Helsingin yliopisto opetusteknologiakeskus KaVio Pilottihanke yliopistojen ja korkeakoulujen välisen kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittämiseksi Mika Paakkanen - Heikki Riikonen - Kari Tuononen
KaVio Pilottihanke yliopistojen ja korkeakoulujen välisen kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittämiseksi ISBN 952-10-2262-0 (nid.) ISBN 952-10-2263-9 (pdf ) ISBN 952-10-2264-7 (html) Yliopistopaino, Helsinki 2005
Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen Esipuhe Kavio - hanke oli kahden organisaation yhteistyöhanke, jossa pilotoitiin ja testattiin videoneuvottelujärjestelmien yhteensopivuutta organisaatioiden välillä. Hanke toteutettiin yhteistyössä Helsingin ja Oulun yliopistojen välillä. Helsingin yliopistossa hankkeeseen osallistui opetusteknologiakeskus ja Tietotekniikkaosasto. Oulun yliopistossa toteutuksesta on vastannut Sähkö- ja tietotekniikan osastolla Erilliskoulutuksen ja opetusteknologian tiimi. Projektityöryhmässä ovat olleet mukana: Sami Andberg, Helsingin yliopisto, opetusteknologiakeskus Terho Lauri, Oulun yliopisto, Sähkö- ja tietekniikan osasto Tapani Liljavirta, Helsingin yliopisto, Tietotekniikkaosasto Juha Mattsson, Helsingin yliopisto, Tietotekniikkaosasto Mika Paakkanen, Oulun yliopisto, Sähkö- ja tietekniikan osasto Heikki Riikonen, Oulun yliopisto, Sähkö- ja tietekniikan osasto Kari Tuononen, Helsingin yliopisto, opetusteknologiakeskus Projektiryhmä on osallistunut aktiivisesti hankkeen toteutukseen ja projektiraportin valmistelemiseen. Hankkeesta saatuja kokemuksia pyritään hyödyntämään jatkossa erityisesti hankkeeseen osallistuneissa organisaatioissa. Toivottavasti hankkeessa saadut kokemukset hyödyttävät videoneuvottelun parissa työskenteleviä ja videoneuvottelupalveluja kehittäviä osapuolia. Helsingissä Joulukuussa 2004 Työryhmän puolesta Kari Tuononen 3
KaVio - Pilottihanke Sisällysluettelo Esipuhe......4 Sisällysluettelo......4 1. Tausta ja tavoitteet...5 1.1 Johdanto...5 1.2 Hankkeen tavoitteet...6 1.3 Toteuttajat...7 1.4 Työkentely hankkeen aikana...7 2. Teknologia...9 2.1 Videoneuvottelusillat...9 2.2 Palvelinohjelmistot...10 2.3 Päätelaitteet...10 2.4 E.164-numerointi...11 2.5 Testausalusta...12 2.6 H.350...13 2.7 Palomuurit...14 3. Tulokset ja toteutus...15 3.1 Testaussuunnittelu...15 3.1.1 Testauksen kohde ja tavoitteet...15 3.1.2 Testauksen organisointi ja raportointi...15 3.2 Testien toteutus...15 3.3 Hankkeen eteneminen kuvaus vaiheittain...16 4. Arviointi ja johtopäätökset...18 4.1 Tavoitteet ja niiden arviointi...18 4.1.1 Tavoitteena oli luoda malli, jonka avulla videoneuvottelu voidaan järjestää loppukäyttäjän toimesta...18 4.1.2 Videoneuvottelun teknisen tuen tehtäväkentän vähentäminen ja helpottaminen...18 4.1.3 Testata E.164 järjestelmän toimivuus organisaatioiden välisessä videoneuvotteluliikenteessä ja ottaa järjestelmä käyttöön toteuttajaorganisaatioissa...19 4.1.4 Yhdistää eri organisaatioiden paikallisen tason videoneuvottelujärjestelmät niin, että ne toimivat ongelmitta mahdollisimman tietoturvallisesti organisaatioiden palomuurien läpi...19 4.1.5 Tehostaa molemmissa toteuttajaorganisaatioissa mittavia investointeja vaatineen videoneuvotteluinfrastruktuurin (päätelaitteet, neuvottelusillat ja palvelimet) käyttöä...19 5. Liitteet...20 Liite 1. Monipistesillat Suomessa ja niiden yhdyshenkilöt...20 Liite 2. E.164 Numerointi FUNET-verkossa...22 Liite 3. Laitekonfiguraatiot...25 Liite 4. Palomuuriasetukset...26 4
Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen 1. Tausta ja tavoitteet 1.1 Johdanto Videoneuvottelu ja siihen liittyvän teknologian merkitys on jatkuvasti kasvanut yliopistotoiminnassa. Videoneuvottelun käytöllä pyritään ensisijaisesti säästämään kustannuksia. Todellinen säästö muodostuu lähinnä matkustamisiin menetetystä työajasta. Videoneuvottelu on koulutusteknologisena ratkaisuna keskeisessä roolissa etäopetuksessa ja sitä käytetään varsin yleisesti hallinnoinnin apuvälineenä kokouksia järjestettäessä. Videoneuvottelu soveltuu myös projektityöskentelyyn ja suunnitteluun henkilöiden työskennellessä eri paikkakunnilla. Videoneuvotteluteknologia on kehittynyt harppauksin viimeisen 5-6 kuuden vuoden aikana. ISDN-yhteyksillä muodostetut kahdenväliset varsin vaatimattomalla kuvan ja äänen laadulla toimivat neuvottelut ovat vaihtumassa TV-tasoiselle kuvalla (1,5 Mbps) ja stereotasoisella äänellä (14 Khz) toimiviin monipisteneuvotteluihin, joissa jokainen voi samanaikaisesti nähdä muut neuvotteluun osallistujat tai jopa valita haluamansa ruutunäkymän. Neuvottelujen yhteydessä jaetaan tietokonesovelluksia, joiden dokumentteja voidaan kokouksen kuluessa muokata lähes reaaliaikaisesti. Yliopistojen videoneuvottelulaitekanta on kasvanut tasaisella vauhdilla. Monipisteneuvottelujen vaatimia neuvottelusiltoja on yliopistoista ja yliopistokeskuksista useita (Liite 1). Lisäksi käytössä on päätelaitteistoa, jotka mahdollistavat monipisteneuvottelut (yleensä max. 4 osallistujaa). Videoneuvottelun käyttö ei missään vaiheessa ole ollut helppoa ja luotettavaa. Neuvotteluun osallistuminen on edellyttänyt siirtymistä erillisiin videoneuvottelutiloihin tai henkilökohtaisen desktop-videoneuvottelulaitteen ja -ohjelmiston käyttöönottoa. Varsin yleisenä käytäntönä on, että videoneuvottelut käynnistetään teknisen tuen avulla ja neuvottelu on tilattava hyvissä ajoin ennen sen toteutumista. Videoneuvottelujen tekniselle tuelle taas neuvottelu on usein aiheuttanut suhteettoman suuren ennakkovalmistelun usein puutteellisten osallistujatietojen takia. Monipisteneuvottelut ovat vaatineet ennakkotestauksia ja lukuisia puhelinsoittoja tekniikasta vastaavien välillä, ennen kuin ongelmat on saatu ratkaistua. Ennakkovalmisteluista huolimatta neuvotteluissa on saattanut esiintyä yllättäviä teknisiä ongelmia. Videoneuvotteluteknologian kehittyminen ja siirtyminen IP-neuvotteluihin Internetin välityksellä ei ole ratkaissut edellä mainittuja ongelmia. IP-teknologian tietoturvaratkaisut (palomuurit) aiheuttavat ongelmia videoneuvotteluliikenteelle. IP-teknologialla käytetty H.323-standardi sisältää useita erilaisia ääni- ja kuvakoodekkeja, joita kaikki laitteet eivät tue. Teknologian eri sukupolviin kuuluvat laitteet eivät kaikissa tapauksissa ole yhteensopivia. Osa ongelmista on kuitenkin kyetty ratkaisemaan. Kuvan- ja äänenlaatu ovat merkittävästi parantuneet teknologian kehittymisen myötä. Videoneuvottelun toteuttamisessa ei yleensä riitä, että tekniikka toimii 95 %:sti. Puuttuva 5 %:a voi tuhota koko neuvottelun. Tällöin huomio kiinnittyy sisällön sijasta epäolennaisiin, kuten esimerkiksi nykivään kuvaan tai pätkivään ääneen. Usein videoneuvottelussa esitettyjen kuvien, kaavioiden tai presentaatioiden epäselvyys kiinnittää seuraajan huomion epäolennaiseen. Vaikka sisältö on asiantuntevaa ja laadukasta, yksikin epäselvä kaavio voi saada aikaan tunteen epäonnistuneesta neuvottelusta. 5
KaVio - Pilottihanke Videoneuvottelusta ei ole missään vaiheessa tullut käyttäjäläheistä. Kehitys on osin vienyt sitä kauemmaksi peruskäyttäjästä. 1.2 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteet ovat osin rinnakkaiset vuonna 2003 Suomen virtuaaliyliopiston julkaisemassa raportissa videoteknologian tilasta yliopistoissa. 1 Siinä selvitystyötä tehnyt asiantuntijapooli päätyy suosittelemaan mm. seuraavien kehityshankkeiden käynnistämistä videoteknologian ja videoneuvottelujen käyttöä avustavien palveluiden kehittämiseksi: - Yhteinen varausjärjestelmä videoneuvottelusilloille. Palvelusivusto, josta näkyy kunkin järjestelmässä olevan videoneuvottelusillan vapaana olevat resurssit kalenterimuodossa ja jonka kautta voi tehdä siltavarauksen haluamalleen sillalle. - Yhteinen videoneuvottelulaitteiden numerointi sekä laitteisto- ja yhteystietorekisteri. Suomeen yliopistoihin laaditaan E.164-numero-osoitteisto, jota ylläpitämään pystytetään master-gatekeeper. Yliopistoilla otetaan käyttöön omat H.323-zonet ja gatekeeperit. Samalla perustetaan puhelinluettelo-tyyppinen palvelu, johon lisätään videoneuvottelulaitteet E.164-numeroineen sekä yhteyshenkilötiedot. - Palomuuriselvitys. Keskitetty tietopankki palomuurien aiheuttamista ongelmista videoneuvottelulle ja yksisuuntaiselle mediamateriaalin siirrolle sekä ratkaisumallit/suositukset ongelmien poistamiseksi. Kohderyhmänä sekä tavalliset käyttäjät (ongelman tiedostamis- ja reagointitaso) että tietoverkkoyhteyksien ylläpitäjät (analysointi- ja ratkaisu/toimenpidetaso). KAVIO-hankkeen tavoitteena on testata ja kehittää videoneuvottelujen toteuttamista parantavia ja helpottavia ratkaisumalleja. Konkreettisina tavoitteina ovat: 1) Luoda ja testata malli, jonka avulla videoneuvottelu ja monipisteneuvottelu voidaan järjestää loppukäyttäjän toimesta. 2) Helpottaa, jäsentää ja vähentää videoneuvottelujen teknisen tuen tehtäväkenttää. 3) Testata E.164-järjestelmän toimivuus useiden eri organisaatioiden välisessä videoneuvotteluliikenteessä ja ottaa numerointijärjestelmä käyttöön hankkeen toteuttajaorganisaatioissa. 4) Yhdistää eri organisaatioiden paikallisen tason videoneuvottelujärjestelmät niin, että ne toimivat ongelmitta tietoturvariskit minimoiden ja huomioiden organisaatioiden palomuurien läpi. 5) Tehostaa molemmissa toteuttajaorganisaatioissa mittavia investointeja vaatineen videoneuvotteluinfrastruktuurin (päätelaitteet, neuvottelusillat ja palvelimet) käyttöä. Hanke toteutettiin olemassa olevaa infrastruktuuria hyödyntäen. Ennakko-oletuksena on pidetty, että toteuttajaorganisaatioiden varsin yhtenäinen videoneuvottelujärjetelmän infrastruktuuri helpottaa hankkeen tavoitteiden toteutusta. 1 No 6 Janne Sariola (toim.): Videoteknologian käyttö yliopistoissa 2003-2006. (729 kb) Suomen virtuaaliyliopiston palveluhankkeiden määrittelyraportti. Suomen virtuaaliyliopiston kehittämisyksikkö. Espoo 2003. ISBN 951-22-6600-8. 6
Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen 1.3 Toteuttajat Hanke on toteutettu yhteistyössä Oulun ja Helsingin yliopistojen välillä. Oulun yliopistossa toteutuksesta on vastannut Sähkö- ja tietotekniikan osastolla Erilliskoulutuksen ja opetusteknologian tiimi ja Helsingin yliopistossa Opetusteknologiakeskus ja Tietotekniikkaosasto. Konsultaatio- ja testausapua on saatu laitteistotoimittaja Videra Oy:lta. Projektityöryhmässä ovat olleet mukana: Sami Andberg, HY, Opetusteknologiakeskus Terho Lauri, OY, Sähkö- ja tietekniikan osasto Tapani Liljavirta, HY, Tietotekniikkaosasto Juha Mattsson, HY, Tietotekniikkaosasto Markku Ojala, Videra Oy Mika Paakkanen, OY, Sähkö- ja tietekniikan osasto Heikki Riikonen, OY, Sähkö- ja tietekniikan osasto Kari Tuononen, HY, Opetusteknologiakeskus 1.4 Työkentely hankkeen aikana KaVio-hankkeen osapuolet olivat tiiviissä yhteistyössä hankkeen aikana. Yhteistyövälineinä käytettiin videoneuvottelua, internetpuhelu-/chat-palveluita (Skype) sekä Optima-ryhmätyöohjelmistoa (https://optima.oulu.fi). Hankkeen aikana järjestettiin kaksi työpajaa (1-2 päivää), joissa mm. tarkasteltiin hankkeen etenemistä, suunniteltiin tulevaa ja sovittiin vastuunjaosta. Lisäksi tutustuttiin perusteellisesti yhteistyöorganisaatioiden videoneuvottelupalveluun, tiloihin ja infrastruktuuriin. Projektiryhmä järjesti lukuisia kokouksia ja suunnittelupalavereja videoneuvottelun välityksellä. Testien aikana internetpuhelut ja online-keskustelut auttoivat yhteydenpidossa merkittävästi. Tätä kautta kyettiin ratkomaan testauksessa ilmenneitä ongelmia reaaliaikaisesti. Optima-ryhmätyöohjelmisto toimi työskentely- ja dokumenttien jakoalustana. Kaikki hankkeen aikana tuotetut dokumentit ovat olleet saatavilla siellä (kuva 1). Kuva 1. Optima - ryhmätyöskentelyalustana. 7
KaVio - Pilottihanke Ryhmätyöympäristöön kerättiin videoneuvottelutekniikkaan liittyvää materiaali projektiryhmän käyttöön sekä pilotissa käytettyjen laitteistojen ja ohjelmistojen manuaaleja, kokousasiakirjat, testaussuunnitelma, testausraportit sekä työpajamuistiot. Hankkeella ei ollut toimijoiden lisäksi ulkopuolisia rahoittajia. Hanke toteutettiin ajanjaksolla maalis-lokakuu 2004. 8
Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen 2. Teknologia H.323-neuvottelut yleistyvät niiden luotettavuuden parantuessa. IP-yhteydet ovat yliopistojen ja korkeakoulujen välillä FUNET-verkkoa käyttäen huomattavasti ISDN-liittymiä käyttäviin yhteyksiin verrattuna edullisempia. IP-yhteyden käyttö esimerkiksi omalta työasemalta on joustavaa. IP-pistoke löytyy jokaisesta työhuoneesta, mutta ISDN vain harvasta tilasta. 2 IP-neuvottelujen kompastuskivi löytyy organisaatioiden välisistä palomuureista. H.323 neuvottelu ei yleensä toimi ilman erityistoimenpiteitä useamman lähiverkkoaan palomuurilla suojaavan organisaation välillä. Helsingin ja Oulun yliopistolle on hankittu viime vuosien aikana tekniikaltaan yhtenevät videoneuvottelusillat ja videokonferenssijärjestelmään liittyvät palvelinohjelmistot. Koko testiohjelma, poikkeuksena testit Videran kanssa, toteutettiin H.323 ympäristössä, mutta laitteistoihin määritettiin myös soitto-ominaisuudet H.320 ja H.323 laitteistojen välille. Soitot IP: n ja ISDN:n välillä ovat mahdollisia kumpaankin suuntaan samoin kuin ISDN:n väliset soitot. Päätavoitteena oli rakentaa ja testata IP-ympäristössä toimiva videokonferenssijärjestelmä ja määrittää siihen tarvittavat palomuuriasetukset. H.323-neuvottelu vaatii toimiakseen lukuisten palomuuriporttien avaamista. Tässä hankkeessa käytetyt videoneuvottelua avustavat palvelinohjelmistot vaativat erillisten palomuuriporttien avaamista toimiakseen yhtenä kokonaisuutena. Palomuuriasetusten selvittäminen ja konfigurointi oli yksi tämän hankkeen haastavimmista tehtävistä. 2.1 Videoneuvottelusillat Helsingin yliopiston videoneuvottelusilta (MCU) on Polycom Accord MGC-50 (2 runkoa), johon saa 10 kpl ISDN-yhteyksiä @384Kbs ja maksimissaan 36 IP-H.323 yhteyttä @384Kbs. Yhdessä kokouksessa voi IP-yhteyksiä kuitenkin olla enintään 34. Jos IP-yhteyksissä käytetään suurempia nopeuksia, niin osanottajamäärä vastaavasti laskee. Nopeudella 768 Kbs IP-kyky on 12+6 yhteyttä ja T1 nopeudella 6+3. Toinen Polycom Accord MGC-50 (MCU 1) silloista oli määritetty gatekeeper käyttöön. Tähän ei ollut liitetty ISDN-yhteyksiä. Oulun sillasta on H.323 paikoista 12 määritetty gatekeeperin käyttöön samoin kuin ISDN-numeroavaruudesta 20 numeroa. Kaikki sillat ovat Polycomin MGC sarjaa. Taulukossa 1 on esitetty testeissä käytettyjen siltojen keskeisiä ominaisuuksia. Taulukko 1. Helsingin ja Oulun yliopiston videoneuvottelusillat. Silta H.323 (384kb/s) H.320 (384kb/s) CP/TC OY MGC 100 24 + 12 10 18 / on 130.231.20.89 130.231.20.99 HY MGC 50 (1) HY MGC 50 (2) 12 24-10 - / - 12 / on IP 128.214.211.82 128.214.211.80,81 2 Toisaalta ISDN tarjoaa vielä tällä hetkellä harvaan asutuilla seuduilla luotettavimman ja usein ainoan mahdollisen yhteystavan videoneuvottelu toteuttamiselle. 9
KaVio - Pilottihanke 2.2 Palvelinohjelmistot 3 Hankkeessa testattiin usean videoneuvottelua avustavan palvelinohjelmiston muodostamaa kokonaisuutta. Käytettyjen palvelimien ja ohjelmistojen tiedot on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Palvelinohjelmistot, versiot ja kapasiteetti. Ohjelmistot OY Palvelin Versio Käyttötarkoitus Lisenssejä Pathnavigator 2*3.2 GHz, 2 Gb RAM 5.2 Gatekeeper 30 puhelua / 100 rekisteröintiä Weboffice 2*2,8 GHz, 6.02 Sovelluksenjako 125 käyttäjää WebCommander 1 Gb RAM 5.6 MCU- etäkäyttö - Ohjelmistot HY Palvelin Versio Käyttötarkoitus Lisenssejä Pathnavigator P3 600MHz, 2 Gb RAM 5.2 Gatekeeper 30 puhelua / 100 rekisteröintiä Weboffice Xeon 6.02 Sovelluksenjako 125 käyttäjää WebCommander 2*1,8 GHz, 1 Gb RAM 5.6 MCU- etäkäyttö - Polycomin PathNavigator -ohjelmistoa käytettiin sekä Helsingissä että Oulussa gatekeeperinä, jonka avulla voidaan helpottaa videoneuvottelujen hallittavuutta ja parantaa resurssien käyttöä. Samalla käyttäjän itsensä käynnistämät neuvottelut etäpäätteiltä mahdollistuvat. Weboffice -ohjelmistoa käytetään neuvotteluaineiston, esimerkiksi dokumenttien, jaossa. Siihen yhdistetty videoneuvotteluominaisuus helpottaa samanaikaista kommunikaatiota. WebCommanderin avulla voidaan videoneuvottelusiltaan muodostaa yliopiston verkonalueesta riippumattoman etähallinta- ja monitorointiyhteys. WebOffice:n videoneuvotteluominaisuuksien hyödyntäminen vaatii WebCommander ohjelmiston käyttöönottoa. Molemmissa hankeorganisaatioissa palvelimet on asennettu konfiguraatioliitteen mukaisesti (liite 2). Oulun palvelimet on mitoitettu maksimikäyttäjämäärien mukaan, jotta vältettäisiin alitehoisista laitteistoista johtuvat ongelmat. Weboffice ja WebCommander ovat asennettu samaan palvelimeen Windows SQL serverin kanssa, joka toimii kaikkien ohjelmistojen tietovarastona. Helsingin yliopistossa ohjelmistot ovat samoja. Palvelinkonfiguraatio on hieman pienempitehoinen ja tietokantaohjelmistona on Microsoft SQL Desktop Edition. 2.3 Päätelaitteet Testeissä käytettiin useita eri päätelaitemalleja kolmelta eri valmistajalta. Polycomin ja Videran (Vcon) laitteista mukana olivat ViaVideo I (Helsinki) ViaVideo II (Oulu, Helsinki) ipower 9800 (Helsinki) sekä Videra st512 (Oulu). 3 Yksityiskohtaisempaa tietoa Polycom:n ohjelmistoista löytyy osoitteesta http://www.polycom.com/products_services/1,1443,pw-8092,00.html 10
Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen Tandbergin laitteista käytettiin Tandberg 880 NPP(Helsinki) Tandberg 800 NPP+MS(Helsinki). 2.4 E.164-numerointi Hankkeen tavoitteena oli testata E.164-numerointijärjestelmän toimivuus useiden eri organisaatioiden välisessä videoneuvotteluliikenteessä sekä ottaa numerointijärjestelmä käyttöön hankkeen toteuttajaorganisaatioissa. E.164-numerointia käytetään videoneuvottelulaitteen osoitetietona IP- tai ISDN-osoitteen sijasta. 4 E.164 numeroinnin selkeänä etuna nähdään se, että tietyllä käyttäjällä voi olla käytössää aina sama numero, vaikka laitteen sijainti ja/tai IP-osoite muuttuu. Numero on helppo siirtää uuteen laitteeseen, kun käyttäjä muuttaa paikasta toiseen. Jaettuja osoitteistoja ei tarvitse erikseen päivittää. Numerointijärjestelmän avulla voidaan luoda maanlaajuinen standardi IP-videoneuvottelulaitteiden osoitteille. Sama numerointi voidaan liittää myös kansainväliseen verkkoon lisäämällä numeron eteen maatunnus, jolloin käyttöön saadaan kansainvälisen tason osoitteisto. Numeroinnin periaatteena on tässä hankkeessa käytetty Jussi Talaskiven ehdottamaa E.164- numeroinnin periaatetta: 5 - E.164 on muotoa xxxyyzznnnn, missä xxx = organisaatio yy = 1. taso, esim. tiedekunta zz = 2. taso, esim. laitos nnnn = neuvottelulaitteen numero - xxx osan määrittely: - Aakkostetusta luettelosta jaetaan jäsenorganisaatiolle numero aloittaen numerosta 200 (2-alkuiset sisältävät yliopistot ja amk:t, 3-alkuiset muut Funetin jäsenet) - Numerot 0 ja 1 on suljettu pois, jotta vältetään 0-alkuiset numerot ja hätänumero 112. Esimerkkeinä Oulun yliopiston ja Helsingin yliopiston E.164 numeroinnit: - OY, Sähkö- ja tietotekniikan osastolla numerot ovat muotoa 225450010nn 225 = Oulun yliopiston tunnus 4500 = yliopiston sisäinen vastuualueen tunnus (STO) 10nn = laitteen numero. 6 HY, Tietotekniikkaosastolla numerot muodostuvat vastaavasti 2091050nnnn 209 = Helsingin yliopiston tunnus 10 = tiedekunnan tunnus 50 = laitoksen numero nnnn = laitteen numero. 4 Ominaisuus on tuettu useimmissa videoneuvottelulaitteissa ja -ohjelmistoissa. 5 Tarkemmin liitteessä 3. 6 Laitteen numerossa ei käytetä 0-alkuisia jotta numerosta tulisi selkeämpi. 11
KaVio - Pilottihanke 2.5 Testausalusta Kuvissa (kuva 2 ja 3) on esitetty testaualustana käytetyt laitteistot ja niiden väliset verkkoyhteydet. Etäpäätteisiin (Terminals) on määritetty kunkin yliopiston gatekeeperin IP-osoite (PathNavigator), joka pitää kirjaa rekisteröityneistä laitteista ja niiden nimistä. Lisäksi gatekeeperiin on liitetty yliopiston videoneuvottelusilta, jonka välityksellä monipiste- ja IP-ISDN ja ISDN-IP soitot toimivat. Gatekeeperit ovat yhteydessä toisiinsa ja toimivat polunlöytäjinä videoneuvottelulaitteiden välille. WebOffice toimii aineistonjako-ohjelmistona ja siihen voidaan liittää pathnavigatorin ja videoneuvottelusillan avulla monipiste-videoneuvotteluominaisuudet erillistä videoneuvotteluohjelmistoa ei tarvita. 7 WebCommander on liitetty siltaan ja SQL-tietokantaan. WbCommander:n avulla sillan varaustilannetta voi tarkastellla ja tehdä käyttövarauksen internetin ylitse mistä tahansa. SQL-palvelin toimii tietovarastona kaikille em. ohjelmistoille. Lisäksi Oulun infrastruktuuriin kuuluvat CuSeeMe-ohjelmistopohjainen silta ja Exchange-palvelin, joita ei vielä näissä testeissä otettu mukaan. Myös PanOulu-WLAN verkon liittäminen pathnavigatoriin siirrettiin myöhempään ajankohtaan. Kuva 2. Oulun yliopiston testiympäristö kaaviokuvana. Helsingin yliopiston laite- ja ohjelmistokanta on lähes yhteneväinen. Edellä esitetyn lisäksi on Helsingin järjestelmään kytketty Torrent VCG, jonka avulla saadaan videoneuvottelusillassa toteutettu monipisteneuvottelu tallennettua ja jaettua edelleen internetin välityksellä laajemmalle joukolle. 7 Vaatii ViaVideo II laitteen toimiakseen integroituna WebOfficeen 12
Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen Kuva 3. Helsingin yliopiston testiympäristö kaaviokuvana. 2.6 H.350 Kyseessä on International Telecommunication Unionin ITU:n standardi jossa kuvataan multimediakonferenssien hakemistopalveluiden arkkitehtuuri käyttäen LDAP 8 internetprotokollaa. Tarkempi kuvaus standardista löytyy ITU:n 9 ja ViDeNetin 10 sivustoilta. KaVio-hankkeessa ei vielä otettu käyttöön tätä standardia, mutta koska pyrkimyksenä on luoda koko maan kattava osoitetietokanta niin asiaan perehdyttiin yleisellä tasolla. H.350 pohjalta tehtävä osoitetietokantaan pystytään yhdistämään nyt käytössä olleen testialustan gatekeeperit, jolloin käyttäjien ja videoneuvottelulaitteiden haku helpottuu. Tähän standardiin voidaan myös yhdistää jo testattu E.164 numerointi laitteen yhdeksi osoitetiedoksi voidaan merkitä E.164 numero. 8 http://www.gracion.com/server/whatldap.html 9 http://www.itu.int/itu-t/studygroups/com16/h350/ 10 http://metric.it.uab.edu/vnet/cookbook/v2.0/index.html 13
KaVio - Pilottihanke 2.7 Palomuurit Testeissä todettiin yliopistojen palomuurien konfiguraatiotarvetta kolmessa eri kategoriassa. 1) Päätelaitteet Helsingin yliopistossa täytetään lomake, jonka perusteella päätelaitteen iposoitteen perusteella avataan H.323 portit (liite 3) Oulussa portit avataan pyynnöstä haluttuihin ip-osoitteisiin 2) Sillat Siltojen H.323 kortit palomuurien ulkopuolella 3) Gatekeeper Oulu/HY liitteen 3 mukaiset portit auki, lisänä normaaliin H.323 portteihin 1719 UDP RAS only Testien loppuvaiheessa palomuureista oli avattu em. kategorioiden mukaiset portit. Testien perusteella yliopistojen palomuurien normaaliasetukset eivät salli kuvatun kaltaista videoneuvottelujärjestelmää, vaan vaaditaan palomuurien erillistä aukaisua. Jokaisessa testiin osallistuneessa organisaatiossa havaittiin palomuurien vaatimien säätöjen olevan erilaista mikä aiheutui erilaisista palomuuriohjelmistoista. Laitetoimittajalta saatujen tietojen mukaan marraskuussa 2004 tulevassa Pathnavigator-versiossa portteja ei tarvitse avata palomuureista yhtä paljon, joten palomuuriasetuksia voidaan kiristää jonkin verran. Päätelaitteiden videoneuvotteluihin tarvitsemaa porttimäärää voidaan vähentää jos käytettävä laite tukee videoneuvottelun tarvitsemien porttien määrittelyä. 14
Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen 3. Tulokset ja toteutus 3.1 Testaussuunnittelu Testaussuunnitelmassa käytiin läpi pääpiirteittäin Oulun- ja Helsingin yliopiston Pathnavigator, Webcommander ja Weboffice ohjelmistojen sekä MCU 50/100 videoneuvottelusiltojen yhteistoiminnallisuuden testaus. 3.1.1 Testauksen kohde ja tavoitteet Keskeisintä testauksessa oli Pathnavigator-ohjelmiston toimivuuden testaaminen, koska kaikki muut ohjelmistot sekä videoneuvottelusillat on linkitetty toisiinsa Pathnavigatorin kautta. Tärkeintä oli saada Oulun- ja Helsingin yliopistojen omat Pathnavigator-ohjelmistot toimimaan yhdessä. Tulevaisuuden tavoitteena on jakaa videoneuvottelusiltojen mahdollisia ylimääräisiä resursseja eri organisaatioiden välillä, monipuolistaa videoneuvottelujen mahdollisuuksia ja parantaa videoneuvotteluyhteyksien toimivuutta. Käyttäjille mahdollistettiin point-to-point- ja monipisteneuvottelujen luominen ja käynnistäminen ilman erillistä varausta ja teknistä tukea. 3.1.2 Testauksen organisointi ja raportointi Testaukseen osallistuivat Oulun yliopistolta Mika Paakkanen, Terho Lauri, Heikki Riikonen ja Harri Hämeenkorpi sekä Helsingin yliopistolta Tapani Liljavirta, Kari Tuononen, Sami Andberg ja Juha Mattsson. Kaikki henkilöt eivät olleet mukana jokaisessa testissä, vaan testeihin osallistuttiin mahdollisuuksien mukaan. Osittain testauksessa oli mukana myös laitteisto-/ohjelmistotoimittaja Videra Oy:n Markku Ojala. 3.2 Testien toteutus Testaukset aloitettiin kesäkuussa 2004 ja ne pyrittiin suorittamaan laaditun testausaikataulun mukaisesti missä ei täysin onnistuttu. Kesälomakausi ja Helsingin yliopiston verkossa olleet ongelmat aiheuttivat muutoksia aikatauluun. Testauksen tiedotuskanavana käytettiin Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan osaston Optima-oppimisympäristössä olevaa V-network pilot -työtilaa. Ennen jokaista testaustapahtumaa laadittiin Optimaan tarkempi kuvaus testattavasta kohteesta, testin aikataulu sekä määritettiin testiin osallistuvat henkilöt. Ennen testiä otettiin monipistevideoneuvotteluyhteys Oulun yliopiston videoneuvottelusiltaan ja käytiin lyhyesti läpi kyseinen testitapahtuma. Optimaan tallennettiin kaikki testaukseen liittyvä materiaali ja dokumentit. Jokaisesta testaustapahtumasta laadittiin raportti, jossa kuvattiin testin tulokset ja ongelmat. 15
KaVio - Pilottihanke 3.3 Hankkeen eteneminen kuvaus vaiheittain Hanke eteni lähes ennalta laaditun suunnitelmien mukaisesti. Ensimmäinen yhteinen kokous pidettiin 28.4. 2004 videoneuvottelun välityksellä. Kokouksessa esiteltiin projektiryhmälle alustavasti hankkeen ideat ja tavoitteet. Tätä oli edeltänyt muutamia epävirallisia tunnusteluja yhteistyöhalukkuudesta toimijoiden välillä, yhteisistä intresseistä ja asiantuntijuuden jakamisesta. Ensimmäisessä kokouksessa sovittiin jatkotyöskentelystä. Rutiininomaiset kokoukset järjestetään videoneuvottelun välityksellä Hankkeen aikana pidetään kaksi työpajaa, joissa tutustutaan organisaatioiden tekniseen infrastruktuuriin, analysoidaan toteutetut testaukset sekä ideoidaan hankkeen jatkoa. Hanke jaettiin kolmeen vaiheeseen; 1. Organisaation sisäinen rakennus ja testaus 2. Testaus organisaatioiden välillä 3. Tulosten analysointi Ensimmäisessä vaiheessa hankkeeseen osallistuvat organisaatiot huolehtivat laitteiden nimeämisestä. Nimeämisessä käytettiin Funet-työvaliokunnan hyväksymää numerointijärjestelmää. Käytettävien laitteiden tiedot kerättiin Optima-ympäristöön. Helsingin yliopistossa päätettiin ottaa Pathnavigatorille käyttöön pilottivaiheessa MCU1 (MGC 50). Oulun yliopistossa gatekeeper-asetukset hoidettiin yhdellä siltarungolla (MGC100), josta toinen H.323 - kortti liitettiin Pathnavigatoriin. Oulussa rakennettiin ja viimeisteltiin tarvittava palvelinrakenne ja aloitettiin organisaation sisäinen ohjelmistojen konfigurointi sekä eri toimintojen testaus. Tämä työvaihe saatetiin loppuun aikataulun mukaisesti. Työmäärä osoittautui yllättävän suureksi ohjelmistojen konfiguroinnissa ja sisäisessä testauksessa. Toisessa vaiheessa alkoi aktiivinen testaus organisaatioiden välillä. Testejä suoritettiin kesän ja syksyn 2004 aikana kymmenen. Aluksi yhteyksissä ilmeni lähes ylitsepääsemättömiä ongelmia - mikään ei toiminut. Kahden ensimmäisen testin aikana Helsingin yliopistoon ei saatu kuin puhelinyhteys johtuen Helsingin yliopiston verkko-ongelmista. Verkkoyhteyksien palattua normaaleiksi todettiin palvelinohjelmistojen versiot erilaisiksi, joten yhdessä laitetoimittajan päivitettiin Helsingin yliopiston palvelinsovellukset uusimpiin versioihin sekä siirrettiin Pathnavigator eri palvelimelle kuin WebOffice ja WebCommander. Eri versioiden välinen kommunikaatio ei ollut halutulla tasolla. Päivitykset todettiin välttämättömiksi. Seuraavissa testeissä törmättiin kirjaimellisesti palomuureihin. Yhdessä laitetoimittajan kanssa aloitettiin etsimään tarvittavaa palomuurikonfiguraatiota. Helsingin yliopiston palomuuria säädettiin Pathnavigatorin vaatimalle tasolle. Yhdessä Oulun yliopiston palomuurin säätämisen kanssa tämä toimenpide mahdollisti varsinaisten videoneuvottelutestien aloittamisen. Palomuurien H.323 porttien tarkistus ja 1719 UDP portin kahden eri H.323 protokollan, H.323 RAS ja H.323 Ras only -porttien avaus mahdollisti liikenteen Pathnavigatoreiden välillä. Yhteyskutsut alkoivat toimia myös E.164-numeroinneilla ja aliaksilla. 16
Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen WebOfficen ja siihen integroidun videoneuvottelun testaus on vielä kesken. Ensimmäisissä varsinaisissa yhteyskokeiluissa organisaatioiden sisällä WebOfficen toimintaan oli mahdollista liittää myös videoneuvottelu. Tämä toimi erityisesti point to point-neuvottelussa. Monipisteneuvottelut ja WebOfficen vaatima siltaresurssien määrittely ovat vielä työn alla ja vaativat lisätestausta. Kolmantena vaiheena ollut tulosten arviointi käydään läpi seuraavassa osiossa. 17
KaVio - Pilottihanke 4. Arviointi ja johtopäätökset Tavoiteosiossa määritettyjen viiden pääkohdan toteutumista arvioitiin Oulussa pidetyn työpajan aikana. Samalla mietittiin kehitysehdotuksia jatkoa ajatellen. Seuraavassa tavoitteiden arviointi jaoteltuna pääkohtien mukaan. 4.1 Tavoitteet ja niiden arviointi 4.1.1 Tavoitteena oli luoda malli, jonka avulla videoneuvottelu voidaan järjestää loppukäyttäjän toimesta Lähtökohtana järjestelmän suunnittelussa oli Polycomin tuotantomalli, jota pyrittiin soveltamaan korkeakouluympäristöön. Tämän mallin pääongelmaksi osoittautui sen soveltaminen kahden eri organisaation rajapinnoissa. Yksittäisen organisaation sisällä se toimi hyvin, mutta organisaatioiden väliset yhteydet osoittautuivat ongelmallisiksi. Toisena ongelmana on laitekannan hetorogeenisyys, sillä varsinkin vanhemmat laitteet eivät toimi hyvin yhteen uudempien kanssa ja eri valmistajien laitteiden yhteensopivuudessa myös on havaittavissa ongelmia. Monipisteneuvottelujen käynnistäminen onnistui WebOfficen ja ViaVideo II avulla, mutta toimintavarmuutta ei kyetty luomaan. Toimintakulttuuria on kehitettävä ja karsittava päällekkäisiä toimintoja eri organisaatioissa. Yhteinen varaus- ja hallinnnointijärjestelmä tulisi rakentaa, mikä mahdollistaisi resurssien tehokkaamman käytön. Lisävaatimuksina neuvottelujen käynnistämistä ajatellen todettiin loppukäyttäjän kannalta seuraavaa: 1) Loppukäyttäjille on luotava kalenterinäkymä, josta nähdään videoneuvottelusiltojen vapaat resurssit. Samalla on luotava neuvottelujen varausmekanismi. 2) Kokousten nimeäminen on standardoitava eri organisaatioissa ja organisaatioiden sisällä. 3) Loppukäyttäjän on ymmärrettävä systeemin toiminta. Tämä asettaa vaatimuksia koulutukselle ja tukitoiminnalle. 4) Operaattorilla tulee olla oikeus estää neuvottelu. Mikäli resurssit eivät riitä, aiemmin tehdyt varaukset menevät on-demand neuvottelujen edelle. Tuotantokelpoista järjestelmää ei kyetty rakentamaan. Toimivia osioita saatiin aikaiseksi, muttei toimivaa kokonaisuutta. Mallin toteuttaminen vaatii jatkokehittelyä. 4.1.2 Videoneuvottelun teknisen tuen tehtäväkentän vähentäminen ja helpottaminen Tavoite ei toteutunut. Järjestelmän kehittäminen lisäsi työmäärää huomattavasti. Tämä johtui rakentamisen ja konfiguroinnin vaatimasta työpanoksesta. Itse operoinnin työmäärä ei lisääntynyt. Työryhmässä katsotaan, että valmiin järjestelmän käyttöönotto muuttaa operaattorin työnkuvaa enemmän varsinaiseen operaattorin toimintaan. Perustoimintoja voitaneen siirtää loppukäyttäjälle (vrt. esimerkiksi pankkien internet-palvelut). 18
Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen 4.1.3 Testata E.164 järjestelmän toimivuus organisaatioiden välisessä videoneuvotteluliikenteessä ja ottaa järjestelmä käyttöön toteuttajaorganisaatioissa Tavoite toteutui hankkeeseen osallistuneissa organisaatioissa osittain. Testiin osallistuneet tahot ottivat käyttöön E.164 numeroinnin. Koko organisaatioiden laajuista numeroinnin käyttöönottoa ei toteutettu. Neuvottelu kyettiin perustamaan käyttäen e.164 numerointia. Varsinaisen hyödyn järjestelmästä saa vasta, kun käytössä on Directory-palvelu, joka mahdollistaa sinne kirjattujen numerotietojen hakemisen palvelimelta suoraan laitteeseen. E.164 numeroiden käyttö manuaalisesti syötettynä ei ole sen helpompaa kuin IP-numeroiden. Aliasnimien käyttö osoittautui helpoksi, erityisesti sähköpostiosoitteen käyttäminen aliaksena tuntui käytännölliseltä ja toimivalta ratkaisulta. Yhteisen videoneuvotteluhakemiston toteuttaminen olisi ensiarvoisen tärkeää käytön helppouden kannalta. Työryhmässä todettiin tämän olevan yksi mahdollinen tavoite VideoFunethankkeelle. 4.1.4 Yhdistää eri organisaatioiden paikallisen tason videoneuvottelujärjestelmät niin, että ne toimivat ongelmitta mahdollisimman tietoturvallisesti organisaatioiden palomuurien läpi Järjestelmät saatiin toimimaan yhtenä kokonaisuutena poislukien siltojen käyttö. Kummakin hankeosapuolen silta on vain oman organisaation neuvottelujen käytössä. Sillat olisi voitu yhdistää, mutta sitä ei katsottu tarpeelliseksi tässä vaiheessa. Palomuurien kanssa esiintyneet ongelmat olivat osin yllätys. Normaalien H.323 porttien avaaminen ei täysin riittänyt vaan palomuureja jouduttiin konfiguroimaan laajemmin pathnavigatorien käytön onnistumiseksi. Ongelmat kuitenkin selvitettiin ja järjestelmä saatiin toimintakuntoon. Palomuurien avaamiseksi tiettyyn päätelaitteeseen on HY:ssä kehitetty lomakepalvelu, jolla voidaan automaattisesti avata H.323 portit halutuksi ajaksi (1 min 31 vrk). Henkilökohtaisen videoneuvottelun kannalta tämä on hyödyllinen ja toimiva palvelu, mikä tulisi projektityöryhmän mielestä saada muuallakin käyttöön. 4.1.5 Tehostaa molemmissa toteuttajaorganisaatioissa mittavia investointeja vaatineen videoneuvotteluinfrastruktuurin (päätelaitteet, neuvottelusillat ja palvelimet) käyttöä Laitteistojen käyttö ja tieto-taito on lisääntynyt projektin aikana. Tietämyksen levittäminen totetuttajaorganisaatioiden välillä on onnistunut. Tämänkaltaisen pilotoinnin suorittaminen olisi yksin ollut mahdotonta. Käytetyt laitteistot saatiin toimimaan kussakin organisaatiossa sisäisesti, mutta järjestelmien organisaatioiden välinen integrointi ja toiminnallisuuksien määrittely ei olisi onnistunut ilman tiedonvaihtoa. 19
KaVio - Pilottihanke 5. Liitteet Liite 1. Yliopistojen monipistesillat Suomessa ja niiden yhdyshenkilöt 11 Korkeakoulu Jyväskylän yliopisto Lappeenrannan tekninen yliopisto Oulun yliopisto MCU -laite Radvision MCU-323 H.323 videoneuvottelu Yhteyshenkilö: Jussi Talaskivi, jussi.talaskivi[at]jyu.fi Ohjeistus ja varaus tapauskohtaisesti sähköpostin välityksellä Radvision MCU-323 H.323 videoneuvottelu Yhteyshenkilö: Ilmari Laakkonen, ilmari.laakkonen[at]lut.fi Varaukset web (http://www.lut.fi/atk/palvelut/videoneuvottelu/) ja sähköposti. Polycom Accord MGC-100 H.323 ja H.320 videoneuvottelu Yhteyshenkilö: Timo Ervasti, timo.ervasti[at]oulu.fi Varaukset sähköpostilla tukihenkilöille, joita on 5 kappaletta. Tukihenkilöt päivittävät sillan omaa varausjärjestelmää. CUSeeME Conference Server 6.0d H.323 videoneuvottelu Yhteyshenkilö Mika Paakkanen, mika.paakkanen[at]ee.oulu.fi Ohjeistus ja varaukset sähköpostitse Helsingin yliopisto TKK Koulutuskeskus Dipoli Chydenius-instituutti Videoserver BS-2006 H.320 videoneuvottelu Yhteyshenkilö Timo Ervasti, timo.ervasti[at]oulu.fi Ohjeistus ja varaukset sähköpostitse. Polycom Accord MGC-50 H.323 ja H.320 videoneuvottelu Yhteyshenkilö: Sanna Vänttinen, atk-videoneuvottelu@helsinki.fi Ohjeistus ja varaukset webin kautta ja osittain sähköpostilla. Lisätietoja: http://ok.helsinki.fi/videoneuvottelu Ezenia! Series 2000 H.320 videoneuvottelu Yhteyshenkilö Kristiina Gustafsson, kristiina.gustafsson[at]hut.fi Varaus ja ohjeistus sähköpostitse Polycom Accord MGC-50 H.323 ja H.320 videoneuvottelu Yhteyshenkilö: Pentti Impiö, pentti.impio[at]chydenius.fi Varaukset ja ohjeistus sähköpostilla 11 http://tv.funet.fi/videoneuvottelu/siltapalvelut/palvelimet/index.jsp 20
Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen Yliopistojen monipistesillat Suomessa ja niiden yhdyshenkilöt 11 Korkeakoulu Turun yliopisto Seinäjoen ammattikorkeakoulu Diakonia ammattikorkeakoulu CSC - Tieteellinen Laskenta Oy MCU -laite Polycom Accord MGC-50 H.323 ja H.320 videoneuvottelu Yhteyshenkilö: Jani Pöyhönen, jani.poyhonen[at]utu.fi Varaukset ja ohjeistus sähköpostilla Tandberg MCU 16+16 H.323 videoneuvottelu Yhteyshenkilö: Hannu Mansikka, hannu.mansikka[at]seamk.fi Varaukset ja ohjeistus sähköpostilla Polycom Accord MGC-50 H.323 ja H.320 videoneuvottelu Yhteyshenkilö: Sakari Salla, sakari.salla[at]diak.fi Varaukset ja ohjeistus sähköpostilla CUSeeME Conference Server 6.0d H.323 videoneuvottelu Yhteyshenkilö: Jani Tiihonen, jani.tiihonen[at]csc.fi Varaukset: http://tv.funet.fi/videoneuvottelu/siltapalvelut/varauslomake/index.jsp 21
KaVio - Pilottihanke Liite 2. E.164 Numerointi FUNET-verkossa Funet-klubin vuosikokous ( 11.6.2002) hyväksyi oheisen E.164 numeroehdotuksen. Luonnos (Jussi Talaskivi/Jyväskylän yliopisto) H.323 laitteiden E.164 numerosuositus Funet-verkossa Numerosuositus on laadittu helpottamaan videoneuvottelulaitteiden yhteensopivuutta ja estämään mahdollisia päällekkäisyyksiä organisaatioiden välillä. Suositus käsittää ainoastaan organisaatiotason numeromääritykset. Ensimmäisen ja toisen tason määrittelyihin pätee ainoastaan numeron pituuteen liittyvät suositukset (organisaation sisäisen numeron pitää olla vähintään kuusi numeroa pitkä). Muutoin tasojon määritykset jäävät organisaation omalle vastuulle. E.164 on muotoa: xxxyyzznnnn xxx = organisaatio yy = 1. taso (esim. tiedekunta) zz = 2. taso (esim. laitos) nnnn = neuvottelulaiteen numero Jossa xxx vastaa: 200 CSC 201 ARCADA - Nylands svenska yrkeshögskola 202 Diakonia-ammattikorkeakoulu 203 Espoon - Vantaan ammattikorkeakoulu Laurea 204 Espoon - Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu 205 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 206 Helsingin ammattikorkeakoulu,stadia 207 Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu 208 Helsingin kauppakorkeakoulu 209 Helsingin Yliopisto 210 Hämeen ammattikorkeakoulu 211 Joensuun yliopisto 212 Jyväskylän Ammattikorkeakoulu 213 Jyväskylän yliopisto 214 Kajaanin ammattikorkeakoulu 215 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 216 Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu 217 Kuopion yliopisto 218 Kuvataideakatemia 219 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 220 Lahden ammattikorkeakoulu 221 Lapin Yliopisto 222 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 22
Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen 223 Mikkelin ammattikorkeakoulu 224 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 225 Oulun Yliopisto 226 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu227 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 228 Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu 229 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 230 Satakunnan ammattikorkeakoulu 231 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 232 Sibelius-Akatemia 233 Svenska handelshögskolan 234 Svenska yrkeshögskolan 235 Taideteollinen korkeakoulu 236 Tampereen ammattikorkeakoulu 237 Tampereen Teknillinen Korkeakoulu 238 Tampereen yliopisto 239 Teatterikorkeakoulu 240 Teknillinen korkeakoulu 241 Turun kauppakorkeakoulu 242 Turun ammattikorkeakoulu 243 Turun yliopisto 244 Vaasan ammattikorkeakoulu 245 Vaasan yliopisto 246 Åbo Akademi 247 Yrkeshögskolan Sydväst 248 Yrittäjien ammattikorkeakoulu 301 Arkistolaitos 302 Suomen Eduskunta 303 Euroopan Metsäinstituutti 304 Fysiikan tutkimuslaitos 305 Geodeettinen laitos 306 Geologian tutkimuskeskus 307 Helsingin yliopistollinen keskusairaala 308 Ilmatieteen laitos 309 Kansanterveyslaitos 310 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 311 Kuopion yliopistollinen sairaala 312 Lääkelaitos 313 Merentutkimuslaitos 314 Metsäntutkimuslaitos 315 Museovirasto 316 Opetusministeriö 317 Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos 318 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 319 Seinäjoen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 320 Seinäjoen ammattioppilaitos 321 Stakes 322 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 323 Suomen Akatemia 23
KaVio - Pilottihanke 324 Suomen pankki 325 Suomen ympäristökeskus 326 Säteilyturvakeskus 327 Tampereen yliopistollinen sairaala 328 Teknologian kehittämiskeskus 329 Tilastokeskus 330 Työterveyslaitos 331 Valtion taidemuseo 332 Varastokirjasto 333 Venäjän ja Itä-Euroopan Instituutti 334 VTT 335 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 24
Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen LIITE 3. Laitekonfiguraatiot Testauksessa käytettyjen palvelinohjelmistojen asennus tulee tapahtua seuraavan listan mukaisesti: 1. SQL Server palvelimeen 1 2. PathNavigator palvelimeen 2 3. WebCommander palvelimeen 1 4. WebOffice mieluiten omaan palvelimeen, mutta näistä kahdesta mieluummin palvelimeen 1 SQL Server: - Käyttöjärjestelmä win server 2000/2003 - asennus normaalisti Weboffice: - tarvittava palvelinrauta riippuu lisenssimäärästä - palvelinohjelmistona win 2000 server, win 2003 server - asennus: noudata ohjelmiston asennusohjeita - määritettävää: Gatekeeper ip Muut Webofficet, ip:t WebCommander, ip Pathnavigator: - palvelinrauta, riippuu lisenssimäärästä - palvelinohjelmistona win 2000 server, mahd. myöh. win 2003 server - asennuksessa määritettävä SQL- palvelimen ip - asetukset yliopiston mukaan, tärkeimpinä silta- ja naapuri- gatekeeperasetukset - määritettävä käytettävän sillan/siltojen kanssa yhtenevät prefix-asetukset ISDN-IP soitoille - yliopistokohtaiset asetukset, mm. E.164 prefix ym. WebCommander: - asennus ohjeitten mukaan - määritettävä sillan ip-numero, SQL palvelinasetukset 25
KaVio - Pilottihanke Liite 4. Palomuuriasetukset Tarvittavat porttien aukaisut yliopistojen palomuureihin. Sekä päätelaitteisiin että Gatekeepereihin tulee avata seuraavan listan mukaiset portit. H.323 Client Port Type Description 80 Static TCP HTTP Interface X 389 Static TCP ILS Registration (LDAP) X 1503 Static TCP T.120 X 1718 Static TCP Gatekeeper Discovery X 1719 Static TCP Gatekeeper RAS X 1720 Static TCP H.323 Call Set-up X 1731 Static TCP Audio Call Control 8080 Static TCP HTTP Server Push X 1024-65535 Dynamic TCP H.245 (Call Parameters) X 1024-65535 Dynamic UDP RTP (Video Stream Data) X 1024-65535 Dynamic UDP RTP (Audio Stream Data) X 1024-65535 Dynamic UDP RTCP (Control Information) Portit pitää avata molempiin suuntiin, jotta kuva- ja ääni kulkee molempiin suuntiin. Gatekeeper-keskustelu tapahtuu porteissa 1718-1719. 26
Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen Muistiinpanoja: 27