PÄÄTÖS Nro 70/05/1 Dnro ISY-2005-Y-88 Annettu julkipanon jälkeen 8.7.2005 HAKIJA Artjärven kunta ASIA Sammalkosken pohjakynnyksen rakentaminen Haltia Köylinjokeen ja pysyvän käyttöoikeuden myöntäminen hanketta varten tarvittaviin alueisiin, Artjärvi. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon 3.5.2005 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa asiakohdassa sanottuun rakentamiseen. Rakentaminen liittyy Artjärven kunnan hoitamaan EU-rahoitteiseen Villikkalanjärven Joet -kunnostusprojektiin. Hankkeen tarkoituksena on nostaa alivesien korkeuksia Haltia Köylinjoella Sammalkosken yläpuolisella jokijaksolla. Alivesien noston tavoitteena on parantaa joen käytettävyyttä, hidastamalla virtausta vähentää ranta- ja uomaeroosiota ja lisäämällä vesisyvyyttä turvata vesimaisemaa myös vähävetisinä kausina. Sammalkoskella on aikoinaan ollut myllytoimintaa. Hakemusasiakirjoihin sisältyy jäljennös Uudenmaan läänin Kuvernöörin 31.3.1909 antamasta Sammalkosken myllypadon rakentamista koskevasta päätöksestä. Rakennettua patoa on vuosien saatossa muutettu ja nykyinen oikeudellinen tilanne on epämääräinen. Mitään varsinaisia patorakenteita Sammalkosken niskalla ei ole ollut vuosikymmeniin ja vedenpinnat ovat nykyään ilmeisesti selvästi alempana kuin aikoinaan. Alivesitilanteissa vedenkorkeudet laskevat haitallisen alhaisiksi.
2 Sammalkosken yläpuolisen jokiuoman alivedenkorkeuksia nostetaan tekemällä kivirakenteinen pohjakynnys joen paalulle noin PL 8+15. Kynnyksen harjan pituus on 10,0 m ja se on muodoltaan kaareva. Kynnyksen harja on reunoiltaan loivasti nouseva v-aukko, jolloin alivirtaamat ohjautuvat uoman keskelle. Harjan keskikohdan korkeus on + 45,80 m ja reunat ovat 0,2 metriä keskikohtaa ylempänä. Kynnyksen alavirran puoleinen luiska tehdään riittävän loivana ja porrastetusti. Koskirakenteesta tehdään useampiportainen, jotta kalojen nousumahdollisuudet olisivat mahdollisimman hyvät. Kynnyksen alapuolelle asemapiirroksessa esitettyihin paikkoihin tehdään apukynnykset tasoittamaan kosken putouseroja. Pohjakynnysrakenteet, luiskaverhoilut ja virtakiveykset tehdään luonnonkivimateriaalista. Kiviainesta tarvitaan yhteensä 150 m 3 itd. Vasemman reunan levittäminen ja lietteen poisto edellyttää kaivua noin 30 m 3 ktr. Kaivumassat voidaan läjittää ja maisemoida työkohteen läheisyyteen. Raivausta tehdään lähinnä vasemmalla ranta-alueella. Kosken niskalla oleva irtokiveys poistetaan ennen töiden aloittamista ja se voidaan hyödyntää rakenteissa. Toimenpiteet nostavat alivirtaamatilanteessa vedenkorkeuksia välittömästi kosken yläpuolella 51 cm. Keskivedenkorkeuden arvioitu nousu on noin 24 cm. Keskitulvavirtaamalla vedenkorkeudet laskevat hieman. Tulvavirtaamalla vedenkorkeuksien lasku on noin 7 cm. Padolla tapahtuvien vedenkorkeuksien muutosten vaikutukset vähenevät tasaisesti ylävirtaan mentäessä. Vedenpinnan noston vaikutusalue ulottuu alivirtaamalla Köylinjoen haarassa paalulle noin PL 13+00. Haltiajoen haarassa vaikutusalue alivirtaamilla ulottuu laajimmillaan noin 3 km päähän Sammalkosken paalulla noin PL 38+10 sijaitsevalle rumpusillalle saakka. Virtaaman kasvaessa vaikutusalue lyhenee uoman vedenpinnan kaltevuuden lisääntyessä. Virtaamat säilyvät hankkeen toteuttamisen jälkeen nykyisellään. Sammalkosken yläpuolinen uoma on melko jyrkkärantainen ja ranta-alueet ovat pääsääntöisesti vähintään 1,5 m keskivesipinnan yläpuolella. Alimmat rantapellot ovat tasolla noin +47,30 47,50. Haltiajoen ja Köylinjoen haarautumiskohdalla jokeen laskevien ojien varsilla alavimmat rantakohdat ovat hieman tason +47,00 m alapuolella ja tulvalla ranta-alueita on jäänyt veden alle. Hankkeella ei kuitenkaan vaikeuteta ranta-alueiden käyttöä. Pellot ja talousmetsä sijaitsevat niin korkealla, että alivesipintojen nousu ei vai-
3 kuta peltojen käyttöön tai puuston kasvuun. Uoman luiskissa ei ole käytännössä hyötypuustoa. Keskivedenkorkeuden nousu ei ennalta arvioiden aiheuta käytännössä pelto- ja metsäalueiden vettymistä ja tulvakorkeudet laskevat lievästi. Hankkeella ei vaikeuteta peltojen peruskuivatusta eikä metsätaloutta. Veden alle jäävän maa-alueen pinta-ala on määritelty arvioidun keskivedenpinnan nousun (24 cm) ja keskimääräisen rantaluiskan kaltevuuden (noin 1:1,5) perusteella. Veden alle jäävän maa-alueen laajuus on noin 1300 m 2. Kiinteistötietojärjestelmästä saadun raja-aineiston perusteella tulkittuna veden alle jäävä maa-alue on lähes kokonaan yhteiseen vesialueeseen kuuluvaa vesijättöä. Tätä käsitystä tukee se, että kosken niskalla aikoinaan sijainnut pato on pääosin purettu. Veden alle jäävä kapea rantaluiskan osa on käyttöarvoltaan vähäistä, eikä siinä kasva arvopuustoa. Myöskään vettymishaittaa ei ennalta arvioiden aiheudu. Pohjakynnysrakenteiden alle jää yhteistä vesi- ja vesijättöaluetta noin 140 m 2, ja luiskien alle jäävän ranta-alueen pinta-ala tilan RN:o 2:40 osalta on noin 40 m 2. Hakemukseen on liitetty hankkeen vaikutusalueen rantatilojen omistajien suostumukset hankkeelle. Pohjakynnyksen kohdalla olevan Mäkelän tilan RN:o 2:40 osalta annetussa suostumuksessa on edellytetty, että työalue viimeistellään ympäristöön sopeutuvasti ja että työn suorittaminen on lähemmin selvitettävä ennen työhön ryhtymistä ja työstä mahdollisesti aiheutuva vahinko ja haitta on korvattava työnaikaisen arvioinnin perusteella. Hakija on pitänyt hanketta yleisen tarpeen vaatimana ja katsonut, että siitä ei aiheudu hyvitettäviä edunmenetyksiä. Työn suorittamisesta mahdollisesti aiheutuvat vahingot ja haitat sovitaan maanomistajien kanssa ennen töiden aloittamista. TIEDOKSIANTO Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 22.6.2005.
4 MUISTUTUKSET 1. Hämeen ympäristökeskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää normaalein lupaehdoin. 2. Hämeen TE-keskus on lausunut, että sen istutusrekisterin mukaan Haltia- tai Köylinjokeen ei ole tehty istutuksia eikä jokia ole määritetty kalastusasetuksen 51 :n mukaiseksi lohi- ja siikapitoiseksi kohteeksi. Hanke nostaa alueen kalataloudellista arvoa ja mahdollistaa myös joen rapukantojen elpymistä. Kalojen kulun turvaamiseksi pohjakynnyksien alapuolinen osuus on suunniteltu riittävän loivaksi ja luonnonkivi soveltuu hyvin kynnyksien materiaaliksi. Virtakutuisten kalalajien lisääntymisen ja poikasten elinolojen turvaamiseksi Sammalkosken alueelle tulisi lisätä kutusoraa ja jättää jokiuomaan riittävästi suojaa tarjoavia isompia asentokiviä. Alimpien vesikorkeuksien nostaminen esitetyllä tavalla lisää vesitilavuutta ja ehkäisee kalastusta haittaavaa umpeenkasvua. Toimenpiteillä on myönteistä vaikutuksia joen happitilanteeseen. Hanke on kalatalouden kannalta myönteinen, eikä luvan myöntämiselle ole estettä. Rakentaminen aiheuttaa tilapäistä veden samentumista, joten se on syytä toteuttaa syksyllä tai talvella. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Vesistön kunnostamiseksi tarpeellinen yleisen tarpeen vaatima toimenpide ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu vesilain mukaan hyvitettäviä edunmenetyksiä. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta annetaan jäljempänä 4. määräys. Hakemuksen mukaan työn suorittamisesta mahdollisesti aiheutuvat vahingot ja haitat sovitaan maanomistajien kanssa erikseen. Tämän vuoksi ympäristölupavirasto ottaen vaatimukset huomioon jäljempänä ilmenevällä tavalla vesilain 2 luvun 3 :n, 6 :n 1 momentin ja 8 :n nojalla myöntää Artjärven kunnalle luvan Sammalkosken pohjakynnyksen ja kosken niskan kiveysten rakentamiseen Haltia - Köylinjokeen sekä pysyvän käyttöoikeuden hanketta varten tarvittaviin alueisiin, Artjärven kunnassa.
5 Pohjakynnyksen ja kiveysten sijainti ilmenee hakemukseen liitetyn 12.4.2005 päivätyn suunnitelman piirustuksesta nro 10 (asemapiirros 1: 500) ja pohjakynnyksen rakenne leikkauspiirustuksista nrot 11 ja 12. Kynnyksen harjan pituus on 10 m, korkeus keskellä N 60 + 45,80 m ja reunoilla N 60 + 46,00 m. Kynnyksen alavirran puoleisen luiskan kaltevuus on pienempi kuin 1 : 15. Alueet, joihin pysyvä käyttöoikeus myönnetään, ovat seuraavat: - yhteiseen alueeseen RN:o 876:1 kuuluvat Sammalkosken yläpuolella veden alle jäävä noin 1 300 m 2 :n maa-alue ja pohjakynnyksen rakenteiden alle jäävä noin 140 m 2 :n maaja vesialue - tilaan RN:o 2:40 kuuluva pohjakynnyksen luiskien vaatima noin 40 m 2 :n maa-alue. MÄÄRÄYKSET 1. Rakennustyöt on pyrittävä tekemään vähävetisenä aikana ja siten, että vesistön samentuminen jää mahdollisimman vähäiseksi. 2. Töiden jälkeen on rakennusalueet siistittävä ympäristöön sopivaan kuntoon. 3. Tässä päätöksessä tarkoitetut rakenteet on pidettävä luvan edellyttämässä kunnossa. 4. Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 5. Ennen työhön ryhtymistä on työn aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Artjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Työn aloittamisesta on ennakolta ilmoitettava Mäkelän tilan RN:o 2:40 omistajalle.
6 6. Työ on tehtävä neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Hämeen ympäristökeskukselle ja Artjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta. Koska tällä päätöksellä perustetut pysyvät käyttöoikeudet kohdistuvat vain vähäisiin osiin kiinteistöä, eivätkä yhteisellä alueella vaikuta haitallisesti alueen käyttömahdollisuuksiin, ympäristölupavirasto ei pidä tarpeellisena tehdä oikeuksien myöntämisestä vesilain 21 luvun 8 :ssä tarkoitettua ilmoitusta kiinteistörekisterin pitäjälle. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 770 euroa. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
7 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy perjantaina 8.8.2005. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.
V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 70/05/1 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 8.8.2005 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: (017) 243 511 Telekopio: (017) 243 665 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.