Kanakoirakerho-hönshundssektionen ry jäsenlehti 3/2011

Kanakoirakerho-hönshundssektionen ry jäsenlehti 3/2011 ekipage 1901-2011

Osuva valinta CHIRUCA-KENGISSÄ JALATKIN NAUTTIVAT LUONNOSTA KAIKISSA OLOSUHTEISSA MASTIN BOA Koot 38-47 Scotchgard-käsiteltyä vettähylkivää nupukkinahkaa vedenpitävällä Gore-Tex -vuorella. BOA nauhoitus, TPU-vahvistetut kyljet ja kumiset Vibram Hunting -ulkopohjat. ALASKA Koot 38-47 Scotchgard-käsiteltyä vettähylki- vää nupukkinahkaa. Vedenpitävä Gore-Tex Duratherm vuori pitää ä jalat lämpiminä. Vahvistettu kanta ja kärki. Ruostesuojatut H.R.T.- nauhankiinnikkeet. Kumiset Vibram Hunting-ulkopohjat. HUSKY HIGH Koot 38-47 Vedenpitävää box-calf-nahkaa ja nappanahkaa. Gore-Tex -vuori. Mustat, ruostesuojatut H.R.T.- nauhakiinnikkeet. Puolijäykkä sisäpohja. Kumiset Vibram Hunting -ulkopohjat. SCANDINAVIA Koot 38-48 Scotchgard-käsiteltyä vettähylkivää nupukkinahkaa. Vedenpitävä Ulti- mate Gore-Tex - vuori. Puolijäykkä sisäpohja. Ruostesuojatut H.R.T.-nauhakiinnikkeet. TPU-vahvistetut kyljet ja kumiset Vibram Hunting -ulkopohjat. PARHAAN HUOLEN CHIRUCA-KENGISTÄ PITÄVÄT CHIRUCA KENKIENHOITOTUOTTEET. KENKÄSUOJASUIHKE suojaa nupukkinahan tahroilta, lialta ja kosteudelta. Luonnollisia öljyjä sisältävä NATURAL CREAM -voide suojaa pintanahan, estää halkeamien syntymisen ja voitelee kengän pinnan. KENKÄHARJA haljasnahka- ja nupukkikenkien puhdistamiseen. DOGO BOA Koot 38-47 Pinta Scotchgard-käsiteltyä, vettähylkivää nupukkinahkaa. Vuori nappanahkaa, jonka alla vedenpitävä Gore-Tex -kalvo. Nopea ja varma BOA nauhoitus, joka takaa kengän erinomaisen istuvuuden. Suojaava kumikärki, TPU-vahvistetut kyljet ja kumiset Vibram Hunting ulkopohjat. POHJALLISET: anatomisesti muotoillut rei itetyt polyesterikuitupohjalliset, jotka pehmentävät tärähdyksiä. Pohjalliset on käsitelty antibakteerisella ja sienten kasvua estävällä aineella. KENGÄNNAUHAT: erittäin kestävät ja joustavat vettä hylkivät kengännauhat kovaan käyttöön. www.remes.fi Myynti: Ase ja urheilu liikkeet kautta maan

Kanakoirakerho- Hönshundssektionen ry www.kkk-hhs.fi Hallitus Pekka Soini Puheenjohtaja Laurinkoskentie 25, 90900 Kiiminki puh. 040 762 1899 pekka.soini@los.fi Jukka Timonen Varapuheenjohtaja Kiertotähdenkuja 2 B1, 00740 Helsinki puh. 040 500 9045 jukka68.timonen@gmail.com Jäsenet Antti Keskikangas Mäentie 45, 62150 Rintakangas puh. 050 443 7388, antti.keskikangas@msk.fi (06) 484 6816 Hannu Laitala Seppälänkuja 6, 66300 Jurva puh. 0400 862 408 hannu.laitala@netikka.fi Jukka-Pekka Liimatta Lyylintie 12, 62100 Lapua puh. 040 541 2425 jukka.liimatta@suomi24.fi Tero Savolainen Länsiranta 9 B 7, 41160 Tikkakoski puh. 0440 130 703 tenssi-1@suomi24.fi Petri Törrönen Lehmikentäntie 18 B 11, 90450 Kempele petri.torronen@mail.suomi.net Varajäsenet Matti Juuti Kalamestarintie 11 E 4, 04300 Tuusula puh. 040 505 6935 me.juutit@kolumbus.fi Kari Tuikkala Avaintie 17, 87700 Kajaani puh. 050 344 4005 tuikku@tutka.net Toimihenkilöitä: Petri Valajärvi Sihteeri Sepänmäki 36, 04680 Hirvihaara puh. 050 525 4343 petri.valajarvi@me.com Sirpa Tapper Jäsensihteeri Sandbackantie 15, 07130 Anttila puh. 040 821 9308 sirpatapper@hotmail.com Maija Korpela Varainhoitaja Päivälänkuja 7, 58200 Kerimäki puh. 050 357 3002 maija.korpela@gmail.com työ puh. 0500 494 983 Jukka Koivumaa Vuosikirja puh. 044 537 5628 jukka.koivumaa@luukku.com Anu Zaerens Webmaster webmaster@kkk-hhs.fi puh. 045 113 4475 Ekipage-lehti Päätoimittaja / Redaktör Katariina Roiha Ailigaslammentie 28, 99980 Utsjoki p. 040 594 2489 kataroiha@gmail.com Aineistopäivä Ekipage 4 / 2011 aineistopäivä 31.10.11 Lehti ilmestyy joulukuussa. Julkaisujohto / Publiceringsledning Pekka Soini Laurinkoskentie 25, 90900 Kiiminki p. 040 762 1899, pekka.soini@los.fi Sisällysluettelo Kunniapuheenjohtajan puhe... 2-4 Tyylistä ja sen arvostelemisesta, M. Juuti... 6-7 Jalostusindeksien laskentaa, K. Mäki... 8-12 Kennelliitto ilmoittaa ja varainhoitajan haku... 13 Englanninsettereiden kyynärnivelten kasvuhäiriöstä, A. Lappalainen... 14-16 Ruokinnan vaikutus koiran suorituskykyyn, A. Nurmi... 17-18 Keskiaukeama... 20-21 Hyväkuntoinen koira ja ohjaaja, K. Roiha... 22-23 Potkupyöräilystä riemua ja rasitusta, S. Penttinen 24 Altasta tuli iso jytky. J. Holma... 22-24 Pyyjahtien tuloksia... 25 ES-jaos... 26-29 GS-jaos... 30-31 IS-jaos... 32-35 Poitterijaos... 36-39 Pentueet... 40 Kansikuva: kuvaaja K. Roiha Painopaikka: Pohjolan Painotuote Oy 2011 1

JUHLAPUHE KANAKOIRAKERHO-HÖNSHUNDSSEKTIONEN RY:N 110-VUOTISJUHLASSA LAPUALLA 12.3.2011 Arvoisat kunniajäsenet, herra puheenjohtaja, hyvä kanakoiraväki äradehedersmedlemmar, herrordförande, bästahönshundsfolket. Jagkommerattberätta i mittfesttalom en föfattare, poet, ivrigjägare, eldsjälighönshundsmänniska, hönshundssektionensförralångvarigordförande 1923-36, hedersmedlem, hedersordförande mannen bakom Black Arrow BERTEL GRIPENBERG (1878-1947) Lapsuus ja nuoruus Bertel Gripenberg syntyi Pietarissa 10.9.1878. Hänen isänsä oli vapaaherra Johannes Gripenberg ja äitinsä Sigrid Maria Aminoff. Gripenbergin syntyessä hänen isänsä oli Pietarissa ministerivaltiosihteeristön virkamiehenä. Gripenbergin lapsuus Pietarin aristokraattien keskellä teki häneen syvän vaikutuksen ja lapsuudessa omaksuttu monarkistisuus ja keisarivallan ihailu väritti koko hänen myöhempää elämäänsä. Johannes Gripenberg nimitettiin Mikkelin läänin maaherraksi 1889, jolloin perhe muutti Mikkeliin ja fennomaanina tunnettu isä laittoi poikansa suomenkieliseen Mikkelin lyseoon. Gripenberg tunsi itsensä ulkopuoliseksi suomenkielisten koulutovereiden joukossa ja tällöin alkoi orastaa hänen myöhemmin kiihkeäksi kehittynyt ruotsinmielisyytensä. Perhe muutti Helsinkiin vuonna 1891, kun Johannes Gripenberg nimitettiin senaatin jäseneksi. Bertel Gripenberg siirtyi Suomalaiseen Normaalilyseoon. Gripenbergin ollessa 14-vuotias vuonna 1893 hänen isänsä kuoli ja perheelle koitti taloudellisesti tiukemmat ajat. Hän tunsi kyseisessä koulussa itsensä nykytermein sanottuna koulukiusatuksi ja keskeytti koulunkäyntinsä. Samana vuonna Gripenberg aloitti Haminan kadettikoulun, muttei kestänyt fyysisesti ja psyykkisesti raskasta koulua kauan vaan omien sanojensa mukaan karkasi sieltä äitinsä luokse Helsinkiin vuonna 1895. Gripenberg otti raskaasti epäonnistumisensa sotilasuralla ja tunsi pettäneensä suvun uljaat upseeriperinteet. Vuonna 1896 hän jatkoi opintoja Nya svenska läroverket -nimisessä yksityisessä poikakoulussa. Hienostunut toveripiiri ja koulun aristo- kraattinen henki sopivat Gripenbergille mitä parhaiten ja hän viihtyi koulussa erinomaisesti. Koulutoverit Per Åke Lauren ja Magnus Hagelstam olivat kirjallisesti aktiivisia kuten Bertelkin ja eritoten heidän yhteinen metsästysharrastuksensa johti ystävykset jopa pidennetyille jahtiviikonlopuille Västerkullan kartanoon ja muuallekin Helsingin ympäristöön. Eräs epäonninen marraskuinen jahtipäivä 1897 vaikutti ilmeisesti hänen kohtaloonsa ja sairastutti Bertelin vakavasti. Jahtisaappaat olivat suutarilla pohjattavina ja Bertel joutui sonnustautumaan kaupunkikenkiin sateisena marraskuun päivänä. Jo viiden minuutin kävelyn jälkeen jalat olivat likomärät ja kylmettyneet ja tätä ihanuutta kesti koko marraskuisen päivän. Bertel itse piti tätä tapahtumaa häntä loppuiän vaivanneen reuman lähtölaukauksena. Ylioppilaskirjoituskeväänä vuonna 1898 Gripenberg sairastui pahanlaatuiseen silmäsairauteen ja joutui viikoiksi eristyksiin. Silmäsairaus saattoi olla yhteydessä puhjenneeseen reumaan. Hän kirjoitti ylioppilaaksi samana syksynä. Seuraavana vuonna Gripenberg aloitti lakiopinnot Helsingin yliopistossa mutta silmäsairauden alituinen uusiminen lienee ollut ainakin osasyynä opintojen kesken jäämiseen. 2 Naiset ja rakkaudet 1900-luvun alkuvuosina Gripenberg vietti aikaansa pääkaupunkiseudun taiteilijapiireissä ja kantaravintola König tuli hyvin tutuksi. Hän tunsi hyvin sen ajan nousevat suuruudet, Sibeliuksen, Kajanuksen, Leinon, Gallen-Kallelan, Edelfeltin ja monet, monet muut. Hän tutustui Helsingissä myös näyttelijä Elli Tompuriin, josta tuli Gripenbergin intohimoisen ja suorastaan pakkomielteenomaisen rakkauden kohde ja runoilijan kirjallinen innoittaja. Nuoret viettivät yhdessä aikaa Pariisissa mutta heidän välinsä kuitenkin viilenivät melko nopeasti. Gripenberg löysi pian uuden muusan muutettuaan vuonna 1904 Tammelaan Kojon kartanoon tilanomistaja Ernst Wahrenin pojan kotiopettajaksi. Uusi rakastettu oli, niin kerrotaan, tuolloin vasta 13-vuotias Hanna Brummer. Pari meni salakihloihin mutta joutui purkamaan kihlauksensa tytön perheen vaatimuksesta muutamia vuosia myöhemmin. Hanna Brummerin erottua ensimmäisestä aviomiehestään syttyi rakkaus Gripenbergin ja Brummerin välille uudelleen ja vuonna 1915 pari meni naimisiin. Avioliitto kesti Gripenbergin kuolemaan asti ja pari sai kaksi poikaa. Kojon kartanossa vietetyt kotiopettajaja poikamiesvuodet olivat metsästyksellisesti hyvää aikaa. Nuorta herra Wahrenia ei voinut rasittaa liiallisella päivittäisellä opetuksella, joten kaikenlaiseen metsästykseen jäi runsaasti aikaa. Omien sanojensa mukaan Bertel kävi metsällä päivittäin. Käytössä olivat kartanon laajat maat ja siihen rajoittuvat alueet. Riistakannat olivat hyvät ja jahtimuodot vaihtelivat ajokoira-ja kanakoirajahdeista vesilinnustukseen. Suurimman osa elämästään Gripenberg asuikin eri puolella Hämettä, kuten osa hänen esivanhemmistaankin. Hän kiintyi syvästi hämäläiseen maalaismaisemaan ja oli innokas puutarhanhoitaja ja metsämies. Erityisesti häntä viehätti kukkien kasvatus. Hänellä oli myös useita metsästyskoiria ja hevosia. Erityisen tunteikkaasti hän kuvailee ensimmäistä koiraansa Black Arrow-pointteria, kuuluisan Di-

armidin poikaa, kirjassaan Dianan Teillä, sekä muistokirjoituksessa Suomen Kennelklubin aikakausikirjassa v.1915: Black Arrow, tuo maineikas, on kuollut. Tuhoisa sotavuosi on vienyt hautaan myös tämän vanhan, nuhteettoman, suurenmoisen taistelijan. Historian aikakirjat kertovat sen saavutuksista. Sen voitokkaat jälkeläiset todistavat seuraaville sukupolville sen arvokkaasta verenperinnöstä. Sen nimi ja maine tulevat kauan elämään Pohjolan pointteriystävien keskuudessa. Se oli ensimmäinen oma koirani, sain sen samoihin aikoihin, jolloin perustin ensimmäisen poikamieskotini. Yhtä kauan kuin minulla on ollut oma koti, on Black Arrow ollut alituinen seuralaiseni, ystäväni ja toverini se on ollut lapsi ja perhe tälle maaseudun yksineläjälle. Nuoruuteni yksinäisimpinä aikoina, jolloin olin sotajalalla ihmiskuntaa vastaan, oli se varsin kauan ainoa rinnallani seissyt ystävä ainoa iloni, ainoa rikkauteni. Ihmeen tyhjiltä ja autioilta tuntuvat nyt huoneeni, kun vanhan Arrow n vanttera hahmo ei enää makaa petillään kakluunin nurkassa, kolkolta tuntuu palata kotiin, jossa vanha veteraani ei enää myrskyisällä riemulla ole ottamassa minua vastaan. Siitä tuli minulle enemmän kuin vain koira; se oli aate, aatteen henkilöitymä elämänhalun voitto vaikeuksista ylvään älyllisyyden ilmentymä lihaksi ja vereksi ruumiillistuneena. Ja näin tässä koirassa yhdistyneenä sen uskollisuuden ja hyvyyden, vilpittömyyden ja rohkeuden, joka erottaa herrasmiehen tavallisesta ihmisyksilöstä. Sittemmin minulla on ollut onni oppia tuntemaan herrasmiehiä myös ihmisten joukossa. Kunnia muistollesi Vanha Arrow! Mukanasi hautaan menee osa nuoruuttani, jotain, mikä ei koskaan palaa on poistunut elämästäni. Ja kun vanhana metsästäjäveteraanina jos niin on käyvä istun nuorempieni keskuudessa, puhelen vanhusten tapaan; sellaisia koiria kuin nuoruudessani, sellaisia kuin vanha Arrow ni ei maailmasta enää löydy. Vanhan pointterilinnakkeen, Laukon kartanon mailla, jossa lepäävät muiden muassa sellaiset jo historialliset suuruudet kuin Sport of Kent ja unohtumaton Daisy II, lepää nyt myös Black Arrow voitokkaan tyttärensä Habaneran vierellä ja saan lohtua siitä, että se lepää perintötiluksilla, jotka eivät koskaan tule joutumaan moukkien tai nousukkaiden omistukseen. Ei orjuudenikeitä yllä kummun miss sankari lepäämullassa maan, manan majoille menneiden isien henget ikiajat suojana haudallaan. Bertel Gripenberg toimi parin vuoden ajan myös hämäläisen Krissin kartanon tilanhoitajana. Kyseistä kartanoa omisti joukko hänen ystäviään, joiden joukossa mm. Rafael Reinius. Reinius oli yksi hänen uskollisimmista ystävistään, jota hän ei milloinkaan lakannut ylistämästä. Episodi riekkojahdista kertoo paljon ystävysten välisistä suhteista: Polttavan kuumana elokuun päivänä olin hänen kanssaan riekkojahdissa Hyvinkään ja Nääsin läheisyydessä olevilla soilla. Aurinko paistoi armottomasti ja oli raskasta kulkea pehmeällä suolla. Jahti oli jatkunut pitkään ja olimme ampuneet joitakin riekkoja. Hiki valui kasvoiltamme ja kova jano poltti kurkkujamme, raikasta vettä ei ollut lähimaillakaan. Mitäpä sanoisit lasillisesta kylmää shampanjaa, sanoi ystäväni Siox, kun hetkeksi seisahduimme kuivaamaan hiestä märkiä kasvojamme. Älä puhu shampanjasta, tai lyön sinua, tokaisin. Mutta vähitellen hän johdatti meitä suon reunaan, josta löysimme kirkasvetisen lähteen. Heittäydyimme lähteen ääreen ja Siox kääri hihansa, ojensi kätensä veden syvyyksiin ja kalasti ylös pullon shampanjaa. Hän oli järjestänyt niin, että ennen jahtia metsästäjä Pero oli käynyt kätkemässä pullon lähteeseen. Selkärepustaan Siox otti hopeamaljan, josta shampanja tarjottiin jääkylmänä ja helmeilevänä. Koskaan aikaisemmin ei kuiva kurkkuni ollut nauttinut tästä taivaallisesta juomasta niin paljon kuin silloin. Se kyllä teki lopun myöskin sen päiväisestä jahdista. Poltimme savukkeita, istuimme, joimme, nautimme ja puhuimme. Koirat latkivat vettä lähteestä ja makasivat läähättäen jalkojemme juuressa. Aurinko paistoi, elämä oli suloista, mutta energiamme oli kadonnut ja pikku hiljaa suoriuduimme kotimatkalle. Gripenbergit asuivat Sääksmäellä ensin Alapohjan huvilassa ja myöhemmin Malmtorpin tilalla. Vuosina 1927-1934 Gripenbergit asuivat Porvoon runoilijakodissa. Tämän jälkeen he muuttivat Padasjoelle Harjun taloon. Kirjallinen ura ja runous Bertel Gripenberg oli tuottelias kirjailija ja hänen tuotantonsa, joka pääosin koostuu lyriikasta, käsittää ajallisesti lähes 50 vuoden ajanjakson. Hänen lyyrinen tuotantonsa on jaettu karkeasti kolmeen kauteen. Ensimmäisen kauden lyriikka painottuu rakkauselämän ja elämän hurmion kuvaamiseen. Gripenberg kuului radikaaliin Euterpe-ryhmään 1900-luvun alkuvuosina. Euterpe-ryhmä kannatti äärimmilleen vietyä individualismia ja radikalismia, ylisti vapaata rakkautta ja erotiikkaa ja hylkäsi perinteiset siveellisyyskäsitykset. He vastustivat myös kiivaasti valtionkirkon holhousmentaliteettia ja kielsivät kristinuskon. Euterpe-ryhmän aikaisen esikoiskokoelman sisältöä pidettiin sen ilmestyessä aatesisällöltään ja moraaliltaan arveluttavana mutta kokoelma oli silti suuri menestys. Nuoruudenrunous-kautensa aikana Gripenberg lanseerasi myös hänelle myöhemmin niin ominaiset taistelu- ja sotarunonsa. Gripenbergin toista kautta luonnehtii luontolyriikka ja Hämeen ihannointi. Kolmannen kauden runous on paatoksellista ja isänmaallista sotarunoutta. Viimeisen runokokoelmansa Sista Ronden hän julkaisi vuonna 1941. Lyriikan lisäksi Gripenberg kirjoitti joitakin näytelmiä ja proosaa. Lisäksi hän kirjoitti ahkerasti poliittisista näkemyksistään moniin eri lehtiin. Hän on tehnyt paljon myös käännöstöitä. Omaelämäkerta De var de tiderna julkaistiin vuonna 1943. Gripenberg toimi Finlands Svenska författarföreningin puheenjohtajana 1919-20. Hän sai valtion kirjallisuuspalkinnon yhdeksän kertaa ja oli ehdolla Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 1931. Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvo hänelle myönnettiin vuonna 1932. Gripenbergiä on erityisesti kiitetty taiturimaisesta kielenkäytöstä ja teknisesti mestarillisesta lyyrisestä muodosta. Gripenbergillä on vankka maine poliittisena runoilijana. Aatteet ja äärioikeistolaisuus Nuoren Gripenbergin aatteellista maailmaa leimasi lapsuuden Pietarin aristokraattipiireistä juurtunut monarkian ja keisarivallan ihailu. Venäjää ja venäläisyyttä kohtaan Gripenberg suhtautui aina erityisen viileästi. Myöhempinä kouluvuosinaan hänen aatteellisuuttaan alkoi leimata ruotsinmielisyys ja hän koki suomalaisuuden suoranaisena uhkana itselleen ja suomenruotsalaisuudelle yleensäkin. Gripenberg oli yksi aikansa lupaavimmista suomenruotsalaisista nuorista kirjailijoista, jonka puheet ja poliittiset mielipiteet tulivat huomatuiksi. Ennen vuoden 1918 vapaussotaa Gripenbergin näkemykset itsestään sorretun ylimystön jäsenenä vahvistuivat samoin kuin suoranainen viha sosialismin hirviötä kohtaan. Vapaussota oli Gripenbergin elämän vaikuttavin tapahtuma. Hän osallistui sotaan valkoisten riveissä. Vihdoin Gripenberg pääsi eroon kadettikoulun keskeytymisen aiheuttamasta häpeästä ja tunsi tekevänsä kunniaa suvun upseeriperinteille. Vapaussodan myötä punainenvalkoinen jaottelu korvasi Gripenbergin aatemaailmassa suomalaisuus-ruotsalai- 3

suus jaottelun. Gripenberg kuului Uudenmaan rakuunoihin ja tarina kertoo hänen olleen viemässä valkoisten kuormastoosastoa Hämeenlinnaan, kun hän Kalvolan Franssilan kohdalle tultuaan oli määrännyt osaston lepuuttamaan hevosiaan ja päättänyt mennä tiedustelemaan miten Rafael Reiniuksen ja tämän perheen oli käynyt. Reiniushan oli hänen parhaita ystäviään ja Hönshundssektionenin ensimmäinen puheenjohtaja. Reiniuksen kartano oli poltettu ja metsästäjä Pero surmattu, mutta kun ystävykset tapasivat, iloa riitti kyyneliin saakka. Silloin impulsiivinen Reinius ratkesi nauruun: Tätä on juhlittava! Varmastikaan kartanon kellari ei sentään ollut tuhoutunut! Eikä ollutkaan! Mitäpä siitä, että koti oli palanut, perhe voi kuitenkin hyvin, elämä jatkuu ja Suomi on kohta vapaa maa. Siinä he istuivat, ystävykset, Bertel ja Rafael vaimonsa Signen kanssa palaneen kodin savuavilla, vielä lämpimillä raunioilla ja tyhjensivät lasin, parikin helmeilevää shampanjaa ja kohottivat maljoja tulevaisuudelle. Unohtumaton hetki! Gripenberg oli korostetun poliittinen runoilija ja valkoisen Suomen ylistäjä. Hän koki kiihkeää vihaa punaisia kohtaan ja tämä kävi selvästi ilmi hänen runoudestaan. Gripenberg samaistui sodan jälkeen voimakkaasti suomenkansaan, joka oli Gripenbergille yhtä kuin valkoinen Suomi. Gripenberg löysi vihdoin itselleen samaistumiskohteen eikä enää tuntenut itseään ulkopuoliseksi tai ulkoruotsalaiseksi. Sodan jälkeen Gripenbergit muuttivat, kuten jo edellä todettiin Sääksmäellä Malmtorpin maatilalle ja Bertel Gripenberg liittyi mukaan Sääksmäen suojeluskuntatoimintaan. Hänestä tuli vuonna 1919 Saarioispuolen suojeluskunnan päällikkö. Gripenbergin suhtautuminen poliittisiin vastustajiinsa oli aina voimakkaan tunnepohjaista ja aggressiivista. Gripenbergin kiivas lehtikirjoittelu herätti ajan mittaan närää ja jopa hänen omat aateveljensä tekivät pesäeroa Gripenbergin kirjoitteluun ja mielenilmauksiin. Vuonna 1930 Lapuan liikkeen ja yleisen kommunismin vastaisuuden innoittamana alkoi Gripenbergkin propagoida Lapuan liikkeen puolesta Porvoossa ja kirjoitteli aiheesta innokkaasti Borgåbladetiin. Loppu Bertel Gripenberg sairasti viimeiset elinvuotensa ja kuoli tuberkuloosiin vuonna 1947 Sävsjön parantolassa Ruotsissa. Nekrologien kautta saattaa saada hyvin piirteikkään joskin usein melko kritiikittömän kuvan henkilöistä. Ystävä ja kanakoirajaoston entinen reviisori C.E. Pacius kirjoittaa Suomen Kennelklubinaikakauskirjassa 1947 seuraavaa: B.G. on poistunut keskuudestamme. Kaikille niille, jotka ovat olleet tekemisissä hänen hurmaavan persoonallisuutensa kanssa ja joilla on ollut etu nauttia hänen uskollisesta ja epäitsekkäästä ystävyydestään, merkitsee hänen poismenonsa kipeää ja korvaamatonta menetystä. Menetys on raskas suomalaisille koiramiehille ja ehkä raskain kanakoiraharrastajille. Hänen poismenonsa tuottama tyhjiö ei aiheuta niinkään suurta kirvelevää haavaa, kuin se että johtaja tempaistaan pois hänen parhaimmassa iässään. Poismenonsa myötä hänen runollinen elämänkatsomuksensa ja aikaansaannoksensa kynologian saralla ovat saaneet eräänlaisen harmonisen päätöksen. Hänen satonsa oli kypsää korjattavaksi. Urotekojensa vuoksi kunnioitetun vanhan viikinkipäällikön tavoin, hän kaipasi runoudessaan suuresti ylistämiinsä Valhallan varjoihin. Tulee kestämään kauan ennen kuin tämän kennelmiehen ja metsästäjän jäljet umpeutuvat, sillä tällä saralla hän oli suurmies. Hän oli toiminut aikanaan Suomen Kennelklubin Kanakoiraosaston lähes kaikissa tehtävissä, ja toimi puheenjohtajana vuodesta 1923 aina vuoteen 1936, pisimpään kuin kukaan siihen mennessä. Hän oli kunniajäsen vuodesta 1931 ja jättäessään puheenjohtajuuden hänet valittiin osaston kunniapuheenjohtajaksi. Hän oli osa sitä valikoitua joukkoa, joka loi suuntaviivat maamme kanakoiratyölle. Se mitä hän ei kanakoirista tiennyt, ei ollut tietämisen arvoista. Hän toimi myös aloitteentekijänä kanakoirakokeidemme ylpeydenaiheen eliittiluokan kehittämisessä. Ollessaan vielä voimissaan hänen palveluksensa olivat haluttuja sekä näyttely-, että koetuomaritehtävissä. Hänen näkemyksensä palkintotuomarina olivat teräviä ja arvostelunsa asiallista. Hän oli myös arvostettujen jalostus- ja kenttäkoekoirien Black Arrow n ja Blackwood Rap R n omistaja, joka tahdikkaasti luovutti niitä myös muiden jalostuskäyttöön, näin hänen nimensä ja koiriensa verenperintö jäävät historian kirjoihin. Koiraurheilu ja kaiken rotuiset koirat olivat hänen erityisen mielenkiintonsa kohteina. Hän harrasti ajokoirametsästystä intohimoisesti niiden kuukausien aikana, jolloin hän ei voinut omistautua kanakoiraurheilulle. Hänen kynänsä jälki oli terävää ja kirkasta kuina runoissaan ylistämänsä miekan terä. Hän rikastutti koira-alan julkaisuja lukuisilla kirjoituksilla, jotka käsittelivät kennelmaailman ilmiöitä koti- ja ulkomailla, jonne hän oli solminut suhteita mitä vaikutusvaltaisimpiin piireihin. Lukemattomissa sisällöllisesti ja muodollisesti täydellisissä artikkeleissaan hän saarnasi herrasmiesmäisen metsästyksen evankeliumia ja opetti meitä ymmärtämään metsästystä urheilumuotona sekä palvomaan luontoa. Hänestä on sanottu, että tällä saralla hän toimi herättävänä ja sytyttävänä ideoijana, joka uskalsi tuoda esiin omia ajatuksiaan. Metsästysmuistojaan hän toi esiin eri julkaisuissa ja osa niistä on koottu hänen itsensä valitsemina kokoelmaan På Dianas Vägar Dianan teillä. Ne ovat metsästyskirjallisuuden helmiä. Kuvailevissa, ytimekkäissä lauseissa hän onnistui vangitsemaan ohikiitävien onnentunteiden lyhyyden ja hienouden. Tään aran taukotuokion on hiljaa ajan vuo. Hän oli vanhan aatelissuvun jäsen, ylpeä, räjähtävä, vaatimaton, reilu, ystävänä uskollinen ja valmis puolustamaan kantaansa viimeiseen asti. Nyt häntä ei enää ole, mutta koiraihmiset tulevat kunnioittamaan ja vaalimaan hänen muistoaan. Hänestä voidaan sanoa hänen omilla sanoillaan, jotka hän oli osoittanut poismenneille ystävilleen Hönshundssektionenissa. He ovat nousseet ja menneet läpi portin varjojen ja hiljaisuuden maahan, mutta joka kerran kun kokoonnumme ystävyyden merkeissä, muistamme heitä. Eläköön heidän muistonsa, kannustakoon heidän esimerkkinsä uusia sukupolvia työskentelemään tarmokkaasti asiamme eteen ja ottakaamme heiltä perinnöksi tämän jalon urheilun ja hyvän ystävyyden perinteet. 4

KERHON MYYNTIARTIKKELIT Kuvat: Antti Pasi Kerhon hopeinen rintamerkki... 29 Vanhat vuosikirjat... 8,50 Autotarra... 3,50 Hihamerkki... 3,50 T-paita Kerhon logolla... 13 Lippis kerhon logolla... 13 Dymmy; linnun kroppaa mukaileva noutoväline... 10 Acme-pilli... 10 Silmukkatalutin, kevyt, vettähylkivä ja näppärä käytössä... 10 Punainen merkkiliivi, istuva malli, kestävää tekoa, koot S-L... 15 Tilauksesta koiran suojaloimia, vettä hylkivä päällinen ja lämminvuori... 30 Tilaukset: jäsensihteeri Sirpa Tapperilta, kts. yhteystiedot sivu 1. Ekipage-lehden ILMOITUS- HINNAT Kannet: Takakansi 220 euroa (neliväri) Sisäkannet 180 euroa (neliväri) Tekstisivuilla: (mustavalkoinen, väristä lisämaksu) 1/1 sivu 130 euroa 1/2 sivu 80 euroa 1/4 sivu 40 euroa KKK-HHS ry: jäsenille alennus: 50 % sisäsivuilla 30 % kansissa Vuosisopimus: 4 numeroa, 1/1 värimainos + nettibanneri 1000 euroa Tiedustelut: Pekka Soini p. puh. 0400 688 616 tai päätoimittajalta Kerhon tilinumerot: Kotimaassa. Nordea 200118-2134 Ulkomailta maksettaessa. NORDEA SWIFT: NDEAFIHH IBAN: FI21 2001 1800 0021 34 5

Italian voitokkain englanninsetteri Orio. (Foto realizzata da C Catello by La Gazzetta della Cinofilia Venatoria) Brittiläisten kanakoirien TYYLISTÄ ja sen ARVOSTELEMISESTA Markku Juuti Mitä kanakoiran tyylillä tarkoitetaan? 1900-luvun alkupuolella syntyi käsite luokkakoira klasshund. Aikakautensa ehkä tunnetuin kanakoiraharrastaja, runoilija Bertel Gripenberg kuvasi luokkakoiraa seuraavasti. Luokkakoira kiitää kentällä pää korkealla, myrskyisästi laukaten, tuulen ujeltaessa sen värisevissä sieraimissa. Se ei pysähdy koskaan puurtamaan. Milloinkaan se ei jälkiä seuraten etsiydy linnulle. Se joko ottaa seisonnan vauhdista, tai sitten mikä parempaa, vetää kaukaa, pää korkealla, ylpeänä ja rohkeana reippaasti suoraan linnulle ja pysähtyy seisontaan kuin jalometalliin valettuna. Luokkakoira eroaa nimenomaan tyylinsä vuoksi muista, tavallisista koirista. Luokkakoira on säilynyt jalostuksen tavoitteena ja koearvostelun kulmakivenä näihin päiviin saakka, vaikka siitä nykyisin vähemmän puhutaan eikä suomenkielinen nimikään ole aivan onnistunut. Koesääntömme ja tuomarinohjeet ottavat huomioon myös tyylilliset seikat tehokkuuden ohella. Sääntöjemme mukaan tyylillä tarkoitetaan koiran tapaa käyttäytyä kaikissa toiminnoissaan rodunomaisesti. Määritelmä on tiivis, kaiken kattava, mutta mitä se kertoo tuomariharjoittelijalle tai kokeeseen osallistujalle? Ongelmana on se, että säännöt ja tuomariohjeet eivät anna mitään yksityiskohtaista tietoa, mikä on rodunomaista, millainen laukka on setterille ominaista, millainen pointterille, mitkä ovat tyylilliset erot linnunotossa ja siivityksessä/ nostossa muista seikoista puhumattakaan. Nämä kaikki täytyy koetuomarin itse oppia. Mutta miten? Kotimaisesta kanakoirakirjallisuudesta ei juuri löydy artikkeleita, joissa käsiteltäisiin ja analysoitaisiin tyyliä. Puhumme tyylistä, mutta emme ole määritelleet sitä lainkaan, ehkä siksi, että kysymys ei ole helposta asiasta varsinkaan, kun puhutaan rodunomaisista tyyliseikoista. Tilannetta kyllä hieman helpottaa se, että tällä hetkellä kaikki setterirodut ovat muuttumassa rakenteeltaan samankaltaisiksi, joten yleistäen voidaan tässä yhteydessä puhua puhua settereistä ja pointtereista. On selvää, että kun rodun tyyliä luonnehditaan, aina tehdään yleistyksiä, joista on olemassa poikkeuksia. 6 Laukka Tyylin määrää pääasiassa kolme tekijää: luonne/temperamentti, älykkyys ja vainu. Myös rakenteellisilla seikoilla, kuten rungon pituus, raajojen liikelaajuus, on merkitystä. Tyylin periytyvyys on keskiluokkaa eli noin 20% norjalaisten tutkimusten mukaan. Yleinen käsitys on ollut, että koiralle ei voi opettaa tyyliä. Tuoreimmassa vuosikirjassa eräässä tuomarikertomuksessa puhutaan tyylistä tarkoittaen vain koiran laukkaa. Koiran hakua nähdäänkin yleensä eniten erän aikana ja siksi se on ensimmäinen, mutta ei suinkaan ainoa arvostelun kohde. Millainen tulee pointterin laukan olla? Pointterin toimintaa leimaa rohkeus ja röyhkeys ja siksi pointterin laukan tulee olla raivoisaa, kiihkeätä, suoraviivaista ja nopeaa. Pointteria pidetään rotuna nopeampana kuin setteriä, mutta poikkeukset vahvistavat säännön. Laukka näyttää helpolta. Pää ja etenkin kuonon kärki ovat korkealla pointteri ei juostessaan auraa päällään kuono alhaalla, vaan pää näyttää lepäävän vastaantulevan ilman kannattamana ylhäällä, sierai-

met jopa päälaen yläpuolella. Selkälinja on suora ei keinuva eikä kupera. Selkä kaartuu vasta lanteesta tehden takaraajojen potkuun liittyen jousimaisen liikkeen. Laukassakaan pointterin häntä ei saa olla jatkuvasti korkealla, vaan selkälinjan tasalla. Skandinaviassa häntä saisi liikkua iloisesti sekä vaaka- että pystysuunnassa, mutta Etelä-Euroopassa vain pystysuora liike on toivottavaa, sillä katsotaan, että pystysuora hännän liike on lähinnä passiivista liikettä eikä kuluta turhaan energiaa, kuten sivusuunnassa tapahtuva hännän liike. Sen sijaan metsästyksen yhteydessä hännän liike on vapaa koiran tulee viestiä hännällään ohjaajalle, millainen tilanne on. Valitettavasti korkea pään asento ei ole meillä pointtereillakaan kovin yleinen. Mistä matala pään asento sitten voi johtua? Syyksi on esitetty useita rakenteellisia virheitä, kuten lonkkanivelten liikerajoituksia ja takaraajojen niukkoja kulmauksia. Seurauksena eturaajat kuormittuvat enemmän ja koiran takaosa nousee koholle, häntä mukaan luettuna. Laukasta tulee keinuva. Olosuhteet voivat myös vaikuttaa pään asentoon: kova tuuli tai täysin tyyni sää, sumu, kova kaste, sade tai kuivuus aiheuttavat yleensä sen, että hajut löytyvät matalalta. Jotkut asiantuntijat vakuuttavat myös, että eivät ole koskaan nähneet pitkärunkoisella kanakoiralla todella korkeaa pään asentoa. Rumalle laukkatyylille usein esitetty selitys on suorat eturaajojen kulmaukset. Ehdotonta sääntöä tästäkään tuskin voi tehdä, sillä niin usein siitä näkee poikkeuksia. Jos pointterille luonteenomaista on röyhkeys, setterille ominaista on varovaisuus. Nämä luonteenpiirteet näkyvät usein myös ruokakupilla! Niinpä setterin juoksu on sulavaa, eleganttia ja nopeaa laukkaa mutta ei niin kiihkeätä ja nopeaa, kuten pointterilla. Pään tulee olla korkealla, mutta ei niin korostetusti kuin pointterilla. Irlanninsetterin tulisi laukatessa pitää päätään selkäviivan yläpuolella siten, että kuonon linja on maan suuntainen. Setterin runko on yleensä pitempi kuin pointterilla ja siten laukka maata viistävämpää. Matalalle laukalle saattaa olla syynä myös se, että jalostuksen tuloksena ainakin Etelä-Euroopassa setterin kyynärvarsi suhteessa olkavarteen on lyhyempi kuin pointterilla ja tämä korostaa rungon suorakaiteenomaisuutta. Hännän asentoa ja liikettä koskevat samat säännöt kuin pointterilla. Kaikilla roduilla tulisi raajojen nivelten liikelaajuuden olla suuri, jotta liukuva laukka olisi mahdollinen. Keinuva laukka ei ole tyylikästä. Laukassa tulisi etenkin takaraajojen toimia paralleelisti, rinnakkain, mahdollisimman suuren työntövoiman saavuttamiseksi. Kaikilla roduilla nähdään laukkarytmissä kentällä ilman selvää syytä tapahtuvat herpaantumiset suoritusta alentavana piirteenä. Sen sijaan metsässä ja tunturilla rytmin vaihdokset ovat olennainen osa älykästä laukkaa. Vaikka nopea koira viehättääkin katsojan silmää, nopeus ei ole itsetarkoitus. Liiallinen nopeus on tiheässä maastossa jopa selvästi haitallinen aiheuttaen törmäyksiä. Säännöissä ja ohjeissa ei mainita, että koiran tulee olla mahdollisimman nopea.tärkeämpää on oikeastaan se mielikuva, jonka koira liikkeellään tuottaa. Siksi monesti katsojaa viehättää enemmän nopealla rytmillä kiihkeästi juokseva koira, vaikka se ei todellisuudessa olisi yhtään nopeampi, kuin harvalla, mutta pitkällä potkulla etenevä parinsa. Kiihkeä laukka mielletään yleensä merkiksi hyvästä metsästysinnosta, vaikka asia ei aina niin olisikaan. Lintutyö Lintutyössä tulevat rotujen luonne-erot esiin. Pointterin röyhkeys johtaa sen usein suoraan linnulle, jopa salamannopeaan heittäytymiseen seisonnalle, joka on jännittynyt eikä koskaan makaava tai istuva. Settereillä linnunotto on usein toisenlainen: seisontaa edeltää tiivis, tarkentava sik-sak-liike, mikä päättyy seisontaan. Tämä ero linnunotossa johti takavuosina leikilliseen herjan heittoon oho - ja ahaa -seisonnoista. Setterin seisonta ei yleensä ole niin jännittynyt kuin pointterin, mutta pidän sellaista seisontaa, jossa koira on pysähtynyt liikkeestä seisomaan, häntä veltosti roikkuen, tyylillisesti huonona, jopa rumana. Etelä-Euroopassa sellainen koira harvoin saa parasta palkintosijaa, vaikka olisi muuten toiminut kuinka hyvin. Lintutyön osalta koirien suoritukset saattavat vaihdella yllättävästi. Tyylikästä laukkaa esittänyt koira saattaa linnun hajukenttään tultuaan ryhtyä hitaasti ja varovaisesti puurtamaan jälkiä myöten tai sitten päinvastoin. Etenemisessä ja linnun nostossakin näkyy koirien temperamenttiero usein: kun pointteri nostaa tyypillisimmillään röyhkeästi ja suoraviivaisesti, setteri etenee kuin välillä käärme, välillä pantteri. Tosin tätä kuvaa sotketaan koulutuksella aivan liian paljon ja hitaat, arkailevat nostot ovat arkipäivää kokeissamme, rodusta riippumatta. Irlanninsetterin työskentelyohjeissa (irlantilaisissa) todetaan, että pyrkimyskin hitaaseen nostoon on suuri virhe, kun taas omissa ohjeissamme kyseinen virhe luokitellaan arvoa alentavaksi. Kanakoiran oikeasta seisonta-asennosta on joskus käyty kiivaitakin keskusteluja ja käsitykset vaihtelevat eri puolilla Eurooppaa. Suomessa on ilman muuta selvää, että pointteri ei koskaan makaa seisonnalla. Englanninsetterinkin tulisi seisoa oikeasti jaloillaan ja ns. makaavaa seisontaa on pidetty virheenä. Tarkkaan ottaen useimmat kuvissa nähdyt makaavat seisonnat eivät tosiasiassa ole makaavia, vaan koira pyrkii hyvin matalaan asentoon, piiloon linnulta. Samoin englanninsettereillä, joita näkee kuvissa istuvassa asennossa, harvoin on takapuoli maassa kiinni vaikka siltä näyttää. Meilläkin on keskusteltu irlanninsettereiden hännästä seisonnalla ja sovittu, että se saa liikkua seisonnalla, mutta silloin ei vaadita säestystä. Silmääni osui äskettäin mielenkiintoinen artikkeli (La Gazzetta della Cinofilia et Venatoria, Nro 3, 2011). Siinä kerrottiin tapauksista, joissa italialainen koetuomari oli hylännyt punaisen irlanninsetterin koesuorituksen siksi, että seisonta oli ollut makaava, vaikka sikäläisissä säännöissä vaaditaan seisontaa in posizione eretta eli skandinaaviseen tapaan. Lopulta oli pyydetty selvitys Irlannin Irish Setter Clubin silloiselta presidentiltä, Raymond O Dwyeriltä. Vastauksessa todettiin, että irlanninsetterin seisontatapa tai -tyyli ei ole koskaan herättänyt Irlannissa keskustelua, vaan kaikki seisonta-asennot on hyväksytty ongelmitta. Näin ollen seisonta voi olla kohoasennossa tai maaten, kunhan asento on intensiivinen, kiinteä, täynnä energiaa ja tarkkaavaisuutta. Hännästä mainitaan, että se on seisonnalla liikkumaton, linnun löytämisen kiihkosta ylösnouseva, selkälinjan alapuolelle kaartuva tai selkälinjassa oleva. Yhteinen visio löytyykö sitä? Jos haluamme tulevaisuudessa ylläpitää luokkakoiran käsitettä, tulee koirien arvostelussa nykyistä enemmän puuttua myös koirien tyyliin kaikissa toiminnoissa, eikä takertua vain laukan arvosteluun. Yksiselitteisten mittareiden puuttuessa tyylin arvostelu on vaikeata ja vaatii paljon kokemusta, jota saa seuraamalla mahdollisimman paljon kokeita. Toinen mahdollisuus on katsoa Youtubesta muutaman minuutin videopätkiä, joissa on esillä Euroopan huippukoirat. Ennen kaikkea on tärkeätä, että aiheesta keskustellaan ja sitä käsitellään tuomaripäivillä riittävän usein, jotta tuomareilla olisi mahdollisimman yhtenäinen tulkinta tyylikysymyksissä. 7

Katariina Mäki 2011 Jalostusindeksien laskentaa Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä löytyvät BLUP-indeksit 38 rodun lonkka- ja/tai kyynärnivelen kasvuhäiriölle. BLUP-indeksi on tietyn aineiston perusteella laskettu arvio koiran geneettisestä tasosta jonkin ominaisuuden suhteen, eli se ennustaa mikä on koiran arvo jalostuseläimenä kyseisessä ominaisuudessa suhteessa rodun keskitasoon. Geneettinen taso saadaan esiin sukulaistulosten avulla sekä poistamalla kuvaustuloksiin vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Katsotaanpa kahden rodun, saksanpaimenkoiran ja irlanninsetterin, esimerkkien avulla asiaa hieman tarkemmin. Indeksilaskennassa koirien tuloksia selitetään malliyhtälön avulla Indeksit lasketaan BLUP eläinmalli -menetelmällä, jossa koirien tuloksia mallinnetaan eli selitetään tilastollisen laskentayhtälön avulla. Koiran lonkka- ja kyynärkuvaustulokset (fenotyyppi) koostuvat sekä geenien (genotyyppi) että ympäristön vaikutuksesta. Laskentayhtälö sisältää ne kuvaustuloksiin vaikuttavat tekijät, jotka löytyvät Kennelliiton tietokannasta tai ovat sieltä määriteltävissä, eli koiran tulos = sukupuolen + iän + syntymävuoden + lausunnonantajan + pentueen + kasvattajan + muiden ympäristötekijöiden + geenien vaikutus. Yhtälö siis sisältää kunkin koiran kohdalla paitsi tiedon sen rekisterinumerosta, myös sukupuolen, ikäluokan, syntymävuosiluokan, sekä lausunnonantajan, kasvattajan ja pentueen numerot. Laskennassa kaikki vaikuttaa kaikkeen eli kaikki laskentayhtälössä olevat tekijät otetaan huomioon samanaikaisesti. Yhtälössä olevaa muiden ympäristötekijöiden vaikutusta kutsutaan myös jäännöstekijäksi. Sen selittämä osuus koostuu ympäristötekijöistä tai muista ilmiöistä, joita ei kyseisellä mallilla pystytä selittämään. Kuvaajaa ei tällä hetkellä huomioida, koska erot röntgenkuvat ottaneiden eläinlääkärien välillä ovat käytännössä kovin pienet. Tilannetta kuitenkin seurataan, ja kuvaaja otetaan mukaan laskentaan, jos kuvaajien väliset erot muodostuvat tilastollisesti merkitseviksi. Jos on näyttöä siitä, että rodun lonkka- ja kyynärniveliin vaikuttavat samat tai lähellä toisiaan sijaitsevat geenit (ge- neettinen korrelaatio), voi koiran taso lonkkanivelessä vaikuttaa myös sen kyynärindeksiin, ja toisin päin. Vaikutuksen voimakkuus riippuu geneettisen korrelaation vahvuudesta. Korrelaatio voi saada arvoja välillä 0-100 %, ja mitä suurempi luku on, sitä vahvempi on yhteys. Saksanpaimenkoiralla lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriöiden välinen geneettinen korrelaatio on melko alhainen (17 %). Laskentaohjelma analysoi aineiston uudestaan jokaisen päivityksen yhteydessä Laskentaohjelma erottelee yhtälöön sisällytettyjen tekijöiden, esimerkiksi sukupuolen ja iän, vaikutukset toisistaan. Samalla se tasoittaa näiden tekijöiden vaikutusta, kunhan laskennan edetessä selviää mihin suuntaan tekijät vaikuttavat ja kuinka paljon. Jos esimerkiksi uroksilla on aineiston perusteella tilastollisesti paremmat nivelet verrattuna narttuihin, tai alle 2-vuotiaana kuvatut koirat saavat parempia tuloksia kuin yli 4-vuotiaana kuvatut, ohjelma tasoittaa tämän eron niin, että indekseissä ei eroja sukupuolten ja ikäluokkien välillä enää ole. Siksi eri sukupuolta olevien ja eri-ikäisten koirien indeksit ovat keskenään vertailukelpoisia. Koska aineistoa kertyy koko ajan lisää, tehdään jokaisessa indeksipäivityksessä uusi analyysi, jonka tulosten perusteella ohjelma tekee tasoitukset automaattisesti. Periytymisaste määrää kuinka paljon koiran oma tulos painaa indeksissä Ominaisuuden periytymisaste kuuluu indeksilaskennan lähtötietoihin. Ohjelma määrittää sen avulla kuinka suuren painoarvon se antaa koiran omalle tulokselle 8 suhteessa sukulaisten tuloksiin. Mitä suurempi periytymisaste on, sitä varmemmin koiran kuvaustulos kuvaa myös sen geenejä, ja sitä suuremman painon oma tulos indeksissä saa. Kun periytymisaste on pieni, ohjelma antaa suhteessa enemmän painoa sukulaistuloksille. Mitä terveempiä koiran lähisukulaiset kuvastulostensa perusteella ovat, sitä enemmän ne nostavat koiran indeksiä, ja sitä parempia niveliä koira keskimäärin myös periyttää. Sukulaistuloksia painotetaan sukulaisuussuhteella niin, että lähisukulaisten tulokset vaikuttavat koiran indeksiin eniten. Esimerkiksi koiran vanhempien, sisarusten ja jälkeläisten tulokset saavat painotuksen 0,5 ja isovanhempien, puolisisarusten ja lastenlapsien tulokset painotuksen 0,25. Lisäksi sukulaisen vaikutus koiran indeksiin on sitä suurempi mitä suurempi sukulaisen sukusiitosaste on. Paitsi oman tuloksen varmuutta jalostusarvon ennustajana, periytymisaste kuvaa myös perinnöllisen vaihtelun määrää rodussa. Mitä enemmän perinnöllistä vaihtelua eli koirien välisiä geneettisiä eroja ominaisuudessa on, sitä helpompaa on myös jalostus. Jos periytymisaste on nolla, ei eroja ole eikä jalostuksella voida edistyä, koska kaikilla koirilla on identtiset alleelit. Periytymisasteet saksanpaimenkoiran lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriöissä ovat tällä hetkellä kohtalaisia (32 % ja 24 %); irlanninsetterillä lonkkien kasvuhäiriön periytymisaste taas on korkea (56 %), eli sillä on lonkkien rakenteessa saksanpaimenkoiraa enemmän perinnöllistä vaihtelua. Omaa kuvaustulosta painotetaan irlanninsettereiden indekseissä enemmän kuin saksanpaimenkoirien indekseissä.

Kuvausikä ja pentuenumero määritetään aineistosta Indeksilaskennan lähtöaineisto sisältää koiran rekisterinumeron ja tuloksen, lausunnon päivämäärän, sekä lausunnon antajan numeron. Koiran tuloksena käytetään oikean ja vasemman nivelen kuvaustuloksen keskiarvoa. Lonkkatulokset numeroidaan laskentaa varten siten, että A = 1, B = 2, C = 3, D = 4 ja E = 5,5 (Taulukko 1). Laskennassa käytetään myös kunkin rodun rekisteröintitiedostoja, joiden perusteella laskentaohjelma rakentaa koirille sukupuun sekä laskee kaikkien koirien väliset sukulaisuussuhteet sekä koirakohtaiset sukusiitosasteet. Rekisteröintitiedostossa ovat kaikkien Suomessa rekisteröityjen rodun koirien rekisterinumerot, syntymäajat, isän ja emän rekisterinumerot, kasvattajanumerot sekä tieto koiran sukupuolesta. Aineistossa valmiina olevien tietojen lisäksi kullekin koiralle lasketaan tai määritellään vielä sen kuvausikä ja pentuenumero. Kuvausikä lasketaan lausuntopäivämäärän ja syntymäajan erotuksena. Eri pentueet numeroidaan juoksevasti, jolloin samaan pentueeseen kuuluvaksi lasketaan koirat, joilla on sama isä, emä ja syntymäaika. Pentuenumero lisätään vain koirille, joilla vähintään toinen vanhempi on suomalaisessa rekisterissä. Tammikuun laskennassa 23029 saksanpaimenkoiraa ja 1733 irlanninsetteriä sukulaisineen Tammikuun indeksilaskennassa oli mukana 23029 lonkkakuvattua ja 13122 kyynärkuvattua saksanpaimenkoiraa (Taulukko 1). Sukupuuhun ohjelma sai yhdistettyä yhteensä 35246 koiraa. Taulukko 1. Tammikuun laskennassa olleiden koirien vasemman nivelen tulosten jakauma. SAKSANPAIMENKOIRA IRLANNINSETTERI Lonkkatulos Koirien lkm Kyynärtulos Koirien lkm Lonkkatulos Koirien lkm 1 (A) 7244 (31%) 0 10959 (84%) 1 (A) 584 (34%) 1,5 (H*) 600 (3%) 1 1476 (11%) 1,5 (H*) 32 (2%) 2 (B) 7002 (30%) 2 449 (3%) 2 (B) 551 (32%) 3 (C) 4984 (22%) 3 238 (2%) 3 (C) 384 (22%) 4 (D) 2562 (11%) 4 (D) 156 (9%) 5,5 (E) 637 (3%) 5,5 (E) 26 (2%) Lonkkatulos: A ja H* = normaali, B = rajatapaus, C = lievä, D = kohtalainen, E = vakava kasvuhäiriö. Kyynärtulos: 0 = normaali tai rajatapaus, 1 = lievä, 2 = kohtalainen, 3 = vakava nivelrikko Lonkkakuvattuja irlanninsettereitä laskennassa oli 1733, ja tällä rodulla ohjelma sai yhdistettyä sukupuuhun yhteensä 3497 koiraa. BLUP-indeksit standardoidaan rotukohtaisesti niin, että niiden keskiarvoksi tulee 100 ja hajonnaksi 10. Kymmenen indeksipistettä vastaa yhden kirjaimen eroa lonkkatuloksissa ja puolikkaan numeron eroa kyynärtuloksissa. Mitä korkeampi indeksi koiralla on, sitä parempi sen jalostusarvo kyseisen aineiston perusteella on. Lähes kaikkien koirien indeksit sijoittuvat normaalijakauman sisälle eli arvoihin 70-130, ja näiden lukujen ulkopuolella ovat vain jalostusarvoltaan erityisen hyvät tai erityisen huonot koirat. Saksanpaimenkoira-aineistossa indeksilukemaa 100 vastaava lonkkatulosten keskiarvo oli 2,20 eli hieman huonompi kuin B. 2000-luvulla syntyneiden saksanpaimenkoirien keskiarvo oli 2,04, joten taso on pikkiriikkisen parantunut, ja verrattuna nykykoiriin, 1980- ja 1990-luvuilla syntyneillä koirilla pitäisi siksi olla hieman huonommat indeksit. Irlanninsetterin lonkkatulosten keski- 9 arvo oli 2,09, eli silläkin rodun keskitaso oli hieman huonompi kuin B. 2000-luvulla syntyneiden keskiarvo taas oli 2,05, eli muutosta aiempiin vuosiin nähden ei ole juurikaan tapahtunut. Kuinka paljon sukupuolella on vaikutusta indekseihin? Lonkkakuvatuista saksanpaimenkoirista 47 % oli uroksia ja 53 % narttuja, kyynärkuvatuista uroksia oli 48 % ja narttuja 52 %. Uroksilla oli keskimäärin 0,05 pistettä paremmat lonkat kuin nartuilla, kyynärpäissä taas nartuilla oli 0,11 pistettä paremmat nivelet kuin uroksilla. Erot voidaan muuttaa indeksipisteiksi kertomalla lonkkapisteet kymmenellä ja kyynärpisteet kahdellakymmenellä, eli indeksipisteissä mainitut erot vastaavat 0,5 ja 2,2 pistettä. Sukupuolen vaikutuksen huomioiminen indekseissä aiheuttaa, että saman kuvaustuloksen saaneen uroksen ja nartun indeksit voivat olla erisuuruiset: lonkkaindeksit ovat uroksilla keskimäärin 0,5 indeksipistettä huonommat ja kyynärindeksit 2,2 indeksipistettä paremmat kuin nartuilla.

Urosten osuus lonkkakuvatuista irlanninsettereistä oli 44 % ja narttujen 56 %. Nartuilla oli keskimäärin 0,18 pistettä paremmat lonkat kuin uroksilla, eli urokset saivat indeksilaskennassa narttuihin nähden tasoitusta keskimäärin 1,8 indeksipisteen verran. Sukupuolten välisiin eroihin ovat syynä esimerkiksi hormonit, jotka vaikuttavat luuston kasvuun sekä koiran painoon. Kuvaustulokset huononevat iän myötä Saksanpaimenkoirat olivat lonkkalausunnon saadessaan keskimäärin 22 kk ikäisiä ja kyynärlausunnon saadessaan keskimäärin 21 kk ikäisiä (Taulukko 2). Mitä vanhempana koira lonkkakuvattiin, sitä huonomman tuloksen se sai, tosin erot ikäluokkien välillä olivat pienet (Kuva 1). Huonoimmat tulokset olivat yli 30 kk ikäisillä koirilla, joten ne saivat indekseihinsä eniten tasoitusta: alle 13 kk iässä kuvattuihin verrattuna tasoitusta tuli 4,2 indeksipistettä ja 22-24 kk iässä kuvattuihin verrattuna 0,8 indeksipistettä. Kyynärpäissä ikäluokkien väliset erot olivat samansuuntaisia, mutta pienempiä kuin lonkissa. Tulokset olivat parhaimmat 13-15 kk iässä ja huonoimmat yli 36 kk iässä. Yli 36 kk iässä kuvatut koirat saivat 13-15 kk iässä kuvattuihin nähden 3,4 pisteen ja 22-24 kk iässä kuvattuihin nähden 1,8 pisteen tasoituksen indekseihinsä. Irlanninsetterit olivat lonkkalausunnon saadessaan keskimäärin 28 kk ikäisiä. Myös tällä rodulla kuvaustulokset hieman huononivat iän myötä (Kuva 2). Verrattuna 6-14 kk ikäisenä kuvattuihin, 27-32 kk ikäisinä kuvatut irlanninsetterit saivat samalla kuvaustuloksella keskimäärin 3,3 pistettä paremmat indeksit, ja verrattuna 24-26 kk iässä kuvattuihin niiden indeksit tasoittuivat 1,6 indeksipisteen verran. Kuvausiän vaikutus johtuu iän mukana niveliin muodostuvista kulumismuutoksista. Kulumaa syntyy varsinkin, jos nivelet eivät ole aivan priimat. Koska kuvausiän vaikutus tasoitetaan tuloksista, kuvausta aikaistamalla ei voida parantaa koiran indeksiä. Paras kuvausikä koiran nivelten rakenteen selvittämiseksi on useimmilla roduilla kahden vuoden iässä, luuston kokonaan kehityttyä. Syntymävuoden vaikutus johtuu trendeistä ympäristötekijöissä Lonkkakuvatut saksanpaimenkoirat olivat syntyneet välillä 1976-2010 ja kyynärkuvatut välillä 1983-2010 (Taulukko 3). Huonoimpia lonkkatuloksia olivat saaneet vuosina 1995-1999 syntyneet koi- Taulukko 2. Lonkka- ja kyynärkuvattujen koirien jakautuminen ikäluokkiin. SAKSANPAIMENKOIRA IRLANNINSETTERI Ikäluokka (kk) Koirien lkm Koirien lkm Ikäluokka (kk) Koirien lkm lonkka kyynär lonkka <13 429 216 <15 175 13-15 6368 4165 15-17 184 16-18 5120 3002 18-20 249 19-21 3719 2016 21-23 199 22-24 2231 1150 24-26 250 25-30 2300 1119 27-32 282 31-36 1006 428 33-44 201 >36 1856 1025 >44 193 Kuva 1. Iän (kk) vaikutus saksanpaimenkoiran lonkka- ja kyynärtuloksiin. Mitä suuremmat pisteet, sitä huonommat tulokset. Yksi kokonainen piste vastaa yhden lonkkakirjaimen tai yhden kyynärnumeron muutosta. Esimerkiksi 13-15 kk ikäisenä kuvatut koirat ovat saaneet keskimäärin 0,42 pistettä parempia lonkkatuloksia ja 0,17 pistettä parempia kyynärtuloksia verrattuna yli 36 kk iässä kuvattuihin. Kuva 2. Iän (kk) vaikutus irlanninsetterin lonkka- ja kyynärtuloksiin. Mitä suuremmat pisteet, sitä huonommat tulokset. Yksi kokonainen piste vastaa yhden lonkkakirjaimen muutosta. Esimerkiksi 15-17 kk iässä kuvatut koirat ovat saaneet 0,33 pistettä parempia tuloksia kuin 27-32 kk iässä kuvatut.

Taulukko 3. Lonkka- ja kyynärkuvattujen koirien jakautuminen syntymävuosiluokkiin. Syntymävuosi SAKSANPAIMENKOIRA IRLANNINSETTERI lonkkakuvatut kyynärkuvatut lonkkakuvatut <1990 3992 1160 227 1990-1994 6251 346 1995-1999 3820 3071 283 2000-2004 4384 4341 421 >2004 4583 4552 456 rat, joten ne saivat indekseihinsä eniten tasoitusta (Kuva 3). Ennen vuotta 1990 syntyneisiin nähden tasoitus oli neljä indeksipistettä ja vuoden 2004 jälkeen syntyneisiin nähden 1,6 indeksipistettä. Kyynärnivelissä syntymävuosiluokkien välillä oli ainoastaan hyvin pieniä eroja. Ero oli suurin ennen vuotta 1995 ja vuoden 2004 jälkeen syntyneiden välillä (0,08 pistettä). Ennen vuotta 1995 syntyneet koirat saivat siis 1,6 indeksipisteen tasoituksen vuoden 2004 jälkeen syntyneisiin nähden. Lonkkakuvatut irlanninsetterit olivat syntyneet välillä 1978-2009. Syntymävuosiluokkien välillä oli hieman suurempia eroja kuin saksanpaimenkoiralla. Ero oli suurin ennen vuotta 1990 ja vuosina 1995-1999 syntyneiden koirien välillä (0,51 pistettä; Kuva 3), aiheuttaen 1995-1999 syntyneiden koirien indekseihin 5,1 pisteen suuruisen tasoituksen ennen vuotta 1990 syntyneisiin verrattuna. Kolmen viimeisen syntymävuosiluokan välillä eroja ei juurikaan ollut. Syntymävuoden vaikutus johtuu erilaisista ajan mukana muuttuvista ympäristötekijöistä, kuten diagnostiikan tai ruokintatrendien muutoksista. Kuva 3. Syntymävuosiluokan vaikutus lonkka- ja kyynärtuloksiin (SP = saksanpaimenkoira, IS = irlanninsetteri). Mitä suuremmat pisteet, sitä huonommat tulokset. Yksi kokonainen piste vastaa yhden lonkkakirjaimen tai yhden kyynärnumeron muutosta. Esimerkiksi ennen vuotta 1990 syntyneillä irlanninsettereillä on lähes 0,5 pistettä paremmat tulokset kuin vuoden 2004 jälkeen syntyneillä. Kuva 4. Lausunnon antaneiden eläinlääkärien väliset erot (SP = saksanpaimenkoira, IS = irlanninsetteri). Mitä suuremmat pisteet, sitä huonommat tulokset. Yksi kokonainen nivelpiste vastaa yhden lonkkakirjaimen tai yhden kyynärnumeron muutosta. Esimerkiksi lausunnonantaja 5 on antanut irlanninsettereille keskimäärin 0,69 pistettä parempia lonkkalausuntoja kuin vertailutasona käytetty lausunnonantaja 1. Lausunnonantajien välillä ei nykyisin ole eroja Lausunnonantajia oli aineistossa yhteensä kuusi sekä paneeli. Vuoteen 1995 asti röntgenlausuntoja antoi viisi eri eläinlääkäriä, sen jälkeen lausujia on viime vuosiin asti ollut vain yksi, ja hänkin on muutamaan kertaan vaihtunut. Nykyisin lausujia on kaksi. Eniten lonkkia arvostellut eläinlääkäri oli antanut lausunnon 13405 saksanpaimenkoiralle. Pienin lukumäärä lausuntoja oli eläinlääkärillä, joka oli antanut 136 lonkkalausuntoa. Kyynärlausuntojen lukumäärä vaihteli välillä 19-12179. Suurin kahden lausujan välinen ero oli lonkissa 0,3 (3 indeksipistettä; Kuva 4) ja kyynärnivelissä 0,14 pistettä (2,8 indeksipistettä). Kyynärnivelissä kahden lausujan lausuntomäärä oli niin vähäinen, että ohjelma ei saanut luotettavasti laskettua heidän eroaan suhteessa muihin. Eniten lonkkia arvostellut eläinlääkäri oli antanut lausunnon 1207 irlanninsetterille. Pienin lukumäärä lausuntoja oli eläinlääkärillä, joka oli antanut viisi lonkkalausuntoa. Suurin kahden lausujan välinen ero oli 0,89 pistettä (8,9 indeksipistettä). Missä tahansa subjektiivisessa arvioinnissa on arvioijien välistä vaihtelua, tämä koskee nivellausuntojen lisäksi myös esimerkiksi näyttely- ja luonnetes- 11

tituloksia. Vaihtelua voidaan vähentää arvostelun yhtenäistämisen ja jatkuvan kalibroinnin avulla. Nivelten arvioinnissa tehdään säännöllisesti pohjoismaista yhteistyötä, jonka tarkoituksena on yhtenäistää arvostelua eri maiden välillä. Saksanpaimenkoiran ja irlanninsetterin tulosten perusteella tämä työ kantaa hyvää hedelmää, koska nykyiset lausujat ovat hyvin yhdenmukaisia, eikä heidän välillään ole mainittavia eroja arvostelussa. Lausujien väliset erot aiheuttavat nykykoirien indekseihin korkeintaan yhden indeksipisteen suuruisia tasoituksia. Lausuja pidetään kuitenkin edelleen mukana laskentamallissa, jotta se tasoittaa eroja nykyhetken ja aiempien vuosien arvostelujen välillä. Pentueiden ja kasvattajien välisillä eroilla vain pieni vaikutus koirien tuloksiin Saksanpaimenkoirapentueita oli tammikuun laskennassa yhteensä 7782, kasvattajia 2446. Kasvattaja ja pentue ovat niin sanottuja satunnaistekijöitä, ja niiden vaikutus analysoidaan osuutena, jonka ne selittävät koirien välisistä eroista. Pentueiden väliset erot selittivät saksanpaimenkoirien lonkkatulosten vaihtelusta vain 2,0 % ja kyynärtulosten vaihtelusta 2,9 %. Kasvattajien väliset erot taas selittivät lonkkatulosten vaihtelusta 3,4 % ja kyynärtulosten vaihtelusta 2,0 %. Irlanninsetteripentueita oli tammikuun laskennassa yhteensä 535, kasvattajia 318. Pentueiden väliset erot selittivät lonkkatulosten vaihtelusta 9,1 % ja kasvattajien väliset erot 1,7 %. Koska geneettiset tekijät on huomioitu pentueiden ja kasvattajien välisiä eroja arvioitaessa, jää näihin tekijöihin lähinnä ympäristövaikutuksista, kuten ruokinnasta ja liikunnasta johtuvia eroja. Pentueiden väliset erot sisältävät myös joitakin geeniyhdistelmien, kuten dominanssin, aiheuttamia eroja, jotka eivät suoraan periydy jälkeläisille. Pentuesisarusten indeksit voivat olla erilaisia Pentuesisarusten indeksit voivat olla samasta kuvaustuloksesta huolimatta erilaisia, johtuen eroista sukupuolessa tai kuvausiässä. Myös jälkeläisten tulokset aiheuttavat eroja pentuesisarusten välille. Lisäksi samankin koiran indeksi saattaa hieman vaihdella päivityksestä toiseen, koska kyseessä on rodun keskitasoon nähden laskettu arvio, joka lisäksi lasketaan jokaisessa päivityksessä kokonaan uudelleen. Laskenta on edelleen tietokoneille raskasta, ja siksi matkan varrella joudutaan tekemään useita pyöristyksiä. Kuten edellä todettiin, kymmenen indeksipistettä vastaa lonkissa yhden kirjaimen ja kyynärpäissä puolen pisteen eroa, joten eroja indekseihin tulee jo hyvin pienistä eroista kuvaustuloksissa. Muutaman indeksipisteen ero ei ole merkityksellinen, vaan indeksin suuruusluokka ratkaisee. Kun sukulaistulosten lukumäärä kasvaa, kasvaa niiden myötä myös arvosteluvarmuus. Mitä suurempi arvosteluvarmuus on, sitä vähemmän koiran indeksi enää muuttuu päivityksestä toiseen. Arvosteluvarmuus ilmoitetaan jalostustietojärjestelmässä prosenttilukuna koiran indeksin perässä, ja se lasketaan kuvattujen lähisukulaisten lukumäärän sekä periytymisasteen perusteella. Mitä korkeampi periytymisaste on, sitä suuremmat ovat myös arvosteluvarmuudet. Arvosteluvarmuuden laskennassa ei pystytä ottamaan huomioon mahdollista huonojen kuvien pimittämistä, vaan oletus on, että kuvaustulokset ovat valikoimaton ja edustava otos sukulaisten tasosta. Arvosteluvarmuuden lisäksi kannattaa siis tarkastella myös koiran tutkittujen jälkeläisten osuutta. Tuontikoirien indeksiä ei aseteta sataan Yleinen käsitys on, että tuontikoirien indeksit asetetaan sataan. Tarkkaan ottaen näin ei kuitenkaan ole. Ilman mitään tuloksia minkä tahansa koiran indeksi kuitenkin asettuu rodun keskitasoon, koska koirasta ei ole tietoa, joka antaisi olettaa muuta. Kun koira saa oman tai sukulaistuloksia, voi indeksi muuttua. Jos koiralla ei ole omaa tulosta, se saa indeksin vain, jos se on jonkun kuvatun koiran sukutaulussa. Tällaisen niin sanotun sukutaulukoiran indeksillä on usein alhainen arvosteluvarmuus, mutta myös siihen vaikuttavat sukulaistulokset, eli indeksi voi sukulaistulosten kertyessä muuttua ja samalla tulla varmemmaksi. Tällä hetkellä indeksilaskennassa ovat mukana vain Suomessa annetut nivellausunnot. Tuontikoirien arvosteluvarmuutta saadaan tulevaisuudessa parannettua, kun mukaan otetaan myös ulkomaiset kuvaustulokset. Tällöin on aineistoon lisättävä myös tieto maasta, jossa tulos on saatu, jotta eri maiden väliset erot voidaan huomioida laskennassa. Kuva K. Roiha 12

Ruotsin maahantuontimääräykset muuttuvat 1.1.2012 Espoo 3.8.2011 - Ruotsin maatalousministeriö eli Jordbruksverket on päättänyt lieventää koirien maahantuontia koskevia määräyksiä. Perusvaatimukset kuten koiran tunnistusmerkintä, raivotautirokotus eli rabies ja lemmikkieläinpassi tai eläinlääkäritodistus pysyvät Ruotsiin matkustettaessa ennallaan. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2012. EU:n sisältä Ruotsiin vietävän koiran tulee 1.1.2012 lähtien edelleen olla rokotettu raivotautia vastaan, mutta koiralta ei vaadita enää rabiesrokotteen vastaainetestiä. Koiran saa kuitenkin viedä Ruotsiin vasta, kun ensimmäisestä rokotuksesta on kulunut 21 vuorokautta. Ensi vuoden alusta Ruotsiin voi viedä neljän kuukauden ikäisen pennun, mikäli pentu on saanut raivotautirokotuksen kolmen kuukauden iässä. Heisimatolääkitystä ei 1.1.2012 lähtien enää tarvitse antaa ennen maahantuloa. Jordbruksverket suosittaa, että koirat tunnistusmerkitään ISO-standardin mukaisilla siruilla. Jos koira on merkitty jollakin muulla sirulla, koiran mukana on oltava oma lukulaite. Myös EU:n ulkopuolisista maista Ruotsiin tuotavia koiria koskevat määräykset muuttuvat 1.1.2012. Nykyinen karanteeni poistuu, mutta koiran tulee olla tunnistusmerkitty ja rokotettu raivotautia vastaan. Lisäksi vaaditaan rabiesrokotteen vasta-ainetesti, joka on otettu 30 vuorokautta rokotuksen jälkeen, sekä 90 vuorokautta vasta-ainetestin jälkeen annettu eläinlääkärintodistus. Lisätietoja (ruotsiksi): Jordbruksverket Jalostusneuvojien neuvottelupäivä 16.10.2011 Espoossa Immuunijärjestelmän ja luuston ongelmat jalostuksessa Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta järjestää kasvattajille ja jalostusneuvojille suunnatun päivän 16.10. Espoossa, kulttuurikeskus Hanasaaressa. Päivän aikana kuullaan ajankohtaisia asioita Kennelliitosta sekä paneudutaan perusteellisemmin koirien luuston ja immuunijärjestelmän ongelmiin. Aiheista on toivottu Kennelliiton jalostusaiheisilla kursseilla jatkuvasti syventävää tietoa. Ohjelma: 8.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Päivän avaus ja ajankohtaista tiedotettavaa Kennelliitosta Kirsi Sainio 10.00 Allergia, atopia ja muut immuunijärjestelmän ongelmat Nina Menna 12.00 Lounas 13.00 Edellinen luento jatkuu Nina Menna 14.00 Koirien rakenne- ja luusto-ongelmat Marjatta Snellman 15.30 Kahvi Marjatta Snellman 17.30 Päivä päättyy Sinustako uusi Kanakoirakerhon varainhoitaja? Tehtäviisi kuuluisi vastata: 1. kerhon ja jaosten rahaliikenteen hoidosta, sisältäen laskujen maksamisen ja käteiskassasta huolehtiminen eri tilaisuuksissa 2. budjetointi, eli seuraavan vuoden talousarvion laatimen yhdessä hallituksen kanssa 3. taloudellisen tilanteen seuranta yhdessä hallituksen kanssa, seurattava budjetin toetutumista 4. tilinpäätöksen laadinta 5. osallistuminen tilintarkastukseen yhdessä yhden hallituksen jäsenen kanssa 6. talousasioiden esittely vuosikokoukselle Lisätietoja : Maija Korpelalta puh. 050 357 3002 tai 0500 494 983 sähköposti: maija.korpela@gmail.com Päivän hinta on 65 euroa / henkilö. Hinta sisältää luennot ja luentomateriaalin, aamukahvin, buffet-lounaan ja iltapäiväkahvin. Viimeinen ilmoittautumispäivä tapahtumaan on 30.9. Ilmoittautuminen kennelliiton sivuilta. Maksu suoritetaan verkkopankissa ilmoittautumisen yhteydessä. Huom! Ilmoittautuminen on sitova, palautamme kurssimaksun vain lääkärintodistusta vastaan. Vahvistus osallistumisesta lähetetään sähköpostitse muutaman päivän kuluttua ilmoittautumisesta. Kurssipaikka: Kulttuurikeskus Hanasaari, Hanasaarenranta 5, 02100 Espoo Lisätietoja: Suomen Kennelliitto, jalostussihteeri Hanna Bragge, puh. (09) 8873 0213, hanna.bragge@kennelliitto.fi 13

Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Lappalainen Diagnostisen kuvantamisen yksikkö Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Englanninsettereiden kyynärnivelten kasvuhäiriö röntgen- ja tietokonetomografialöydöksiä Englanninsettereiden kyynärnivelten viralliset kuvausmäärät ovat viime vuosina tasaisesti kasvaneet. Vuonna 2000 syntyneistä koirista 7 %:lla (4 kpl) ja vuonna 2008 syntyneistä 34 %:lla (34 kpl) on virallinen kuvaustulos. ED 1-tuloksen (lievät muutokset) saa vuosittain noin neljäsosa kuvatuista englanninsettereistä ja ED 2-tuloksen (kohtalaiset muutokset) noin 10 %. Yhdellä koiralla on todettu vakava-asteinen kyynärnivelen kasvuhäiriö (ED 3 - voimakkaat muutokset). Olen kirjoittanut kyynärnivelen kasvuhäiriöstä lyhyen artikkelin Suomen Kennelliiton nettisivuille (http://www.kennelliitto.fi/ FI/jalostusjakasvatus/artikkelit/Kyynarnivel.htm) ja tässä artikkelissa keskityn englanninsettereiden kyynärnivelten röntgen- ja tietokonetomografialöydöksiin. Yliopistollisessa Eläinsairaalassa kuvattiin rotujärjestön tuella neljä englanninsetteriä vuonna 2010. Näillä koirilla toinen tai molemmat kyynärnivelet olivat saaneet virallisessa arvostelussa tuloksen 1 (lievät muutokset) tai 2 (kohtalaiset muutokset). Koirille tehtiin kyynärnivelten tietokonetomografiatutkimus ja lisäksi kyynärnivelistä otettiin röntgenkuvat kolmessa eri asennossa (Kuva 1). Koirat olivat iältään 35 ja 44 kuukauden välillä. Virallisen kuvauksen aikana ne olivat iältään 14:n ja 35 kk:n välillä ja kuvausten välinen aika vaihteli 9:n ja 24 kuukauden välillä. Röntgenkuvaus Kyynärnivel on monimutkainen sarananivel, joka muodostuu olka- ja kyynärluun, olka- ja värttinäluun ja kyynär- ja värttinäluun välisistä nivelistä (Kuvat 2A ja 2B). Röntgenkuvassa kolmiulotteinen kohde litistetään kaksiulotteiseksi ku- vaksi ja esimerkiksi kyynärnivelen röntgenkuvassa osa luiden rakenteista on aina muiden luun osien alla (summaatio). Virallista kuvaa varten kyynärnivel taivutetaan noin 45 kulmaan ja siitä otetaan yksi sivukuva (Kuva 1A). Tässä asennossa nivelrikkomuutosten havaitseminen kyynärpään ulokkeen (processus anconeus) päällä on helpointa. Kennelliiton käyttämä arvosteluasteikko on sama kuin muissa Pohjoismaissa ja se perustuu ensisijaisesti nivelrikkomuutosten havaitsemiseen. Tämä siksi, että nivelrikon aiheuttajaa on usein mahdoton nähdä röntgenkuvasta, vaikka perussairauteen viittaavia muutoksia voidaankin nähdä myös sivukuvasta. Virallisissa kuvissa kyynärpään ulokkeen päällä olevaa muutosta arvioitaessa kiinnitetään huomiota sen tasaisuuteen; tasaista matalaa muutosta pidetään yleensä normaalianatomiaan kuuluvana, kun taas epätasaista tai korkeaa harjannetta pidetään nivelrikon aiheuttamana uudisluumuutoksena. Muutoksen korkeutta käytetään luokiteltaessa kyynärnivelen kasvuhäiriötä eri asteisiin. Kahden millimetrin korkeuteen saakka nivel luokitellaan ED 1:ksi ja viiteen millimetriin saakka ED 2:ksi. ED 2:ssa kyynärnivelessä on yleensä jo muitakin muutoksia. Tietokonetomografia Tietokonetomografia on röntgensäteisiin perustuva leikekuvausmenetelmä, jossa kohdetta säteilytetään 360 astetta (röntgenputki pyörii kohteen ympäri). Tietokoneen näytölle saadaan poikkileikkaus kohteesta ja tietokoneohjelman avulla se pystytään esittämään missä leikesuunnassa tahansa (Kuva 3 A ja B), eikä röntgenkuvauksen rajoituksena olevaa päällekkäisten kohteiden summaatiota ei ole. 14 Tutkimus on nopea tehdä ja se voidaan tehdä samanlaisessa rauhoituksessa kuin muutkin luustokuvaukset. Kyynärnivelen kasvuhäiriön muodot Kyynärnivelen yleisin kasvuhäiriö on sisemmän varislisäkkeen tai sen osan irtautuminen (processus coronoideuksen fragmentaatio, FCP). Aina ei irtopalaa ole, mutta nivelrustossa voi olla vaurioita ja rustonalainen luu on haurasta. Englanninkielisessä kirjallisuudessa varislisäkkeen sairautta kutsutaan myös nimellä medial coronoid disease. Muita kyynärnivelen kasvuhäiriön muotoja ovat osteokondroosi, kiinnittymätön kyynärpään uloke ja inkongruenssi (nivelen epäyhdenmukaisuus). Inkongruenssia pidetään nykyään yhtenä osana kyynärnivelen kasvuhäiriötä ja se näkyy röntgenkuvissa joko kyynär- ja värttinäluun välisenä portaana tai soikeana nivelrakona. Muutoksen täytyy olla suhteellisen suuri ennen kuin se voidaan arvioida luotettavasti röntgenkuvasta. Luotettavimmin arvio voidaan tehdä 90 asteen sivuröntgenkuvasta (Kuva 1B). Kuvassa näkyvään inkongruenssiin vaikuttavat nivelen koukistuskulma ja kiertyminen. Englanninsettereiden löydökset Kahden tutkitun koiran kyynärnivelissä oli tietokonetomografiatutkimuksessa havaittavissa lievää inkongruenssia ja kaikilla oli uudisluumuodostusta kyynärpään ulokkeen päällä siinä nivelessä, jossa muutos oli havaittu aikaisemmissa röntgenkuvissa. Muutos näkyi myös röntgenkuvissa, joissa se oli ainoa muutos kahdella koiralla. Se oli matala niillä koirilla, jotka olivat saaneet tuloksen ED1

Kaikki kuvat ovat Yliopistollisen Eläinsairaalan röntgenkuva-arkistosta. Kuva 1. Englanninsetterin kyynärnivel kuvattuna kolmessa eri asennossa. A. Yleisesti käytössä oleva virallisen tutkimuksen peruskuva nivel noin 45 asteen koukistuksessa. Uudisluumuodostuksen (nuoli) arviointi kyynärpään ulokkeen päältä näkyy parhaiten tässä asennossa. B. Kyynärnivelen sivukuva nivel 90 asteen koukistuksessa. Kyynärpään ulokkeen päällä on yli 2 mm korkea uudisluumuodostus (valkoinen nuoli). Nivel on myös lievästi inkongruentti eli epäyhtenäinen, koska kyynär- ja värttinäluun välillä näkyy porras (musta nuoli). C. Kyynärnivelen viisto etukuva. 1 2 Kuva 2A. Kolmiulotteinen tietokonekuva koiran kyynärnivelestä katsottuna ulkopuolelta. Kuvassa näkyvät värttinä- (A), kyynär- (B) ja olkaluu (C). Olkaluun ulompi nivelnasta niveltyy lähinnä värttinäluuhun ja vain pieneltä osalta kyynärluuhun (ulompi varislisäke, E). Olkaluun sisempi sivunasta (F) on kooltaan suurempi ja näkyy ulomman sivunastan (G) takana. * = kyynärpään uloke Kuva 2B. Kolmiulotteinen tietokonekuva koiran kyynärnivelestä katsottuna sisäpuolelta. Olkaluun sisempi nivelnasta (H) ja kyynärluu (B) näkyvät kuvassa etualalla ja niillä on laaja yhteinen nivelpinta. Sisemmän varislisäkkeen etureuna (nuoli) erottuu röntgenkuvassakin (vertaa Kuva 2). F= olkaluun sisempi sivunasta. Tässä taivutuksessa (noin 90 astetta) sisempi nivelnasta peittää kyynärpään ulokkeen (*) näkyvistä. 15

Kuva 3. Tietokonetomografiakuva englanninsetterin terveestä kyynärnivelestä. B. Pitkittäisleikkaus samasta nivelestä. 3 A. Poikkileikkaus pikkukuvan osoittamasta tasosta. A = kyynärluun sisempi varislisäke (processus coronoideus medialis), B = värttinäluu. (Kuva 1A) ja huomattavan korkea (jopa lähes 5 mm) niillä koirilla, jotka olivat saaneet tuloksen ED 2 (kuva 1B). Yhdellä koiralla oli toisessa jalassa myös röntgenkuvassa näkyvää mineralisaatiota koukistajajänteen kiinnityskohdassa. Yhdellä koiralla oli myös röntgenkuvassa näkyvissä selkeä, mutta lievä inkongruenssi (Kuva 1B). Etukuvasta (1C) ei saatu lisätietoa kyynärnivelistä. Verrattuna aikaisemmin otettuihin virallisiin röntgenkuviin kuvissa näkyvät muutokset eivät olleet edenneet. Tämä voi viitata siihen, että kyseessä on kasvuaikainen ongelma, joka ei enää ole kliinisesti merkittävä. Värttinä- ja kyynärluun epätasaista kasvua pidetään nykyään yhtenä tärkeänä syynä kyynärnivelen kasvuhäiriön kehittymiselle ja on mahdollista, että se on syynä englanninsettereiden röntgenmuutoksiin. Kuinka suhtautua löydöksiin? Kyynärpään ulokkeen uudisluu on epänormaali löydös. Se on kuitenkin usein kliinisesti merkityksetön, jos nivelessä ei ole muita muutoksia. On kuitenkin mahdollista, että nämä koirat periyttävät inkongruenssin vakavampia muotoja, joissa kyynärnivel on selvästi epämuotoinen tai varislisäke murtuu. Muutoksen syynä voi myös olla jalan asennon aiheuttama hankausmuutos kyynärpään ulokkeeseen. Kasvuajan ontumista (4-8 kuukauden iässä) esiintyy usein koirilla, joilla on kyynärnivelen kasvuhäiriö. Varsinkin kokemattoman omistajan voi olla vaikea huomata koiransa ontumista, jos se on molemminpuolista. Usein ontuminen laitetaan kasvukipujen syyksi, vaikka tällaista sairautta ei koirilla tunneta. Syitä ontumiseen on useita, mutta kyynärnivelen kasvuhäiriö on yksi yleisimmistä. Ontuminen voi loppua välillä vuosiksi, mutta alkaa uudestaan, kun kyynärnivelten nivelrikko on kehittynyt riittävän pahaksi. Tietokonetomografia on röntgenkuvausta huomattavasti luotettavampi menetelmä kyynärnivelten tutkimiseen. Sen käyttö voi olla kannattava satsaus ennen jalostuspäätösten tekemistä, jos kyynärnivelistä löytyy röntgenkuvassa muutoksia. On muistettava, että röntgenkuvaus on seulontatutkimus, jossa kyynärnivelet luokitellaan jalostusta varten. Tarkan tai varman diagnoosin asettaminen ei läheskään aina ole mahdollista eikä se edes ole seulonnan päätarkoitus. Tulevaisuuden suunnitelmia? Tietokonetomografialla tutkittujen koirien määrä oli vähäinen ja lisätutkimusta tarvitaan. Kysymys röntgenkuvien muutoksista jäi vaille yksiselitteistä syytä. Jos inkongruenssin merkitystä englanninsettereiden kyynärnivelen kasvuhäiriön osana halutaan tarkemmin tutkia röntgenkuvien avulla, voitaisiin virallisen kuvauksen yhteydessä ottaa toinen sivukuva nivel 90 asteen taivutuksessa (Kuva 1B). Kuvan täytyy olla ehdottoman suora (nivelraon täytyy näkyä selvästi), muuten arviointi ei luotettavasti onnistu. Tällainen 90 asteen kuva ja inkongruenssi arvosteluperusteena eivät ainakaan toistaiseksi ole Suomen Kennelliiton Koirarekisteriohjeen mukaisia eikä niitä siksi voi käyttää kyynärnivelten luokittelussa, mutta isommasta määrästä kuvia voitaisiin mahdollisesti vetää tarkempia johtopäätöksiä inkongruenssin ja uudisluumuodostusten yhteydestä. Myös tietokonetomografiaa on mahdollista hyödyntää. Lisäksi olisi erittäin tärkeää, että tieto kaikista ontumisen takia niveltähystetyistä koirista ja sairauden tarkasta diagnoosista saavuttaisi rotujärjestön. Tietokonetomografiakuvaukseen vietiin North Walkers-sisarussarjasta Sirius,Sheriff ja Seita.Kaikilla oli röntgenkuvissa todettu muutoksia kyynärnivelessä. Kuvat oli etukäteen lähetetty Anu Lappalaiselle, joka oli kuitenkin alkuun sitä mieltä, ettei kyynärissä ole mainittua vikaa. Tarkempi tutkimus osoitti hieman poikkeavaa häiriötä kuin mitä Kennelliiton lausuja kuvista katsoo. Yksikään kuvatuista koirista ei onnu eikä ole oirehtinut etupäätään. Kyynärkuvaus suoritettiin rutiininomaisesti lonkkakuvien yhteydessä. Yllätys oli suuri, sillä lonkiltaan koirat ovat hyvinkin terveitä. Kyynärkuvaus juoksevalle rodulle on aivan yhtä tärkeä kuin lonkkakuvaus ja olisi tärkeää sisällyttää se kaikkien englanninsettereiden kuvausohjelmaan. Kyynärnivelen kasvuhäiriön ilmentymiseen rodussa tarvitaan ainoastaan yksi koira, joka voi jättää sen koko rotuun jos sitä käytetään massiivisesti jalostukseen. Katariina Roiha 16

Suomentanut ja lyhentänyt Antti Nurmi Kuva K. Roiha Ruokinnan vaikutus koiran suorituskykyyn Alkuperäinen artikkeli Nutrition Strategies for Optimal Performance (Some SurprisingFindings) on julkaistu the Retriever Journal lehdessä (RJ, Volume VIII, number 1, Nov/Dec 2002). Aineisto perustuu Dr. Arleigh Reynoldsin Purinan järjestämässäseminaarissa pitämään esitelmään ja artikkelin on kirjoittanut Mike Lardy. Mike Lardy on yksi kaikkien aikojen menestyksekkäimmistä noutajienammattikouluttajista USA:ssa. Hän on urallaan kouluttanut yli 60 käyttövaliota (FTC) javoittanut USA:n mestaruuden ennätykselliset kuusi kertaa. Dr. Reynolds on koulutukseltaan eläinlääkäri ja hän on väitellyt ravitsemusopista jabiokemiasta v. 1992. Dr. Arleigh Reynolds asuu Alaskassa ja hän on suorittanut pitkäjänteistä tutkimusta ravitsemuksen vaikutuksesta vetokoirien suorituskykyyn. Hänon itsekin innokas vetokoiraharrastaja ja hän on voittanut mm. Kansainvälisenvetokoiraliiton mestaruuden v. 1998. Johdanto Dr. Reynoldsin tekemät tutkimukset havaintoineen perustuvat arktisilla vetokoirilla tehtyihin kokeisiin. Hänen mielestään saavutettuja ruokintatuloksia voidaan hyvin soveltaa kokeissa ja metsällä käyviin noutajiin. Eniten oikeanlaisesta ja -aikaisesta ruokinnasta hyötyvät koirat toimiessaan useamman päivän yhtäjaksoisessa metsästyksessä esimerkiksi kanalinnustuksessa ylösajavana koirana tai vesilintujahdissa. Erityisen tärkeitä tekijöitä ovat ruoan laatu, ruokinnan oikea ajoittaminen, rasituksen jälkeinen energiavarojen täydentäminen sekä riittävän veden saannin varmistaminen. Korkealuokkainen ruoka Reynoldsin tekemien tutkimusten mukaan työkoirille kannattaa syöttää korkean rasvasekä proteiinipitoisuuden omaavaa ruokaa. Tällainen ruokavalio kehittää koiran ruoansulatusta käyttämään rasvaa polttoaineena ja samalla säästämään rajoitettuja hiilihydraattivarastoja (glykogeenia). Jatkuva rasvaisen ruoan syöttäminen voi parantaa koiran rasvanpolttokykyä jopa 30%. Tästä seuraa, että tällaisella ruokavaliolla oleva koira jaksaa työskennellä huomattavasti pidempään kuin hiilihydraattipitoista ruokaa syövä koira. Kokeiden mukaan rasvapitoista ravintoa syövät koirat pystyvät myös paremmin sopeutumaan kovaan fyysiseen harjoitteluun. Tästä syystä koiralle tulisi 17 antaa korkealuokkaista ruokaa myös lepokautena, joskin pienempiä annoksia! Erään toisen tutkimuksen mukaan ruokavalion proteiinipitoisuudella on huomattava merkitys rasituksessa tapahtuviin koiran lihasvaurioihin. Vetokoirat, jotka söivät 32 % proteiinia sisältävää ruokaa säästyivät 12 viikon harjoitusjakson aika tyystin ilman vammoja. Sen sijaan 24 % proteiinia sisältävää ruokaa saaneista koirista viidennes ja vain 18 % proteiinia sisältävää ruokaa nauttineista koirista kaikki saivat jonkinasteisia lihasvammoja. Proteiinin vaikutusmekanismia ei vielä täysin tunneta. Yhteenvetona Reynolds suosittaa, että työtätekeville koirille tulisi syöttää premium laadun ruokia, jotka sisältävät 20-30 % rasvaa ja 27-35 % proteiinia. Hän myös varoittaa antamasta tällaisen ruoan ohella lisävitamiineja ja -mineraaleja, jotka pahimmillaan voivat johtaa vakaviinkin seurauksiin. Hän kertoi esimerkkinä tapauksen, jossa liiallinen lihan lisääminen sekoitti koirien kalkki/ fosforitasapainon aiheuttaen vetokoirille rannemurtumia. Ruokinnan ajoittaminen Kaikkein hätkähdyttävin vetokoirilla tehdyistä tutkimuksista oli havainto, jon-

ka mukaan 24 tuntia ennen rankaa ajoa ruokittujen koirien suorituskyky oli kaksinkertainen verrattuna kolme, kuusi ja yhdeksän tuntia ennen rasitusta ruokittuihin koiriin. (Varmaankin useimmat meistä ovat tottuneet ruokkimaan noutajansa aamulla ennen jahtia tai koetta, suomentajan huomautus). Reynoldsin mukaan tähän tulokseen on löydetty ainakin kaksi syytä: Ensinnäkin koiran, jonka ruoansulatuselimet ovat tyhjät, biomekaniikka toimii parhaiten. Toisin sanoen koira on paremmin valmistautunut fyysiseen rasitukseen. Mahalaukussa oleva ruoka ärsyttää ruoansulatuselimiä, mikä voi näkyä esimerkiksi koiran löysänä ulosteena tai jopa verisenä ripulina jo muutaman tunnin rankan jahdin jälkeen. (Ainakin suomentajalla on tästä omakohtaisia kokemuksia!). Toinen vaikuttava tekijä löytyy biokemiasta: Syöminen aiheuttaa insuliinipiikin koiran verenkierrossa ja tämä puolestaan haittaa rasvan palamista. Koska rasva on pääasiallinen energialähde, niin koira kärsii tällöin energian vajauksesta! Näiden havaintojen perusteella koiraa ei pitäisi koskaan ruokkia aamulla ennen rankkaaharjoitusta tai metsästystä! Miten sitten pitäisi toimia, kun ollaan koiran kanssa metsällä useita päiviä? Reynoldsin mukaan koira tulisi ruokkia kerran päivässä jahdin jälkeen. Rasituksen jälkeen on muistettava antaa koiran levätä noin tunnin ajan ennen ruokintaa. Energiavarastojen täydentäminen rasituksen jälkeen Glukoosi (sokeri), lihasten ja aivojen polttoaine, on varastoitunut glykogeenina sekä lihaksistoon että maksaan. Glykogeeni on helposti hyödynnettävissä oleva polttoaine ja varastot voivat helposti kulua loppuun rasituksen seurauksena. Kun koiraa käytetään rankkaan metsästykseen useana peräkkäisenä päivänä, niin normaali ruokinta ei pysty palauttamaan glykogeenin määrää normaalille tasolleen. Tämän seurauksena energiavarastot ja koiran suorituskyky laskevat päivä päivältä. Tutkimuksissa on selvinnyt, että välittömästi rasituksen jälkeen suoritettu hiilihydraattitankkaus palauttaa glykogeenitason 50 % alkuperäisestään jo neljässä tunnissa ja lähes ennalleen vuorokauden kuluessa. Normaalin ruokinnan avulla palautuminen on vain noin 75-80 % vuorokauden kuluttua. Mikä sitten avuksi? Reynolds suosittelee koiralle annettavaksi liuosta, joka sisältää maltodekstriiniä liuotettuna kylmään veteen. Noin 30-kiloiselle koiralle sopiva annos on 50 g maltodekstriiniä liuotettuna noin 3 dl vettä. (Kirjoittajan huomautus: Koiranpalautumisesta ja maltodekstriinin käytöstä oli hyvä kirjoitus Koiramme -lehdessäv.2001. Maltodekstriini on veteen helposti liukenevaa valkoista, hajutonta ja mautontajauhetta, jota voi ostaa hyvin varustetuista urheiluun tarkoitettuja lisäravinteita myyvistäliikkeistä. Itse ostin sitä Keminmaan Prismasta). Maltodekstriiniä voi antaa koiralle kesken päivääkin lepotaukojen aikana. Nestetasapaino Janoisesta, väsyneestä ja kuumissaan olevasta koirasta ei ole paljon iloa metsällä. Aluksi vainu tuntuu häviävän ja lopuksi myös into etsiä riistaa. Yleensä metsästyskoirat löytävät vettä itsekin jahdin aikana, mutta joskus kuivina syksyinä esimerkiksi kanalinnustuksessa koira saattaa kärsiä vedenpuutteesta. Kannattaa varautua tähänkin asiaan pitämällä koiraa varten pientä vesimäärää mukana. Koiralle ei missään tapauksessa saa antaa ihmisille tarkoitettuja elektrolyyttejä (suoloja) sisältäviäurheilujuomia! Koirahan ei menetä elektrolyyttejään hikoillessaan kielensä kautta kuten ihminen ja suolojen antaminen voi päinvastoin lisätä koiran vedentarvetta! Yhteenveto Artikkelin suositukset voidaan kiteyttää seuraavaan esimerkkiin. Olkoon kyseessä usean päivän mittainen kanalintujahti, jossa koiraa käytetään riistan etsimiseen ja ylösajoon. Vaikka optimaalinen väli ruokinnan ja rasituksen välillä olisikin 24 tuntia niin usean päivän jahdeissa joudutaan turvautumaan seuraavaan kompromissiin: Koira ruokitaan ensimmäistä jahtipäivää edeltävänä aamuna ja sen jälkeen ennen jahtia koiralle tarjotaan vain raikasta vettä (ruokinnan ja rasituksen väli on 24 tuntia). Välittömästi ensimmäisen jahtipäivän päätyttyä koiralle juotetaan liuosta, joka sisältää n. 50 g maltodekstriiniä liuotettuna 3 dl vettä. Juoma voidaan tehdä houkuttelevammaksi liottamalla siiten hyppysellinen koiranmuonaa. Paras teho saadaan, jos juoma annetaan 0,5 tunnin sisällä rasituksen päättymisestä. Koira ruokitaan tunnin levon jälkeen korkealuokkaisella ruoalla, jonka proteiinipitoisuus on välillä 27-35 % ja rasvapitoisuus 20-30 % (koira ruokitaan siis vain kerran vuorokaudessa optimaalisen suorituskyvyn ylläpitämiseksi, ruokinnan ja rasituksen väli yritetään pitää mahdollisimman suurena). Vettä pidetään koko ajan saatavilla. Samalla tavoin jatketaan muinakin jahtipäivinä. 18

Erikoisnäyttely 2011 BEST IN SHOW 1. punainen irlanninsetteri DOUEDAL`S OZ-ZO om. Jari Karmala, Keuruu 2. englanninsetteri PRIHAN JEKKU om. Eila Kirkkomäki, Kokkola 3. gordoninsetteri UWEXIN ELLY QUEEN om. Sanna Kettunen, Lappeenranta 4. pointteri BLACKPLAINS XTRAY om. Kari Hakamäki, Ruutana 5. punavalkoinen irlanninsetteri C.I.E. & Dk & Lv & By Mva MV-09 EeV-09 EuJV-06 JV-06 Chieftain-Cheryl v.t. Keijsershof om. Maria Nordberg&Sirke Siiro &Päivi Peltonen, Helsinki Vas. Doudal`S Oz-zo, Prihan Jekku, Uwexin Elly Queen, Blackplains Xtray ja Chieftain-Cheryl v.t. Keijsershof BIS-KÄYTTÖKOIRA pointteri AV RABBELUGN ONASSIS om. Ari Jalonen, Helsinki BIS-VETERAANI gordoninsetteri GROOVIN ALL OR NOTHING om. Tiina Keppo&Johanna Ikonen, Koria BIS-KASVATTAJA KENNEL FORESTSET punainen irlanninsetteri, om Auli&Jukka Hämäläinen, Niittylahti BIS pun.valk. irlanninsetteri C.I.E. & Dk & Lv & By Mva MV-09 EeV-09 EuJV-06 JV-06 Chieftain-Cheryl v.t. Keijsershof Kennel Forestset - BIS kasvattaja

oik. VSP pointteri Blackplains Xtray vas. ROP pointteri Hirvasvuopion Campa oik. ROP englanninsetteri Prihan Jekku vas. VSP englanninsetteri Finnstar Carmen vas. BIS irlanninsetteri Douedal s Oz-zo oik. VSP irlanninsetteri Forestset Granya vas. ROP gordoninsetteri Uwexin Elly Queen ( VSP gordoninsetteri Puronperän Narri, ei kuvaa) oik. BIS veteraani Groovin All Or Nothing

Kuvat K. Roiha Hyväkuntoinen koira ja ohjaaja = onnistunut metsästysreissu Kuinka monta kertaa onkaan hyvin alkanut metsästysreissu loppunut ennen aikojaan isännän tai emännän jalkojen hiertymiin tai koiran ontumiseen? Loppureissu onkin vietetty rähisten itselle ja koiralle. Miksi? Koska reissuun ei oltu valmistauduttu muutoin kuin hyvin varustein. Kaikkein tärkein asia, hyvä kunto, oli jäänyt rakentamatta ennen reissua. Kestävyys Kestävyys on urheilusuorituksen perusta ja sillä tarkoitetaan elimistön kykyä vastustaa väsymystä. Eläinmaailman edustajista hevonen on paras esimerkki kestävyysurheilijasta. Kanakoiria voidaan mielestäni pitää osittain kestävyysurheilijoina osittain sprinttereinä ja ihmispuolelta niitä voitaneen verrata parhaiten maileriin. Kuinka väsymystä sitten vastustetaan? Treenaamalla niin, että lihakset palautuvat mahdollisimman nopeasti kuormittavasta suorituksesta, jotta ne olisivat valmiita uuteen suoritukseen. Aerobinen kestävyys Aerobisella kestävyydellä tarkoitetaan elimistön ja lihaksiston kykyä tehdä työtä eri pituisia jaksoja sellaisella teholla, että hapensaanti tyydyttää hapentarpeen. Hapensaannin ja -kulutuksen tasapainotilaa kutsutaan steady-state- tasoksi. Hyvä aerobinen kestävyys on perusominaisuus, joka mahdollistaa suuren suoritusvalmiuden, jota metsästyskoira tarvitsee siirryttäessä kovempiin harjoitteisiin eli pitkiin metsästys- tai koepäiviin. 22 Aerobisen kestävyyden harjoittaminen ns. peruskuntokausi Peruskuntokaudella kehitetään koiran perusvalmiuksia. Tällä kaudella painopiste on peruskestävyyden ja -voiman kehittämisessä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Koiraa harjoitetaan pitkillä lenkeillä, joissa se pääsee juoksemaan vapaana. Tämä ei aina ole mahdollista, joten juoksuttaminen pitää hoitaa joko isännän/emännän kanssa juoksulenkeillä tai pyöräillen. Kestoharjoitus suoritetaan alhaisella teholla, yhtäjaksoisena ja tasaisella vauhdilla. Ajalliselta kestoltaan se on 15 minuutista 1-2 tuntia. Tässä harjoitteessa ei sykettä nosteta eli maitohappokäymistä ei tapahdu. Harjoitteina voi soveltaa esim. hiljaista ja keskivauhtista ravia, erittäin hiljaista laukkaa, uintia tai kahlaamista lumessa tai vedessä. Näissä harjoitteissa omistajan tulisi määrittää teho (sykealue) ja tunnettava aikaisempi harjoitustaso sekä seurattava eläintä harjoitteen aikana ja sen jälkeen. Eli koira ei saa alkaa läähättää rajusti. Silloin syke on noussut liian

korkealle. Hankalan tästä matalasykkeisestä harjoituksesta tekee se seikka, että koiralla on usein intoa juosta esimerkiksi pyöräillessä liian kovaa. Kestävyyttä voidaan harjoittaa myös intervallina jolloin harjoite sisältää useita jaksoja sekä niiden välillä taukoja, jotka palauttavat epätäydellisesti. Tällä tarkoitetaan tilaa, jolloin koira edelleen läähättää, mutta vähemmän kuin harjoitteen aikana. Harjoite tehdään leppoisalla vauhdilla ja laukalla, jolloin tauotkin voidaan tehdä löysällä ravilla tai kävelyllä. Tai jos mahdollista pellolla lyhyet hakuerät alle 10 min ja tauko 2-5 min. Siinä ajassa omistaja ajaa jo seuraavalle sängelle. Mitä emäntä tai isäntä tekee? Isännän tai emännän sopii tehdä samanlaisia harjoitteita kuin koiransa. Etenkin, jos painoa on vuoden aikana tullut lisää. Painon lisäys niin ihmisellä kuin koiralla muuttaa kehon kantavien osien, kuten raajojen, jalkaterien, koiran tassujen ja nivelten painopistettä. Jo 5 kilon painonnousu ihmisellä vaikuttaa merkittävästi jalkapohjan asentoon. Tällöin tutut maastokengät tai monot eivät enää sovikaan jalkaan ja tulee hiertymiä. Koiralla painon nousu näkyy erilaisina nivelvammoina. Omistajan kannattaa hikoilla koiransa kanssa. Kilot tippuvat kuin itsestään ja olo kevenee. Anaerobinen kestävyys Anaerobisella kestävyydellä tarkoitetaan elimistön ja lihaksiston kykyä tehdä työtä eri pituisia jaksoja suurella teholla hapen puutteessa, jolloin lihaksissa muodostuu maitohappoa ja kudoksiin happivelkaa. Anaerobisessa työssä hapenotto ja -käyttö ovat maksimitasolla. Ihmistä alkaa hengästyttää ja koira alkaa läähättää rajusti. Kanakoirat tarvitsevat anaerobista kestävyyttä jonkin verran täysivauhtisissa harjoitteissa tai kilpailuissa. Anaerobisen kestävyyden merkitys ei kuitenkaan ole roduillamme suuri. Täysivauhtinen kilpailusuoritus kestää yli 20 sekuntia, kun taas koiramaailman sprinttereiden, eli vinttikoirien kilpailusuoritus kestää alle 20 sekuntia. Anaerobiset harjoitteet kuuluvat ohjelmaan vasta pitkän ja monipuolisen aerobisen harjoitteluvaiheen jälkeen. Niiden tarkoituksena on harjoittaa lihasta kestämään ja poistamaan maitohappoa enemmän sekä nopeammin. Esimerkkejä anaerobisista harjoitteista: - nopeat lyhyet spurtit 50-100 metriä - ylämäkispurtit Lihaskestävyys Lihaskestävyyden periaatteena on, että kuormana koiralla on oma paino tai kevyt lisäpaino. Samoja liikkeitä toistetaan satoja, jopa tuhansia kertoja ja tauot ovat epätäydellisiä palautukseltaan. Parhaat lihaskestävyysharjoitteet ovat mäkisessä maastossa tehdyt lenkit, kevyen lisäpainon vetäminen ja kahlaaminen lumessa tai vedessä. Valmennuksen sieto ja ylirasitusoireet Ylirasitus voidaan jakaa psyykkiseen ja fyysiseen väsymykseen. Psyykkisen väsymyksen oireita ovat koordinaation, valppauden ja keskittymisen heikkeneminen, subjektiivinen väsymisen tunne sekä pidentynyt reaktioaika. Ylirasitus ilmenee koirille hyvin eri tavoin ja on tärkeää, että omistaja osaa lukea koiraansa. Lihasväsymys aiheutuu jatkuvasta lihasten rasittamisesta tai huonokuntoisen eläimen liiallisesta rasittamisesta. Lihasväsymyksen aiheuttaa suurimmaksi osaksi hapenpuute, kun verenkierto ei kykene kuljettamaan lihassoluille riittävästi happea. Toisin sanoen sydän ei jaksa pumpata riittävällä volyymilla hapekasta verta lihasten käytettäväksi. Tästä seuraa liikkeiden hidastuminen ja koordinaation heikkeneminen. Lihasväsymys on ketjureaktio, jossa lihasten sietokyky ylittyy pitkäaikaisen suorituksen aikana ja hapentarve ylittää hapensaannin. Tällöin energiaa on alettava tuottaa anaerobisesti ja lihaksiin alkaa kertyä maitohappoa, jonka kuljetus lihaksesta ei ole mahdollista tai on riittämätön. Erityisesti urheilussa akuutti väsyminen aiheuttaa motorisen oppimisen vähenemistä, mikä johtaa suurempaan loukkaantumisriskiin. Akuutin väsymisen lisäksi jatkuvasti toistettu lihasten rasitus voi johtaa kroonisiin väsymyksen oireisiin, jotka yleensä ilmenevät ruokahalun 23 heikkenemisenä ja laihtumisena sekä lepopulssin kohoamisena, joka jää korkeaksi treenin jälkeen. Myöskään lihasmassa ei lisäänny, koska lihas on katabolisessa tilassa. Liikkeelle lähdössä on jäykkyyttä (lisääntynyt verryttelyn tarve), esiintyy kuumeilua ja stressioireita sekä lihasentsyymien määrä nousee. Lisäksi ongelmia voi tulla myös niveliin ja jänteisiin Kroonisen, eli pitkäaikaisen väsymisen oireita ovat: - Koira läähättää normaalia enemmän, ja palautuu hitaammin - Ruoka ei maistu - Koira on levoton - Koira saattaa täristä vaikkei mitään selvää syytä ole, lihastärinää Väsymys, ylirasitus ja alikunto ovat hyvin tavallisia sairauksien jälkeen. On tärkeä muistaa, että toipilasaika on kaksi kertaa pitempi kuin sairausaika. Jos koiralla on esimerkiksi kuumetta neljänä päivänä, voit aloittaa kovat harjoitteet vasta 8 päivän päästä kuumeettomasta päivästä. Jos harjoittelu aloitetaan liian nopeasti, seurauksena tässä tapauksessa kuume uusii ja erilaiset jälkitaudit, kuten bakteeri-infektiot, sydänlihastulehdus ja niveltulehdus ovat mahdollisia. Tämä pätee siis niin ihmiseen kuin koiraankin. Pitkäjännitteisyys ja suunnitelmallisuus Harjoitettaessa juoksijaa, oli kyse sitten ihmisestä tai eläimestä, on kyettävä ennen kaikkea pitkäjännitteisyyteen ja suunnitelmallisuuteen. Treenauksen perusperiaatteet eivät toisistaan suuresti poikkea, tosin on osattava soveltaa harjoitteet yksilölle sopiviksi. Käytännössä, tässä tapauksessa kanakoiran harjoittaminen ei välttämättä vaadi kovin erikoisia maastoja, mutta sitäkin enemmän kekseliäisyyttä ja viitseliäisyyttä tehdä treenistä monipuolinen, jotta koira kehittyy esimerkiksi lihaksistoltaan tasapainoisesti. Pelkän harjoittelun varaan ei yksilön menestymistä voi laskea; ulkoisista tekijöistä oikea ruokinta vaikuttaa myös suuresti lopputulokseen. Kesä on parasta aikaa kunnon kohottamiseen molemmille niin koiralle kuin sen omistajallekin. Teksti Katariina Roiha, julkaistu aiemmin Ekipagessa 2/2008

Sari Penttinen Potkupyöräilystä saadaan riemua ja rasitusta Taustatiedot, kuka olet ja mitä koiria omistat tällä hetkellä? Olen kuvataideopettaja Minna Rissanen Kouvolasta. Asun mieheni Jarin ja kahden lyhytkarvaisen saksanseisojan, kaksivuotiaan Peltohaun Bertan ja kuuden vanhan Metsosuon Mollin kanssa maaseudulla Jaalan kirkonkylässä. Innokkaana ja aktiivisena metsästäjänä vaikutan myös paikallisessa metsästysseurassa sekä seisojille sydämensä menettäneenä toimin Kymenlaakson Kanakoiraseuran uutena sihteerinä. Kuinka suunnitelmallisesti pidät koiriesi ja omaa kuntoa yllä? Liikunnalla on merkittävä sija perheeni arjessa. Metsästyksen ohella se on elämäntapa, jonka parissa on mahdollista kokea erilaisia tuntemuksia ja rentoutua. Säännöllisyys ja viikoittainen päivärytmi kuntoilussa on muodostunut elämäni perustaksi useamman vuoden ajalta. Minulle tärkeää on liikkua yhdessä koirien kanssa. Liikunnan muotoon vaikuttaa vuodenaikojen ohella myös koirille soveltuvat lajit. Ympärivuotisen lenkkeilyn ohella harrastamme koirahiihtoa ja sulan maan ajan, kikkarointia, eli potkupyöräilyä noin 3-6 kertaa viikossa. Pyrin kahteen liikuntasuoritukseen päivässä, jota ei aina työkiireet mahdollista, mutta koirille takaamme vähintään kaksi, tehok- Kuva: Jari Viljanen kaamman ja kevyemmän, liikuntasuoritusta/päivä. Liikunnassamme tärkeintä on riemu ja rasitus. Hyvänä motivaationa on jahdissa jaksaminen, sillä viikoittaisia metsästyspäiviä kertyy kiitettävästi. Mistä sait tietoa kickbikesta ja milloin hankit sen? Kickbike, kikkarointi tai potkupyöräily, koukutti minut kertaheitolla. Lajiin tutustuin hyvän ystäväni, seisojaharrastaja Enni Aallon kautta uuden vuoden kynnyksellä testaamalla hänen uutuutta kiiltävää potkupyöräänsä. Samana päivänä tilasin oman kickbiken neti kautta. Hain myös netistä tietoutta lajiin. Aluksi tutustuin pyörän rakenteeseen ja potkutekniikkaan ilman koiraa, jonka jälkeen kokeilin yhden koiran kanssa ja melko pian vedätin jo molempia koiriani yhtä aikaa. Koirani toimivat hyvin yhteen, vaikka niiden rakenteessa ja juoksutavassa on jonkin verran eroja. Kilpailun makuun pääsemme, kun lähdemme mieheni kanssa omilla potkupyörillä koirien vedättäminä matkaan. Kilometrejä kertyy tavoitteesta, säästä ja fiiliksestä riippuen noin 6-15 km. Juottamiset, toisinaan koirien uittaminen puolimatkassa ja luonnosta nauttiminen toimivat tervetulleena lyhyenä taukona. Mitä muita välineitä tarvitaan kickbiken lisäksi? Laji soveltuu mainiosti niin koiran kanssa tai ilman koiraa tapahtuvaan kuntoiluun. Pyöräilykypärä on tärkein varuste, sillä vauhti voi kohota hyvinkin suureksi. Myös suojalasit on tarpeelliset, sillä rapa roiskuu eikä pyöräilyhanskatkaan jää tarpeettomiksi. Myös erilaisten vartalosuojainten käyttö voi turvallisuussyistä olla suotavaa, muttei mielestäni kuitenkaan välttämätöntä. Koira tarvitsee kickbikeen kiinnitettävän vetoadapterin, josta joustava vetonauru tulee suoraan vipuvartta myötäilemällä renkaan eteen. Näin naru ei sotkeudu renkaisiin. Toisessa pyörässämme on sivulle käännettävä vetoadapteri, joka mahdollistaa koiran ravaamisen. Ravaamista varten tarvitaan lyhyt vetonaru. Koira tarvitsee myös hyvin istuvat vetovaljaat. Seisojillamme on käytössä lyhyen mallin valjaat, jotka on suunniteltu erityisesti syvärintaisille koirille. Millaisessa maastossa treenaat kickbiken kanssa ja millaiseen maastoon se mielestäsi parhaiten soveltuu? Taipaleelle pääsen starttaamaan heti kotipihasta, mutta kickarin voi kiinnittää myös auton polkupyörätelineeseen tai ottaa auton sisään riippuen auton sisätiloista. Kovin suurta tilaa se ei kuitenkaan vie. Perusmatkani on monipuolinen, joka käsittää pienen pätkän purupohjaa, mäntykankaalla risteileviä metsäpolkuja, metsäautotietä sekä hieman kovempaa hiekkatietä. Tasaisia maastonmuotoja vuorottelevat mäet. Alueellamme on melko tiheä metsätieverkosto, joten maisemaa ja reittien pituutta on helppo vaihdella. Maastotyypin mukaan valitsin potkupyöräksi Cross Maxin, joka soveltuu juuri edellä kuvailtuihin maastoihin ja epätasaisille alustoille. Siinä on etujousto, leveät maastorenkaat ja astinlautaa voi säätää kahdelle korkeudelle. Kickbikeja on saatavana erilaisia malleja käyttötarkoituksen mukaan muun muassa asfaltille citypotkutteluun. Cross Max- malli käy parhaiten koirien vedättämiseen ja vaihtelevissa maastoissa menijöille. Kenelle kickbike soveltuu? Kikkarointi kohdistuu suuriin lihasryhmiin ja on verrattavissa murtomaahiihdon kaltaiseen vaikutukseen kehossa. Se on monipuolinen laji, joka soveltuu terveille niin kuntoilua aloittaville, peruskuntoilijoille kuin teholiikkujillekin. Lajissa kilpaillaan aina MM-tasolle asti, joten työsarkaa tekevälle riittää. Rasitusta on helppo säätää potkun ja maastotyypin mukaan. Mielestäni laji soveltuu kaikille, mutta vauhtia vieroksuville koiran tai koirien vedättäminen voi olla liikaa, tosin vauhtiinkin kasvaa ja tottuu. Lyhyet matkat ja tasainen maasto on turvallinen tapa tutustua lajiin. Myös valpas katse ja ennakointi on tärkeää koiran kanssa kikkaroidessa, varsinkin riistaintoisten koirien kanssa. Koiran on hyvä olla innostunut vetoon, perustottelevainen eikä käskyt eteen, oikea, vasen ja ehdottomasti myös seis! ole pahitteeksi tässäkään menossa. Olen juoksuttanut jonkin verran vanhempaa koiraani polkupyörän kanssa, mutten viehättynyt siitä ollenkaan. Kuntoilijana koen, että en saanut siitä myöskään tarpeeksi rasitusta ja lisäksi koin sen vaaralliseksi. Kickbike istuu ketteryytensä vuoksi käteen paremmin ja sen aikaansaama rastitus on kokonaisvaltaisempaa sekä se on turvallisempi tapa kokea liikunnan riemua yhdessä nelijalkaisten jahtikavereiden. Yhteistyö koirien kanssa kehittyy myös kikkaroidessa. 24

Kanakoirakerhon PYYJAHTI haulikkoammunnat 12.6.2011 2. 1. 3. Henkilökohtaisen kilpailun tulokset rotu sarja nimi M-haulikko Compak Yhteensä Hyvitys 1 is Y Kannisto Risto 20 23 43 2 p Y50 Liimatta Jukka 21 17 40 1 3 p Y60 Lahdensuo Esa 14 13 31 2 4 is Y50 Kailajärvi Jari 15 13 30 1 5 es Y Laitala Hannu 17 13 30 6 es Y Leinonen Jani 15 13 28 7 es Y15 Laitala Teemu 9 15 28 2 8 p Y50 Keskikangas Antti 12 12 26 1 9 is N Kailajärvi Minna 8 11 23 2 10 p Y Laaksonen Timo 10 12 22 11 es Y50 Mäyrä Rauno 10 8 20 1 12 is Y50 Ratilainen Raimo 6 6 14 1 1. Pointterijaoksen joukkue 2. Irlanninsetterijaoksen joukkue 3. Englanninsetterijaoksen joukkue Rotujen välisenkilpailun tulokset rotu sarja nimi M-haulikko Compak Yhteensä Hyvitys Joukkue tulos p Y Laaksonen Timo 10 12 22 p Y50 Keskikangas Antti 12 12 26 1 p Y50 Liimatta Jukka 21 17 40 1 p Y60 Lahdensuo Esa 14 13 31 2 119 p 0 is Y Kannisto Risto 20 23 43 is N Kailajärvi Minna 8 11 23 2 is Y50 Kailajärvi Jari 15 13 30 1 is Y50 Ratilainen Raimo 6 6 14 1 110 is 0 es Y Laitela Hannu 17 13 30 es Y Leinonen Jani 15 13 28 es Y17 Laitala Teemu 9 15 28 2 es Y50 Mäyrä Rauno 10 8 20 1 106 es 0 25

ENGLANNIN- SETTERI- JAOS YHTEYSTIEDOT 2011 Rauno Mäyrä puheenjohtaja Kalkkistentie 630, 17240 Kalkkinen Puh: 040 417 7088 mayrane61@gmail.com Tero Laaksonen varapuheenjohtaja Asessorintie 7, 42100 Jämsä Puh: 040 738 2309 laakstr@gmail.com Matti Juuti pentuvälitys Kalamestarintie 11E4 04300 Tuusula Puh: 040 505 6935 me.juutit@kolumbus.fi Antti Korhonen jäsen Ojasillantie 1 as 9 07320 Monninkylä Puh: 040 725 3148 apo.korhonen@gmail.com E NGLANNINSETTERIJAOS Kotisivut: e-mail: www.kkk-hhs.fi es-jaos@kkk-hhs.fi Tervehdys englanninsetteriharrastajat Kesähelteet on hellineet auringonpalvojia tänä vuonna oikein mukavasti. Moni, joka asustelee vesistöjen lähellä, ovat olleet onnellisessa asemassa koiriensa treenaamisen kannalta. Uittaminen onkin parasta, mitä koirilleen voi helteillä tarjota. No, helteet on kohta ohi ja varmaan niitä viileitäkin on loppuvuodelle luvassa. Kerhon erikoisnäyttely käytiin Lapualla myös erittäin lämpimässä säässä 11.6. Englanninsettereitä oli saapunut ihan mukavasti omistajineen paikalle. Arvostelutuomarina toimi ansiokkaasti helteestä huolimatta Eeva Anttinen, joka valitsi englanninsettereiden rotunsa parhaaksi Eila Kirkkomäen omistaman uroksen Prihan Jekku, kasvattaja Jyrki Vohlonen ja vastakkaisen sukupuolen parhaaksi Pentti Lähdekorven omistaman ja kasvattaman nartun Finnstar Carmen. Onnittelut heille. Oli ilo nähdä nuoria koiran esittäjiä kehässä, eli toivo harastuksen jatkumosta elää. Pyyjahdit haulikkokisassa englanninsetteriharrastajat saivat tällä kertaa tyytyä pronssisijalle pointteriväen viedessä kirkkaimman mitalin. Irlanninsetteriväki oli kisan kakkonen. Eli harjoituskertoja on allekirjottaneen kyllä lisättävä roimasti tulevaisuutta ajatellen. Koekausi alkaa olla todella lähellä ja jokainen on hyvillä mielin starttaamassa hyvin harjoitettujen koiriensa kanssa ensimmäisiin koitoksiin. Onnea ja menestystä syksyn koitoksiin ja mukavia jahtipäiviä kaikille. Pj. Rauno Mäyrä Hannu Laitala jäsen Seppälänkuja 6, 66300 Jurva Puh: 0400 862 408 hannu.laitala@netikka.fi Janne Koskela jäsen Leimaajankuja 16, 96460 Rovaniemi Puh: 040 563 5051 janne.koskela@tapiola.fi 26 Erikoisnäyttelyn englanninsettereiden ROP Prihan Jekku (vas.) ja VSP Finnstar Carmen (oik.).

Noutokilpailu Koskenkorva Grand Prix 2011 Englanninsetteriharrastajien kevätpäivien yhteydessä su 8.5.2011 järjestettyyn perinteiseen KGP-noutokilpailuun otti osaa seitsemän englanninsetteriä, joista neljän onnistui noutaa ainakin yksi lintu. Kaksi koiraa toi kaikki kolme fasaania; aluksi yksi lintu heitettiin starttipistoolin säestyksellä ja sen lisäksi kaksi muuta lintua oli piilotettu merkatulle n. 40m x 40m hakualueelle. Sää oli melko tuuleton ja helteisen lämmin, mikä teki noudosta hieman haastavamman. Kisapaikkana oli Oikarin tila Uuraisilla Keski-Suomessa. Voittajalle jaettiin perinteisen nestemäisen kertakäyttöpalkinnon lisäksi metallinen Setteritaulu, joka on jatkossa toimiva kiertopalkintona tässä noutokisassa. Tulokset 1. Esu Max, ohj. Hannu Laitala 2. Esn Finnstar Carmen Seri, ohj. Pentti Lähdekorpi 3. Esn Ödebygdens G Rave Rita, ohj. Tero Laaksonen 4. Esn Myrhedens G-Gnejs, ohj. Hannu Pietikäinen Max ja Hannu Aluksi Max meinaa lähteä paukkunoutoon, mutta pysähtyy ohjaajan käskystä. Luvan saatuaan koira tekee suoraviivaisen rauhallisen noudon hyvällä otteella ja luovuttaa linnun ohjaajan käteen. Max aloittaa noutohaun melko rauhallisesti, mutta toinen lintu löytyy silti heti ensimmäisellä luovilla ja fasaanikukko tuodaan suoraviivaisesti, tukevalla otteella kantaen ja luovutetaan istuen ohjaajan käteen. Tämän jälkeen koiran vauhti hieman paranee ja kolmaskin lintu löytyy nopeasti ja se tuodaan mallikkaasti suoraan ohjaajan käteen. Seri ja Pentti Seri on rauhallinen ensimmäistä lintua heitettäessä ja ammuttaessa. Luvan saatuaan menee suoraviivaisesti linnulle ja tuo sen ohjaajalle, tosin pudottaen sen muutaman kerran matkalla. Ote linnusta on hieman varovainen ja saisi olla tukevampi. Hakee iloisesti ja löytää toisen linnun melko pian ja tuo sen pyrstöstä roikottaen suoraviivaisesti ohjaajan käteen. Seri on hyvin ohjattavissa ja kolmaskin lintu löytyy ja se tuodaan, vaikkakin välillä pudottaen, ohjaajan käteen. Mallikas suoritus alle kaksivuotiaalta nuorelta koiralta! Rita ja Tero Rita on rauhallinen ensimmäistä lintua heitettäessä ja ammuttaessa. Luvan saa- tuaan menee suoraviivaisesti linnulle ja ottaa sen suuhunsa. Palatessaan ohjaajan luo pureskelee hieman lintua ja pudottaa sen kerran, mutta tuo sitten linnun ohjaajan käteen. Lähtee reippaaseen noutohakuun ja löytää toisen linnun melko pian ja tuo sen suoraviivaisesti ohjaajalle. Jatkaa noutohakua ja merkkaa kolmannen linnun, muttei ota sitä suuhunsa, vaan jatkaa hakuaan. Juoksee vielä pari kertaa linnun ohi, mutta ei tuo sitä ohjaajalle, jolloin ohjaaja päättää lopettaa. Gnejs ja Hannu Gnejs on rauhallinen ensimmäistä lintua heitettäessä ja ammuttaessa. Luvan saatuaan tekee ripeästi upean suoraviivaisen noudon hyvällä otteella pureskelematta lintua. Luovuttaa linnun ohjaajalle vieressä istuen. Lähtee etsimään seuraavaa lintua, mutta poistuu ensimmäisellä luovilla hakualueen ulkopuolelle eikä palaa sieltä, joten ohjaajan on luovutettava ja lähdettävä etsimään koiraansa. Tuusulassa 15.5.2011 Luottamuksesta kiittäen Matti Juuti 27

Englanninsetteriharrastajien kevätpäivät Helteinen toukokuun äitienpäivän viikonloppu keräsi tusinan verran englanninsetteriharrastajia yhteen viettämään perinteisiä kevätpäiviä Keski-Suomeen. Viikonlopun ohjelmassa oli vahvasti keskitetty koiran kouluttamiseen käytännössä, teoriaa unohtamatta. Lauantaipäivä aloitettiin koulutuksen teorian yhteydessä nauttimalla nokipannukahvit. Kouluttajamme, Timo Vakkeri Erä-Vahti ky, kertoi näkemyksiään lintukoiran koulutuksesta, sen haasteista ja erilaisista käytännöistä. Timon filosofian mukaan koiran koulutus jahti- ja/tai kilpailukoiraksi alkaa aikaisin, eli siis heti pennusta! Tokihan alussa kaikki tekeminen on leikin varjolla tapahtuvaa puuhastelua mutta asiaan liittyvää ja päämäärään, toimiva metsästyskoira, tähtäävää. Varsin erilainen, kuin yleensä, lähestymistapa sai kiitosta ja odotettua keskusteluakin virisi jo ennen käytännön harjoituksiin siirtymistä. Hyvä näin kun muistaa vanhan sanonnan Kuuntele kaikkia ja sovella oppimaasi omaan koiraasi. Maastoharjoituksia, teemalla kanakoiran ja ohjaajan rauhallisuus ja toiminta riistatyössä, pääsimmekin hyvän ja johdonmukaisen alustuksen jälkeen suorittamaan jokseenkin riittävästi. Mukaan mahtui kokeneiden koirien rutiininomaisia suorituksia ja nuorten koirien kiinnostuksen kipinän alkuhetkiä. Auringon helliessä meitä ihmisiä nautimme maittavan keittolounaan maastossa, 28 jolloin oli koirien vuoro hieman levähtää ja keskittyä iltapäivästä alkuiltaan jatkuneeseen työmaahan eli oppimaan rauhallisuutta lintujen siivityksessä. Pyyteettömästi Timo jakeli neuvojaan ja tarjoili koirille mahdollisuuksia oppia tätä tärkeää taitoa, koko pitkän päivän apumies-hannun avustamana. Maastoharjoitusten jälkeen odotti lämmin sauna ja lätkämatsi. Leppoisa ilta oli mukava päättää kauniissa kevätsäässä makkaran paistoon majoituspaikkana toimineen erinomaisen Oikarin tilan grillikodassa. Osa toki poistui keskittymään sunnuntain noutokilpailuun kohtuu ajoissa, joka näytti tuottavan tulostakin. Äitienpäivän aamuna saimme nauttia isäntäväen maittavasta aamiaisesta ja jäljellä oli enää KGP noutokilpa, jonka tänä vuonna voitti jälleen KM-05

Max ohjaajana Hannu Laitala, kilpailun tuomarin Matti Juutin valvovien silmien alla. Mukavasta viikonlopusta muutamia tärppejä poimien, lähinnä heitä varten jotka eivät paikanpäälle päässeet: Ihmisen logiikka ja koiran logiikka on kaksi eri asiaa, muista tämä koulutuksessa. Tarkasta saunan lämpötila, ennen kuin lisäät puita! Voithan sitä koiraasi tarvittaessa komentaa kesken noudon, ei se siitä rikki mene. Aloita koulutus aikaisin, siis heti pennusta Sylillinen puita melkein hiillokseen ei nopeuta hiillosmakkaran valmistumista. Toimivan kanakoiran kanssa kaikki tähtää tulevaan visioon siitä mitä koirasta haluat: toimiva metsästyskoira. Toimi siis aina johdonmukaisesti tämän tavoitteen eteen koiraasi kouluttaessa. -Tero- 29

GORDONIN- SETTERIJAOS YHTEYSTIEDOT 2011 Tommi Bister Puheenjohtaja Länsitie 36 A 5 11120 Riihimäki p. 040 741 1750 tommi.bister@gmail.com Arto Lämsä Sihteeri Kittilän ratsutie 3 B 9, 99870 Inari p. 044 303 7581 arto.lamsa@inari.fi Kepa Teittinen Varapuheenjohtaja, jalostustoimikunta Ilveksentie 3 H, 70400 Kuopio p. 040 595 1208 kepateittinen@gmail.com Fredrik Jansson Jäsen, jalostustoimikunta, yhteydet Pohjoismaihin Perhotie 26 E, 01490 Vantaa p. 040 344 6631 fredrik.jansson@tieto.com Pasi Kovanen Jäsen, tarvikevastaava Koivikonkuja 1 A6, 41340 Laukaa p. 050 593 5047 pasi-kovanen@hotmail.com Jarkko Mannersuo Jäsen Majavantaival 10, 60200 Seinäjoki p. 044 282 7925 jarkko.mannersuo@netikka.fi Marko Tuomela Jäsen, jalostustoimikunta Hamulantie 90, 71890 Hamula p. 050 384 3435 marko.tuomela@dnainternet.net Petri Törrönen KKK-HHS:n hallituksen jäsen Lehmikentäntie 18 B 11, 90450 Kempele p. 040 732 2083 petri.torronen@mail.suomi.net Kotisivut: e-mail: www.kkk-hhs.fi gs-jaos@kkk-hhs.fi Höyhenet pöllyää, Nyt on sitten hyviä ja huonoja uutisia kanakoirarintamalta huonot uutiset kantautuivat korviin eilen eli Ruotsin jättäytyessä sivuun maaottelusta ei Tanskallakaan ole ymmärrettävästi intoa tulla Härmään kisamaan. Näyttää epätodennäköiseltä, että ottelu saadaan parsittua jotenkin kasaan. Positiivisempi asia on, että taas ollaan liki kanakoiraharrastajan juhla-aikaa. Moni avasi jo linnustuskauden 10.8. kyyhkypassissa ja niin koe- kuin kanalinnustuskauden avaukseen on aikaa vain kotvanen. Toivottavasi koirat ja emännät/ isännät ovat iskussa! Kevättapaaminen noutokisoineen pidettiin kesän korvilla Rautavaaralla, niistä enemmän tuonnempana. Erkkarissa esitettiin 13 gordoninsetteriä. Tuomari Hans Anderson Ruotsista valitsi gordoninsettereiden kauneimmaksi Sanna Kettusen omistaman ja Mervi Toivolan kasvattaman Uwexin Elly Queenin, joka sijoittui BIS-kehässä kolmanneksi. Urosten paras oli Jari Pohjosahon omistama ja Jukka Puron kasvattama Puronperän Narri. Gordonimenestystä niitti myös Tiina Kepon ja Johanna Ikosen Groovin All Or Nothing, joka oli hienosti näyttelyn veteraanien BIS. Onnittelut kaikille näyttelyssä menestyneille! Pyyjahdista ei sitten olekaan mitään kerrottavaa mustien suunnalta Toivottavasti nuoria gordoneita näkyy reippaasti syyskuun alun kenttäkoulutusviikonloppuna Ilmajoella. Ja samoissa linturikkaissa maastoissa kisataan tämän vuoden Gordon Racekin. Nähdään siis ainakin Ilmajoella! Toivotan antoisaa jahtisyksyä ja tuloksekasta koekautta kaikille gordoniharrastajille. Ja samaan hengenvetoon toivon, että maastosta raportoidaan kuvien kera Kepalle ja allekirjoittaneelle niin saadaan tulokset ja kuulumiset tuoreeltaan harrastajien tietoon nettisivujenkin kautta! TommiB Riihimäellä 12.8.2011 GS-jaoksen tapahtumakalenteri 2011 Huom. tarkemmat tiedot kaikista tapahtumista löytyvät wwwsivuilta. 5.-7.8. Nuorten koirien koulutusleiri, Lappajärvi 3.-4.9. Nuorten koirien kenttäkoulutuspäivät, Ilmajoki 16.-18.9. Kultamalja ja Derby, Lapua 1.10. Gordon Race, KAKE NUO ja AVO, Ilmajoki xx.y. Maaottelu, Ilmajoki (epävarma) 30 NOUTOMESTARUUS 2011 Gordoninsetterijaoksen kevättapaamisessa Rautavaaralla 14.5.2011 kisattiin perinteinen rodun noutomestaruuskilpailu. Kilpailuun osallistui 12 avoimen luokan koiraa ja kaksi nuorten luokan koiraa. Tuomarina toimi Esa Häkkinen. AVOIN LUOKKA: 1. Opendora s Fiona, om. ja ohj. Markku Parviainen 2. Puronperän Rihla, om. ja ohj. Jukka Puro 3. Opendora s Hilibatibibban, om. ja ohj. Markku Parviainen 4. Puronperän Nalli, om. ja ohj. Jyri Hiltunen 5. Opendora s Juliana, om. ja ohj. Markku Parviainen NUORTEN LUOKKA: 1. Zettertjärns Morriz, om. ja ohj. Kepa Teittinen 2. Opendora s Bella, om. ja ohj. Jarno Kants Onnittelut menestyneille!

Ensi kertaa mukana gordonijaoksen kevättapaamisessa Gordoniväki kokoontui jo perinteeksi muodostuneeseen kevättapaamiseen Pohjois- Savon Rautavaaralle 13-15.5.2011.Mukana oli kokeneita gordoniharrastajia, kasvattajia sekä lisäksi ihan ensi kertaa mukaan tulleita. Ensi kertaa mukana olleena sain ihailla gordonijaoksen vahvaa yhteishenkeä. Uutena harrastajana sain kokea myös olevani osa tätä tiivistä porukkaa. Koiria oli erilaisia ja ilo oli nähdä samalla kertaa runsaasti gordoninsettereitä yhdessä laumassa kirmaamassa pitkin keväistä Metsäkämpän pihapiiriä. Sää Rautavaaralla oli vielä varhaiskeväinen; pihapiirin puissa ei esim. ollut vielä silmuja. Onneksi repuista löytyi lämmintä päällepantavaa ja saunakin lämpesi jo heti ensimmäisenä iltana. Koirien riemua ei kevätsään koleus näyttänyt haittaavan; uimaan saattoi pulahtaa ja jatkaa kohta juoksua lajitovereiden kanssa. Ohjelma perjantaina oli vapaa, mutta usein huomasi keskustelun ohjautuvan koirista puhumiseen. Aurinko paistoi pitkälle iltaan ja taisi muutama harrastajakin talviturkin käydä heittämässä iltasaunassa käydessään. Takkatulen lämmössä oli iltapalaksi mukava paistaa makkaraa ja tutustua toisiin gordonijaoksen jäseniin. Illan hämärtyessä tarjosi Metsäkartanon Metsäkämppä yöpymiseen hyvät tilat väsyneille gordoniharrastajille. Aamun koittaessa saimme kömpiä kukin makuupusseistamme Kepan loihtimalle aamiaiselle. Kahvi, tee, puuro, leivät, leikkeleet ja kananmunat maistuivat. Nyt olikin hyvä siirtyä kuuntelemaan tuomari Esa Häkkisen luentoa. Esa Häkkinen antoi hyvää tietoa kanakoiran hakutyöskentelyn opettamisesta. Kokemusta Häkkisellä kun on jo metsästyksestä gordoninsetterin kanssa vuodelta 1981. Ainakin minulle nuo käytännön opit olivat mieleenpainuvia. Tottelevaisuuden opetusta kanakoiran koulutuksessa Häkkinen korosti ja kenttäharjoittelun aloittamista jo pienen pennun kanssa. Luentojen jälkeen nautittiin runsas lounas Metsäkartanolla. Salaatit, possupata, muikut ja lohet odottivat höyryävinä Metsäkartanon päärakennuksella. Täysin vatsoin palattiin Metsäkämpälle, jossa kisattiin jaoksen noutomestaruudesta. Uutena harrastajana kisan seuraaminen oli mielenkiintoista. Tulosten saanti kokeneillekaan harrastajille ei ole aina helppoa. Kun onnistumisia koiran kanssa saadaan, niistä voi olla iloinen ja syystäkin ylpeä; koska kaikki kanakoiraharrastajina tiedämme ettei kanakoiran koulutus noutomestariksi käy hetkessä vaan se vaatii työtä. Onnea vielä kaikille rohkeasti kisaan osalistuneille! Voittajat palkittiin ja myös muut mukana olleet kevätretkeläiset saivat pieniä kotiinviemisiä. Kuopion Päivärannan Musti ja Mirri -liike oli ystävällisesti lahjoittanut runsaasti palkintoja, samoin kuopiolainen Lemmikki Oy. Kahvin jälkeen jaos piti sääntömääräisen kevätkokouksen. Palkittiin vuoden 2010 gordoninsetteri ja jaettiin muut palkinnot. Kokouksessa käsiteltiin uusimpia asioita ja mm. gordoninsetterin rotumääritelmän päivitystä, Kanakoirakerhon vuosikalenterin toimittamista sekä vuoden tulevat tapahtumat joissa jaos on mukana. Viikonloppu Rautavaaralla jatkui kokouksen jälkeen vapaalla ohjelmalla. Yhteenvetona näin ensi kertaa mukana olleena voin suositella mukaan tuloa lämpimästi muillekin gordoninsetteriharrastajille. Gordonijaos tarjoaa harrastajille monipuolista ohjelmaa ja yhteishenki on tiivis. Kiitokset kaikille mukana olleille ja erityisesti Kepa Teittiselle, joka saattoi minut gordoninsetteriharrastuksen pariin ja kutsui mukaan jaoksen kevättapaamiseen! Paula Jantunen, Joensuu 31

IRLANNIN- SETTERIJAOS YHTEYSTIEDOT 2011 I RLANNINSETTERIJAOS Kotisivut: e-mail: www.kkk-hhs.fi is-jaos@kkk-hhs.fi Tero Savolainen puheenjohtaja Naarantie 9 B 7, 41160 Tikkakoski puh. 0440 130 703 tenssi-1@suomi24.fi Juha Immonen Sihteeri Rahkeenniementie 148 A, 81270 Paukkuja puh. 0400 126 059 immolan@gmail.com Tapio Ranta varapuheenjohtaja pentuvälitys (Pohjoismaat) Teriojantie 5, 04400 Järvenpää puh. (09) 291 1577, 0400 870 788 tapio.ranta@sh-trade.fi Kesäpäiviä vietettiin kartanomiljöössä Irlanninsetterijaoksen kesäpäiviä vietettiin heinäkuussa Huikon Kartanossa Toivakassa. Vanhasta kunnalliskodista kartanoksi kuoriutunut Huikko sopi koiraväen kesäiseen tapaamiseen täydellisesti, aina koirahenkistä isäntäväkeä myöten. Toivakkaan saapui kolmisenkymmentä harrastajaa, vaikka viikonloppu lie ollut yksi kesän kiivaimmista tapahtumien osalta. Risto Kannisto Jäsen, pentuvälitys (Suomi) Köhniönkatu 54, 40630 Jyväskylä puh. 0400 544 030 risto.kannisto@elisanet.fi Suvi Lintukangas Jäsen Susiveräjäntie 27 27650 Honkilahti puh. 040 736 1398 suvi.lintukangas@gmail.com Jarno Saukonoja Jäsen Tapiontie 14 85500 Nivala puh. 044 259 3000 saukkeli@gmail.com Marita Hyytinen Jäsen Kappelitie 17 92500 Rantsila puh. 040 577 1034 marita.hyytinen@omanetti.fi Ohjelma oli laadittu väljästi. Tavoitteena oli, että vapaaseen seurusteluunkin jäisi aikaa. Ja mikä olikaan kesäpäivää paistatellessa. Hiostavin helle helpotti juuri sopivasti viikonloppuna. Paistetta ja tarinaa riitti juuri sopivasti. Mukana oli jälleen niin vanhoja kuin uusiakin harrastajia. Lauantaina luonteeseen ja jalostukseen liittyvistä asioista keskusteltiin useiden tuntien ajan, tästä lisää ohessa. Löylyteltyämme rantasaunassa kokoonnuimme grillin ääreen, jossa jaos tarjosi ja kartanon väki valmisti koko porukalle herkullisen illallisen. Jaokselle uusi tyylikäs logo Sunnuntaina oli vuorossa jaoksen logoäänestys ja noutokilpailu. Logokilpailuun osallistuttiin laiskahkosti, vaikka moni etukäteen vannoi voittajamallin jo muhivan mielessä. Määrä ei tosin korvaa laatua ja kisaan lähetetyt ehdotukset olivatkin todella laadukkaita. Voiton vei Riikka Karmala suunnittelemallaan ja toteuttamaan logoehdotuksella (katso sivun ylälaita). Ehdotuksessa on hyödynnetty vanhaa logoa sopivasti, mutta se on modernimpi ja värimaailmaltaan tyylikäs ja tuore. Oivallinen käytettäväksi uusiin jaostuotteisiin, joista ideoita kannattaa pistää jaokseen. Kata ja Evita noutomestaruuteen Noutomestaruuskilpailuun ilmoittautui yhteensä 16 koiraa. Näistä 11 starttasi varsinaisessa kisassa, joka toteutettiin tavan mukaan kahdella linnulla. Koska joukossa oli paljon nuoria koiria, improvisoimme rinnalle juniorikisan nuorille koirille. Tämä toteutettiin noutodummylla. Tänä vuonna kisalle ei vielä voitu anoa virallista koelupaa, koska uudet säännöt astuvat voimaan vasta elokuussa. Jatkossa on käsittääkseni mahdollista, että noutokoe voidaan anoa erillisenä kokeenaan suoritettavaksi myös kesäaikaan esimerkiksi kesäpäivien yhteydessä. Tuomariksi epäviralliseen mittelöön lupautui jaoksen sihteeri Juha Immonen, joka kokeneena noutajaharrastajana olikin mies paikallaan. Taisto oli etenkin kärjen osalta tiukka. Tyylikkäimpään kokonaissuoritukseen venyivät lopulta Kata Roiha ja Evita. Junioreista Jarno Saukonojan ja Arielin suoritus ykkösluokkaa. Jaossa oli jälleen myös Hassen tuoppi ekipagelle, jonka yhteissuoritus ampuma- ja noutokilpailussa on paras. Karmalan perheestä tuoppi palasi jälleen Risto Kanniston palkintohyllyyn. 32

Yleisö pääsi seuraamaan noutokisan kulkua aitiopaikalta. Noutomestarin plakaatti matkasi Katan ja Evitan mukana Utsjoelle. Väheksymättä lainkaan tuopin voittaneiden suoritusta on harmillista, että siitä on viime vuosina pystynyt kisaamaan vuosittain vain muutama ihminen. Kato on käynyt käytännössä sen jälkeen kun ampuma- ja noutokilpailu on suoritettu toistaan erillisissä tapahtumissa. Jatkossa onkin pohdittava, palataanko entiseen menettelyyn, jossa myös jaoksen sisäinen ampumamestaruus ratkotaan samassa yhteydessä kuin noutomestaruuskin. Noutokisan terävin kärki oli seuraava: 1. isn Flamefields Evita/ Kata Roiha 2. isu Finby Duracell/ Kari Kulovesi 3. isn Flamefields Enya/ Tero Savolainen Juniorit: 1. isn Usvakairan Ariel/ Jarno Saukonoja 2. isu Usvakairan Aarre/ Birgitta Vuorela 3. isu Hunshigo Othello/ Harri Huhtala Teksti: Birgitta Vuorela Risto Kannisto (vas.) pokkasi nouto- ja ampumakisan yhteissuorituksen parhaana Hassen tuopin. Palkintoja jakamassa jaoksen pj. Tero Savolainen ja sihteeri Juha Immonen (oik.) 33

Luonnekuvaus herätti keskustelua Jaoksen kesäpäivillä Opaskoirakoulun johtaja, Kennelliiton luonnetyöryhmän jäsen Riitta Liimatainen puhui MH-luonnekuvauksesta jalostuksen apuvälineenä. Aiheesta keskusteltiin vilkkaasti pitkälle iltapäivään. MH-luonnekuvaus on yksi monista menetelmistä saada tilastoitua tietoa koiran käyttäytymisestä. Menetelmä esiteltiin Ekipage-lehdessä aiemmin, joten tässä yhteydessä en käy läpi kuvauksen kulkua, vaan pyrin tuomaan lyhyesti esille niitä asioita, jotka tilaisuudessa kirvoittivat eniten keskustelua. Metsästyskoirapuolella rodunomaiset kokeet ovat ensisijainen menetelmä saada tietoa jalostuksen kannalta olennaisista ominaisuuksista. On kuitenkin niin, että täystyöllistettynäkin metsästyskoira on suuren osan vuodesta kotikoira. Tässä valossa on tärkeää että jalostukseen valikoituu koiria joiden luonne on halutun kaltainen. Toisaalta luonne määrittää myös metsästyskäyttäytymistä, sillä ominaisuuksien takana olevat käyttäytymispersoonallisuuspiirteet ovat perinnöllisiä. Esityksessään Riitta Liimatainen korosti, että käyttäytyminen ja luonne ovat kaksi eri asiaa ja niiden välisen eron ymmärtäminen on tärkeää. Luonne muodostuu koiran perinnöllisistä taipumuksista, sen saamista kokemuksista ja opituista asioista. Käyttäytyminen puolestaan on seurausta ympäristövaikutusten muokkaamasta perinnöllisestä taipumuksesta. Koirat eivät osaa puhua tuntemuksistaan, joten ainut tapa saada edes jotain tietoa eläinten ajatuksista on tarkkailla niiden käyttäytymistä. Luonnetta voi testata monilla menetelmillä Mitä meidän tulisi koiriemme käyttäytymisestä ja luonteesta tietää? Entä millainen on rotutyypillinen tapa reagoida vaikkapa MH-luonnekuvauksen eri osioissa? Näihin kysymyksiin vastausta on pohdittava rotujärjestöjen piirissä ja lähitulevaisuuden tavoitteena on luoda ihanneprofiilit kaikille roduille. Ihanneprofiilissa määritellään tapa, jolla vaikkapa punainen irlanninsetteri rotutyypillisesti reagoi esimerkiksi leikkiinkutsuun. Riitta Liimatainen korosti, että ihanneprofiili ei kerro tapaa millä rodun edustajat keskimäärin reagoivat, vaan miten niiden tulisi reagoida. Johtopäätösten ja tietojen jatkojalostuksen aika on vasta kun materiaalia on riittävän paljon. Tähän menee vielä aikaa, sillä menetelmä on vielä varsin tuore ja MH-luonnekuvaajia on Suomessa alle 10. On mahdollista, että tulevaisuudessa kaikilta jalostukseen käytettäviltä koirilta vaaditaan jokin virallinen arvio siitä, että yksilö on luonteeltaan yhteiskuntakelpoinen. Riitta Liimatainen kehotti meitä Rotujärjestön piirissä miettimään onko roduillemme sopivin tapa kerätä tietoa luonteesta MH-kuvaus vai kenties joku muu monista menetelmistä? Hänen mukaansa esimerkiksi perinteinen luonnetesti ei suinkaan ole yksiselitteisesti koiraa enemmän kuormittava kuin MH-kuvaus. MH-kuvauksessa kaikki osiot toteutetaan aina samalla tavalla ja jokainen koira paineistetaan samalla voimalla. Luonnetestissä sen sijaan testinvetäjällä on mahdollisuus suhteuttaa koiraan 34 kohdistettavaa painetta sen reaktion mukaan. Testissä myös annetaan pisteitä, toisin kuin kuvauksessa. MH-luonnekuvauksessa ei ole hyvää tai huonoa, koira joko suoriutuu kuvauksesta läpi tai se keskeytetään. Arvioita eri osa-alueilta suhteutetaan korkeintaan rodun omaan ihanneprofiiliin. Mitä osiot oikeastaan mittaavat? MH-kuvauksen kulussa on myös osioita joiden tarkoituksenmukaisuudesta irlanninsetterin kohdalla keskusteltiin. Tällainen oli erityisesti vieheen veto, jossa mitataan koiran takaa-ajo ja tarttumisviettiä. Ajaako vai eikö ajaa, ja kumpiko kuvastaa sitä mitä kasvatustyössä haetaan? Entä miten koiran ikä ja koulutustaso suhteutuu tähän? Viisasten kiveä emme tähän löytäneet, mutta käyty keskustelu paljasti vähintäänkin sen, että ihanteen määritteleminen ei ole helppoa. Tästä päästiin keskusteluun oikeasta kuvausiästä. Luonnekuvaus on alun perin kehitetty 1-1,5-vuotiaille koirille. Sittemmin yläikäraja on poistettu ja alaikäraja on muutettu 18 kuukaudeksi. Iän ja koiran kokemuksen vaikutuksesta keskusteltiin vilkkaasti. Luotettavin tieto saadaan edelleen kuvaamalla nuoria koiria, vaikka Riitta Liimataisen mukaan koiran käyttäytyminen tilanteissa muuttuu vain vähän iän myötä. Hän muistutti myös, että kun käytetään koiraa luonnekuvauksessa, saadaan joka tapauksessa enemmän tietoa kuin silloin kun kuvaus jää kokonaan tekemättä. Teksti: Birgitta Vuorela

Uutis-Jousi / Savon Erämessut / Vuoden Eräkoira // 17.5. Kaidanpaljakan Sara ylsi Vuoden Eräkoiran haastajaksi Ilpo Lommi Siilinjärveläisen Matti Santin omistama irlanninsetteri Kaidanpaljakan Sara ylsi Suomen Eräkoira 2011:n valinnassa viiden kärkeen. Arvostetun tittelin sai Kuopiossa Savon Erämessuilla suomenpystykorva Kotirovan Taika, joka tosin ei pystynyt tulemaan juhlittavaksi pahan myrkytyksen vuoksi. Palkinnon vastaanotti omistaja Raimo Johansson Torniosta. Viisivuotias Kaidanpaljakan Sara ylsi tiettävästi ensimmäisenä irlannin tai englannin setterinä Vuoden Eräkoiran haastajaksi. Koiran saavutukset olivat viime vuonna niin merkittäviä kanakoirakisoissa, ettei sitä käynyt sivuuttaminen. Sara saavutti ykköspalkinnot kahdessa eri koemuodossa, mihin on kanakoirakerhon 110-vuotisessa historiassa kyennyt vain kolme muuta koiraa. Muut Vuoden Eräkoiran haastajapalkinnot menivät kahdelle suomenajokoiralle ja karjalankarhukoiralle. Harvinaisen kovatasoiseen Suomen Eräkoira -kisaan oli seulottu tänä vuonna kautta maan 16 koiraa 11 rodusta. Moni koira oli saavuttanut mestaruuksia lajiensa mittelöissä. Irish Trial 2011 Utsjoella Irlanninsettereiden epävirallinen rotumestaruuskilpailu lähestyy. Irish Trial käydään tänä vuonna Utsjoella. Kisa on viime vuoden tapaan 2-päiväinen. Perjantai on karsintapäivä ja lauantaina on finaalin vuoro. Molemmille päiville on anottu NUO ja AVO-luokat, joten myös laatupalkinnoille on mahdollisuus molempina päivinä. Karsinta päivän tuomareina ovat Antero Seppälä, Marja- Terttu Lassila-Guttorm. Finaalissa on päätuomarina Norjalainen Svein Roska Vesisaaresta. Hän on pitkän linjan gordonikasvattaja ja ylituomari. Pe 7.10.2011 Irish Trial, karsinta. Paikka Hotelli Pohjan Tuli. 7.30 Aamupala ja ilmoittautuminen 8.15 Nimenhuuto ja maastoon siirtyminen 17.00 Sauna, 19.00 Illallinen, 20.00 Kritiikki Ilm. illalliselle ennen maastoon lähtöä tiskillä olevaan listaan. La 8.10. AVO, NUO Inari/Utsjoki Irish Trial finaali, paikka Hotelli Pohjan Tuli 7.30 Aamupala ja ilmoittautuminen 8.15 Nimenhuuto ja maastoon siirtyminen 17.00 Sauna, 19.00 Illallinen, 20.00 Kritiikki Koeilmoittautumiset Tero Savolainen p. 044 0130703. tenssi-1@suomi24.fi. Majoitusvar. Jarmo Helander 0400 894319. jarmo.helander@jamenera.inet.fi. Majoitusvaraukset tulee tehdä hyvissä ajoin ja ne ovat sitovia!. Majoitushinnat esim. 3 hlö huone 105,00/vrk. Aamupala kuuluu huoneen hintaan. Sauna 10,00e/hlö. 35 Douedal s Oz-zo jo toisen kerran erikoisnäyttelyn BIS 1 Ahti Heikan Douedal s kennel on ollut tuttu näky useampana vuotena erikoisnäyttelyissä myös kasvattajaluokassa. Tämän vuotisessa erikoisnäyttelyssä kenneliä edusti ainoastaan yksi koira, Douedal s Oz-zo (Gaudy/Douedal s Uniqua) om. Jari Karmala. Reilun viidenkymmenen irlanninsetterin joukosta Oz-zo seuloutui ensin rodun kauneimmaksi ja oli lopulta koko näyttelyn BIS 1. Tällä esityksellä Oz-zo uusi vuoden 2008 menestyksen ollen jo toistamiseen ERI 1 SA PU1 SERT ROP BIS1. Oz-zo on todistanut myös väitteen, että kauniilla koiralla on mukava metsästää.viime syksynä se sai Rautalammin metsäkokeessa AVO2 ja kentällä sekä Kurikassa, että Pornaisissa AVO3.

POINTTERI- JAOS YHTEYSTIEDOT 2011 Jukka-Pekka Liimatta Puheenjohtaja Lyylintie 12, 62100 Lapua Puh: 040 541 2425 jp.liimatta@suomi24.fi Pekka Toivola Varapuheenjohtaja Luotikuja 1 b, 03100 Nummela Puh: 050 502 4747 pekka.toivola@saunalahti.fi Timo Laaksonen Sihteeri Fabianinitie 2 42300 Jämsänkoski Puh: 0400 761 149 timo.laaksonen@tlp.fi Jorma Korpela Jäsen, Pentutiedustelu Päivälänkuja 7, 58200 Kerimäki Puh: 044 511 2013 jorma.korpela@mhy.fi Antti Keskikangas Jäsen, Jalostusneuvoja Mäentie 45, 62150 Rintakangas Puh: 050 527 9206, 06 484 6816 antti.keskikangas@msk.fi Petteri Granlund Jäsen, Kansainväliset yhteydet Puh: 0400 945 676 petteri_granlund@msn.com Janne Uusimäki Jäsen, Tiedottaja Uusimäentie 16, 62660 Itäkylä Puh: 040 506 3822 janne.uusimaki@gmail.com Vilho Korteniemi Jäsen Rajantie 35, 99300 Muonio Puh: 0400 362 069 vilhokorteniemi@hotmail.fi P OINTTERIJAOS Kotisivut: e-mail: www.kkk-hhs.fi pointterijaos@kkk-hhs.fi Voiko ihanammin päivän enää alkaa... Tämä palsta on nykyään tapana aloittaa laulun sanoin. Jusu soitti aamulla ja pyysi kirjoittamaan oheisen tarinan elokuun lehteen. Kun aineistopäiväkin sattui samalle päivälle niin varmistuu sekin ettei unohdu. Kuluva kesä on tähän mennessä kuumin 23 vuoteen. Helteet alkavat jo väistyä ja pointteriväen silmät kiilua samaa tahtia. Pointterit on varmasti hinkattu huippukuntoon. Tottelevaisuus-, nouto- ja kuntokoulut käytynä, matokuuri syötynä ja rokotukset voimassa. Kesän myötä ovat Suomen pointterit jo päässeet näyttämään osaamistaan: Kata ja Pasta voittivat komean pokaalin noutokilpailun parhaina Norsk Pointerklubin kesäpäivillä. Lapuan Erikoisnäyttelyn BIS-käyttökoira oli Ari Jalosen Onassis av Rabbelugn, Pointterijoukkue voitti kerhon haulikkoammunnat. PU Aukian Oskari meni heinäkuussa vapaaehtoisesti uimaan. Syksyn pointteritapahtumat aloittaa nuorten koirien kenttäkoulutustilaisuus 3-4. 9. Ilmajoella. Tapahtuma on yhteinen Gordoninsetterien kanssa. Ohjelmassa on ainakin ohjaajien ja koirien harjoittelua maastossa ja varmaan yleistä hauskanpitoa. Mainio tilaisuus totutella parihakuun nuorilla koirilla. Sunnuntaina on vielä mahdollisuus osallistua nuorten luokan kokeeseen. Timanttikisa, Jalokivikisa ja Suomen Pointterikerho ry:n Pointterimatsi järjestetään Ilmajoella 10. ja 11. 9. ja pointterijaoksen Point to Point Lapualla kuukautta myöhemmin 8. 10. Pointterijaoksen ja Pointterikerhon yhteenhiileenpuhaltamishanke etenee. Pointterikerhon jäsenistön on tarkoitus ottaa kantaa yhteistyötä valmistelleen työryhmän ehdotukseen tulevassa kokouksessaan Pointterimatsiviikonloppuna. Ehdotus ja kokouskutsu tulee asianosaisille postissa het kun kerkiää. Mikäli menee niin kuin vilmissä, Point to Point ja Pointterimatsi järjestetään erillisinä viimeistä kertaa tänä vuonna. Pointterijaoksen terveyskyselyyn tuli kiitettävästi vastauksia. Timon yhteenveto on jäljempänä lehdessä, kiitos kaikille vastanneille osallistumisesta. Myös jaoksen logokilpailuun on saapunut hienoja ehdotuksia. Niistä valitaan finalistit jäsenistön äänestettäväksi jaoksen kokouksessa tulevan syksyn aikana. Vielä haluan koko jaoksen puolesta onnitella Risto Kannistoa joka vastoin kaikkia odotuksia meni ja voitti Pyyjahtien henkilökohtaisen kilpailun pointterimiesten nokan alta: Vilpittömät Onnittelut! Iloista syksyn odotusta kaikille! Pekka Toivola 36

Kuva Timo Laaksonen SUOMEN POINTTERIKERHON KILPAILUT 2011 TIMANTTIKISA 10.9. Kultamalja -ikäisille ja JALOKIVIKISA 11.9. Derby -ikäisille pointtereillle POINTTERIMATSI 11.9. kaikille pointtereille ikään, luokkaan tai kotimaahan katsomatta. Pointterimatsissa ei jaeta luokkapalkintoja. Voittaja saa vuodeksi Antin Pointterimaljan ja paras nuori Pointteri Stenin Muistolautasen. Timantti- ja Jalokivikisa ovat osa karsintaa jossa menestyneet saavat pisteitä, jotka oikeuttavat Vuoden Nuori Pointteri -kisaan. Tuomarit selviävät viimeistään koepäivän aamuna. Ilmoittautumiset ja Riistavallin majoitusvaraukset mielellään viikkoa ennen kilpailua Pekka Toivola: 050 502 4747 tai pekka.toivola@saunalahti.fi Kokoontuminen kilpailupäivän aamuna keskustan ABCllä klo 8:00 Pekka Toivola 37

Pointterien terveys 2011 Kevään ja alkukesän aikana suoritimme JTO:ta varten Pointtereille terveyskyselyn. Jotta se ei jäisi pelkäksi paperiksi jalostuskatselmuksen oheen, siirrän kyselyn tulokset myös kaikkien Ekipagea lukevien silmien alle. Yleistietona voisin kertoa sen verran, että Suomessa on Kennelliiton rekisteröimänä 1 253 Pointteria ja näistä kyselymme pohjaksi saimme 64 korvaparia. Näistä koirista jo edesmenneitä oli 22kpl (34,4%), mutta näin oli ohjeistuksessa pyydettykin. Pointterien populaatio on määrällisesti sen verran pieni, että jokainen viimeisen vuosikymmenen aikana elänyt koira merkitsee terveyspohjana tuleville sukupolville, varsinkin ne mitä on käytetty jalostukseen, mutta myös ne siskot ja veljet, joiden sisaruksia on jalostukseen asti viety. Uroksia vastanneista oli 31kpl ja naaraita 33kpl. Näin sukupuolijakauma jäi todella tasaiseksi ja tutkimuksen kantilta se onkin hyvä. Lähdemme purkamaan kyselyn järjestyksessä kohta kohdalta terveyskyselyn tuloksia, ilmoitetut prosentit ovat aina kokonaispopulaatiosta, sukupuolesta tai todennetuista määristä laskettuja ja lähimpään kymmenykseen pyöristettynä. Kohta 1, luonne: äänille herkkiä koiria löytyi joukosta 12kpl (18.75%), kun kyseessä oli ukkonen, ilotulitus tmv. kova melu, mutta paukkuherkkyydessä tuli puhdas 0. Kohta 2, lonkkanivelen dysplasia: kuvattuja koiria oli 46kpl (71,9%). Näistä A- lonkat oli 37 koiralla (80,4%). AB-lonkat 2kpl (4,3%), B-lonkat 4kpl (8,7%), BC-lonkat 1kpl (2,2%) ja C-lonkat 2kpl (4.3%). Lonkista oirehtineita löytyi 1kpl (2,2%) ja oireet alkoivat vasta 10v iän jälkeen. Kohta 3, Kyynärnivelen dysplasia: tässä Pointtereiden terveys on 100% kunnossa, tosin ensimmäistäkään yksilöä ei ollut asian tiimoilta kuvattu. Kyynärniveltä oirehtineitakaan ei löytynyt joukosta. Kohta 4.1, Muut nivel- ja luusto-ongelmat: Muita nivel ja luusto-ongelmia oli kärsinyt vain 3 koiraa (4.7%). Ilmenemisikä tässä tuloksessa oli keskimäärin 7,6v. Kohta 4.2, Ristisideongelmat: Ristisideongelmia löytyi 2:lta koiralta (3,1%) ja nämä molemmat olivat tapaturmaisia ongelmia, sekä leikkausta vaativia. Kohta 5.1 Virtsatietulehdus: Virtsatietulehduksesta on kärsinyt 6 koiraa (9,4%) ja näistä useammin kuin 3 kertaa oli tulehdus ollut 3:lla koiralla. Kertaluonteisia tulehduksia oli loput 3kpl. Kohta 5.2 Korvatulehdus: Luppakorvaiselta koiralta voisi aina odottaa korvatulehduksia enemmänkin, mutta Pointterit rotuna ovat päässeet tässä aika vähällä tässä tilastossa. Korvatulehduksista kärsineitä koiria oli 16kpl (25%) ja näistä vain 3:lla (4,7%) tulehduksia oli säännöllisemmin. Lopuilla 13 koiralla (20,3%) korvatulehdus on ollut kertaluonteista tai enintään kolmesti eliniän aikana ollutta. Näistä väparissa tapauksessa kohdassa tulehduksen epäilyksenä on tuuletuksen puute, sillä ko. ajankohtana koira on ollut pienellä liikkeellä raskauden tmv. syyn takia. Kohta 5.3 muu tulehdus: muita tulehduksia Pointtereilla on ollut 10:llä koiralla (15,6%), joista tapaturmaisia kertaluonteisia tulehduksia (mm. purema, haava) on ollut 3kpl (4,7%). Muista syistä hoitoa vaativia tulehduksia on ollut 7kpl (10,9%). Näissä on ollut mukana mm. märkäkohtua, nisätulehdusta jne. Kohta 6. Iho-ongelmat: 6.1 ja 6.2 kohdat näyttivät 100% terveyttä rodulle, eli allergioita tai märkäihottumaa ei Pointtereista ole tavattu. Yhdellä koiralla oli epäilyksenä allergia, mutta lopulta muu sairaus selitti nämä ongelmat ja allergiaa ei testeistä huolimatta sielläkään todettu. Kohta 6.3, kutiseva / ärtyisä iho: Tässä löytyy vain 1kpl (1,6%) ja tämäkin oli kuivaihoisuutta talven kuivilla keleillä. Haittakohtana erityisesti tassut. Kohta 6.4, muut iho-ongelmat: Tässä löytyi ongelmia yhteensä 7:ltä koiralta (10.9%) ja näistä 3:lla (4,7%) kyseessä oli ohut karvoitus. Kaikki 3 tapausta ovat olleet mustapohjaisilla koirilla, joista ohutkarvaisuus näkyy helposti ihon läpipaistamisena. Kohta 7, Furunkuloosi: Furunkuloosia on ilmennyt tassuissa vain yhdellä koiralla (1,6%), joten siihen nähden rotu on suhteellisen vapaa ollut ko. taudista. Kohta 8, Syöpäkasvaimet: Tässä syöpä on lääketieteellisesti todettu kahdelta koiralta (3,1%) ja epäily on ollut yhdellä koiralla. Yhteensä tästä taudista on siis kärsinyt 3 yksilöä (4.7%) Kohta 9, sydänsairaudet: Pointtereilla ei ole todettu sydänsairauksia. Kohta 10, Epilepsia: Tässä kohdassa kahdella koiralla (3,1%) on todettu epilepsian kaltainen kohtaus, mutta kumpaakaan ei ole ko. sairaudesta lääkitty tai testein sairaaksi todettu. Kohta 11, Diabetes: Pointtereilla ei ole tavattu diabetesta. Kohta 12, Mahalaukun kiertymä: Pointtereilla ei ole tavattu mahalaukun kiertymää. Kohta 13, Kilpirauhasen toimintahäiriöt: Pointtereilla ei ole tavattu kilpirauhasen toimintahäiriöitä. Kohta 14, Juoksuajat: Narttuja kyselyyn saapuineissa vastauksissa oli siis jo todetut 33kpl. Näiden koirien juoksuajat vaihtelivat pääsääntöisesti 6-12kk välillä. Yleisesti lähempänä 6kk/2 x vuosi tasolla. Juoksuvälin oli ilmoittanut 16 narttua ja alkamisajankohdan 21. Juoksuttomia narttuja ei kyselyssä tavattu. Kohta 15, Tiinehtyminen ja synnytys: Mukana olleesta 33:sta nartusta 12 oli saanut pentuja. Vain yksi narttu (3.0%) ei tullut yrityksistä huolimatta tiineeksi. Synnytyksissä kuoli neljältä nartulta (33,3%) pentu. Yhdeltäkään nartulta ei kuollut koko pentuetta. Vain yhdessä tapauksessa (8.3%) on pentu syntynyt epämuodostuneena. Alle 7-viikkoisissa elävissä pennuissa ei ole tavattu mitään poikkeavaa. Kohta 16, Kohtutulehdus: Kohtutulehduksesta on kärsinyt 3 koiraa (9,1%). Kohta 17, Kivesongelmat: Kivesongelmista on kärsinyt 1 koira (3,3%) ja tässä syynä on ollut laskeutumattomat kivekset. Kohta 18, Astutus: 12 (38,7%) kyselyyn vastanneista uroksista on astunut nartun. Vain 3:ssa tapauksessa (9,7%) on astutuksessa ollut ongelmia uroksen taholta. Astuneista uroksista kahdelta (16,7%) on sperman laatu tutkittu lääketieteellisesti. 38

Kohta 19, Eturauhastulehdus: Pointterit eivät ole kärsineet eturauhastulehduksesta. Kohta 20, Hampaiden puutokset/purentaviat: Pointteripopulaatiossa purukaluston vikaa poti 9 kyselyyn osallistunutta koiraa (14,1%). Näistä hammaspuutoksia oli 3:lla (4,7%) ja ylä-, ala- tai tasapurentaa 5:llä (7,8%). Joukkoon oli ilmoitettu 1 koira (1,6%), jolla oli eripituiset kulmahampaat, ilman tapaturmaista katkeamista. Kohta 21, Muut sairaudet: Tähän kohtaan tuli 2 ilmoitusta (3,1%) ja näistä toinen poti Cushingia* ja toinen pitkällisen tulehduksen mukanaan tuomaa autoimmuunisairautta. *Häiriötila, joka johtuu korkean kortisolituotannon vahingollisista vaikutuksista elimistölle. Cushingin - tauti eli lisämunuaisen kuorikerroksen liikatoiminta koiralla on kohtalaisen yleinen sairaus. Häiriö, eli esimerkiksi kasvain, voi olla joko aivolisäkkeessä (85 90 % tapauksissa), joka valvoo ja säätelee lisämunuaisen toimintaa tai itse lisämunuaisen kuorikerroksessa saattaa olla muutos (10 15 % tapauksista). Taudin perinnöllisyyttä ei tunneta. Kohta 22, Koira kuoleman syy: Kuten jo todettua, oli kyselyyn ottanut osaa terveystietojen pohjalta jo 22 edesmennyttä koiraa. Jaottelin ilmoitettuja kuolemansyitä hivenen omiin lokeroihinsa ja tulokseksi sain seuraavia lukemia: Parantumattomaan tautiin kuoli 3 koiraa (13,6%). (syöpä yms) Märkäkohtuun kuoli 2 koiraa (9,1%) Suolikierteeseen 1 koira (4,6%) Luonteen takia lopetettu 1kpl (4,6%) (aggressiivisuus) Tapaturmainen kuolema 6kpl (27,3%) (liikenne yms) Ikäperusteinen kuolema 9kpl (40,9%) Ikäperusteisen kuoleman keskiarvoinen ikä oli 11,56v. Kohta 23, Mitä muuta haluat kertoa koirastasi: Tähän tuli runsaasti tunneja luonneperäistä kommenttia. Yleisesti voidaan sanoa, että Pointteri on mukava metsästys- ja koekumppani omistajalleen. Vaivattoman nöyrä ystävä niin maastossa kuin kotonakin ja vahvan lämpimin muistoin kaivattu edesmenneenä jahtikaverina. Huonoja muistoja Pointterista ei oikein tahdo löytyä, kultaako aika muistot vai onko totuus näin yksioikoisen selvää. Itse Pointterin omistajana kyllä uskon jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Pointterijaos kiittää kaikkia kyselyyn osallistuneita ja toivoo, että teidän ystävällisen ahkerasti vastanneiden Pointteriharrastajien vaivannäkö korvautuu edes osittain tämän artikkelin myötä tulleella tiedolla. Lonkkakuvaustulokset Kuolinsyyt Korvatulehdukset Hampaat 39

P ENTUEPALSTA GORDONINSETTERI- PENTUEET Suunnitteilla: Opendora`s Isabella / Mountaineer`s Elton Emä: Opendora s Isabella koe: 1*NUO 2 (KAME), 1*AVO 3 (KAKE), 1*AK 1 (KATU), Gordon Race 3. ja KUL5. Hyväksytty jalostusrekisteriin Isä: Mountaineer s Elton koe: Derby 5. ja Gordon Race 3. Hyväksytty jalostusrekisteriin Astutetaan loka-marraskuussa 2011. Lisätiedot: Tero Soronen, p. 040 132 7170 tero.soronen@gmail.com Kennel Opendora s, Opendora s Juliana / Imingens Ek Elle-Gant Emä: Opendora s Juliana koe: NUO 1, 2*NUO 2 (KAME), 1*AVO 3 ja 5*AVO 2 (KAME), 1* AVO2 (KAKE), 1* AVO 3, 1*AK 2 ja 2*AK 1 (KATU) ja Gordon Race 1. Vuoden gordoninsetteri 2010 ja 2009 sekä Vuoden nuori gordoninsetteri 2009. Hyväksytty jalostusrekisteriin. Isä: Imingens Ek Elle-Gant koe: 3 * NUO 1. Hyväksytty NGK:n jalostusuroslistalle Astutetaan loppuvuodesta 2011. Lisätiedot: Markku Parviainen, p. 050 357 7003 markku.helena@luukku.com POINTTERIPENTUEET Suunnitteilla: DV-08, Elit-09 Tawastian Toivo / Silverforsens Nemi astutus viikolla 38 Lisätietoja: Kennel Tawastian, Marikki Forell puh: 0407792259, sähköposti: marikki.forell@gmail.com Englanninsetteripentueet PENTUTIEDUSTELU: Matti Juuti, p.040 5056935 Kalamestarintie 11 E 4 04300 Tuusula Sähköposti: me.juutit@kolumbus.fi ENGLANNINSETTERI- PENTUEET IRLANNINSETTERI- PENTUEET Punavalkoinen Irlanninsetteripentue Odotetaan syntyvän Norjaan viikolla 38! Snørypas Tara / RedWhiteSilk Discovery Yhteystiedot: www.snorypa.no Nina Hordnes, e-post: nina@snorypa.no Yhteyshenkilö Suomessa Päivi Peltonen e-mail: paivi.peltonen@elisanet.fi Suunnitteilla: Aliina FI 24923/09 / Neadalen s Tinto N05166/03 yhdistelmän sukusiitosprosentti 0.87% Lisätietoja: Seppo Urpilainen, puh. 050 560 7438 Osoite: Kovajärventie 75 A 93999 KUUSAMO Astutusajankohta: Kevät 2012 Kennel Remkilens (Ruotsi) Remkilens Commandoran / Håkoya s C-Spitfire yhdistelmän sukusiitosprosentti 1, 85% Pentue Ruotsissa, tiedustelut Suomessa Birgitta Vuorela p. 040 5480 969, birgitta.vuorela@gmail.com Astutus syksy 2011. Kuva K. Roiha

Nyt ohjelmisto myös Android-puhelimiin Toimintavarma, helppokäyttöinen ja tehokas Ultrapoint Kaikki automaattisesti näkyvillä heti Veloituksettomat Veloituksetta Edullinen käyttää Jälkipelit Kartanpiirto akut Ultrapoint Koira-GPS:n valtuutetut jälleenmyyjät www.ultrapoint.fi

Palautusosoite: Sirpa Tapper, Sandbackantie 15, 07130 Anttila idea & artwork klp.it - photo Mario Reggiani GORE-TEX, Guaranteed to Keep you dry, GORE-TEX XCR, Gore and designs are trademarks if W.L. Gore & Associates PICOS ORIGINAL Metsästys- ja vaelluskenkäkä Nyt erikoishintaan 229 Eur (norm hinta 299 Eur) TROPHY V GTX Korkea metsästys- ja vaelluskenkä Nyt erikoishintaan 249 Eur (norm hinta 349 Eur) Mod. TROPHY V GTX garmont.com Mod. PICOS ORIGINAL garmont.com Micky Björkholm Trading Ab - Finland info@mb-trading.fi - Puh 06-281 2345 Päällinen tehty yhtenäisestä, 2,8 mm paksusta nahasta, ei turhia saumoja, siten kestävämpi rakenne eikä hiertymiä. Leveä pohjoismainen lesti. Gore-Tex kalvo tekee kengistä täysin vedenpitävät, ilman että niiden hengittävyys kärsii. Kumivahvikkeet nousevat sivuilta ja varpaiden yli, niin että kuluminen kohdistuu vahvikkeisiin eikä päällysnahkaan. Vibram-pohjat ovat erittäin kulutuskestävät ja pitävät erilaisissa maasto-olosuhteissa koveran muotonsa ansiosta. Patentoitu pohjakuviointi ei kerää mutaa tms. Jälleenmyyjät: HH-Sport Alahärmä Halonen Espoo Eräliike Hiidenkivi Helsinki Lassin Retkiaitta Helsinki Sporttimake Hollola Top Sport Hyvinkää HH Sport Härmä Urheilu- ja Vapaa-aika Häijää Carlson Sport Joensuu Elmo Sport Kalajoki Elmo Sport Karjaa Kenkä Expertti Kauhajoki Kesport Kauhajoki City Sport Kemi Kaamos Sport Kittilä Sport Arena Kokkola Kesport Kuhmo Carlson Sport Kuopio Intersport Megastore Kuopio Rukapalvelu Kuusamo Palettisport Kyyjärvi Urheilu Koskimies Lappeenranta Rosenbacks Butik Lapväärtti Kesport Lapua Sunes Jakt och Fritid Maarianhamina Kupari-Kenkä Nivala Kesport Nummela Top 5 Närpiö Kärkkäinen Oulu Sport Arena Pietarsaari Satakunnan partiokauppa Pori Fenno Arms Porvoo Lucky Five Pännäinen City Sport Rovaniemi Sportin Saarijärvi Carlson Sport Savonlinna Sports Gear Service Savonlinna Sportia Harjus Sodankylä Intersport Sotkamo Urheilu ja Vapaa-aika Taalintehdas Kodiak Tammisaari Kone&Sport Tuulonen Tuulos Sport Johan Uusikaarlepyy Sport Johan Uusikaupunki Kurre Vaasa Kärkkäinen Ylivieska Sport Shop Äkäslompolo Kesport Äänekoski.