LAUKAAN KUNTA Kaavoitus- ja rakennuslautakunta PL 6 41341 LAUKAA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 89 :n mukaisessa lupa-asiassa Päätös annettu julkipanon jälkeen Dnro: 32/11.01.00/2017 Kokouspäivä: 22.2.2017 Antopäivä: 2.3.2017 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 89 :n mukaiseen hakemukseen, jossa haetaan muutosta Laukaan kunnan Leppäveden kylässä kiinteistöillä Hirvirata 7:265 ja Rajamäki 7:239 sijaitsevien luodikko- ja hirviratojen toiminta-aikoihin. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Toiminnalla on Keski-Suomen ympäristökeskuksen 22.12.2008 myöntämä ympäristölupa, joka on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 12.2.2013. Hakemuksessa haetaan lupaa aloittaa toiminta muutetun lupamääräyksen mukaisena mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Jyväskylän seudun riistanhoitoyhdistys Ilmoniementie 61 41630 Oravasaari Yhteyshenkilö: Harri Valkonen, p: 040-5052274 TOIMINTA JA SIJAINTI Hakemus koskee Keski-Suomen Ampujat ry:n Leppävedellä sijaitsevan ampumaradan luodikko- ja hirviradan (75 ja 100 m) toiminta-aikojen muuttamista. Radat on vuokrattu Jyväskylän seudun ja Laukaan riistanhoitoyhdistyksille. Ampumarata-alue sijaitsee Laukaan kunnassa kiinteistöillä Hirvirata 410-406- 7-265, Multalaakso 410-406-7-693, Rajamäki 410-406-7-239 sekä Suopalsta 410-406-7-240 osoitteessa Ampumaradantie 14, Leppävesi. Toiminnalla on voimassa Keski-Suomen ympäristökeskuksen 22.12.2008 myöntämä ympäristölupa. Ympäristölupapäätöstä on muutettu ja se on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 12.2.2013. Ympäristölupa on myönnetty ampumaratatoiminnalle, joka sisältää pienoispistooli- ja kivääriradat, pistooliradat, practical-radat sekä hirvi- ja luodikkoradat. LUVAN HAKEMISEN PERUSTEET JA HAKEMUSTEN VIREILLETULO Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n sekä kyseisen lain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 14 perusteella (ulkona sijaitseva ampumarata). 1
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 :n kohdan 13) mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen käsittelemään hakemuksen mukaisen ympäristölupa-asian. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Ampumarata-alue on maakuntakaavassa osoitettu (e/a)- merkinnällä, jolla osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä ampumarata-alue. Maakuntakaavassa ei ole ampumaratojen ympärille varattu erillisiä melu- tai suoja-alueita. Lisäksi alueella on kaavamerkintä (lk). Tällä on osoitettu logistiikan kehittämisen kohdealue, jolla osoitetaan merkittävä tavarakuljetuksiin liittyvä logistinen keskus. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa ja liikenneväylien suunnittelussa tulee ottaa huomioon yhdistettyjen kuljetusten kehittäminen, liikennejärjestelyjen toimivuus ja liikenneturvallisuus. Välittömästi ampumarata-alueen länsipuolella on merkitty ulkoilureitti, jolla osoitettaan Keski-Suomen maakuntaura ja muut sitä tukevat reitit ohjeellisina. Ampumarata on merkitty Leppäveden osayleiskaavaan (Laukaan kunnanvaltuusto 29.11.1982 207). Laukaan kunnanhallitus on muun ohella kokouksessaan (kunnanhallitus 127 18.5.2015/Näätämäen ja Pieleslehdon teollisuusalueiden asemakaavan muutos ja laajennus 245/10.02.03/201) muuttanut nämä aiemmin asuinkäyttöön (AO-alueet) asemakaavassa osoitetut tontit 530-537 T-alueeksi eli teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Asemakaavan muutos edistää myös alueen muuttamista teollisuus- ja yritystoimintaan sopivaksi tukemaan jo muodostunutta teollisuusaluetta. Rajamäen ampumaratatoiminnan kannalta olennaista asemakaavan muutoksessa on, että KHO:n päätöksessä ampumaratojen mm toimintaaikojen rajoituksen perusteena on ollut AO-alue, joka on nyt muutettu teollisuusalueeksi TY-merkinnällä. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Rajamäen ampumarata sijaitsee Laukaan kunnan Leppäveden taajaman läheisyydessä Laukaan ja Jyväskylän rajan tuntumassa osoitteessa Ampumaradantie 14, 41310 Leppävesi. Rajamäen ampumarata-alueen etelä-, länsi- ja pohjoispuolella on metsää ja puustoista suota. Ampumaradat eivät sijaitse pohjavesialueella. Seppälänkankaan pohjavesialue on poistettu syyskuussa 2014 pohjavesiluokituksesta. Näin ollen lähin pohjavesialue (Lintukankaan pohjavesialue 0917951, luokka I) sijaitsee 1555 m:n etäisyydellä 2
ampumaradan keskipisteestä. Lähin vedenottamo (Lintukangas) sijaitsee 3952 m ampumarata-alueen keskipisteestä. Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartta-aineistojen perusteella ampumarata-alue on pääosin hiekkamoreenia. Ampumaradan länsipuolella moreenialueen päällä on pohjois-eteläsuuntainen suoalue, Näätäsuo (Karhusuo), joka on aineiston mukaan rahkaturvetta, itälaidaltaan saraturvetta. Toinen suoalue sijaitsee rata-alueiden itäpuolella ja on GTK:n aineiston mukaan saraturvetta. Kyseinen suoalue ulottuu haulikkoratojen 2,3,4 ja 5 alueille jääden osin meluvallin alle. Meluvallin ja haulikkoratojen alta on suoturve poistettu ja suoaluetta on täytetty erilaisilla ylijäämämailla. Täyttöihin on pääosin käytetty rakentamiseen kelpaamattomia routivia maa-aineksia, kuten savi-, siltti- ja moreenimaita sekä hiekka- ja soramaita, joiden seassa on routivia maa-aineksia. Näätäsuon takana maaperä on kalliota ja samoin pohjoisempana noin 0,5 kilometrin etäisyydeltä alkaen. Ampumarata sijaitsee ikään kuin kallioiden ympäröimässä vuonossa, joka aukeaa kaakonsuuntaan kohden Ankeriasjärveä. Pohjan maa-aines on moreenia vaihettuen hiljalleen hienorakeisemmaksi. Hiekkamoreenit ovat routivia sisältämänsä hienoaineksen vuoksi. Niiden vedenjohtavuus on heikko. Alueen läpi kulkee reunamuodostuma linja, joka on pohjoisempana hiekkapitoinen ja pohjavesialuetta (Lintumäki). Rajamäen ampumarata sijaitsee Autiojoen valuma-alueen luoteisnurkassa. Autiojoen valuma-alueen pääreitti on Autiojoki, joka laskee Leppäveteen. Suurin osa ampumarata-alueen sadevesistä laskee Ankeriasjärveen, joka sijaitsee linnuntietä 960 metrin etäisyydellä ampumaradan keskipisteestä. Lähimmät olemassa olevat asuinrakennukset (AO-kortteli) sijaitsevat 720 metrin etäisyydellä koillisessa. Idässä TY-korttelialueella asuinrakennuksia on lähimmilläänn. 500 metrin etäisyydellä. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat Ankeriasjärven länsirannalla n. 1100 m etäisyydellä radasta kaakkoon ja Karhujärven rannalla 1400 m etäisyydellä radasta luode-pohjoiseen. Lähin koulu ja päiväkoti sijaitsevat Tiituspohjassa. Leppäveden päiväkoti sijaitsee linnuntietä mitattuna 1895 m etäisyydellä ja Tiituspohjan koulu 2275 m etäisyydellä ampumaradan keskipisteestä. Lähin luonnonsuojelualue Rajamäen tervaleppäkorpi, 6 ha, sijaitsee 770 m päässä ampumaradan keskipisteestä. Lähin Natura 2000-alue on Kanavuori- Koskenvuori ja se sijaitsee 7100 m päässä ampumaradan keskipisteestä. Alueen itäreunalla ja osin alueen halki kulkee kunnan ylläpitämä latu-ura, Metsoreitti, jossa on erilliset kesä- ja talvireitit. Talvireitti kulkee Karhusuon reunassa rata-alueen ulkopuolella, mutta kesäreitti tulee osittain rata-alueelle. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA Rajamäen ampumaradan omistaa Keski-Suomen Ampujat ry, joka on jyväskyläläinen ampumaseura. Se on perustettu 1921, nykyisellä ampumapaikalla ampumatoiminta on käynnistynyt vuonna 1955. 3
Rajamäen ampumaradan toimintaan kuuluu harjoitteluammuntaa, ampumakouluja, kilpailuja ja maksullista palvelutoimintaa muille kuin seuran jäsenille. KSA:n toiminta on organisoitu viiteen jaostoon: haulikko-, kivääri-, pistooli-, riistamaali- ja practicaljaostoon. Jäseniä KSA ry:ssä on noin 340 (2013). Seuran kotipaikka on Jyväskylä, mutta jäseniä on myös muualta Keski-Suomesta ja Suomesta. Rajamäen ampumaradalla on turvallisuuteen kiinnitetty erityistä huomiota. Alue on aidattu ja radoille tullaan lukitun portin kautta. Alueen ympärillä on radasta varoittavia kylttejä. Radat on suojattu valleilla, joita on viime vuosina korotettu ja uusia valleja on rakennettu. Ulkopuolisten toiminta on valvottua ja säännöillä rajattua. Taulukko 1. Käytössä olevat radat Radat Ampumalajit Ampumamatka (m) Ampumapaikkojen lkm KSA Liikkuva maali Liikkuvamaali 50 4 50m normaali ja sekajuoksu sekä pienoishirvi KSA Pienoiskiväärirata 50M-pistooli 50 40 50M-kivääri KSA Pistoolirata Olympiapisto oli Vakiopistooli Isopistooli 25 60 KSA Pistooli-radan practical-alue (pistoolirata 3) Practicalpistooli max 25 RHY Luodikkorata 100m 12 RHY Hirvirata 2 kpl 75/100m 4 Lupamääräyksen muutoshakemuksen mukaiset radat Jyväskylän seudun ja Laukaan riistanhoitoyhdistyksillä on kaksi liikkuvan maalin ampumiseen tarkoitettua ampumarataa (ns. hirviradat) ja yksi kymmenpaikkainen 100m luodikko-/kohdistusrata Leppäveden Rajamäen ampumaradalla. Radat on vuokrattu Keski-Suomen Ampujat ry:ltä (taulukossa 1. tummennettu). Vuosittaiset laukausmäärät kesäaikaisen sulun ollessa voimassa ovat n. 45 000 laukausta. Mikäli sulkuaikaa ei olisi, arvioitu laukausmäärä on n. 60 000 laukausta. Ratojen käyttöaste on korkea sillä Jyväskylän ja Laukaan alueella asuu suuri määrä metsästyksen harrastajia. Vuoden 2012 lopussa Jyväskylän seudun RHY:een kuului 3713 metsästäjää, 15 metsästysseuraa sekä yksi hirviseurue ja Laukaan RHY:een 1483 metsästäjää, 13 metsästysseuraa ja 3 hirviseuruetta. Lisäksi alueella asuu suuri joukko muihin 4
riistanhoitoyhdistyksiin kuuluvia metsästäjiä sekä urheiluampujia ja reserviläisiä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Ampumaratatoiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset/riskit liittyvät ampumameluun sekä ammusten sisältämien haitallisten aineiden päästöihin maaperään ja sieltä edelleen pinta- ja pohjavesiin. Hakemus koskee toimintaaikoja koskevan lupamääräyksen 4 muuttamista, joten haitallisiin aineisiin liittyvää tarkastelua ei hakemuksen mukaan tarvita tässä yhteydessä. Yleistä ampumamelusta Melu määritellään ei-toivotuksi ääneksi. Ympäristömelun arvioinnissa käytettyjä muuttujia ovat äänitaso, äänitason vaihtelut, taajuussisältö, melutapahtumat, melun tunnettavuus sekä ennustettavuus. Yleisesti ei ole mitään selkeätä mallia, millä äänen mittaussuureet voitaisiin yhdistää koettuihin melun haittavaikutuksiin tai häiritsevyyteen. Ihmisten kokemat häiritsevyydet ovat yksilökohtaisia. Melun tärkein haittavaikutus on sen aiheuttama häiritsevyys. Ampumamelu on impulssimaista (iskumaista), joka on tutkimusten mukaan häiritsevämpää kuin tasainen melu. Melun vaikutusten arvioimiseksi on olemassa ohjearvot sallituille melutasoille. Ensisijainen meluarviointi tehdään valtioneuvoston päätöksen 53/1997 mukaisten ohjearvojen perusteella. Päätös koskee pienikaliiberisten aseiden (kuten kiväärit ja pistoolit) aiheuttamaa melua. Päätöstä sovelletaan ampumaratojen aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Ohjearvoja sovelletaan usein myös ympäristöluvan raja-arvoina. Päätöksen mukaisesti ampumaradan melun enimmäistaso ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (LAImax) määritettynä esim. Taulukko 2. Ampumaratamelun ohjearvot Vnp 53/1997 mukaisesti Melun A-painotettu enimmäistaso impulssiaikavakiolla LAImaxenintään Asumiseen käytettävät alueet 65 db Oppilaitoksia palvelevat alueet 65 db Virkistysalueet taajamissa tai niiden välittömässä läheisyydessä Hoitolaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet Luonnonsuojelualueet 60 db 60 db 60 db 60 db Valtioneuvoston päätöksen mukaan ohjearvoja sovellettaessa on otettava huomioon ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärät ja ampumalajit, sekä alueen todellinen ja suunniteltu käyttö ja merkitys. Ympäristöministeriön julkaisussa Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta, 4/2014 on annettu suositus olemassa olevan ampumaradan meluntorjunnan tarpeen arviointiin. Arviointi tehdään taulukon 6 mukaan perustuen meluvyöhykkeisiin, alueen käyttöön, 5
sekä laukausten ja altistuvien määrään. Altistuviksi katsotaan asuinrakennuksen asukas ja loma-asumiseen käytettävä rakennuspaikka. Meluhaitan vähentäminen Akukon Oy:n meluntorjuntaselvityksen mukaisesti radoille on esitetty seuraavia ratakohtaisia meluntorjuntatöitä: Luodikkorata: Katoksessa melua voidaan torjua tehokkaasti akustisesti vaimennetuilla etuseinäkkeillä ja kattolipalla eli ns. meluntorjuntakatoksella. Luodikkoradan melua voidaan torjua myös korottamalla oikeanpuoleista sivumeluestettä vielä noin 1,5 m ja korotusta tulisi jatkaa 10 m nykyistä pidemmälle. Etusuunnassa taustavallin tai esteen tulee olla +11 m suhteessa katoksen lattiatasoon. Hirvirata 75 m: Hirviradalla on jo nykyisin meluntorjuntakatos, joka ei mittausten perusteella kuitenkaan toimi tarpeeksi hyvin. Osittain syynä on se, että katoksen sisäpinnoissa olevat akustiikkalevyt on maalattu, jolloin ne eivät vaimenna ääntä ja ääni heijastelee ulos katoksesta. Katoksen meluntorjuntaa voidaan parantaa vaihtamalla akustiikkalevyt ääntä vaimentaviksi. Lisäksi katoksen etuosan rakennetta on suositeltavaa parantaa. Katos ei torju lainkaan luotiääntä. Tämän vuoksi tulee myös radan sivuvallia korottaa nykyisestä. Sivuvallin korotuksella saadaan torjuttua myös suupamausta. Nykyinen valli on n. 2,5 m korkea. Laskentamallin mukaan 2 n lisäkorotuksella ja katoksen parannuksilla melu vähenisi Mestarintiellä hieman ohjearvon alapuolelle. Hirvirata 100 m: Itäinen hirvirata tuottaa RHY:n radoista eniten melua Mestarintielle ja sen torjunta on myös vaativinta. Ensisijainen torjuntakeino tällä radalla on luotiäänestä ja ampumasuunnasta johtuen korkean sivuvallin tai vallin ja esteen yhdistelmän rakentaminen. Laskentamallin mukaan sivuvallin tulisi olla jopa 7 m korkea, jotta ohjearvo alittuisi kaikilla tahoilla. Tällä radalla meluntorjuntakatos ei toimi niin hyvin kuin muilla radoilla, sillä ampumasuunta on enemmän Mestarintielle päin, jolloin meluntorjuntakatoksella saavutettava vaikutus pienenee. Lisäksi katos ei torju luotiääntä, jolla arvioidaan olevan merkitystä tällä radalla ammuttaessa. Muita havaintoja (Akukon Oy:n meluntorjuntaselvitys): Molempien hirviratojen vasemmalla puolella oleva betonieste heijastaa ääntä. On suositeltavaa, että ne vaimennetaan akustisesti esim. villa + teräsverkkorakenteella katoksen etulinjasta ampumasuuntaan. Meluntorjuntatyöt on tarkoitus aloittaa vuoden 2013 aikana ja saattaa loppuun toukokuuhun 2018 mennessä. Työt aloitetaan 75 m hirviradasta, koska kyseisellä radalla järjestetään ampumakokeet. Meluntorjuntasuunnitelma (Akukon Oy): - Meluvallin rakentaminen - Luodikko- ja 75 m hirviradan meluntorjuntakatoksen kopin akustiikkalevyjen uusinta etuosan muutostyöt - Meluaidat 6
- 75 m hirviradan vasemmanpuoleisen betonivallin päällystys akustiikkalevyillä luotiäänen heijastumisen estämiseksi - 75 m hirviradan vasemmanpuoleisen betonivallin korotus (2,7 m korotus 10 m matkalle) - 75 m hirviradan oikeanpuoleisen betonivallin korotus (2 m korotus 40 m matkalle) Suoritetut meluntorjuntatoimenpiteet: - Hirviratojen taustavallin korotus Akukon Oy:n toimenpide-ehdotuksen mukaisesti - 75 m hirviradan ampumakoppi on vuorattu akustiikkalevyillä ja etuosan rakennetta parannettu - Luodikkoradan ampumakatokseen on tehty akustisesti vaimennettu melulippa sekä akustisesti vaimennetut etuseinäkkeet - Lisäksi luodikkoradan katokseen on tehty väliseinät, ns. loosit ampujia varten. Yhteen loosiin mahtuu 2 ampujaa. Näiden väliseinien avulla on saatu vaimennettua ampumamelua entisestään - Luodikkoradan ja 75 m hirviradan välistä meluestettä on korotettu 4 metriin ja korotusta on jatkettu 10 m Akukon Oy:n toimenpide-ehdotuksen mukaisesti - 100 m hirviradan Mestarintien puoleisen sivuvallin korotus 7 metriin - 100 m hirviradan koppi on vuorattu akustiikkalevyillä Ramboll Oy Finland on tehnyt Rajamäen haulikkoradoilla ympäristömeluselvityksen 10.4.2015. Selvitys on hakemuksen liitteenä. Ramboll Oy:n tekemä selvitys on tehty Rajamäen haulikkoratojen ympäristölupahakemuksen liitteeksi, ja siinä tarkastellaan haulikkoratojen ampumasektorissa olevan meluvallin vaikutusta ampumaradan eri ratojen melutasoihin sekä myös ampumaradan kokonaismeluun. Luodikko- ja hirviratojen meluntorjuntatoimien vaikutusta ei tässä selvityksessä ole erikseen tutkittu. Akukon Oy:n 20.9.2013 tekemä meluntorjuntaselvitys on tehty nimenomaan luodikko- ja hirviratojen meluntorjunnan kehittämistä varten, tämä on myös hakemuksen liitteenä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET Hakijan arvion mukaan ampumaradan toiminnassa ei tapahdu sellaisia poikkeuksellisia tilanteita, jotka johtaisivat toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten lisääntymiseen. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINNAN MUUTOS Jyväskylän seudun ja Laukaan riistanhoitoyhdistykset hakevat lupamääräyksen 4 toiminta-aikojen muuttamista luodikko- ja hirviradoille oheisen taulukon mukaisesti. Lisäksi hakija pyytää lupaa aloittaa toiminta muutetun lupamääräyksen mukaisena mahdollisesta muutoksen hausta huolimatta. Perustelut YSL:n 199 :n mukaiselle hakemukselle on esitetty erillisessä liitteessä. Taulukko 3. Nykyiset toiminta-ajat Ratojen nykyiset toiminta-ajat mape lauantai sunnuntai poikkeavat toiminta-ajat 7
Normaaliaikoina 12.0 20.00 Kilpailupäivinä 9.00 20.00 12.00 18.00 9.00 20.00 12.00 16.00 9.00 20.00 Kesä-aikana 15.6. 31.7. käyttökielto paitsi 75 m hirviradalla, jossa 4 ammuntapäivää metsästäjäntutkintojen suorittamiseen Hakija esittää lupamääräyksen 4 toiminta-aikoja luodikko- ja hirviradoilla muutettavaksi seuraavasti: Taulukko 4. Uudet toiminta-ajat Ratojen uudet toiminta-ajat ma-pe lauantai sunnuntai poikkeukselliset tilanteet Normaaliaikoina 10.00 20.00 12.00 18.00 12.00 16.00 Ammunta-ajat samat läpi vuoden Kilpailupäivinä 10 15 päivää vuodessa 9.00 21.00 9.00 20.00 9.00 18.00 Nykyisten luodikko- ja hirviratojen toimintaan ei ole tulossa aiempaan nähden muita merkittäviä muutoksia. Perusteluina muutokselle hakemuksessa mainitaan, ettei perusteita toiminta-aikojen rajoituksille ole, koska nykyisillä meluntorjuntatoimilla on melutasot saatu Vnp ohjearvojen tasalle tai alapuolelle. HAKEMUSTEN LIITEASIAKIRJAT - Meluntorjuntaselvitys 20.9.2013, Akukon Oy - Ympäristömeluselvitys 10.4.2015, Ramboll Oy - Perustelut 199 :n mukaiselle hakemukselle - Valtakirja luvan muutoksen hakemiselle x 2 LUPAHAKEMUSTEN KÄSITTELY Lupahakemuksista tiedottaminen Pyydetyt lausunnot Hakemuksesta on kuulutettu 8.9. 10.10.2016 välisenä aikana Laukaan kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla, sekä sen vireillä olosta on tiedotettu asianosaisia 7.9.2016 päivätyllä virkakirjeellä. Kuulutus lupahakemuksen vireilläolosta on julkaistu Laukaa-Konnevesi-lehdessä 8.9.2016. Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Laukaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Keski-Suomen ELY-keskukselta. Laukaan terveydensuojeluviranomaisen lausunto: Laukaan kunnan terveydensuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan, että sen näkemyksen mukaan hakemuksen mukaista toimintaa ei voida aloittaa 8
Rajamäen luodikko- ja hirviradoilla ennen kuin kaikki meluntorjuntasuunnitelman mukaiset meluntorjuntatoimenpiteet on loppuunsaatettu. Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunto: ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että sen näkemyksen mukaan lupa voidaan myöntää hakemuksessa esitettyjen toiminta-aikojen mukaan. Lausunnossa todetaan, että Ramboll Oy:n tekemän melumallinnuksen mukaan ampumamelu alittaa Valtioneuvoston päätöksen 53/1997 3 :ssä annetut ohjearvot ja hakemuksen mukaan Akukon Oy:n meluntorjuntaselvityksessä suositellut toimenpiteet on toteutettu. ELY-keskuksen lausunnon mukaan toiminta on hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella ympäristöministeriön julkaisun Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta suositusten mukaista. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ympäristöluvan mukainen toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Jätetyt muistutukset ja mielipiteet Hakemuksista jätettiin määräaikana 10 muistutusta tai mielipidettä. Muistutus AA 26.9.2016: Muistutuksessa vaaditaan Rajamäen ampumaradan toiminnan lopettamista ja todetaan, että ampumaradan toimijat ovat vastoin korkeimman hallintooikeuden päätöstä omatoimisesti ajattaneet maa-ainesta alueelle piittaamatta saastuneen maan puhdistusvelvoitteesta. Toimijat eivät ole muistutuksen mukaan toimittaneet maaperäselvityksiä tai lyijyn maaperä- tai vesistökertymätietoja. Toimijat eivät myöskään noudata radalle säädettyjä ampuma-aikoja tai voimassa olevia melu- ja ympäristömääräyksiä. Myöskään lupaehdoissa edellytettyä yhteyshenkilön/valvojan puhelinnumeroa ei ole toimijoiden puolesta tiedoksi saatettu. Muistutuksessa vaaditaan lupaehtojen vastaisen toiminnan välitöntä lopetusta sekä maaperän täydellistä tutkimista ja sen saattamista lain edellyttämään tasoon. Mielipide BB ja kolme muuta 4.10.2016: Mielipiteessä vaaditaan hakemuksen hylkäämistä ja asuinalueen viihtyisyyden säilyttämistä. Ampumaradan toiminnan laajentamista ei pidä mielipiteen mukaan sallia. Kovat aseiden äänet aiheuttavat jo nyt kodin lähimaastossa liikkuessa säikähdyksiä, pelkoa ja haitallista stressiä. Aivan ampumaradan vierellä kulkee paljon käytössä oleva ulkoilupolku, talvella hiihtolatu, jonka käyttöä aivan erityisesti luodikko- ja hirviratojen toiminnasta aiheutuva melu haittaa jo nykyisessä laajuudessaan. Mielipide CC 5.10.2016: Mielipiteessä kerrotaan, että allekirjoittaneen postilaatikkoon oli tullut vetoomus, jossa kehotettiin lähettämään muistutus ampumaradan laajentamista ja toiminta-ajan lisäämistä vastaan. C.C. selventää, ettei hänellä ole sympatioita Leppäveden ampumaradan toiminnan puolesta tai vastaan. Ampumaradan pauke kuuluu heidän asuinpaikalleen, mutta se ei haittaa. Heidän puolestaan ampumarataa saa laajentaa ja toiminta-aikaa jatkaa niin 9
kauan kuin kaikki menee ympäristö- ja rakennussäädösten mukaisesti ja sallitut desibelit ampumaradan läheisyydessä eivät ylity. Mielipide DD 7.10.2016: Mielipiteessä kerrotaan myös postilaatikkoon tulleesta kirjeestä, jossa on pyydetty valittamaan ampumaradan toiminnan ja käyttöaikojen laajentamisesta. Mielipiteen jättäjä asuu Tiituspohjassa Näätämäellä, eikä ampumaradasta ole ollut häiriötä tai haittaa vuosien varrella. Allekirjoittanut ei vastusta radan laajentamista, hänen mielestään se seikka, että ampumarata on ollut toiminnassa kauan aikaa ennen Näätämäen asuinalueen perustamista, tekee valittamisesta erikoista. Ihmisten luulisi ottaneen ympäristöstä selvää ennen alueelle rakentamista. Mielipide EE ja FF 7.10.2016: Allekirjoittaneet toteavat mielipiteessään, ettei melusaastetta haluta enää lisää ampumaradan toimesta. Paukutus on nykyiselläänkin melkoista ja kirjoituksessa ihmetellään, kuinka kunta sallii jatkuvan melusaasteen ja kaavoittaa tuleville tonteille uusia asuntoja. Mielipiteessä toivotaan, ettei uusia toiminta-aikoja myönnetä. Mielipide GG 9.10.2016: Mielipiteessä vastustetaan ampumaradan aukioloaikojen muutosta, lisääntyvää ampuma-aikaa ja kesätauon peruuttamista ja toivotaan, että entiset aikataulut riittävät. Mielipide HH ja II 9.10.2016: Mielipiteessä todetaan, että lupaa ampuma-aikojen pidentämiseksi ei pidä missään nimessä myöntää, koska asuin viihtyvyys on jo nyt kyseenalaista Leppäveden alueella. Ampuma-aikoja pitäisi mieluummin lyhentää, esim. viikonloppuna ei pitäisi saada ampua ollenkaan. Mielipide JJ ja KK 9.10.2016: Mielipiteessä ollaan ehdottomasti ampumaradan toiminnan laajentamista vastaan. Laajentaminen heikentäisi merkittävästi alueen viihtyisyyttä. Kirjoituksessa kysytään, miksi ampumaradan tulee sijaita näin lähellä asutuskeskusta. Radalta kuuluva pauke ei ole mukavaa kuunneltavaa, sillä on myös vaikutusta alueen asuntojen arvoon ja se vaikuttaa näin ollen välillisesti negatiivisesti myös verotuloihin. Laajentamisen sijaan ampumaradan toiminta tulisi lopettaa. Mielipiteessä kerrotaan, että toiminnan laajentamista tullaan vastustamaan kaikin käytettävissä olevin tavoin. Mielipide LL ja 5 muuta 10.10.2016: Mielipiteessä esitetyn mukaan muutoksia ei tule hyväksyä. Arkipäivinä ammunnan aikaistaminen voitaisiin kuitenkin sallia, jos vastaavasti toimintaaikaa lyhennetään illoista tai viikonlopuista. Kesällä, iltaisin ja viikonloppuisin useimmat asukkaat oleilevat eniten ulkona. Leppäveden asutuksen kaltaiseen pientalo- ja rivitaloasumisen luonteeseen kuuluu keskeisenä osana ulkosalla puuhastelu. Mielipiteessä todetaan myös, että on myös huomattava, että pelkkä enimmäisäänitaso LAImax ei ota lainkaan huomioon laukausten lukumäärää tai esiintymisen ajankohtaa. Tämä ei vastaa todellista tutkimuksissa todettua 10
Hakijan kuuleminen melun haitallisuutta, joka muun muassa riippuu suoraan laukausten lukumäärästä. Valtioneuvoston päätöksessä 53/1997 ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista neuvotaankin ottamaan huomioon ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärät sekä melulle altistuvan alueen merkitys. Luonnollisesti tällöin pitää huomioida koko rata-alueen nykyinen ja suunniteltu toiminta, eikä erikseen vain luodikko- ja hirviratoja. Asuin kiinteistöjen lisäksi on huomioitava melualtistus Leppäveden virkistysalueilla. Mielipiteen mukaan esitetyt muutokset ovat asukkaiden kannalta kielteisiä. Kunnan tulisi ensisijaisesti edistää veronmaksajiensa asuinolosuhteiden viihtyisyyttä sekä Leppäveden houkuttelevuutta asuinalueena. Asumista häiritsevän harrastustoiminnan tulisi olla tähän nähden toissijaista. Mielipide MM 10.10.2016: Mielipiteessä kerrotaan, että allekirjoittaneelle on tullut postilaatikkoon ilmoitus, jossa on pyydetty olemaan lupaviranomaiseen yhteydessä ja miettimään oman kylän viihtyisyyttä. Allekirjoittanut kertoo asuneensa Tiituspohjassa omakotitalossa viisi vuotta ja viettävänsä paljon aikaa ulkona, myös ampumaradan lähistöllä. Ampumaradan lähistöllä liikkuessa ei tarvitse tuntea oloaan turvattomaksi, alue on erinomaisesti merkitty, autot liikkuvat sovitulla reitillä ja hitaasti ohikulkijat huomioiden. Parkkipaikat ovat siistit ja harrastustoiminta näyttää hyvin hallitulta ja mukavalta toiminnalta, jolla on pitkä perinne. Mielipiteessä todetaan, että ampumaradan äänet kuuluvat toki asuinpaikalle asti, mutta eivät laske asuin viihtyisyyttä. Edelleen siinä toivotaan, että ampumaradan hyvin rakennettu harrastusmahdollisuus säilyy hyvänä jatkossakin. Hakija on antanut vastineen hakemuksesta jätettyihin muistutuksiin ja lausuntoihin: Vastineessaan hakija toteaa, että Rajamäen ampumarata, jossa Jyväskyläs Seudun ja Laukaan riistanhoitoyhdistysten vuokraamat luodikko- ja hirviradat sijaitsevat on maakunnallisesti erittäin tärkeä ampumaharjoittelupaikka. Vastineessa kerrotaan edelleen metsästyksen olevan suomalaiselle elämänmuodolle ominaisen eräkulttuurin harrastamisen jatkumo, jonka edellytykset on tärkeä turvata. Metsästyksen harrastajia on yksin Keski- Suomen maakunnassa noin 19 000 henkilöä. Metsästyksen harrastaminen vaatii turvalliset harjoitteluolosuhteet, jotta riittävät aseenkäsittelyampumataidot voidaan oppia. Metsästyksen harjoittamiseen liittyy myös riistanhoidollinen näkökulma. Vastineessa todetaan edelleen seuraavaa: - Hakemuksen mukaan toiminta ei ole laajenemassa, vaan toiminta-aikoihin haetaan muutosta - Riistanhoitoyhdistysten radoilla on jo tehty meluntorjuntasuunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Meluntorjuntarakenteiden rakentamista jatketaan edelleen resurssien niin salliessa. Riistanhoitolain 33 :n mukaan Suomen 11
riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten suoritteista perittäviin maksuihin sovelletaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että julkisista hallintotehtävistä saadut maksut (ampumakoe, metsästäjätutkinto, ampumakoetodistukset ulkomaalaisille, harrastustodistukset) on käytettävä samasta toiminnasta syntyneisiin menoihin, eli tässä tapauksessa hirviratojen kunnostukseen ja meluntorjuntatoimenpiteisiin voittoa tuottamatta. - Ampumaratamelun haitallisuutta arvioidaan Suomessa valtioneuvoston päätöksen (VNP 53/97) nojalla. Päätöksessä on säädetty arvioinnissa käytettävä äänitasosuure, A-taajuuspainotetun ja I-aikapainotetun äänipainetason enimmäisarvo, lyhyesti AI enimmäisäänitaso LAImax ja annettu suureelle ohjearvot. - Tehdyn melumallinuksen (Ramboll Finland Oy, raportti 10.4.2015) mukaan ampumamelu alittaa Valtioneuvoston päätöksen 53/1997 3 :ssä annetut ohjearvot. AI-enimmäisäänitason LAImax meluvyöhykkeitä ja niillä olevia altistuvia kohteita on käytetty melun haitallisuuden välittömään arviointiin vertaamalla vyöhykkeitä ohje- tai raja-arvoihin. Lisäksi arvioinnissa käytetään laukausmäärätietoja. Näin ollen ampuma-aikojen rajoittamiselle ei ole enää tarvetta. - Meluvallia on rakennettu puhtaista maa-aineksista erillisen luvan mukaisesti. Meluvallin rakentamiseen ei ole liittynyt puhdistusvelvoitetta eikä vaadittu massojen vaihtoa. Toiminta noudattaa tässäkin suhteessa parhaan käyttökelpoisen tekniikan suosituksen mukaista toimintaa (Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta. Suomen ympäristö 4/2014). - Ampumaradan rakenteiden maaperä on tutkittu ja raportoitu PIMAraportissa Ampumarata-alueen tutkimuksen, pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 17.2.2015. - Ampumarata on perustettu vuonna 1955 ja hakijan mukaan on valitettavaa, että alueelle muuttaneet eivät ole olleet tietoisia ympäröivän alueen olemassa olevista toiminnoista. - Vaikutus asuntojen arvoon ja verotuloihin on spekulatiivinen asia, jonka todentaminen on mahdotonta. - Ampumatoimintaa muistutuksissa vastustavien henkilöiden määrä on marginaalinen suhteessa Leppäveden asukaslukuun sekä rataa sekä harrastuksessaan että työssään tarvitsevien määriin. - Viranomaiset eivät ole havainneet rikkomuksia. Ilmoitukset ovat olleet ilmeisesti aiheettomia, koska eivät ole aiheuttaneet toimenpiteitä. - Jyväskylän Seudun riistanhoitoyhdistyksen nettisivuilla (www.jyvaskylanrhy.fi) on ilmoitettu ratamestarin ja rhy:n toimihenkilöiden yhteystiedot. Lisäksi rhy:t ovat säännöllisesti laittaneet tiedotteen poliisille Rajamäen ampumaradan luodikko- ja hirviratojen käytöstä ja valvonnasta. - Hirviratojen käyttö on teknisesti mahdotonta talvella ja hirviradat ovat kiinni 1.12. 2.5. Tällöin tietä hirvi- ja luodikkoradoille ei aurata, mikä rajoittaa myös luodikkoradan käyttöä. Näin ollen ampumatoiminta ei voi haitata hiihtoa ladulla, joka kulkee Jyväskylän Seudun ja Laukaan riistanhoitoyhdistyksen vuokraamalla maalla. - Osa muistuttajista on jättänyt useamman eri sisältöisen muistutuksen, joten ne kirjataan tiedoksi. 12
TARKASTUKSET Luodikko- ja hirviradoilla on käyty 26.10.2016, mukana olivat niin hakijan kuin lupaviranomaisen edustajat. Käynnillä todettiin toiminta-alueen nykytila ja käytiin läpi jo toteutetut meluntorjuntatoimenpiteet. Käynnistä on kirjoitettu muistio. KAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Laukaan kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunta on tarkastanut Jyväskylän Seudun riistanhoitoyhdistyksen hakemuksen toiminta-aikojen muuttamiseksi ja päättää muuttaa voimassa olevan Keski-Suomen ympäristökeskuksen 22.12.2008 myöntämän ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 12.2.2013 lainvoiman saaneen ympäristöluvan lupamääräystä 4. Muilta osin toiminnassa on noudatettava edellä mainittujen päätösten lupamääräyksiä. Toiminta voidaan aloittaa tämän päätöksen mukaisena mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta sen jälkeen kun Akukon Oy:n meluntorjuntaselvityksessä esitetyt meluntorjuntatoimet on toteutettu ja valvontaviranomainen on ne hyväksynyt. Vakuutta YSL 199 :n mukaiselle luvalle ei vaadita, koska tarvetta ympäristön muuttamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen tapauksessa ei ole, kyse on toiminta-ajoista. Melusuojausten riittävyys on varmistettava melumittauksin todellisessa ammuntatilanteessa lupamääräyksen 8 mukaisesti melusuojausten toteuttamisen jälkeen. Lupamääräys 4 muutetaan seuraavaan muotoon: Lupamääräys 4: Ampumaradalla on noudatettava ammunnassa seuraavia aikoja: - Ampumaradat, joilla ammutaan vain.22-kaliberisilla aseilla, saa ampua arkisin kello 8.00 21.00 välisenä aikana sekä viikonloppuisin kello 10.00-18.00 välisenä aikana. - Practical-radalla saa ampua arkisin kello 10.00-20.00 välisenä aikana, lauantaina kello 12.00-18.00 välisenä aikana sekä sunnuntaina kello 12.00-16.00 välisenä aikana. - Riistanhoitoyhdistysten hirvi- ja luodikkoradoilla saa ampua arkisin 10.00-20.00 välisenä aikana, lauantaisin 12.00-18.00 välisenä aikana ja sunnuntaina 12.00-16.00 välisenä aikana. Kesäaikaan 1.6. 1.8. RHY:n radoilla ei saa ampua sunnuntaisin. Heinäkuussa on pidettävä yhtenevästi haulikkoratojen kanssa toiminnassa tauko, mikäli sellainen haulikkoratojen ympäristöluvassa edellytetään pidettäväksi luvan saatua lainvoiman. Poikkeukset edellä annettuihin ampuma-aikoihin ovat mahdollisia poikkeuksellisten tilanteiden kuten kilpailujen aikana. Tällöinkään ei ammuntoja saa aloittaa aamulla ennen kello 9.00 eikä jatkaa illalla kello 21.00 jälkeen. Poikkeuksellisista tilanteista kuten kilpailuista ja niiden ohjelmista on 13
ilmoitettava valvontaviranomaisille heti, kun suunnitelmat niiden osalta ovat varmistuneet. Helmikuun lopussa tehtävän vuosiraportoinnin yhteydessä on etukäteen annettava tieto kuluvan vuoden kilpailutapahtumista. Toiminnanharjoittajan on lisäksi tiedotettava pidettävistä kilpailuista ja niiden aikatauluista vähintään yhdessä alueella yleisesti ilmestyvässä sanomalehdessä, sekä yhdistyksen internet-sivuilla kun kyseinen kilpailusuunnitelma on valmistunut. Juhlapyhinä ja niiden aattoina (loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäislauantai, 1. ja 2. pääsiäispäivä, helatorstai, vapunpäivä, helluntai juhannusaatto, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä, uudenvuodenaatto ja uudenvuodenpäivä) ammuntaa, mukaan lukien kilpailut, ei saa harjoittaa. RATKAISUN PERUSTELUT Keski-Suomen ympäristökeskus on myöntämässään ympäristöluvassa edellyttänyt lupamääräyksessä 8, että melunsuojauksia on parannettava riistanhoitoyhdistysten luodikkoratojen osalta. Akukon Oy on tehnyt RHY:n ratoja koskevan meluntorjuntasuunnitelman, jossa on tehty myös mallinnukset melun leviämisestä lähtötilanteessa ja meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen, myös kaikkien RHY:n ratojen yhteismelu on mallinnettu. Suunnitelman perusteella meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen ei asumiseen käytettäviä alueita jää ohjearvon 65 db:n ylittävälle alueelle. Samanaikaisesti haulikkoratojen kanssa määrätyllä toimintakiellolla varmistetaan lomakauteen osuva hiljaisempi jakso. Samasta syystä keskeisten lomakuukausien sunnuntait on rauhoitettu toiminnalta. Haulikkoratoja koskeva ympäristölupa ei ole lainvoimainen, kun lupapäätös aikanaan saa lainvoiman tulee riistanhoitoyhdistysten ratojen ja haulikkoratojen kesätaukojen olla yhtenevät, kun sallitut toiminta-ajat ovat radoilla muutoinkin samat. Kesällä ampuminen on pitkän valoisan ajan ansiosta mahdollista iltaisin, joten sen suhteen rajoitus ei ole kohtuuton. Juhlapyhät ja niiden aatot ovat perinteisesti olleet päiviä, jolloin melua aiheuttavaa toimintaa ei saa harjoittaa. Jos toiminta-ajoista halutaan kilpailuiden tai muiden poikkeuksellisten tilanteiden takia poiketa, tulee asiasta tiedottaa ajoissa julkaisemalla tapahtumasta ilmoitus lehdessä, josta käyvät ilmi tapahtuman ajankohta, luonne, kesto ja yhteyshenkilö. Koska seuralla on olemassa internet-sivut, tulee ilmoitus julkaista myös siellä. Kilpailut tulee myös ilmoittaa ennakolta vuosiraportin yhteydessä, sekä valvontaviranomaiselle heti kun suunnitelmat ovat varmistuneet. Tällä varmistetaan, että lähialueen asukkaat saavat tiedon järjestettävistä kilpailuista jonkun kanavan kautta, ja että valvontaviranomaisilla on myös tieto tapahtumasta etukäteen, tämä on tarpeen turhien valitusten ehkäisemiseksi sekä valvonnan kannalta. Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain, naapuruussuhdelain sekä niiden nojalla annettujen säädösten vaatimukset. 14
LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on YSL 70 :n mukaisesti noudatettava asetusta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kaavoitus- ja rakennuslautakunta tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 85 :n mukaisessa järjestyksessä Laukaan kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä julkaisemalla tiedotteen Laukaa-Konnevesilehdessä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL) (527/2014) 27, 34, 70, 87, 89, 94, 170, 190, 191, 199 ja 205 :t Ympäristönsuojeluasetus (YSA) (713/2014) 2 kohta 13) a) Laki eräistä naapuruussuhteista (1920/26) 17 Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksa (kvalt 5.12.2016 42) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN MUUTOKSENHAKU Lupapäätöksestä peritään Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen voimassa olevan maksutaksan 3 :n mukainen maksu, jota on kohtuullistettu 5 :n mukaisesti 50 %. Maksuksi tulee 700. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitus osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle. Valitusaika päättyy 3.4.2017. Muutosta lupapäätökseen voivat hakea hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunta tai muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ELY-keskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset sekä ne viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. 15
JAKELU Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Keski-Suomen Ampujat ry Keski-Suomen ELY- keskus Laukaan kunnan terveydensuojeluviranomainen Muistutuksen/mielipiteen jättäneet Tieto päätöksestä Asianosaiset, joille on erikseen annettu tieto lupahakemuksesta LIITTEET Valitusosoitus Lista muistutuksen / mielipiteen jättäneistä 16