Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä taloyhtiöissä ja biojätteen suurkertymäkohteissa Melissa Ritaoja Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 6 2007 Hämeenlinnan kaupunki
Kannen kuva: Biojätteen keräysastia. Melissa Ritaoja. Ritaoja, M. 2007: Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden kierrätyksestä taloyhtiöissä ja biojätteen suurkertymäkohteissa. Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 6. Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi. 10 s. ja 1 liite. ISBN 978-952-9509-44-7 ISSN 1975-9004
SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä...2 2. Johdanto...3 3. Tavoite...3 4. Toteutus...3 5. Rajaus...3 6. Jätehuoltomääräykset...3 6.1. Biojätteen keräysvelvoitteet... 4 6.1.1 Biojätteen keräys Hattulan ja Hauhon kunnissa... 4 6.1.2 Biojätteen keräys Hämeenlinnan kaupungissa ja Kalvolan kunnassa... 4 6.1.3 Biojätteen keräys Rengon kunnassa... 4 6.2 Muiden hyötyjätteiden keräysvelvoitteet... 4 7. Kyselyn tulokset...4 7.1 Isännöitsijät ja kiinteistön huollosta vastaavat... 4 7.1.1 Taloyhtiöt... 4 7.1.2 Muut kiinteistöt... 5 7.1.3 Ehdotukset jätehuollon ja jätteiden lajittelun parantamiseksi... 6 7.2 Jätteenkuljetusyritykset... 6 7.2.1 Taloyhtiöt... 6 7.2.2 Muut kiinteistöt... 8 7.2.3 Ehdotukset jätehuollon ja jätteiden lajittelun parantamiseksi... 8 8. Tulosten tarkastelu...8 8.1 Isännöitsijät ja kiinteistön huollosta vastaavat... 8 8.2 Jätteenkuljetusyritykset... 9 8.3 Selvitys kohteista, joista ilmoitettiin puuttuvan jäteastioita... 9 9. Yhteenveto ja johtopäätökset...10 10. Lähdeluettelo...10 LIITTEET Liite 1. Kyselylomake. (Esimerkkinä Hattulan kunta)
1. Tiivistelmä Tässä raportissa selvitetään jätehuollon ja jätteiden lajittelun tilaa erityisesti biojätteen osalta Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen alueen viidessä kunnassa toukokuu elokuun välisenä aikana 2006. Selvitys tehtiin kyselylomakkeen avulla joko haastattelemalla kohteita puhelimitse tai pyytämällä vastaukset kirjallisesti. Kysely lähetettiin alueen isännöinti- ja kiinteistöhuoltoalan yrityksille sekä kolmelle jätteenkuljetusyritykselle, joita pyydettiin selvittämään osaltaan taloyhtiöiden ja biojätteen suurkertymäkohteiden jätteiden lajittelun tilannetta. Taloyhtiöiden osalta kysely rajattiin koskemaan Hämeenlinnassa, Hattulassa, Kalvolassa ja Hauholla vähintään kymmenen asuinhuoneiston taloyhtiöitä ja Rengossa vähintään viiden asuinhuoneiston taloyhtiöitä. Biojätteen suurkertymäkohteiksi ilmoitettiin esimerkkinä ravintolat, keittiöt, elintarvikeliikkeet ja elintarvikekioskit. Vastauksia saapui kaiken kaikkiaan 27 kappaletta, joista yhdeksän jätettiin kyselyn ulkopuolelle, koska kysely ei koskenut näitä vastaajia. Kaiken kaikkiaan vastauksia oli 18 kappaletta. Isännöinti- ja kiinteistöhuoltoalan yritysten vastauksista ilmeni, että biojätteen lajittelun tila taloyhtiöissä oli melko hyvä. Vain kaksi yritystä ilmoitti biojäteastian puuttuvan kiinteistöltä ilman syytä. Muista jätejakeista keräyspaperiastioiden tilanne oli paras. Keräyslasi-, keräysmetalli- ja keräyspahvitai keräyskartonkiastioiden sijoittamisessa oli jonkin verran puutteita. Muissa kiinteistöissä jätteiden lajittelun kerrottiin toimivan kaikkien jätejakeiden osalta kohtuullisesti. Jätteiden kuljetusyritysten mukaan taloyhtiöt olivat yleensä hankkineet biojäteastiat kiinteistölle, mutta tästä huolimatta oli paljon taloyhtiöitä, joilta biojäteastiat puuttuivat. Muista jätejakeista keräyspaperiastiat ja keräyspahvi- tai keräyskartonkiastiat oli yleensä järjestetty, kun taas keräyslasi- ja keräysmetalliastioiden järjestämisessä kerrottiin olevan puutteita. Muiden kiinteistöjen lajittelussa esiintyi jonkin verran ongelmia, mutta pääsääntöisesti lajittelu oli toimivaa. 2
2. Johdanto Jätehuoltomääräyksiä muutettiin Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen alueen viidessä kunnassa vuoden 2006 alussa. Uudet jätehuoltomääräykset tulivat voimaan Hämeenlinnan, Hattulan, Hauhon ja Kalvolan kunnissa 1.1.2006 ja Rengon kunnassa 15.2.2006. Jätehuoltomääräysten valvonta kuuluu Hämeenlinnan seudulliselle ympäristötoimelle. Jätehuoltomääräysten muutos koski pääasiassa biojätteen keräystä. Aiemmin käytössä olleessa musta vaaleapussi -järjestelmässä biojäte pakattiin mustiin muovipusseihin ja kuivajäte vaaleisiin muovipusseihin, jotka laitettiin samaan yhteiskeräysastiaan. Uusien jätehuoltomääräysten mukaan biojäte kerätään erilliskeräyksenä, jolloin se pakataan maatuvaan materiaaliin ja laitetaan biojätteen erilliskeräysastiaan. Biojätteen keräily ei uusien määräyksien mukaan koske kaikkia kiinteistöjä kuten aiemmassa järjestelmässä. 3. Tavoite Kyselyn tavoitteena oli valvoa jätehuoltomääräysten toteutumista ja selvittää, miten eri jätejakeiden ja erityisesti biojätteen lajittelu toimii taloyhtiöissä ja biojätteen suurkertymäkohteissa. Samalla pyrittiin saamaan tietoja kohteista, joissa on ongelmia jätteiden lajittelussa. Näihin kohteisiin oli tarkoitus olla yhteydessä tilanteen korjaamiseksi. 4. Toteutus Kysely kohdistettiin Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen alueen viiden kunnan isännöinti- ja kiinteistöhuoltoalan yrityksille sekä kolmelle jätteenkuljetusyritykselle. Isännöinti- ja kiinteistöhuoltoyritysten yhteystiedot saatiin Kiertokapula Oy:ltä. Jätteenkuljetusyrityksille kysely tehtiin puhelimitse haastattelemalla. Isännöinti- ja kiinteistöhuoltoyrityksille kysely lähetettiin sähköpostitse 35 yritykselle ja postin välityksellä 43 yritykselle. Osalle yrityksistä kysely tehtiin puhelimitse. Vastausajan umpeuduttua kyselyyn vastaamattomille yrityksille lähetettiin muistutus. Yrityksille, joihin kysely lähetettiin sähköpostilla, muistutus lähetettiin sähköpostina ja yrityksille, joihin kysely oli laitettu kirjeenä ja joiden puhelinnumero tiedettiin, oltiin yhteydessä puhelimitse. 5. Rajaus Kysely rajattiin koskemaan Hämeenlinnassa, Hattulassa, Kalvolassa ja Hauholla sijaitsevia taloyhtiöitä, joissa on vähintään kymmenen asuinhuoneistoa ja Rengossa vähintään viisi asuinhuoneistoa. Muut kiinteistöt rajattiin koskemaan biojätteen suurkertymäkohteita esimerkkinä ravintolat, keittiöt, elintarvikeliikkeet ja elintarvikekioskit. 6. Jätehuoltomääräykset Kuntien jätehuoltomääräyksissä on annettu velvoitteita jätteiden erilliskeräyksestä kiinteistöllä asuinhuoneistojen lukumäärän ja syntyvän jätteen määrän perusteella. Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen alueen kunnissa keräysvelvoitteet vaihtelevat biojätteen osalta jonkin verran. Muiden hyötyjätteiden osalta keräysvelvoitteet ovat samanlaiset. 3
6.1. Biojätteen keräysvelvoitteet 6.1.1 Biojätteen keräys Hattulan ja Hauhon kunnissa Hattulan ja Hauhon kunnissa biojäteastia tulee olla asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään 10 asuinhuoneistoa tai muissa kiinteistöissä, joissa biojätettä syntyy vähintään 20 kg viikossa. Erillistä keräysvälinettä ei tarvita, jos biojätettä kompostoidaan kiinteistöllä ympärivuotisesti. Alle 10 huoneiston asuinkiinteistöt voivat liittyä järjestelmään usean kiinteistön yhteisastialla tai yksinään, mikäli se on kuljetusjärjestelmän kannalta tarkoituksenmukaista. 6.1.2 Biojätteen keräys Hämeenlinnan kaupungissa ja Kalvolan kunnassa Hämeenlinnan kaupungissa ja Kalvolan kunnassa biojäteastia tulee olla asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään 10 asuinhuoneistoa tai muissa kiinteistöissä, joissa biojätettä syntyy vähintään 50 kg viikossa. Erillistä keräysvälinettä ei tarvita, jos biojätettä kompostoidaan kiinteistöllä ympärivuotisesti. Alle 10 huoneiston asuinkiinteistöt voivat liittyä järjestelmään usean kiinteistön yhteisastialla tai yksinään, mikäli se on kuljetusjärjestelmän kannalta tarkoituksenmukaista. 6.1.3 Biojätteen keräys Rengon kunnassa Rengon kunnassa biojäteastia tulee olla asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään 5 asuntoa tai muissa kiinteistöissä, joissa biojätettä syntyy vähintään 20 kg viikossa. Erillistä keräysvälinettä ei tarvita, jos biojätettä kompostoidaan kiinteistöllä ympärivuorokautisesti. Asuinkiinteistöt voivat liittyä järjestelmään usean kiinteistön yhteisastialla tai yksinään, mikäli se on kuljetusjärjestelmän kannalta tarkoituksenmukaista. 6.2 Muiden hyötyjätteiden keräysvelvoitteet Hämeenlinnan kaupunkia sekä Hattulan, Hauhon, Kalvolan ja Rengon kuntia koskevat seuraavat hyötyjätteitä koskevat keräysvelvoitteet: Keräyspahvi- tai -kartonkiastia tulee olla asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään 10 huoneistoa, sekä muissa kuin asuinkiinteistöissä silloin kun sitä syntyy vähintään 20 kg viikossa. Keräyslasiastia tulee olla asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään 10 huoneistoa sekä kaikissa palvelu- ja teollisuuskiinteistöissä, joiden toiminnassa syntyy säännöllisesti keräyslasia. Keräysmetalliastia tulee olla asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään 10 huoneistoa sekä kaikissa palvelu- ja teollisuuskiinteistöissä, joiden toiminnassa syntyy säännöllisesti keräysmetallia. 7. Kyselyn tulokset 7.1 Isännöitsijät ja kiinteistön huollosta vastaavat Kyselyyn tuli kaiken kaikkiaan 27 vastausta, joista 14 tuli kirjeitse, 11 sähköpostilla ja kaksi tehtiin puhelinhaastatteluna. Vastauksista yhdeksän jätettiin kyselyn ulkopuolelle, koska kysely ei koskenut näitä vastaajia. Kaiken kaikkiaan 18 vastausta otettiin selvitykseen mukaan. Näistä seitsemän oli saapunut kirjeenä, yhdeksän sähköpostina ja kaksi tehtiin puhelinhaastatteluna. Lisäksi sähköpostilla ja puhelimitse tuli yhteydenottoja, joissa ilmoitettiin, että kysely ei koske kyseistä yritystä. 7.1.1 Taloyhtiöt Kyselyyn vastanneista yrityksistä viidellätoista oli vastuullaan vähintään 10 (Rengossa vähintään viisi) asuinhuoneiston taloyhtiöitä. 4
Biojäteastiat 11 vastauksen mukaan kaikissa kiinteistöissä oli biojäteastiat ja neljässä vastauksessa ilmoitettiin, että kiinteistöiltä puuttui biojäteastioita. Kahdessa vastauksessa ilmoitettiin biojäteastioiden puuttumisen syyksi biojätteen kompostointi, mikä on edelleen hyväksyttävä biojätteen käsittelytapa. Havaitut ongelmat taloyhtiöiden biojätteen keräyksessä olivat seuraavat: - biojätettä ei lajitella sekajätteestä (kaksi vastausta) - pullojen ym. vienti biojäteastiaan - puutteita lajittelussa ja jätteen pakkaamisessa - biojäteastiaan laitetaan mustia pusseja, ei biojätepusseja - astiat vuotavat ajoittain - ihmiset eivät ole vielä oppineet biojätteen lajittelua Keräyspaperiastiat 14 vastauksen mukaan kaikissa kiinteistöissä oli keräyspaperiastiat ja yhdessä vastauksessa ilmoitettiin, että kiinteistöiltä puuttui keräyspaperiastioita. Keräyslasiastiat 11 vastauksen mukaan kaikissa kiinteistöissä oli keräyslasiastiat ja neljässä vastauksessa ilmoitettiin, että keräyslasiastiat puuttuvat Keräysmetalliastiat 11 vastauksen mukaan kaikissa kiinteistöissä oli keräysmetalliastia ja neljässä vastauksessa ilmoitettiin, että kiinteistöiltä puuttui keräysmetalliastia. Keräyspahvi- tai -kartonkiastiat 10 vastauksen mukaan kaikissa kiinteistöissä oli keräyspahvi- tai -kartonkiastiat ja viidessä vastauksessa ilmoitettiin, että kiinteistöiltä puuttui em. astia. Havainnot eri jätejakeiden lajittelun toimivuudesta taloyhtiöissä Vastaukset havainnoista eri jätejakeiden toimivuudesta taloyhtiöissä oli kirjattu seuraavasti: - toimii (kahdeksan vastausta) - kohtalainen (kaksi vastausta) - lajittelu huonontunut lajitteluohjeiden toistuvien muutosten vuoksi - roskat menevät vääriin astioihin tai jäävät jäteastioiden ulkopuolelle - ilmennyt ymmärtämättömyyttä tiedotuksesta huolimatta - joskus jää joku jäteastia tyhjentämättä - paperin- ja pahvin- tai kartonginkeräysastiaa ei tyhjennetä tarpeeksi usein 7.1.2 Muut kiinteistöt Biojätteen lajittelu Kyselyyn vastanneista yrityksistä 11:llä on vastuullaan biojätteen suurkertymäkohteita (esim. ravintolat, keittiöt, elintarvikeliikkeet ja elintarvikekioskit). 5
Havainnot biojätteen erilliskeräyksen käyttöönotosta ja toimivuudesta olivat seuraavat: - toimii (kuusi vastausta) - kohtalainen - joskus jäteastiat vuotavat kohteissa. Jäteastian luona sotkua seurauksena huolimattomuudesta. - joskus hajuhaittoja - kulttuurierot syynä toimimattomuuteen - astioiden siisteydessä toivomisen varaa Muiden jätejakeiden lajittelu Havainnot muiden jätejakeiden lajittelun toimivuudesta olivat seuraavat: - toimii (viisi vastausta) - roskia jätetään astioiden ulkopuolelle (kaksi vastausta) - joskus puutteellista, riippuen henkilöstön motivaatiosta ja kiireestä - pahvilaatikoiden purkaminen astioihin puutteellista 7.1.3 Ehdotukset jätehuollon ja jätteiden lajittelun parantamiseksi Vastauksissa ehdotettiin seuraavia toimenpiteitä jätehuollon ja jätteiden lajittelun parantamiseksi taloyhtiöissä ja muissa kiinteistöissä: - pahvi- ja paperiastioiden tyhjennysten tarkistusta jätteenkuljetusyritysten ja jäteastioista vastaavien taholta - jätteenkuljettajat voisivat käsitellä astioita rauhallisemmin, jätekatosten ovet / pielet rikki - toivotaan jätekatokseen astian päälle selkeät laminoidut lajitteluohjeet - 1-2 kertaa vuodessa paikalliseen lehteen lajitteluohjeet, koska muualta muuttaneet ovat tottuneet erilaiseen lajitteluun - jätteenlajitteluohjeiden muutosten yhteydessä suositellaan yhteydenpito isännöitsijöihin ja jätteenkuljetusyrityksiin, jotta heillä olisi mahdollisuus kertoa muutoksen toimivuudesta, järkevyydestä ja tehokkuudesta sekä siitä, miten muutoksesta kannattaa tiedottaa - enemmän valistusta - enemmän tietoa biojätepusseista - biojäteastioita voisi kehitellä hajuhaittojen vähentämiseksi - selkeämpiä ja yksinkertaisempia jätteenlajitteluohjeita jätekatoksiin ja -astioihin 7.2 Jätteenkuljetusyritykset Kyselyyn vastasi kolme Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen alueella toimivaa jätteenkuljetusyritystä. 7.2.1 Taloyhtiöt Jätteenkuljetusyritysten vastuulle kuuluvien vähintään 10 (Rengossa vähintään viiden) asuinhuoneiston taloyhtiöiden lukumäärä ilmoitettiin vastauksissa seuraavasti: n. 1000, n. 50 ja n. 4000 astiaa (viimeksi mainitusta osa sijaitsee omakotitaloissa). 6
Biojäteastiat Onko kaikissa taloyhtiöissä biojäteastia? - Yhden kuljetusliikkeen mukaan taloyhtiöiden biojäteastioiden järjestämisessä on vielä suuria puutteita ja kahden mukaan asia on kunnossa. Syitä biojäteastioiden puuttumiseen olivat: - Ihmisten mielestä kustannus biojätteen lajittelusta tulee liian suureksi (yksi vastaus). Havaitut ongelmat taloyhtiöiden biojätteen keräyksessä olivat seuraavat: - Yhden vastauksen mukaan biojätelajittelussa ilmenee huolimattomuutta (astiaan laitetaan lasia, metallia ym.). - Kaksi jätteenkuljetusyritystä ei ollut havainnut ongelmia biojätteenlajittelussa. Keräyspaperiastiat Onko kaikissa taloyhtiöissä keräyspaperiastia? - Paperinkeräysastiat on kaikkien vastausten mukaan järjestetty. Keräyslasiastiat Onko kaikissa taloyhtiöissä keräyslasiastia? - Yhden vastauksen mukaan keräyslasiastiat on järjestetty melkein kaikissa kiinteistöissä ja kahden mukaan keräyslasiastioiden järjestäminen on kunnossa kaikissa kiinteistöissä. Keräysmetalliastiat Onko kaikissa taloyhtiöissä keräysmetalliastia? - Yhden vastauksen mukaan keräysmetalliastiat on järjestetty melkein kaikissa kiinteistöissä ja kahden mukaan keräysmetalliastioiden järjestäminen on kunnossa kaikissa kiinteistöissä. Keräyspahvi- tai -kartonkiastiat Onko kaikissa taloyhtiöissä keräyspahvi- tai -kartonkiastia? - Jätteenkuljetusyritysten mukaan keräyspahvi- tai keräyskartonkiastioiden järjestäminen on kunnossa. Havainnot eri jätejakeiden lajittelun toimivuudesta taloyhtiöissä Kahden jätteenkuljetusyrityksen mukaan eri jätejakeiden lajittelu toimii. Yhden jätteenkuljetusyrityksen mukaan eri jätejakeiden lajittelu toimii pääsääntöisesti. Biojätettä laitetaan edelleen sekajätteen joukkoon, vaikka kiinteistöllä olisikin biojäteastia. Lasijätteen laatu on ollut jätejakeista huonointa (joukossa posliinia yms.). 7
7.2.2 Muut kiinteistöt Biojätteen lajittelu Kahdella jätteenkuljetusyrityksellä oli asiakkainaan biojätteen suurkertymäkohteita (esim. ravintolat, keittiöt, elintarvikeliikkeet ja -kioskit). Havainnot biojätteen erilliskeräyksen käyttöönotosta ja toimivuudesta ilmoitettiin seuraavasti: Yhden jätteenkuljetusyrityksen vastauksen mukaan biojäteastioihin laitetaan nesteitä. Ravintoloissa ja ruokakaupoissa biojätelajittelu ontuu. Toisen jätteenkuljetusyrityksen mukaan biojätteen lajittelu toimii hyvin. Muiden jätejakeiden lajittelu Havainnot muiden jätejakeiden lajittelun toimivuudesta muissa kiinteistöissä olivat seuraavat: Yhden vastauksen mukaan lajittelu toimii, jos kiinteistölle on hankittu tarvittavat jäteastiat. Toisen vastauksen mukaan lajittelu toimii hyvin. 7.2.3 Ehdotukset jätehuollon ja jätteiden lajittelun parantamiseksi Vastauksissa ehdotettiin seuraavia toimenpiteitä jätehuollon ja jätteiden lajittelun parantamiseksi taloyhtiöissä ja muissa kiinteistöissä: - Jätekatoksia pitäisi suurentaa. Jätekatokset on koettu uusien jäteastioiden saapumisten seurauksena liian ahtaiksi. - Jätehuollon kalleus vähentää ihmisten halukkuutta hankkia tarvittavat astiat. Esim. biojätteen hinta on sama kuin sekajätteellä ja kuljetus on sekajätettä kalliimpaa. - Ihmiset ovat esittäneet toivomuksia muovinkeräyksen aloittamisesta. - Patterinkeräysastioita tulisi hankkia jätekatoksiin. 8. Tulosten tarkastelu 8.1 Isännöitsijät ja kiinteistön huollosta vastaavat Yritysten vastausten perusteella biojätteenlajittelun tilanne taloyhtiöissä oli melko hyvä. Vain neljä yritystä ilmoitti biojäteastian puuttuvan joistakin kohteista ja kahdessa tapauksessa syynä oli kiinteistökohtainen kompostointi, jolla voidaan korvata jätehuoltomääräysten mukaan biojäteastian hankkiminen. Biojätelajittelun toiminnassa kerrottiin olevan ongelmia, kuten biojätteen huono pakkaaminen ja muiden jätejakeiden vieminen biojäteastiaan. Jotkut asukkaat laittoivat biojätteet edelleen mustiin pusseihin biojätepussien sijaan. Syynä varmaankin on, että muutoksesta jätehuoltomääräyksissä oli kulunut vasta noin puoli vuotta ja uusia ohjeita ei ollut vielä omaksuttu. Taloyhtiöissä paperinkeräysastiat oli järjestetty hyvin. Kukaan vastanneista ei ilmoittanut paperinkeräysastian puuttuvan mistään kohteistaan. Vaikka paperinkeräyksestä ei ole määrätty uusissa jätehuoltomääräyksissä, sen keräys toimi edelleenkin hyvin. Muiden jätejakeiden astioita puuttui jonkin verran, joten niiden järjestämisessä on vielä parantamisen varaa. Jätejakeiden lajittelu taloyhtiöissä ilmoitettiin olevan pääpiirteissään toimivaa. Jäteastioita käytetään joskus huolimattomasti ja suurena ongelmana kerrottiin olevan keräyspaperiastioiden ja keräyspahvitai keräyskartonkiastioiden liian harvat tyhjennykset. Jätettä leviää tällöin ympäristöön ja asukkaat 8
joutuvat ahtaamaan jätettä jo ennestään täysiin astioihin. Kerrottiin myös, että jätteenkuljetuksesta vastaavat unohtavat joskus tyhjentää astioita. Jätteenlajittelun tila muissa kiinteistöissä oli jokseenkin kunnossa. Puolet yrityksistä ilmoitti lajittelun toimivan ja ongelmina lueteltiin vain epäsiisteys ja jätteiden huolimaton sijoittaminen astioihin. Syinä muissa kiinteistöissä lajittelun toimimattomuuteen olivat ilmeisesti kiire ja henkilöstön motivaation puute. Ehdotuksissa tiivistyi selkeästi ongelma-alue, johon olisi tarvetta puuttua. Tiedottamista ja ohjeistusta toivottiin lisää sekä jätekatoksiin/astioihin että tiedotusvälineisiin. Ohjeiden toivottiin olevan mahdollisimman selkeitä ja yksinkertaisia, jotta ihmiset jaksavat niihin tutustua. Lisäksi kaivattiin selvennystä biojätelajitteluun, etenkin biojätepussien käytöstä. 8.2 Jätteenkuljetusyritykset Kyselyssä mukana olleiden kolmen jätteenkuljetusyrityksen toimintatavat erosivat jonkin verran toisistaan. Osa jätteenkuljetusyrityksistä ilmoitti valvovansa jätteiden lajittelua ja antavansa tarvittaessa palautetta jäteastioista vastaavalle. Nämä jätteenkuljetusyritykset ilmoittivat kaikissa kohteissaan olevan kaikki tarvittavat astiat. Jos jäteastioita on puuttunut, asia on selvitetty jätehuollosta vastaavien kanssa. Yritykset ilmoittivat myös biojätelajittelun sekä muiden jätejakeiden lajittelun toimivan hyvin sekä taloyhtiöissä että muissa kiinteistöissä. Yhden jätteenkuljetusyrityksen mukaan biojäteastioita ei ollut vielä läheskään kaikissa taloyhtiöissä heidän asiakaskohteissaan. Muiden jätejakeiden astioita näillä kiinteistöillä oli kuitenkin järjestetty melko hyvin. Erityisesti keräyspaperiastiat ja keräyspahvi- tai keräyskartonkiastiat oli järjestetty kiinteistöille hyvin ja ihmiset lajittelevat näitä jätejakeita mielellään. Muissa kiinteistöissä biojätelajittelun kerrottiin ontuvan jossain määrin ja astioihin laitetaan nesteitä. Yritykset esittivät myös jätteen lajittelun laajentamista koskemaan nykyisten lisäksi myös patterinkeräystä ja muovinkeräystä. Jätteenkuljetusyritysten toimintaan vaikuttaa paljon myös jätekatosten ahtaus. Tämä seikka haittaa sekä jäteastioita tyhjentäviä että jäteastioita käyttäviä asukkaita. Astioiden lisääntyessä vanhat jätekatokset jäävät liian pieniksi ja tämä voi johtaa pahimmillaan uusien astioiden sijoittamiseen jätekatosten ulkopuolelle. 8.3 Selvitys kohteista, joista ilmoitettiin puuttuvan jäteastioita Vastausten saapumisen ja käsittelyn jälkeen käytiin läpi kyselyssä ilmoitettuja kohteita, joista kerrottiin puuttuvan jäteastioita eikä asialle ollut annettu pätevää syytä. Selvittelyssä otettiin yhteyttä viiteen henkilöön, joilta saatiin kohteista tietoa seuraavasti: - Puuttuva astia oli jo ehditty hankkia yhdessä kohteessa. - Puuttuvia astioita oltiin parhaillaan hankkimassa kahdessa kohteessa. - Puuttuvia astioita ei ollut hankittu yhdessä kohteessa. Vain yhdessä kohteessa ei jäteastioiden (biojäteastiat) hankkimisen eteen ollut tehty mitään, mutta toimenpiteisiin oli luvattu ryhtyä. Edellisten lisäksi yhdessä kohteessa ilmoitetut puutteet olivat johtuneet vain kyselylomakkeen väärintäytöstä, eräistä kohteista vastaavaa henkilöä ei saatu kiinni henkilökohtaisesti ja yhdessä kohteessa tehty henkilökohtainen käynti paljasti kiinteistöllä olevankin astia, jonka sieltä oli ilmoitettu puuttuvan. 9
9. Yhteenveto ja johtopäätökset Kyselyn vastausprosentti jäi hiukan alle toivotun, kun vain noin kolmasosa kirjeitse ja kolmasosa sähköpostilla lähetetyistä kyselyistä palautettiin. Alhaiseen vastausprosenttiin vaikuttivat myös kohdetietoihin liittyvät seikat. Käytössä olleet kohdetiedot ja mm. internetistä löytyneet tiedot saattoivat olla vanhentuneita. Kysely lähetettiin kaikille isännöinti- ja kiinteistöhuoltoalan yrityksille eikä kysely välttämättä koskenut niiden asiakkaita. Kaikki yritykset eivät myöskään olleet päätoimisesti isännöinti- ja kiinteistöhuoltoalan yrityksiä. Biojätteen lajittelu toimi kohtuullisesti. Biojätteen erilliskeräys oli ollut käytössä vasta puolisen vuotta, mikä saattoi vaikuttaa keräysastioiden puuttumiseen. Parantamisen varaa oli jäteastioiden määrässä, biojätteen lajittelun tehostamisessa ja lajittelusta tiedottamisessa. Muiden jätejakeiden lajittelutilanne oli selkeästi paras paperin osalta. Paperia on lajiteltu jo kauan ja se on tuttua useimmille ihmisille. Muiden jätejakeiden lajittelussa oli vielä parantamisen varaa. Kaiken kaikkiaan jätteenlajittelun tilanne oli vähintään kohtuullinen. Parantamisen varaa oli kuitenkin sekä jäteastioiden määrässä että lajittelun laadussa. Tiedottamista ja ohjeistusta toivottiin lisää yksinkertaisessa muodossa. 10. Lähdeluettelo Hattulan kunnan jätehuoltomääräykset (tekninen lautakunta 13.9.2005/69 ) Hauhon kunnan jätehuoltomääräykset (tekninen lautakunta 13.10.2005/59 ) Hämeenlinnan kaupungin jätehuoltomääräykset (kaupunginvaltuusto 7.11.2005/6 ) Kalvolan kunnan jätehuoltomääräykset (tekninen lautakunta 20.10.2005/20 ) Rengon kunnan jätehuoltomääräykset (tekninen lautakunta 1.2.2006/3 ) 10
Arvoisa vastaanottaja Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi valvoo alueensa kuntien jätehuoltomääräyksiä. Uudet jätehuoltomääräykset tulivat voimaan Hämeenlinnan kaupungissa sekä Hattulan, Hauhon ja Kalvolan kunnissa 1.1.2006 ja Rengon kunnassa 15.2.2006. Määräykset uusittiin, koska jätteiden keräysjärjestelmä erityisesti biojätteen osalta muuttui. Ympäristötoimi tekee valvontakyselyn alueensa isännöintiyrityksille tai kiinteistöjen huollosta vastaaville yrityksille selvittääkseen, miten eri jätejakeiden lajittelu toimii ja miten biojätteen erilliskeräys on lähtenyt käyntiin. Pyydämme teitä tarkistamaan isännöimienne kiinteistöjen jätteiden lajittelua koskevat tiedot ja vastaamaan kyselyyn 30.6.2006 mennessä. Lähettäkää täytetty kyselylomake sähköpostin liitteenä osoitteeseen melissa.ritaoja@hameenlinna.fi Jos kysely koskee tietoja, jotka eivät kuulu teidän yrityksenne toimenkuvaan, pyydämme teitä ilmoittamaan asiasta Melissa Ritaojalle. Lisätietoja kyselystä saa Melissa Ritaojalta, puh. 040-8696313 e-mail: melissa.ritaoja@hameenlinna.fi Hämeenlinnassa 12.6.2006 Sirpa Viholainen Ympäristötarkastaja Melissa Ritaoja Ympäristöinsinööriopiskelija
Yritys Katuosoite Postinumero- ja toimipaikka Puh. Sähköpostiosoite Jos vastaukselle varattu tila ei riitä, voit jatkaa vastaustasi lomakkeen loppuun. 1. TALOYHTIÖT Hattulan kunnassa biojäteastia, lasinkeräysastia, metallinkeräysastia ja pahvin- tai kartonginkeräysastia tulee olla asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään 10 huoneistoa. Kuinka monta vähintään 10 asuinhuoneiston taloyhtiötä kuuluu teidän vastuullenne? Onko kaikissa kyseisissä taloyhtiöissä biojätteen erilliskeräysastiat? Kyllä Ei Yhteystiedot taloyhtiöistä, joista biojäteastia puuttuu: Syitä biojätteen erilliskeräysastioiden puuttumiseen: Mitä ongelmia olette havainneet taloyhtiöiden biojätteen keräyksessä?
Onko kaikissa kyseisissä taloyhtiöissä paperinkeräysastiat? Kyllä Ei Yhteystiedot taloyhtiöistä, joista paperinkeräysastia puuttuu: lasinkeräysastiat? Kyllä Ei Yhteystiedot taloyhtiöistä, joista lasinkeräysastia puuttuu: metallinkeräysastiat? Kyllä Ei Yhteystiedot taloyhtiöistä, joista metallinkeräysastia puuttuu: pahvin- tai kartonginkeräysastiat? Kyllä Ei Yhteystiedot taloyhtiöistä, joista pahvin- tai kartonginkeräysastia puuttuu:
Mikä on yleinen havaintonne eri jätejakeiden lajittelun toimivuudesta taloyhtiössä? 2. MUUT KIINTEISTÖT Hattulan jätehuoltomääräykset Biojäteastia tulee olla kiinteistöllä silloin, kun biojätettä syntyy vähintään 20 kg viikossa. Keräysmetalliastia tulee olla kiinteistöllä silloin, kun kyseistä jätettä syntyy säännöllisesti. Keräyslasiastia tulee olla kiinteistöllä silloin, kun kyseistä jätettä syntyy säännöllisesti. Keräyspahvi- tai kartonkiastia tulee olla kiinteistöllä silloin, kun kyseistä jätettä syntyy vähintään 20 kg viikossa. Kuuluuko vastuullenne kiinteistöjä, joissa on biojätteen suurkertymäkohteita (esim. ravintolat, keittiöt, elintarvikeliikkeet ja -kioskit)? Kyllä Ei Jos kuuluu, mikä on teidän havaintonne biojätteen erilliskeräyksen käyttöönotosta ja toimivuudesta? Mitkä ovat teidän havaintonne muiden jätejakeiden (keräyskartonki, keräyspahvi, keräyslasi, keräysmetalli, keräyspaperi) lajittelun toimivuudesta kiinteistöissä? 3. EHDOTUS Ehdotuksia jätehuollon ja jätteiden lajittelun parantamiseksi taloyhtiöissä ja muissa kiinteistöissä: Kiitos vastauksestanne!