification of lignocellulosic biomass, Hannula, Ilkka; & Kurkela, Esa 2013. VTT, Espoo. 114 p. + app. 3 p. VTT Technology: 91 8 Biopolttonesteet ja khk-päästöt 4

9 Energiantuotantoratkaisujen päästövaikutuksia Positiivinen Neutraali Neutraali Negatiivinen CO 2 CO 2 CO 2 10 Kaasutukseen perustuvan BTL-laitoksen pelkistetty lohkokaavio 5

11 Kaasutukseen perustuvan BTL-laitoksen pelkistetty lohkokaavio Hiili sisään Laimea CO 2 Tuotteeseen sitoutunut hiili, vapautuu käyttökohteessa laimeana CO 2 :na Konsentroitu CO 2 12 BTL-laitoksen hiilivirrat (tapaus metanoli) Ilman hiilidioksidin varastointia - tuotteeseen 38 % - ilmakehään 62 % CCS-kytkennällä - tuotteeseen 38 % - ilmakehään 6 % - varastointiin 56 % 6

13 Kaasutusparametrien vaikutus hiilivirtoihin 5 bar / 550 C 22 bar / 850 C 5 bar / 850 C 14 Lopputuotteen vaikutus hiilivirtoihin MeOH LTFT DME MTG 7

15 RES-direktiivin* mukainen laskentamenetelmä Fossiilisena vertailukohtana käytetään arvoa 22,9 kgceq/gj Ostosähkön hiilirasitteena EU:n keskiarvo 33,7 kgceq/gj Direktiivi ei anna metsätähteen korjuuketjun päästöjä, mutta tässä laskennassa käytetty arvoa 0,9 kgceq/gj** Jätelämmölle ei kohdenneta päästöjä (kaukolämmölle kylläkin). ää. ää ää ä = ää ää 100% ää *EU (2009) Directive of the European Parliament and of the Council on the promotion of the use of energy from renewable sources. 2009/28/EC. The Official Journal of the European Union 05/06/2009. **Direct wood fuel chain emission (equal to 12 kgco2 eq.mwh -1 ) resulting from collecting, chipping and transporting the harvest residues, CH4 and N2O emissions from combusting the residues, fertilizing the forest to compensate for nutrient loss, and recycling of ash. Lähde: Repo, A., Tuomi, M., Liski, J., 2011. Indirect carbon dioxide emissions from producing bioenergy from forest harvest residues, GCB Bioenergy. 3, 107-115. 16 8

17 18 9

19 20 *Latvusmassalle arvioitu hiilivaraston keskim. muutos 100 vuoden ajanjaksolla: 6 kgc/gj. Lähde: Repo, A., Tuomi, M., Liski, J., 2011. Indirect carbon dioxide emissions from producing bioenergy from forest harvest residues, GCB Bioenergy. 3, 107-115. 10

21 BTL + CCS 22 11

23 24 Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin hinta-arvioita 300 MWbiom BTL-laitokselle* *Liquid transportation fuels via large-scale fluidised-bed gasification of lignocellulosic biomass, Hannula, Ilkka; & Kurkela, Esa 2013. VTT, Espoo. 114 p. + app. 3 p. VTT Technology: 91 12

25 26 *Latvusmassaan liittyvähiilivarastonkeskim. muutos 100 vuoden ajanjaksolla: 6 kgc/gj. Lähde: Repo, A., Tuomi, M., Liski, J., 2011. Indirect carbon dioxide emissions from producing bioenergy from forest harvest residues, GCB Bioenergy. 3, 107-115. 13

27 Yhteenveto Biomassan kaasutuksen kautta valmistetuilla synteettisillä polttonesteillä voidaan saavuttaa merkittäviä, yli 90 % päästövähenemiä. Prosessiasetuksilla vähäinen vaikutus päästövähenemään Eri lopputuotteiden väliset erot päästövähenemässä pieniä. Raaka-aineen mukana tulevat päästöt merkittävässä asemassa. Tarvittaessa BTL-prosessi voidaan suunnitella myös maksimoimaan päästövähenemä (sähkötase ja sivutuotteet). 28 VTT - 70 vuotta teknologiaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyväksi 14

29 lisäbiomassaa 15