PÄÄTÖS. Annettu julkipanon jälkeen Dnro PPO 2007 Y ASIA

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2008 Dnro PPO 2007 Y 96 111 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kaatopaikan sulkemista. Vestia Oy PL 66 84101 Ylivieska LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kaupungin vanhan kaatopaikan sulkeminen Ylivieskan kylällä Jätekeskus nimisellä tilalla, jonka kiinteistötunnus on 977 406 4 302. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 :n 3 momentin perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 :n 1 momentin kohdan 12 a perusteella lupahakemus käsitellään ympäristökeskuksessa. Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 13.3.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan 19.6.2002 ( PPO 1100Y0210 121 ), joka on ollut voimassa 31.10.2007 saakka. Lupa on koskenut aiempaa kaatopaikkatoimintaa ennen uuden jätekeskuksen rakentamista. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ylivieskan jätekeskusalue sijaitsee noin 5 km kaupungin keskustaajamasta koilliseen Ouluun johtavan kantatie 86 eteläpuolella. Alue on otettu kaatopaikkakäyttöön vuonna 1962. Lähin asutus sijaitsee noin 1,2 km:n etäisyydellä itäpuolella. Lähimpänä jätekeskusaluetta, noin 500 m:n päässä, on paikallinen jätehuoltoyrittäjän varikko sekä sähkö ja puhelinyhtiöiden varastokenttiä. Muilta osin jätekeskuksen ympäristö on metsätalousaluetta. Veteraanikatu 1 PL 124, 90101 Oulu 020 490 111 Asiakaspalvelu 020 690 171 www.ymparisto.fi/ppo Torikatu 40 B, 67100 Kokkola 020 490 111 Asiakaspalvelu 020 690 171 www.ymparisto.fi/ppo

Liikennöinti alueelle tapahtuu Tuomelantietä, jonka liittymä kantatieltä jätekeskukselle on noin 1 km suunnittelualueesta länteen. Kaatopaikka alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse yleisiä ulkoilu tai virkistysalueita eikä muita vastaavia vapaa ajanviettopaikkoja. Ylivieskan jätekeskuksen alueelle tai sen ympäristöön ei suunnitelman mukaan sijoitu luonnonsuojelualueita eikä kohteita. Myöskään kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai muinaismuistoja ei sijoitu jätekeskuksen alueelle tai sen ympäristöön. 2 Alueen geologia, hydrologia ja ympäristön luonnon tila Nykyinen jätekeskus sijaitsee kallioselänteellä ja siihen rajoittuvan soistuneen painanteen reunalla. Jätekeskuksen kallioperä on graniittista. Alueelle on tyypillistä runsas kalliopaljastumien määrä. Graniittinen kallioperä on rakenteeltaan tiivistä ja vähärakoista. Alueella ei ole vettä johtavia ruhjevyöhykkeitä. Kallioperää verhoaa ohuelti savinen/silttinen hiekkamoreeni, jonka heikkoa vedenläpäisevyyttä kuvaava k arvo on suuruusluokkaa 1 x 10 9 m/s. Notkelmissa moreenin päällä voi olla ohuelti silttiä tai savea, joiden vedenläpäisevyys on erittäin heikko. Painanteissa pintamaalajina on turve, jonka paksuus on enimmillään 1 m. Jätekeskusalueen pohjoisreunassa on pari kielekettä, joissa tiiviin hiekkamoreenin päällä on huuhtoutunutta hiekkamoreenia tai hiekkaa. Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeitä luokiteltuja pohjavesialueita. Ylivieskan vesiosuuskunnan vesijohtoverkosto ulottuu suunnittelualueen ympäristössä Järviperän, Murtoperän ja Hietaperän kyliin. Maaperän tiiveydestä johtuen alueelle satavasta vedestä suuren osan voidaan arvioida kulkeutuvan pinta ja pintakerrosvaluntana vesistöihin. Varastoituvaa maapohjavettä ei siten esiinny merkittävissä määrin johtuen ohuista irtomaakerroksista ja alueen topografiasta. Pohjaveden virtaussuunta noudattaa alueen maastonmuotoja. Pohjavedenpinta on suunnittelualueella lähellä maanpintaa. Ehjästä kallioperästä ja huonosti vettä läpäisevästä maaperästä johtuen alueelle muodostuu selviä paikallisia vedenjakajia. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kaatopaikan sulkeminen Kaatopaikka alueelta puretaan ja poistetaan kaikki töitä haittaavat tai alueelle tarpeettomiksi jäävät rakenteet, rakennukset ja kivenlohkareet. Käyttökelpoinen purkutavara varastoidaan kaatopaikka alueen välittömään läheisyyteen rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Täytön vierialueet raivataan puustosta siinä laajuudessa, kuin viimeistelykerrosten rakentaminen ja alueen kuivatusjärjestelyt vaativat. Muut alueella olevat puut ja pensaat pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään. Hyötypuuksi kelpaamaton puusto, kasvillisuus ja raivausjätteet kuljetetaan rakennuttajan osoittamalle alueelle kaatopaikalle tai kaatopaikka alueen välittömään läheisyyteen. Ennen viimeistelykerrosten rakentamista muotoiltu ja tiivistetty jätetäyttö on peitetty ohuella maakerroksella ( 15 cm ) siten, että alueella ei ole paljasta jätettä.

3 Jätetäytön viimeistely ja maisemointi Jätetäytön viimeistelykerrokset koostuvat seuraavista osista: tiivistyskerros kuivatuskerros suodatinkangas pintakerros, joka muodostuu suojakerroksesta (0,7 m) ja kasvukerroksesta (0,3 m). Tiivistyskerros Tasatun ja muotoillun täytön päälle rakennetaan tiivistyskerros, jonka tehtävä on estää veden suotautuminen jätetäyttöön ja vähentää näin kaatopaikkaveden muodostumista. Kerros rakennetaan siten, että se täyttää sellaisen veden kyllästämän maan vedenläpäisevyys ja paksuusvaatimukset, että niiden yhdistetty vaikutus vastaa vähintään 0,5 m paksuista tiivistyskerrosta, jonka vedenläpäisevyys on k 1*10 8 m/s. Erityistä huomiota kiinnitetään kaasukaivojen ympäristöön. Tiivistyskerros voidaan rakentaa luonnonmateriaaleista, teollisesti valmistetuista materiaaleista tai teollisuuden sivutuotteista. Käytettävien materiaalien ja kerrospaksuuden hyväksyy alueellinen ympäristökeskus. Materiaalien hyväksyttämisestä vastaa urakoitsija. Luonnonmateriaaleista soveltuvia ovat yleensä kuivakuorisavi, siltti ja silttimoreeni. Luonnonmateriaalien soveltuvuuteen vaikuttavat mm. maa aineksen hienoainepitoisuus sekä raemuoto, jonka vuoksi materiaalien soveltuvuus on tutkittava ennen käyttöä. Luonnon maaainesta käytettäessä materiaalin suurin sallittu raekoko on #32 mm. Teollisista valmisteista tiivistyskerrokseen sopivia ovat mm. maabentoniittiseokset, bentoniittimatot ja muovikalvot (HDPE, PP tai VFPD muovi), joita voidaan tarjota vaihtoehtoisina rakenneratkaisuina. Teollisuuden sivutuotteista tiivistyskerrokseen soveltuvat mm. kuitusavi sekä lietetuhkaseokset ja valimohiekka, joiden vedenläpäisevyys ominaisuuksia voidaan parantaa lisäämällä joukkoon bentoniittia. Sivutuotteiden kemiallinen ja tekninen soveltuvuus on urakoitsijan osoitettava ennakkokokeilla. Tiivistyskerroksen materiaalina suunnitelmassa esitetään myös mahdollisuutta käyttää stabiloituja pilaantuneita maa aineksia. Niiden soveltuvuus osoitetaan ennakkokokeilla. Tiivistyskerroksen rakentaminen Muotoillun ja tiivistetyn jätetäytön päälle rakennettavan tiivistyskerroksen paksuus on vähintään 0,5 mtr. Myös ohuemmat kerrospaksuudet sallitaan, mikäli niillä saavutetaan vaadittu tiiveysaste ja kestävyys painumia vastaan ja ohuempien kerrosten käytöstä on sovittu urakkatarjouksessa rakennuttajan ja alueellisen ympäristökeskuksen kanssa. Suurin sallittu poikkeama vaaditusta paksuudesta on +50 mm. Erityisesti kokoonpuristuvia materiaaleja (esim. kuitusavi) käytettäessä on otettava huomioon, että vaadittu vähimmäispaksuus (0,5 m) täyttyy myös, kun tiivistyskerros kuormitetaan yläpuolisilla maakerroksilla. Samoin rakennettaessa on kerrospaksuudessa otettava huomioon biologisen hajoamisen aiheuttama ohentuma mikäli materiaali sisältää orgaanista ainesta yli 3 p %.

Bentoniittimatot Muovikalvot Tiivistyskerros rakennetaan kahtena yhtä paksuna kerroksena. Kerrokset tiivistetään huolellisesti koekentällä saatujen tulosten mukaan. Tiiveysvaatimus on vähintään 90 % saman materiaalin / valmistuserän parannetulla Proctor kokeella saavutetusta kuivatilavuuspainosta. Materiaalin levitys voidaan tehdä esimerkiksi pyöräkuormaajalla ja puskutraktorilla. Tiivistäminen voidaan tehdä esimerkiksi valssijyrällä tai raskaalla telaketjualustaisella työkoneella. Tiivistysajokertoja tulee olla vähintään kuusi ja ajolinjojen tulee leikata toisiaan. Tiivistystyössä on otettava huomioon, että alapuolinen jätetäyttö voi joustaa, mikä vaikeuttaa tiivistystulokseen pääsemistä. Urakoitsijan täytyy tarvittaessa varautua käyttämään järeämpää tiivistyskalustoa. Ennen ylemmän kerroksen rakentamista rakennetun kerroksen pinta tasataan työkoneiden jättämiltä urilta ja epätasaisuuksilta, minkä lisäksi rakennetusta kerroksesta otetaan laadunvalvontaohjelman mukaiset kokeet tiiveysasteen ja vedenläpäisevyyden määrittämistä varten. Tarvittaessa edellisen kerroksen pinta karhennetaan tarttuvuuden parantamiseksi ennen uuden kerroksen rakentamista. Päällimmäinen tiivistyskerros rakennetaan, tiivistetään ja pinta viimeistellään vastaavalla tavalla kuin alimmainen kerros. Vettä kerääviä painanteita ja veden virtausta haittaavia epätasaisuuksia alueella ei sallita. Ennen tiivistyskerroksen peittämistä käytettävissä on rakennetun kerroksen vedenläpäisevyystulokset. Mikäli tulokset ovat hyväksyttävät, voidaan tiivistyskerroksen pinta suojata kuivatuskerroksen avulla. Tiivistyskerroksen peitto voidaan tehdä myös ennen hyväksyttäviä vedenläpäisevyystulosten saantia urakoitsijan omalla vastuulla. Urakoitsijan on varauduttava kastelemaan tiivistysmateriaalia riittävän tiiveyden aikaansaamiseksi. Vastaavasti urakoitsijan on varauduttava suojaamaan tiivistyskerrokseen käytettävät materiaalit liialliselta kosteudelta ennen asentamista, jotta tiivistysmateriaalin maarakennusja tiiveysominaisuudet eivät heikkene. Tiivistyskerros suojataan asentamisen jälkeen siten, että se ei pääse vaurioitumaan auringon, sateen tai pakkasen vaikutuksesta. Erityisesti tiivistyskerroksen jäätymisen estoon kiinnitetään huomiota työjärjestystä suunniteltaessa. Suojaamiseen voidaan käyttää kuivatus ja pintakerrosta. Teollisia tiivistystuotteita tai teollisuuden sivutuotteita käytettäessä urakoitsija noudattaa em. lisäksi tuotteen valmistajan tai seosreseptin laatijan antamia ohjeita tiivistyskerroksen rakentamisessa. Käytettäessä bentoniittimattoa tulee varmistaa, että jäte on huolellisesti esipeitetty. Peittokerroksen paksuus on vähintään 150 mm. Kerroksen pinnassa ei saa olla teräväsärmäisiä kiviä, oksia, laudankappaleita tms. esineitä, jotka voivat vaurioittaa bentoniittimattoa. Asennusalustan tulee lisäksi olla tasainen, kaikki yli 10 mm:n terävät särmät ja 20 mm kolot tulee tasoittaa ennen maton asentamista. Asentamisen jälkeen matto suojataan vähintään 100 mm:n paksuisella salaojasoran ominaisuudet täyttävällä maa aineksella. Maton päällä työkoneilla ei saa liikkua ennen kuin maton päällä olevan peittokerroksen paksuus on vähintään 300 mm. Käytettäessä muovikalvoa tulee varmistaa, että jäte on huolellisesti esipeitetty. Peittokerroksen paksuus on vähintään 150 mm. Kerroksen pinnassa ei saa olla teräväsärmäisiä kiviä, oksia, laudankappaleita tms. esineitä, jotka voivat vaurioittaa muovikalvoa. Asennusalustan tulee lisäksi olla tasainen. Kaikki yli 10 mm:n terävät särmät ja 20 mm kolot tulee tasoittaa ennen muovin asentamista. Muovikalvo on suojattava sekä ylä että alapuolelta pistekuormien aiheuttamalta rasitukselta käyttäen joko geotekstiiliä, hienoa hiekkaa tai lentotuhkaa. Hiekkaa tai tuhkaa käytettäessä 4

Kuivatuskerros suojakerroksen paksuus on vähintään 100 mm ja suurin sallittu raekoko 2 mm. Suojakerros tasataan ja tiivistetään kevyesti. Muovikalvon päällä voidaan liikkua työkoneilla vasta sitten, kun päällä on 300 mm paksu kerros kuivatuskerroksessa käytettävää materiaalia. Hyväksyttäviä kalvomateriaaleja ovat HDPE, PP ja VFPD (=LLDPE) muovit. Luiska alueilla (kaltevuus >1:4) tulee käytettävän kalvon olla kitkakalvoa, jossa kalvon molemmilla puolin on karhennettu pinta. Tiivistyskerroksen päälle rakennettavan kuivatuskerroksen tehtävä on johtaa pintakerroksen läpi suotautuva vesi pois jätetäytön päältä niskaojiin. Kerroksen paksuus 0,5 mtr. Suurin sallittu poikkeama paksuudesta on +50 mm. Kerroksessa käytettävän materiaalin on oltava hyvin vettä johtavaa (k 1*10 3 m/s). Hienoainespitoisuuden (# 0,06 mm) tulee olla < 10 %. Kerroksen materiaalina käytetään hiekkaa, soraa, sepeliä tai rengasmurskaa (# max 300 mm). Rengasmurskaa käytettäessä on otettava huomioon materiaalin kokoonpuristuma (~15%) yläpuolisen maakerroksen vaikutuksesta. Kuivatuskerros tiivistetään työkoneilla päällä ajaen. Kerroksen toimivuus varmistetaan asentamalla kerroksen pintaan hienoaineksia pidättävä suodatinkangas N2. Rengasmurskaa käytettäessä suodatinkankaan käyttöluokka tulee olla N3. Ennen suodatinkankaan asentamista kerroksen pinta tasataan työkoneiden jättämiltä urilta ja epätasaisuuksilta. Suodatinkankaan limitysleveys on 300 mm, rengasmurskaa käytettäessä 500 mm. Kasvukerros ja maisemointi Kuivatuskerroksen päälle rakennetaan vähintään yhden metrin paksuinen pintakerros. Pintakerroksen tehtävä on suojata alapuolista tiivistys ja kuivatuskerrosta ja toimia kasvualustana ja juurivyöhykkeenä viimeistellyn täytön päälle istutettaville kasveille. Pintakerroksen alin osa voidaan tehdä käyttäen mm. puhtaita ylijäämämaita. Kerroksen paksuus on noin 0,7 m. Pintakerroksen ylin osa on tehtävä maa aineksesta, joka kelpaa kasvukerrokseksi esim. humuksesta tai vastaavasta kompostituotteesta. Kerroksen paksuus on 0,3 m. Suurin sallittu pintakerroksen poikkeama kokonaispaksuudesta on + 50 mm. Ala ja yläosien suurin sallittu poikkeama vaaditusta on + 50 mm. Viimeistellyn alueen pintaan kylvetään nurmi. 5 Viimeistelytöiden päätyttyä jätetäyttö pintavaaitaan vähintään 10 m * 10 m ruutuun siten, että alueen muoto ja tasot tulevat ilmi riittävän yksiselitteisesti. Alueella muodostuvien vesien käsittely Puhtaat vedet Puhtaat pintavalumavedet kerätään kaatopaikkaa ympäröiviin niskaojiin. Likaiset vedet Salaojat Kaatopaikan suotovedet kerätään sulkemistoimenpiteiden yhteydessä ympärysojiin asennettaviin salaojiin, josta vedet johdetaan vanhan tasausaltaan viereen rakennettavalle suotovesipumppaamolle. Täytön eteläpuolelta likaiset vedet johdetaan salaojassa painovoimaisesti uudelle tasausaltaalle, joka rakennetaan erillisessä urakassa.

Viereisen uuden täyttöalueen rakentamisen yhteydessä vanhan täytön jyrkän itäluiskan alareunaan on asennettu salaoja, joka johtaa vedet vanhalle, olemassa olevalle tasausaltaalle täytön pohjoispuolelle. Sulkemistöiden yhteydessä purkuputki tarkastuskaivolta altaaseen poistetaan ja vedet johdetaan kaivolta edelleen salaojaa pitkin suotovesipumppaamolle. Salaojana käytetään 160/138M SN8 muoviputkea, joka asennetaan nykyisiin ympärysojiin. Salaoja ympäröidään salaojasoralla. Salaojalinjat ympäröidään salaojasoralla. Tarkastuskaivot ( 315M) ulotetaan vähintään 1 metrin pintakerrosten yläpuolelle. Kaivot varustetaan RST kaivohatulla. Suotovesipumppaamo ja viemärit Tie Suotovesipumppaamolta likaiset vedet pumpataan paineviemärissä (110M PN10) täytön eteläpuolella sijaitsevaan purkukaivoon. Kaivolta vedet johdetaan viettoviemärissä (250/215M) uudelle altaalle. Pumppaamon rakentamista koskee erillinen työselitys. Viettoviemäri purkaa lopulta uuden jätekeskuksen yhteydessä rakennettavan tasausaltaan kaivoon J6 tasossa +72.83. 6 Laadunvalvonta Täyttöalueen laelle johtava tie tulee säilyttää ajokuntoisena. Mikäli kuivatuskerros rakennetaan rengasrouheesta, se korvataan tien kohdalla soralla. Pintakerrokset rakennetaan kitkamailla tien kohdalla. Ylin 200 mm tehdään soralla tai murskeella. Rakennustyön valvonta ja laadunvalvojat Rakennustyön valvonta kuuluu rakennuttajalle, jota edustavat urakan valvontaa hoitamaan määrätyt henkilöt. Urakoitsija asettaa työmaalle töitä johtamaan vastuunalaisen työnjohtajan, joka on kokopäivätoimisesti työmaalla, ja jolla on oikeus edustaa urakoitsijaa kaikissa töitä koskevissa kysymyksissä. Urakoitsijan tulee rakennustyön aikana suorittaa laadunvalvontaa käytettävien materiaalien, työmenetelmien ja valmiin rakenteen suhteen. Laadunvalvonta tehdään tämän suunnitelman mukaisesti ellei urakoitsijalla ole esittää omaa, rakennuttajan ja ympäristökeskuksen hyväksymää laadunvalvontaohjelmaa. Viimeistään kahden viikon kuluttua urakkasopimuksen allekirjoittamisesta on urakoitsijan laadittava ja hyväksytettävä rakennuttajalla laadunvalvonnan toteutustapa ja laadunvalvonnasta vastaavat tahot. Urakoitsija on velvollinen toimimaan hyväksytyn laadunvalvontasuunnitelman mukaisesti. Urakoitsijan laadunvalvoja huolehtii, että käytettävien materiaalien, käytettävien työmenetelmien sekä valmiin rakenteen laadunvalvonta tapahtuu laadunvalvontasuunnitelmien mukaisesti luotettavilla tutkimusmenetelmillä ja laitteilla, ja kokoaa eri tahojen tekemät laadunvalvontamittaukset raportiksi. Raportti luovutetaan rakennustyön päätyttyä rakennuttajalle sekä valvontatöihin osallistuneille viranomaisille viimeistään 14 vrk kuluttua vastaanottotarkastuksesta.

7 Etukäteisselvitykset Työmenetelmien soveltuvuus mineraalisen tiivistysmateriaalin valmistamiseen ja tiivistyskerroksen rakentamiseen rakennuskohteessa osoitetaan ennen rakennustyöhön ryhtymistä. Työmenetelmien soveltuvuus osoitetaan koekentän avulla. Koekentän koko on noin 20 m * 20 m. Koekenttä rakennetaan rakennuttajan osoittamalle alueelle. Koekenttää varten valmistetaan tiivistysmassa samaa menetelmää käyttäen kuin varsinaisessa rakennusurakassa. Koekenttä tiivistetään käyttäen samoja työmenetelmiä kuin varsinaisessa tiivistyskentän rakentamisessa. Koekentän tiiveys mitataan vähintään 4 pisteestä. Vertailuarvona käytetään samasta materiaalierästä määritettyä maksimikuivatilavuuspainoa. Koekentältä otetaan 2 kpl häiriintymättömiä näytteitä, joista tutkitaan vedenläpäisevyys. Mikäli häiriintymättömiä näytteitä ei materiaaliominaisuuksien vuoksi voida ottaa, otetaan koekentältä 2 häiriintynyttä näytettä, jotka sullotaan laboratorio olosuhteisiin vastaavasti tiivistäen kuin kentällä. Sullotuista näytteistä määritetään vedenläpäisevyys. Kuivatuskerroksessa ja salaojien ympärystäytössä käytettävän materiaalin käyttökelpoisuus osoitetaan rakeisuusmäärityksin. Mikäli rakenteissa käytetään seulottua maa ainesta, riittää yksi rakeisuusmääritys rakennetta kohti. Seulomatonta maa ainesta käytettäessä on rakeisuus määritettävä ennakkoon kolmesta maa ainesten ottopaikalta otetusta näytteestä. Materiaalina käytettävän luonnon hiekan tai soran hienoainespitoisuus ei saa ylittää suodatinhiekan määritysrajaa. Työn aikainen laadunvalvonta Toimenpiteet poikkeamissa Työn aikaisessa laadunvalvonnassa tarkastetaan luiskakaltevuudet, lakialueen kaltevuus, samoin kerrospaksuudet, materiaalien käyttökelpoisuus ja virheettömyys. Kaikki tiedot dokumentoidaan myöhempää tarkistusta varten. Pintarakenteet voidaan peittää sen jälkeen kun suunnitelmassa esitetyt kaikki tarkistustoimet on tehty ja kaikki osapuolet ovat ne hyväksyneet. Suunnitelmassa on esitetty miten menetellään, jos materiaalien kohdalla sekä massan valmistuksessa poiketaan alkuperäisestä menetelmästä tai raaka aineen laadussa tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat massan toimivuuteen rakenteessa. Tällöin valmistuserä on hylättävä tai sen toimivuutta on tutkittava erillisellä vedenläpäisevyys tutkimuksella. Jos tiivistyskerros, kuivatuskerros ja kasvukerros on rakennettu ohuempana, menetellään suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Samoin menetellään, jos vaadittu tiiveys tai vedenläpäisevyysarvo ei täyty. Laadunvalvonnan suorittaminen Kaikki ennakkovalvonta ja laadunvalvontakokeet sekä tutkimukset suorittaa ja suorituttaa urakoitsija, ellei erikseen ole muuta mainittu. Urakoitsija toimittaa tutkimustulokset välittömästi ja materiaalien osalta ennen niiden käyttöä rakennuttajalle. Rakennuttajalla on oikeus suorittaa rinnakkaistutkimuksia.

Laadunvalvonnan seuranta Jätevedenpumppaamo Koekappaleet, näytteet ja mittaukset, joihin mahdollisesti tullaan myöhemmin vetoamaan, on otettava ja tehtävä molempien osapuolten edustajien läsnä ollessa. Laadunvalvontaan liittyvistä kokeista, tarkemittauksista ja mahdollisista toimenpiteistä pidetään laadunvalvontapöytäkirjaa. Rakennustyön valmistuttua urakoitsija laatii laadunvalvonnasta loppuraportin, johon liitetään aineisto suoritetuista laadunvalvontaan liittyvistä kokeista ja mittauksista. Loppuraportti luovutetaan rakennuttajalle viimeistään 14 vrk:n kuluttua vastaanottotarkastuksesta. Suunnitelmassa on esitetty jätevedenpumppaamoa koskeva rakennustyöselitys. Kaatopaikan jälkitarkkailu Sulkemissuunnitelmassa ei ole esitetty jälkihoitovaiheen tarkkailua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Ylivieskan kaupungin ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 12.11. 11.12.2007. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Ylivieskan kaupunginvirastossa ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Kuulutuksen julkaisemisesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ilmoitettu 13.11.2007 sanomalehti Kalajokilaaksossa ja erikseen tiedotettu asianosaisille/rajanaapureille. Tarkastukset ja neuvottelut Tarkastus on suoritettu 23.4.2008. Lausunnot Teknisten palveluiden lautakunta Lausunnossa todetaan, että sulkemissuunnitelman mukaan kaatopaikan pintarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston kaatopaikoista antamaa päätöstä. Kaatopaikan sulkeminen vähentää oleellisesti vanhan jätetäytön päästöjä ilmaan ja vesiin. Kaatopaikkakaasujen keräily ja käsittelyjärjestelmä on esitetty hakemuksessa yleispiirteisesti. Ylivieskan kaupunki korostaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisen tärkeyttä etenkin kaatopaikkakaasujen käsittelyn toteuttamisessa. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus yhtyy teknisten palveluiden lautakunnan kannanottoon. Tekninen palvelukeskus / ympäristöyksikkö Lausunnossa todetaan seuraavaa: Kaavallinen tilanne ja alueen maankäyttö Alueella ei ole Pohjois Pohjanmaan maakuntakaavan ohella muita voimassa olevia kaavoja. Alue on em. maakuntakaavassa osoitettu jätekeskustoimintaan. 8

Nykyinen Ylivieskan keskustan osayleiskaava ei ulotu hakemuksen kohteena olevalle kiinteistölle saakka. Ylivieskan kaupunki on kesällä 2007 käynnistänyt osayleiskaavan uudistamisen ja laajentamisen siten, että Vestia Oy:n jätekeskus sisältyy kaavoitettavaan alueeseen. Kaatopaikka ja jätekeskustoiminta otetaan huomioon yleiskaavaa laadittaessa sekä jätekeskuksen ja sen ympäristön maankäyttöä kaavamerkinnöillä ja määräyksillä osoitettaessa. Toimintaa koskevat valitukset ja mielipiteet Kiinteistöllä hakijan tähän saakka harjoittamasta toiminnasta ei ole esitetty varsinaisia valituksia kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vanhan kaatopaikan, lähinnä läheiselle kantatielle 86, aiheuttamasta hajuhaitasta on viime vuosina tullut joitakin ilmoituksia. Kaatopaikan sulkemista koskevan lupahakemuksen kuulutusaikana ja hakemusasiakirjojen nähtävillä pidettäessä ei ole ympäristösihteerin tietojen mukaan käyty tutustumassa hakemusasiakirjoihin eikä kaupungin viranomaiselle ole tässäkään yhteydessä esitetty mielipiteitä haetusta toiminnasta. Ylivieskan kaupunginhallitus on antanut hakemuksesta lausuntonsa kokouksessaan 17. joulukuuta 2007. Yksityiskohtainen lausunto hakemuksesta Hakemuksen mukaan alueelle on tehty kaatopaikkakaasun käsittelyyn liittyvät kaivot kesällä 2007 kaasun tuoton selvittämiseksi. Hakemuksesta ei käy ilmi kaatopaikalla syntyvän kaasun arvioitu määrä eikä yksiselitteisesti myöskään kaasun tuleva käsittelytapa. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen korostaa kaatopaikkakaasun tehokkaan talteenoton tärkeyttä sekä käsittelyn toteuttamista parhaalla mahdollisella käyttökelpoisella tekniikalla. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että vanhan kaatopaikan sulkeminen hakemuksessa kuvatulla tavalla sekä alueen suotovesien ohjaaminen puhdistettavaksi kaupungin jätevedenpuhdistamolle ja kaatopaikkakaasun asianmukainen käsittely parantavat ympäristön tilaa alueella sekä sen lähiympäristössä. Ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole muuta huomautettavaa Vestia Oy:n hakemuksen johdosta. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on 16.1.2008 päivätyllä kirjeellään varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen. Vastine on saapunut 18.2.2008. Hakijalle on annettu vastineen antamiseen lisäaikaa puhelimitse ( 8.2.2008 ). Vastineessa hakija toteaa annetuista lausunnoista seuraavaa: Yhtiö teetti kesän 2007 aikana selvityksen kaatopaikkakaasun määrästä ja laadusta. Kaatopaikkakaasua muodostuu n. 250 m 3 /h. Sen metaanipitoisuus vaihtelee 15 60 % välillä. Tulosten perusteella yhtiö on päättänyt hyödyntää kaatopaikkakaasun uuden jätekeskuksen sähkön ja lämmön tarpeisiin. Kaasun keräys ja hyödyntäminen mikroturbiinilla tullaan rakentamaan kesän 2008 aikana. Hanketta koskeva tarjouskilpailu on parhaillaan meneillään. 9

Kaatopaikan suotovesien keräily on rakennettu syksyn 2007 aikana ja suotovedet johdetaan uuden loppusijoitusalueen suotovesien kanssa samaan tasausaltaaseen ja edelleen kaupungin viemäriverkostoon. Yhtiö katsoo, että sekä kaatopaikkakaasun keräyksessä että suotovesien käsittelyssä käytetään parasta mahdollista tekniikkaa. Yhtiö esittää, että kaatopaikan pintarakenteet rakennetaan vuosien 2009 2011 aikana. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaus lausuntoihin LUPAMÄÄRÄYKSET Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus myöntää Vestia Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Ylivieskan kaupungin vanhan kaatopaikan sulkemiseen. Lupa myönnetään hakemuksen mukaiseen toimintaan seuraavin lupamääräyksin: Lausunnot on huomioitu päätöksessä ilmenevissä lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa. 1. Jätteenkäsittelyalueen sulkeminen on toteutettava hakemuksessa esitetyn sulkemissuunnitelman (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 24.1.2007, 20340) mukaisesti ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Pintarakenteelle vaadittu tiiveys (1 x 10 8 m/s ) tulee varmistaa paikan päällä suoritettavin kokein. Kaatopaikkakaasun rakenteita, keräämistä ja hyödyntämistä koskeva suunnitelma on esitettävä ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi 30.9.2008 mennessä. Hakija voi esittää rakennekerroksille vaihtoehtoisia materiaaleja, kerrosvahvuuksia yms., suunnitelma on tällöin toimitettava ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi viimeistään kolme kuukautta ennen varsinaisen kunnostamisen aloittamista ( YSL 43 ja YSA 20 ). Ennen jätteenkäsittelyalueen maisemointityön aloittamista on toimitettava ympäristökeskukselle laadunvalvontasuunnitelma, joka sisältää koko pintarakenteen rakentamisen. Laadunvalvontaa varten hakijan on nimettävä riippumaton asiantunteva laadunvalvoja ( YSL 46 ). 2. Ennen kunnostustöihin ryhtymistä jätteenkäsittelyalueella mahdollisesti esiintyvät rotat ja muut haittaeläimet tulee hävittää ja tilannetta tulee seurata kunnostusvaiheen aikana rottien joukkopaon varalta. Jätteenkäsittelyalueen roskaantunut ympäristö on siivottava ennen sulkemistoimenpiteitä ( YSL 43, 45 ja YSA 20 ). 3. Mikäli jätteenkäsittelyalueelta sulkemistöiden yhteydessä löytyy ongelma tai niihin rinnastettavia jätteitä, on ne kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiset käsittelyluvat omaavaan käsittelylaitokseen. Kaikki jätteenkäsittelyalueelle erilliskerätty hyödyntämiskelpoinen materiaali on toimitettava hyötykäyttöön ennen jätteenkäsittelyalueen sulkemista ( YSL 45 ja JäteL 6 ). 4. Kaatopaikkavedet on kerättävä yhteen ympärys ja salaojilla ja johdettava jätevedenpuhdistamolle. Ulkopuolisten valumavesien pääsy alueelle tulee estää ra 10

kenteellisin keinoin. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa vesienkäsittelyä koskevia määräyksiä ( YSL 45, YSA 20 ja JäteA 8 ). 5. Kaatopaikkavesiä sekä ympäristön pohja ja pintavesiä ja kaatopaikkakaasua on tarkkailtava Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on esitettävä ympäristökeskukselle 30.9 2008 mennessä ( YSL 46 ). 6. Jätteenkäsittelyalueen rakenteet ja laitteet on pidettävä kunnossa. Jätepenkereen vakautta ja pintaeroosiota tulee tarkkailla silmämääräisesti kerran vuodessa. Jätepenkereen perusvaaitus tulee tehdä kolmen vuoden kuluttua kunnostustöiden valmistuttua ja sen jälkeen kolmen vuoden välein ( YSA 20 ). 7. Jätteenkäsittelyalueelle on nimettävä vastuuhenkilö, joka huolehtii mm. siitä, että sulkemistoimenpiteet toteutetaan tämän päätöksen mukaisesti ja että sulkemisen jälkeen käsittelyaluetta tarkkaillaan asianmukaisesti. Vastuuhenkilön nimi tulee ilmoittaa Ylivieskan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle ( YSA 20 ja JäteA 10 ). 8. Jätteenkäsittelyalueen muotoilussa ja kasvittamisessa tulee ympäröivä maasto huomioida niin, että käsittelyalue kokonaisuudessaan sopeutuu mahdollisimman hyvin ympäröivään luontoon ja maisemaan. Koska nurmettaminen on alueen maisemointitavoite, hakijan on huolehdittava, että alueelle ei pääse juurtumaan puita ja pensaita ( YSA 20 ). 9. Suljetun jätteenkäsittelyalueen sisäänmenotielle on asetettava opaste, jossa kerrotaan vanhan jätteenkäsittelyalueen sulkemisesta, jätehuollon uusista järjestelyistä ja jätteiden toimittamisesta. Luvan haltijan on huolehdittava siitä, että maisemoitu alue pysyy siistinä sulkemisen jälkeen ( YSL 45 ja JäteA 9 ). 10. Jätteenkäsittelyalueen sulkemisen jälkeen mahdollisesti sattuviin poikkeuksellisiin tilanteisiin ( turvallisuuden seurantaan, siisteyteen, haittaeläinten torjuntaan, palontorjuntaan yms. ) on varauduttava ja ne on kirjattava ja niistä on ilmoitettava Ylivieskan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle ( YSA 20 ). 11. Toiminnanharjoittajan tulee antaa 300 000 euron vakuus tai esittää muu vastaava järjestely nykyisen jätekeskustoiminnan asianmukaiseen sulkemiseen, johon kuuluu valvonta, tarkkailu ja muut toiminnan kustannukset sekä varsinainen kaatopaikan sulkeminen. Vakuus tulee luovuttaa tai muu vastaava järjestely esittää Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Vakuuden suuruus tarkistetaan 31.12.2011 ( YSL 43, 45 ja JäteL 28 ). 12. Vanha jätteenkäsittelyalue on maisemoitava vuoden 2011 loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle kunnostustoimenpiteiden päätyttyä hankkeesta loppuraportti. Raportti tulee toimittaa Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluttua kunnostustoimenpiteiden päättymisestä ( YSA 20 ). 13. Jätteenkäsittelytoiminnan päätyttyä toiminnanharjoittajan tulee varmistua siitä, ettei alueesta vähintään 30 vuoden aikana sulkemisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ( YSA 20 ). 11

12 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Vestia Oy on toimittanut ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristölupahakemuksen Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on tarkastettuaan lupahakemuksen ja otettuaan huomioon annetut lausunnot ja suoritettu tarkastuskäynti, myöntänyt Vestia Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan. Ympäristökeskus on lupaharkinnassaan katsonut, että kaatopaikan sulkeminen voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten mukaisesti. Ympäristökeskus ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 :n 1 momentin kohdan 12 a koskevan lupahakemuksen. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on katsonut, että toiminta voidaan järjestää siten, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, kun toiminta toteutetaan tämän päätöksen mukaisesti. Tässä päätöksessä annettujen määräysten lähtökohtana on parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan sekä mahdollisimman hyvän terveys ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmän soveltaminen kaatopaikan sulkemiseen. Kaatopaikan pitäjällä tulee olla käytettävissään riittävä asiantuntemus, jotta voidaan minimoida toimintaan liittyvät riskitekijät, joilla saattaa olla haitallisia vaikutuksia ihmisen terveyteen tai alueen ympäristöön. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus katsoo, että Vestia Oy:llä on käytettävissään sellainen asiantuntemus, jota kaatopaikan sulkeminen edellyttää. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset on annettu, jotta luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Lupamääräyksiä antaessaan ympäristökeskus on pyrkinyt siihen, että toiminta toteutetaan siten, että ympäristön pilaantuminen estetään. Lupamääräyksiä antaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, ympäristövaikutukset sekä toiminnanharjoittajan mahdollisuudet ehkäistä haittojen syntyminen. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Kaatopaikkaan liittyvät lupamääräykset perustuvat valtioneuvoston päätökseen kaatopaikoista. Siinä säädetään kaatopaikkojen suunnittelua, perustamista, rakentamista, käyttöä, hoitoa, käytöstä poistamista ja jälkihoitoa koskevista yksityiskohtaisista vaatimuksista. Lupaehtoja noudattamalla estetään ja vähennetään pitkänajan kuluessa mahdollisesti syntyviä terveys ja ympäristöhaittoja erityisesti maaperän sekä pinta ja pohjaveden likaantumista. Jätteenkäsittelyalueen sulkemiseen liittyvissä kunnostustoimenpiteissä on varmistettava, että toimenpiteet toteutetaan suunnitellulla tavalla. Tällöin on esimerkiksi varmistettava, että eristystoimenpiteissä saavutetaan suunniteltu tiiveysvaatimus ja että niissä käytetään suunniteltuja materiaaleja. Riippumaton valvoja huolehtii, että laadunvalvonta tehdään suunnitelman mukaisesti luotettavilla tutkimusmenetelmillä ja laitteilla. Viranomaisvalvonta edellyttää jätteenkäsittelyalueen tarkkailua, jolla voidaan seurata alueen ympäristökuormitusta ja sitä kautta koko käsittely ja läjitysalueen toimivuutta. Tämän vuoksi on edellytetty käsittelyaluetta koskevan tarkkailuohjelman esittämistä.

Kaasunkeräyskerroksen rakentaminen varmistaa kaatopaikkakaasujen keräämisen hallitusti. Hallitsemattomasti jätepenkereen alta purkautuva kaatopaikkakaasu heikentää kasvillisuuden menestymistä ja haittaa alueen maisemointia ja aiheuttaa työsuojeluriskin. Kaatopaikkakaasun osalta on edellytetty myös tehtäväksi hyödyntämisselvitys, koska kesän 2007 aikana tehty kaatopaikkakaasun määrää koskeva selvitys osoittaa kaasua muodostuvan n. 250 m 3 /h. Pintarakenteen tarkoitus on suojata mineraalista tiivistyskerrosta roudalta sekä kuivumiselta. Lisäksi pintarakenne riittävän paksuna suojaa kasvien juurien tunkeutumista tiivistysrakenteeseen. Kasvukerros lisää haihduntaa ja täten vähentää imeytymään pyrkivän veden määrää. Kasvien juuret sitovat maa ainesta ja vähentävät eroosiota. Tiiviillä pintaeristyksellä estetään sade ja pintavaluntavesien imeytyminen jätemassaan sekä siitä seuraava likaantuneen kaatopaikkaveden muodostuminen ja haitta aineiden kulkeutuminen ympäristöön. Lisäksi tiiviin pintarakenteen avulla vähennetään kaatopaikan haju, pöly, lintu ja maisemahaittoja. Kuivatuskerroksen rakentaminen mahdollistaa sade ja valumavesien poistumisen rakenteista hallitusti ympäristöön. Rakennusmateriaalin on oltava hyvin vettä läpäisevää. Kaatopaikkavesien määrän pitämiseksi pienenä ja niiden laadun kontrolloimisen helpottamiseksi kaatopaikalle ei saa päästää ulkopuolisia pintavesiä. Jätteenkäsittelyalueen painumisen seurannan tarkoituksena on tuottaa tietoa jätetäytön tiivistymisestä kokonaisuutena. Pinnan muodonmuutokset voivat aiheuttaa vettä keräävien painanteiden syntymistä ja vettä jätetäyttöön johtavien ja toisaalta kaasua purkavien halkeamien syntymistä. Epätasainen painuminen voi vaurioittaa kaasujen keräilyrakenteita. Asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi on annettu määräys vakuudesta tai muusta vastaavasta järjestelystä. Ympäristökeskus katsoo, että ensisijaisia vakuusjärjestelyjä ovat pankkitakaus, pankkitalletus ja takausvakuutus. Vakuutta vastaavana muuna järjestelynä voidaan pitää luvan mukaisten velvoitteiden täyttämistä koskevaa sitoumusta, jonka kuntien omistaman jätehuoltoyhtiön osakkaana oleva kunta antaa ympäristölupaviranomaiselle. Vakuuden suuruutta määrättäessä on otettu huomioon toiminnan laajuus, luonne ja tässä lupapäätöksessä annetut määräykset sekä mitä tätä kokoluokkaa olevan jätteenkäsittelyalueen käytöstä poistaminen ja asianmukainen alueen jälkihoito tulisi maksamaan. Vakuuden suuruutta voidaan tarkistaa, jos vakuuden perusteissa tapahtuu muutoksia. Ajallinen jälkihoitovastuu on annettu, koska päästöt jatkuvat pitkään vielä kaatopaikan sulkemisen jälkeen. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Jos lupavelvollinen toiminta olennaisesti muuttuu, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 13

14 Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki ( 86/2000 ) 2, 3, 4, 5, 7, 12, 28, 34, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 96, 97, 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus ( 169/2000 ) 1, 6, 8, 9, 10, 12, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 23, 29 ja 37 Jätelaki 2, 3, 6, 12, 15, 18, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3 a, 6, 8, 9 ja 10 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista ( 861/1997 ) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta ( 1049/1999 ) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta ( 202/2006 ) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä ( 659/96 ) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta ( 1129/2001 ) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 4305, 00 euroa Ei arvonlisäverollista myyntiä Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista määrätään julkisoikeudellisten suoritteiden maksuista. Asetuksen mukaan maksu tavanomaisen jätteen kaatopaikasta on 8 610 euroa. Toiminnan olennaista muutamista ( ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentti ) koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta, joten annetun luvan maksuksi muodostuu 4 305,00 euroa. Sovelletut oikeusohjeet Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista ( 1387/2006 ) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 54 :ssä on säädetty. Päätös Hakijalle saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ylivieskan kaupunginhallitus Ylivieskan kaupungin teknisten palveluiden lautakunta Ylivieskan kaupungin tekninen palvelukeskus / ympäristöyksikkö Suomen ympäristökeskus, kirjaamo

Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus/valvoja 15 MUUTOKSENHAKU Ilmoitus päätöksestä Hakemuksesta tiedonannon saaneet Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Ylivieskan kaupungin ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla sekä sanomalehti Kalajokilaaksossa. Lisätietoja päätöksestä Lisätietoja päätöksestä saa Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen ylitarkastaja, Vesa Määttä, p. 020 490 111. Tähän päätökseen ja siitä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Valitusaika päättyy 1.8.2008. Valitusoikeus on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Martti Seppälä Ylitarkastaja Vesa Määttä LIITE Valitusosoitus

16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valituksella, joka on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle ja toimitettava valitusajan kuluessa Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, lähetin välityksellä telekopiona tai sähköpostitse. Toimitustavasta riippumatta valituskirjelmä on toimitettava niin ajoissa, että se on perillä viimeistään valitusajan päättyessä klo 16.15. Valituskirjelmän sisältö ja liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmässä on ilmoitettava: 1) päätös, johon haetaan muutosta 2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta, sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä: 1) päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suullisesti Vaasan hallinto oikeudessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos hallinto oikeus niin määrää. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993, muut. 974/2001, 1024/2002 ja 1280/2005) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot: postiosoite: käyntiosoite: aukioloaika: 8.00 16.15 puhelin: 020 490 111 PL 124, 90101 OULU Veteraanikatu 1, 90100 OULU telekopio: 020 490 6305 sähköposti: kirjaamo.ppo@ymparisto.fi