- JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

Transkriptio

1 HAKEMISTO: 1. YLEISET SÄÄNNÖKSET JA MÄÄRITELMÄT 1 Tavoitteet Soveltamisala Yleiset huolehtimisvelvoitteet Määritelmät JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ 5 Jätteiden lajittelu Kompostointi kiinteistöllä Jätteen poltto kiinteistöllä Muita ohjeita jätteen käsittelystä kiinteistöllä BIOJÄTTEET 9 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Biojätteen lajittelu Lajittelun voimaantulo Biojätteen käsittely Erilliskeräys RAKENNUSJÄTTEET 14 Lajittelu ja hyödyntäminen Isot rakennustyömaat Pienet kohteet ONGELMAJÄTTEET 17 Ongelmajätteiden keräys Ongelmajätteiden varastointi kiinteistöllä Öljynerotuskaivot Asbestijäte JÄTTEIDEN KERÄYSVÄLINEET 21 Kiinteistön haltija huolehtii keräysvälineistä Jätteiden keräysvälineet asuinkiinteistöllä Jätteiden keräysvälineet muilla kuin asuinkiinteistöillä

2 7. KERÄYSVÄLINEIDEN SIJOITTAMINEN JA HUOLTO 24 Jäteastian sijoittaminen kiinteistöllä Kiinteistön keräysvälineen ja sen sijoituspaikan huolto Hyötyjätteiden aluekeräyspisteet JÄTTEIDEN SIJOITTAMINEN 27 Jätteen sijoittaminen keräysvälineeseen Jäteastioiden enimmäispainot Yhdyskuntajätteen keräysvälineisiin ei saa laittaa KERÄYSVÄLINEIDEN TYHJENTÄMINEN 30 Jäteastioiden tyhjentäminen kiinteistöllä Erotuskaivojen lietteet Jätteiden kuormaaminen taaja-alueella JÄTTEIDEN KULJETUS 33 Järjestetty jätteenkuljetus Muu jätteenkuljetus YLEISET JÄTTEIDEN VASTAANOTTOPISTEET 35 Jätteiden vastaanotto Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Purkulupa Vastaanottopisteiden sijainti MUUT MÄÄRÄYKSET 39 Määräyksistä poikkeaminen Kirjanpitovelvollisuus Valvonta Tiedonantovelvollisuus kunnalle

3 YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kaupunginvaltuusto hyväksynyt Kuulutettu Noudatetaan YLEISET SÄÄNNÖKSET JA MÄÄRITELMÄT 1 Tavoitteet Jätehuoltomääräyksillä pyritään ohjaamaan jätehuoltoa kestävän kehityksen periaatteiden mukaan, jolloin tavoitteena on: ehkäistä jätteiden syntymistä, vähentää jätteiden määrää ja haitallisuutta ja edistää jätteiden hyödyntämistä sekä estää jätteiden käsittelystä aiheutuvia haittoja 2 Soveltamisala Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä. 3 Yleiset huolehtimisvelvoitteet Kaikessa toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän

4 Jätteen tuottajan on ensisijaisesti toimitettava hylkäämänsä käyttökelpoiset tuotteet, kuten tekstiilit, kodinkoneet ja vastaavat tuotteet hyödynnettäväksi niitä vastaanottaviin paikkoihin. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätteet on kerättävä, kuljetettava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista, hajua eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle, terveydelle tai viihtyisyydelle. 4 Määritelmät Näissä määräyksissä tarkoitetaan: kiinteistön haltijalla kiinteistön omistajaa tai omistajan vertaista haltijaa tai tontin vuokra- tai maanvuokrasopimuksen nojalla kiinteistöä hallitsevaa; jätteen haltijalla jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai toiminnan järjestäjää, taikka muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka hallussa jäte on; jätteen tuottajalla sitä, jonka toiminnasta syntyy jätettä; kompostoinnilla biojätteen yhteen kokoamista, sekoittamista ja muita toimenpiteitä, jolla edistetään jätteen luonnollista hajoamista hapellisissa olosuhteissa; hyötyjätteellä sellaista käytöstä poistettua käyttökelpoista paperi-, pahvi-, nestekartonki-, puu-, lasi-, vaate-, metallijätettä tai muuta vastaavaa jätettä, jonka kierrätykselle tai uusiokäytölle on olemassa edellytykset ja joille on osoitettu vastaanottopaikka; - 6 -

5 keräysvälineillä jätteiden keräyksessä käytettäviä välineitä; hyötyjätteiden erilliskeräyspisteellä paikkaa, johon on sijoitettu yhteiseen käyttöön tarkoitettuja keräysvälineitä eri jätelaatuja varten; lajittelulla ongelmajätteiden, biojätteiden ja muiden hyödynnettävien jätteiden erottelua muusta jätteestä niiden syntypaikalla ja toimittamista niille tarkoitettuihin keräysvälineisiin tai vastaanottopisteisiin; yhdyskuntajätteellä asumisessa syntynyttä jätettä, sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastuvaa teollisuus- tai palvelutoiminnassa, tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, ei kuitenkaan ongelmajätettä eikä käymäläjätettä; sekajätteellä yhdyskuntajätettä, joka ei sisällä sellaista hyödyntämiskelpoista jätettä, jolle on kaupungin alueella järjestetty vastaanottopaikka, esim. hyötyjätteen aluekeräyspiste, tai jota ei näiden määräysten mukaan tarvitse kerätä lajikohtaisesti erikseen; teollisuusjätteellä sellaista teollisuus- tai palvelutoiminnassa, tai muussa toiminnassa syntyvää jätettä, jota jätteen määrän tai laadun vuoksi ei voida käsitellä yhdyskuntajätteen tavoin; rakennusjätteellä rakennustoiminnan rakennus- tai purkujätettä; biojätteellä eloperäistä elintarvike- ja puutarhajätettä, joka on kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa, kiinteää ja myrkytöntä jätettä; elintarvikejätteellä ruuan valmistuksen tai tarjoilun yhteydessä käyttämättä jääneitä ruoka-aineksia ja elintarvikkeita sekä ruuan tähteitä, samoin kuin elintarvikkeiden ja rehujen valmistuksessa sekä elintarvikkeiden kaupassa syntyvää biojätettä; puutarhajätteellä risuja, oksia, ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää biojätettä; - 7 -

6 keräyspaperilla puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua keräyskelpoista paperia; keräyspahvilla puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua keräyskelpoista aaltopahvia, ruskeata kartonkia ja voimapaperia; keräyskartongilla materiaalihyötykäyttöön soveltuvaa puhdasta ja kuivaa paperista, kartonkista ja pahvista pakkausjätettä; keräysmetallilla käytöstä poistettuja tyhjiä metallipakkauksia ja muuta puhdasta metallia; keräyslasilla tyhjiä lasipakkauksia; kompostorilla umpinaista ja ilmastoitua astiaa, johon biojätteet laitetaan; sähkö- ja elektroniikkaromulla elektronisia laitteita ja koneita; (SER) käytöstä poistettuja ongelmajätteellä jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle ja joka on sellaiseksi määritelty ympäristöministeriön päätöksessä (1129/2001); erityisjätteellä jätettä, joka ei ole ongelmajätettä, mutta vaatii erityistoimia kuljetuksen tai käsittelyn aikana, kuten jätteen välitöntä peittämistä kaatopaikalla. Tällaisia jätteitä ovat esimerkiksi viiltävät ja pistävät jätteet, kudosjätteet tai niihin verrattavat jätteet, erityislietteet, hiekanerotuskaivojen pohjasakat, eläinten ruhot ja teurasjätteet, eläinrasvat sekä niiden kaltaisten aineiden käsittelyssä syntyvät jätteet

7 2. JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIIN- TEISTÖLLÄ 5 Jätteiden lajittelu Jätteen haltijan on huolehdittava jätteiden lajittelusta niin, että ongelma-, bio-, hyöty- ja erityisjätteet pidetään erillään muista jätteistä ja toisistaan ja toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. Kaikki hyötyjätteet, joille ei ole kiinteistökohtaista keräysvälinettä tai joita ei käsitellä omatoimisesti (6-7 ), on lajiteltava ja ohjattava hyötykäyttöön hyötyjätteiden erilliskeräyspisteeseen tai muuhun asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. 6 Kompostointi kiinteistöllä Kiinteistöllä saa kompostoida puutarhajätteitä, kuten ruohoa, puiden lehtiä ja muita niihin verrattavia jätteitä, ilman varsinaista kompostoria, asianmukaisessa kehikossa tai kasassa. Komposti on suojattava niin, ettei se roskaa ympäristöä. Kompostoimattomat puutarhajätteet on toimitettava kaupungin osoittamaan vastaanottopaikkaan. Piha- ja puutarhajätteen vieminen yleisille puisto- ja viheralueille on kielletty. Elintarvikejäte tulee kompostoida lämpöeristetyssä ja haittaeläimiltä suojatussa kompostorissa. Kompostointi ei saa aiheuttaa missään tilanteessa haittaa ympäristölle eikä terveydelle. Elintarvikejätteen kompostoinnista on tehtävä kirjallinen ilmoitus kaupungin jäterekisterin pitäjälle

8 Muun, kuin puutarhajätteen kompostoria ei saa sijoittaa viittätoista (15) metriä lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta eikä ilman naapurin suostumusta viittä (5) metriä lähemmäksi tontin rajaa. Kompostori voidaan kuitenkin sijoittaa ilman erillistä naapurin suostumusta hyväksytyssä rakennusluvassa merkittyyn, jätehuollolle varattuun tilaan. 7 Jätteen poltto kiinteistöllä Jätteiden poltto kiinteistöllä on kielletty. Kiinteistöllä saa kuitenkin lämmityksen yhteydessä muiden kiinteiden polttoaineiden kanssa, asuinkiinteistön ja saunan lämmitykseen käytettävässä tulipesässä, polttaa vähäisiä määriä hyötykäyttöön kelpaamatonta kuivaa paperia, pahvia ja käsittelemätöntä puuta, jossa ei ole liimaa, lakkaa, kyllästysainetta tai maalia, eikä muita haitallisia aineita. Kuivia risuja ja oksia saa polttaa paloviranomaisen luvalla avotulella. Poltosta ei saa koitua haittaa naapureille. Muun puutarhajätteen poltto on kielletty. 8 Muita ohjeita jätteen käsittelystä kiinteistöllä Haravointijätteitä ja risuja saa haudata maahan. Muun jätteen hautaaminen maahan on kielletty. Kuolleiden eläinten hautaamisesta ja eläinjätteen käsittelystä on määrätty erikseen ja siitä antaa ohjeita kaupungineläinlääkäri. Jätemyllyn asentaminen yleiseen viemäriverkkoon liitetyn kiinteistön viemärilaitteisiin ja jauhetun eloperäisen jätteen johtaminen yleiseen viemäriin on kielletty

9 3. BIOJÄTTEET 9 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Kaatopaikalle ei saa sijoittaa sellaista asumisessa syntynyttä jätettä sekä ominaisuudeltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, josta suurinta osaa biohajoavasta jätteestä ei ole kerätty talteen erillään muusta jätteestä hyödyntämistä varten alkaen. 10 Biojätteen lajittelu Biojäte on lajiteltava syntypaikallaan erilleen muusta jätteestä siten, että se voidaan haitatta kompostoida kiinteistön omassa kompostorissa tai kompostoida tai mädättää laitosmaisesti. 11 Lajittelun voimaantulo Biojätteen lajittelun on oltava toiminnassa kaikissa vähintään kuuden huoneiston kiinteistöissä mennessä. Pienemmissä kiinteistöissä suositellaan kiinteistökohtaista kompostointia tai kiinteistöjen yhteisiä biojäteastioita. 12 Biojätteen käsittely Kaupungissa noudatetaan kaupungin valtuuston hyväksymän jätepolitiikan ja jätehuoltostrategian mukaista biojätteen käsittelyvaihtoehtoa eli kiinteistökohtaista kompostointia. Tämä on suositeltavin vaihtoehto kaikille kiinteistöille

10 13 Erilliskeräys Sellaisten vähintään kuuden huoneiston kiinteistöjen, joissa ei ole mahdollista toteuttaa kompostointia asianmukaisesti, tulee liittyä biojätteen erilliskeräykseen. 4. RAKENNUSJÄTTEET 14 Lajittelu ja hyödyntäminen Rakennusjäte on lajiteltava rakennuspaikalla siten, että käyttökelpoinen materiaali voidaan käyttää hyödyksi. Purkutyömaalla rakennusten käyttökelpoiset osat on kerättävä erikseen uudelleenkäyttöä varten, ellei niitä synny erittäin vähäisiä määriä. 15 Isot rakennustyömaat Rakennuskohteissa, joissa maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteen määrä on yli 800 tonnia tai muiden rakennusjätteiden määrä yli 5 tonnia on rakentaminen suunniteltava ja toteutettava sekä rakennusjätteet kerättävä ja kuljetettava siten, että hyödynnettävät ja seuraavat jätelajit pidetään erillään toisistaan ja muista rakennusjätteistä ja -aineista: 1. betoni-, tiili-, kivennäislaatta-, keramiikka- ja kipsijätteet; 2. kyllästämättömät puujätteet; 3. metallijätteet; sekä 4. maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteet Lajitellut ainekset on toimitettava hyväksyttyihin käsittely- ja hyödyntämispaikkoihin

11 16 Pienet kohteet Pienillä rakennustyömailla ja remonttien yhteydessä syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi niitä vastaanottaviin paikkoihin, mikäli kaupungin alueella niitä on. 5. ONGELMAJÄTTEET 17 Ongelmajätteiden keräys Erilaatuiset ongelmajätteet on kerättävä ja pidettävä erillään. Ongelmajätteet on pakattava ja merkittävä siten, että niissä on kuljetusta, varastointia ja käsittelyä varten riittävät tiedot eikä niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Koti- ja maatalouksien ongelmajätteet, kuten akut, loistelamput, jäteöljy ja muut öljyiset jätteet, lääkkeet, kylmälaitteet, TV:t, asbesti, painekyllästetty puutavara, maalit ja liimat on toimitettava kaupungin osoittamaan paikkaan. Muiden kuin asuinkiinteistöjen ongelmajätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan keräily- tai käsittelypaikkaan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Mikäli kiinteistön haltija on järjestänyt kiinteistöllä syntyville ongelmajätteille tai joillekin niistä keräyksen, tulee näin kerättäviä ongelmajätteitä varten olla erillinen lukittava tai valvottu tila tai sellaiset kaapit ja astiat, joista jätettä ei voi vapaasti poistaa (keräyspiste). Kutakin keräyspisteeseen toimitettavaa ongelmajätelajia varten tulee olla erillinen selvästi merkitty keräysväline. Kiinteistön haltijan on tiedotettava ongelmajätteiden keräyksestä kiinteistöllä ja huolehdittava kuljetuksen järjestämisestä

12 18 Ongelmajätteiden varastointi kiinteistöllä Eri ongelmajätteille varattujen keräysvälineiden on oltava katetussa, tiivispohjaisessa, lukitussa tai muuten valvotussa tilassa. Keräysvälinettä ei saa sijoittaa tilaan, jossa on lattiakaivo tai josta ongelmajäte voi päästä viemäriin. Kiinteistön haltijan on merkittävä keräysvälineet asianmukaisesti ja huolehdittava näkyvistä jätteiden sijoittamisohjeista sijoituspaikalla. Keräysvälineiden on oltava sellaisia, etteivät jätteet voi haihtua, vuotaa tai päästä muuten ympäristöön. Nestemäistä ongelmajätettä sisältävien keräysvälineiden on oltava tiiviitä astioita. 19 Öljynerotuskaivot Öljynerotuskaivoja ja hiekanerotuskaivojen pohjalietteitä, joihin on sekoittunut öljyä saa tyhjentää vain asianmukaiset luvat omaava toiminnanharjoittaja. Tyhjentämisajoista ja paikoista, jonne kaivoista kerätyt jätteet on toimitettu, on pidettävä kirjaa. 20 Asbestijäte Asbestijätteen varastointiin ja kuljetukseen on käytettävä tiiviisti suljettuja, lujia pakkauksia tai säiliöitä. Ne on merkittävä selvästi erottuvalla tekstillä: Asbestijätettä. Pölyn hengittäminen vaarallista, sekä asbestivaltuutetun yrityksen nimi. Pakkauksia ja säiliöitä on rikkoontumisen ehkäisemiseksi käsiteltävä erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen

13 6. JÄTTEIDEN KERÄYSVÄLINEET 21 Kiinteistön haltija huolehtii keräysvälineistä Kiinteistön haltijan on huolehdittava siitä, että kiinteistöllä on tarpeelliset keräysvälineet lajitelluille jätelajeille ja tiedotettava jätteiden keräyksestä kiinteistöllä. Haltijan on myös huolehdittava keräysvälineisiin liittyvistä luvista, jos niitä tarvitaan. Keräysvälineet on valittava siten, että ne vastaavat tarkoituksenmukaista jätehuollon järjestämistä ja että ne tyhjennysväli huomioon ottaen ovat aina suljettavissa. Niistä ei saa aiheutua haju- tai muuta haittaa. Lähekkäin sijaitsevat kiinteistöt voivat keskinäisen sopimuksen perusteella käyttää yhteisiä keräysvälineitä. Kiinteistön haltijoiden on ilmoitettava kirjallisesti yhteisestä bio- tai sekajätteen keräysvälineestä, vastuullisesta yhteyshenkilöstä, laskutustiedoista ja em. muutoksista Järvenpään kaupungin jätehuoltorekisterin pitäjälle ja muiden jätteiden osalta jätteen kerääjälle. Järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuuluvalla kiinteistöllä tulee käyttää seuraavia keräysvälineitä: 1. käsin siirrettävissä olevia 240, 330 tai 600 litran kannellisia pyörin ja kahvoin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen; 2. biojätteen keräilyssä kiinteistöllä tulee käyttää 120/140 tai 240 litran kannellisia pyörin ja tartuntakahvoin varustettuja, koneelliseen kuormaukseen soveltuvia jäteastioita, joihin haittaeläinten pääsy on estetty; 3. kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaiteautojen koneelliseen kuormaukseen tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalle; 4. syväkeräyssäiliöitä; 5. pahvin keräyksessä tulee käyttää rullakkoa tai sopivaa paalainta tai muuta erillistä pahvinkeräykseen soveltuvaa astiaa

14 Keräysvälineiden värit eri jätelajeille ovat seuraavat: harmaa sekajäte ruskea biojäte punainen ongelmajäte sininen kartonki vihreä paperi Keräysvälineen kannessa, tai muussa käyttäjälle näkyvässä paikassa tulee olla kerättävän jätelajin mukainen tekstitarra tai merkintä sekä kerääjän yhteystiedot. 22 Jätteiden keräysvälineet asuinkiinteistöllä Seuraavat jätejakeet on sijoitettava niille varattuihin kiinteistökohtaisiin tai kiinteistöjen yhteisiin keräysvälineisiin, mikäli toimiva keräysjärjestelmä niille on olemassa: 1. keräyspaperi, jos kiinteistöllä on vähintään neljä (4) huoneistoa 2. biojäte mukaisesti 3. keräyskartonki, jos kiinteistöllä on vähintään kymmenen (10) huoneistoa 4. sekajäte 5. mahdollinen muu hyödyntämiskelpoinen jätelaji, sen mukaan, miten valvontaviranomainen päättää kiinteistökohtaisesta keräämisestä. Edellä mainittuja pienempien asuinkiinteistöjen tulee mahdollisuuksien mukaan kompostoida biojäte ja toimittaa muu hyödynnettävissä oleva jäte niille järjestettyihin aluekeräyspisteisiin. Kiinteistö voi halutessaan järjestää muillekin hyötyjätteille erilliskeräyksen. Kiinteistön haltija sopii tällöin kuljetusliikkeen kanssa keräysvälineestä, sen tyhjentämisestä, hinnasta ja lajitteluohjeista. Mikäli kiinteistöllä kertyy hyödynnettäviä jätejakeita sellaisia määriä, että ne vaikeuttaisivat alueellisen hyötyjätekeräyspisteen toimintaa, on kiinteistön varattava sellaisille jätejakeille oma keräysastia

15 23 Jätteiden keräysvälineet muilla kuin asuinkiinteistöillä Toimisto-, liike-, teollisuus-, koulu-, ravintola- ja muilla vastaavilla kiinteistöillä tulee seuraavat jätteet säilyttää erillään muista jätteistä ja toimittaa hyötykäyttöön, mikäli toimiva keräysjärjestelmä on olemassa. Jätteille on järjestettävä kiinteistöllä omat keräysvälineet ja tyhjennys 30 mukaisesti: 1. keräyspaperi, jos sitä syntyy yli 20 kg / vko tai yleisötilaisuus 2. toimistopaperi, jos sitä syntyy yli 20 kg / vko tai yleisötilaisuus 3. keräyspahvi tai keräyskartonki, jos sitä syntyy yli 20 kg / vko tai yleisötilaisuus 4. biojäte, jos sitä syntyy yli 20 kg / vko tai yleisötilaisuus 5. keräysmetalli, jos sitä syntyy yli 20 kg / vko tai yleisötilaisuus 6. keräyslasi, jos sitä syntyy yli 50 kg / vko tai yleisötilaisuus 7. puhdas (kyllästämätön ja ilman pintakäsittelyä) puutavara, jos sitä syntyy yli 50kg / vko tai yleisötilaisuus 8. sekajäte Kiinteistö voi lisäksi halutessaan järjestää tarpeilleen sopivan erilliskeräyksen muillekin jätteille. Edellä esitettyjä keräyspaperin, keräyspahvin, keräyskartongin, lasin ja metallin lajitteluvelvoiterajoja pienemmät määrät voidaan toimittaa aluekeräyspisteeseen. Mikäli kiinteistöllä kertyy hyödynnettäviä jätejakeita sellaisia määriä, että ne vaikeuttaisivat alueellisen hyötyjätekeräyspisteen toimintaa, on kiinteistön varattava sellaisille jätejakeille oma keräysastia. 7. KERÄYSVÄLINEIDEN SIJOITTAMINEN JA HUOLTO 24 Jäteastian sijoittaminen kiinteistöllä Jäteautojen on päästävä esteettömästi ja turvallisesti vähintään kymmenen metrin päähän käsin siirrettävistä jäteastioista. Keräysvälineet, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten,

16 että kuormaus jätteenkuljetusajoneuvoon voidaan suorittaa suoraan sijaintipaikalta. Keräysvälineet on sijoitettava tasaiselle, tukevalle ja kulutusta kestävälle alustalle, jonka kaltevuuden tulee olla, jos mahdollista, alle 1:10. Keräysvälineet on sijoitettava myös siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevaa haittaa naapureille tai muille kiinteistön asukkaille. Keräysvälineet voidaan sijoittaa myös erilliseen, tyhjennys huomioiden riittävän tilavaan, jätehuoneeseen tai jätekatokseen, joihin on mahdollisuuksien mukaan suoraan ulkotiloista sisäänkäynti ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Tila on mitoitettava siten, että jokainen keräysväline voidaan ottaa tyhjennettäväksi siirtämättä muita keräysvälineitä. Jätetilan rakenteen on oltava riittävän luja ja asianmukainen, niin ettei keräysvälineiden siirto aiheuta vaurioita rakenteisiin. Ovissa on oltava laitteet, joilla ne saadaan pysymään auki. 25 Kiinteistön keräysvälineen ja sen sijoituspaikan huolto Keräysvälineen sijoituspaikalle tulee olla esteetön pääsy. Kiinteistön haltijan on huolehdittava jäteastioille johtavasta kulkuväylästä ja sen kunnossapidosta samoin kuin keräysvälineen sijoituspaikasta siten, että astiat voidaan tyhjentää esteettä. Kiinteistön haltijan on huolehdittava jätehuoneen ja jätekatoksen puhtaanapidosta. Jätehuonetta ja katosta ei saa käyttää muuna varastona, mutta tavaranvaihtotilan perustaminen sinne on sallittu. Jätehuoneessa tulee olla riittävä ilmanvaihto, valaistus ja mahdollisuuksien mukaan vesijohto ja viemäri. Keräysvälineen haltijan on huolehdittava mahdollisten hygienia- ja hajuhaittojen ehkäisemisestä sekä keräysvälineiden puhdistamisesta, kunnossapidosta ja korjauksesta. Keräysvälineiden tulee olla jatkuvasti ehjiä ja tiiviitä sekä kuormauskäsittelyn ja kuumapesun kestäviä

17 26 Hyötyjätteiden aluekeräyspisteet Keräysvälineen haltijan on huolehdittava keräysvälineensä kunnossapidosta, puhdistamisesta ja tyhjentämisestä siten, ettei se aiheuta terveyshaittaa eikä ympäristön likaantumista tai roskaantumista. Keräysvälineestä ei saa aiheutua turvallisuusriskiä käyttäjälle eikä sen tyhjentäjälle. Keräysvälineessä tulee olla keräyksestä vastaavan yrityksen tai yhteisön tiedot. 8. JÄTTEIDEN SIJOITTAMINEN 27 Jätteen sijoittaminen keräysvälineeseen Jätteet, joita ei hyödynnetä kiinteistöllä, on sijoitettava niille varattuihin keräysvälineisiin. Jos jäte ei mahdu siihen, se voidaan sijoittaa keräysvälineen välittömään läheisyyteen edellyttäen, että se määränsä ja laatunsa puolesta soveltuu säännöllisesti järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Jäte on merkittävä lisäjätteeksi. Keräysvälineen ulkopuolelle ei saa kuitenkaan sijoittaa elintarvikejätettä. Keräysvälineeseen saa panna ainoastaan sitä jätelajia, jonka keräykseen keräysväline on tarkoitettu. Keräysvälineen läheisyyteen ei saa sijoittaa sellaista jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu vietäväksi jätteenkäsittelypaikalle tai hyödynnettäväksi. Jätteet tulee keräysvälineen likaantumisen ja pilaantumisesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tarvittaessa pakata ennen niiden sijoittamista keräysvälineeseen

18 28 Jäteastioiden enimmäispainot Keräysvälineeseen saa sijoittaa jätettä enintään: * 120/ l astiat 30 kg * 330 l astiat 35 kg * 600 l astiat 60 kg * koneellisesti kuormattavat kontit enintään 100 kg/m3 29 Yhdyskuntajätteen keräysvälineisiin ei saa laittaa: 1. ongelmajätettä 2. palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia jätteitä 3. esineitä tai aineita, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tms. syyn takia saattavat vahingoittaa keräysvälinettä tai jäteautoa tai jotka saattavat vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta tai purkausta 4. jätteen tuojalle, keräysvälineen käsittelijälle tai jätteenkäsittelypaikan henkilökunnalle vaaraa aiheuttavia esineitä tai ainetta 5. nestemäistä, lietemäistä tai muutoin vaikeasti käsiteltävää jätettä 6. erityisjätettä 7. käymäläjätettä 8. sähkö- ja elektroniikkaromua 9. ajoneuvojen renkaita Em. (1-9) tarkoitettujen jätteiden keräyksessä, kuljetuksessa ja käsittelyssä on noudatettava erikseen annettuja säännöksiä, sekä viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita. Isokokoisten jäte-esineiden tai poikkeuksellisen suurten jätemäärien kuljetuksen järjestämisestä on jätteen haltijan huolehdittava itse, kun kysymyksessä olevat jätteet eivät sovellu kerättäviksi ja kuljetettaviksi muiden jätteiden kanssa. Hiekkaa, tuhkaa ja nokea voidaan panna keräysvälineeseen, jos ne ovat kylmiä ja tarkoituksenmukaisesti pakattuja, eikä keräysvälineiden enimmäispaino ylity

19 9. KERÄYSVÄLINEIDEN TYHJENTÄMINEN 30 Jäteastioiden tyhjentäminen kiinteistöllä Jätteet on noudettava kiinteistöltä niin usein, että ne sopivat keräysvälineisiin ja keräysvälineet voidaan aina sulkea. Kaupungin järjestämän jätteenkuljetuksen astiakohtaiset tyhjennystaksat sisältävät jätteen keräilyn, kuljetuksen, kotitalouksien ongelmajätehuollon, hallinnon, neuvonnan, jätteiden käsittelyn ja jätehuollon kehittämisen sekä kaatopaikan sulkemisen ja jälkihoidon sekä biojäteastian puhdistuksen 2xvuodessa. Tyhjennysväli on enintään: jätelaji tyhjennysväli enintään kesäaikana (touko-syyskuu) talviaikana (loka-huhtikuu) biojäte 1 viikko 2 viikkoa sekajäte, jossa ei ole biojätettä sekajäte, jossa on biojätettä hyötyjäte 4 viikkoa 2 viikkoa sovittava palvelun järjestäjän kanssa Keräysvälineenä käytettävät tarkoitukseen soveltuvat puristimet tulee mitoittaa niin, että tyhjennysväli on edellä mainittu. Jäterekisterin pitäjä voi yksittäistapauksessa päättää pidemmästä tyhjennysvälistä, jos jätteen määrä on poikkeuksellisen vähäinen ja jos jätteenhaltija toimittaa hyötyjätteet kierrätykseen sekä huolehtii keittiön biojätteiden käsittelystä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Tyhjennykseen voi saada tilapäisen keskeytyksen jäterekisterin pitäjältä (pyydettävä vähintään 4 viikkoa ennen keskeytyksen alkamista). Asuinkiinteistön keskeytyksen tulee kestää yli kaksi (2) kuukautta, eikä kiinteistöä saa sinä aikana käyttää

20 asumiseen. Muun kiinteistön tai laitoksen keskeytysajan tulee olla vähintään neljä (4) viikkoa, jonka ajan kiinteistön tai laitoksen tulee olla keskeytyneenä. Erityisestä syystä keskeytysaika voi olla lyhyempi tai voimassa toistaiseksi. Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa hygieenistä tai muuta terveydellistä haittaa, on kuljetettava viivytyksettä asianmukaiseen käsittelyyn. 31 Erotuskaivojen lietteet Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivot, umpikaivot ja saostuskaivojen lietetilat on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään seuraavasti: - hiekanerotuskaivo tarpeen mukaan; - rasvanerotuskaivo 6 kk - saostuskaivo 12 kk - öljynerotuskaivo 12 kk Viimeinen tyhjennysajankohta pitää pystyä tarvittaessa todistamaan. 32 Jätteiden kuormaaminen taajama-alueella: Kuormauksen on tapahduttava arkisin välisenä aikana. Poikkeustapauksissa kuormausta voidaan tehdä lauantaisin ja pyhäpäivisin Kuormaus on tehtävä mahdollisimman häiriöttömästi

21 10. JÄTTEIDEN KULJETUS 33 Järjestetty jätteenkuljetus Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kuljetetaan 4 :ssä tarkoitettua yhdyskuntajätettä. Muuta jätettä voidaan kuljettaa erillisestä sopimuksesta. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa jätteitä saa kuljettaa: 1. umpikorisessa pakkaavassa kuljetusvälineessä 2. puristuslaittein varustetussa jätesäiliössä 3. keräysvälineenä käytettävässä umpinaisessa jätesäiliössä. 34 Muu jätteenkuljetus Jätteenkuljetuksessa on lisäksi noudatettava seuraavaa: * nestemäisiä jätteitä saa kuljettaa vain tiiviissä jätesäiliössä * muu jäte on kuljetettava hyvin peitettynä 11. YLEISET JÄTTEIDEN VASTAANOTTOPISTEET 35 Jätteiden vastaanotto Jätteiden toimittaminen yleiselle jätteiden käsittely- tai vastaanottopaikalle on sallittu käsittely- tai vastaanottopaikanpitäjän ohjeiden mukaisesti. Käsittely- tai vastaanottopaikanpitäjä voi kieltäytyä vastaanottamasta jätettä, joka ei vastaa näitä jätehuoltomääräyksiä

22 Yleisillä jätteiden käsittely- tai vastaanottopaikoilla on noudatettava käsittely- tai vastaanottopaikanpitäjän ohjeita. Jätteen saa tyhjentää vain sille osoitettuun paikkaan. Jätteiden keräily yleisillä jätteiden käsittely- tai vastaanottopaikoilla ja jätteiden kuljettaminen sieltä pois on sallittu vain käsittely- tai vastaanottopaikanpitäjän luvalla. 36 Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Teollisuusjätettä, lietettä tai erityisjätettä kaatopaikalle tuotaessa on esitettävä selvitys jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta (vnp 861/1997). Tarvittavista analyysikustannuksista vastaa jätteen haltija. Jos kaatopaikalle tuodaan toistuvasti saman jätteentuottajan samanlaatuista jätettä, riittää, että asiakirjat annetaan ennen kuin ensimmäinen jäte-erä toimitetaan kaatopaikalle. Jos jätteestä on tehtävä kaatopaikkakelpoisuustesti, on jätteen haltijan seurattava jätteen laatua ja esitettävä tiedot kaatopaikan pitäjälle vuoden välein, jos jätettä tuodaan edelleen kaatopaikalle. 37 Purkulupa Vietäessä rakennusjätettä kaatopaikalle, tarvitaan hyväksytyn rakennus- tai purkamisluvan tai purkamisilmoituksen yhteydessä tehty selvitys syntyvistä jätejakeista, niiden määrästä, lajittelusta ja mahdollisesta hyötykäytöstä, jollei jätteen määrä ole vähäinen. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 139, maankäyttö- ja rakennusasetus 55 )

23 38 Vastaanottopisteiden sijainti Teknisen lautakunnan määräämä viranhaltija osoittaa paikat sekä hyötyjätteiden aluekeräyspisteille että ongelmajätteiden vastaanottopisteille. 12. MUUT MÄÄRÄYKSET 39 Määräyksistä poikkeaminen Valvontaviranomainen voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen näistä määräyksistä tai antaa näitä määräyksiä tarkentavia ohjeita ja määräyksiä. 40 Kirjanpitovelvollisuus Jätteen haltijan on pidettävä kirjaa umpi- ja saostuskaivojen samoin kuin rasvanerotuskaivojen tyhjentämisajoista ja -paikoista, jonne kaivoista kerätyt jätteet on toimitettu. Yritysten on pidettävä ongelmajätteistä kirjaa, josta käy ilmi niiden määrä, laatu ja se, mihin jäte on kuljetettu. Tiedot on säilytettävä kolme (3) vuotta ja pyydettäessä esitettävä jätehuoltoa valvovalle viranomaiselle. 41 Valvonta Näiden määräysten noudattamista valvoo Järvenpään kaupungin ympäristölautakunta. Jäterikkomuksista voi olla seurauksena mm. jätelain mukainen rangaistus

24 Jäteauton kuljettaja seuraa ensisijaisesti, että jätteet on sijoitettu oikeaan keräysastiaan oikealla tavalla. Kiinteistökohtaista astiaa ei tyhjennetä jos siellä on sinne kuulumatonta jätettä. 42 Tiedonantovelvollisuus kunnalle Jätteenkuljetuksia ja jätteiden vastaanottoa hoitavan yrittäjän on tarvittaessa annettava jätehuollon valvontaan liittyviä tietoja kunnan valvontaviranomaiselle