1(10) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 78 YLO LOS-2008-Y-1343-113 Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2009 ASIA Päätös Eija ja Pekka Lahtisen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 250 lihanaudan ja 120 nuorkarjapaikan eläinsuojan laajentamista 530 lihanaudan ja 270 nuorkarjapaikan eläinsuojaksi. LUVAN HAKIJA Eija ja Pekka Lahtinen Yhteyshenkilö: Pekka Lahtinen Mäentaustantie 3, 32800 KOKEMÄKI Puhelinnumero: 040 5441407 Toimialatunnus: 01012 Y-tunnus: 1304813-4 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja sijaitsee Kokemäen kaupungin Vuolteen kylässä kiinteistöllä Mäentausta RN:o 1:31, kiinteistörekisteritunnus 271-460-0001-0031-D. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristösuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 19.12.2008. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kokemäen kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt 5.6.2001 ympäristöluvan eläinsuojan tämänhetkiselle toiminnalle. Hakemusasiakirjoihin on liitetty kuusi viljelysmaan vuokrasopimusta, jotka koskevat noin 80 hehtaarin peltoalaa, ja kaksi lannan levityssopimusta, jotka koskevat noin 124 hehtaarin peltoalaa. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde 020 610 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Växel +358 20 610 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Vaihde 020 610 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Växel +358 20 610 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los
Eläinsuoja sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. 2/10 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kasvattamo sijaitsee Harjunpäänjoen vesistöalueella (35.147). Kasvattamon sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Eläinsuojien ympäristö on peltoa ja metsää. Uusien nautakasvattamorakennusten suunnitellut sijaintipaikat ovat olemassa olevien kasvattamorakennusten itä- ja kaakkoispuolella. Lähimmät naapurit sijaitsevat noin 120 metrin päässä olemassa olevan nautakasvattamon luoteispuolella ja noin 250 metrin päässä kasvattamoiden länsi- ja lounaispuolella. LAITOKSEN TOIMINTA Tilalla harjoitetaan välitysvasikoihin perustuvaa naudanlihatuotantoa. Ympäristölupaa haetaan kiinteistöllä Mäentausta tapahtuvan nautakarjan kasvatuksen laajentamiseen. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 170 000 kiloa naudanlihaa. Olemassa oleva eläinkierto menee niin, että uudet vasikat tulevat joka toinen kuukausi. Vanhin ryhmä lähetetään teuraaksi aina ennen uuden erän saapumista. Laajennuksen jälkeen 2 3 viikon ikäisiä vasikoita tulee tilalle kerralla noin 90 kpl. Vasikat sijoittuvat olemassa olevaan juottamoon ja entiseen teinikasvattamoon, joissa vasikat ovat noin neljä kuukautta. Sen jälkeen loppukasvatus tapahtuu olemassa olevissa (3 kpl) ja uudessa kylmissä kasvattamoissa. Olemassa oleva juottamo toimii kuivikelantajärjestelmällä. Entinen teinikasvattamo (90 vasikkaa) toimii lietelantajärjestelmällä. Olemassa olevan lietesäiliön tilavuus lietekuiluineen on noin 280 m 3. Lietesäiliö on betonirakenteinen ja se täytetään altapäin. Edellä mainituissa rakennuksissa on alipaineilmastointi, jossa poistohormit sijaitsevat katon päällä ja korvausilma otetaan seiniltä. Pesuvedet johdetaan lietesäiliöön ja kuivikelanta kuivalantalaan. Laajennukset toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan uusi kuivikepohjainen kylmäkasvattamo, jossa eläimet kasvatetaan ryhmäkarsinoissa. Uuteen kasvattamoon tulee tilat 220 naudalle. Uusi ja olemassa olevat (250 nautaa) kasvattamot toimivat kuivikelantamenetelmällä, jossa virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Makuualueet tyhjennetään noin 1-2 kuukauden välein. Ruokinta-alueet tyhjennetään noin kerran viikossa kasvattamon yhteydessä sijaitseviin betonirakenteisiin kuivalantaloihin, joiden yhteistilavuus tulee olemaan noin 3 840 m 3. Lisäksi noin kuuden kilometrin päässä sijaitsee noin 2000 m 3 :n etäkuivalantala, joka täytetään pääsääntöisesti talven aikana kevätlevitystä varten. Myöhemmin rakennetaan vastaava 220 naudan kasvattamo. Kylmissä kasvattamorakennuksissa on luonnollinen painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä, jossa korvausilma tulee avonaisista seinistä ja poistoilma johdetaan ulos katonharjalta. Eläimiä ei laidunneta eikä käytössä ole ulkotarhoja. Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua noin 1 600 tonnia vuodessa pyöröpaaleihin. Lisäksi varastoidaan jonkin verran mäskiä, valkuaismelassia, viljaa, rypsirouhetta laakasiiloissa. Nautakasvattamosta tuleva lanta (noin 5 800 m 3 naudan kuivikelantaa ja 360 m 3 lietelantaa vuodessa) levitetään omille (39,46 ha), vuokrapelloille (80,71 ha) ja sopimuspelloille (124,13 ha) kasvukauden aikana ympäristötukiehtojen mukaisesti niin, että lietelanta levitetään nurmelle keväällä ja kuivikelanta perustettaville nurmille sekä nurmien lannoitukseen.
Edellä mainituista pelloista noin 45 hehtaarin peltolohkot sijaitsevat ainakin osittain Häyhtiönmaan I-luokan pohjavesialueella. Näillä pelloilla kuivalannan levitys tehdään aina keväällä perustettaville nurmille tai kasvavaan kasvustoon tarkkuuslevittimellä. Jos näille pelloille levitetään lietelantaa, se tehdään kasvustoon letkulevittimellä tai multainlaitteella varustetulla levittimellä. Vedenottamon läheisyydessä olevat pellot viettävät poispäin pumppuasemasta. Tilalla on kasvattamorakennuksessa sijaitseva 5 700 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu suoja-altaalla ja laponestolaitteella. Lisäksi tilalla on noin 400 litraa muita öljytuotteita, jotka säilytetään konesuojassa. Tuotantorakennuksissa käytettävä vesi otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta tai omasta kaivosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 3/10 Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan varastointi ja levitys sekä siihen liittyvä lannan käsittely. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta ja jätevedet vesitiiviissä lantavarastoissa. Hajuhaittoja aiheuttavat eläinsuojien ilmanvaihto sekä lannan käsittely, varastointi ja levitys. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. kattamalla uusi kuivalantala. Lietteen levityksessä käytetään letkulevitintä tai multaavaa levitintä, koska tarkoitus on levittää liete nurmikasvustoon. Kiinteä lanta levitetään tarkkuuslevittimellä. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkastamalla niiden kunto riittävän usein. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Rehuja tuodaan kerran viikossa, lisäksi teuras- ja vasikkakuljetuksia on 30-40 kuormaa vuodessa. Tilan sisäinen liikenne on voimakkainta ajoittaisesti rehunteon ja lannan levityksen yhteydessä. Tilalla kuolleet eläimet (arvion mukaan noin 24 kpl vuodessa) toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokselle. Keräilyä odottaville eläinraadoille ei ole eikä ole suunnitteilla kylmävarastoa. Muovit (arvion mukaan noin 3,5 tonnia vuodessa) viedään polttolaitokseen (Kokemäen lämpölaitos) tai sekajätteiden mukana. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Metalliromut (arvion mukaan noin 0,5 tonnia vuodessa) viedään keräykseen. Pilaantuneet rehut (arvion mukaan noin 2 tonnia vuodessa) varastoidaan kuivalantalassa. Muista jätteistä on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. Tilan pellot ovat luomutuotannossa. Tilalle on tehty pelastussuunnitelma normaaliolojen ja poikkeusolojen onnettomuuksia sekä uhkatilanteita varten. Pelastussuunnitelmaa päivitetään vuosittain. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 4/10 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kokemäen kaupungin virallisella ilmoitustaululla 24.3. 24.4.2009 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 19.3. 20.4.2009. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Jokilaakso Aluelehdessä 26.3.2009. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kokemäen kaupunginvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 19.3.2009 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Eläinsuojan sijaintipaikalla suoritettiin 8.10.2009 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Kokemäen kaupunginhallitus (18.5.2009) puoltaa ympäristölautakunnan lausuntoon viitaten hakemuksen hyväksymistä. Kokemäen kaupunki, Ympäristölautakunta (13.5.2009) puoltaa hakemuksen hyväksymistä esitetyssä muodossa. Kokemäen kaupungin ympäristötoimelle ei ole tullut huomautuksia aiemmasta toiminnasta. Näin ollen on hyvä, että perinteiltään maaseutumainen Vuolteen kylä saa lisäelinvoimaa laajennuksen myötä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksen johdosta annetuissa lausunnoissa ei ole ilmennyt mitään sellaista, että hakijalta pitäisi pyytää lausunnoista vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Eija ja Pekka Lahtiselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan eläinsuojan laajentamiseen 530 lihanaudan ja 270 nuorkarjapaikan eläinsuojaksi Kokemäen kaupungin Vuolteen kylässä kiinteistöllä Mäentausta RN:o 1:31, kiinteistörekisteritunnus 271-460-0001-0031-D. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.
LUPAMÄÄRÄYKSET 5/10 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 1. Kaikki eläinsuojista, rehuvarastoista ja muista eläinsuojan toimintaan liittyvistä tiloista syntyvä lanta, pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet, kuten puristenesteet, on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 360 m 3 lietelantatilavuutta ja 5 800 m 3 kuivikelantatilavuutta. Jos lietesäiliötä tai lantalaa ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön tai lantalaan estyy, on säiliön korkeuteen lisättävä 300 mm ja lantalan tilavuuteen 0,1 m 3 lantalan pinta-ala neliömetriä kohden riittävän tilavuuden saavuttamiseksi. 2. Eläinsuojien ja lantavarastojen rakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Vahingon tai onnettomuuden seurauksesta ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. 4. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 5. Lanta sekä pesu- ja jätevedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi. 6. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät sekä naapureille aiheutuva melu- ja hajuhaitta. Lietelannan levitys pelloille ja siihen liittyvä lietelannan sekoitus lietesäiliössä tulee suorittaa pääsääntöisesti arkisin maanantaista perjantaihin. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 7. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 8. Lietelantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille, ellei peltoalueen savikerroksen paksuus ole vähintään kaksi metriä. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Jätteet 9. Toiminnassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä joudutaan varastoimaan tilalla normaalia
keräilyauton odotusaikaa (3 vrk) kauemmin, on varastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 6/10 10. Eläinsuojan ympäristö on pidettävä siistinä. Alueella varastoitavat eläinten rehut, jätteet, polttonesteet sekä kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 11. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 12. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 13. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 14. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 16. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 17. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. 18. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen.
RATKAISUN PERUSTELUT 7/10 Luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2-4 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset 1 8 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista (931/2000) koskevassa asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen ran-
8/10 noille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla on rajoitettu. Lupamääräykset 9 14 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 15 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 16 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 17 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 18 ja 19 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ellei luvan mukaista toimintaa ole aloitettu viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus lupaviranomaiselle 31.12.2019 mennessä. Hakemukseen on liitettävä
selvitykset eläinmääristä, toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. 9/10 Tämä ympäristölupapäätös korvaa Kokemäen kaupungin ympäristölautakunnan 5.6.2001 myöntämän ympäristöluvan. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, muut. 252/2005) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93, muut. 747/2007) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 29.6.2009 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 3 130 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Eija ja Pekka Lahtinen Mäentaustantie 3, 32800 KOKEMÄKI Jäljennös päätöksestä Kokemäen kaupunginhallitus Kokemäen kaupunki, Ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä 10/10 MUUTOKSENHAKU Kokemäen kaupungin ilmoitustaulu Jokilaakso Aluelehti Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus