Talousesitys Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d :n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56. S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Euroopan integraatio syvenee ja laajenee, ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy. Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille, vaikka olosuhteet muuttuvat. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Talousesityksen lähtökohdat Hallituksen tavoitteena on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen; julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi vahvistetaan ja uudistetaan peruspalveluita, turvataan ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus, ehkäistään sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, vahvistetaan mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä parannetaan toimeentuloturvaa ja estetään asuinalueiden eriytymistä. Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet Hyvinvoinnille vahva perusta Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin Elinympäristö tukemaan terveyttä ja hyvinvointia. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi hallituksen tasa-arvopolitiikkaa sekä edistää sukupuolinäkökulman huomioonottamista kaikessa valtioneuvoston päätöksenteossa. Ministeriössä se toteutetaan vuosille 2012 vahvistetun toiminnallisen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti. Valmistelussa on mm. kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma, yhteistyö työelämän osapuolten kanssa naisten urakehityksen edistämiseksi ja poikkihallinnollinen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista jatketaan lainvalmistelussa, talousn laadinnassa sekä muissa tasa-arvon kannalta merkittävissä hankkeissa. Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa hankkeissa toteutetaan sukupuolivaikutusten inti, erityisesti poikkihallinnollisessa, syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävässä toimenpideohjelmassa ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) toimeenpanossa. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (1651/2009) periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain Hyvinvoinnille vahva perusta Sosiaaliturvalla lisätään ihmisten hyvinvointia tukemalla terveyttä ja toimintakykyä, antamalla turvaa muuttuvissa elämäntilanteissa, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vakauttamalla yhteiskunnallisia oloja. Sosiaaliturva edistää myös vakaata talouden kasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla työkykyä ja tarjoamalla työllistymis-, koulutusja kuntoutumismahdollisuuksia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Talousesitys Verotuksen, maksujen, sosiaalietuuksien, tulonsiirtojen ja palvelujen on muodostettava kokonaisuus, joka kannustaa työntekoon ja varmistaa, että työntekijä voi siirtyä terveenä eläkkeelle. Kannustava sosiaaliturva rohkaisee ihmisiä myös itse edistämään hyvinvointia. Tavoitteena on, että terveys ja hyvinvointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa pidennetään työuria työhyvinvoinnilla tasapainotetaan elämän eri osa-alueet sosiaaliturvan rahoitus on kestävää. Hyvinvoinnille vahva perusta -tunnusluvut 2000 2010 2011 2012 Ennakkointimenetelmä on käytössä kunnan päätöksenteossa, väestöllä painotettu %-osuus kunnista.... 39.. 38.. 40 Terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa (% tavoitearvosta) kuntajohdossa.... 61.. 72.. 75 perusterveydenhuollossa.. 54.. 60.. 69.. liikuntatoimessa.. 56.. 62.. 65.. perusopetuksessa.... 66.. 68 2).. 69 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote 58,8 60,4 60,5 60,9 60,9 60,9 61,0 miehet 58,6 60,3 60,4 60,9 60,9 60,9 61,0 naiset 58,9 60,4 60,5 60,8 60,8 60,8 60,9 Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus 25 62-vuotiailla (työeläkkeet), yhteensä 8,7 7,2 7,2 6,3 6,3 6,2 6,2 miehet 9,1 7,2 7,1 6,2 6,0 6,0 6,0 naiset 8,3 7,2 7,4 6,5 6,6 6,5 6,5 Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä (palkansaajat), % 4,0 4,5 4,6 4,5 4,7 4,7 4,8 miehet 3,6 4,0 3,9 3,8 4,0 4,0 4,1 naiset 4,5 4,9 5,2 5,2 5,4 5,4 5,5 Työterveyshuollon piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus palkansaajana toimivasta työvoimasta, % 92.... 91 91 2) 91 92 Työpaikkatapaturmien taajuus (palkansaajat), milj. työtuntia kohden 32,8 30,2 31,2 30,3 29,5 3) 29,3 29,0 Korvatut ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt (palkansaajat) 5 727 5 485 4 437 4 510 2) 4 500 2) 4 400 4 350 Vanhempainpäivärahoista isille maksettujen päivien osuus, % 4,2 7,1 8,3 8,7 8,8 9,1 9,4 Sosiaalimenot/bkt, % 25,1 30,6 30,0 31,2 32,5 2) 32,9 32,9 Sosiaalimenot, /asukas (vuoden 2010 hinnoin) 7 462 10 166 10 143 10 400 10 700 2) 10 800 10 900 Sosiaalimenojen rahoitus, % verovaroin 43,1 46,1 46,0 46,8 46,7 2) 46,4 46,1 työnantajat 37,6 35,8 35,4 34,8 35,2 2) 35,5 35,6 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Talousesitys 2000 2010 2011 2012 muu 19,3 18,1 18,6 18,3 18,1 2) 18,1 18,3 Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % 50,9 54,4 54,8 55,3 48,0 2) 48,0 48,0 1) Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kuvaa, kuinka suuri osa ei-eläkkeellä olevista työeläkevakuutetuista on siirtynyt vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle (esitetään useimmiten promilleina). Ikävakioitu alkavuus kertoo työkyvyttömyyseläkkeen alkavuudessa tapahtuvista muutoksista siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen ei vaikuta siihen. 2) Arvio 3) Ennakkotieto Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ihmisarvoinen elämä on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nämä oikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin. Julkisen vallan vastuu perusoikeuksista ei poista yksilön vastuuta valinnoista. Yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoilla edistetään sosiaalista kestävyyttä. Pelkän sosiaaliturvan varassa elävillä on suuri riski liukua köyhyyteen. Huolena on nuorten syrjäytyminen, lasten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen ja syrjäytymisen siirtyminen yli sukupolvien. Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhuksia on enemmän, dementia ja muut pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja monisairaiden potilaiden lukumäärä kasvaa. Se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelumenojen nousua ja henkilöstön lisätarvetta, ellei palvelujen tuottavuus parane. Sosiaali- ja terveydenhuolto pysyy tulevaisuudessakin työvoimavaltaisena. Tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla palvelujen organisointia ja tuotantotapoja. Tavoitteena on, että vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja asiakaskeskeisyys otetaan palvelujen lähtökohdaksi uudistetaan palvelujen rakenteet ja toimintatavat vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -tunnusluvut 2000 2010 2011 2012 Terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokeneiden osuus (25 64 v.), % miehet 37,6 36,8 35,6 33,4 35,0 34 33 0 12 vuotta koulutusta 42,4 38,8 40,2 38,6 37,4 39 37 13 vuotta tai enemmän koulutusta 29,3 30,1 27,6 25,6 29,4 28 27 naiset 33,7 32,9 32,1 32,8 33,2 34 33 0 12 vuotta koulutusta 38,6 36,5 38,6 37,6 40,4 39 38 13 vuotta tai enemmän koulutusta 29,4 29,4 27,5 26,9 27,8 29 27 Nuorten koettu terveys: päivittäin vähintään kaksi oiretta (8. 9. lk), % 16 17 17 17 1) 17.. 16 Vastasyntyneen elinajanodote 77,7 80,0 80,4 80,5 80,8 1) 81,1 81,3 miehet 74,1 76,7 77,2 77,5 77,8 1) 78,0 78,3 naiset 81,0 83,2 83,5 83,4 83,8 1) 84,0 84,2 25-vuotiaan elinajanodote miehet 49,7 52,6 52,9 1) 53,2 1) 53,5 1) 54,0 54,4 perusasteen koulutus 47,4 49,7 50,0 1) 50,4 1) 50,8 1) 51,2 51,6 keskiasteen koulutus 50,1 52,4 52,6 1) 52,8 1) 53,0 1) 53,2 53,4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Talousesitys 2000 2010 2011 2012 korkea-asteen koulutus 54,0 55,9 56,1 1) 56,3 1) 56,5 1) 56,7 56,9 naiset 56,1 59,0 59,1 1) 59,2 1) 59,3 1) 60,3 61,2 perusasteen koulutus 54,6 56,6 56,6 1) 56,6 1) 56,6 1) 58,1 59,5 keskiasteen koulutus 57,2 59,1 59,2 1) 59,3 1) 59,4 1) 59,5 59,6 korkea-asteen koulutus 58,4 60,3 60,4 1) 60,6 1) 60,7 1) 60,9 61,0 Niiden 75 84-vuotiaiden osuus, jotka kykenevät liikkumaan ulkona yksin ilman vaikeuksia, % 2) miehet 76 84 1) 87 86 1) 87 86 87 naiset 72 78 1) 79 80 1) 75 76 79 Päivittäin tupakoivien osuus, % miehet (25 64-v.) 28,3 24,1 23,4 21,0 20,3 19 18 naiset (25 64-v.) 19,9 15,3 14,9 14,5 13,9 13 12 pojat (8. 9. lk) 25 17 17 15 1) 15 14 13 tytöt (8. 9. lk) 22 14 14 13 1) 12 11 10 Alkoholin kokonaiskulutus, l/as. 8,8 10,0 10,1 9,6 9,7 9,5 9,5 Ylipainoisten osuus (BMI 25 tai yli) 25 64 v., % miehet 58,4 62,7 65,0 63,3 64,6 64 63 naiset 41,2 48,3 48,3 47,9 47,8 48 47 Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25 80 v. (100 000 asukasta kohti) miehet 1 168 922 867 802 823 1) 802 780 naiset 368 290 255 281 242 1) 236 230 Pienituloisten 3) osuus, % koko väestö 10,5 13,7 13,2 11,9 12,0 1) 12,0 12,0 lapset 8,8 11,8 11,1 9,4 9,5 1) 9,5 9,5 Yleisen asumistuen saajat (ruokakunnat), lkm 170 352 164 154 167 364 180 665 192 274 198 570 210 480 Toimeentulotukea saaneet, lkm kotitaloudet 271 686 240 257 239 212 238 373 240 000 1) 235 000 235 000 henkilöt 454 353 375 152 371 898 370 454 374 500 1) 364 500 364 500 pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus 25 64-vuotiaasta väestöstä, % 2,4 2,2 2,2 2,1 2,1 1) 2,1 2,1 miehet 2,7 2,5 2,5 2,4 2,4 1) 2,4 2,4 naiset 2,0 1,8 1,8 1,8 1,8 1) 1,8 1,8 Gini-kerroin (käytettävissä olevat tulot) 4), % 24,9 25,9 25,9 25,5 25,5 1) 25,5 25,5 Nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta eivätkä ole työssä tai koulutuksessa (eivätkä hoitovapaalla, eläkkeellä tai varusmies- tai siviilipalveluksessa), % 4,3 4,8 4,7 4,7 4,7 1) 4,7 4,7 18 24 v. pojat 5,4 6,0 5,8 5,8 5,8 1) 5,8 5,8 18 24 v. tytöt 3,1 3,6 3,6 3,6 3,6 1) 3,6 3,6 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Talousesitys 2000 2010 2011 2012 Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % 80,6 82,8 83,2 83,1 82,9 5) 83,2 83,4 Väestön terveyden seuranta toteutuu perusterveydenhuollossa (% tavoitearvosta).. 33.. 32.. 36.. Hoitoon pääsy erikoissairaanhoitoa yli 6 kk jonottaneita, lkm 66 000 1 245 751 938 1 390 1 100 1 200 odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kestää yli 14 pv (% väestöstä).. 72 77 81 79 70 55 suun terveydenhuolto: yli 6 kuukautta jonottaneita, lkm.. 12 100 14 000 7 205 5 100 5 500 6 000 psykiatrian erikoissairaanhoitoa yli 3 kk odottaneita alle 23-vuotiaita, lkm.. 136 73 64 55 50 45 Potilasvakuutuskeskuksen korvaamien potilasvahinkojen määrä.. 2 212 2 235 2 113 2 387 2 400 2 500 Terveydenhuoltoon liittyvät infektiot 6) vastustuskykyiset mikrobitartunnat (MRSA veri/likvor), tapauksia/v... 28 42 30 30 25 23 antibioottiripulitapaukset (Clostridium diff.) tapauksia/v... 4 813 5 382 5 256 4 838 4 500 4 300 Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, % säännöllinen kotihoito 2) 11,8 11,8 12,2 11,9 12,1 1) 12,3 12,4 miehet 8,7 8,9 9,3 8,9 9,1 1) 9,2 9,4 naiset 13,2 13,4 13,9 13,5 13,7 1) 14,0 14,1 tehostettu palveluasuminen 1,7 5,6 5,9 6,1 6,3 1) 6,5 6,8 miehet 1,1 3,7 3,9 4,1 4,4 1) 4,5 4,8 naiset 2,0 6,7 7,1 7,3 7,6 1) 8,0 8,4 vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosasto 8,4 4,7 4,4 3,8 3,5 1) 3,3 3,1 miehet 5,6 3,3 3,1 2,8 2,6 1) 2,5 2,4 naiset 9,6 5,5 5,1 4,3 3,8 1) 3,5 3,2 omaishoidontuki 3,0 4,2 4,4 4,5 4,6 5) 4,9 5,1 Vaikeavammaisten palveluasuminen, as./v. 1 894 4 310 4 630 4 844 5 274 5) 5 497 5 856 Terveyskeskusten lääkärivaje, %.. 6,0 6,5 6,3 6,1 6,0 5,8 Merkittävimpien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien kuin lääkärien vaje, %.. 3,6.. 3,2 3,2 1) 3,2 3,2 Ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus, % kansallisesta suosituksesta äitiysneuvolalääkärit.... 62 58 66 1) 66 66 lastenneuvolalääkärit.... 20 23 28 1) 30 32 koululääkärit.... 6 10 15 1) 17 20 äitiysneuvolan terveydenhoitajat.... 59 60 62 1) 62 64 lastenneuvolan terveydenhoitajat.... 34 42 45 1) 47 49 kouluterveydenhoitajat.... 75 84 85 1) 85 85 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Talousesitys 2000 2010 2011 2012 Laajat terveystarkastukset toteutuvat (%- osuus terveyskeskuksista) äitiysneuvolassa.... 87 94 95 1) 95 95 lastenneuvolassa.... 84 94 95 1) 95 95 kouluterveydenhuollossa.... 75 95 95 1) 95 95 Yli vuoden työttömänä olleet, lkm 86 800 54 000 57 200 61 200 73 700 88 000 90 000 miehet 47 500 32 900 34 100 36 000 43 300 52 800 54 000 naiset 39 300 21 100 23 100 25 100 30 400 35 200 36 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17-vuotiaat, % 0,9 1,3 1,4 1,4 1,4 1) 1,4 1,4 pojat 1,0 1,4 1,4 1,4 1,4 1) 1,4 1,4 tytöt 0,9 1,3 1,3 1,3 1,3 1) 1,3 1,3 Asunnottomat, lkm 10 000 7 880 7 570 7 850 7 500 7 700 7 800 miehet 8 250 6 490 5 990 5 950 5 700 5 900 6 000 naiset 1 750 1 390 1 580 1 890 1 800 1 800 1 800 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, lkm 37 554 35 715 42 919 40 853 38 026 38 000 38 000 Maahanmuuttajataustaisten osuus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä, % 1,9 3,6 3,8 3,9 1) 4,0 1) 4,0 4,1 1) Arvio 2) Vuoden 2000 sarakkeessa on vuoden 2001 tieto. 3) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat rahatulot ovat alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden). 4) Gini-kerroin kuvaa muuttujan (tässä tapauksessa käytettävissä olevien rahatulojen) epätasaisuutta. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. 5) Ennakkotieto 6) Indikaattori korvataan myöhemmin paremmin potilasturvallisuuden tilannetta kuvaavalla indikaattorilla. Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta Elinympäristön tila vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Heikkenevät luonnonolot, toistuvat luonnonkatastrofit ja koko ekosysteemin tila kaventavat hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys edellyttävät, että hyvä elämä voidaan turvata silloinkin, kun jaettavana ovat niukkenevat voimavarat. Jokaisen sukupolven tulisi jättää perinnöksi elinkelpoisempi ympäristö. Oikeudenmukainen hyvinvoinnin jakautuminen on haaste paitsi paikallisesti myös maailmanlaajuisesti. Globaalit väestörakenteen muutokset, talouden häiriöt, köyhyys ja eriarvoisuus koettelevat yhteiskuntien yhtenäisyyttä. Eriarvoistumiseen ja asuinalueiden erilaistumiseen liittyy myös turvallisuusriskejä. Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen niukkeneminen saattavat aiheuttaa monenlaisia terveysuhkia, esimerkiksi pandemioita ja epidemioita. Ne eivät noudata rajoja, voivat levitä nopeasti ja niiden torjunta vaatii viranomaisten yhteistyötä ja varautumista. Maailmanlaajuiset taloudelliset kriisit ovat osoittaneet toimivien turvaverkkojen sekä rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden merkityksen. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on turvattava myös poikkeusoloissa. Tavoitteena on, että vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Talousesitys Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta -tunnusluvut 2000 2010 2011 2012 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet 2 256 2 572 2 453 2 370 1) 2 346 2) 2 323 2 300 miehet.. 1 649 1 610 1 497 1) 1 482 2) 1 467 1 453 naiset.. 923 843 873 1) 864 2) 856 847 Vesivälitteiset epidemiat epidemioiden lkm 7 2 5 2 4 2) 5 4 sairastuneet henkilöt 6 428 38 70 530 220 2) 200 100 Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa (PCDD/F- ja PCB-yhdisteiden kokonaistoksisuusekvivalenttimäärä) 15,3 8 2) 8 2) 5,6 5,0 2) 4,7 4,5 Työeläkevakuutusyhtiöiden, -säätiöiden ja - kassojen vakavaraisuusaste.. 29,6 22,4 26,4 28,6 2).... Työeläkerahastot/bkt, % 50,2 77,7 72,2 77,8 83,8 85,0 85,6 1) Ennakkotieto 2) Arvio Eräiden etuuksien kehitys (euroa/kk) 2009 2010 2011 2012 Lapsilisä 1. lapsi 100 100 100 104 104 104 95 2. lapsi 111 111 111 115 115 115 105 3. lapsi 141 141 142 147 147 147 135 yksinhuoltajakorotus 47 47 47 49 49 49 49 Lasten kotihoidon tuki hoitoraha 314 314 316 327 337 341 343 seuraavasta alle 3-v. 94 94 94 98 101 102 103 muista alle kouluikäisistä 60 60 61 63 65 66 66 hoitolisä 168 168 169 175 180 183 183 Yksityisen hoidon tuki hoitoraha 160 160 161 167 171 174 174 hoitolisä 135 135 135 140 144 146 147 Osittainen hoitoraha 70 90 90 94 96 98 98 Vanhempainpäiväraha minimi 551 551 553 574 594 598 601 keskimäärin, miehet 1 858 1 936 1 997 2 035 2 099 2 172 1) 2 244 keskimäärin, naiset 1 342 1 398 1 427 1 467 1 516 1 560 1) 1 600 Sairauspäiväraha minimi (55 päivän jälkeen) 551 551 553 574 594 598 601 keskimäärin, miehet 1 368 1 429 1 421 1 461 1 515 1 556 1) 1 588 keskimäärin, naiset 1 184 1 235 1 249 1 292 1 331 1 366 1) 1 395 Työmarkkinatuki 551 551 553 674 698 702 705 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Talousesitys 2009 2010 2011 2012 Työttömän peruspäiväraha 551 551 553 674 698 702 705 Työttömien ansiopäiväraha keskimäärin, miehet 1 326 1 401 1 409 1 514 1 565.... keskimäärin, naiset 1 017 1 071 1 082 1 159 1 184.... Kansaneläke, yksinäinen 554 584 586 609 630 634 637 Takuueläke 688 714 739 743 747 Vanhuuseläke (keskim. omaeläke) miehet 1 659 1 687 1 728 1 809 1 879 1) 1 928 1) 1 960 naiset 1 071 1 097 1 133 1 195 1 252 1) 1 294 1) 1 325 Työkyvyttömyyseläke (keskim. omaeläke) miehet 1 117 1 119 1 121 1 149 1 167 1) 1 172 1) 1 165 naiset 927 929 934 962 983 1) 991 1) 988 Alkaneet vanhuuseläkkeet (keskim. omaeläke) miehet 1 922 1 974 1 947 2 025 2 083 1) 2 120 1) 2 151 naiset 1 326 1 365 1 370 1 441 1 493 1) 1 531 1) 1 565 Alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet (keskim. omaeläke) miehet 1 090 1 126 1 174 1 192 1 226 1) 1 248 1) 1 266 naiset 842 884 907 943 977 1) 1 002 1) 1 024 Toimeentulotuki, perusosa, yksin asuva 417 417 419 461 477 480 483 1) Arvio Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle kohdentuu merkittävä osa rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteistä, kuten esimerkiksi sosiaaliturvan uudistuksiin, työelämään osallistumisen tukemiseen sekä kuntien tehtävien vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä. Valmistelu ja toimeenpano muodostavat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla laaja-alaisen muutosprosessien kokonaisuuden sisältäen lukuisia laki- ja asetusmuutoksia sekä muutoksia kuntien ohjaukseen ja valvontaan. Rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa varmistetaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraation että tehokkaan hallinnon toteutuminen. Yhdessä kuntauudistuksen kanssa viedään eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta siten, että järjestämisvastuu siirtyisi viidelle erityisvastuualueelle. Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa aidosti tuottavuutta lisäävin toimenpitein. Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta edistävät toimenpiteet koskevat hallinnonalan kaikkia virastoja ja laitoksia. Hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuushankkeina toteutetaan oikeuslääkinnän tietojärjestelmäprojekti ja vankien terveydenhuollon valvontaa, järjestämistä ja rahoitusta koskeva hanke. Hallinnonala on nimennyt ydintoimintoanalyysin pohjalta 25 vaikuttavuutta ja tuottavuutta edistävää hanketta. Niiden toimeenpano on meneillään. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan siirtoa Kuopioon toteutetaan asteittain vuoteen 2018 mennessä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Talousesitys Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto 83 955 91 558 89 212-2 346-3 01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41 030 40 990 39 440-1 550-4 02. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 363 2 250 2 216-34 -2 03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 524 4 548 4 479-69 -2 04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 551 600 590-10 -2 05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 548 548 1 031 483 88 (21.) Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 1 1 070-1 070-100 25. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 11 800 16 330 17 330 1 000 6 29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) 19 106 20 900 20 094-806 -4 66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) 4 032 4 322 4 032-290 -7 02. Valvonta 41 544 43 850 40 909-2 941-7 03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 842 16 277 14 173-2 104-13 05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 165 11 771 12 175 404 3 06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 578 5 502 3 661-1 841-33 20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (määräraha) 10 459 10 300 10 900 600 6 (66.) Suomen ja Venäjän välisen säteily- ja ydinturvallisuuden yhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 1 500 0 03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 117 341 114 626 97 587-17 039-15 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Talousesitys v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 70 051 67 953 59 788-8 165-12 (22.) Sektoritutkimuksen säästö 0 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) 37 964 36 543 32 787-3 756-10 63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) 9 326 10 130 5 012-5 118-51 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut 2 561 413 2 634 400 2 612 000-22 400-1 50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (määräraha) 10 920 11 800 11 900 100 1 51. Lapsilisät (määräraha) 1 484 400 1 486 400 1 377 800-108 600-7 52. Eräät valtion korvattavat perheetuudet (määräraha) 2 783 3 300 3 300 0 53. Sotilasavustus (määräraha) 18 900 20 000 20 100 100 1 54. Asumistuki (määräraha) 670 000 726 000 811 600 85 600 12 55. Elatustuki (määräraha) 184 384 188 200 193 800 5 600 3 56. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (määräraha) 35 966 39 000 41 500 2 500 6 60. Kansaneläkelaitokselle maksettavat sosiaaliturvan yleisrahaston ja palvelurahaston toimintakulut (määräraha) 154 060 159 700 152 000-7 700-5 20. Työttömyysturva 2 645 048 2 773 626 2 604 154-169 472-6 31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (määräraha) 16 276 26 486 34 054 7 568 29 50. Valtionosuus ansiopäivärahasta (määräraha) 981 000 1 004 550 980 600-23 950-2 51. Valtionosuus peruspäivärahasta (määräraha) 199 850 244 480 176 900-67 580-28 52. Valtionosuus työmarkkinatuesta (määräraha) 1 340 780 1 390 800 1 311 900-78 900-6 55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (määräraha) 55 400 55 160 59 300 4 140 8 56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (määräraha) 51 742 52 150 41 400-10 750-21 30. Sairausvakuutus 1 208 401 1 289 472 1 249 972-39 500-3 28. Kansallisen yhteyspisteen ja terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston toimintakulut (siirtomääräraha 2 v) 267 1 272 1 272 0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Talousesitys v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (määräraha) 1 208 134 1 288 200 1 248 700-39 500-3 40. Eläkkeet 4 437 850 4 524 700 4 551 000 26 300 1 50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (määräraha) 56 603 62 000 61 100-900 -1 51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (määräraha) 584 000 603 000 618 600 15 600 3 52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (määräraha) 70 000 90 000 103 600 13 600 15 53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (määräraha) 1 350 3 000 3 800 800 27 54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (määräraha) 16 000 17 200 15 000-2 200-13 60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (määräraha) 3 709 897 3 749 500 3 748 900-600 0 50. Veteraanien tukeminen 288 945 275 334 248 503-26 831-10 30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (määräraha) 1 401 1 450 1 450 0 50. Rintamalisät (määräraha) 36 508 31 300 25 400-5 900-19 51. Sotilasvammakorvaukset (määräraha) 139 563 135 121 122 902-12 219-9 52. Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 68 207 66 207 62 500-3 707-6 53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 3 100 3 100 3 100 0 54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) 70 60 55-5 -8 55. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 3 500 3 500 3 500 0 56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 30 588 23 988 20 988-3 000-13 57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 6 008 10 608 8 608-2 000-19 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Talousesitys v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 542 564 539 881 513 056-26 825-5 30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 500 500 500 0 (31.) Valtionavustus kunnille sosiaalija terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v) 17 900 11 500-11 500-100 32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) 31 000 31 300 20 000-11 300-36 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (määräraha) 109 614 110 440 103 440-7 000-6 34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (määräraha) 7 889 13 200 14 100 900 7 35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (määräraha) 318 654 330 350 314 165-16 185-5 36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) 480 480 480 0 (38.) Valtionavustus kunnille vanhuspalvelulain toimeenpanoon (siirtomääräraha 2 v) 5 757 0 (39.) Avustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 15 000 0 40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) 25 970 32 811 29 071-3 740-11 50. Valtionavustus valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 15 000 15 000 0 52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) 8 000 8 000 0 63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) 3 500 3 000 2 000-1 000-33 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
Talousesitys v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 6 300 6 300 6 300 0 70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 61 238 59 422 53 366-6 056-10 01. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 27 606 27 840 27 284-556 -2 20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) 24 390 22 890 19 890-3 000-13 21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) 930 930 930 0 22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) 660 660 660 0 50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 780 3 130 1 930-1 200-38 51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 2 900 2 900 1 900-1 000-34 52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 972 1 072 772-300 -28 80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 208 355 225 040 209 640-15 400-7 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (määräraha) 189 615 206 000 190 600-15 400-7 41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 600 1 700 2 600 900 53 42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 300 300 0 50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) 16 140 17 040 16 140-900 -5 90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset 301 000 308 000 309 300 1 300 0 50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (määräraha) 301 000 308 000 309 300 1 300 0 Yhteensä 12 497 653 12 879 909 12 578 699-301 210-2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Talousesitys Henkilöstön kokonaismäärä (htv) 1) 3 646 3 634 3 612 1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna maksullisen toiminnan osuus on 1 590 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 369 henkilötyövuotta. 01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Luvun menot koostuvat sosiaali- ja terveysministeriön, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten valtion mielisairaaloiden ja lastensuojeluyksiköiden toimintamenoista sekä eräistä muista menoista. Pääluokkaperusteluissa on esitetty sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimintapoliittiset tavoitteet. Lähtökohtana on poliittisen tason ohjaus, joka on linjattu hallitusohjelmassa. Toimintaa ohjaa lisäksi Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 -asiakirja. Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Ministeriö määrittelee sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntaviivat, valmistelee keskeiset uudistukset ja ohjaa niiden toteuttamista ja yhteensovittamista. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tavoitteena on tuottaa asiakkailleen kohtuullisessa ajassa oikeat, perustellut ja yhdenmukaiset päätökset. Valtion mielisairaalat tuottavat valtakunnallisia oikeuspsykiatrian erikoisalan hoito- ja tutkimuspalveluja. Valtion lastensuojeluyksiköiden tehtävänä on lastensuojelulain mukainen avo-, sijais- ja jälkihuolto. 01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 440 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen 2) lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen 4) tasa-arvon tietopalvelun ylläpitoon liittyviin kustannuksiin 5) yleissitovien työehtosopimusten kääntämiseen ruotsiksi. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö toimeenpanee hallitusohjelman ja ministeriön strategisten linjausten tavoitteet käyttäen apuna virastojen ja laitosten asiantuntemusta tulossopimuksissa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön talous perustuu maksullisen toiminnan osalta osittain nettobudjetointiin. Toimintamenomomentille tuloutettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisia tuloja lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista ja tuloja työsuojeluhallinnon maksullisista suoritteista sekä raha-automaattiavustuksista annetun lain (1056/2001) 45 :n mukaisia korvauksia Raha-automaattiyhdistyksen valvonnasta ja ohjauksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön peliriippuvuuden seurannan ja tutkimuksen kustannusten korvaamisesta antaman asetuksen (381/2002) nojalla rahapeliyhteisöiltä perittäviä korvauksia arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvien ongelmien seuraamisesta ja tutkimisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut toiminnalleen seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tehokkuus Kehitetään laskentatointa ja muuta seurantajärjestelmää Kieku-käyttöönoton yhteydessä. Maksullisen toiminnan, joka on suhteellisen vähäistä, tavoitteena on julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta kannattavuus. Tuotokset ja laadunhallinta Toteutetaan ja seurataan ministeriön vastuulla olevia merkittäviä ohjelmia ja muita hankkeita, kuten Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) ja Kansallisten sähköisten tietojärjestelmien kehittämishanke (KanTa ja Tikesos). Osallistutaan kuntauudistuksen valmisteluun. Aloitetaan sosiaalihuollon lainsäädännön uudistuksen toimeenpano. Jatketaan terveydenhuoltolain toimeenpanoa ja intia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Talousesitys Valmistellaan ja toimeenpannaan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevaa lakiuudistusta. Jatketaan vanhuspalvelulain toimeenpanoa ja intia. Lisätään tutkimus- ja kehittämislaitosten yhteistyötä. Jatketaan tasa-arvon valtavirtaistamista. Vahvistetaan lainsäädännön vaikutusten intia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Sosiaali- ja terveysministeriön henkilöstön ja henkilöstörakenteen kehittämistä jatketaan ministeriön tuottavuuden kehittämiselle asetetut tavoitteet huomioon ottaen siten, että ministeriön ydintehtävissä tarvittavat voimavarat ja osaaminen varmistetaan. Työtyytyväisyysindeksi on vähintään 3,6 (asteikolla 1 5) (v. toteutuma 3,59, v. toteutuma 3,47, v. 2011 toteutuma 3,5). Sairauspoissaoloja on enintään 8 pv/htv (v. toteutuma 8,4, v. 2012 toteutuma 8,6, v. 2011 toteutuma 11,2). EU-projektien tuloja sekä muilta kansainvälisiltä tahoilta saatavia tuloja idaan kertyvän 5 000 euroa ja näitä vastaavien bruttomenojen idaan olevan 5 000 euroa. Viraston tulosalueittaiset menot toteutuma talous esitys Johto ja erillisyksiköt 6 006 6 087 6 022 Johdon tuki Hallinto- ja suunnitteluosasto 15 154 15 563 14 285 Vakuutusosasto 3 459 3 506 3 469 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto 5 165 5 235 5 178 Sosiaali- ja terveyspalveluosasto 5 950 6 030 5 966 Työsuojeluosasto 4 509 4 569 4 520 Yhteensä 40 243 40 990 39 440 Toiminnan menot ja tulot toteutuma varsinainen talous esitys Bruttomenot 44 140 44 863 43 603 Bruttotulot 3 897 3 873 4 163 Nettomenot 40 243 40 990 39 440 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 7 807 siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 594 Siirto momentille 23.01.02-150 Tuottavuusohjelman toteuttamiseen liittyvä vähennys -270 Viranomaisradioverkko (VIRVE) pääkäyttäjän siirto momentilta 33.02.05 (1 htv) 70 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -50 Palkkaliukumasäästö -128 Palkkausten tarkistukset 168 Sektoritutkimussäästö (HO) -500 Toimintamenojen -50 milj. euron lisäsäästö -467 Toimintamenojen tuottavuussäästö -204 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
Talousesitys Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.20.01) -2 Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50) -4 Vuokramenojen indeksikorotus 44 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -57 Yhteensä -1 550 talous 39 440 000 I lisätalous -154 000 talous 40 990 000 tilinpäätös 41 030 000 S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuus Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta toimii toimialansa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena edistäen kansalaisten oikeusturvaa yhdenmukaisilla ja oikeudenmukaisilla päätöksillä. Tavoitteena on käsittelyajan lyhentäminen. Toiminnallinen tuloksellisuus 02. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 2 216 000 euroa. toteutuma ennakoitu Toiminnallinen tehokkuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) 259 263 271 Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) 293 295 290 Tuotokset ja laadunhallinta Vireille tulleet valitusasiat 9 380 9 500 9 500 Valitusten käsittelyaika (kk) 7,0 7,0 6,0 Työn tuottavuus on laskettu seuraavien iden mukaan: 8 500 päätöstä ja 30 henkilötyövuotta. Päätöksen hinta on laskettu 8 500 päätöksen ja 2 216 000 euron määrärahan mukaan. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan suoritteet, eli valitusten ja poistohakemusten johdosta annetut päätökset, ovat maksuttomia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön osaamisesta huolehditaan. Lautakunnan johtamisjärjestelmän toimivuutta, esimiesten johtamistaitoa ja työhyvinvointia seurataan määräajoin työtyytyväisyyskyselyin. Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -2 Palkkaliukumasäästö -7 Palkkausten tarkistukset 11 Toimintamenojen -50 milj. euron lisäsäästö -26 Toimintamenojen tuottavuussäästö -11 Vuokramenojen indeksikorotus 4 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -3 Yhteensä -34 talous 2 216 000 talous 2 250 000 tilinpäätös 2 363 000 03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 4 479 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle. Tavoitteet mää- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
Talousesitys ritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuus Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta toimii toimialansa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena kaikissa Kansaneläkelaitoksen käsittelemissä asioissa, opintotukea ja työttömyysturvaa lukuun ottamatta, edistäen kansalaisten oikeusturvaa toimeentuloa koskevissa asioissa tuottamalla mahdollisimman nopeasti oikeita, yhdenmukaisia ja oikeudenmukaisia päätöksiä. Tavoitteena on käsittelyajan lyhentäminen. Toiminnallinen tuloksellisuus toteutuma ennakoitu Tuottavuus ja taloudellisuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) 194 200 203 Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) 403 395 400 Tuotokset ja laadunhallinta Vireille tulleet valitusasiat (lkm) 20 910 22 000 22 000 Valitusten käsittelyaika (kk) 8,3 7 6 Työn tuottavuus on laskettu illa 23 000 ratkaisua ja 57,5 henkilötyövuotta. Päätöksen hinta on laskettu illa 23 000 ratkaisua ja 4 479 000 euron määrärahalla. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tehdyistä valituksista annetut päätökset ovat maksuttomia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Lautakunnan toimintaa tehostetaan, työprosesseja kehitetään ja parannetaan edelleen. Lisäksi henkilöstön työtä kehitetään tehtävien vaatimustason sekä työn haasteellisuuden lisäämiseksi sekä uudistetaan lautakunnan henkilöstörakennetta uusien tehtävien mukaisiksi. Henkilöstön työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä jatketaan edelleen työpaikkaselvityksen mukaisesti. Palkkaliukumasäästö -15 Palkkausten tarkistukset 21 Toimintamenojen -50 milj. euron lisäsäästö -53 Toimintamenojen tuottavuussäästö -23 Vuokramenojen indeksikorotus 6 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -6 Tasomuutos 1 Yhteensä -69 talous 4 479 000 talous 4 548 000 tilinpäätös 4 524 000 04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 590 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) tieteellisestä tutkimustyöstä ja yliopisto-opetuksesta aiheutuneiden menojen sekä muiden toimintamenojen maksamiseen 2) vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrisen hoitoyksikön palvelujen kysynnän vaihtelusta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) maatalousavustuksia vastaavien menojen maksamiseen 4) sairaaloiden yleishallinnosta ja ohjauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Valtion mielisairaaloiden menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla korvauksilla. Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien liiketaloudellisten perusteiden mukaisesti. Asiakasmaksut peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) annetun lain mukaisesti. Valtion mielisairaaloille asetettavat tulostavoitteet määritellään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja mielisairaaloiden välisissä tulossopimuksissa vuodelle. Toiminnallinen tuloksellisuus Sairaaloiden toiminnassa painottuu oikeuspsykiatrinen erityisosaaminen ja hoitotoimintaa tukevaa tieteellistä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
Talousesitys tutkimustyötä tehdään ja hyödynnetään jatkuvasti. Hoidon laatuun ja hoidon tulosten seurantaan kiinnitetään edelleen huomiota terapeuttisia valmiuksia lisäämällä. Hoitoa kehitetään siten, että pakkotoimia tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Lisäksi parannetaan toiminnan mittausmenetelmiä ja seurantajärjestelmiä. Toiminnan tuottavuutta parannetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksia vastaavaa moniammatillista työskentelyä sekä työnjohtoa. Valtion mielisairaalat toimivat tehokkaasti ja taloudellisesti huolehtien samalla toimintansa laadun kehittämisestä. Maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan kustannukset. Valtion mielisairaaloiden rahoitusrakenne toteutuma 1 000 htv 1 000 htv 1 000 htv Toimintamenomääräraha 551 5 600 5 590 5 Liiketaloudelliset suoritteet 56 591 825 57 904 818 58 659 814 Ulkopuolinen rahoitus yhteensä 109 1 128 1 114 1 Yhteensä 57 251 831 58 632 824 59 363 820 Toiminnan menot ja tulot toteutuma varsinainen talous esitys Bruttomenot 57 251 58 632 59 363 Bruttotulot 56 700 58 032 58 773 Nettomenot 551 600 590 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 600 siirtynyt seuraavalle vuodelle 600 Mielisairaaloiden tuottavuuden (laskutettujen hoito- ja mielentilatutkimuspäivien määrä/henkilötyövuodet) kehitys toteutuma Niuvanniemen aikuisosastot 183,1 186,0 188,0 Niuvanniemen nuoriso-osasto 97,6 86,0 86,0 Vanhan Vaasan aikuisosastot 196,8 194,8 200,8 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18
Talousesitys Mielisairaaloiden taloudellisuuden (kokonaiskustannukset/laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivät) itu kehitys toteutuma Niuvanniemen aikuisosastot 360,09 370 373 Niuvanniemen nuoriso-osasto 867,69 850 869 Vanhan Vaasan aikuisosastot 363,53 380,39 372 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, 1 000 euroa) varsinainen toteutuma talous esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 55 726 56 904 57 659 muut tuotot 1 109 1 128 1 114 Tuotot yhteensä 56 835 58 032 58 773 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 56 439 57 489 58 262 osuus yhteiskustannuksista 375 451 451 Kustannukset yhteensä 56 814 57 940 58 713 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 21 92 60 Kustannusvastaavuus, % 100 100 100 Mielisairaaloiden idaan tuottavan asiakkailleen mm. seuraavat suoritteet toteutuma Hoitopotilaiden hoitovuorokausia 141 471 139 595 141 571 Mielentilatutkimushoitovuorokausia 4 545 4 545 4 742 Mielentilatutkimuksia 78 76 78 Alaikäisten hoitoyksikön hoitopäiviä 4 532 4 526 4 562 Alaikäisten hoitoyksikön mielentilatutkimusvuorokausia 16 110 110 Alaikäisten hoitoyksikön mielentilatutkimuksia 1 2 2 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön uudistumista ja työkykyä tuetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksiin entistä paremmin sopivia hoitomenettelyjä sekä tehostamalla työnohjausjärjestelmää ja työhyvinvointiohjelmia. Tavoitteena on vähentää sairauspäiviä ja parantaa työterveysindeksiä. Henkilöstön täydennyskoulutusta tuetaan. Sisäisen erityistason täsmäkoulutusta lisätään. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19
Talousesitys Toimintamenojen -50 milj. euron lisäsäästö -7 Toimintamenojen tuottavuussäästö -3 Vuokramenojen indeksikorotus 1 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -1 Yhteensä -10 talous 590 000 talous 600 000 tilinpäätös 551 252 05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 031 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) koulukotien sekä vankilan perheosaston sisällölliseen kehittämiseen, toiminnan tukemiseen ja toimintaympäristön kehittämiseen 2) oppilashoitopaikka- ja koulupaikkakysynnän sekä vankilan perheosaston paikkakysynnän vuosittaisen vaihtelun tasaamiseen 3) alueellisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen kehittämiseen 4) koulukotien ja vankilan perheosaston yleishallinnosta ja ohjauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien kustannusten maksamiseen 5) koulukotioppilaille tarkoitetun kuukausirahan ja heidän vanhemmilleen tarkoitetun ateriakorvauksen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion koulukotien menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla korvauksilla. Koulukodeissa annettavan perusopetuksen ja muun opetustoimen piiriin kuuluvan toiminnan rahoitukseen sovelletaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) säädöksiä. Rahoitusjärjestelmä perustuu laskennallisiin yksikköhintoihin, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö määrää ja valtioneuvosto vahvistaa ennalta seuraavaa vuotta varten. Oppilaille ja heidän vanhemmilleen maksettavat korvaukset perustuvat lastensuojelulakiin (417/2007), -asetukseen (1010/1983) ja sosiaalihuoltolakiin (710/1982). Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämin liiketaloudellisin perustein. Valtion koulukodeille asetettavat tavoitteet määritellään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja koulukotien välisissä tulossopimuksissa vuodelle. Vaikuttavuus Valtion koulukotitoiminnan vaikuttavuutta lisätään hallinnollisen rakenteen konsernimaisuutta kehittämällä. Huume-, lääke- ja/tai alkoholiongelmista sekä mielenterveyden häiriöistä kärsivien lasten ja nuorten auttamiseen kiinnitetään koulukotitoiminnan kehittämisessä entistä enemmän huomiota. Voimavaroja suunnataan koulukotityön sisältöä, laatua, asiakaslähtöisyyttä ja tuloksellisuutta koskevaan tutkimus- ja kehittämistyöhön. Toiminnan laatua ja laatuajattelua kehitetään edelleen. Lasten ja nuorten psykososiaalista hoitoa kehitetään yhteistyössä lasten ja nuorten psykiatristen hoitoyksiköiden kanssa. Vankilan perheosastolla turvataan sijoitettujen lasten mahdollisuus turvallisiin varhaisen vuorovaikutuksen kokemuksiin sekä hyvään hoitoon ja huolenpitoon. Perheosaston työn vaikuttavuutta seurataan ja toimintaa kehitetään palvelujen ostajien eli kuntien muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Toiminnallinen tuloksellisuus Koulukodit toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan kustannukset. Valtion koulukotien rahoitusrakenne toteutuma 1 000 htv varsinainen talous 1 000 htv 1 000 htv Toimintamenomääräraha 548 5,5 548 5,5 1 031 5,5 Liiketaloudelliset suoritteet (sisältää opetushallituksen rahoitusosuuden) 20 899 331,6 22 374 321,0 22 374 321,0 Yhteensä 21 447 337,1 22 922 326,5 23 405 326,5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20
Talousesitys Toiminnan menot ja tulot toteutuma varsinainen talous esitys Bruttomenot 21 447 22 922 23 405 Bruttotulot 20 899 22 374 22 374 Nettomenot 548 548 1 031 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 548 siirtynyt seuraavalle vuodelle 548 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon ulkopuolisena rahoituksena saatavat maatalousavustukset. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, 1 000 euroa) varsinainen toteutuma talous esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 19 636 20 804 20 804 muut tuotot 2 876 3 105 3 105 Tuotot yhteensä 22 512 23 909 23 909 tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot 1 613 1 535 1 535 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 22 396 23 926 23 926 osuus yhteiskustannuksista 434 407 407 Kustannukset yhteensä 22 830 24 333 24 333 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -318-424 -424 Kustannusvastaavuus, % 99 98 98 Koulukotien maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan 100 % niiden kustannuksista. Koulukotien idaan tuottavan maksullisina palveluina muun muassa seuraavat palvelut asiakkailleen: Eräitä koulukotien maksullisen toiminnan asiakassuoritteita Hoitovuorokausi 50 071 51 508 47 508 Hoitovuorokausi erityisessä huolenpidossa 5 990 5 268 5 268 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 21