OTE PÖYTÄKIRJASTA Lahden kaupunki Lahden seudun ympäristölautakunta 11.09.2012 76 Ympäristölupamääräysten tarkistamispäätös / Neste Markkinointi Oy:n Neste Laune polttonesteiden jakeluasema, Launeenkatu 14, Lahti D/867/11.01.00.01/2012 Perusteluosa Neste Markkinointi Oy on jättänyt 28.11.2011 ympäristölautakunnalle hakemuksen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi. Hakemus koskee osoitteessa Launeenkatu 14, Lahti toimivaa Neste Laune huoltoasemaa. Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa. HAKEMUS Luvan hakija Neste Markkinointi Oy, PL 95, 00095 Neste Oil, yhteyshenkilö Petri Sivén, puh. 050 458 4944. Toiminta ja sen sijainti Neste Laune huoltoasema sijaitsee osoitteessa Launeenkatu 14, 15100 Lahti, Asemantaustan kaupunginosassa 25, korttelissa 135, tontilla 5 (RN:o 398-025-135-0005). Kiinteistöllä toimii polttonesteiden jakeluasema seteli- ja korttiautomaatin kautta 24 tuntia vuorokaudessa. Kahvila- ja elintarvikemyymälätoiminnoista vastaa Pikoil Oy. Huoltoasema on avoinna arkisin klo 6-23 ja viikonloppuisin klo 8-23. Toimialatunnus: huoltoasematoiminta 47301. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki (86/2000 28 ), ympäristönsuojeluasetus (169/2000, 1 kohta 5 a). Vuonna 2004 myönnetyn toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksen nro 18 mukaan toiminnanharjoittajan on toimitettava lupamääräysten tarkistamishakemus vuoden 2011 loppuun mennessä lupaviranomaiselle. Asetuksen 7 :n kohdan 5 a mukaan polttonesteiden jakeluaseman ympäristölupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lahden seudun ympäristölautakunta toimii Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena. Hakemuksen vireilletulo Hakemus on toimitettu ympäristölautakunnalle 28.11.2011. Hakemusta on täydennetty 8.2.2012 toimitetuilla jakelu- ja säiliöalueen huokosveden tarkkailutuloksilla sekä polttonesteiden käyttöturvallisuustiedotteilla.
Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Lahden kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt jakeluasemalle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan 26.10.2004. Kiinteistön omistaa Lahden kaupunki, joka on tehnyt toiminnanharjoittajan kanssa vuokrasopimuksen, joka on voimassa 31.12.2020 asti. Jakeluasema on liitetty Lahti Aqua Oy:n vesijohto-, jätevesi- ja hulevesiverkostoihin. Toiminnan sijaintialue ja sen ympäristö Huoltoasema on toiminut tontilla vuodesta 1990 alkaen. Jakeluasema sijaitsee huoltoasemarakennusten korttelialueeksi kaavoitetulla alueella (alueen asemakaava 22.6.1999). Kaavamerkinnän mukaan polttoaineiden, pesuaineiden ym. pohjavesiä pilaavien aineiden pääsy maaperään on estettävä. Ympäröivät alueet ovat yleistä tie- ja katualuetta sekä aseman pohjois-, etelä- ja itäpuoli liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta. Jakeluaseman länsipuolinen alue on urheilu-, huvi- ja viihdetarkoitusta palvelevien rakennusten korttelialuetta. Aseman lounaispuolella on pieni puistoalue (Launeen lähteen puisto). Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 120 metrin etäisyydellä lounaan suuntaan. Alue sijaitsee Lahden I-luokan pohjavesialueella (0439801), ei kuitenkaan pohjaveden muodostumisalueella. Launeen vedenottamo sijaitsee noin 300 metrin päässä jakeluasemalta etelälounaaseen. Pohjaveden pinnankorkeus on vedenottamolla noin tasolla + 74,0 m mpy. Launeen vedenottamo on ollut pois käytöstä vuodesta 2001 lähtien kohonneen torjunta-ainepitoisuuden (atratsiini) vuoksi. Vedenottamolla ei ole vesioikeuden vahvistamia suoja-alueita. Jakeluaseman alueella ei muodostu pohjavettä tiiviistä ja paksusta savimaaperästä johtuen. Pintavedet johdetaan päällystetyiltä katu- ja piha-alueilta Lahti Aqua Oy:n hulevesiverkostoon, joka purkaa vedet Porvoonjokeen laskevaan Paskurinojaan. Kiinteistön maaperää on tutkittu kairaamalla. Kiinteistön alueella on täyttöhiekkaa ja -soraa noin 1,5-5,0 metriä luonnontilaisen maaperän päällä. Tärykairauskalustolla tehtyjen maaperäkairausten perusteella luonnontilainen maaperä kiinteistön alueella on savea. Luonnontilaisen maakerroksen paksuutta on tutkittu ennen aseman perustamista kiinteistölle vuosien 1987 ja 1989 aikana. Tutkimusten perusteella maaperä alueella on seuraava (kyseisen korttelin alueella vuonna 1987 tehtyjen kairausten perusteella): syvyys: maaperä: noin 0-3 m kuivakuorimainen kerros savea 3-10 12,5 m kerrallista savea ja silttiä 12,5- jopa 50 m silttinen hiekka ja hieno hiekka Kairaukset ovat päätyneet 18,4-43 metrin syvyyteen maanpinnasta hienoon hiekkaan, kiviin tai mahdollisesti kallioon. Kiinteistön lounaisnurkalla vuonna 1989 tehdyn maaperäkairauksen
perusteella tontin maaperä koostuu seuraavista kerroksista: syvyys: maaperä: 0-2,0 m savi (keskitiivis) 2,0-6,5 m savi (löyhä) 6,5-10,0 m savi (keskitiivis) 10,0-14,0 m savi (tiivis) 14,0-28,0 m savi (erittäin tiivis) Ympäristöluvassa (Lahden ympäristölautakunta 26.10.2004) edellytettiin uuden pohjavesiputken asentamista vettä johtavaan kerrokseen. Pohjavesiputken kairauksessa 20.12.2004 jakeluasemakiinteistön lounaiskulman alueella todettiin, että maaperä oli täyttöhiekkakerroksen alla 23 metrin syvyyteen asti savea, hienoa silttiä 23-30 metrin syvyydessä ja savista silttiä 30-48 metrin syvyydessä. 48-50 metrin syvyydessä havaittiin mahdollisesti moreenia. Kairaus lopetettiin 50 metrin syvyyteen. Ympäristöjohtajan 31.5.2005 päätöksellä todettiin, ettei jakeluasemalle tai sen läheisyyteen ole tarvetta asentaa ympäristöluvassa määrättyä pohjaveden havaintoputkea sen kautta saatavien pohjavesitietojen heikon edustavuuden vuoksi. Orsiveden pinta on ollut vuoden 1987 tutkimusten aikana 1,8-2,1 metrin syvyydellä ja vuoden 1989 tutkimusten aikana 2-3 metrin syvyydellä. Varsinainen pohjavesipinnan taso on edellä mainitun savikerroksen alla. Lahden vuonna 2004 laaditun pohjavesimallin mukaan pohjaveden virtausnopeus aseman kohdalla savikerroksen alapuolisessa vettä johtavassa kerroksessa on Launeen vedenottamolle noin seitsemän vuotta. Virtausnopeudet vaihtelevat kuitenkin paljon aseman lähialueella (viereiset korttelit). Pohjaveden virtausnopeus vedenottamoon vaihtelee aseman lähiympäristössä yhdestä 25:een vuoteen. Toiminnan kuvaus Kiinteistöllä toimii polttonesteiden jakeluasema (automaatin kautta 24 h) ja myymälä. Myymälärakennuksessa toimii kahvila, pikaruokapiste, elintarvikemyymälä ja autojen pikapesuhalli. Asemalla on käytössä kolme 50 m 3 :n polttonestesäiliötä, joista yksi on jaettu kahteen osaan väliseinällä. Säiliöt ovat kaksivaippaisia. Laitteistot ja rakenteet, ympäristökuormitus ja toimet sen rajoittamiseksi Huoltoasemalla käytössä olevat maanalaiset polttoainesäiliöt (3 kpl, yhteistilavuus 150 m 3 ) ovat kaksivaippaisia standardin SFS 2736 mukaisia ylitäytönestimillä ja elektronisilla pinnanmittausjärjestelmillä varustettuja. Säiliöt on varustettu kaksoisvaippojen välitilan vuodonilmaisujärjestelmällä. Kaksivaippaisten säiliöiden välitila on täytetty glykolivesi-seoksella, jonka tilavuuden poikkeavuuksia paisuntaastiassa valvomalla voidaan havaita mahdollinen vuoto. Vuodosta menee hälytys jakeluaseman teknisen tilan hälytyskeskukseen. Polttoaineiden varastointimäärää seurataan lisäksi säiliöiden täyttö- ja polttoaineen myyntimääriä vertaavalla järjestelmällä. Tämän avulla voidaan erottaa huoltoasemalta varastettava polttoainemäärä ja muu hävikki.
Säiliössä 1 varastoidaan 95E10 -bensiiniä (maksimitilavuus 50 m 3 ), se on valmistettu 1989, ja kuntotarkastettu 27.7.2005 (A-luokkainen). Säiliössä 2 varastoidaan dieseliä (maksimitilavuus 50 m 3 ), säiliö on asennettu vuonna 1990, ja se on kuntotarkastettu 27.7.2005 ja 29.9.2009 (A-luokkainen). Säiliö 3 on jaettu väliseinällä kahteen osastoon ja osastoissa varastoidaan 98E5-bensiiniä ja polttoöljyä (maksimitilavuus 50 m 3 ), säiliö on asennettu vuonna 1990, ja se on kuntotarkastettu 27.7.2005 (A-luokkainen) ja 29.9.2009 (98E5 osasto: A-luokkainen). Säiliöiden täyttöputkitus on tehty galvanoidusta teräksestä DN 100 ja vinot täyttöputket maanalaisin osin DN 110 monimassamuoviputkesta. Säiliöiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ilmapäästöjä vähennetään polttoainehöyryjen ns. ykkös- ja kakkosvaiheen talteenottojärjestelmillä (ns. Stage 1 ja 2). Järjestelmässä maanalaisiin säiliöihin kertynyt polttoainehöyry kerätään täytön yhteydessä säiliöautoon, jolla höyry kuljetetaan aineen toimittajalle nesteytykseen (Stage 1). Tankkauksen yhteydessä muodostuva sekä tankattavan auton bensiinisäiliöstä tuleva höyry kerätään maanalaisiin säiliöihin jakelulaitteissa olevan pumpun avulla (Stage 2). Polttonestesäiliöiden ilmaputket on rakennettu maanalaisin osin monimassamuoviputkesta DN 63, ja maanpäällisin osin galvanoidusta teräsputkesta DN 50. Polttoainesäiliöiden täyttöpaikan ja jakelualueen mahdolliset päästöt maaperään torjutaan tiiviillä rakenteilla. Jakelualueen päällysteenä on tiivis asfaltti, jonka alla on 0,8 mm:n paksuisesta HDPEmuovikalvosta tehty tiivistysrakenne. Polttonesteen imuputkien alla on 1 mm:n HDPE-muovikalvosta tehty tiivistysrakenne. Tiivistysrakenteet on viemäröity öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. Säiliöiden täyttöputkille on asennettu muoviset tiiviit pidätyskaukalot. Jakelu- ja täyttöalueen hulevedet viemäröidään elektronisella hälytysjärjestelmällä varustetun öljyn- ja bensiininerottimen kautta jätevesiviemäriin. Jakelualueita ympäröivät alueet ovat asfaltoituja. Kiinteistön piha-alueiden sadevedet johdetaan sadevesiviemäriin öljynja bensiininerotinta kuormittamatta. Jakeluaseman säiliökaivantoon on asennettu kolme säiliökaivannon pohjaan ulottuvaa huokosveden tarkkailuputkea (HP1-3) ja jakelualueen ympäri on asennettu huokosvesiputkisto, jonka kautta on tarkkailtu huokosveden laatua. Velvoitetarkkailua on tehty kaksi kertaa vuodessa. Näytteistä on analysoitu öljyhiilivedyt (C 10 -C 40 ), MTBE-, TAME- ja BTEX-yhdisteet, bensiinijakeet (C 5 -C 10 ) ja kokonaishiilivedyt (TVOC). Säiliökaivannon tarkkailussa on todettu vesipinta noin 1,2-1,6 metrin syvyydessä maanpinnasta. Vuonna 2005 aloitetun tarkkailun tulosten perusteella korkein havaittu MTBE-pitoisuus on ollut 0,34 mg/l (HP2 17.9.2007), TAME-pitoisuus 0,03 mg/l (HP2 11.5.2006), bentseeniä on todettu kerran 0,01 mg/l (HP2, 11.5.2006) ja tolueenia kaksi kertaa 0,002 mg/l ja 0,001 mg/l havaintoputkissa HP1 ja HP2 13.5.2008. TVOC:eja on todettu HP2:ssa vuosien 2005-2008 tarkkailukerroilla 0,07-0,26 mg/l. Vuonna 2011 tehtyjen tarkkailujen tulokset ovat olleet kaikilta tutkituilta osin alle laboratorion määritysrajojen.
Polttonesteiden jakelualueen täyttöhiekkaan tehdystä salaojaputkiston kokoojakaivosta on otettu näyte ja tämän jälkeen tyhjäksi pumpattuun kaivoon tulleesta vedestä on otettu näyte. Tulosten perusteella kaivossa olleesta vedestä on havaittu vuosien 2005-2011 aikana pieniä pitoisuuksia kaikkia analysoituja polttonesteperäisiä yhdisteitä. Suurimmat pitoisuudet on havaittu 13.5.2008, jolloin vedessä havaittiin bensiinijakeita 6,4 mg/l ja öljyhiilivetyjä 3,0 mg/l. Kaivon tyhjäksi pumppauksen jälkeen kaivoon kertyneestä vedestä on havaittu kaikkia muita analysoituja aineita pieniä pitoisuuksia pois lukien TAME. Havaintojakson korkeimmat pitoisuudet havaittiin 13.5.2008, jolloin havaittiin bensiinijakeita 12,0 mg/l, ja öljyhiilivetyjakeita 6,1 mg/l sekä 9.5.2011 havaittiin 19 mg/l öljyhiilivetypitoisuus. Tri- ja tetrakloorieteenin analysointi lopetettiin 23.4.2008 (ympäristölupapäällikön muistio), koska vuosien 2005-07 tarkkailussa ei havaittu laboratorion ilmoitusrajan ylittäviä pitoisuuksia (vedessä 4 µg/l ja huokosilmassa 10 mg/m 3 ), eikä kyseisiä aineita sisältäviä tuotteita käytetä jakeluasematoiminnassa. Pikapesuhallin käytöstä syntyvät jätevedet johdetaan asemarakennuksen eteläpuolella olevan erillisen öljyn- ja bensiininerottimen kautta yleiseen viemäriverkostoon. Erotin on varustettu elektronisella hälytinjärjestelmällä, ja erottimen täyttymisestä kertova hälytys menee huoltoaseman teknisen tilan hälytyskeskukseen. Pesuhallin viereisissä huoneissa varastoidaan pesuaineita eri kokoisissa astioissa, jotka on sijoitettu valuma-altaan päälle 11.8.2010 pidetyn tarkastuksen jälkeen annetun kehotuksen jälkeen. Pesuainetilassa on avoin viemäri, johon laimentamattomat pesuaineet voivat päästä mahdollisessa vuototapauksessa. Huoltoaseman jakelualue on varustettu alkusammutuslaitteella ja polttonesteiden imeytysaineella. Huoltoasematoiminnasta aiheutuva melu syntyy ajoneuvoliikenteestä. Asemalla liikennöi noin 200 ajoneuvoa vuorokaudessa, mikä ei hakijan mukaan aiheuta lisämelua eikä vaikuta alueen liikennemääriin. Tiedot syntyvistä jätteistä Mittarikorokkeen jäteastioihin kertyy noin 1000 kg sekajätettä vuosittain. Sekajäte koostuu lähinnä käsipyyhepaperista. Öljyn- ja hiekanerottimiin kertynyt öljy ja liete ovat vaarallista jätettä. Öljyn, hiekan ja lietteen määrät tarkastetaan kaksi kertaa vuodessa ja erottimet tyhjennetään tarvittaessa. Keskimäärin lietettä ja hiekkaa kertyy yhteensä noin 400-600 kg vuodessa. Jakeluasemalla on puhdistettu polttonesteistä pilaantunutta maata kaksi kertaa vähäisiä määriä. Huoltoasematoiminnasta aiheutunutta maaperän pilaantumista on tutkittu kolme kertaa 5.-6.7.1995, 1.- 2.8.2000 ja 12.-27.9.2005. Jakelualueella on havaittu yhden jakelumittarin alapuolisessa maaperässä 0,5-0,7 metrin syvyydessä mineraaliöljyillä (1400 mg/kg) pilaantunutta täyttösoraa. Lievemmin mineraaliöljyillä (830 mg/kg) pilaantunutta maa-ainesta on havaittu myös säiliöalueen pohjoisreunan täyttöhiekassa 1,5-2,0 metrin syvyydessä. Jakelualueen pilaantuneet maa-ainekset (noin 40 tonnia) on kaivettu pois ja toimitettu Kujalan jäteasemalle käsittelyyn maaperän
puhdistustyön aikana 26.-29.1.2001. Vuoden 2004 ympäristöluvan myöntämisen jälkeen huokosveden tarkkailujärjestelmän rakentamisen ja jakelualuepinnoituksen uusimistyön aikana pilaantunutta maaperää poistettiin 21,5 tonnin verran. Energian käyttö Sähköenergiaa kuluu noin 30 000 kwh:a vuodessa. Energiankäytössä pyritään mahdollisimman suureen tehokkuuteen. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö (BAT) Polttonesteen jakeluasemille ei ole olemassa toimialakohtaista Euroopan Unionin laajuista BAT-referenssidokumenttia (BREF) eikä Suomessa ole laadittu jakeluasematoimintaan liittyvää kansallista BAT-raporttia. Ympäristönsuojelulain ja asetuksen mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisella tarkoitetaan sitä, että ympäristön kannalta tehottomampi ja heikompi tekninen ratkaisu korvataan vahvemmalla ja ympäristönsuojelullisesti tehokkaammalla ratkaisulla, jos se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Hakemuksen mukaan jakeluasemalla on toteutettu parasta käyttökelpoista tekniikka aseman rakennusvaiheen aikana niin hyvin kuin se on silloin ollut mahdollista. Ympäristöasioiden hallinta Jakeluasemalla ei ole käytössä ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Lahden kaupungin ilmoitustaululla (Harjukatu 31) 27.2.-28.3.2012, Uusi Lahti -sanomalehdessä 25.2.2012 sekä Lahden kaupungin/lahden seudun ympäristöpalveluiden internetsivuilla. Tiedossa oleville asianosaisille on lähetetty erikseen tieto hakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Tehdyt tarkastukset ja neuvottelut Lahden seudun ympäristöpalvelut on tehnyt jakeluasemalla määräaikaistarkastuksia, joista kaksi viimeisintä on tehty 11.8.2010 ja 4.11.2011. Muistiot tarkastuksista ovat nähtävänä asiapapereissa. Hakemuksesta pyydetyt lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Lahden teknisen ja ympäristötoimialan maankäytöltä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta ja Lahti Aqua Oy:ltä. Maankäytön antaman lausunnon mukaan tontti on kaupungin vuok-
ratontti, jonka vuokra-aika päättyy 31.12.2020. Hakemuksessa esitetty toiminta ei ole ristiriidassa voimassa olevan asemakaavan kanssa. Lahti Aqua Oy:n lausunnossa todetaan, että Neste Markkinointi Oy:n tulee tehdä tai päivittää teollisuusjätevesisopimus Lahti Aqua Oy:n kanssa. Muuten vesihuoltoyhtiöllä ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Päijät-Hämeen pelastuslaitos pyytää kiinnittämään huomiota lupamääräysten tarkistamisessa siihen, että säiliöt tarkastutetaan yhtiön/ympäristöviranomaisten kunnossapito-ohjelman määrittelemin väliajoin, potentiaalitasaus ja maadoitus mitataan kunnossapitoohjelman mukaisin väliajoin, kuten myös varolaitteet. Mittarikentän ja takapihan pesuhallin hulevesien sulkuventtiili- ja tarkkailukaivojen opastepiirrokset merkitään näkyville paikoille. Lisäksi pelastuslaitos esittää lausunnossaan, että nestekaasukaapin tuntumassa pysäköinti on kielletty (3 m), päivitetyt kemikaali-ilmoitukset tulee toimittaa pelastuslaitokselle polttoaineiden ja myymäläkemikaalien osalta. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole huomauttamista ympäristölupamääräysten tarkistamishakemuksesta. Toiminnanharjoittajan vastine Maankäytön ja Hämeen ELY-keskuksen lausuntoon Neste Markkinointi Oy:llä ei ole tarvetta antaa vastinetta. Pelastuslaitoksen lausuntoon liittyen toiminnanharjoittaja toteaa, että säiliötarkastukset tehdään kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Säiliöitä on tarkastettu viimeksi vuonna 2005 ja osa säiliöistä vuonna 2009. Kaikki säiliöt ovat kuntoluokkaa A, joiden tarkastusväli on 10 vuotta. Potentiaalin tasaus, maadoitus ja varolaitteet mitataan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Muut toimenpiteitä vaativat kohteet on käyty aseman kanssa läpi ja aikataulutettu niin, että muutetaan ja kunnostetaan 1.7.2012 mennessä. Lahti Aqua Oy:n lausunnossa esitetty asia teollisuusjätevesisopimuksen päivittämisestä on välitetty kiinteistön päävuokralaisen BC:n edustajalle, Saxum Oy:n edustajalle. Liitteenä Esittelijä Päätösehdotus Sijainti- ja pohjavesialuekartat ympäristöjohtaja Kari Porra LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Lahden seudun ympäristölautakunta määrää Neste Markkinointi Oy:n Neste Laune polttonesteiden jakeluaseman osoitteessa Launeenkatu 14, Lahti tarkistetuiksi lupamääräyksiksi seuraavaa (YSL 43, 55 ja YSA 22 ). Tarkistetut lupamääräykset korvaavat kokonaisuudessaan Lahden ympäristölautakunnan 26.10.2004 asettamat määräykset. Yleiset lupamääräykset 1. Jakeluaseman toiminta on toteutettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ja voimassaolevien jakeluasematoimintaa koskevien säädösten ja määräysten mukaisesti (valtioneuvoston asetus nestemäisten
polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista 444/2010, kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 415/1998, SFS 3352 ja muut Turvallisuus- ja kemikaaliviraston standardit ja ohjeet) ja niin, ettei aseman toiminnasta aiheudu haittaa ympäristölle eikä terveydelle. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja käytettävä sitä. Aseman kaikessa toiminnassa on noudatettava maaperän-, pohjavesien- ja ympäristönsuojelun huomioonottavaa huolellisuutta ja varovaisuutta, erityisesti säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti. (YSL 4, 5, 7, 8, 43 ) 2. Jakeluaseman ja muun huoltoaseman toiminnasta sekä päivittäisestä valvonnasta vastaavat henkilöt yhteystietoineen on ilmoitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille sekä Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle 30.11.2012 mennessä. Vastuuhenkilöiden tai heidän yhteystietojen muutoksista tulee myös ilmoittaa. (YSL 43, 46 ) 3. Öljynerottimien ja sulkuventtiilikaivojen kannet tulee pitää puhtaana ympärivuotisesti ja sulkuventtiilit on voitava sulkea viivytyksettä kaikissa olosuhteissa. Kansien paikat tulee merkitä selkeästi esim. mittarikatoksen jalkaan tai muuhun helposti havaittavaan paikkaan. Kaivojen kannet on maalattava keltaisiksi ja kansien maalaus on tarvittaessa uusittava. (YSL 43, VNA 444/2010 7 ) 4. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, toiminnan muutoksista tai toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille viipymättä. Jos toiminta jakeluasemalla olennaisesti muuttuu, sille on haettava uusi ympäristölupa. Toiminnan lopettamisen jälkeen alueen maaperä on tutkittava ja tarpeen vaatiessa puhdistettava voimassa olevien määräysten mukaisesti. (YSL 7, 28, 46, YSL:n luku 12) Maaperän suojaus 5. Säiliöiden täyttöalueen päällysteen tulee täyttää SFS 3352 standardin vaatimukset 30.9.2013 mennessä. Päällysteen tulee olla polttonestettä pidättävä. Päällysteen vaihdon yhteydessä tulee varmistua ulkopuolisen ympäristöteknisen asiantuntijan toimesta täyttöhiekkakerrosten puhtaudesta. Mikäli maaperän pilaantumista havaitaan, tulee se puhdistaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräysten mukaisesti. (YSL 7, 8, 43, VNA 444/2010 5 ) Huokosveden tarkkailu 6. Jakelualueen ympärille asennetusta salaojitusjärjestelmästä ja säiliökaivantoon asennetuista kolmesta huokosvesiputkista tulee ottaa vesinäytteet analysoitavaksi kaksi kertaa vuodessa touko- ja syyskuussa. Mikäli jakelualueen huokosveden tarkkailukaivoon on kertynyt seisovaa vettä, tulee näyte ottaa vedestä ja pumpata vesi kaivosta öljynerottimen kautta viemäriverkostoon. Tämän jälkeen kaivoon kertyvästä vedestä otetaan toinen näyte analysoitavaksi. Näytteistä on analysoitava öljyhiilivedyt jakeittain, BTEX-yhdisteet, MTBE, TAME, TAEE, ETBE, etanoli sekä muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC). Analyysitulokset on lähetettävä viivyttelemättä Lahden seudun ympäristöpalveluille sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (YSL 7, 8, 43, 46 )
Laitteiston tarkkailu ja raportointi 7. Polttonestesäiliöt tulee kuntotarkastaa vuonna 2015 ja 2020 ellei tarkastusten perusteella ole tarpeen muuttaa tarkastusvälejä. Lupamääräyksestä poikkeavista tarkastusväleistä päättää Lahden seudun ympäristöpalvelut. Tarkastukset tulee tehdä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymän tarkastusliikkeen toimesta. Tarkastuspöytäkirjan kopiot tulee toimittaa 14 vuorokauden kuluessa tarkastuksesta Lahden seudun ympäristöpalveluille ja Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle. (YSL 4, 7, 8, 43, 46 ) 8. Bensiinihöyryn talteenotto-ohjelman toisen vaiheen järjestelmän toimivuutta on seurattava ja huolehdittava siitä, että sen käytönaikainen talteenottotehokkuus testataan vähintään kerran vuodessa. Mikäli käytössä on automaattinen häiriöiden seurantalaitteisto, voidaan talteenottotehokkuuden testaus kuitenkin tehdä kolmen vuoden välein. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava jakelulaitteeseen tai sen läheisyyteen kiinnitettävällä tarralla tai kyltillä kuluttajille bensiinihöyryn talteenotto-ohjelman toisen vaiheen järjestelmän käytöstä jakeluasemalla. Talteenottojärjestelmälle tehdyistä tarkastuksista tulee raportoida Lahden seudun ympäristöpalveluille vuosiraportoinnin yhteydessä. (YSL 43, VNA 1085/2011 5 ) 9. Kaksoisvaippasäiliön välitilan vuodonilmaisimen, öljynerottimen öljytilan täyttymisen ilmaisimen sekä maaperän suojarakenteissa mahdollisesti olevien vuodonilmaisimien hälytykset on yhdistettävä jatkuvasti seurattavissa olevaan valvontaan tai hälytysjärjestelmään 31.5.2013 mennessä. (YSL 43, VNA 444/2010 14 ) 10. Säiliöiden elektronisen pinnanmittausjärjestelmän, ylitäytönestimien, säiliöiden välitilan valvontalaitteiston sekä öljyn- ja bensiininerottimien valvonta- ja hälytinlaitteiden toimivuus on tarkistettava riittävän usein, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Toteutetusta valvonnasta, tarkastuksista sekä öljyn- ja bensiininerottimen tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa. (YSL 43, 46 ) 11. Jakelu- ja täyttöalueiden päällysteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli päällysteen kunnossa havaitaan puutteita, tulee päällyste korjata viipymättä. (YSL 7, 8, 43, VNA 444/2010 12 ) 12. Aseman toiminnasta on laadittava vuosiyhteenveto ja se on toimitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedosta on käytävä ilmi vähintään seuraavat asiat: - tiedot jakelu- ja täyttöalueen päällysteen tarkkailusta - tiedot valvonta- ja hälytyslaitteiden sekä bensiinihöyryjen talteenottolaitteiston testauksista - tiedot öljyn- ja bensiininerottimien mekaanisista mittauksista, tarkastuksista, tyhjennyksistä sekä poistetun öljypitoisen jätteen määrästä sekä toimituspaikasta - tiedot asemalle tuotujen polttonesteiden ja jakelulaitteiden kautta asemalta poistuneiden polttonesteiden määristä ja niiden erotuksista, joista on vähennetty varastetun poltonesteen osuus - tiedot jätteiden sekä vaarallisten jätteiden määristä ja toimituspaikoista
- tiedot muista ympäristönsuojelullisesti merkittävistä asioista. (YSL 43, 46, JL 51, 52, VNp 1129/2001) Vahinkoihin varautuminen, jätehuolto ja onnettomuuksista tiedottaminen 13. Jakeluaseman henkilökunnalle on annettava koulutusta ympäristönsuojeluun liittyvissä asioissa niin, että henkilökunta kykenee toimimaan oikein aseman normaalitoiminnassa, mahdollisen onnettomuuden tai häiriötilanteen aikana ja estämään suuremman vahingon syntymistä mahdollisimman tehokkaasti. Annetusta koulutuksesta tulee raportoida vuosiraportoinnin yhteydessä Lahden seudun ympäristöpalveluille. (YSL 4, 43 ) 14. Jakeluaseman mittareiden läheisyydessä on oltava imeytysainetta vähintään 50 litraa sekä öljyisen jätteen keräysvälineistöä öljyvahinkojen varalta ympärivuorokautisesti saatavilla. (YSL 7, 43 ) 15. Asemalle mahdollisesti luvatta jätetyt sekä aseman toiminnasta syntyneet jätteet sekä vaaralliset jätteet on toimitettava käsittelijälle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty jätteen vastaanotto ja käsittely. Jätehuolto on hoidettava Lahden kaupungissa voimassa olevien määräysten mukaisesti niin, ettei siitä aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, roskaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. (YSL 7, 8, 43, 45, JL 6-8, 15, VNA 179/2012, Lahden kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset) 16. Polttoainevuodoista tai muista palo- tai räjähdysvaaraa aiheuttavista vahingoista on välittömästi ilmoitettava Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. Muista mahdollisista ympäristölle vaaraa aiheuttavista vahingoista ja poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille. Viemäriverkkoon mahdollisesti päässeistä haitallisista aineista on välittömästi ilmoitettava Lahti Aqua Oy:lle ja Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle. (YSL 43, 62, 76, YSA 30 ) Ratkaisun perustelu Hakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna ja toimiessaan polttonesteiden jakeluasemasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai ihmisen terveydelle ja se täyttää edelleen ympäristönsuojelulaissa (41 ja 42 ) luvan myöntämiselle asetetut edellytykset. Toiminta on myös voimassa olevan asemakaavan mukaista. Vuoden 2004 luvassa edellytettiin toiminnanharjoittajalta tarkkailuun liittyviä kehitystoimenpiteitä, ja myös lainsäädäntö on muuttunut (mm. valtioneuvoston asetukset 444/2010 ja 1085/2011 sekä standardi 3352 palavien nesteiden jakeluasema). Tästä johtuen on päädytty korvaamaan vanhat lupamääräykset kokonaisuudessa (YSA 22 ). Yksityiskohtaiset perustelut Toiminnanharjoittajan on vastattava toimintansa ympäristönsuojelulain 4 ja 5 :n mukaisista yleisten periaatteiden ja velvollisuuksien toteutumisesta hakemuksen mukaisesti. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ja ympäristönsuojelulain mukaan
ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (1) Lupamääräys vastuuhenkilöiden ilmoittamisesta ja yhteystietojen ajan tasalla pitämisestä on annettu tiedonkulun varmistamiseksi (2). Jotta polttonestevuotojen vaikutukset viemäriverkostolle jäisivät mahdollisimman pieniksi, on perusteltua määrätä kaivon kansien puhtaanapidosta ja merkinnöistä (3). Määräyksellä on huomioitu pelastuslaitoksen lausunto. Valvontaa varten on perusteltua määrätä ilmoittamaan omistajavaihdoksista, toiminnan muutoksista uuden ympäristölupatarpeen arvioimiseksi tai toiminnan lopettamisesta siihen liittyvien toimenpiteiden määrittelemiseksi. (4) Nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (444/2010) 5.2 :n mukaan rakenneosien on oltava standardin 3352 vaatimusten mukaisia. Säiliöiden täyttöalueen yhtenäisen päällysteen laajuus ei tällä hetkellä vastaa standardin mukaista säiliöiden täyttöputkista mitattua 1500 mm:n minimietäisyysvaatimusta betonilaatan reunaan. (5) Maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellon ja laitteiston polttonestepitävyyden valvomiseksi on perusteltua määrätä velvoitetarkkailusta jakeluasemakiinteistöllä. Velvoitetarkkailutulosten perusteella täyttöhiekan huokosvedessä on havaittu pieniä pitoisuuksia polttonesteperäisiä komponentteja, mutta tähän mennessä tehtyjen havaintojen perusteella jakeluaseman toimiessa ei ole aihetta muihin toimenpiteisiin. Mikäli pitoisuudet kohoavat, voidaan tarvittaessa antaa täydentäviä kehotuksia tai määräyksiä asian selvittämiseksi. (6) Säiliöiden kuntotarkastukset on määrätty tehtäväksi, koska tarkastukset ovat tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas keino, jolla voidaan ehkäistä maaperän pilaantuminen. Säiliöiden viiden vuoden tarkastusväli yli kymmenen vuotta vanhoille säiliöille on perusteltu ja tarkastusten myötä saatava tieto säiliöiden kunnosta on myös kohtuullinen aiheutuviin kustannuksiin nähden. (7) Määräyksellä varmistetaan, että terveydelle vaarallisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden vähentämiseen tarkoitettu laitteisto toimii säädetyllä tavalla. (8) Jatkuvan valvonnan järjestämisellä varmistetaan viivytyksetön reagointi vuotoihin tai valvontalaitteiden vikaantumisiin ja voidaan aloittaa viivytyksettä korjaavat toimet. Määräaikaistarkastuksen (4.11.2011) perusteella kaksoisvaippasäiliöiden välitilanvalvontajärjestelmän ja öljynerottimien hälytysten valvontajärjestelmät eivät ole jatkuvasti valvottuja järjestelmiä. Valtioneuvoston asetuksen (444/2010) 14 :n mukaan on ollut perusteltua antaa asiaa koskeva määräys jatkuvasta valvonnasta. (9) Ympäristölle ja viemäriverkostolle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi on annettu määräys, jotta mahdolliset puutteet valvontalaitteistoissa havaittaisiin mahdollisimman pian. Näin mahdollinen polttonestepäästö voidaan ehkäistä tai rajoittaa mahdollisimman pieneksi,
laajemmalle leviäminen estää ja ryhtyä puhdistustoimenpiteisiin. Määräys on myös ympäristönsuojelulain parhaan käyttökelpoisen tekniikan sekä haittojen ennaltaehkäisyn ja haittojen minimointiperiaatteen mukainen. (10) Päällysteen tarkkailusta ja korjaamisesta on annettu määräys, koska päällysteestä saatujen kokemusten perusteella kunnon tarkkailuun on syytä (11). Ympäristövaikutusten tarkkailun ja valvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä toiminnanharjoittaja laatimaan vuosittainen yhteenveto lupaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on myös pidettävä jätelain 51 :n mukaan kirjaa syntyneestä jätteestä ja sen toimituspaikasta. (12) Jotta jakeluasemalla käytössä olevasta suojaustekniikasta saataisiin täysimääräinen hyöty ja ympäristönsuojelulain 4 :n mukaiset varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteet toteutuisivat, työntekijöiden tulee osata käyttää aseman tekniikkaa sekä toimia ympäristön- ja pohjavedensuojelu huomioiden. Tämän vuoksi on tarpeen järjestää koulutusta henkilökunnalle (13). Öljytuotteiden ja muiden kemikaalien leviämistä ympäristöön voidaan tehokkaasti vähentää varaamalla imeytysainetta ja keräysvälineistöä käyttökohteiden läheisyyteen. (14) Jätelain 7 :n mukaan kiinteistön haltijan on huolehdittava jätteen keräyksen ja kuljetuksen järjestämisestä (15). Ympäristönsuojelulain 43 ja 62 pykälien ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan on tarpeen antaa määräys normaalista toiminnasta poikkeavien tilanteiden varalle sekä tiedonkulun varmistamiseksi (16). Asetuksen ja muiden säädösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain (4.2.2000/86) ja jätelain (646/2011) nojalla nyt myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi ja ajantasalle saattamiseksi on tehtävä viimeistään vuoden 2022 loppuun mennessä. (YSL 55 ) Sovelletut säädökset/oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki 86/2000 (YSL): 4, 5, 7, 8, 28, 41, 42, 43, 45, 46, 55, 56, 62 ja luku 12. Ympäristönsuojeluasetus 169/2000 (YSA): 1 :n kohta 5a, 7 :n kohta 5a, 19, 22 ja 30. Jätelaki 1072/1993 (JL): 6-8, 15, 51 ja 52. Valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien
ympäristönsuojeluvaatimuksista (VNA 444/2010). Valtioneuvoston asetus bensiinihöyryjen talteenotosta jakeluasemilla (VNA 1085/2011). Valtioneuvoston päätös yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (VNp 1129/2001). Lahden kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset. Ympäristölupamaksun määrääminen Ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen (Lahden seudun ympäristölautakunta 1.6.2010 39 ) maksu on polttonesteiden jakeluasemalle 3 800 euroa. Tästä päätöksestä peritään hakijalta Lahden kaupungille ympäristöluvan käsittelystä aiheutuvina kuluina 80 prosenttia edellä mainitusta summasta normaalia vähäisemmästä työmäärästä johtuen eli 3040 euroa (taksapäätöksen 5 ). Päätöksestä tiedottaminen Ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Lahden kaupungin ilmoitustaululla, Uusi Lahti - sanomalehdessä ja Lahden kaupungin/lahden seudun ympäristöpalveluiden internetsivuilla: www.lahti.fi > Asuminen ja ympäristö > Ympäristönsuojelu > Lupa-asiat > Ympäristölupa > Käsitellyt ympäristöluvat. Tieto päätöksestä lähetetään asianosaisille. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on 20.9.2012. P ä ä t ö s e h d o t u s : Ympäristöjohtaja : Ympäristölautakunta päättää edellä esitetyn mukaisesti tarkistaa Neste Markkinointi Oy:n Neste Laune polttonesteiden jakeluaseman ympäristölupamääräykset osoitteessa Launeenkatu 14, Lahti. Päätös Asian valmistelija / Lisätietojen antaja Toimenpiteet Päätösehdotus hyväksyttiin. ympäristönsuojelutarkastaja Juha Alaluukas, puh. 050 539 1697. Ote hakijalle Neste Markkinointi Oy, PL 95, 00095 Neste Oil Ote lausunnonantajille Lahden kaupunki / Maankäyttö, PL 126, 15141 Lahti Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Saimaankatu 64, 15140 Lahti Lahti Aqua Oy, PL 247, 15141 Lahti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, PL 29, 15141 Lahti Muutoksenhaku Hallintovalitus Vaasan hallinto-oikeuteen, YSL 96 (valitus toimitettava Lahden seudun ympäristölautakunnalle ja osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle)
Otteen oikeaksi todistaa syyskuun 20. päivänä 2012 viran puolesta: Mika Vuorikoski Rakennuslakimies Otteen saaja: Neste Markkinointi Oy, PL 95, 00095 Neste Oil Lahden kaupunki / Maankäyttö, PL 126, 15141 Lahti Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Saimaankatu 64, 15140 Lahti Lahti Aqua Oy, PL 247, 15141 Lahti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, PL 29, 15141 Lahti
VALITUSOSOITUS Liitetään pöytäkirjanotteeseen Valitusoikeus Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla yleistä etua valvovalla viranomaisella. Lahden kaupunki Hallintovalitus, ympäristölupapäätös Viranomainen: Päivämäärä: Pykälä: Lahden seudun ympäristölautakunta 11.09.2012 76 Valitusviranomainen Vaasan hallinto-oikeus Valitusaika ja sen alkaminen Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksen antopäivä on julkipanopäivää seuraava arkipäivä. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Päätöksen antopäivä Pvm 20.9.2012 Valituskirjelmä Valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava 1) päätös, johon haetaan muutosta; 2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä 1) päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2) todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja sen mukaan kuin Hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valitusajan kuluessa ennen sen viimeisen päivän virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitus-
asiakirjat toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Viranomainen, jolle valitus toimitetaan: Lahden seudun ympäristölautakunta Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut PL 126, Vesijärvenkatu 11 C 15141 LAHTI Puh. (03) 814 11, Fax (03) 814 3500 sähköposti: lahdenseudunymparistopalvelut@lahti.fi aukioloaika: klo 8-15 Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 90 euroa.