Puunjalostustekniikan osasto PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2006 2007 Toimittanut: Leena Hauhio Toimitustyöhön osallistunut: opintosihteeri Satu Patama ISSN 1795-8326 Helsinki 2006 Picaset Oy
2 OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Kädessäsi oleva puunjalostustekniikan opinto-opas on tärkeä käsikirja tutkinnon rakenteeseen ja opintohallintoon. Tutustu oppaaseen huolella, sillä siinä on tietoa opiskelusta ja opinnoista puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelmassa. Oppaan avulla voit suunnitella opintojasi, tutustua ohjeisiin ja säädöksiin ja löytää oman tiesi puunjalostustekniikan diplomi-insinööriksi. Osastolla on käynnissä vuosille 2002 2006 ajoittuva kansainvälisen koulutusohjelman kehittämishanke, jonka seurauksena puunjalostustekniikan opetus kansainvälistyy ja muuttuu osittain englanninkieliseksi (pääaineopetus jatko- ja syventävien moduulien tasolla). Tutkintovaatimukset määräytyvät ensisijaisesti opintojen aloitusvuoden mukaisesti. Perusopinnot ja ohjelman yhteiset opinnot suoritetaan saman oppaan mukaan. Siksi onkin tärkeää, että säilytät fuksi -vuoden opinto-oppaan. Tarvittaessa voit siirtyä opiskelemaan myöhemmän opinto-oppaan mukaan. Uuteen tutkintorakenteeseen siirtymisen myötä tutkintovaatimuksiin tulee muutoksia ja tarkennuksia vielä tämän oppaan painamisen jälkeen, joten seuraa osastoneuvoston päätöksiä ja osaston ilmoitustauluja. Tämä opinto-opas, opintopolun varrella tarvittavia lomakkeita ja lisätietoa kursseista on puunjalostustekniikan osaston www-sivuilla: http://www.tkk.fi/yksikot/puu/. Jos tunnet kaipaavasi lisää neuvoja, käänny rohkeasti isohenkilön, opintoneuvojien, opettajatutorin, opintosihteerin ja opintojen suunnittelijan puoleen. Autamme sinua mielellämme! Antoisaa opiskeluvuotta! t. Leena Hauhio Suunnittelija (opintoasiat) Puunjalostustekniikan osasto
3 SISÄLLYSLUETTELO 1 OSASTON ESITTELY... 6 1.1 Yleistä... 6 1.2 Hallinto... 6 1.3 Laboratoriot... 8 1.4 Virastomestarit... 9 1.5 Kirjastot... 9 2 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE... 11 2.1 Alempi perustutkinto... 11 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet... 11 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne... 11 2.2 Ylempi perustutkinto... 13 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet... 13 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne... 14 2.3 Jatkotutkinto... 16 2.3.1 Jatkotutkinnon tavoitteet... 16 2.3.2 Jatkotutkinnon rakenne... 16 2.4 Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne... 17 2.4.1 Opiskelun kulku... 17 2.4.2 Pääaineet... 18 2.4.3 Puunjalostustekniikan kandidaatin tutkinto... 20 2.4.4 Puunjalostustekniikan diplomi-insinöörin tutkinto... 23 2.4.5 Erillisiä sivuaineita... 29 3 OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT... 32 3.1 Opetus- ja tenttijaksot... 32 3.2 Luku- ja tenttijärjestykset... 32 3.3 HOPS... 32 3.4 Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa... 33 3.5 Kurssit ja opintojaksot... 33 3.6 Tentit ja välikokeet... 34 3.7 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri... 34 3.8 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito... 35 3.9 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat... 36 3.10 Tutkinto-ohjelman vaihto ja koulutusohjelman vaihto... 36 3.11 Toisen vaiheen valinnat... 37 3.12 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista... 37 3.13 Tutkintotodistukset ja valmistuminen... 38 3.13.1 Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti... 38 3.13.2 Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri... 39 3.13.3 Todistuksenjakotilaisuus... 39 3.13.4 Ura- ja rekrytointipalvelut... 39 3.13.5 Alumnitoiminta... 40 3.14 Hakemukset puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelmassa... 40 4 OHJAUS JA OPINTONEUVONTA... 41 4.1 Tutorointi... 41 4.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS... 41 4.3 Opinto-, kv-, abi- ja harjoitteluneuvojat... 42
4 4.4 Opintojen suunnittelija... 44 4.5 Opintosihteeri... 44 4.6 Muu neuvonta ja ohjaus sekä opintososiaaliset asiat... 45 4.6.1 Opintotuki... 45 4.6.2 Terveydenhoito... 45 4.6.3 TKY:n opintososiaaliset palvelut... 45 4.6.4 Muita palveluja... 45 5 OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE... 47 5.1 Opetusmenetelmät... 47 5.2 Arviointi ja arvostelu... 48 5.3 Palaute... 49 6 HARJOITTELU... 50 6.1 Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla... 50 6.2 Harjoittelun tavoitteet... 50 6.3 Harjoittelua koskevat ohjeet... 50 6.4 Harjoittelupaikan hakeminen... 52 6.5 Kansainvälinen harjoittelu... 52 6.5.1 Ulkomaan harjoittelun apurahat... 53 7 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA... 54 7.1 Valtakunnallinen JOO-sopimus... 54 7.2 Kansainvälinen opiskelu... 55 7.3 Suomen virtuaaliyliopisto... 56 8 KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI... 57 8.1 Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö... 57 8.2 Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset... 57 8.3 Kandidaattiseminaarin toteutus... 57 9 DIPLOMITYÖ... 59 9.1 Yleistä diplomityöstä... 59 9.2 Diplomityön toteutus... 60 9.3 Diplomityön kirjoittaminen... 60 9.4 Oikeudellisia kysymyksiä... 63 9.5 Kypsyysnäyte... 64 9.6 Hyödyllistä luettavaa... 65 10 TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS... 66 10.1 Täydentävät opinnot... 66 10.2 Avoin yliopisto-opetus... 66 10.3 Opintoyhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa... 67 11 TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS... 68 11.1 Jatko-opintojen aloittaminen... 68 11.2 Jatko-opintojen tutkimusalat ja opinnäytetyö... 68 11.3 Lisätietoja jatko-opinnoista... 70 12 STUDIERÅDGIVNING... 71 12.1 Avdelningen för träförädlingsteknik... 71 12.2 Examensstruktur och målsättning... 71
5 12.2.1 Lägre grundexamen... 71 12.2.2 Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad... 73 12.2.3 Praktik... 74 12.3 Att studera vid Tekniska högskolan... 74 12.3.1 Undervisning, examination och utvärdering... 74 12.3.2 Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering... 75 12.3.3 Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna... 75 12.3.4 Att studera på svenska... 76 12.3.5 Målsatta studietider... 76 12.3.5 Byte av examensprogram... 77 12.4 Studier vid andra högskolor... 77 12.5 Studiehandledning... 78 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Ohjeelliset lukujärjestykset kahdelle ensimmäiselle lukuvuodelle Kurssien lisäykset ja poistot lukuvuoden 2006 2007 opetusohjelmaan Jatko-opintojen suorittamiseen liittyviä asioita
6 1 OSASTON ESITTELY 1.1 Yleistä Puunjalostustekniikan osasto muodostettiin vuonna 1941 siirtämällä koneinsinööriosaston tehdasteollisuuden opintosuunnalta puun mekaanisen teknologian ja paperiteknologian sekä kemian osastolta puun kemiallisen teknologian professuurit perustettavalle osastolle. Ensimmäisenä osaston tilana Otaniemen ja samalla koko korkeakoulun ensimmäisenä rakennuksena Otaniemessä valmistui vuonna 1954 saharakennus. Vuonna 1966 valmistui korkeakoulun ja VTT:n yhteinen puutekninen laboratoriorakennus. Seuraavana vuonna valmistui osaston päärakennus, johon osaston kaikki muut tilat sijoitettiin. Vuoden 1987 alusta puunjalostusosasto muuttui puunjalostustekniikan laitokseksi, joka hallinnollisesti kuului prosessi- ja materiaalitekniikan osastoon. Teknillisen korkeakoulun hallinto-organisaatio muuttui 1.8.1996 alkaen. Tällöin puunjalostustekniikan laitos muuttui jälleen puunjalostustekniikan osastoksi. Puunjalostustekniikan osasto kuuluu prosessitekniikan osastoryhmään yhdessä kemian tekniikan osaston sekä materiaalitekniikan osaston kanssa. 1.2 Hallinto Osaston hallintoa hoitavat osastoneuvosto ja osastonjohtaja. Osastoneuvosto voi tarvittaessa asettaa asioita valmistelemaan pysyviä tai tilapäisiä työryhmiä tai toimikuntia. Osastoneuvoston kokoonpano 31.12.2007 asti: Jäsenet: Varajäsenet: prof. Tapani Vuorinen (pj) prof. (ma.) Pertti Viitaniemi prof. Olli Dahl prof. Juhani Aittamaa prof. Matti Kairi prof. (ma.) Pertti Viitaniemi prof. Janne Laine prof. Jouni Paltakari prof. Hannu Paulapuro prof. Jouni Paltakari prof. Panu Tikka prof. Juhani Aittamaa teknologiajohtaja Markku Karlsson, Dosentti Kaarlo Niskanen, ulkopuolinen jäsen ulkopuolinen jäsen laboratorioinsinööri Ursula Klemetti toimistosihteeri Saija Helasuo tutkija Annika Mauno tutkija Susanna Ahola laboratorioteknikko Terho Konttinen virastomestari Ari Häkkinen tekn.yo. Mikko Savela tekn.yo. Hanna Kunnas tekn.yo. Katriina Matilainen tekn.yo. Heini Lehtonen tekn.yo. Hanna Pynnönen tekn.yo. Meri Puhtila Opiskelijajäsenten toimikausi on kalenterivuosi. Pöytäkirjanpitäjä: opintosihteeri Satu Patama Esittelijät: Opintosihteeri Satu Patama (tutkintojen suorittamiseen liittyvät asiat) Hallintopäällikkö Marjukka Petänen (henkilöstö-, yleis- ja taloushallintoasiat) Opintojen suunnittelija Leena Hauhio (opetussuunnitelmat, muut opintoasiat)
Osastonjohtaja ja osaston varajohtaja (31.12.2007 asti) Osastonjohtaja: prof. Tapani Vuorinen, P305 451 4236 Osaston varajohtaja: prof. Olli Dahl, P103 451 2865 Osastonjohtaja ja varajohtaja ovat tavattavissa sopimuksen mukaan. Osaston hallintopäällikkö Marjukka Petänen (huone 246, PL6200) 451 2912 7 Opintoasiat (kanslia), Puu2 Käyntiosoite: Tekniikantie 3, 3. krs, kanslian sähköposti: puu-kanslia@tkk.fi Opiskelijoiden asiointia varten kanslia pyritään pitämään avoinna ma - pe 9.00-11.00 ja 13.00-15.00. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Opintojen suunnittelija Leena Hauhio, huone 318 451 4279 Vastaanotto sopimuksen mukaan Opintosihteeri Satu Patama, huone 319 451 4255 Opintoneuvojat, huone 309 Heini Lehtonen (KPP) 451 4257 Jaana Kokko (PMT) 451 4257 Susanne Salovius (kv-asiat, ruotsink) 451 4257 Mikko Salo (abi-asiat) 451 4257 Harjoitteluneuvoja, huone 309 Pasi Kolehmainen 451 4257 Opinto- ja harjoitteluneuvojien vastaanottoajat ilmoitetaan lukukausien alussa. Puunjalostustekniikan osaston postiosoite: PL 6400, 02015 TKK käyntiosoite: Tekniikantie 3 puhelinvaihde: (09) 4511 telefax: 451 4259
8 1.3 Laboratoriot Puunjalostuksen kemian laboratorio (Vuorimiehentie 1; PL 6300, 02015 TKK) professori Tapani Vuorinen, P305, 451 4236, 050 516 0048 @ professori Janne Laine, P307, 451 4233, 050 465 6835 @ dosentti Raimo Alén, Jyväskylän yliopisto, (014) 2602 562 dosentti Anna-Stiina Jääskeläinen, P303, 451 4110 dosentti Tarja Tamminen, Oy Keskuslaboratorio, 0207 477 100 laboratorioinsinööri Riitta Hynynen, P304, 451 4234, 050 514 8536 @ assistentti Raili Pönni, P337, 451 4237 @ assistentti Markus Korhonen, P337, 451 4237 @ erikoisopettajat Eero Kontturi, PhD, P305a, 451 5657, FT Monica Österberg, P311, 451 4155 osastosihteeri Kristiina Holm, P306, 451 4202 @ telefax 451 4259 Paperi- ja painatustekniikan laboratorio (Vuorimiehentie 1; PL 6300, 02015 TKK) professori Hannu Paulapuro, P209, 451 4216, 050 555 4216 @ professori Jouni Paltakari P211, 451 4218, 0400 818 244 @ professori Patrick Gane dosentti Risto Ritala, Tampereen teknillinen yliopisto, (03) 311 511 dosentti Kaarlo Niskanen, Oy Keskuslaboratorio, 43 711 dosentti Markku Karlsson dosentti Jaakko E. Laine laboratorioinsinööri Timo Ylönen, P203, 451 4220 @ yliassistentti Kirsi Keskinen, P267, 451 4232 @ assistentti N.N., P267, 451 4232 @ assistentti Suvi Katajamäki, P267, 451 2837 erikoisopettajat Jukka TkL Timo Hartus, P212b, 451 5597; DI Jukka Sahivirta, P212a, 451 5592; FL Timo Korpi, Eka Chemicals Oy, 020 7515 507; TkT Eero Hiltunen, Oy Keskuslaboratorio, 020 7477 100 suunnittelusihteeri Anne Forsström, P208, 451 4217 @ telefax 451 4259 Sellu- ja ympäristötekniikan laboratorio (Vuorimiehentie 1; PL 6300, 02015 TKK) professori Olli Dahl, P103, 451 2865 @ professori Panu Tikka, P136, 451 4201 @ dosentti Carl-Anders Lindholm dosentti Ilkka Savolainen, 456 5062, ilkka.savolainen(a)vtt.fi dosentti Susanna Korhonen laboratorioinsinööri Ursula Klemetti, P102, 451 4204 @ opettava tutkija Marjo Määttänen, P106, 451 4207 @ assistentti Pertti Korppi, P138 451 4240 @ assistentti Mikko Martikka, P138, 451 4240 @ assistentti Kari Vanhatalo, P138, 451 4240 @
9 erikoisopettajat Jorma Halmepuro, Risto Lahdes, Torolf Laxen, Kari Parviainen, Gary Watkins toimistosihteeri Saija Helasuo P105, 451 4206 @ telefax 451 4248 Puutekniikan laboratorio (Tekniikantie 3; PL 6400, 02015 TKK) professori Matti Kairi, 230, 451 5654, 050 598 7273 @ professori (ma) Pertti Viitaniemi, 231, 451 4261, 0400 879 750 @ dosentti Marketta Sipi, 191 7655 yli-insinööri Erkki Tuompo, 233, 451 4267, 050 550 4267 @ opettava tutkija Jussi Virtanen, 232, 451 4268, 050 353 4286 @ assistentti N.N. erikoisopettajat: laboratorion tutkijat toimistosihteeri Eeva Alho, 229, 451 4262 @ telefax 451 4277 1.4 Virastomestarit Ari Häkkinen, 108 (Puu2) 8176 tai 451 4258 Veli Pulkkinen, 108 (Puu2) 8323 tai 451 4258 @ Henkilö käyttää sähköpostia (etunimi.sukunimi@tkk.fi). 1.5 Kirjastot Puunjalostustekniikan osaston kirjasto (PK) (Tekniikantie 3; PL 6400, 02015 TKK) kirjastoamanuenssi Kati Mäenpää puh. 451 4252, fax 451 4260 sähköposti: puu-kirjasto@tkk.fi Kirjasto on avoinna ma-pe klo 8.00 15.45. Henkilökunnalle ja osaston opiskelijoille lukusali on avoinna ma-to klo 8.00 19.45, pe klo 8.00 17.45 (lukukauden ulkopuolella ma-pe 8.00 15.45). Kirjastossa on paperi- ja painatustekniikkaan, puunjalostuksen kemiaan, sellu- ja ympäristötekniikkaan sekä puutekniikkaan liittyvää kirjallisuutta. Kaikki Teknillisen korkeakoulun (TKK) kirjastoihin rajoittamattomin kampuslisenssein hankittu elektroninen aineisto lehdistä kokoteksti- ja viitetietokantoihin on käytettävissä kirjaston mikrotietoasemilla. NELLI tiedonhakuportaalin kautta (www.nelliportaali.fi) tiedonhakuja voi tehdä yhteen tai useampaan aineistoon kerralla tai siirtyä suoraan yksittäisiin aineistoihin. TKK:n kirjastojen aineistoa voi hakea TEEMU- ja TENTTU- tietokannoista, LINDAtietokannasta voi etsiä tietoa muiden yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen kirjoista ja
10 sarjajulkaisuista. Lisätietoja palveluista, kokoelmista ja tiedonhausta on pääkirjaston kotisivuilla (http://lib.tkk.fi/) sekä puunjalostustekniikan osaston kirjaston kotisivuilla (http://www.tkk.fi/yksikot/puu/kirjasto/kirjasto_index.html). Teknillisen korkeakoulun pääkirjasto Otaniementie 9; PL 7000, 02015 TKK Kirjasto palvelee kaikkia teknistä tietoa tarvitsevia asiakkaita. Kirjasto huolehtii siitä, että erityisesti korkeakoulun tutkijoilla, opettajilla ja opiskelijoilla on käytettävissään ajanmukainen, ajantasainen ja tarpeisiin sopiva tietoaineisto. Aineisto- ja tietopalvelujen lisäksi TKK:n opiskelijoita perehdytetään informatiikkakursseilla kirjaston ja tiedonlähteiden käyttöön. Yhteystiedot: Lainat ja lainojen uudistukset, puh. 451 4111, lainaus@tkk.fi Informaatiopäivystys ja neuvonta, puh. 451 4124, infolib@tkk.fi Laina-ajat ja lainaus: kirjat ja raporttisarjat 4 viikkoa kurssikirjat 2 viikkoa Kurssikirjojen lukusalikappaleita saa yö- ja viikonloppulainaan. Yölainan voi hakea illalla klo 19 21 ja viikonloppulainan lauantaina klo 15 16 (kesällä poikkeavat ajat). Laina on palautettava seuraavana kirjaston aukiolopäivänä viimeistään klo 9, lauantaisin klo 10. Jos kurssikirja palautetaan myöhässä, kirjasta peritään 1 /tunti myöhästymismaksua. Myös muista myöhässä palautetuista tai myöhässä uusituista kirjoista on maksettava myöhästymismaksu voimassaolevan hinnaston mukaan. Lainassa olevia julkaisuja voi varata. Saapumisilmoitus lähetetään ensisijaisesti sähköpostitse. Noutamattomasta tai peruuttamattomasta varauksesta peritään 1. Tarkempia tietoja kirjaston palveluista ja kokoelmista on www-sivuilla osoitteessa: http://lib.tkk.fi/
11 2 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt 1.8.2005 kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomiinsinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: - tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; - valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; - edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; - valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; - kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; - edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; - tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä - työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: - perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; - ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); - kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (20 + 20 + 20 op); - vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä - kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op).
12 Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme laaja-alaista perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää- ja sivuainetta. Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on
13 hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta http://kielikeskus.tkk.fi/yleistietoa/toinen_kotimainen.htm ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta http://kielikeskus.tkk.fi/yleistietoa/pakollinen.htm. Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 6. 2.2 Ylempi perustutkinto 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: - tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; - valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; - valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; - valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; - riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä - valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.
14 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: - tieteen metodiikan opinnoista (10 op); - kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (20 + 20 + 20 op); - vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä - diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja.
15 Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto 2.1.2.) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa 6.
16 2.3 Jatkotutkinto Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa. 2.3.1 Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: - perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; - perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä - saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. 2.3.2 Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Väitöskirja Lisensiaatintutkimus Tutkimusala T 40 op Täydentävän aihealueen opinnot S 20 op Tieteen käytännöt ja periaatteet Y 10 op Kuva 3. Jatkotutkinnon rakennekaavio Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 70 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan moduuli on 40 op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa
17 jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Tutkimusalan lisäksi suoritetaan toinen moduuli, laajuudeltaan 20 op, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös jatko-opintoihin johdattava moduuli, 10 op. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on osastokohtaisia, eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Tutkimusalat löytyvät TKK:n opetusohjelmasta (http://www.tkk.fi/yksikot/opintotoimisto/opetusohjelma). Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Osasto voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. 2.4 Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Tutkinto-ohjelman ammatillisena perustana ovat mekaanisen ja kemiallisen puunjalostusteollisuuden, paperiteollisuuden, graafisen teollisuuden sekä näiden teollisuuksien koneita, laitteita ja järjestelmiä valmistavan teollisuuden teknistieteellistä asiantuntemusta edellyttävät tehtävät. Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia em. teollisuuksien käyttö-, tehdassuunnittelu-, tuotannonsuunnittelu-, ympäristönsuojelu-, tutkimus-, kehitys-, markkinointi-, konsultointi- ja johtotehtävissä. Tutkinto-ohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle teoreettinen ja menetelmällinen valmius tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja teknillistaloudellisten ongelmien ratkaisuun. Tutkinto-ohjelman opinnot sisältävät insinööritieteiden ohella luonnontieteiden, taloustieteen, yhteiskuntatieteen ja ympäristötekniikan opintoja siinä määrin ja laajuisena, että vastavalmistuneet puunjalostusinsinöörit saavuttavat vaaditun ammattipätevyyden ja tuntevat tekniikan kehityksen yhteiskunnalliset syyt ja seuraukset kokonaisvaltaisesti sekä pystyvät vastaamaan teknillisten ratkaisujen sosiaalisista seurauksista. 2.4.1 Opiskelun kulku Opiskelu puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelmassa keskittyy kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta matemaattis-luonnontieteellisen pohjan rakentamiseen sekä samalla oman alan perusteiden opiskeluun. Nämä opinnot ovat esitietoina myöhemmille opinnoille. Opiskelijat hakevat pääainetta ensimmäisen opiskeluvuoden lopulla. Tämän opinto-oppaan liitteenä ovat ohjeelliset lukujärjestykset kahdelle ensimmäiselle opiskeluvuodelle (liite 1). Ne ja mallilukujärjestykset helpottavat kahden ensimmäisen
18 opintovuoden opiskelun suunnittelua. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta on tarkemmin luvuissa 3.3 ja 4.2. Opintojen edetessä riippuu opiskelijan tekemistä valinnoista, missä järjestyksessä kurssit on tarkoituksenmukaista suorittaa (suositus kurssien suorittamisjärjestyksestä ilmestyy lukuvuonna 2006-2007). Puutteelliset esitiedot voivat aiheuttaa tarpeetonta opintojen viivästymistä. Tämän vuoksi on syytä kiinnittää huomiota esitietoina olevien kurssien suorittamiseen. 2.4.2 Pääaineet Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelmassa on kolme (3) pääainetta: Puutuotetekniikka (P3001) Puu-28 prof. Matti Kairi Puu-28 prof. (ma.) Pertti Viitaniemi Puu-19 prof. Tapani Vuorinen Puu-19 prof. Janne Laine Puu-127 prof. Olli Dahl Sellutekniikka (P3002) Puu-23 prof. Panu Tikka Puu-127 prof. Olli Dahl Puu-19 prof. Tapani Vuorinen Puu-19 prof. Janne Laine Paperi- ja painatustekniikka (P3003) Puu-21 prof. Hannu Paulapuro Puu-21 prof. Jouni Paltakari Puu-21 prof. Patrick Gane Puu-19 prof. Tapani Vuorinen Puu-19 prof. Janne Laine Puu-127 prof. Olli Dahl Pääainetta haetaan ensimmäisen opiskeluvuoden keväänä. Samaan aikaan opiskelija hyväksytyttää virallisen henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Pääaineen hausta järjestetään tiedotustilaisuuksia kevätlukukauden aikana. Hakuaika päättyy 30.6.2007. Pääaineen haun yhteydessä opiskelijan on haettava virallisen henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) hyväksymistä. Lisäksi hakuedellytyksiin kuuluu opetutorkeskustelun käynti. Pääaineen opiskelijamäärää päätettäessä otetaan huomioon alan insinööritarve ja opetuskapasiteetti. Jos tiettyyn pääaineeseen on enemmän hakijoita kuin sinne voidaan ottaa, niin hakijoiden välillä suoritetaan karsintaa. Karsintakriteerinä toimivat ns. vertailupisteet, jotka lasketaan seuraavasti: vertailupisteet = opintopistemäärä / läsnäololukukausien määrä Tällöin hakijoita valitaan ko. pääaineeseen tietty lukumäärä vertailupisteiden mukaisessa järjestyksessä. Osastoneuvosto voi määrittää myös muita valintakriteereitä.
19 Vertailupisteitä laskettaessa otetaan huomioon vain Teknillisen korkeakoulun puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman opiskelijana suoritetut opintopisteet/opintoviikot. Näihin opintopisteisiin ei huomioida opintohyvityksiä aiemmista opinnoista eikä muissa korkeakouluissa tai koulutusohjelmissa ennen puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelmaan siirtymistä suoritettuja opintoja. Vertailupisteet lasketaan opintorekisterissä 30.6.2007 olevien suoritusten perusteella. Puunjalostustekniikan opintojen jo alettua opiskelijavaihdon aikana suoritetut opintorekisteriin merkityt, tutkintoon hyväksytyt, opintopisteet/-viikot huomioidaan kokonaisopintopistemäärässä. Läsnäololukukausiin ei huomioida ennen puunjalostustekniikan opintoja ollutta läsnäoloa muissa koulutusohjelmissa tai yliopistoissa. Hakija, joka läsnäolevaksi ilmoittautumisesta huolimatta ei ole voinut suorittaa opintoja, mutta haluaa silti poissaolon tulevan huomioiduksi läsnäololukukausia laskettaessa, tulee osoittaa erityinen syy poissaoloonsa (esim. asevelvollisuus tai äitiysloma). Syy poissaloon on osoitettava ehdottomasti virallisella asiakirjalla. Tarkempia tietoja pääaineen valinnasta antavat opintosihteeri, opintojen suunnittelija sekä opintoneuvojat. Puutuotetekniikan perusmoduuli Puutuotetekniikan jatkomoduuli Puutuotetekniikan syventävä moduuli Puunjalostuksen kemian syventävä moduuli Perusopinnot ja ohjelman yhteiset opinnot Kemiallisen puunjalostuksen perusmoduuli Sellutekniikan jatkomoduuli Sellutekniikan syventävä moduuli Metsäteollisuuden ympäristötekniikan syventävä moduuli DI-työ Paperi- ja painatustekniikan jatkomoduuli Paperinvalmistustekniikan syventävä moduuli Paperinjalostustekniikan syventävä moduuli Kandidaatintyö Painatustekniikan syventävä moduuli Kuva 4. Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman rakenne eri moduulivaihtoehtoineen. Kuvassa 4 on yleiskuva puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman perusrakenteesta. Moduulien sisältö ja muut moduulit, kuten erikoismoduulit, on esitelty kappaleissa 2.4.3 ja 2.4.4.
20 2.4.3 Puunjalostustekniikan kandidaatin tutkinto P901-P Perusopinnot (80 op) Koodi Kurssin nimi op Eri-0.1145 Johdatus opiskeluun 0 Harj-0.1001/2001 Harjoittelu 3 KE-35.9200 Yleinen ja epäorgaaninen kemia; P, MT 5 KE-4.1100 Orgaaninen kemia I 4 KE-90.2100 Prosessiautomaation perusteet 3*** Kie-98.5001/7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 Kie-98.5002/7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Vieraita kieliä 3* Kon-41.2010 Koneenrakennustekniikka B 4 Kul-49.2200 Lujuusoppi IB 5 Mat-1.1410 Matematiikan peruskurssi P 1 10 Mat-1.1420 Matematiikan peruskurssi P2 10 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 5 Puu-127.1000 Ympäristötekniikan perusteet 3 T-106.1001 Tietokone työvälineenä 2** T-106.1061 Tietotekniikan työkurssi 3** Tfy-3.1241 Fysiikka IA 3 Tfy-3.1242 Fysiikka IB 3 Tfy-3.1253 Fysiikka IIA 3 Tfy-3.1254 Fysiikka IIB 3 Tfy-3.1530 Fysiikan laboratoriotyöt 2 TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi 4 * Täytettävä tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta vieraasta kielestä. ** Näiden kahden kurssin vaihtoehtona on T-106.1206 Ohjelmoinnin perusteet Y (5 op). *** Tämän kurssin vaihtoehtona puutuotetekniikan opiskelijoilla on AS-116.1100 Kappaletavaratuotannon automaatio (4 op). P901-O Ohjelman yhteiset opinnot (20 op) Koodi Kurssin nimi Kemiallinen puunjalostus, op Puutuotetekniikka op Ene-xx.xxxxx Yleinen energiatekniikka 3 3 KE-31.1800 Fysikaalinen kemia I 3 3 KE-35.1500 Analyyttinen kemia; Ke, P 3 - KE-35.9210 Analyyttisen kemian 3 - laboratoriotyöt; P Puu-0.1000 Johdatus puunjalostukseen 2 2 Puu-0.1007 Työturvallisuus 0 0 Puu-19.1000 Puun rakenne ja kemia 4 4 Puu-19.1010 Puukemian laboratoriotyöt 2 - Puu-23.1000 Kuidutustekniikka - 2 metsäteollisuudessa Rak-54.1100 Statiikka - 3 TU-91.1002 Markkinointi - 3
21 Perusopinnot ja ohjelman yhteiset opinnot suoritetaan saman opinto-oppaan mukaan. Ohjelman yhteisiin opintoihin tulee tarkennuksia lukuvuoden 2006-2007 aikana (puuttuva koodi). Seuraa osastoneuvoston päätöksiä. P100-1 Puutuotetekniikan perusmoduuli (20 op) Professori Matti Kairi, professori (ma.) Pertti Viitaniemi Koodi Kurssin nimi Op Puu-28.2000 Metsätalouden perusteet 4 Puu-28.2005 Puutuoteteollisuuden prosessien 2 perusteet Puu-28.2011 Puutieteen sovellukset 2 Puu-28.2020 Puun käyttöominaisuudet 4 Puu-28.2030 Puun työstön teoria 4 Puu-28.2040 Puun työstön sovellukset 4 P200-2 Puutuotetekniikan jatkomoduuli (20 op) Professori Matti Kairi, professori (ma.) Pertti Viitaniemi Moduuli sitoo puumateriaalin ja puuntyöstön perusteita puutuoteteollisuuden teollisiin prosesseihin, liittämiseen ja pintakäsittelyyn. Tavoitteena on, että opiskelijat ymmärtävät puun materiaaliominaisuuksien vaikutukset puun teolliseen loppukäyttöön. Koodi Kurssin nimi Op Puu-28.3000 Puun kosteus ja kuivaaminen 4 Puu-28.3010 Puutuoteteollisuuden 4 tuotantoprosessien perusteet Puu-28.3020 Puutuotteiden markkinat 2 Puu-28.3030 Puun liimaus 4 Puu-28.3040 Puun pintakäsittely 2 Puu-28.3050 Puurakenteiden liitokset L 4 P101-1 Kemiallisen puunjalostuksen perusmoduuli (20 op) Koodi Kurssin nimi Op Ene-47.3152 Energiateknisen ympäristönsuojelun 3 peruskurssi KE-42.1700 Kemian laitetekniikka I 5 Puu-19.2000 Makromolekyylit, pinnat ja kolloidit 4 Puu-21.2000 Paperitekniikan perusteet 4 Puu-23.2000 Selluloosatekniikan perusteet 4
P201-2 Sellutekniikan jatkomoduuli (20 op) Professori Panu Tikka 22 Sellutekniikan jatkomoduulin kurssien tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ymmärrystä sellun valmistuksesta lähinnä osaprosesseihin liittyvän kemian laitetekniikan ja energiatekniikan osalta sekä kuituraaka-aineen ja valmistuksessa käytettävien kemikaalien välisten kemiallisten reaktioiden osalta. Näiden asioiden osaaminen luo valmiudet syventävän moduulin kurssien suorittamiselle. Lisäksi suursaantomassatekniikan kurssilla perehdytään massan valmistusprosesseihin, joissa yhdistyy kemiallinen ja mekaaninen kuidutustekniikka. Koodi Kurssin nimi Op Ene-xx.xxxx voimalaitos 3 Puu-19.3000 Sellunvalmistuksen kemia 5 Puu-23.3000 Kemian laitetekniikka sellu- ja 6 paperiprosesseissa Puu-23.3010 Suursaantomassatekniikka 3 Puu-23.3020 Selluloosatekniikan harjoitustyöt 3 P202-2 Paperi- ja painatustekniikan jatkomoduuli (20 op) Professori Hannu Paulapuro, professori Jouni Paltakari, professori Patrick Gane Koodi Kurssin nimi Op Puu-21.3000 Päällystystekniikka 5 Puu-21.3010 Kuitu- ja paperifysiikka 5 Puu-21.3020 Basics of Printing Technology 4 Puu-23.3000 Kemian laitetekniikka sellu- ja 6 paperiprosesseissa Mikäli opiskelija suorittaa moduulin P201-2 Sellutekniikan jatkomoduuli (20 op) ja moduulin P202-2 Paperi- ja painatustekniikan jatkomoduuli (20 op), tulee hänen suorittaa 6 op muita Puu-alkuisia kursseja päällekkäisyyden (Puu-23.3000) korvaamiseksi. Suositeltavia kursseja ovat mm. Puu-21.5190 Puunjalostustalous (2 op), Puu-23.5000 Sellu- ja paperiteollisuuden investointiprojektien suunnittelu ja toteutus (3 op), Puu-28.2000 Metsätalouden perusteet (4 op), Puu-28.5000 Introduction to Wood Properties and Wood products (3 op) ja muut opiskelija henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan kuulumattomat Puu-alkuiset kurssit. Korvaavuudeksi ao. moduuleihin soveltuvat Puu-alkuiset kurssit tai osaston hyväksymässä opiskelijavaihdossa suoritetut vastaavat opinnot. Päällekkäisyyden korvaaminen vahvistetaan opintosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. P901-K Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (10 op) Professori Olli Dahl Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyö laaditaan tutkinto-ohjelman alaan liittyvästä aiheesta.
23 2.4.4 Puunjalostustekniikan diplomi-insinöörin tutkinto P100-1 Puutuotetekniikan perusmoduuli (20 op) Tämä moduuli on kuvattu puunjalostustekniikan kandidaatin tutkinnon kohdalla. P200-2 Puutuotetekniikan jatkomoduuli (20 op) Tämä moduuli on kuvattu puunjalostustekniikan kandidaatin tutkinnon kohdalla. P101-1 Kemiallisen puunjalostuksen perusmoduuli (20 op) Tämä moduuli on kuvattu puunjalostustekniikan kandidaatin tutkinnon kohdalla. P201-2 Sellutekniikan jatkomoduuli (20 op) Tämä moduuli on kuvattu puunjalostustekniikan kandidaatin tutkinnon kohdalla. P202-2 Paperi- ja painatustekniikan jatkomoduuli (20 op) Tämä moduuli on kuvattu puunjalostustekniikan kandidaatin tutkinnon kohdalla. P300-3 Puutuotetekniikan syventävä moduuli (20 op) Professori Matti Kairi, professori (ma.) Pertti Viitaniemi Moduulin tavoitteena on kehittää opiskelijoiden valmiuksia toimia prosessien ja puutuotteiden kehittäjänä. Puutuoteteollisuuden kilpailukykyä tarkastellaan sekä prosessien analysoinnin, puun modifioinnin että liiketoiminnan näkökulmista. Koodi Kurssin nimi op Puu-28.4000 Puun modifiointi L 4 Puu-28.4010 Tuotantoprosessien analysointi 4 Puu-28.4020 Tuotantoinvestointien suunnittelu 4 Puu-28.4030 Puutuoteteollisuuden liiketoimintamallit L 2 Puu-28.4040 Kilpailukykyisten puutuotteiden 4 kehittäminen L Puu-28.4050 Puutuotteiden markkinointi L 2 P301-3 Sellutekniikan syventävä moduuli (20 op) Professori Panu Tikka Sellutekniikan syventävän moduulin kursseilla perehdytään sellun valmistuksessa tapahtuvien ilmiöiden ymmärtämiseen ja selittämiseen. Opetuksessa käytetään apuna simulointiohjelmia, tase- ja mitoituslaskentaa sekä kokeellisia töitä. Tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva sellutehtaan toiminnasta ja eri prosessien toiminnan vaikutuksesta koko tehtaan toimintaan.
24 Koodi Kurssin nimi op Puu-23.4000 Sellunvalmistuksen kuitulinjaprosessit 5 Puu-23.4010 Sellunvalmistuksen kemikaalikierto- ja energiaprosessit 5 Puu-23.4020 Sellun pesun ja kemikaalikierron 3 laskenta Puu-23.4030 Selluloosatekniikan tutkimusprojekti 7 P302-3 Paperi- ja painatustekniikan syventävä moduuli: Paperinvalmistus (20 op) Professori Hannu Paulapuro, professori Jouni Paltakari Moduulin tavoitteena on antaa opiskelijalle syventävät tiedot mekaanisen massan ja paperinvalmistusprosessin toiminnasta sekä prosessien kemiallisesta ympäristöstä ja vaikutussuhteista. Luennoilla käydään läpi prosessien toimintamekanismit, laitteet ja tärkeimmät hallinta-, tila- ja häiriösuureet. Tarkastelu tehdään sekä tuotteiden laadun että prosessien ajettavuuden näkökulmasta. Harjoitustöissä syvennytään yksilöllisesti valittuihin paperinvalmistuksen osa-alueisiin. Moduuli muodostaa teknistieteellisen viitekehyksen prosessien käytännön hallinnalle sekä alueeseen kohdentuville jatko-opinnoille. Koodi Kurssin nimi op Puu-21.4000 Mekaanisen massan valmistus 4 Puu-21.4010 Paperinvalmistustekniikka 5 Puu-21.4020 Paperikemia 4 Puu-21.4030 Paperitekniikan harjoitustyöt 7 P303-3 Paperi- ja painatustekniikan syventävä moduuli: Paperinjalostus (20 op) Professori Hannu Paulapuro, professori Jouni Paltakari Paperinjalostuksen moduulin tavoitteena on perehdyttää opiskelija paperi- ja kartonkikonelinjojen jälkeisiin jalostuksen operaatioihin ja osaprosesseihin, niissä paperiin ja kartonkiin tuotettavaan lisäarvoon sekä edelleen keskeisiin pakkaustekniikan kysymyksiin. Moduuli jakaantuu paperinjalostustekniikan luento- ja harjoituskursseihin sekä pakkaustekniikan kurssiin. Jalostustekniikan kursseissa keskitytään jalostamisen keskeisiin funktioihin, jalostuksen materiaaleihin ja rakenteisiin sekä osaprosesseihin. Teoreettista tietoa sovelletaan harjoitustyövaiheissa. Pakkaustekniikan kurssi jatkaa paperinjalostustekniikan kurssin pohjalta ja keskittyy pakkaamisen funktioihin, logistisiin ja lainsäädännöllisiin kysymyksiin sekä pakkausmateriaaleihin ja -menetelmiin. Koodi Kurssin nimi op Puu-21.4050 Paperinjalostustekniikka 7 Puu-21.4060 Pakkaustekniikka 5 Puu-21.4070 Paperinjalostustekniikan harjoitustyöt 8
P304-3 Paperi- ja painatustekniikan syventävä moduuli: Painatus (20 op) Professori Hannu Paulapuro, professori Patrick Gane 25 Moduulin tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet työskennellä, tutkia ja kehittää painotekniikkaa, paperin tai muiden painoalustojen ja värien vuorovaikutuksia sekä erityisesti paperin ja muiden kuitupohjaisten materiaalien ajettavuutta ja painettavuutta. Opetukseen kuuluvat eri painotekniikat ja menetelmät sivunvalmistuksesta ja painopinnanvalmistuksesta valmiisiin lopputuotteisiin sisältäen koneet ja laitteet, teknologian, materiaalit, kemikaalit, menettelytavat sekä tuotannon ja tuotannon hallinnan. Koodi Kurssin nimi op Puu-21.4100 Printing Machines and Materials 8 Puu-21.4110 Printability and Runnability 5 Puu-21.4120 Painatustekniikan harjoitustyöt 7 P305-3 Puunjalostuksen kemian syventävä moduuli (20 op) Professori Tapani Vuorinen, professori Janne Laine Moduuli on tarkoitettu ensisijaisesti sellutekniikan, paperi- ja painatustekniikan sekä puutuotetekniikan pääaineopiskelijoille. Moduuli sisältää seitsemän kurssia, joista valitaan viisi. Kurssitarjontaan kuuluu sekä harjoitustyöpainotteisia että luentopainotteisia kursseja. Kurssit sisältävät analytiikkaopintoja sekä sellutekniikan-, paperi- ja painatustekniikan- ja puutuotetekniikan kemiaan syventyviä opintoja. Moduuli soveltuu opiskelijoille, jotka haluavat syventyä oman alansa analyysi- ja tutkimusmenetelmiin sekä kemiaan. Kursseilla käsitellään sekä metsäteollisuudessa päivittäin tehtävää analytiikkaa että alan hienostuneimpia tutkimusmenetelmiä. Lisäksi kurssit vahvistavat pääaineen teknistä osaamista samalla kun perehdytään tarkemmin raaka-aineiden, prosessien ja tuotteiden kemiaan. Valitse seuraavista kursseista 20 op Koodi Kurssin nimi op Puu-19.4000 Kemiallinen analytiikka sellu- ja 4 paperiteollisuudessa Puu-19.4010 Puu- ja paperituotteiden kemiallinen 4 karakterisointi Puu-19.4020 Pintakemia ja nanoteknologia 4 puunjalostuksessa Puu-19.3010 Kemia paperinvalmistuksessa 4 Puu-19.4030 Puunjalostuksen pinta- ja 4 kolloidikemian erikoiskurssi Puu-19.4040 Puunjalostuksen kemian kokeellinen 4 harjoitustyö Puu-19.4050 Puunjalostuksen kemian kirjallinen harjoitustyö 4
P306-3 Metsäteollisuuden ympäristötekniikan syventävä moduuli (20 op) Professori Olli Dahl 26 Metsäteollisuuden ympäristötekniikan syventävän moduulin kurssien tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ymmärrystä metsäteollisuuden ympäristökuormituksesta (vedet, jätevedet, ilmapäästöt, kiinteäjätteet ja melu) ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Erityisesti opetuksessa korostuu taseajattelu ja tekniikan merkitys ympäristökuormituksen kokonaisvaltaisessa hallinnassa (ns. BAT järjestelmät). Tämän lisäksi se antaa valmiudet ymmärtää ympäristöjohtamiseen liittyvät perusasiat mukaan lukien elinkaarilaskennan metsäteollisuuden todellisiin erimerkkeihin perustuen. Pakolliset (15 op) Koodi Kurssin nimi op Puu-127.4010 Ympäristöjohtaminen 2 Puu-127.4020 Prosessivesien käsittely 3 Puu-127.4030 Prosessivesien analysointi 2 Puu-127.4040 Metsäteollisuuden ympäristötekniikka, 4 L Puu-127.4050 Ympäristötekniikan erikoistyö, V L 4 Vapaasti valittavat (5 op) Koodi Kurssin nimi op Puu-127.5000 Laajojen ympäristövaikutusten hallinta 3 Puu-127.209 Ilmansuojelu (3 ov) Ene-47.153 Pollutant Formation and Control in Combustion (2 ov) Kem-42.6500 Kemian laitetekniikan ympäristöjakso, 4 L Maa-29.3332 Ympäristönsuojeluoikeus, L 3-6 Maa-29.3342 EU ympäristöoikeus, L 3-6 Yhd-73.172 Jätteiden käsittely ja sijoittaminen (2 ov) Osa vapaasti valittaviin kursseihin kuuluvista opinnoista on vielä opintojaksomuodossa lukuvuonna 2006-2007. Opiskelijan suorittaessa jonkun ao. kursseista tarkastellaan moduulin kokonaislaajuutta opintorekisteriotteen automaattisesti vanhoille opintojaksoille ilmoittamien uusien vuoden 2005 tutkintosäännön opintopisteiden pohjalta. Moduulin kokonaislaajuus 20 opintopistettä on täytyttävä. Moduuli on tarkoitettu puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman opiskelijoille. P400-C Sellutekniikan erikoismoduuli: Sellutehdas (20 op) Professori Panu Tikka Moduuli on tarkoitettu muille kuin paperi- ja painatustekniikan sekä sellutekniikan lukijoille. Sellun valmistusprosessiin perehdytään lähinnä prosessi- ja laitetekniikan kannalta. Kurssit luovat vahvan käsityksen tämän päivän sellun valmistusprosesseista ja niiden hallinnasta.
27 Koodi Kurssin nimi op Puu-23.2000 Selluloosatekniikan perusteet 4 Puu-23.3000 Kemian laitetekniikka sellu- ja 6 paperiprosesseissa Puu-23.4000 Sellunvalmistuksen kuitulinjaprosessit 5 Puu-23.4010 Sellunvalmistuksen kemikaalikierto- ja energiaprosessit 5 Moduuli on tarkoitettu muille kuin paperi- ja painatustekniikan sekä sellutekniikan lukijoille. P401-C Puurakentamisen erikoismoduuli (20 op) Professori Matti Kairi, professori (ma.) Pertti Viitaniemi Koodi Kurssin nimi op A-9.1127 Rakenteiden fysiikka ja mekaniikka 3 A-9.1250 Talonrakennustekniikka 6 Puu-28.5040 Integrated Interior Wooden Surfaces, P 4 Puu-28.5010 Industrial Wood Construction 3 Puu-28.5020 Great Wood Buildings - case project 4 Moduuli on tarkoitettu puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman opiskelijoille. P402-C BOKU-vaihto-opinnot erikoismoduuli (20 op) Professori Matti Kairi, professori (ma.) Pertti Viitaniemi Koodi Kurssin nimi op Wood Utilisation Seminar 3 Composites and Compounds 3 Wood and Fibre Quality 3 Engineered Wood Products 3 Holzindustrielles Labor 3 Fachexkursionen 1,5 (1) Optional course 4 Moduuli on tarkoitettu puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman opiskelijoille. P403-C Puusta rakentaminen erikoismoduuli (20 op) Professori Matti Kairi, professori (ma.) Pertti Viitaniemi Erikoismoduuli tarjoaa mahdollisuuden puutekniikan, arkkitehtuurin ja talonrakennustekniikan opiskelijoiden yhteistyöhön jo opiskelun aikana. Poikkitieteellinen yhteistyö auttaa opiskelijoita näkemään puurakentamisen prosessin kokonaisuutena. Koodi Kurssin nimi op A-112.2501 Wood in Architecture and 4 Construction Puu-28.5040 Integrated Interior Wooden Surfaces, P 4