Määräykset x/2011 Johdannaisten käyttäminen, riskienhallinta ja käsittely vakavaraisuuslaskennassa Dnro x/xxx/xxxx Antopäivä XX.2011 Voimaantulopäivä 31.12.2011 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi www.finanssivalvonta.fi Lisätietoja Riskienvalvonta/Markkina- ja operatiiviset riskit
2 (16) Sisällysluettelo 1 Soveltamisala ja määritelmät 3 1.1 Soveltamisala 3 1.2 Määritelmät 3 2 Säädöstausta 5 2.1 Lainsäädäntö 5 2.2 Finanssivalvonnan määräyksenantovaltuus 5 3 Tavoitteet 6 4 Johdannaisten käytön periaatteet 7 4.1 Johdannaisten käytön periaatteet 7 4.2 Riskiä pienentävät johdannaiset 8 4.3 Johdannaisten luokittelu vakavaraisuuslaskennassa 9 5 Johdannaisten käyttö ja niiden riskien hallinta 10 5.1 Johdannaisten käytölle asetettavat yleiset vaatimukset 10 5.2 Riskienhallinnan organisointi ja raportointi 10 5.3 Riskienhallinta riskityypeittäin 11 5.3.2 Vastapuoliriski 11 5.3.3 Markkinariski 12 5.3.4 Rahoitusriski 12 5.3.5 Markkinoiden likviditeettiriski 12 5.3.6 Operatiivinen riski 12 5.4 Stressitestit 13 6 Johdannaisten enimmäistappion laskenta 14 6.1 Enimmäistappion laskenta muille kuin riskiä pienentäville johdannaisille 14 6.1.2 Kehittynyt menetelmä enimmäistappion laskemiseksi 14 6.1.3 Perusmenetelmä enimmäistappion laskemiseksi 15 7 Kumotut määräykset ja ohjeet 16
3 (16) 1 Soveltamisala ja määritelmät 1.1 Soveltamisala Näitä määräyksiä sovelletaan seuraaviin Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitettuihin lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittaviin valvottaviin: työeläkevakuutusyhtiö eläkekassa eläkesäätiö Maatalousyrittäjien eläkelaitos ja Merimieseläkekassa. 1.2 Määritelmät Riskiä pienentävä johdannainen Johdannainen voidaan luokitella vakavaraisuuslaskennassa riskiä pienentäväksi, mikäli seuraavat ehdot ovat voimassa: tavoitteena on tappioilta suojautuminen valvottava kykenee osoittamaan, mitä yksittäistä sijoitusta, tai jos riskien suojauksen kohteita on useita, mitä sijoitusten muodostamaa kokonaisuutta suojaus koskee. Sijoitusten muodostama kokonaisuus voi muuttua dynaamisesti, mikäli suojauksen tehokkuus kuitenkin säilyy riittävänä johdannaisen ja suojattavan sijoituksen väillä on oltava riittävä yhteys riskin pienentämisen toimivuus vaikeissa markkinaolosuhteissa tulee arvioida etukäteen Riskiä pienentäväksi johdannainen luokitellaan, mikäli se poistaa vähintään 70 prosenttia suojattavasta riskistä. Vastapuoliriski Johdannaisen vastapuoliriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei pysty vastaamaan johdannaisen perusteella syntyneistä velvoitteistaan. Markkinariski Johdannaisen markkinariskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että johdannaisen arvo laskee markkina-hinnan (korko, osake- tai valuuttakurssi tai muu, esim. hyödykkeen hinta tai kohde-etuuden luottolukitus) tai sen volatiliteetin / korrelaation (tai muun riskiparametrin) muuttuessa.
4 (16) Rahoitusriski Rahoitusriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että valvottava ei pysty rahoittamaan johdannaisten käytöstä aiheutuvia kassavirtavaateita. Markkinoiden likviditeettiriski Markkinoiden likviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että johdannaisia ei pystytä tai ei helposti voida realisoida tai kattaa vallitsevaan markkinahintaan, koska markkinoilla ei ole riittävästi syvyyttä tai markkinat eivät toimi jonkin häiriön takia. Operatiivinen riski Operatiivisella riskillä tarkoitetaan sitä riskiä, mikä aiheutuu toimintatapojen, henkilöstön tai tietojärjestelmien toimimattomuudesta tai puutteellisesta toiminnasta. Myös ulkopuoliset uhat sekä oikeudelliset riskit kuuluvat operatiivisiin riskeihin.
5 (16) 2 Säädöstausta 2.1 Lainsäädäntö Näiden määräysten aihepiiriin liittyvät seuraavat säädökset: laki eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja vastuuvelan kattamisesta (1114/2006, jäljempänä myös VakVarL) vakuutusyhtiölaki (521/2008) laki työeläkevakuutusyhtiöistä (354/1997) eläkesäätiölaki (1774/1995) vakuutuskassalaki (1164/1992) maatalousyrittäjän eläkelaki (1280/2006) merimieseläkelaki (1290/2006) 2.2 Finanssivalvonnan määräyksenantovaltuus Finanssivalvonnan oikeus antaa velvoittavia määräyksiä perustuu seuraaviin lain säännöksiin: eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja vastuuvelan kattamisesta annetun lain 25 työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 1 :n 3 momentti vakuutusyhtiölain 6 luvun 10 :n 3 kohta eläkesäätiölain 25 :n 3 momentti vakuutuskassalain 33 :n 3 momentti maatalousyrittäjän eläkelain 119 :n 1 momentti merimieseläkelain 184 :n 3 momentti
6 (16) 3 Tavoitteet Näiden määräysten tavoitteena on varmistaa eläkelaitoksen johdannaisten käyttöön liittyvän riskienhallinnan riittävä taso sekä johdannaisten oikea käsittely vakavaraisuuslaskennassa. ohjeistaa VakVarL 7 :ssä mainitun ei-riskiä vähentävien johdannaisten enimmäistappion laskentatavat. Finanssivalvonnan ohjeistuksen tavoitteena on harmonisoida alan käytännöt.
7 (16) 4 Johdannaisten käytön periaatteet Finanssivalvonnan oikeus antaa sitovia määräyksiä perustuu eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja vastuuvelan kattamisesta annetun lain 25 :ään. Johdannaisten käytön periaatteissa valvottavan tulee ottaa huomioon toimintansa laatu, laajuus ja monimuotoisuus. 4.1 Johdannaisten käytön periaatteet MÄÄRÄYS (KOHDAT1-8) (1) Eläkelaitoksen hallituksen on päätettävä siitä, miten johdannaisia käytetään sijoitustoiminnassa. Johdannaisten käytöstä tulee olla hallituksen hyväksymät, kirjallisesti dokumentoidut periaatteet. Niiden tulee sisältää kuvaus sekä johdannaisten käytöstä sijoitustoiminnan riskienhallinnassa että johdannaisiin liittyvien riskien hallinnasta. Näiden periaatteiden tulee olla yhdenmukaiset valvottavan tavoitteiden, strategian ja riskinottohalukkuuden kanssa. (2) Periaatteista on käytävä ilmi johdannaisten käyttötarkoitukset ja tavoitteet, kuten esimerkiksi sijoitusriskin pienentäminen, rajoittaminen, lisäriskin ottaminen ja sijoitustoiminnan tehokas hoito. Periaatteissa on määriteltävä eläkelaitoksen noudattamat säännöt, joilla johdannaiset sijoitusten luokittelussa määritellään sijoitusriskiä pienentäviksi johdannaisiksi ja muiksi kuin sijoitusriskiä pienentäviksi johdannaisiksi. (3) Johdannaisten käyttämisen periaatteista on myös käytävä ilmi johdannaisten käyttöön liittyvät riskit ja niiden kuvaukset, miten riskejä rajoitetaan ja hallitaan, miten eläkelaitoksen johto seuraa johdannaisten käyttöä ja miten johdannaisista ja niiden käytöstä raportoidaan johdolle. Johdannaisten käyttämistä koskevista periaatteista on edelleen käytävä ilmi johdannaisia koskevat euromääräiset valtuudet eriteltyinä johdannaistyypeittäin kohdeetuuksien mukaan. (4) Eläkelaitoksen on seurattava johdannaisiin liittyviä riskejä jatkuvasti. Eläkelaitoksen hallituksen on johdannaisten käyttämistä koskevissa periaatteissa määritettävä, miten suuri muiden kuin sijoitusriskiä pienentävien johdannaisten käyttämisestä aiheutuva riski saa enintään olla ja mitä tämä riski merkitsee eläkelaitoksen vakavaraisuudelle. Hallituksen on arvioitava päätöksen vaikutukset siinä tapauksessa, että johdannaisten käyttämisestä aiheutuva riski toteutuu kokonaisuudessaan. (5) Johdannaisten käytön periaatteiden tulee lisäksi sisältää ainakin seuraavat osa-alueet: kuvaus siitä, minkä tyyppisiä johdannaisia voidaan käyttää
8 (16) tuotekuvaukset kuvaus johdannaisten käyttötarkoituksesta hyväksyttävät vastapuolet johdannaisten riskienhallinnan vastuut organisaatiossa kuvaus käytössä olevista riskien mittausjärjestelmistä ja -menetelmistä kuvaus johdannaisten käsittelystä vakavaraisuusluokittelussa kuvaus johdannaisiin liittyvien riskien raportoinnista. (6) Johdannaisten käytön periaatteet voivat olla osa valvottavan muuta riskienhallinnan tai sijoitustoiminnan ohjeistusta. (7) Eläkelaitoksen hallituksen on sijoitusriskien hallintaan liittyvän raportoinnin ja muun asianmukaisen seurannan avulla voitava varmistua siitä, että johdannaisten käyttämistä koskevia periaatteita on sovellettu hallituksen hyväksymällä tavalla. Seuranta on toteutettava sen selvittämiseksi, mitä vaikutuksia johdannaisten käyttämistä koskevilla periaatteilla on ollut. (8) Eläkelaitoksen hallituksen vuosittain hyväksymässä selvityksessä johdannaisten käytön periaatteiden soveltamisen kokonaisvaikutuksesta eläkelaitoksen vakavaraisuusasemaan on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot: muiden kuin sijoitusriskiä pienentävien johdannaisten kautta otettu enimmäisriski vuoden aikana; johdannaisten käyvin arvoin laskettu tulos sijoitusryhmittäin; selvitys johdannaisten käyttämisen vaikutuksesta vakavaraisuusasemaan. 4.2 Riskiä pienentävät johdannaiset MÄÄRÄYS (KOHDAT 9-15) (9) Valvottavan hallituksen tulee hyväksyä periaatteet, joilla johdannaiset luokitellaan riskiä pienentäviksi. (10) Riskiä pienentävän johdannaisen suojauksen kohteena voi olla tietty yksittäinen sijoitus. Johdannaisella suojattavia kohteita voi olla myös useita, jolloin on kysymys useampien sijoitusten muodostamasta kokonaisuudesta (salkkusuojaus). (11) Riskiä pienentävien johdannaisten määrittelyn lähtökohta on riskienhallinta. Se ei ole vakavaraisuusrajaa määritettäessä sidoksissa kirjanpidon suojauslaskennan määritelmiin. Mikäli johdannainen luokitellaan vakavaraisuuslaskennassa riskiä pienentäväksi, tulee johdannaisen riskiä pienentävä vaikutus perustella. (12) Riskiä pienentävän johdannaisen käyttötarkoitus on määriteltävä ja dokumentoitava johdannaissopimusta tehtäessä. (13) Johdannaisilla tapahtuvaa riskien pienentämisen tehokkuutta tulee arvioida säännöllisesti. Suojauksen tehokkuutta tulee seurata vähintään neljännesvuosittain. Käyttötarkoitus on muutettava ei-riskiä pienentäväksi, jos suojaus ei toimi riittävän tehokkaasti. Vaikeissa
9 (16) markkinatilanteissa seurannan on oltava ajantasaista. Suojauksen katsotaan jatkuvan, jos sijoitus korvataan toisella samanlaisella sijoituksella ja korvaaminen toisella sijoituksella on osa valvottavan kirjallista suojausstrategiaa. Korvaaminen uudella sijoituksella tulee dokumentoida uudelleen suojaukseksi. (14) Riskiä pienentäväksi johdannainen luokitellaan, mikäli se poistaa vähintään 70 prosenttia suojattavasta tappiopotentiaalista. Arvion riskin pienenemisestä tulee perustua dokumentoituihin periaatteisiin ja dataan. (15) Suojauksen tehokkuuden arviointi voi perustua riskimittariin (esimerkiksi VaR -luku), volatiliteettiin tai korrelaatioon. Käytettyjä mittausmenetelmiä tulee soveltaa johdonmukaisesti. 4.3 Johdannaisten luokittelu vakavaraisuuslaskennassa Kokonaisriskin arvioimiseksi eläkelaitoksen on oltava selvillä johdannaisen kohteen tai kohteiden riskistä ja siitä, miten johdannainen vaikuttaa riskiin. MÄÄRÄYS (KOHDAT 16-21) (16) Riskiä pienentävä johdannainen luokitellaan vakavaraisuuslaskennassa yhdessä suojauksen kohteen tai kohteiden kanssa. (17) Johdannaisen vakavaraisuusluokittelu perustuu kohde-etuuteen, jonka perusteella johdannaisen riski määräytyy. Mikäli kohde-etuuksia on useita, johdannainen voidaan jakaa useaan luokkaan. (18) Johdannaisen luokittelun on perustuttava niiden kohde-etuuksina oleviin omaisuuseriin, ja luokittelu on suoritettava tällä perusteella. (19) Jos johdannaisen kohde-etuuden vakavaraisuusluokka ei kuvaa todellista riskiä riittävän hyvin, tulee johdannainen luokitella riskiä parhaiten vastaavaan vakavaraisuusluokkaan. (20) Johdannaisen kohde-etuusmäärä otetaan huomioon delta-korjattuun arvoon, mikäli se on yksikäsitteinen eikä aliarvioi riskiä merkittävästi. Muussa tapauksessa kohde-etuusmäärä arvioidaan skaalattuna VaR -lukuna, jossa ennustehorisontiksi oletetaan vuosi ja luottamustasoksi 97,5 %. Mikäli kohde-etuus luokitellaan ryhmään L, tulee johdannaisesta aiheutuvaksi kohde-etuuden määräksi K L = 1, 97,5 % / -1 97,5 % missä VaR(1 v, 97,5 %) on laskettu johdannaiselle 1 vuoden ennustehorisontilla ja 97,5 % luottamustasolla Parmetri L on ryhmän L hajonta N -1 (97,5 %) on normaalijakauman 97,5 % kvantiilipiste. (21) Valvottava voi korvata VaR -luvun konservatiivisemmalla riskimitalla.
10 (16) 5 Johdannaisten käyttö ja riskien hallinta Finanssivalvonnan oikeus antaa velvoittavia määräyksiä perustuu seuraaviin lain säännöksiin: työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 1 :n 3 momentti ja vakuutusyhtiölain 6 luvun 10 :n 3 kohta eläkesäätiölain 25 :n 3 momentti vakuutuskassalain 33 :n 3 momentti maatalousyrittäjän eläkelain 119 :n 1 momentti merimieseläkelain 184 :n 3 momentti Johdannaisten käytön riskienhallinnassa valvottavan tulee ottaa huomioon toimintansa laatu, laajuus ja monimuotoisuus. 5.1 Johdannaisten käytölle asetettavat yleiset vaatimukset MÄÄRÄYS (KOHDAT 1-4) (1) Eläkelaitoksen riskienhallintajärjestelmissä on voitava jatkuvasti seurata johdannaisten markkina-arvoa. (2) Eläkelaitoksen sijoitustoiminnasta aiheutuvat riskit, johdannaiset huomioiden, eivät saa ylittää hallituksen antamia rajoja. (3) Eläkelaitoksen on johdannaisia käyttäessään kiinnitettävä erityistä huomiota sijoitustoimintaa harjoittavan henkilökuntansa riittävän hyvään ammattitaitoon, johdannaisten riskienhallintaan, käyttövaltuuksiin, käytön seurantaan ja valvontaan sekä sijoitustoiminnan tehtävien riittävään eriyttämiseen hyvän riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti. (4) Huolimatta siitä, että eläkelaitos on valtuuttanut ulkopuolisen palveluntarjoajan tekemään johdannaissopimuksia, on eläkelaitoksen hallitus aina viime kädessä vastuussa johdannaisten käyttämisestä. Eläkelaitoksen hallituksen tulee huolellisesti seurata ulkopuoliselle taholle annettujen valtuuksien käyttämistä. 5.2 Riskienhallinnan organisointi ja raportointi MÄÄRÄYS (KOHDAT 5-8) (5) Raportointi on järjestettävä niin, että valvottavan johto sen avulla kykenee käytännössä valvomaan ja ohjaamaan johdannaistoimintaa.
11 (16) (6) Riskienhallintatoiminnon tulee säännöllisesti raportoida johdannaisten käytöstä valvottavan hallitukselle. Raportoinnin tulee tapahtua riittävän usein, jotta hallitus pystyy sen avulla arvioimaan valvottavan riskiaseman muutoksia. Raportoinnin tulee osoittaa kuinka johdannaistoimenpiteet täyttävät niille asetetut tavoitteet ja noudattavat hyväksyttyjä periaatteita ja menettelytapoja sekä rajoitteita. Raportoinnista tulee olla kirjalliset ohjeet. (7) Sisäisten tarkastus- ja valvontarutiinien on katettava myös johdannaistoiminta. Seurannan on turvattava informaation kulun tehokkuus ja oikeellisuus sekä lakien, asetusten, viranomaismääräysten sekä valvottavan omien päätösten ja sääntöjen noudattaminen. (8) Ennen johdannaissopimuksien solmimista tulee valvottavalla olla tarpeellinen ohjeistus koskien niiden käsittelyä kirjanpidossa, vastuuvelkaa ja vakavaraisuutta laskettaessa ja muussa eläkelaitoksen sisäisessä laskennassa. 5.3 Riskienhallinta riskityypeittäin MÄÄRÄYS (KOHDAT 9-11) (9) Seurannan kohteena olevat johdannaisten riskityypit ovat: vastapuoliriski markkinariski rahoitusriski markkinoiden likviditeettiriski operatiivinen riski. (10) Johdannaisriskien arviointiin voi olla tarpeen käyttää matemaattisia tai tilastollisia menetelmiä. Tällaisen menetelmän oletuksia ja parametrien asianmukaisuutta on seurattava ja arvioitava säännöllisesti. Menetelmät on altistettava kvantitatiivisille ja kvalitatiivisille stressitesteille, joiden tuloksia johdon on seurattava ja joiden tulokset on otettava huomioon limiittejä ja strategioita määriteltäessä. Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi ja malliriskin (mallin rakenteen tai oletusten virheellisyys) hallitsemiseksi on käytettyä mallia säännöllisesti arvioita toteumatestauksin. (11) Johdannaisten epälineaarisuuksien vaikutukset riskeihin on arvioitava erikseen. Lisäksi on seurattava käytettävien menetelmien ja mallien sekä johdannaisten monimutkaisuudesta seuraavia operatiivisia riskejä. 5.3.2 Vastapuoliriski MÄÄRÄYS (KOHDAT 12-13) (12) Johdannaisista aiheutuvia vastapuoliriskeille on asetettava limiitit. Limiittien käytön valvonnan järjestäminen on kuvattava johdannaisten käytön periaatteissa ja limiittien käyttöä on valvottava seurantaraporttien avulla. (13) Mikäli johdannaiselle on asetettu vakuus, otetaan tämä huomioon vastapuoliriskin seurannassa.
12 (16) 5.3.3 Markkinariski MÄÄRÄYS (KOHDAT 14-15) (14) Markkinariskiä on seurattava markkinariskityypeittäin (esim. korko-, osake-, valuutta-, luottomarkkina- ja hyödykeriski). (15) Markkinariskiä on arvioitava suhteessa riskinkantokykyyn. Johdannaisista aiheutuvaa markkinariskiä on tarkasteltava osana koko markkinariskin seurantaa ja näiden johdannaisten on sisällyttävä markkinariskilimiittien seurantaan. Johdannaisten ominaisuudet on otettava huomioon ja kaikkia johdannaistyypin vaatimia markkinariskin muotoja on pystyttävä seuraamaan johdannaisten käytön vaatimassa laajuudessa. 5.3.4 Rahoitusriski MÄÄRÄYS (KOHDAT 16) (16) Johdannaisten vaikutuksia päivittäisiin kassavirtoihin on seurattava ja niiden vaikutus on otettava huomioon maksuvalmiuden suunnittelussa. Rahoitusriskin seurannan on oltava toiminnan laajuuteen nähden riittävän yksityiskohtaista. 5.3.5 Markkinoiden likviditeettiriski MÄÄRÄYS(KOHTA 17) (17) Eri tuotteiden ja markkinoiden likviditeettiä on aktiivisesti seurattava. Riskejä voidaan hallita myös tuote- ja markkinakohtaisten limiittien avulla. 5.3.6 Operatiivinen riski MÄÄRÄYS (KOHDAT 18-19) (18) Johdannaisten käytöstä aiheutuva operatiivinen riski on otettava huomioon valvottavan riskienhallintasuunnitelmassa. (19) Johdannaisista aiheutuvan operatiivisen riskin hallitsemiseksi valvottavan tulee varmistaa seuraavat asiat: johdannaisten käyttöä tukevia operatiivisia toimintoja varten on riittävä ammattitaitoinen henkilöstö johdannaisten käyttöä varten on ennalta suunnitellut työvaiheet johdannaiset on dokumentoitu ennalta laadittujen periaatteiden mukaisesti ennen kuin hinnoittelu- ja arvostusmalleja otetaan käyttöön, on varmistettava, että ne tuottavat luotettavia tuloksia johdannaisten hinnoista, positioiden arvosta ja syntyvistä voitoista ja tappioista. Mallit ja käytetyt menetelmät on dokumentoitava eri järjestelmissä (kirjanpito, kaupankäynti) olevat tiedot on säännöllisesti täsmäytettävä keskenään.
13 (16) 5.4 Stressitestit MÄÄRÄYS(KOHDAT 20-23) (20) Eläkelaitoksen on täydennettävä johdannaisriskien arviointia stressitesteillä, joilla arvioidaan poikkeuksellisten, mutta mahdollisten markkinahintojen muutosten vaikutuksia laitoksen riskiprofiiliin ja taloudelliseen tilaan. Stressitestien tulokset on otettava huomioon määriteltäessä ja arvioitaessa johdannaisten käyttöä, sijoitusstrategiaa ja sijoituslimiittejä. Johdannaisia koskevien stressitestien laatimista ja laskemista koskevat periaatteet on dokumentoitava. (21) Stressitestit on laadittava siten, että niissä otetaan huomioon eläkelaitoksen riskinoton luonne. Testit tulee suunnitella siten, että niiden perusteella saadaan tietoa sellaisista tilanteista, joissa laitoksen strategiat ja markkinapositiot ovat kaikkein haavoittuvimmat. (22) Stressitestejä laadittaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota sellaisiin instrumentteihin tai markkinoihin, joilla eläkelaitoksella on suuria riskikeskittymiä, sillä tällaisten positioiden realisointi tai suojaaminen voi olla vaikeaa markkinahäiriötilanteissa. Stressitestejä on tehtävä kokonaisposition lisäksi varsinkin tuotteista, jotka ovat epälikvidejä, joiden maturiteettiin liittyy epävarmuuksia tai joihin sisältyy valinnaisuuksia. (23) Stressitestit voivat perustua kriittisiä tilanteita sisältäviin historiallisiin skenaarioihin. Koska historialliset skenaariot eivät sisällä kattavasti poikkeuksellisia, mutta melko todennäköisiä vakavia tilanteita, tulee stressitestejä täydentää hypoteettisilla skenaarioilla.
14 (16) 6 Enimmäistappion määrittely ei-riskiä pienentäville johdannaisille Finanssivalvonnan oikeus antaa sitovia määräyksiä perustuu eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja vastuuvelan kattamisesta annetun lain 25 :ään. Johdannaisten enimmäistappion laskennassa valvottavan tulee ottaa huomioon toimintansa laatu, laajuus ja monimuotoisuus. 6.1 Enimmäistappion laskenta ei-riskiä pienentäville johdannaisille MÄÄRÄYS (KOHDAT 1-2) (1) Eläkelaitoksen on laskettava enimmäistappio muille kuin riskiä pienentäville johdannaisille. Enimmäistappion määrittämiseksi on kaksi laskentavaihtoehtoa: kehittynyt menetelmä ja perusmenetelmä. Mikäli eläkelaitoksen johdannaistoiminta on laajaa tai johdannaisinstrumentit monimutkaisia on laskennassa käytettävä kehittynyttä menetelmää. Muussa tapauksessa eläkelaitos voi käyttää laskennallisesti yksikertaista mutta samalla konservatiivisempaa perusmenetelmää. (2) Eläkelaitoksen on vähintään viikoittain laskettava muiden kuin riskiä pienentävien johdannaisten enimmäistappio. Enimmäistappion tulee jatkuvasti alittaa eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja vastuuvelan kattamisesta annetun lain 6 :n sijoitusryhmän I ja sijoitusryhmän II 2 kohdan yhteenlaskettu määrä. 6.1.2 Kehittynyt menetelmä enimmäistappion laskemiseksi MÄÄRÄYS (KOHDAT 3-8) (3) Ei-riskiä pienentävien johdannaisten enimmäistappion laskeminen tapahtuu laskentapäivän johdannaissalkulla (netotus huomioiden) valitun historiallisen ajanjakson perusteella. (4) Enimmäistappio määritetään salkun päivittäin laskettavan liukuvan kumulatiivisen kuukausitappion (20 työpäivää) maksimina. (5) Salkun yksittäisten johdannaisinstrumenttien tuottoprofiili kuvataan kohde-etuuden historiallisten kuukausituottojen suhteen (riskit arvioidaan kohde-etuuden muutoksen suhteen). (6) Kohde-etuuksien aikasarjojen tulee kuvata riskit mahdollisimman kattavasti ja käytettyjen aikasarjojen tulee olla riittävän pitkiä (vähintään kaksi vuotta).
15 (16) (7) Mikäli historiallinen tuottosarja ei kuvaa johdannaisinstrumentin riskejä kattavasti, on instrumenteille suoritettava konservatiivisia stressitestejä. Stressitestien tulokset lisätään netottamatta johdannaissalkulle laskettuun enimmäistappioon. (8) Koska laskennassa tarkasteltava aikahorisontti on kuukausi, eläkelaitoksen on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että se kykenee tarvittaessa kuukauden kuluessa myymään riittävän osan johdannaispositiosta tai vaihtoehtoisesti suojautumaan riittävästi mahdollisilta tappioilta kuukauden kuluessa. 6.1.3 Perusmenetelmä enimmäistappion laskemiseksi MÄÄRÄYS (KOHDAT 9-12) (9) Enimmäistappio määritetään ínstrumentteja keskenään netottamatta laskentahetken salkulle valitun historiallisen ajanjakson perusteella. (10) Kullekin johdannaiselle valitaan tarkasteluperiodilta epäedullisin kohde-etuuden arvo, jolla johdannainen arvostetaan uudelleen. Johdannaisen nykyisen käyvän arvon ja laskennallisen epäedullisimman arvon erotus lisätään enimmäistappioon. (11) Kohde-etuuksien aikasarjojen tulee kuvata riskit mahdollisimman kattavasti ja käytettyjen aikasarjojen tulee olla riittävän pitkiä (vähintään kaksi vuotta). (12) Mikäli historiallinen tuottosarja ei kuvaa johdannaisinstrumentin riskejä kattavasti, on instrumenteille suoritettava konservatiivisia stressitestejä. Stressitestien tulokset lisätään netottamatta johdannaissalkulle laskettuun enimmäistappioon.
16 (16) 7 Kumotut määräykset ja ohjeet Näiden määräysten ja ohjeiden tullessa voimaan 31.12.2011 Finanssivalvonnan kotimaisille vakuutusyhtiöille, vakuutusyhdistyksille, kolmannen maan vakuutusyhtiöiden sivuliikkeille sekä lailla perustetuille eläkelaitoksille 22.6.2010 antaman määräys- ja ohjekokoelman (dnro 6/101/2010) kohta 10.5 kumotaan. Lisäksi kohtaa 15.7 ei mainitun ajankohdan jälkeen sovelleta työeläkevakuutusyhtiöihin, merimieseläkekassaan eikä maatalousyrittäjien eläkelaitokseen. Finanssivalvonnan eläkesäätiöille 21.6.2010 antaman määräys- ja ohjekokoelman (dnro 5/101/2010) kohtia 2A1.5 ja 4.1.1 ei mainitun ajankohdan jälkeen sovelleta lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavaan eläkesäätiöön. Finanssivalvonnan eläkekassoille 21.6.2010 antaman määräys- ja ohjekokoelman (dnro 4/101/2010) kohtia 2A1.5 ja 4.1.1ei mainitun ajankohdan jälkeen sovelleta lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavaan eläkekassaan.