ammentanut voimaa Muukonsaaren järviluonnosta

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 6.5.2011 www.lappeenranta.fi Von Boehmin taiteilijasuku ammentanut voimaa Muukonsaaren järviluonnosta s. 6 7 Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin Tomi Valkeapää luo pelisääntöjä Kimpisen yhtenäiskouluun s. 10 Myllysaaren Helka toivottaa saunojat tervetulleiksi s.4

2 PÄÄKIRJOITUS 6.5.2011 Laadukkaita matkailupalveluja Lappeenrannan kesästä Uskon, että Lappeenrannan asukkaat osaavat nauttia kaupunkimme korkeatasoisista matkailupalveluista ja ovat tyytyväisiä, että harrastus-, ajanviete- ja ostosmahdollisuudet paranevat jatkuvasti. Matkailijoiden rinnalla oman kaupungin väki matkustaa toivottavasti vähintään kerran kesässä ympäristöystävällisellä katujunallamme, vie vieraansa Hiekkalinnalle ja Linnoituksen näyttelyihin sekä osallistuu tapahtumiin. Voin luvata, että Hiekkalinna tarjoaa joka kesä uutta ja yllättävää niin meille paikkakuntalaisille kuin matkailijoillekin. Yhteisen virkistysalueemme Myllysaaren kehittämistä jatketaan tänäkin kesänä. Kun kehittämishanke alkoi pari vuotta sitten, kaupunkilaiset lähettivät innokkaasti ideoitaan ja mielipiteitään siitä, millaisen alueen he Myllysaaresta haluavat. Myös koululaiset alueen aktiiviset käyttäjät osallistuivat ideointiin ja ovat nyt uskoakseni erittäin tyytyväisiä. Myllysaari onkin kautta kaupunkimme historian ollut kaupunkilaisten mielipaikka pikkulapsesta alkaen. Esimerkiksi Myllysaaresta otetut vanhat valokuvat kertovat, että perheet ovat aina viihtyneet eväskoreineen ja aurinkovarjoineen niemeksi muutetun saaren rannoilla. Nyt alueelle on sopivasti kehitetty uimarantojen rinnalle erilaisia ajanvietealueita. Beach Volley -kentät ovat poi kineet kaupungillemme myös valtakunnallista näkyvyyttä: Beach Volleyn SM-osakilpailu järjestetään Lappeenrannassa heinäkuun puolivälissä. Tänä kesänä Etelä-Karjalan taidemuseo tarjoaa meille sydäntämme lähellä olevan näyttelyn Taiteen Vuoksi Saimaa kuvataiteessa. Etelä-Karjalan museon Kiven henki -kesänäyttely puolestaan tuo esille kiehtovan luonnonmateriaalin myyttisyyden ja voiman. Jos ette vielä ole käyneet Ylämaan jakokivikylässä, poiketkaapa vaikka jalokivimessuilla heinäkuun alussa. Lappeenrannan Joutsenoon valmistuu tämän vuoden syksyllä Pohjoismaiden suurin matkailuinvestointi Holiday Club Saimaa, jonka korkeatasoiset ja ympärivuotiset matkailupalvelut tarjoavat eteläkarjalaisille aivan uudenlaisen lomanviettomahdollisuuden omassa maakunnassa. Rauhan alueen loma-asuntomessut kesällä 2012 tuovat kaupunkiimme entistä enemmän uusia matkailijoita, jotka mitä todennäköisimmin alueeseen tutustuttuaan myös palaavat. Vaikka metsäteollisuus on edelleen mer kittävä työllistäjä alueellamme ja metsäteollisuuden innovaatioiden ympärille syntyy uusia työpaikkoja, meidän tulee rohkeasti kääntää katseemme myös muille elinkeinoaloille. Energia-alan rinnalla matkailu on tulevaisuutemme elinkeino, jonka eteen on tehty ja tehdään johdonmukaisesti määrätietoista työtä. Seppo Miettinen Kaupunginjohtaja Lyhyt matka taittuu pyörällä tai kävellen aiempaa useampi on valmis muuttamaan kulutustottumuksiaan Vuonna 2010 toteutetussa ilmastonmuutoskyselyssä selvisi, että aikaisempaa useampi lappeenrantalainen ja imatralainen on valmis muuttamaan omia kulutustottumuksiaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Todennäköisimmin kulutustottumuksia muutetaan vähentämällä turhan tavaran ostamista, pienentämällä energiankulutusta kotona sekä liikkumalla lyhyitä matkoja pyörällä tai kävellen. Valtaosa vastaajista on myös vähentänyt oman kotinsa energiankulutusta esimerkiksi napsauttamalla turhat valot pois päältä ja sammuttamalla kodin elektroniikan herätevirrat. Kodin lämmitysmuodon valinnassa merkittävimpiä valintaperusteita olivat hinta, kestävyys ja ympäristöystävällisyys. Vastaajista lähes 90 prosenttia katsoi, että valtion tai kuntien pitäisi tukea pientalojen siirtymistä nykyistä ympäristöystävällisempään lämmitysmuotoon. Ohjeita sisäistetty EKIS-ilmastonmuutoshankkeen projektikoordinaattori Virpi Valkeapää ihmettelee, etteivät vastaajat juurikaan tunteneet Lappeenrannan ja Imatran ilmasto-ohjelmia, vaikka niistä on tiedotettu toistuvasti monen eri kanavan kautta. Näyttäisi kuitenkin siltä, että ilmastonmuutosohjelmien tiedotuksen yhteydessä ihmisten mieliin on jäänyt se, kuinka itse voisi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, vaikka varsinaiset ohjelmat ovatkin jääneet vieraiksi. Yleisötapahtumissa, koulutustilaisuuksissa, tiedotteissa ja internetissä olemme korostaneet, miten yksittäinen ihminen voi vaikuttaa. Kysely osoitti, että ohjeita on sisäistetty, Valkeapää arvioi. Vastaajat myös tunnistivat merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöjen tuottajat, jotka ovat teollisuus, liikenne ja energiantuotanto. Sää ja ilmasto eri asioita EKIS-ilmastonmuutoshanke on toteuttanut ilmastonmuutoskyselyn kolme kertaa Lappeenrannassa ja Imatralla: vuosina 2007, 2009 ja 2010. Kysely lähetettiin satunnaisotoksena 900 kuntalaiselle. Vastausprosentti oli kahdessa ensimmäisessä kyselyssä yli 30 prosenttia, mutta viime vuoden kyselyssä innostus tipahti 26 prosenttiin. Virpi Valkeapään mukaan vastausinnon väheneminen kuvastaa sitä, että ihmiset eivät ole enää yhtä huolestuneita ilmastonmuutoksesta kuin siinä vaiheessa, kun siitä alettiin puhua. Kyselyyn vastanneetkaan eivät enää ole yhtä huolissaan ilmastonmuutoksesta kuin vielä vuonna 2007. Tähän vaikuttaa myös se, että säätä ja ilmastoa ei osata erotella toisistaan. Esimerkiksi luminen pakkastalvi saa ihmiset luulemaan, ettei ilmastonmuutosta oikeasti olekaan. Paikalliset sääolosuhteet eivät kuitenkaan ole sama asia kuin ilmasto. Globaalistihan vuosi 2010 oli mittaushistorian lämpimin Suomen pakkastalvesta huolimatta, Valkeapää muistuttaa. Mielipiteet joukkoliikenteestä vaihtelivat Lappeenrannan, Joutsenon ja Imatran välillä. Tyytyväisimpiä joukkoliikenteeseen oltiin Lappeenrannassa. Tosin vuonna 2007 vastaajat olivat tyytyväisempiä joukkoliikenteeseen yleensä kuin vuonna 2010, mutta lippujen hinnat olivat viime kyselyssä aiempaa sopivampia. MP Esimerkiksi luminen pakkastalvi saa ihmiset luulemaan, ettei ilmastonmuutosta oikeasti olekaan. EKIS-ilmastonmuutoshanke toteutetaan ajalla 1.4.2009 31.8.2011 Lappeenrannassa ja Imatralla. Koko projektin kustannusarvio on noin 400 000 euroa, josta 70 prosenttia rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahaston varoilla ja loput 30 prosenttia on kuntien rahoitusta. SP

3 Lappeenrannan kaupungin asiakaspalvelukeskuksen nimeksi Winkki Nimikilpailun voittaja sai valita palkinnokseen joko 50 kerran uintisarjakortin Lappeenrannan uimahalleihin tai kaksi rinnakkaista kausikorttia kaupunginteatteriin tai kaupunginorkesterin konsertteihin. Kaikkien vastaajien kesken arvottiin kaksi paria teatterilippuja kaupunginteatteriin. Liput voittivat: Arja Römpötti-Horn ja Elina Lyijynen. Lappeenrannan kaupungin kaikkien toimialojen yhteisen asiakaspalvelukeskuksen nimeksi on valittu Winkki. Asiakaspalvelukeskukselle etsittiin nimeä kilpailulla, johon tuli kaikkiaan 220 ehdotusta. Voittaja nimen keksi lappeenrantalainen koululainen Ilari Björk. Winkin avajaisia vietetään kaupungintalolla 9. toukokuuta. Avajaispäivänä kaupungintalon aulassa tarjotaan kävijöille kakkukahvit. Winkki palvelee asiakkaita kaupungintalon ensimmäisessä kerroksessa. Winkistä löytyy kaikkien toimialojen lomakkeita ja ohjeita keskitetysti sekä asiakaspäätteet kaupungin palvelujen nettiasiointia varten. Sisäänkäynti on pääoven kautta Kansalaistorilta. Yhteistä asiakaspalvelukeskusta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja, kaupunginsihteeri Juha Willberg kiittää kaikkia nimikilpailuun osallistuneita. Aktiivinen osallistuminen nimi kilpailuun jo osoitti, että kaupunkilaiset ovat tyytyväisiä Winkin perustamiseen. Yhden luukun periaate säästää aikaa, kun hoidettavia asioitaan voi niputtaa samaan käyntikertaan. Vaikka palveluneuvojat eivät heti tietäisikään ratkaisua asiakkaan kysymykseen, ongelmaa ryhdytään joka tapauksessa selvittämään viipymättä. Seuraamme myös, että asiakas saa varmasti vastauksen kysymykseensä, Willberg lupaa. tervetuloa avajaisiin Asiakaspalvelukeskus Winkin avajaiset järjestetään kaupungintalolla maanantaina 9. toukokuuta. Sisäänkäynti pääovesta, Kansalaistorilta. Kakkukahvitarjoilu klo 9 15. Tervetuloa! Winkin kasvot Palveluneuvojat Sari Hölsä, Minna Luotela ja Sari Piironen toivottavat asiakkaat tervetulleiksi Winkkiin. Winkin rinnalla jatkavat Joutsenon ja Ylämaan asiakaspalvelupisteet. Joutsenossa palveluneuvojina ovat Riitta Pöllänen ja Ulla Luukkonen, jonka sijaisena toimii 26.4. 31.8.2011 Anja Hämäläinen. Ylämaan palveluneuvoja on Anne Näppi. Sari hölsä Sari Hölsä siirtyy Winkkiin Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:stä, jossa hän on työskennellyt 17 vuotta. Joutsenon kunta liitoksen jälkeen työpisteet ovat sijainneet sekä Lappeenrannan Valtakadun että Joutseno-talon toimipaikoissa. Joutsenossa työ liittyi pääasiassa asuntojen vuokraukseen ja Lappeenrannassa vuokravalvontaan ja vakuusmaksuasioihin. Sari Hölsän mielestä työpäivän paras hetki on, kun asiakkaan ongelmaan löytyy ratkaisu. Minulla on sopivasti herkkää korvaa kuunnella erilaisia tarinoita, luonteeltaan rauhallinen palveluneuvoja kuvailee. Sari Hölsä muutti Lappeenrantaan viisivuotiaana Pudasjärveltä. Peruskoulun jälkeen hän opiskeli Lappeenrannan kauppaoppilaitoksessa. 20 työvuotta kunnallisella alalla tuli tänä vuonna täyteen, mutta työuraan mahtuu työrupeamia myös yksityisellä sektorilla. Winkkiin odotan paljon asiakkaita ja mitä erilaisimpia kysymyksiä. Vastausten etsiminen ja ongelmanratkaisutaidot ovat vahvuuksiani. Winkissä aika ei käy varmasti pitkäksi. Minna Luotela Sari piironen Minna Luotela tuli Lappeenrannan kaupungin palvelukseen noin vuosi sitten ja siirtyy Winkkiin kaupungin pysäköinninvalvonnasta. Sitä ennen hän työskenteli kaupan alalla noin 12 vuotta ja noin 10 vuotta turvallisuusalan yrityksessä laskentatoimen tehtävissä. Koulutukseltaan Minna Luotela on yritystoimintaan suuntautunut tradenomi. Hän on suorittanut myös vartijakurssin. Kaikenlaiset uudet haasteet vetävät minua puoleensa. Winkissä palvelukulttuurin luominen ja kehittäminen on kiinnostavaa. Lisäksi työskentelen mielelläni tiimissä. Niin asiakaspalvelu kasvotusten kuin verkossakin on minulle mieleistä, Minna Luotela arvioi tulevia haasteita. Hän muutti Lappeenrantaan Porista kaksikymppisenä ylioppilastyttönä. Karjalan murretta en vieläkään osaa, vaikka muuten tunnen oloni täällä Karjalassa kotoisaksi, Minna Luotela naurahtaa. Sari Piironen tuo Wink kiin vankan kiinteistö- ja mittaustoimen asiakaspalveluosaamisensa. 26 vuotta Lappeenrannan kaupungin palveluksessa työs kennelleenä hän tuntee pääpiirteissään koko kaupungin organisaation ja erityisen hyvin teknisen osaston palvelut. Koulutukseltaan Sari Piironen on kartan piirtäjä. Työn ohella hän on suorittanut maanmittausalan perustutkinnon. Valtaosa kiinteistö- ja mittaustoimen asiakaspalvelusta siirtyy kaupungintalon kolmannesta ker roksesta Sari Piirosen matkassa Winkkiin. Perinteisen kasvotusten tehtävän asiakaspalvelun rinnalla sähköinen asiakaspalvelu on jatkuvasti lisääntymässä. Osa asiakkaista hoitaa esimerkiksi tontin varaamisen alusta alkaen netin välityksellä ja erilaisiin kysymyksiin vastataan päivittäin sähköpostitse. Vapaat tontit, niiden esittely ja tonttien varaamiseen sekä ostoon liittyvä asiakaspalvelu sekä karttojen myynti ovat olleet jokapäiväistä työtäni kohta 15 vuotta. Sitä ennen työskentelin kartanpiirtäjänä. Omatoimiseen työskentelyyn tottuneena Sari Piironen pitää työn laajentumista MP kaupungin kaikille toimialoille haasteellisena ja mielenkiintoisena. Tai palsaarelta kotoisin oleva Sari Piironen kokee itsensä peruslappeenrantalaiseksi. Hän pitää vahvuutenaan omatoimisen työskentelyn ja vankan työkokemuksen lisäksi positiivista karjalaista luonnettaan. Tervetuloa Winkkiin niin entiset kuin uudetkin asiak kaat. MP

4 Kaupunkilaisten yhteiselle virkistysalueelle parkouraamaan Myllysaaren hyppytornista kaupunginlahden valaistu maamerkki RS Tänä kesänä lapset ja nuoret voivat kiipeillä Mylly saaren uudella parkour-radalla. Syksyllä on tavoitteena aloittaa virkistysalueen kokonaisvaltaisen valaistuksen rakentaminen. Uudenlaisesta näkövinkkelistä rakentuva valaistus tuo esille pörhäkät, jopa 200-vuotiaat ikihongat, maiseman silhuetit ja vuodenaikojen värit. Maamerkkinä tulee loistamaan uimalan hyppytorni, jota rantojen ja lahden kulkijat sekä myös esimerkiksi pikisaarelaiset voivat ympäri vuoden ihailla. Lappeenrannan kaupungin liikuntatoimenjohtaja Ilkka Oksman myhäilee tyytyväisenä, osoittaa kaupunginlahden suuntaan ja näkee jo sielunsa silmin, kuinka kansa aplodeeraa kelluvalla esiintymislavalla soittavalle suosikkiorkesterilleen. Tulevaisuudessa, kenties jo lähivuosina, kelluva, paikasta toiseen liikuteltava esiintymis- lavakin toteutetaan. Vielä sille ei ole löytynyt rahoitusta budjeteissa. Myllysaaren valaistuksesta tulee ympärivuotinen kaupunginlahden vetovoimatekijä. Esimerkiksi mäntyjä voidaan valaista alhaaltapäin, niin että puusto ja muu luonto näkyvät aina Linnoitukseen asti, Oksman kuvailee. Valaistuksen sähkösuunnittelu on jo meneillään ja rakennustyöt aloitetaan syksyllä. Myllysaaren valvontaa parannetaan valvontakameroiden avulla ja kaupunki panostaa muutenkin alueen kunnossa pitoon. Parkour-rata sijoittuu aivan Beach Volley -kenttien tuntumaan, entisen sorsalammikon paikalle. Tänä kesänä liikuntaesteiset uimarit pääsevät entistä helpommin uimaan, kun esteetön kulkuyhteys rannalta veteen valmistuu. Pyöräilijöille ja skootteristeille tehdään lisää parkkipaikkoja. Tänä kesänä myös koirat saavat oman uimapaikan. Soutu- ja kanoottivaja peruskorjataan tulevana syksynä. Niemen kainaloon toteutetaan lähivuosina matonpesupaikka. Myllysaaren rakentamista on vauhditettu vuosille 2009 2011 ajoitetulla EU-hankkeella. Ihan kaikkea ei ehkä ehditä saada valmiiksi tänä vuonna, joten hanke saattaa jatkua vielä ensi vuoden keväällä. Kokonais rahoitus on 1,143 miljoonaa euroa, josta kaupungin osuutta 743 000 euroa ja EAKR-rahaa 400 000 euroa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on ollut kaupungin tärkeä yhteistyökumppani hankkeen suun nittelussa ja toteutuksen valvonnassa. Juuri näin kaupunkilaiset toivoivat Myllysaaresta on kehittynyt kaikkien kaupunkilaisten yhtei nen virkistys- ja vapaa-ajan viettoalue, jossa ei rahasteta eikä harjoiteta kaupallista toimintaa. Kesäisin aamusta iltamyöhälle täyttyvät uimarannat kertovat yleisestä tyytyväisyydestä alueeseen ja sen kehittämiseen. Juuri näin kaupunkilaiset toivoivat, kun kysyimme mielipiteitä hankkeen alkaessa. Alueesta ei missään nimessä haluttu samantapaista kuin vaikkapa Särkän nie mi, Ilkka Oksman kertoo. Kehittämishankkeen aikana on jo toteutettu 100 autolle mitoitettu parkkialue lahdenpohjukkaan, niemeen johtavat kevyen liikenteen raitit, joilla liikkuminen onnistuu myös pyörätuolilla, viisi Beach Volley -kenttää, lasten leikkipuisto ja Ainonkadun varren uimaranta-alue kiveyksineen. Myös kuntoiluvälineitä on hankittu. Saaresta niemeksi Alun perin Myllysaari on ollut nimensä mukaisesti saari, joka on liitetty Kimpisenniemeen vesialuetta täyttämällä. Ensimmäinen uimala sijaitsikin Kimpisenniemen rannalla. Nykyinen uimalaitos rakennettiin 1940-luvun lopulla maantäyttötöiden jälkeen. Nyt Myllysaaressa on uimalaitoksen lisäksi kolme uimarantaa, jotka soveltuvat hyvin pienimmillekin lapsille. Myllysaaren helka toivottaa saunojat tervetulleiksi MP Myllysaaren saunanhoitaja Helka Piiparinen työntää pitkiä halkoja uuniin. Tulta ei saa päästää sammumaan saunavuorojen aikana, muuten kiuas jäähtyy liiaksi eikä sitä saa kunnolla lämpimäksi enää samana iltana. Kiuas on niin kovalla rasituksella, että sitä pitää paikatakin kerran vuodessa, hän tietää. Viereinen ilmoitustaulu on kuorrutettu asiakkailta saapuneilla postikorteilla. Jotkut tuovat jouluna pikkupakettejakin, Helka naurahtaa iloisesti ja arvelee, että saunanlämmittäjä halutaan pitää hyvällä tuulella. Siirryin saunanhoitajaksi maatalouslomittajan työstä kaksitoista vuotta sitten enkä ihan heti vaihtaisi pestiäni toiseksi. Tykkään olla itsekseni, mutta haluan myös tavata ihmisiä. Tässä työssä molempia on sopivasti. Toisaalta totuin poikkeuksellisiin työaikoihin jo lomitushommissa. Saunanhoitaja on iltatöissä neljänä päivänä viikossa. Siivouspäivänä maanantaina on normaali päivätyöaika ja tilauksesta sauna lämpiää myös viikonloppuisin. Kun muiden työaika loppuu, minä avaan vastaanottokopin luukut. Aika monet saunojat tulevat säännöllisesti samaan aikaan joka viikko. Tietävät sitten tapaavansa tuttujaan, koska saunomisen ja uimisen lomassa vaihdetaan kuulumiset, Helka kertoo. Vastaanottokopin ohitse kulkee iltaa kohti noin 80 saunojaa, pääsääntöisesti varttuneempaa väkeä, mutta myös lapsia äiteineen. Saunanhoitaja tunnistaa useimpien kasvot, ja monet heistä ovat jo tuttavia. Kesän mökkeilykauden alkaessa väki jonkin verran vaihtuu, kun osa lähtee omille rannoilleen ja tilalle tulee satunnaisempia kävijöitä. Helka arvelee, ettei Myllysaaren saunan veroista paikkaa löydy monestakaan kaupungista. Ja mikä parasta, yhteinen saunamme on kävelymatkan päässä keskustasta. Helka piipahtaa silloin tällöin itsekin uimassa työn lomassa, parina ensimmäisenä vuonna myös avannossa. Täällä on ihanaa nauttia kesästä. Jos silmälääkäri ei olisi toppuutellut, varmaan olisin jatkanut talviuintiakin. Myllysaaressa on toinenkin avanto uimalan kohdalla. Lämpimiä pukutiloja pääsee käyttämään, jos teettää itselleen avaimen, Helka vinkkaa tulevan talven varalle. Helka Piiparinen sanoo, että Myllysaaren saunassa on kirjoittamattomat säännöt, jotka uudetkin tulijat omaksuvat nopeasti. Mitä nyt joskus tulee harmitonta suukopua löylynheitosta, pitäähän oma mielipiteensä sanoa suomalaisille tärkeästä asiasta, hän kuittaa hyväntuulisesti. MP Myllysaaren sauna vuorot Miesten sauna ti ja to klo 16 20 Naisten sauna ke ja pe klo 16 20 (Lipunmyynti klo 19 asti.) Kertamaksu Aikuiset... 6 Lapset, opiskelijat eläkeläiset ja työttömät.... 3 10 kerran sarjakortti, aikuiset... 54 10 kerran sarjakortti, lapset, opiskelijat eläkeläiset ja työttömät.. 27 Saatavana on myös 50 kerran sarjakortteja

5 Kiven myyttisyyttä ja voimaa korukivistä siirtolohkareisiin Kiven henki -tapahtuma tuo Etelä-Karjalan museoon näyttelyn, jossa kivi on esillä pienimmästä korukivestä suuriin siirtolohkareisiin ja esihistoriallisista kivilöydöistä korualan opiskelijoiden pienoistaiteeseen saakka. Toukokuun alkupäivinä alkavan tapahtuman ja näyttelyn teemana on kiven myyttisyys ja voima. Osana Kiven henki -näyttelyä on kansainvälinen korutaiteilijoiden kutsunäyttely, jossa on mukana neljän suomalaisen ja lähes kahdenkymmenen muualta Euroopasta, kuten Virosta, Saksasta, Isosta-Britanniasta, Hollannista, Puolasta, Slovakiasta ja Sveitsistä, kotoisin olevan taiteilijan koruja. Kalevala Korun yli 70-vuotista historiaa valotetaan kivikoru- näyttelyllä, jossa nähdään niin klassikoita ja uniikkitöitä kuin pitkään tuotannossa olleita sekä aivan uusia koruja. Esillä on korutaiteen suuria nimiä menneisyydestä nykypäivään. Kiven henki on aistittavissa myös paikallisesti. Lappeenrannan oma jalokivi spektroliitti esiintyy näyttelyssä niin Kalevala Korun kuin kutsuttujen taiteilijoidenkin töissä. Kalevala Koru on käyttänyt koruteoksissaan spektroliittia 1950-luvulta alkaen, kuvailee museon intendentti Satu Eiskonen. Esihistorian magiaa, tämän hetken korutaidetta Esihistorialliselta ajalta peräisin olevat kiviesineet ovat olleet henkisessä, ehkä maagisessakin mielessä tärkeitä, ja niitä on näyttelyssä eteläkarjalaisten arkeologisten löytöjen kuten Taipalsaaren piinallen ja Säkkijärven hirvenpään lisäksi lainoina Turusta, Porista ja Ahvenanmaalta. Uusinta uutta korutaiteessa taas tuo näyttelyyn Lappeenrannan kaupungin, Kalevala Korun ja Teollisuustaiteen liitto Ornamon korukilpailu opiskelijoille, jotka edustavat seitsemää oppilaitosta kuudesta maasta. Näyttelyyn on koottu kuvia ja tarinoita kahdeksalle ihmiselle tärkeästä kivestä. Näitä tarinoita kerätään yleisöltä myös näyttelyn aikana. Esillä olevien kivitarinoiden joukossa on Sormuskivi, jonka luota Nuijamaan miehet lähtivät talvisotaan, mutta myös lapsenlapsen tekemä kivikoru tai Ruokolahden kirkon kiviaita. Näyttelyyn osallistuvat Etelä- Karjalan museon seinätkin ovathan ne hienoa paikallista kiveä, Satu Eiskonen hymyilee. Museon vaihtuvien näyttelyjen sali järjestetään tätä suurtapahtumaa varten aivan uudella tavalla. Ulla Aholan koruteoksia Kuvat: Juho ja Ulla Ahola Kiven henki -tapahtuma 8.5.2011 8.1.2012 on Etelä- Karjalan museon, Saimaan ammattikorkeakoulun ja Kalevala Taipalsaaren Syrjälästä löydetty piinalle tuo terveiset noin 6000 vuoden takaa. Kuva: Museovirasto. Esihistoriallisiin esineisiin kuuluu Saarelta löydetty uhrikivi. Kuva: Etelä Karjalan museo. Korun yhteisprojekti. Näyttelyssä on 30.6. 28.7. torstaisin klo 13 yleisöopastuksia, jotka sisältyvät pääsylipun hintaan. Katso lisätietoja: www.lappeenranta.fi/museot ja www.saimia.fi/spiritofstone Kirsti Doukasin Donna malliston koruissa on käytetty materiaalina muun muassa spektroliittia. Kuva: Teemu Töyrylä. Kirsti Doukasin korut kertovat tarinoita Kalevala Korun pääsuunnittelijana pitkään toimineen Kirsti Doukasin koruteoksia nähdään Etelä-Karjalan museon Kiven henki -näyttelyssä. Teen koruja, jotka kertovat tarinaa, Kirsti Doukas sanoo. Kalevala Korun pääsuunnittelijana toiminut ja pitkään myös Kalevala Korun tytäryhtiön Kaunis Korun suunnittelijana työskennellyt Kirsti Doukas on nykyisin vapaa suunnittelija ja muotoilija. Hänen asuin- ja työpaikkansa on Fiskarsin ruukkikylä. Kirsti Doukas korostaa uteliaisuuden ja uudistumiskyvyn tärkeyttä muotoilijalle. Tarinat luovat mielikuvia ja auttavat uusien oivalluksien syntymisessä ja ma- teriaalien valinnassa. Doukas kertoo käyttävänsä koruissaan paljon kiviä ja muitakin materiaaleja, kuten lasia tai keramiikkaa. Yksi syy on se, että ne mahdollistavat värien käytön neutraalin metallin rinnalla. Korukivissä suomalaisuuden värit Joskus kivet valikoituvat koruihin juuri värisävyjen vuoksi. Kirsti Doukas mainitsee Carmenmalliston punaisen granaatin ja Isän tyttö -oopperan tarinaan liittyvän korumalliston, jossa hän käytti ruskeaa savukvartsia ja vaaleansinistä topaasia. Minusta ne ovat suomalaisuuden värit, hän kiteyttää. Kalevala Korun 70-vuotisjuhlamallistossa Pohjantähti halusin käyttää nimenomaan Lapin granaatteja, koska ne ovat suomalaisia jalokiviä eli tässä tapauksessa kyse on kivien löytöpaikasta. Kirsti Doukas toteaa valitsevansa kiven esimerkiksi korutai jalokiven sen mukaan, mikä parhaiten palvelee kuhunkin koruun liittyvää ideaa. 1990-luvulla hän teki Kaunis Koru -yritykselle paljon mallistoja spektroliitista, akaatista, aurinkokvartsista ja lumikvartsista. Kalevala Korun mallistoihin hän on useimmin käyttänyt viistehiottuja jalokiviä. Usein on kuitenkin otettava huomioon arkisempia asioita. Joskus valinnan ratkaisevat tekniset ominaisuudet, kuten kiven kestävyys tai sitkeys. Korun muotokieli voi vaatia kiveltä erityisominaisuuksia. Saatavuus ja hinta ovat myös aina sellaisia tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon sarjatuotannossa, hän luettelee. Onko korujen suunnittelijalla jotain erityisen läheistä kiveä? Kirsti Doukas nostaa esille Luumäen jaloberyllin, jota hän käytti vuonna 2004 lanseeratussa Runebergin juhlavuoden Lähde-mallistossa. hienostunut Luumäen berylli Luumäen berylli on minusta uskomattoman hieno materiaali ehkä siksi, että karusta Suomen maaperästä voi löytyä jotain niin jaloa ja hienostunutta. Värisävyltään kivi on hennon vihertävä, hyvin herkkä. Jos kiveä verrataan muualta maailmasta löytyviin berylleihin, kiven sävy on melko vaatimaton, mutta ehkä se tavoittaa jotain suomalaisuuden ytimessä olevaa, hän tiivistää. Kiviin muuten käytännöllisesti suhtautuvan Doukasin mielessä kiven voima liittyy luonnossa oleviin kiviin ja kallioihin, joihin hänellä on muutenkin läheinen suhde. Talomme on rakennettu kallion päälle, ja kallio on merkityksellinen osa pihaa. Lapset piirtävät liiduilla kallioon kuvia ja leikkivät kallion kolojen vesikuopissa. Olemme puhdistaneet laajalti kasvustoa kiven päältä, jotta saisimme näkyviin kauniin harmaan värin ja valkoisia juonteita, hän kuvailee ja lisää keräilevänsä pyöreiksi hioutuneita kiviä ja tuovansa niitä pihaan. Lapsillanikin on usein taskut täynnä kaikenlaisia kiviaarteita, jotka täytyy muistaa tyhjentää ennen pyykkikoneeseen laittamista. KL Kuva: Kalevala Koru

6 Vesistö innoittaa ja rauhoittaa etelä-karjalan taidemuseon kesänäyttelyssä RS Etelä-Karjalan taidemuseon amanuenssi Mona Taipale arvioi, että ihmiset tulevat taidemuseoon rauhoittumaan ja etsimään uusia näkökulmia asioihin. Moni pysähtyy mielellään katselemaan maalauksia, joista näkee kauas. Mona Taipale sovittelee näyttelykokonaisuuteen Unto Pusan öljy värimaalausta Saimaan kanava vuodelta 1968. Seinää vasten odottaa Elias Muukan vuonna 1911 maalaama Maisema Lemiltä. Etelä-Karjalan taidemuseon Taiteen Vuoksi Saimaa kuvataiteessa -kesänäyttelyä kootessaan amanuenssi Mona Taipale katseli Lappeenrantaa ja sitä ympäröivää vesistöä niin paikkakuntalaisen kuin turistinkin silmin. Meille lappeenrantalaisille Saimaa on yhteinen, mutta myös hyvin henkilökohtainen asia. Tuskin edes tiedostamme, kuinka vesistö meihin vaikuttaa. Matkailijan näkökulmasta Lappeenranta on ennen kaikkea kaupunki Saimaan rannalla, Mona Taipale pohtii. 15. toukokuuta avautuva näyttely esittelee Vuoksen vesistöalueen taiteilijoita aina 1800-luvulta nykypäivään asti. Vaikka teokset ovat esitystavaltaan ja tulkinnaltaan vaihtelevia ja hyvinkin paljon toistaan poikkeavia, tekijöiden yhteisenä innoittajana on ollut vesistö. Ajan ja veden virtaa Näyttelykokonaisuudessa korostuvat vaihtuvat maisemat. Kesänäyttelyssämme virtaa vesi ja aika. Veden virtaus alkaa Joensuun ja Kuopion seudulta, kulkee läpi Lappeenrannan ja pää tyy Imatralle. Maisemat muuttuvat saman vesistöreitin varrella. Esimerkiksi Puijon maisemista Lappeenrannan järvenselille on lopulta pitkä ja vaihteleva matka. Vaikka maisemat ovatkin näyttelyn hallitsevina aiheina, taiteilijoiden erilaiset näkemykset tekevät kokonaisuudesta rytmikkään. Nykytaiteilijat ovat kuvanneet vettä elementtinä enem män kuin perinteistä maisemaa, Mona Taipale kuvailee. Pääosin Etelä-Karjalan taidemuseon suunnittelema Taiteen Vuoksi -näyttely toteutetaan yhteistyössä Mikkelin ja Kuopion taidemuseoiden kanssa. Näyttelyn ytimen, kolmessa taidemuseossa kiertävän osan, muodostavat Etelä-Karjalan, Mikkelin ja Kuopion taidemuseoista kootut 40 teosta. Lappeenrantaan teoksia on lainattu myös Ateneumista ja yksi- tyisistä kokoelmista. Esillä on muun muassa von Wrightin veljesten maalauksia, Pekka Halosen kevätmaisema ja useita Eero Järnefeltin teoksia. Lappeenrannan kokonaisuudessa esitellään näyttävästi myös kolmen Lappeenrannan, Taipalsaaren ja Imatran vesillä maalanneen taiteilijatoveruksen Tuomas von Boehmin, Helge Dahlmanin ja Tapani Raittilan teoksia alkuperäisidean mukaisesti. Esillä on muun muassa Tuomas von Boehmin maalaus Maisema Lappeenrannasta sekä myös hänen äitinsä Aino von Boehmin maalauksia. Historiallista ulottuvuutta ja henkilökohtaisia tunteita Mona Taipale uskoo, että Taiteen Vuoksi -näyttely kiinnostaa eriikäisiä ihmisiä ennen kaikkea historiallisen ulottuvuutensa ja tasokkaiden teostensa ansiosta, mutta myös ihan henkilökohtaisistakin syistä. Vesistö näkyy taiteessa tavalla tai toisella ajasta riippumatta ja maisemat ovat edelleen suosituimpia maalauksia kotiemme seinillä. Paikkakuntalaisia kiinnostaa näyttelyssä todennäköisimmin ajan mukana muuttuneet tulkinnat ja toisaalta myös vesistön pysyvä rooli elinympäristössämme sekä sen yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset. Varmasti myös esimerkiksi venäläismatkailijat löytävät näyttelymme, laskeehan Vuoksi Laatokkaan. Näyttelyyn liittyy samanniminen julkaisu, jossa teoskuvien ohella kirjailija Hannu Raittila valottaa Saimaata talous-, kulttuuri- ja vesistöhistoriallisesta näkökulmasta sekä omien kokemustensa perusteella ja intendentti Riitta Ojanperä taidehistoriallisesta näkökulmasta. MP Taiteen Vuoksi Saimaa kuvataiteessa, Etelä-Karjalan taidemuseo, Lappeenrannan Linnoitus, 15.5. 18.9.2011 Kuvia Aino von Boehmin maalauksista. Ulkoilmamaalari ja luonnon virtuoosimainen tulkki haki aiheensa Saimaan maisemista. Kuvat Etelä-Karjalan taidemuseo Taiteilijatoverukset Tapani Raittila (vasemmalla) ja Tuomas von Boehm. Kuva 1970-luvulta, Juhani von Boehmin albumi.

Von Boehmin taiteilijasuku ammentanut voimaa Joutsenon Muukonsaaren kauniista järviluonnosta 7 Neljä sukupolvea sitten Suomen suuriruhtinaskunnassa elämä heitti kaksi sisarusta erilleen toisistaan: toisen Helsinkiin, toisen Pietariin. Sisarukset halusivat kuitenkin viettää aikaansa yhdessä ja perustivat kesäkodin asuinkaupunkiensa puolimatkaan, Joutsenoon. Toinen näistä sisaruksista oli Juhani von Boehmin isoisoäiti. Kolmannen polven taidemaalari Juhani von Boehm kodissaan Helsingin Bulevardilla. UPT Vuosikymmenten kuluessa von Boehmien Joutsenon kesäkoti on siirtynyt alkuperäisiltä sijoiltaan Hauskarannasta Työsaareen ja edelleen Muukonsaareen sukupolvelta toiselle. Kolmannen polven taidemaalari Juhani von Boehm viettää nykyään entistä enemmän aikaansa Muukonsaaressa ja syventyy maalauksiinsa isoäidiltä ja isältä perityssä ateljeeaitassa. Hän kuvailee ympäröivää luontoa herkin äänensävyin. Saimaan selät ja siintävät saaret ovat olleet pyhiä maisemia von Boehmin suvulle ja inspiroineet taiteellista mieltä. Ulkoilmamaalari viihtyi Saimaan rannoilla Juhani von Boehmin isoäitiä, taiteilija Aino von Boeh mia (1892 1939) pidettiin 1900-luvun alun Joutsenossa poikkeuksellisena ihmisenä, ehkä jonkin verran outona erakkona, koska hän viihtyi itsekseen Saimaan saaressa lastensa Tuomaan (1916 2000) ja Carmenin kanssa. Nuori nainen kulki siveltimineen rannoilla ja tulkitsi ympäröiviä maisemia kankaalle vahvoin värein. Juhani von Boehm kuvailee isoäitiään ulkoilmamaalariksi, jota Saimaa inspiroi sellaisenaan. Hän ei pyydellyt anteeksi, kun lähti maalausretkilleen. Kokosi vain kankaat ja siveltimet, meni, maalasi ja palasi valmiiden teosten kanssa. Ainon mies työskenteli tuomarina Helsingissä eikä malttanut aina lähteä perheensä seuraksi maaseudulle. Kerrotaan, että todistaakseen kunnollisuutensa, Aino vei kerran miehensä Joutsenoon ja ilmoitti: Katsokaa nyt kaikki, tässä on minun mieheni. Pojanpoika Juhani von Boehm arvelee, että hyvä sosiaalinen asema tuomarin vaimona antoi isoäidille mahdollisuuden olla oma itsensä ja vähän erikoisempikin käytös annettiin anteeksi. Yhteisö tavallaan armahti Ainoa, vaikka hän ei elänytkään muiden tavoin. Taloudellinen asemakin oli turvattu, koska aviopuolisolla oli säännölliset tulot. Isoäiti onnistui myös luovimaan sujuvasti lastenhoidon ja taiteen välillä. Taidemaalarina hän kouluttautui jatkuvasti, Juhani von Boehm kuvailee. Juhanin isän lapsuudessa kesäjoutsenolaiset olivat nykyistä enem män tekemisissä paikkakuntalaisten kanssa. Aino von Boehm, omaa sukua Zitting Tuohon aikaan ihmiset ylipäätään tapasivat nykyistä enemmän toisiaan. Ruokaa ostettiin suoraan maatiloilta ja meille pestattiin apulaisia kylältä. Isä osallistui pikkupoikana kyläläisten rientoihin, oli esimerkiksi mukana partiossa ja Joutsenon Kullervon urheiluharrastuksissa. Edellinen taiteilijasukupolvi loi seuraavalle mahdollisuuksia Taidekilpailusta voittamillaan rahoilla Aino osti salaa mieheltään aitan, jonka pystytti kesäkodin pihalle. Myöhemmin aitasta tehtiin ateljee, joka siirtyi Juhani von Boehmin taiteilijaisä Tuomaalle ja edelleen Juhani von Boehmille. Suvussani edellinen taiteilijasukupolvi on luonut seuraavalle mahdollisuuksia. En tiedä, kuinka Liperissä syntynyt Aino tuli tarttuneeksi siveltimeen, mutta veikkaan, että isäni Tuomas maalasi jo koulupoikana äitinsä kanssa Työsaaressa. Isä käytti alkutuotannossaan rohkeita värejä niin kuin äitinsäkin, mutta riisui niitä vähitellen ja päätyi myöhemmin, 1950-luvulla, niukkaan väriasteikkoon. Joutsenossa syntynyt Tuomas von Boehm oli nuorena ylioppilaana kahden vaiheilla: opiskellako tuomariksi vai taiteilijaksi. Lopulta taiteen palo voitti. Siteet Etelä-Karjalaan vahvistuivat, kun hän meni naimisiin taidemesenaatti Jalo Sihtolan Kirsti-tyttären kanssa. Aino von Boehm menehtyi Helsingin pommituksissa vuonna 1939, neljä vuotta ennen pojanpoika Juhanin syntymää. Synnyin jatkosodan aikana Ensossa puna-armeijan tykkitulen jyskeessä, Juhani von Boehm kertoo. Innostuin jo oppikoulussa matematiikasta sekä fysiikasta. Vasta armeijan jälkeen kiinnostuin todella intohimoisesti taiteesta, johon olin suhtautunut aiemmin täysin neutraalisti. Halusin sisällyttää taiteen elämääni yliopistourani rinnalle. 27-vuotiaana päätin koettaa, mihin taiteilijana pystyn ja aloitin varsinaiset taideopintoni. Juhani von Boehm syntynyt 1943 Ensossa Vanhemmat: taiteilija Tuomas von Boehm ja Kirsti von Boehm (omaa sukua Sihtola) Taidemaalari, taideopinnot vuodesta 1970 alkaen muun muassa isänsä Tuomas von Boehmin ja isän taiteilijatoveri Tapani Raittilan opastuksella Näyttelyitä säännöllisesti vuodesta 1991 alkaen (www.jvboehm.fi) jäänyt eläkkeelle Teknillisen korkeakoulun fysiikan professorin virasta vuonna 2008 Perhe: vaimo, musiikinopettaja Marja von Boehm (omaa sukua Kuoppala) ja kolme aikuista lasta Etelä-Karjalan taidemuseon kesän 2011 näyttely sai alkusysäyksen Juhani von Boehmin ystävän, taiteen keräilijä Torsten Michelsenin ideasta koota näyttely kolmen sodan jälkeen Joutsenossa ja Kyläniemessä maalanneen taiteilijatoveruksen tuotannosta. Kuules tuomas, tuollainen upea auringonlasku sinun pitäisi maalata. Juhani von Boehmin isää Tuo mas von Boehmia pidetään suomalaisen sodanjälkeisen mo dernismin keskeisenä edustajana. Asetelmista tuli hänen suosikkiaiheitaan, mutta myös Saimaan maisemia ikuis tui muutamaan tauluun. Niistä merkittävimpiin kuuluu Maisema Lappeenrannasta (kansikuva). Isä ei ollut malleistaan riippuvainen, koska ne kulkivat hänen päässään, maalasipa hän sitten Helsingin Köydenpunojankadun ateljeessa, Espanjassa tai Muukonsaaren aitassa. Hyvin monet Espanja-aiheiset teokset syntyivät nimenomaan Muukonsaaressa, Juhani von Boehm kertoo. Kerran kun ihailin isän kanssa lumoavaa auringonlaskua Kutveleen kanavan viereiseltä harjanteelta, isän serkku lähestyi meitä takaapäin ja huudahti: Kuules Tuomas, tuollainen upea auringonlasku sinun pitäisi maalata. Isä kääntyi serkun puoleen ja ihmetteli, miksi se pitäisi maalata, kun saatoimme ihailla sitä sellaisenaan muutenkin. Tuomas von Boehm retkeili mielellään Taipalsaaren Kyläniemessä kesiään viettäneiden taiteilijaystäviensä Helge Dahlmanin ja Tapani Raittilan kanssa. Hän kuitenkin ammensi yhtei- siltä retkiltä ja vierailuilta enemmän inspiroivaa vuorovaikutusta kuin maalaustensa aiheita. Voimaa Saimaan maisemista Vaikka Juhani von Boehm ei seuraakaan isoäitinsä Ainon jalanjäljissä Saimaan maisemia ikuistamaan, hän saa Muukonsaaren kauniista luonnosta voimaa taiteensa tekemiseen. Isänsä tavoin hän viihtyy ateljeeaitassa, jossa syntyy pelkistettyjä, värikokonaisuudeltaan hallittuja asetelmia. Myös maisemissa esiintyy asetelmallisia elementtejä kuten isä Tuomaankin maisemamaalauksissa. Isoäiti, ulkoilmamaalari ja luonnon virtuoosimainen tulkki, haki aiheensa Saimaan maisemista. Omaa mieltäni Saimaa hivelee sellaisenaan, mutta vain harvoin valitsen sen maalausteni aiheeksi. Isoäidille, isälle ja minulle on yhteistä, että olemme kaikki ammentaneet voimaa Muukonsaaren järviluonnosta taiteemme tekemiseen, Juhani von Boehm tiivistää. MP

8 Discovalojen välkkeessä työuransa aloittanut Ari Vasara on purjehtinut 40 vuotta Lappeenrannan nuorisotoimen aallonharjalla. Hän ei odota tyyntä viimeisiltäkään kolmelta työvuodeltaan. Karaistunut purjehtija tietää, että muutos on välttämätöntä. Monta leirisukupolvea uransa aikana tavannut konkari tietää, että lapset ja nuoret nukkuvat mielellään teltassa. Kerran eräs äiti soitti ja muisteli, kuinka mukavaa hänestä itsestään oli lapsena telttailla, mutta ei silti olisi millään päästänyt omaa lastaan telttaan nukkumaan, Vasara ihmettelee. MP Ari Vasara purjehtinut 40 vuotta nuorisotoimen aallonharjalla Joku entinen nuori pysäyttää entisen discoisännän Ari Vasaran Pormestarinkadulla. Vasara ei muista kaveria, mutta innostuu, kun juttu kääntyy 1970-luvulle. Silloin musiikki oli paljon enemmän kuin ikinä. Suut virneessä päivitellään, kuinka porukka jatkoi jammaamista, vaikka kuumuus sulatti maalia Discon seiniltä ja hikihöyryt tiivistyivät sumuksi Valtakadulle. Suomen ensimmäinen kunnallinen nuorisodisco, aikansa ykkösmesta, toimi viisi vuotta elokuvateatteri Kino- Aulan tiloissa, kunnes ylöspäin kipuavat kustannukset pyyhkäisivät sen katukuvasta. Discoisännyyden jälkeen Ari Vasarasta tuli Lappeenrannan kaupungin nuoriso tilojen valvoja. Leirielämästä menisi viehätys, jos majoitus olisi kuin hotellissa Vuosikymmenten aikana yksittäisenkin työntekijän tähtihetkiä ovat olleet nuorisotoimen kasvuvaiheet. Nuorisotilojen määrä ja kiinteistöjen kunnostusmäärärahat ovat seuranneet talouden nousuja ja laskuja. 1980-luvun ensimmäinen puolisko oli nousu huippua, mutta vuosi kymmenen lopulla suunta kääntyi ja seuraavan vuosikymmenen lama pyyhkäisi vuokratilat pois käytöstä, Ari Vasara kuvailee. Hän sanoo suoraan, että kiinteistöjen kunnostusmäärärahoja on tuskin koskaan tarpeeksi, mutta muistuttaa samalla, että leirielämästä menisi viehätys, jos majoitus olisi kuin hotellissa. Nuorisotiloja käytetään sykleittäin Myös nuorisotilojen käytössä on nousu- ja laskukautensa. Ikäluokkien elämässä niiden käyttöaika on vain pari kolme vuotta ja sitten virta vie jo muualle. Kun yksi ikäluokka lähtee, voi mennä jonkin aikaa ennen kuin seuraava valtaa paikan. Uusille asuinalueille perustetuissa nuorisotiloissa on yleensä aluksi levotonta, koska perheet tulevat eri puolilta ja nuoret eivät entuudestaan tunne toisiaan. Menee oma aikansa ennen kuin yhteiselo alkaa sujua. Kesäkauden alkajaisiksi nuoret laittavat leirikeskusten paikat kuntoon työleireillään. Leirit ovat poikkeuksetta sujuneet hyvin. Pahin juttu, minkä muistan, sattui omien poikavuosieni aikana, kun yhdeltä kaveriltamme meinasi puhjeta umpisuoli. Kaverista tuli aikuisena lääkäri, joten sekin säikähdys kääntyi lopulta onneksi, Ari Vasara naurahtaa. Kotikaupungin ja kesän lapsi 20-kesäisestä alkaen purjehdusta harrastanut Vasara nuorten kesätyöleirit ja kaupunkityöpaja Lappeenrannan nuorten kesätyöleirit järjestetään 6. 10.6.2011 Asinsaaressa, Päiviössä ja Muukonsaaressa. Leireillä kunnostetaan leirikeskuksia ja niiden ympäristöä. Tehtävinä on mm. halkojen hakkaamista, haravointia ja pieniä kunnostustehtäviä. Nuorisotoimi järjestää majoituksen, kuljetukset ja ruokailun. Nuorten kaupunkityöpaja järjestetään 13. 17.6.2011 kaupungin nuorisotiloilla. Kaupunkityöpajoilla tehdään pienimuotoisia kunnostus- ja ym. töitä nuorisotiloilla. hakuohjeet 13 16-vuotiaille (tänä vuonna 14-vuotta täyttävät) työskentelyaika 5 tuntia / päivä palkka: työleirillä 4 /tunti (+ruokailut ja majoitus) ja kaupunkityöpajoilla 5,72 /tunti (ei ruokailua eikä majoituksia) hakuaika 26.4. 20.5.2011 hakemuksia netistä osoitteista Muut leirit 20. 23.6. Lastenleiri 10 13 -vuotiaille (4 6-luokkalaisille) Asinsaaressa Hinta 80. Leirille on kuljetukset Monarilta leiripaikalle ja takaisin. Hintaan sisältyy täydellinen ylöspito. Ohjelmassa on luontoon ja seikkailuun liittyvää tekemistä ja toimintaa, disco, uintia, saunomista jne. Ilmoittautuminen netissä 3.5.2011 alkaen: http://verkko. lappeenranta.fi/ilmoittaudu 27.6. 1.7. Nuorten Asinsaari 14 17-vuotiaille tarkoitettu päihteetön valvottu leirintäalue, jossa voit viettää vapaa-aikaasi www.lappeenranta.fi/lomakepankki/ nuoriso ja http://verkko.lappeenranta.fi/ilmoittaudu tai Nuorten Tiedotuspiste Verkosta, Koulukatu 5 7, Kauppakeskus Opri. Lomake palautetaan Verkkoon. Verkko avoinna ma to klo 13 16, pe klo 10 14. Leirivalinnat ja kaupunkityöpajavalinnat suoritetaan arpomalla. Valituille ilmoitetaan kirjeitse. Henkilö voi tulla valituksi vain yhteen kohteeseen. Samalla hakemuksella voi hakea useisiin kohteisiin. Lisätietoja: Nuorten Tiedotuspiste Verkko puh. 0400 654 733 yhdessä kavereiden kanssa ja halutessasi osallistua ohjattuun toimintaan. Ilmoittautua voi koko viikoksi tai muutamaksi päiväksi. Majoitus teltoissa tai mökeissä. Hinta 15 vrk/hlö telttamajoituksessa, 20 /vrk/hlö mökkimajoituksessa. Hinta sisältää aamu- ja iltapalan, lounaan, päivällisen, ohjatun toiminnan sekä vakuutuksen. Ilmoittautumislomakkeet ja -ohjeet löytyvät netistä osoitteista www.lappeenranta.fi/ lomakepankki/ nuoriso ja http:// verkko.lappeenranta.fi/ilmoittaudu. Lisätietoja nuoriso ohjaaja Lasse Piira, puh. 0400 778 524. pin- tai viivakoodilla uimahalliin Kesätauon jälkeen Lappeenrannan ja Lauritsalan uimahalleissa pukutiloihin siirrytään pyörähtävän portin kautta. Lipun tarkastaa viivakoodinlukija tai asiakas näpyttelee portilla pinkoodin. Uusi järjestelmä vähentää ruuhkaa kassoilla. Lappeenrannan hallissa uusi järjestelmä otetaan käyttöön 11. heinäkuuta ja Lauritsalan hallissa 29. elokuuta. Jos sarjakortti on ostettu aiemmin, uimari voi siirtyä uimahallin puolelle suoraan pyörähtävän portin kautta vilauttamalla lippuaan viivakoodinlukijalle tai näpyttelemällä pinkoodinsa. Kassalla uimarit asioivat vain sarja- tai kertalippuja ostaessaan. Asiakas voi itse valita, käyttääkö lipustaan pinkoodia vai viivakoodia. Jos valitsee pinkoodin, sarjalippua ei tarvitse ottaa mukaansa uimahalliin. Portilla oleva näyttö kertoo, kuinka monta uintikertaa on vielä jäljellä. Lappeenrannan uimahallissa

suuntaa veneen kokan kohti Saimaan saaristoa heti, kun jäät lähtevät. Olen toiminut parikymmentä vuotta Lappeenrannan Pursiseuran hallituksessa ja yli 15 vuotta Pursiseuran saaritukikohtien isäntänä. Purjehdin noin tuhatkunta mailia kesässä ja kyllä kait olen käynyt Saimaalla joka paikassa, mihin vain pääsee. Tämän vuoden luvuilla lasket tuna nuorisotilojen valvoja Ari Vasaran hyppysissä on 13 pääsääntöisesti kaupungin omistamaa eri tilaa ja 5 650 neliötä, joissa pyörii liki 80 000 käyttäjää vuodessa. Seitsemän varsinaisen nuorisotilan, Asinsaaren ja Päiviön leirikeskusten sekä Muukonsaaren virkistysalueen käytöstä 2/3 on kaupungin omaa toimintaa, loput ajat jaetaan järjestöille ja muille käyttäjille. Kesäkaudella kaupungin palkkaamat leirikeskusten emännät ja -isännät palvelevat niin kaupungin omia kuin muitakin leiriläisiä. Rekisteröidyt lappeenrantalaiset nuorisojärjestöt ja liikuntaseurojen junioritoiminta voivat käyttää nuorisotiloja maksutta. Myös eläkeläisjärjestöt voivat varata niitä rientoihinsa arkisin klo 16 asti ilmaiseksi. Kuluvan vuoden alusta alkaen nuorisojärjestöiltä on peritty 35 euron päivämaksu aiemmin ilmaisesta leirikeskusten käytöstä. Ari Vasara korostaa, että kaupungin ylläpitämät tilat ja leiripaikat ovat merkittävä nuorisotyön tukimuoto. Ari Vasara summaa työn sekä harrastukset yhteen ja toteaa tyytyväisenä, että myös hänen naisystävänsä Ulla on innostunut purjehtimisesta. Minun ei ole tarvinnut ikänäni vilkuilla synnyinkaupunkiani Lappeenrantaa kauemmas. Olen sydänjuuriani myöten kotikaupunkini ja kesän lapsi. nuorisotilat ja leiripaikat merkittävä tukimuoto nuorisojärjestöille Pienellä päivämaksulla ei juurikaan peitetä leirikeskusten ylläpidosta koituvia kustannuksia, mutta maksu lisää kuitenkin tilojen käytön suunnitelmallisuutta ja jämäkkyyttä sekä paikkaa jonkin pikkukolon nuorisotoimen budjetista. Kaikki kansalaisjärjestöt ja myös yksityiset yritykset voivat varata käyttöönsä sekä nuorisotiloja että leirikeskuksia, mutta nuorisojärjestöt ja esimerkiksi liikuntaseurojen junioriosastot menevät muiden edelle. Kun tutkitaan ja sovitellaan, yleensä kaikille tarvitsijoille löytyy sopiva aika ja paikka, vaikka ei ihan ensisijaisesti haluamaansa saisikaan, varausjärjestelmää pyörittävä Vasara vinkkaa. Aikuisryhmille ja yksityisille yrityksille on oma hinnastonsa. Varaukset sujuvat joko netin välityksellä tai puhelimitse. Hakuaikojen päättymisen jälkeenkin tiloja voi tiedustella sähköpostitse. MP Onnen askeleet näkyvät rientolan lattialankuissa Joutsenon kuntaliitoksen jälkeen Lappeenrannan itäisimmäksi nuorisotilaksi tuli Joutsenon keskustassa sijaitseva Rientola, jonka osittainen peruskorjaus valmistui helmikuussa 2011. Nuorisotilojen valvoja Ari Vasara arvioi, että Rientolalla on ollut valtava merkitys joutsenolaisille, yhteisöllisesti ja monelle ihan henkilökohtaisestikin. Korot ovat naputtaneet salin lattiaan miljoonia onnen askeleita. Vaikka talo palveleekin pääsääntöisesti nuorisotiloina, oma sopukkansa löytyy edelleen myös partiolaisille. Tilaa on riittävästi isoillekin tapahtumille ja juhlille. Kuntaliitos toi Vasaran työlistalle myös Joutsenon Muukonsaaren virkistysalueen. Luonnonsuojelualueen kyljessä sijaitseva leiripaikka on niin upea, että alkeellisista olosuhteista huolimatta monet vanhan Lappeenrannankin nuoret hakevat sinne työleirille. Toivoisin, että Muukonsaarta päästäisiin kehittämään jo lähivuosina, jotta voisimme tarjota aluetta nykyistä enemmän myös järjestöjen käyttöön. Sisäovista löytynyt tumma sininen ohjasi Rientolan värisuunnittelua Osittaisessa peruskorjauksessa Joutsenon Rientolan vaurioitunut LVIS-tekniikka ja kostuneet rakenteet kunnostettiin. Remontti eteni kellarista ensimmäisen ja toisen kerroksen eteis-, wc- ja siivoustiloihin. Myös keittiö ja toisen kerroksen toinen kerhohuone korjattiin. Molemmissa kerroksissa lattiarakenteet purettiin ja rakennettiin uudelleen. Peruskorjauksen pääsuunnittelija, arkkitehti Arja Björk kertoi, että sisäovissa käytetty tumma sininen väri löytyi vanhoista väliovista. Valitsimme sen värisuunnittelua ohjaavaksi väriksi lautalattian luonnonpuun rinnalle. Seinissä, laatoituksissa ja kiintokalusteissa käytimme sinisen tehostevärinä samaa tummuusastetta oleva punaista. Muut värit on valittu tasapainottamaan ja raikastamaan näitä kahta voimakasta väriä. Joutseno-talon vieressä sijaitseva Rientola on valmistunut vuonna 1923. Talo on aikoinaan toiminut muun muassa suojeluskuntataloja, mutta sitä on käyttänyt myös Joutsenon Kullervo. Talossa on järjestetty juhlia ja tansseja sekä esitetty elokuvia. Joutsenon kunta osti talon vuonna 1972 ja se siirtyi kuntaliitoksen yhteydessä Lappeenrannan kaupungin omistukseen. 250 000 euroa maksanut osittainen peruskorjaus sisältyi Joutsenon Energian arvoon. MP 9 avainta ei enää palauteta kassalle vaan se jätetään lähtiessä pukukaapin oveen. Näin asiakas voi valita mieleisensä kaapin paikan. Avainta ei voi viedä mennessään, koska se hälyttää portilla. Lauritsalan uimahallissa avain noudetaan vanhaan tapaan kassalta ja palautetaan lähtiessä kassalle. Jos sarjakortti tai lippu on ostettu muutosajankohtaa aiemmin, ostohetken edut säilyvät, mutta asiakkaan on mentävä halliin kassan kautta saadakseen kulkuoikeuden portille. Uimaseuroille ja muille ryhmille annetaan omat tunnistautumiskoodinsa, jolla uimarit pääsevät halliin varatun vuoron aikana. Järjestelmän uusimisen jälkeenkin Lappeenrannan uimahallin liput käyvät myös Lauritsalan uimahallissa ja päinvastoin. Uuden järjestelmän ansiosta maksu on entistä helpompi jakaa esimerkiksi käteiseen, luottoon tai liikuntasetelimaksuun. Myös maksujen laskuttaminen ja jakaminen asiakkaan maksamaan osuuteen ja työnantajan maksamaan osuuteen helpottuu. Liikunta- ja nuorisotiloja varataan nyt myös sähköisesti Lappeenrannan liikunta- ja nuorisotiloja voi varata nyt myös sähköisen järjestelmän välityksellä sähköposti- tai puhelinvarauksen lisäksi. Asiakkaat voivat rekisteröityä järjestelmään ja tehdä itsenäisesti varausehdotuksiaan, jotka sitten käsitellään nuoriso- ja liikuntatoimistoissa. Tieto varauksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tulee varaajalle sähköisesti. Järjestelmään voi rekisteröityä ja kaikki voivat selata vapaita ja varattuja aikoja kaupungin kotisivuilta kohdasta: liikunta ja ulkoilu>liikuntapaikkojen varaus. Uimahallien kesätauot Lappeenrannan uimahalli suljettuna 16.5. 10.7. Lauritsalan uimahalli suljettuna 4.7. 28.8. nuijamaan historia valottaa tapahtuma historian ohella seudun identiteettiä ja rajapitäjän verkostoja Dosentti Marko Tikan kirjoittama, huhtikuussa 2011 julkaistu Nuijamaan historia valottaa pitäjän tapahtumien lisäksi nuijamaalaista identiteettiä ja paikallisia verkostoja. Teos lienee ensimmäinen rajaseudun paikallishistoria, jossa kuvataan myös kunnan niin sanotulle luovutetulle alueelle jääneen osan sodanjälkeistä kehitystä. Mielenkiintoisia ovat esimerkiksi tarinat luvallisista ja luvattomista kotiseutumatkoista menetetylle kotiseudulle. Nuijamaan kunta toimi itsenäisenä vuodet 1909 1989, minkä jälkeen se liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin. Kirjassa kerrotaan myös kunnallista historiaa edeltävistä vuosisadoista aina esihistoriasta alkaen. Nuijamaan historiateos on nimeltään Kanavan kansaa, rajan väkeä. Teosta myydään Suomalaisessa kirjakaupassa (Kauppakatu 32) sekä Karjala-myymälässä (Kauppakatu 41) Lappeenrannassa. Kirja on lainattavissa Lappeenrannan kirjastoista. Ida Eskola (aikaisemmin Eskolin) toimi yli 40 vuotta Räihän kansakoulun opettajana. Hän oli Nuijamaalla kulttuurivaikuttaja ja kunnallinen vaikuttaja. Kuva: Pekka Esselströmin kokoelma. nuijamaan kirjasto uusissa tiloissa Nuijamaan kirjasto on siirtynyt toukokuun alussa vuokralle seurakuntatalon tiloihin. Palvelut ovat ennallaan: koululaisia odotetaan kirjastoon tiistain aamutunteina, satutunnit jatkuvat taas ensi syksynä ja asiakkailla on käytettävissään tietokone. Asiakkailta toivotaan palautetta uusista tiloista. Tervetuloa tutustumaan! Tassiantie 7, 54230 Nuijamaa puh. (05) 616 4603 nuijamaan kirjasto on avoinna: 26.5. saakka tiistaisin klo 10 17 ja torstaisin klo 12 19 ajalla 31.5. 25.8. tiistaisin ja torstaisin klo 11 18, suljettuna 19.7. 4.8 juhannusviikon torstaina kirjasto on avoinna klo 10 15

10 Kimpisen yhtenäiskoulusta oppimispolku eskarista ysille tomi Valkeapää luo pelisääntöjä ja yhteishenkeä uuteen kouluun Kimpisen yhtenäiskoulun muutosvaiheen rehtori Tomi Valkeapää pitää uuden koulunsa etuna ennen kaikkea eskarista ysille ulottuvaa tuttua oppimispolkua, eri kouluasteiden välistä jokapäiväistä vuorovaikutusta ja loistavaa sijaintia. Petolliset nivelvaiheet vähenevät ja oppilaat pienimmistä suurimpaan hyötyvät opettajien ammattitaidosta ja erityisosaamisesta. Lisäksi jatko-opiskelupaikat lukio ja ammattiopisto sijaitsevat samalla alueella ja myös kaupungin parhaat liikuntapaikat sekä kulttuuripalvelut ovat kävelymatkan päässä. Syyslukukauden 2011 alkaessa Armilan koulun rehtorin Tomi Valkeapään pesti laajenee. Hänestä tulee Kimpisen yhtenäiskoulun muutosvaiheen rehtori kahdeksi seuraavaksi vuodeksi. Apulaisrehtorina aloittaa oman toiveensa mukaisesti nykyisen Kimpisen koulun rehtori Leena Kohvakka-Turja. Myöhemmin nimetään vie lä toinen, opetustyön ohella työskentelevä apulaisrehtori. Kimpisen koulukokonaisuuden suun nit telua tähän asti koordinoinut Alakylän koulun rehtori Kai Könönen jatkaa oman koulunsa rehtorina, mutta pysyy mukana yhtenäiskoulua suunnittelevassa ringissä. Hienosäätöä ja yhteistyötä Vaikka valtaosa Kimpisen yhtenäiskoulua ja sen lähiympäristöä koskevista ratkaisuista on jo tehty, tarvitaan vielä paljon hienosäätöä, yksityiskohtaista suunnittelua ja yhteistyö- tä ennen kuin avajaisia juhlitaan syksyllä 2013. Tuolloin (syksyllä 2013) Armilan koulun toiminta on päättynyt, Alakylän uusi koulu 1. 4.-luokkalaisille on valmistunut (mikäli hanke etenee suunnitellusti) ja Kimpisen yhtenäiskoulu koostuu kahdesta erillisestä rakennuksesta: nykyisestä Peltolan koulusta ja Pohjolasta. Peltolassa käyvät koulua 1. 4.-luokkalaiset ja koulun yhtey teen siirtyy myös esikoulu. Suunnitelmien mukaan Pohjola on tuolloin muutettu ammattikorkeakoulun liiketalouden ja tekniikan yksiköstä 5. 9. -luokkalaisten omaksi kouluksi. Myös noin kilometrin päässä sijaitsevan Alakylän koulun oppilaat vaihtavat viidennestä luokasta alkaen Pohjolaan. Kuitenkin kaikki musiikkiluokkalaiset käyvät Kimpisen yhtenäiskoulua kolmannelta luokalta alkaen. RS Osa tiloista yhteiskäytössä ja opettajien ammattitaito jaossa Nykyinen Kimpisen koulu- ja lukiorakennus peruskorjataan kokonaan lukioksi. Peltolan ja Pohjolan oppilaille sekä Kimpisen lukiolaisille rakennetaan yhteinen ruokalasiipi Pohjolan sisäpihalle. Vaikka kaikki kolme koulua ovat erillisiä yksiköitä, useita muitakin tiloja voidaan käyttää ristiin puolin ja toisin, esimerkiksi taito- ja taideaineiden tiloja sekä musiikkiluokkia ja kuntosalia. Myös opettajien ammattitaito ja erityisosaaminen ovat jaossa. hyväntahtoisia kohtaamisia Rehtori Tomi Valkeapää toivoo näkevänsä niin ruokalassa kuin koulujen pihoilla ja käytävilläkin paljon hyväntahtoisia pienten ja isojen koululaisten kohtaamisia. Kummioppilaat ovat pienten tukena opastamassa ja avustamassa. Isommat voivat esimerkiksi viedä pienempiään luistelemaan tai opastaa askartelussa. On aika poikkeuksellista, jos isompi kiusaa pienempäänsä, Valkeapää arvioi. Hän on tyytyväinen, että uudessa kouluyhteisössä petolliset nivelvaiheet vähenevät. Nivelvaihe saattaa muuttua petolliseksi, mikäli oppilas joutuu juuri murrosiän alkaessa vaihtamaan kokonaan uuteen kouluympäristöön, eril- Pohjolan ja Kimpisen välille, Pohjolankadun yläpuolelle, rakennetaan yhdyskäytävä, jota pitkin pääsee vaikkapa suorinta tietä Pohjolan toisen kerroksen mediateekkikirjastoon. leen tutuista kavereista ja tutuista opettajista. Kimpisen yhtenäiskoulussa pienet oppilaat tutustuvat seuraavaan kouluasteeseensa pikku hiljaa ja siirtyvät tavallaan jo entuudestaan tuttuun yläkouluun. Lisäksi tieto välittyy eri kouluasteilta toiselle helpommin, kun opettajat tapaavat toisiaan päivittäin. Haasteellisena Tomi Valkeapää pitää neljän eri koulun toimintatapojen yhteensovittamista. Onneksi yhteistyötä on hiottu jo pitkään. Uskon, että ajanmukainen kouluyhteisö, monet uudet yhteistyömahdollisuudet ja eri oppiaineille rakennettavat opetustilat motivoivat, ja muutos innostaa sekä opettajia että oppilaita. RS Kimpisen yhtenäiskoulu koostuu kahdesta erillisestä rakennuksesta: nykyisestä Peltolan koulusta ja Pohjolasta. Nykyinen Kimpisen kouluja lukiorakennus peruskorjataan kokonaan lukioksi.

11 Pohjola Peltola Kimpisen lukio Koulupäiviä rytmitetään Kimpisen yhtenäiskoulun muutosvaiheen rehtori Tomi Valkeapää tietää, että kouluissa pystytään nokkelasti rytmittelemään koulupäiviä niin, että ruuhkia ja yhteentörmäyksiä vältetään. Hän myöntää, että rytmittely on haasteellista, koska huomioon on otettava muutkin kuin koululaiset. Tällä hetkellä Peltolan ja Kimpisen koulupäivät alkavat klo 8.30, jotta muu työmatkaliikenne ehtisi rauhoittua, ennen kun lapset lähtevät koulutielleen. Perinteisesti ajatellaan, että oppitunti on 45 minuuttia ja välitunti 15 minuuttia. Miksei ajattelutapaa voisi muuttaa ja pitää esimerkiksi kaksi pidempää välituntia. Minusta on tärkeää, että kaikki oppilaat saavat ruokailla rauhassa ja kiireettömästi, Valkeapää pohtii. Hän pitää myös tärkeänä, että koulujen pihat ovat viihtyisiä ja koululaisilla on välitunneillaan järkevää tekemistä. Peruskoululaiset voivat käyttää Kimpisen lukionkin pihaa, mutta Peltolan piha on hyvä rauhoittaa pienille koululaisille kuten nykyisin. Suunnittelupalavereissa on esitetty, että myös muut kaupunkilaiset vauvasta vaariin voisivat hyödyntää pihoja koulupäivien ulkopuolella. Jos hankimme liikuntaan soveltuvia telineitä, ne voisivat olla iltaisin myös esimerkiksi kaupungin liikuntaryhmien tai kenen tahansa kaupunkilaisen käytössä. Saattoliikenne mietityttää Kimpisen yhtenäiskoulun saattoliikenne mietityttää niin kaupungin kasvatus- ja opetustoimen kuin teknisen toimenkin suunnittelijoita. Alueen liikennejärjestelyjä on selvitelty myös poliisin ja pelastustoimen kanssa. Kasvatus- ja opetustoimessa olemme korostaneet, että tärkeintä on sulkea ajoneuvoliikenne Pohjolan ja Kimpisen koulujen väliseltä Pohjolankadun osuudelta, Valkeapää painottaa ja uskoo, että kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu löytyy. Ammattikorkeakoulu tarvitsee parkkipaikkoja enemmän kuin peruskoulu, koska monella opiskelijalla on oma auto. Nykyiset parkkiruudut Kimpisen ja Pohjolan pihoilta poistetaan ja parkkialueet keskitetään Mestarinkadun varteen sekä vesitornin alueelle. Keskisuuria kouluja Oppilasennusteen mukaan Peltolassa opiskelee 170 190 oppilasta. Alakylän nykyisessä koulussa oppilaita on 268 ja esimerkiksi Lauritsalassa 1. 6.-luokkien oppilaita kaikkiaan yli 400. Pohjolan oppilasennuste on noin 600 oppilasta. Tällä hetkellä Kimpisen koulun tiloissa opiskelee yhteensä noin 620 peruskoululaista ja lukiolaista. Kouluverkko kehittyy hyvään suuntaan Tomi Valkeapää muistuttaa, että kouluverkon kehittämisessä ajatellaan aina ensisijaisesti lasten etua. Jos ratkaisuja kouluverkkouudistuksesta ei olisi tehty, kohta opetusryhmät vanhoissa kouluissa paisuisivat ylisuuriksi ja oppilaat kenties kävisivät koulua epäterveellisissä tiloissa. Opetusryhmän koko on ehdottomasti tärkeämpi asia kuin koko koulun oppilasmäärä. Valkeapää on tyytyväinen, että Lappeenrannassa puhutaan rohkeasti ja avoimesti kouluverkon haasteista ja kehittämisestä. Tietysti aina kirpaisee, jos esimerkiksi pikkukouluja jou dutaan lakkauttamaan. Tulevaisuuden kannalta on kuitenkin parempi ajatella kokonaisuutta. Toki kaikki haluamme, että opetustilat ovat terveelliset, turvalliset ja ajanmukaiset. MP SP Matkailuneuvonta siirtyy lähemmäs matkailija virtoja Lappeenrannan matkailuneuvontaa aiotaan ulottaa nykyistä enemmän sinne, missä matkailijavirrat liikkuvat. Neuvonta hajautetaan moniin erityyppisiin paikkoihin vuodenaikojen ja matkailijoiden mielenliikkeiden mukaisesti. Jo nyt kootaan viikkokalenteria, joka kertoo, mitä kaupungissa tänään tapahtuu. Viikkokalenteri löytyy Lappeenrannan kaupungin nettisivujen matkailuosiosta. Projektipäällikkö Jarkko Iitiän tekemä esiselvitys matkailuneuvonnan kehittämisestä osoitti, että matkailijavirtojen lisääntyessä tarvitaan monia erilaisia keinoja, joilla matkailun tietopaketti saataisiin hajautettua kaupungille. Perinteiset paikallaan pysyvät infot eivät riitä, vaikka nekin ovat tarpeellisia. Lisäksi päiväkohtaiseen tarjontaan halutaan liittää myös kaupallisia tarjouksia. Matkailuneuvonnan kehittämisohjelmaan liittyvä esiselvitys hahmottelee suuntaviivat, joiden mukaisesti matkailuneuvontaa viedään jatkossa entistä lähemmäs matkailijaa. Päiväkohtainen tieto näkyvästi esille Lappeenrannan Seudun Yrityspalveluiden matkailutiimin vetäjä Kirsti Rautio pitää avainkysymyksenä, miten muualta saapuva turisti löytää tietoa juuri matkapäiviin osuvista tapahtumista ja tarjouksista. Emme voi jäädä odottamaan, että matkailijat löytävät infopisteeseen, vaan tarvitaan viestinviejiä, jotka saavuttavat eri puolilla kaupunkia liikkuvat matkailijat. Viestinviejä voi olla skootteripartio, mutta myös tekninen laite, joka on näkyvällä paikalla ja josta matkailija löytää vaivattomasti haluamansa palvelut. Toki haluamme ylläpitää myös perinteistä, vihreällä I-mer killä varustettua matkailuinfopistettä, mistä saa matkailuneuvontaa omaa aluettamme laajemmin. Itse näen, että matkailuinfopistettäkin voidaan tulevaisuudessa kehittää elämyksiä tarjoavan keskuksen tyyppiseksi, mutta tästä ideasta kerron enemmän, kun suunnitelmat konkretisoituvat, Kirsti Rautio paljastaa. Skoottereilla liikkuville Lappeenranta-oppaille suunnitellaan ak tiivi sempaa roolia kuin viime kesänä. Matkailuneuvojat voisivat haastatella matkailijoita ja esimerkiksi jakaa etukuponkeja ravintoloihin sekä kertoa näyttelyistä, nähtävyyksistä ja lähipäivien tapahtumista. Turistit syövät, yöpyvät sekä etsivät tuliaisia ja muuta ostettavaa. Matkailuneuvonnan yhteyteen olisikin luontevaa liittää päivän tarjouksia, Rautio visioi ja toivoo, että paikalliset yrittäjät ottaisivat aktiivisesti yhteyttä matkailutiimiin. Jarkko Iitiä kertoo, että suunnitteilla on myös sähköinen Lappeenranta-vieraskirja, johon kootaan palautetta. Vieraskirjan välityksellä matkailijat voivat kertoa matkakokemuksistaan sosiaalisessa mediassa ja viestittää kavereilleen, mitä kokivat ja näkivät Lappeenrannassa. MP Business & Innovations -yritys palvelut lisää yhteistyötä ja luo uusia toimintatapoja Lappeenrannan Business & Innovations -yrityspalvelut palvelee yrittäjiä yhdeltä ja matkailijoita monelta luukulta. Yrityspalvelujen tavoitteena on lisätä yhteistyötä, luoda uusia toimintatapoja ja palveluja perusneuvontapalveluiden lisäksi. Palvelujen toteuttajina ovat Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelu Oy, Lappeenranta Innovation Oy ja Lappeenrannan Yritystila Oy. Lappeenranta Business & Innovations palveluksessasi Yleisneuvonta, perustamisja hautomopalvelut Kasvu- ja kaupallistamispalvelut Venäjä-palvelut Kansainvälistymispalvelut Matkailutuotteet ja -palvelut Sijoittautumispalvelut Rahoitus- ja projektinjohtopalvelut Toimitilapalvelut Ota yhteyttä Voit ottaa yrityspalveluihin yhteyttä ja kysyä lisää palveluista, matkailun yhteistyömahdollisuuksista tai ilmoittautua tapahtumiin sähköpostitse yritysinfo@lappeenranta.fi, soittamalla numeroon 05 616 3400 tai tulla tapaamisille: Maakuntagalleria, 1. ja 3. krs, Kauppa katu 40 D, 53100 Lappeenranta Muistathan Toinen EU-Venäjä -innovaatiofoorumi Lappeenrannassa 25. 26.5.2011

12 Salpalinjasta uusia mahdollisuuksia Lappeenrannan matkailutarjontaan Rutolan VPK:n tallilla on komea ilmakuva Rutolan kylältä 50 luvun puolivälistä. Mauno Siren osti kuvan aikoinaan Karttakeskuksesta. tavoitteena pitempi Salpavaellusreitti Salpalinjan mahdollisuudet -hank keessa pohditaan, millä tavoin Salpalinjan kiinnostavia kohteita voitaisiin hyödyntää matkailullisesti. Tukena on Museo viraston meneillään oleva inventointihanke. Museovirasto selvittää 1200 kilometriä pitkän Salpalinjan kuntoa ja rakenteita. Lap peenrannassa on viime kesänä inventoitu mm. betonirakenteita, ja työ jatkuu tänäkin kesänä, sanoo projektisuunnittelija Elina Lyijynen, joka maaseutuasiamies Terttu Kivisen kanssa on vetänyt Salpalinjahanketta. Salpavaellusreitin jatkamista Luumäeltä Lappeenrantaan selvitetään yhtenä hankkeen tavoitteista. Yhteistyöhön pyritään myös Kymenlaakson Salpakeskuksen kanssa. KL Salpalinja on merkittävä jo siksi, että se on viimeisimpiä jos ei jopa viimeisin tuon mittakaavan kiinteä puolustuslinja maailmassa, sanoo Lappeenrannan Rutolan kylätoimikunnan puheenjohtaja Mauno Siren. Onneksi sitä ei kuitenkaan ole tarvinnut koskaan käyttää. Salpalinjan tunnetummaksi tekemistä sekä sen hyödyntämistä matkailussa ja virkistyskäytössä on ryhdytty suunnittelemaan Lappeenrannassa. Kylätoimikuntia pidetään tärkeinä toimijoina esiselvityshankkeessa, jonka erityisinä kohteina ovat Rutolan kylä sekä siellä olevat Salpalinjan rakenteet. Rutolan alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Mauno Siren luettelee toisen maailmansodan aikana rakennetun Salpalinjan varustusten lisäksi alueella olevat esihistorialliset asuinpaikat, metsäteollisuuden 1800- ja 1900-luvun vaihteessa uittoa varten rakentaman ylivientilaitoksen sekä kylän historiaan liittyneen sahan ja sen työläisille rakennetun asuinrakennuksen. Täällä on niin paljon kiinnostavaa historiaa, että kun jostain vähän penkaisee, melkein pursuu yli, Mauno Siren naurahtaa. Hän ehdottaakin asian edistämiseksi, että Rutolan alueelle perustettaisiin laajempi yhteisö, työnimeltään vaikka Pro Rutola. Salpalinjan linnoitteista kiinnostavia ovat Rutolan majoitusluolat, joista suurin olisi mahduttanut 200 sotilasta. Kylässä on kaksi isoa luolaa ja useita konekivääri- ja majoituskorsuja sekä panssarintorjuntaestekivetystä. Salpalinjan luolat Rutolassa ovat pääsääntöisesti lukossa, mutta niihin on mahdollista päästä rajoitetusti tutustumaan. Järeät bunkkerit Hurtanmaalla Salpalinjaa on omassa toiminnassaan hyvinkin aktiivisesti pitänyt esillä Lappeenrannan Jängyn kylätoimikunta, jonka alueeseen kuuluu seitsemän Luumäen ja Lemin rajoilla, Jängynjärven lähellä sijaitsevaa kylää. Kylätoimikunnan puheenjohtaja Jaakko Meronen kertoo, että Hurtanmaalla, yhdessä näistä kylistä, sijaitsee useita Salpalinjan bunkkereita. Näistä kaksi on sellaista, joita ei aikanaan ehditty maastouttaa maa- tai louhosverhoilulla, vaan ainoana koko Salpalinjassa niiden uskomaton järeys on näkyvissä, Meronen kuvailee. Kylätoimikunta on pystyttänyt kylttejä ja karttoja, joiden avulla alueen Salpalinjakohteista saa tietoa. Rutolan tapaan myös Hurtanmaalla bunkkerit ovat varsin helposti saavutettavissa, ja kylätoimikunta on 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä järjestänyt opastettuja tutustumisia niihin. Ohjelmassa on ollut tutustumisen lisäksi muun muassa diaesitys ja näytelmä. Lisäksi paikalla on ollut sota-ajan huoltoajoissa mukana olleita kuorma- ja henkilöautomalleja sekä alkuperäisiä kenttäpostikirjeitä ja -kortteja, Jaakko Meronen esittelee. Voimme milloin tahansa järjestää tutustumisia bunkkereihin, jos vain etukäteen sovitaan, hän lupaa. Lisää niitä, jotka eivät osaa sanoa ei Kylätoimikunnat ovat olleet toiminnassa kymmenisen vuotta. Kerran vuodessa pidettävien kyläkokouksien välillä toimikunnat ovat kylien äänitorvena ja edunvalvojana kaupungin suuntaan esimerkiksi kaavoitusasioissa. Mauno Siren toteaa kylätoimikunnan ja kyläläisten erityisen ilonaiheen olleen, että valtatie 13 siirtyi pois kylän keskeltä. Jaakko Meronen puolestaan kertoo Jängyn kylätoimikunnan pitävän yhteyttä niin kyläkunnan sataan taloon kuin kesäasukkaisiinkin. "Täällä on niin paljon kiinnostavaa historiaa, että kun jostain vähän penkaisee, melkein pursuu yli." Mauno Siren Viime syksynä järjestimme kylä toimikunnan 10-vuotisjuhlan, jossa esiintyjiä oli Sirkus Tuikusta. Silloin oli sali täynnä lapsia ja nuoria, Meronen myhäilee. Uusia aktiivisia toimijoita odotellaan kylätoimikuntiin muulloinkin. Myös Salpalinjahankkeen toimijat toivovat, että yleisö kiinnostuisi ja osallistuisi hanketyöhön esimerkiksi talkoolaisina. Innostunutta joukkoa tarvitaan hankkeen toteutusvaiheeseen päästäessä Salpalinjan kunnostustyöhön sekä polkujen ja opasteiden rakentamiseen. Hankkeessa kiinnostavat myös kaikki muistitieto ja tarinat, joita kylätoimikunnatkin keräävät. Olisi tosi hyvä asia, jos olisi enemmän niitä, jotka eivät osaa sanoa ei, kun kysellään hommiin oman kylän ja yhteisten asioiden hyväksi, Mauno Siren kiteyttää. KL Rutolan majoitusluolaan tutustumassa Elina Lyijynen, Merja Kultalahti ja Miikka Kurri. Oppaana on Mauno Siren. Kuvat: Tuomas Nokelainen.

Kesäkauden 2011 liikuntakalenteri Ohjatut ryhmät 9.5 17.6. Liikuntaa ja kulttuuria Lasten kesä 2011 Sporttiherätys 13 Seniorit/työikäiset/erityisryhmät Maanantai 9.00 10.00 + 60 Kuntopiiri / -jumppa, Kölhinpuisto 9.15 9.45 HEVI-vesijumppa, Lauritsala* 10.00 11.00 + 60 Kuntosali, Lauritsala 11.15 11.55 Vesijumppa, Lauritsala* 11.30 12.30 Seniorijumppa, Lauritsalan kenttä 16.15 17.15 Cirkuit työikäisille Lauritsala tiistai 10.00 11.30 Erityisryhmien kuntosali, LPR urheilutalo 9.00 10.00 Seniorijumppa LPR urheilutalo 11.15 12.00 Tuolijumppa, Monari 13.00 14.00 Mielenterveyskuntoutujat, LPR urheilutalo Keskiviikko 9.00 10.00 Lihashuoltotunti, LPR urheilutalo 9.00 10.00 + 60 kuntosali, Joutseno 9.30 10.15 Tuolijumppa palvelukeskus 11.15 11.45 Syväallasjumppa seniorit, Lauritsala * 11.15 12.15 Senioreiden ulkojumppa, Sammonlahden pallokenttä 15.45 16.25 Syväallasjumppa työikäiset, Lauritsala* 16.30 17.10 Syväallasjumppa työikäiset, Lauritsala* torstai 9.00 10.00 + 60 kuntopiiri /-jumppa, Myllysaari 9.00 10.00 + 60 kuntosali, LPR urheilutalo 10.00 11.00 Erityisryhmien kuntosali, Lauritsala 11.30 12.00 Senioreiden vesijumppa Lauritsala* 11.00 12.00 Seniori ulkojumppa Myllysaari 12.15 12.45 Senioreiden vesijumppa Lauritsala* 14.30 15.30 Kehitysvammaisten ulkoliikunta, Kimpinen 17.45 18.25 Työikäisten allasjumppa, Lauritsala* * Ilmoittautuminen: laita nimesi uimahallin aulassa olevaan kansioon tai soita Lauritsalan uimahallin kassalle ja varaa paikkasi, puh. (05) 616 4777. Ohjattujen ryhmien hinta 1 /kerta (lisäksi uimahalli ja kuntosalimaksu) hevi-vesijumppa, ma 9.15 9.45 Ryhmä on suunnattu ylipainoisille, hauskaa liikuntaa etsiville miehille ja naisille. Ryhmä pidetään Lauritsalan uimahallissa, uimahallin ollessa suljettuna. Tule mukaan! ranta- ja puistojumpat Maanantai klo 11 12 (6.6. 25.7.) Puistojumppa, Myllysaaren nurmialue (1 ) Ohjaajana Eveliina Pusa tiistai klo 18 19 (7.6. 26.7.) Puistojumppa, Lauritsalan urheilukenttä (1 ) Ohjaajana Eveliina Pusa Keskiviikko klo 18 19 (8.6. 27.7.) Puistojumppa, Myllysaaren nurmialue (1 ) Ohjaajana Eveliina Pusa Keskiviikko klo 18.30 19.30 (8.6. 27.7.) Rantajumppa, Hinkanrannan sauna Joutseno (1 ) Ohjaajana Sirpa Vesterinen torstai klo 18 19.00 (9.6. 14.7.) Kahvakuulatreeni, Joutsenon urheilukeskus hinta 5 / hlö, oma kuula tarvitaan mukaan! Ohjaajana Joonas Selenius Ohjattu vesijumppa Myllysaaressa ti 12.7. ja 19.7. klo 11. Hinta 1. Tule syvänveden vesijumppaan Myllysaaren hyppytornin viereen. Ohjaajana Eveliina Pusa. Vöitä saa ohjaajalta. Kulttuurikävelyt ja -pyöräilyt lähtevät aina klo 10 kunkin retken aloituspaikasta. Luontokohteissa pidetään lepotauot ja syödään omat retkieväät. Pyöräilykypärän ja suojaliivin käyttö pyöräretkillä on suositeltavaa. Ke 18.5. pyöräretki rutolan luolaan Mahdollisuus tutustua ensimmäistä kertaa Rutolan erikoiseen nähtävyyteen Mauno Sirenin opastuksella. Lähtö lentokentän voitelukopilta. Pyöräilymatka yhteensä n. 20 km. Ke 25.5. pyöräretki LPR Vesitorni Lauritsalan uimahalli Lamposaari, johon menemme lossilla. Lamposaaressa työväentalon esittely ja makkaranpaistomahdollisuus. Matka n. 23 km. ti 31.5. Saimaa kävellen ja kuvin Ohjattu kävelyretki Etelä-Karjalan taidemuseoon, jossa opastettu museokierros teemana Saimaa. Museon pääsymaksu on 3,5 /hlö, opastus on maksuton. Lähtö vesitornilta. Kävelymatka yhteensä n. 5 km. Ke 8.6. pyöräretki Lentokentän voitelukoppi tutustuminen Parkinmäen uimarantaan. Matka n. 16 km ti 14.6. puistokävely Galleria-pihattoon Tule ohjatulle kävelyretkelle ja tutustu kaupunkimme puistoihin. Galleria-pihatossa opastettu kierros. Kävelymatka yhteensä n. 4,5 km. Ke 15.6. pyöräretki Lähtö LPR Vesitorni Kanavamuseo, jossa kävellään pieni luontopolku. Matka n. 20 km. Lisätietoja retkistä: Mirva Lappalainen puh. 0400 157 514 tai Sirpa Ahokainen puh. 0400 776 9560 hyvän olon päivä ti 17.5. ja 24.5. Lappeenrannan urheilutalolla Ohjelmassa mm. 9.30 10.00 Tietoisku: ryhti ja niska-hartiat 10.15 11.15 Kehonhallintajumppa ja rentous 11.30 12.30 Vesijumppa, vesijuoksu ja sauna Päivän hinta 10 /hlö tulossa! 2.8. 25.8. rapakunnosta kuntoon liikuntastartti Tiistaisin ja torstaisin klo 16.30 17.30 LPR urheilutalolla, hinta 50 /hlö Ilmoittaudu sähköpostilla: kati.koivukangas@lappeenranta.fi 15.8. 25.8. ma ja to klo 10 11.30 Suurenmoisten miesten ja naisten liikuntakurssi on tarkoitettu ylipainoisille miehille ja naisille. Kurssilla etsitään yhdessä liikunnan iloa ja itselle sopivia liikuntalajeja. Ilmoittaudu 5.8. alkaen puh. 040 776 9560 tai sirpa. ahokainen@lappeenranta.fi. Hinta 20 / hlö. Ilmoittautuminen Sirpa Ahokainen p. 040 776 9560 tai sirpa. ahokainen@lappeenranta.fi. Kaikista liikuntatoimen järjestämistä ryhmistä löytyy lisätietoa: www.lappeenranta.fi/palvelut liikunta ja ulkoilu ohjattu liikunta Lappeenrannan urheilutalossa 20. 22.6. klo 9 12 Ohjelmassa: lasten liikuntamaa pallosotaa ja kaupunkisotaa pelejä, palloilua ym. vapaata mukavaa liikuntaa urheilutalon palloilu salissa Tule liikkumaan oman aikuisen tai kaverin kanssa. * Aikuisen kanssa 1 6 v lapset * Ilman aikuista 7 13 v lapset Toiminta on valvottua, EI ohjattua! Hinta 1 / lapsi. Maksu ja sisäänkäynti urheilutalon ovesta Valvojina liikuntatoimen ohjaajat Lisätietoja: Kati Koivukangas puh. 040 481 9399 joka päivä klo 9 15.30 toimintapäivät 7 12-vuotiaille (1998 2003 syntyneille) I 6. 10.6. LPR urheilutalo II 13. 17.6. LPR urheilutalo III 13. 17.6. JNO Rientola Ohjelmassa mm. monipuolista liikuntaa uintia ulkoliikuntaa, pelejä ja leikkejä askartelua Hinta 65 /vko (hinta sisältää ohjatun toiminnan lounaan ja vakuutuksen) Lisätietoja ja ilmoittautuminen: LPR leirit: 9. 13.5. päivittäin klo 11 14.00 Mari Helen puh. 040 546 7851 tai spostilla mari.helen@netti.fi JNO leiri: spostilla kati.koivukangas@lappeenranta.fi tai 26. 27.5. klo 8 15.00 puhelimitse Kati Koivukangas puh. 040 481 9399 Yhteistyössä Lappeenrannan uimarit ja kaupungin nuoriso- ja liikuntatoimi rantauimakoulut 4. 15.7. (ma pe) Simola klo 9.30 10.30 (alkeet) Simola klo 10.45 11.45 (alkeet) Ylämaa klo 12.45 13.45 (alkeet) Ylämaa klo 14.00 15.00 (alkeet) 18. 29.7. (ma pe) Ahvenlampi klo 9 10.00 (alkeet) Ahvenlampi klo 10.15 11.15 (alkeet) Ahvenlampi klo 12 13.00 (jatko) Korvenkylä klo 14.15 15.15 (alkeet) Hinta 20, sis. 10 x opetusta Ilmoittautumiset: 21. 22.6. klo 13 16 Arja Salmi puh. 0400 157 508 (liikuntatoimi) rantauimakoulut 11.7. 22.7. Myllysaari klo 10 11 (alkeet) Myllysaari klo 11 12 (alkeet) Myllysaari klo 12.30 13.30 (jatko) Murheistenranta klo 14 15 (alkeet) Hinta 20, sis. 10 x opetusta Ilmoittautumiset puhelimitse 27.6. 1.7 klo 9 13 Mari Helen puh. 040 546 7851 tai spostilla mari.helen@netti.fi (Opetuksesta vastaa Lappeenrannan uimarit)

14 Lappeenrannan kaupungin tapah tuma kalenteri kesäkaudella 2011 Seuraa tapahtumatarjontaa: www.lappeenranta.fi Huom! Muutokset mahdollisia. etelä- Karjalan museo Löydä itsesi museossa Linnoitus, Kristiinankatu 15 puh. (05) 616 2255, (05) 616 2261 Avoinna ti su 11 17, liput 3,50/4,50 6.6. 21.8. ma pe 10 18, ti su 11 17, liput 6,50 /5,50 Yhteislippu Linnoituksen museoihin 8,50 /7 Pääsylipun hintaan sisältyvät yleisöopastukset Kiven henki the Spirit of Stone -näyttelyyn 30.6. 28.7. välisenä aikana torstaisin klo 13. Kiven henki the Spirit of Stone 8.5.2011 8.1.2012 Kansainvälisen kivi- ja korutapahtuman teemana on Kiven henki, kiven myyttisyys ja voima. Näyttelyssä esitellään kiveä esihistoriassa, kansainvälisen koruopiskelijakilpailun parhaimmistoa, kansainvälinen korutaiteilijoiden kutsunäyttely ja Kalevala Korun kivikorunäyttely. Tapahtumakokonaisuus sisältää näyttelyn ohella työpajoja, seminaaritilaisuuden, yleisöluentoja ja muita tapahtumia. Galleria pihatto Valtakatu 80, puh. (05) 616 2329 Avoinna ti pe 11 16, la su 11 15 12.6. 14.8. ti pe 11 17, la su 11 16 www.e-ktaide.net/pihatto/ www.lappeenranta.fi/museot Marja Suna, Elämän alku. Kalevala Koru. Kuvaaja Teemu Töyrylä ratsuväkimuseo Linnoitus, Kristiinankatu 2 puh. (05) 616 2261 Avoinna 6.6. 21.8. ma pe 10 18, la su 11 17 Muina aikoina tilauksesta Liput 3 /2 Yhteislippu Linnoituksen museoihin 8,50 /7 Kristiina Uusitalo, 2011. Tuulen nuhtelu I. Kuvaaja Jussi Tiainen 13.4. 7.5. Anna Hyrkkänen & Sanna Pajunen, veistoinstallaatioita 10.5 29.5. Katri Heinänen & Minna Kähkönen, maalauksia 12.6. 14.8. KANTRI JA URBAANI, teoksia sisä- ja ulkotiloissa Katri Heinänen, 2009. Pahaenteinen päivä. Wolkoffin talomuseo Kauppakatu 26, puh. (05) 616 2258, (05) 616 2261 Avoinna la su 11 17 6.6. 21.8. ma pe 10 18, la su 11 17 Museoon tutustutaan opastetuilla kierroksilla, jotka alkavat 15 min yli täyden tunnin. Liput 5,50 / 4,50. etelä-karjalan taidemuseo Linnoitus, Kristiinankatu 8 10 puh. (05) 616 2256, (05) 616 2261 Avoinna ti su 11 17, liput 3,50/4,50 6.6. 21.8. ma pe 10 18, ti su 11 17, liput 6,50 /5,50 Yhteislippu Linnoituksen museoihin 8,50 /7 Pääsylipun hintaan sisältyvät yleisöopastukset Taiteen Vuoksi Saimaa kuvataiteessa -näyttelyyn 28.6. 26.7. välisenä aikana tiistaisin klo 13. taiteen Vuoksi Saimaa kuvataiteessa 15.5. 18.9.2011 Laaja kesänäyttely esittelee taiteilijoita ja heidän teoksiaan Vuoksen vesistön varrelta Pieliseltä ja Kallavedeltä Suur- Saimaalle. Esillä on teoksia 1800-luvun lopulta tähän päivään, mm. Eero Järnefeltin Koli -maisemia, Hugo Simbergin järvimaisemia ja Tapani Raittilan Kyläniemi-aiheita. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Mikkelin ja Kuo pion taidemuseoiden kanssa. nuorten solistien konsertti To 12.5. Lappeenranta-sali klo 19. Kapellimestari Erkki Lasonpalo Solistit Lappeenrannan musiikkiopiston ja Imatran musiikkiinstituutin oppilaita. Heli Hiltunen, klarinetti Miika Kujanpää, oboe Elsa Kärpänen, piano Seda Margarjan, viulu Saara Markkanen, huilu Alina Marttinen, viulu Sonja Marttinen, alttoviulu Pentti Ranta, piano Hilla Ryösö, piano Kaikki liput 10 Maakuntakirjasto pääkirjasto Valtakatu 47, puh. (05) 616 2341 Avoinna ma pe 10 20, la 10 15, aattoina 10 17, lehtilukusali su 12 15 28.5. 28.8. ma ti 10 19, ke pe 10 18 Lähikirjastojen aukioloajat ja lisätietoa saat kirjastostasi. Perjantaina 27.5. kaikki kirjastot suljettuna henkilökunnan koulutuspäivän takia! nuorten lukupiiri Opus 10 15-vuotiaille, ke 11.5. klo 17.30 18.30 pääkirjaston musiikkisali Fantasiakirjailija Anu Holopainen tulee lukupiirin vieraaksi kertomaan kirjoittamisesta ja kirjoistaan. Opus jatkaa jälleen syksyllä 2011 toimintaansa ke 7.9. alkaen. Lukupiiriä vetää kirjastovirkailija Mervi Savolainen. Yhteislaulutilaisuus, to 19.5. klo 17, pääkirjaston musiikkisali Laulattajana Antti Taipale. Kesäkurssit Internetin alkeista Ryhmä yksi: ma 11.7. ja ti 12.7. klo 10 11.30. Ryhmä kaksi: 18.7. ja 19.7. klo 10 11.30. Opastukset on tarkoitettu niille, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta Internetin käytöstä. Osallistujien toivotaan kuitenkin hallitsevan tietokoneen ja hiiren peruskäyttö. Lappeenrannan kaupunginorkesteri Ennakkomyynti: kaupunginteatterin lipunmyynti Valtakatu 56, ti la klo 11 17. Puh. (05) 616 2290 Lisätietoa konserteista intendentti Milko Vesalainen, puh. 040 547 8706 nuotistonhoitaja Pirkko Jokimies-Kunttu, pirkko. jokimies kunttu@lappeenranta.fi, puh. 040 573 3890 Ilmoittautumiset, tiedustelut tietoverkkoneuvoja Maarit Leinonen, puh. 040 519 2090. näyttelyt, pääkirjaston yläparvi 9. 21.5. Joka viides meistä? Taidenäyttely ja tietoa syömishäiriöistä. Järj. Syömishäiriöliitto Syli ry 23.5. 11.6. Eskarilaisten valokuvausprojektin jatkonäyttely, järj. Kaakkois-Suomen valokuvakeskus arkkitehti Seppo aho: Lauritsalan arkkitehtuuri, ke 11.5. klo 18.30, Lauritsalan kirjasto Esitelmän jälkeen esitetään Pia Andellin dokumenttielokuva Hetket jotka jäivät, joka kertoo Lauritsalan kirjaston suunnitelleen viipurilaisen arkkitehtipariskunta Ragnar ja Martta Ypyän tarinan vuosilta 1938 49. Elokuva perustuu Ypyän pariskunnan vanhoihin kaitafilmeihin Viipurista. Kesto 51 min.

15 Liikuntatoimessa tapahtuu Keskiviikkopyöräilyt Lappeenrannasta Lappeenrannan kaupungin liikuntatoimen ja Saimaan Latu ry:n jokakesäiset keskiviikkopyöräilyt jatkuvat tulevana kesänä 2011. Pyöräilyt lähtevät lentokentän hiihtoladun parkkipaikalta klo 18, mukaan voi tulla myös suoraan matkan varrelta. Pyöräilyjä vetää Saimaan Latu ja tapahtuma on vakuutettu Saimaan Ladun vakuutuksella Suomen Ladun kautta. Kypärän käyttö on tapahtumissa pakollinen! 18.5. Pyöräilykesän avaus Karhusjärven majalle (makkaraa ja mehua) 25.5. Siparin koulu 8.6. Kuukanniemen Baari 15.6. Marjola 22.6. Taipalsaari Mansikkapaikka (Toijansalmi) 13.7. Kasukkalan koulu 20.7. Korkea-ahon koulu 3.8. Lemi kk Kouvon Baari 10.8. Merenlahden nuorisoseuran talo 17.8. Vehkataipaleen pumppuaseman silta 24.8. Saimaanharju Stuju 4.9. Pyöräilykesän päätös Karhusjärven majalla (Huom! Su, lähtö klo 9.30 Vesitornin parkkipaikalta) torstaipyöräilyt Joutsenosta Pyöräilyt lähtevät Joutsenon vesitornin juurelta klo 18, poikkeuksena Korvenkylän pyöräily, joka lähtee klo 10. 5.5. Vesitorni Lamposaari Vesitorni, paluu Ilottulan kautta (n.30 km) 26.5. Vesitorni Pulp Haukilahti Ilottula Muukko Partala Kähärlä Vesitorni (n.31 km) Vesitorni Pulp Ahvenlampi Lampikangas Vesitorni (n.12 km) 16.6. Vesitorni Lampikangas Karjalaisenkylä Kähärilä Kivisaari Konnunsuo Vesitorni (n. 32 km) Vesitorni Lampikangas Anola Vesitorni (n. 12 km) 4.8. Vesitorni Anola Myllymäki Vesitorni (n. 20 km) 14.8. Huom! Su. Korvenkylän pyöräily klo 10 Vesitorni Vesikkola Ahola Korvenkylä Rauha Tiuru Joutsenranta Hinkanranta Vesitorni (n. 45 km) Ohjatut vaellukset Joutsenossa Kevätvaellus Leijonalaavulle, to 2.6. klo 10 Lähtö TV-mastolta, matka noin 10 km Kesäyön vaellus, pe 17.6. klo 19 Reitti: Imatran Kylpylä Hinkanranta n. 17 km Kuljetus Hinkanrannasta Imatralle lähtee n. klo 18.15. Ilmoittaudu retkelle 13.6. mennessä, puh. 040 702 9577. Hinta 9 sis. kuljetuksen, ruuan ja saunan. Koko perheen ilta pöyhiänniemen laavulla, to 18.8. klo 17 19 Laavulla ravintotietoutta, mehutarjoilua ja ohjelmaa. Toiminnassa mukana Terveys ry. haukilahden perhevaellus, la 3.9. klo 10 Kokoontuminen Haukilahden majalla, matka n. 8 km Vesiliikunta- ja pyöräilypäivä 11.5. Lappeenrannan uimahallissa keskiviikkona 11.5. uimahallissa karaokevesijumppaa ja tekniikkaopetusta uimahallimaksun hinnalla kokeile altaassa erilaisia uintivälineitä koeaja sähköpyörää pihalla tietoa pyöränhuollosta ja oikeista säädöistä klo 10 11.30 ja 16.30 18 Uimahallien kesäaukioloajat Lauritsalan uimahalli p. 05 616 4777 aukioloajat 16.5. 3.7.2011 ma, ke ja to klo 11.00-18.00 ti ja pe klo 06.00-13.00 la ja su suljettu Halli on suljettu 4.7. 28.8.2011 ilmastotietoutta ja työmatkapyöräilyä liikuntaneuvontaa ja tietoa kesän erilaisista retkistä uimahallin aulassa tuote-esittelijöitä mm. ihonhoitotuotteita, kehonmittauksia ja testauksia Tarkempi ohjelma liikuntatoimen www sivulla. tule pyörällä ja ota vauhdikas alku kohti kesää! Aukioloaikatiedote p. 05 6163030 Huom! Ajat ovat lipunmyyntiaikoja Lappeenrannan uimahalli p. 05 616 3020 Halli on suljettu 16.5. 10.7.2011 aukioloajat 11.7. 28.8.2011 ma, ke ja to klo 11.00-18.00 ti ja pe klo 06.00-13.00 la ja su suljettu Kulttuuritoimen tapahtumia Kesäkauden avajaiset: Satama 5.6.2011 klo 12 17 Kadunmaalausta lapsille klo 12 alkaen ja piknik-mahdollisuus koko perheelle Lappeenrannan rantapuistossa. Kesäkonsertit 9.6. 25.8.2011 Satamatori: torstaisin ja lauantaisin klo 19 20 Kauppatori: lauantaisin klo 10 11 Joutsenon tori: torstaisin klo 11 12 Torikaraoke Satamatorin lavalla 15.6., 20.7. ja 17.8. klo 19 21 Sataman Valot, satama 27.8. klo 19.00 23.00 LINNOITUKSEN YÖ 20 v. 5. 6.8. Ohjelmassa mm. PERJANTAI 5.8. tämä KYLÄ -konsertti klo 17 Linnoituksen tapahtumateltta Kapellimestari Tibor Bogányi Solisti Sari Kaasinen Perjantai-iltapäivä viihteellä kaupunginorkesterin tahdittamana! Kaikki liput 10 Konsertteja klo 18 24, Katariinantori Linnoitus rock klo 20 24, Linnoituksen juhlateltta LAUANTAI 6.8. klo 12-24 Ohjelmaa Linnoituksen alueen tapahtumapaikoissa. Mm. Linnoituksen Lepuskat -ruokaperinnetori klo 14 23, uuden Linnoituksen Isännän julkistaminen klo 19 ja antiikki- ja keräilymessut Urheilu talolla la & su. Juhlakonsertti klo 18 01, Linnoituksen juhlateltta Lasten Linnoituksen Yö klo 12 15, Linnoituksen juhlateltta Perheen pienimmät ja nuoret juhlivat kaupungin syntymäpäivää Lasten Linnoituksen Yö -tapahtumassa. Esiintyjinä mm. Pikku Kakkosesta tuttu Herra Heinämäen Lato-orkesteri, taikuri Alfrendo, Sari Kaasisen pienet kanteleensoittajat ja Duo Tupenrapinat. Tapahtuman juontavat Pikku Kakkosen liikennepoliisit Maltti ja Valtti. Etelä-Karjalan Eekoo tarjoaa lapsille mehua ja karkkia lastenkonsertin aikana. Mukana myös Maakunta kirjaston Satusatama, lastenkirjojen poistomyynti ja onkimista vanhan urheilutalon edustalla. Satusatamassa on kirjavinkkikioski, jonka menusta sekä isot että pienet voivat valita kuultavaksi toivesadun tai lukuvinkin. Maakuntakirjaston, Etelä-Karjalan museon, Etelä-Karjalan taidemuseon ja Ratsuväkimuseon Aarrerastit seikkailukierros lapsille, Taito Etelä-Karjalan puuhapiste, Unicef, Saimaan huuliharpistit ja paljon muuta mukavaa puuhaa lapsille ja koko perheelle. Karjalan keittiömestarit tarjoilevat Katariinan torin Lepuskoilta lapsille oman menun klo 13 lähtien (ruokalipun hinta 9 ). MILjazz-ulkoilmakonsertti, pe 17.6. klo 18 22, rakuunamäki Rakuunasoittokunta ja Karjalan Sotilassoittokunta solistina Jonna Geagea, Savon Sotilassoittokunnan Big Band solistina pasunisti Antti Rissanen. Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta solistina Jussu Pöyhönen (Suurlähettiläät). Vapaa pääsy! Viulunsoittaja kannella -tapahtuma pe 12.8., satama ja Lauritsalan kartano Tapahtuma yhdistää Pariisin viulutaitelijat ja suomalaisen kulttuuriperinnön. Risteile Saimaalla S/S Leppävirralla ja koe Lauritsalan kartanossa uniikki barokkiviulukonsertti pariisilaisen duon esittämänä. Höyrylaiva S/S Leppävirta ei ole ennen tehnyt yleisölle avointa risteilyä, joten kyseessä on täysin uniikki tapahtuma. Tapahtuman järjestää Leppävirran höyrylaiva Oy. Lisä tiedot: Kiti Friman 045 11 44 912 Lasten kulttuurikeskus Metku www.lastenmetku.fi Koululaulajaiset, 31.5. klo 10 ja 12, kesäteatteri Yhteislaulutilaisuus Lappeenrannan Linnoituksen kesäteatterilla. Säestyksestä vastaavat Mikko Alatalo ja hanuristi Jammi. Mikon lastenlaulut saavat isot ja pienet hyvälle tuulelle. Ohjelmistossa Mikon iki-ihania lastenlauluja, kuten Känkkäränkkä, Poppaloora ja Suojelusenkeli sekä tietysti muita tuttuja koululaisten lauluja. Klo 10 konsertti on suunnattu päiväkodeille ja klo 12 konsertti alakoululuille. Vain ennakkoon ilmoittautuneille ryhmille. Kadunmaalaus, 5.6. klo 12, satama Etelä-Karjalan Taiteilijaseura, kulttuuritoimisto ja Metku järjestävät perinteisen kadunmaalaustuokion lapsille Lappeenrannan satamassa. Tänäkin vuonna pienet taiteilijat päästävät luovuutensa valloilleen. Kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina maalaillaan katua niin kauan kuin pinta-alaa riittää. Mukaan tarvitset iloisen mielen, sotkuvaatteet ja pienen kipon maalia varten! Sirkuksen taikaa -näyttelyn avajaiset, 12.6. klo 15, hiekkalinna Kesän 2011 Hiekkalinnaa ovat olleet suunnittelemassa Alakylän, Armilan, Itä-Suomen koulun, Joutsenon, Kesämäen, Kesämäenrinteen, Martikanpellon, Myllymäen, Lönnrotin, Nuijamaan ja Ravattilan koulun oppilaat. Lapset ja nuoret ovat tehneet pienoismalleja, figuureja, reliefejä ja piirustuksia Kimmo Frostille, joka on huomioinut lasten ideat vuoden 2011 Hiekkalinnan toteutuksessa. Kaikki suunnitteluun osallistuneiden lasten työt ovat esillä Sirkuksen taikaa -näyttelyssä koko kesän. Uusia ryhmiä otetaan seuraavan vuoden suunnitteluun. Ilmoittaudu mukaan. MIUL On asiaa! METKU hakee osuvia lauluntekstejä lasten ja nuorten kynistä. Kirjoita meille millaista on olla lapsi tai nuori Lappeenrannassa ja Etelä- Karjalassa. Se voi olla runo, räppi tai lyhyt tarina. Tyyli ja muoto vapaa! Kaikki tekstit käydään läpi ja työryhmä valitsee niistä osuvimmat, joihin sävelletään musiikki ja joiden kirjoittajat palkitaan. Tekstejä voi lähettää elokuun loppuun sähköpostilla osoitteeseen: taina.kettunen@student.kyamk.fi tai kirjepostina Metkun toimistoon: Snellmanninkatu 2, 53100 Lpr. Tekstiin tulee liittää oma nimi, ikä sekä yhteystiedot. Jos et halua tekstiä julkaistavan omalla nimellä, voit liittää myös taiteilijanimen. Maakunnallinen Metkat lastenkulttuuriviikko kokoaa alueen lastenkulttuuritoimijoiden tarjontaa marraskuussa viikolla 46, 14. 20.11.2011. Ota yhteyttä! Metku kerää ohjelmatietoja syyskuun loppuun.

16 parasta aikaa. Lappeenrannan kaupunginteatterissa Liput teatterin lippupisteestä (Valtakatu 56) 30.5. 17.5. ma pe 11 17 Puh. (05) 616 2290 Linnoituksen kesäteatterin lippukassalta 2.7. 3.8. 3 tuntia ennen esitystä Tiedustelut myös sähköpostitse teatteri@lappeenranta.fi www.lappeenrannanteatteri.fi Ilona Pukkila häh? Neljä nuorta - Reko, Pettu, Ulla ja Tuomas asuvat lähekkäin, mutta ovat taustoiltaan toista maata. Ulla ja Tuomas kuuluvat rivarieliittiin, Reko ja Pettu kerrostalon kasvatteihin. Aikuisuuden kynnyksellä reviirit laajenevat omaa pihapiiriä pidemmällä. Ja kas kummaa-kuinkas siinä sitten käykään? Törmäilyltä ja tunnekuohuilta ei tietenkään vältytä- mutta kevään herääminen voi tuoda tullessaan myös hurmaavia asioita ja läikkyvää iloa. Perusliput 15, kysy ryhmähintaa! Kuvaaja Ari Nakari OhJeLMIStOSSa JatKaVat VIeLÄ toukokuussa Paavo Rintala Juha Luukkonen Leningradin kohtalosinfonia Leningradin piiritys kesti 900 päivää. Kaupunki kesti hyökkääjän raivon. Nyt puhuu vihan, nälän ja kuoleman kokenut kaupunki. Sinulle. Liput 25/22/15/10, kysy ryhmähintaa! Taina Mäki-Iso Janne Saarakkala Grimm pelleseurueen punahilkka Kapteeni von Villmanstrandin hiukea pelleseurue pysähtyy kiertueellaan Lappeenrannan kaupunginteatterin suurelle näyttämölle keväällä 2011. Seurueen missiona on esittää ennennäkemättömän visuaalinen ja tärähtänyt versio Grimmin klassikkosadusta Punahilkka. Esitys lähtee iloisesti käsistä, sillä tohtori von Villmastrandin kymmenpäiselle pellejoukolle tapahtuu aina yllätyksiä. Siksi esitys on iloinen kuin reikäjuusto, täynnä sivupolkuja, riemukkaita umpikujia ja hauskoja kommelluksia! Perusliput 12, kysy ryhmähintaa! Linnoituksen kevät 14. 15.5. klo 10 16 Ohjelmassa mm. elävää musiikkia ja tanssiesityksiä. Linnoituksen vihreässä makasiinissa myynnissä paikallisia käsitöitä ja elintarvikkeita. Myös Majurskan talon puodit ja kahvila palvelevat. Saimaan Astangajooga ry pitää avoimet ovet tapahtuman yhteydessä. Lisätietoja www.astanga.fi/lappeenranta. esitykset Lappeenrannan kesäteatterissa 2.7. 3.8. rooleissa mm. riku nieminen ja raimo GrÖnBerG Nummisuutarit on suomalaisen komiikan kivijalka, ylistyslaulu hulluudelle ja suurelle sydämelle. Ensi kesänä klassikon päältä puhalletaan pölyt ja annetaan linnoituksen vallien raikaa! Kuvaaja Jonas Lundqvist Jorma Uotisen huikea Diiva kohtaa tähtitanssijoita idästä ja lännestä Harvoin tapahtuma saa osakseen yhtä ylistäviä kommentteja kuin Lappeenrannan ensimmäinen Balettigaala viime elokuussa. Kermojen kermaa ja huippujen huippua oli monipuolisesti kaikkien nautittavana kirjoitti Helsingin Sanomat, ja aika moni lappeenrantalainen huokaisi salista poistuessaan: Tätä täytyy saada lisää! Kun Balettigaala nyt tulee toisen kerran elokuun 26. ja 27. päivinä, on ohjelma taas värikäs ja monipuolinen. Mukana on klassista balettia ja modernia tanssia, Suomesta ja ulkomailta, tähtitanssijoita ja arvostettuja koreografioita, uutta ja vanhaa, elämyksellistä ja yllätyksellistä. Viime vuoden viehättävin yllättäjä Maria Baranova tulee takaisin uusin askelin, hypyin ja piruetein. Aivan ainutlaatuista on tavata Lappeenrannan Kaupunginteatterin parras valoissa huikea Diiva, jonka viime syksynä 40-vuotistaiteilijajuhlaansa viettänyt suomalaisen tanssin suuri mies Jorma Uotinen loi sooloksi itselleen jo 1991. Viron Kansallisbaletti tuo Lappeenrantaan Broadwayn ja Manhattanin taikaa Fred Astairen ja Ginger Rogersin hengessä Gershwinin ikivihrein sävelin, joihin maailmankuulu koreografi George Balanchinen on luonut vaikuttavan ja valloittavan teoksen Who cares? Nuori ja innostunut Kiovan Moderni Baletti on herättänyt huomiota johtajansa Radu Poklitarun omaperäisillä teoksilla, joista Lullaby nähtiin äskettäin New Yorkin Lincoln Centerin gaalaillassa ja pian siis myös Lappeenrannassa. Klassisista klassisinta venäläistä balettia tulee esittämään tähtipari Moskovan Stanislavski-teatterista. Balettigaalan esityksiä on kolme, kaikissa sama sisältö. Voi siis valita perjantai- ja lauantai-illan huumaa klo 19 tai tulla kokemaan elämyksellisen iltapäivätuokion lauantaina klo 14. Ohjelmaan tulee vielä täydennyksiä. Ehkäpä näemme uusinta uutta maineikkaitten balettitalojen ensi-illoista, arvelee Balettigaalan taiteellinen johtaja Juhani Teräsvuori. Lappeenrantalaisille Balettigaala on todellinen kotikenttäetu. Tule mukaan ja tuo vieraasikin! Liput ovat myynnissä Lappeenrannan kaupunginteatterin lippukassalla, Lippupisteissä kautta maan ja netissä www.lippu.fi Katso lisätietoja: www.lappeenranta.fi/ balettigaala (Teksti: Eeva Liisa Tarvainen) 6.5.2011 Lappeenrannan kaupungin asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. Ilmestyy myös internetissä www.lappeenranta.fi 3. vuosikerta ISSN-L 1798-4084 ISSN 1798-4084 Painos 50 000 Päätoimittaja Viestintäjohtaja Alina Kujansivu Toimittaja ja toimitussihteeri Mervi Palonen Palaute ja juttuvinkit mervi.palonen@lappeenranta.fi puh. 040 184 9610 Tekstit Mervi Palonen (MP) Kaisu Lahikainen (KL) Kuvat Mervi Palonen (MP) Raimo Suomela (RS) Seppo Pelkonen (SP) Kaisu Lahikainen (KL) Ulla Palonen-Tikkanen (UPT) Liikuntakalenteri Aija Rautio Tapahtumakalenteri Mona Taipale Ulkoasu ja taitto Mediakolmio Oy Seuraava lehti ilmestyy elokuussa 2011. Kansikuva mukailtu Tuomas von Boehmin öljyvärimaalauksesta Maisema Lappeenrannasta.