LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 27/2005/4 Dnro LSY- 2003-Y-337 Annettu julkipanon jälkeen 18.3.2005 ASIA HAKIJA Ympäristölupahakemus, joka koskee Kirkkojärven kunnostamista kemikaalikäsittelyllä, Rymättylä Rymättylän Kirkkojärvitoimikunta Montolantie 111 21140 RYMÄTTYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Rymättylän kunnassa sijaitsevaa Kirkkojärveä on tarkoitus kunnostaa kemikaalikäsittelyllä. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin 1-kohta Ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin 1- kohta ja 40 Rymättylän Kirkkojärvitoimikunta on 13.11.2003 ympäristölupavirastolle toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt jatkuvaa toimenpidelupaa Kirkkojärven kunnostamiseksi kemikaalilla mahdollisesti Ferix- 3:a, Kempac 14:aa ja Kempac 18:aa käyttäen veden laadun parantamiseksi vuosina 2004-2006 Rymättylän kunnassa. Hakija on 27.2.2004 ympäristölupavirastolle toimittamassaan täydennyksessä täsmentänyt hakemuksen koskemaan Kirkkojärven kunnostamista kemikaalilla Ferix 3:a käyttäen. Ferix 3 on suunniteltu levitettäväksi Kirkkojärveen vuoden 2004 syyskesällä. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON AIKAISEMPI PÄÄTÖS Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 8.5.2002 antamallaan päätöksellä nro 18/2002/4 myöntänyt Rymättylän Kirkkojärvitoimikunnalle luvan nestemäisen alumiinikloridin levittämiseen Kirkkojärveen ja Riittiönjärveen Rymättylän kunnassa. Lupamääräyksen 1) mukaan alumiinikloridin levitys on suoritettava sellaisena aikana, että sen tar-
2 koitus järven tilan parantamiseksi toteutuu ja että toimenpiteestä mahdollisesti aiheutuvat haitat vesiympäristölle minimoituvat. Lupamääräyksissä 4) ja 5) on annettu määräykset tarkkailusta. Lupa on voimassa 31.5.2005 saakka. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Hankealue Kirkkojärvi on noin 40 ha:n suuruinen järvi Rymättylän kunnassa. Kirkkojärven tila Kirkkojärven, Lyhtyjärven ja Riittiönjärven pintaa laskettiin 1920- luvulla, jolloin Riittiönjärven umpeenkasvaminen vauhdittui. Riittiönjärvi laskee Kirkkojärveen, jossa toteutettiin onnistuneesti fosforin kemiallinen saostaminen vuonna 2002. Alumiinikloridikäsittelyn jälkeen fosforipitoisuudet vähenivät merkittävästi Kirkkojärvessä kemikaalikäsittelyn seurauksena ja jäivät alhaiselle tasolle myös vuonna 2003. Myös typpipitoisuudet laskivat järvessä. Alhaisten ravinnepitoisuuksien johdosta levätuotanto oli vähäistä eikä sinileviä esiintynyt lainkaan. Vuoden 2003 talvella Kirkkojärven pohjasta otettujen näytteiden mukaan pohjassa on mustaa ja hapetonta ainesta noin 30 cm. Syvemmältä otettu näyteaines oli puhdasta savea, jossa näkyivät selvät kerrostumat eri vuosikymmeniltä. Kirkkojärven veden laatuun halutaan jatkossa vaikuttaa erityisesti hoitokalastuksen keinoin. Kirkkojärven sedimenttiin kerrostunut fosfori aiheuttaa pysyvän riskin. Kahtena kesänä pohjamassat ovat tuulisilla säillä sekoittuneet ja fosforia on liuennut veteen. Tällöin veden laatu on heikentynyt lähelle erittäin rehevän vesistön arvoja. Kalasto TOIMINTA Vuonna 2003 Kirkkojärvessä tehtyjen koekalastusten perusteella kalakannan koon arvioidaan olleen 8 000 kg eli 190 kg/ha. Ahventa oli noin 80 kg/ha, joka on liian tiheä kanta. Särkeä oli 90 kg/ha. Hauen osuus oli 9,6 % biomassasta ja 0,4 % lukumäärästä. Petokalojen osuuden tulisi olla suurempi. Vuoden 2003 keväällä tehtyjen haukiistutusten onnistumisesta ei ole tietoa. Osa Riittiönjärven kalakannasta oli siirtynyt Kirkkojärveen. Kirkkojärven pohjasedimentissä olevan fosforin sitomiseen käytetään Ferix-3:a rakeisena 0,2-0,3 kg/m 2 eli koko järven alueella 8 000-12 000 kg. Levitystyö tapahtuu aluksesta pyörivän keskipakoisvoiman avulla veteen, josta se laskeutuu sedimentin joukkoon estäen mätänemistä ja sulfidin syntymistä ja sitä kautta fosforin vapautumista. LUPAHAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on kuuluttamalla asiasta 15.4. 17.5.2004 välisenä aikana Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa ja Rymättylän kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 17.5.2004. Ympäristölupavirasto on 6.4.2004 päivätyllä kirjelmällään pyytänyt asiassa Suomen ympäris-
Suomen ympäristökeskuksen lausunto Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 3 tökeskuksen lausunnon. Lisäksi kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Rannikkoseutu-nimisessä sanomalehdessä. Suomen ympäristökeskus on todennut, että vuonna 2002 suoritetun Kirkkojärven alumiinikloridikäsittelyn yhteydessä kuoli kaloja noin 15 000 kg. Kemikaalikäsittelystä huolimatta kalasto on nopeasti palautumassa rehevän järven kaltaiseksi. Rehevyyden torjuminen edellyttää Suomen ympäristökeskuksen mukaan tehokasta hoitokalastusta, mihin hakijakin on viitannut. Järvessä tulisi olla riittävästi petokaloja (noin 30 %) eikä kalaston kokonaisbiomassaa tulisi päästää kasvamaan veden laatutavoitteen kannalta epätarkoituksenmukaiseksi kalaston laji- ja kokorakenne huomioon ottaen. Kemikaalikäsittelyt on katsottava täydentäviksi ja niiden tulisi perustua asianmukaisiin tutkimuksiin. Kemikaalikäsittelyn tarve ei ympäristökeskuksen mukaan ole esitettyjen tietojen perusteella yhtä selvä kuin ravintoketjukunnostuksen tarve. Sedimentin fosforipitoisuus on samaa tasoa kuin eräissä tehokalastuksella kunnostetuissa järvissä. Sedimentin kemikaalikäsittelyn tarpeellisuus on mahdollista varmistaa laboratoriossa tehtävillä kokeilla. Suomen ympäristökeskuksen mukaan vuoteen 2006 ulottuville Kirkkojärven vuosittaisille täydentäville kemikaalikäsittelyille ei ole estettä, jos ne voidaan esittää pätevien tutkimusten perusteella tarpeellisiksi. Lounais-Suomen ympäristökeskus toimii hankkeen valvojana ja on ilmeisesti osallistunut hankkeen suunnitteluun. Jonkun muun asiantuntijalaitoksen tulisi tehdä arvio perustellusta sedimentin stabiloinnin kemikaalikäsittelyn vuosittaisesta tarpeesta, koska aiottuja kemikaalikäyttömääriä ei hakemuksessa ole esitetty. Lounais- Suomen ympäristökeskuksen tehtävänä on hyväksyä lasketut käyttömäärät tutkimustulosten perusteella. Kalastorakennetta korjaavalle tehokalastukselle ja kalaston kokonaisvaltaisille hoitotoimille on tarvetta. 1) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen mukaan lupa hankkeelle voidaan myöntää. Keskuksen mukaan hankkeelle ei voida myöntää töidenaloittamislupaa, koska hankkeen toteuttamisen jälkeen oloja ei voida olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, mikäli lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Ympäristökeskus on esittänyt seuraavia lupamääräyksiä: - Kemikaalikäsittelyn ajankohta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. - Kemikaalikäsittelyn vaikutuksia vesistöön on seurattava Lounais- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkai-
4 luohjelmaksi on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. - Kemikaalikäsittelyssä on soveltuvin osin noudatettava Länsi- Suomen ympäristölupaviraston päätöksen 8.5.2002, nro 18/2002/4 dnro LSY-2001-Y-127 lupamääräyksiä. 2) AA (kiinteistö 705-412-1-23) on todennut muistutuksessaan, että luonnontilassa olevien järvien tilaa ei tule muuttaa. Ainoastaan imuruoppaajalla ei tuhota järvien kalakantaa. Muistuttaja ei aio osallistua toimenpiteistä aiheutuviin maksuihin, koska hänen kiinteistöönsä järven olotila ei vaikuta millään tavoin. 3) BB (kiinteistö 705-412-1-23) on ilmoittanut, ettei hän vastusta ruoppausta, mutta vastustaa kemikaalikäsittelyä, koska sillä saastutetaan ympäristökin mm. kuolleilla kaloilla. Muistuttaja ei aio osallistua toimenpiteistä aiheutuviin maksuihin. Hakijan selitys Hakija on hyväksynyt Lounais-Suomen ympäristökeskuksen esittämät lupamääräykset sekä sen, että työt aloitetaan vasta, kun lupapäätös on saatu ja ilmoitusvelvollisuudet on täytetty. Suomen ympäristökeskuksen lausunnon osalta hakija on todennut jo toteuttaneensa ympäristökeskuksen esittämiä toimenpiteitä kuten petokalojen istutuksia ja roskakalojen pyyntiä sekä ympäristöstä tulevan kuormituksen vähentämistä, jossa on edelleen tehtävää. Mainitut toimenpiteet eivät kuitenkaan tuo Kirkkojärven perusongelmaan ratkaisua. Järvi on kovin matala ja järven pohjassa olevat löyhät fosforipitoiset massat sekoittuvat tuulisella säällä veteen, minkä seurauksena riski levän esiintymisestä kasvaa. Järvi luokitellaan pohjaeläimistön perusteella edelleen erittäin reheväksi. Kirkkojärven happitilanne on ollut hyvä, joten Ferix-3:n käyttö olisi luontevaa juuri pohjasedimentin stabiloinnissa. Myöhemmin toimenpidettä voitaisiin täydentää veden kemiallisella puhdistuksella puskuroitua PAX 18:aa käyttäen kuitenkin siten että tarve perustuu tarkkoihin tutkimuksiin. Rymättylän Kirkkojärvitoimikunta on todennut vielä, että sen ensisijaisena tavoitteena on ulkoisen kuormituksen vähentäminen, jossa on edistytty sekä talouksien että viljelijöiden osalta. Toisena tavoitteena on ravintoketjukunnostus, jossa parhaimmaksi vaihtoehdoksi on osoittautunut paunettipyynti ja petokalaistutukset. Hakija on kokeillut menestyksellisesti kemiallisen fosforin sitomista vuonna 2002 ja toteuttanut sille asetetut seuranta- ym. velvoitteet tunnollisesti. MERKINTÄ Ympäristölupavirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 26/2005/4 myöntänyt Rymättylän Kirkkojärvitoimikunnalle luvan Riittiönjärven kunnostamiseen imuruoppauksella ja kemikaloinnilla Rymättylän kunnassa.
5 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Ympäristölupavirasto myöntää Rymättylän Kirkkojärvitoimikunnalle luvan Kirkkojärven sedimentin kemialliseen käsittelyyn Ferix-3:a käyttäen hakemuksen täydennyksen, päivätty 25.2.2004, mukaisesti Rymättylän kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä sekä tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Toimenpidemääräykset 1) Kemikaalikäsittely on suoritettava sellaisena aikana, että sen tarkoitus järven tilan parantamiseksi toteutuu ja että toimenpiteestä mahdollisesti aiheutuvat haitat vesiympäristölle minimoituvat. 2) Kemikaalin lopullinen annostelu on tehtävä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ennen kemikaalikäsittelyä määritetyn sedimentin kemiallisten ominaisuuksien perusteella. 3) Sedimentin kemiallinen käsittely on aloitettava kahden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman ja tehtävä valmiiksi vuoden kuluessa toimenpiteen aloittamisesta. 4) Kemikaalikäsittelyn ajankohta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Rymättylän kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. 5) Kemikaalikäsittelyn päätyttyä siitä on ilmoitettava 60 päivän kuluessa Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle ja lupamääräyksessä 4) mainituille viranomaisille. Tarkkailua koskevat määräykset 6) Luvan saajan on pidettävä kemikaalikäsittelyn vaiheista päiväkirjaa, johon on merkittävä tiedot käytetyn kemikaalin määrästä ja sen levitysvaiheista, tiedot järvistä poistettujen kuolleiden kalojen määristä, lajeista ja koosta sekä muut toimintaa koskevat tarpeelliset tiedot. Päiväkirja on vaadittaessa esitettävä viranomaisille. 7) Kemikaalikäsittelyn vaikutuksia vesistöön on tarkkailtava Lounais- Suomen ympäristökeskuksen ja vaikutuksia alueen kalastoon Varsinais- Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä taval-
6 la. Esitykset tarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille hyvissä ajoin ennen toimenpiteen aloittamista. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrättynä aikana Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava asianosaisille nähtäväksi. Kalojen käsittely 8) Käsittelyn seurauksena mahdollisesti kuolleet kalat on kerättävä alueelta mahdollisimman pian pois ja ne on käsiteltävä tai toimitettava käsiteltäväksi sekä varastoitava eläinjätteen käsittelystä annetussa asetuksessa (1022/2000) säädetyllä tavalla. Mahdollinen kompostointi, hautaaminen tai muu käsittely on tehtävä mainitun asetuksen liitteessä 3 säädetyllä tavalla. Korvaukset 9) Luvan saaja on velvollinen korvaamaan asianomaiselle oikeudenomistajalle tämän luvan nojalla suoritetusta toimenpiteestä mahdollisesti aiheutuvan vahingon, haitan ja edunmenetyksen. Perustelut Ympäristölupavirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 26/2005/4 myöntänyt Rymättylän Kirkkojärvitoimikunnalle luvan Kirkkojärveen laskevan Riittiönjärven kunnostamiseen imuruoppauksella ja kemiallisesti. Riittiönjärvi laskee Kirkkojärveen ja on sen merkittävin kuormittaja, joten Riittiönjärven tilan parantuminen vaikuttaa myönteisesti myös Kirkkojärven tilaan. Kirkkojärvessä on vuonna 2002 suoritettu onnistuneesti fosforin kemiallinen saostaminen alumiinikloridia käyttäen. Vuonna 2003 otettujen näytteiden mukaan Kirkkojärven pohjassa oli 30 cm:iin saakka mustaa ja hapetonta ainesta, jonka jälkeen alkoi puhdas savi. Hakemuksen mukaan kahtena kesänä pohjamassat ovat tuulisilla säillä sekoittuneet ja fosforia on liuennut veteen, jolloin veden laatu on heikentynyt lähelle erittäin rehevän vesistön arvoja. Tämän päätöksen mukaisilla sedimentin kemiallisella käsittelyllä vähennetään sedimentistä järviveteen liukenevan fosforin määrää. Ympäristölupavirasto toteaa, että hakijan on ympäristölupavirastolle 27.2.2004 toimittamassaan täydennyksessä katsottava luopuneen pyytämästä jatkuvaa toimenpidelupaa Kirkkojärven kunnostamiseksi kemikaalilla. Kirkkojärven kemikaloinnista tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuh-
Vastaus muistutuksiin ja vaatimuksiin 7 teiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Ympäristölupavirasto toteaa AA:n ja BB:n muistutuksiin hankkeesta aiheutuvien kulujen korvaamisesta, että hankkeen rahoitusta koskeva asia ei kuulu ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Ympäristölupavirasto hylkää vaatimukset hakemuksen hylkäämisestä ja katsoo, että luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset ovat olemassa luparatkaisun perusteluosassa mainituilla perusteilla. Ympäristölupavirasto ottaa asiassa annetut lausunnot huomioon myöntämällä hankkeelle luvan lupamääräysten rajoittamalla tavalla. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Luvan voimassaolo Luvan voimassaolosta on määrätty lupamääräyksessä 3). Päätöksen täytäntöönpano Sovelletut oikeusohjeet Luvan mukaiseen toimintaan saa ryhtyä tämän päätöksen saatua lainvoiman. Ympäristönsuojelulain 42, 43, 46 ja 56 KÄSITTELYMAKSU 1 050 euroa Perustelut Asian käsittelymaksu on laskettu siihen käytetyn tuntimäärän mukaisesta ympäristöministeriön asetuksessa ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista olevan tuntiveloituksen (35 euroa) mukaisesti. Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)
8 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Anne Valjakka Kalevi Tikka Heikki Penttinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Anne Valjakka sekä ympäristöneuvokset Kalevi Tikka ja Heikki Penttinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Anne Valjakka. AV/ts
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.4.2005. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.