Inspire-verkosto Muistio 1 (9) Inspire-verkoston n kokous Aika: 12.3.2010 klo 9:00-12:00 Paikka: Maanmittauslaitos, nh. Toimitus, Pasila, Helsinki 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen... 2 2. Kokouksen työjärjestys... 2 3. Edellisen kokouksen pöytäkirja... 2 4. Verkkopalvelujen toteuttamista koskeva ohjeisto sekä pilotointi eurooppalaisessa ESDINprojektissa... 2 5. Kokemuksia verkkopalveluiden toteuttamisesta - tietomallien muunnokset... 4 6. Geoportaalit eri maissa... 4 7. Paikkatietoikkunan kehittäminen - julkaisusuunnitelma... 6 8. Inspire-raportointi - paikkatieto- ja verkkopalveluiden seurantatiedot... 8 9. Muut mahdolliset asiat... 9 10. Seuraava kokous... 9 11. Kokouksen päättäminen... 9
Inspire-verkosto Muistio 2 (9) 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen Puheenjohtaja Veli-Matti Kiviranta toivotti osallistujat tervetulleiksi. Läsnä oli kaikkiaan 26 henkilöä. Sihteerinä toimi Panu Muhli Inspire-sihteeristöstä. 2. Kokouksen työjärjestys Ryhmän jäsenille lähetetyn kokouskutsun mukainen esityslista toimi kokouksen työjärjestyksenä. 3. Edellisen kokouksen pöytäkirja Ei käyty läpi. 4. Verkkopalvelujen toteuttamista koskeva ohjeisto sekä pilotointi eurooppalaisessa ESDIN-projektissa Lassi Lehto Geodeettiselta laitokselta esitteli Inspire-verkkopalveluiden toteutuksen pilotointia ESDIN-projektin puitteissa. Lassi vetää ESDIN WP 11 Interoperability Services - työaihetta. ESDIN (European Spatial Data Infrastructure Network) on eurooppalainen verkosto, jossa pyritään etsimään hyviä käytäntöjä paikkatietojen saatavuuden tehostamiseksi. Verkoston muodostavat 12 maan karttalaitokset sekä lukuisat tutkimuslaitokset ja yksityiset yritykset, yhteensä mukana on n. 20 toimijaa. ESDIN on mukana myös EU:n econtent- Plus ohjelmassa. Verkostossa toimii 12 eri aihealueisiin keskittyvää työryhmää (WP). Keskeinen osa työryhmien toimintaa ovat kansallisten ja Inspiren mukaisten tietomallien väliset muunnokset. WP 6 ja 7 liittyvät eurooppalaisiin ExM-karttatuotteisiin, jotka ovat Inspireyhteensopivia, mutta sisällöltään Inspire-määrityksiä laajempia. WP 10 keskittyy ExMkarttatietotuotteiden tietomallimuunnoksiin. WP 11 keskittyy Inspire-yhteensopivien sisältöpalveluiden toteuttamiseen ja hyvien käytäntöjen etsimiseen. Katselu- ja latauspalveluiden pilotoinnin ohella WP11:ssä testataan tietomallimuunnoksia kansallisista määrityksistä Inspire-tuotteisiin. Painopiste on WFS 1.1 -latauspalveluiden toteuttamisessa. Työn piirissä on 5 Inspire-teemaa (Hallinnolliset yksiköt, Kiinteistöt, Paikannimet, Hydrografia ja Liikenneverkot), joiden osalta on tarkoitus toteuttaa tietomallimuunnoksia mahdollistavia palveluita. Tähän mennessä WP 11:ssä on toteutettu 10 kpl WFS 1.1 -rajapintamääritysten mukaista latauspalvelua. Pääsy latauspalveluihin on sallittu vain projektiin osallistujille. Kansallisten tietomallien mukaisia latauspalveluita on 5 kpl, jotka ovat yhtä lukuun ottamatta
Inspire-verkosto Muistio 3 (9) paikannimipalveluita. Lähes Inspire-yhteensopivia palveluita löytyy 5 kpl eri maista (teemoista paikannimet, kiinteistöt, hydrografia). Suunnitelmissa on kehittää lisää sekä katselu- että latauspalveluita eri mittakaavan ExMaineistoille (small, middle, large scale). Suomen osalta työn tavoitteet eivät ole vielä täsmentyneet. Tietomallien välisten ja koordinaattimuunnosten toteuttamiselle on useita erilaisia skenarioita: muunnosprosessi voi tapahtua tietokannan sisällä, alkuperäisen ja palvelutietokannan välissä tai kyselynaikaisena, latauspalvelun sisäisenä toimintona on-the-fly, muunnospalveluna latauspalvelun ja asiakassovelluksen välissä tai cascadingtyyppisenä palveluna. ESDIN:in puitteissa on keskitytty kolmeen ensimmäiseen vaihtoehtoon. Geodeettisen laitoksen näkemyksen mukaan tavoite olisi Suomen osalta erillinen muunnospalvelu, jota ei ole ESDIN-projektissa painotettu. GL tarjoaa tällä hetkellä koordinaattimuunnoksia erillisenä palveluna. Keskusteltiin siitä, miten muunnokset voidaan hoitaa käytännössä, jos muunnettavana on kooltaan valtavia aineistoja. Tällöin työhön tarvitaan vain riittävästi prosessointiaikaa, ja muunnos voidaan kenties suorittaa eräajotyyppisesti. WP 11:säs on myös koostettu listaa muunnosmetodeista ja -työkaluista. Mukaan listalle on otettu niin avoimen lähdekoodin kuin kaupallisiakin sovelluksia, mm. ArcGIS, deegree, Geoserver. Suurimmalla osalla välineistä voidaan tehdä vain off-line-muunnoksia. Muita WP 11:n aktiviteetteja: Geodan on selvittänyt ESDIN:in toimeksiannosta palveluiden integrointimahdollisuuksia ja asiakassovelluksen kehittämistä palveluiden demonstroimiseksi. Saksan BKG on toteuttanut latauspalvelun, jossa EGM/ERM/EBM-aineistot ovat ladattavissa nykyistä tietomallien mukaisesti, Inspire-yhteensopiva versio on suunnitteilla. ESDIN:in wikisivustolla on lista saatavilla olevista palveluista, jonka yhteydessä ilmoitetaan palvelun saatavuus liikennevaloilla. ESDIN-gatewayn kautta kaikki palvelut ovat saatavilla projektiin osallistujille yhdellä autentikoinnilla (SSO). Yhteenvetona Lassi Lehto totesi, että tulevaisuudessa ei tule olemaan vain yhtä ESDINtapaa toteuttaa muunnoksia, vaan jokainen karttalaitos toteuttaa muunnokset omista tarpeistaan lähtien. ESDIN-verkoston tehtävä on etsiä nimenomaan parhaita käytäntöjä erilaisiin tarpeisiin. Offline-muunnokset ovat merkittävämmässä roolissa kuin alun perin ennakoitiin. Palvelujen kehittämisessä ollaan aikataulusta jäljessä, koska karttalaitokset ovat resursoineet niukasti palveluiden toteuttamiselle, ja toisaalta ESDIN-hanke on kenties ollut liian aikaisin liikkeellä Inspire-määräaikoihin nähden. Haasteita tuovat myös eri karttalaitosten painotuserot muunnettavien aineistojen mittakaavatasoissa, mihin Inspire ei ota kantaa. Palveluiden integrointi on myös edelleen avoin kysymys. Lopuksi todettiin, että 1Spatial on saanut tarjouskilpailun kautta tietomalliohjeistuksen laatimistyön. Lehdon esitys on ladattavissa n sivulta Paikkatietoikkunassa.
Inspire-verkosto Muistio 4 (9) 5. Kokemuksia verkkopalveluiden toteuttamisesta - tietomallien muunnokset Veli-Matti Kiviranta kertoi Logica Oy:n kokemuksista tietomallimuunnoksista. Logica on pilotoinut KuntaGML-tietomallimuunnoksia sekä SYKE:n OIVA-palvelusta ladattujen aineistojen ja RHK:n rataverkkoaineistojen muuntamista Inspire-yhteensopiviksi. KuntaGML:n osalta testattiin ESRI:n ohjelmistoa ja avoimen lähdekoodin Geoserveriä. Testattavana olivat sekä metatietojen luominen että WMS- ja WFS-rajapintapalveluiden perustaminen. Lopputuloksena havaittiin, että palvelut toimivat määritysten mukaan, mutta osassa työasemia oli vaikeuksia WMS- ja WFS-palveluiden kanssa. Loppuraportti Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä KuntaGML-määritysten mukaisesta tietopalvelupilotoinnista Logican Navici-ympäristössä on saatavilla Verkkopalvelu ja portaali -ryhmän jäsenille. Rataverkon osalta Logican pilotoinnissa voitiin todeta, että Inspire-ohjeistusta ei koettu käytännönläheiseksi, vaan liian lakipykälätyyppiseksi. Inspire-tietomallit ovat myös olleet jatkuvan kehityksen alaisina, eikä kaikkia toteutuksessa tarvittavia xsd-tiedostoja ole vielä saatavilla. RHK:n aineistosta puuttui runsaasti Inspiren edellyttämiä attribuuttitietoja, mm. yksilöivä inspireid-tunnus, jonka generointitapaa ei ole vielä sovittu. Muunnettujen aineistojen ja palvelurajapintojen Inspire-yhteensopivuus pitäisi kyetä validoimaan jollain menettelyllä. Logican mielestä tarvittaisiin palvelu tai ohjelmisto sekä vastuullinen organisaatio validoinnin tekemiselle. Keskustelussa ilmeni, että kansallisille hakupalveluille on tekeillä validointimekanismi, jonka hoitaisi Inspiren geoportaali. Katselupalveluille on suunnitteilla samantapainen mekanismi. Tämä koskee lähinnä rajapintatoiminnallisuutta, ei tietosisältöjä. Inspire edellyttää vain aineistojen tuomista rajapinnalle sellaisena kuin ne ovat, eikä tietosisältöjen validoinnille ole ainakaan toistaiseksi selkeitä suunnitelmia. Kivirannan esitys on ladattavissa n sivulta Paikkatietoikkunassa. 6. Geoportaalit eri maissa Pekka Sarkola Poscon Oy:stä esitteli Inspire-sihteeristön toimeksiannosta tekemäänsä selvitystä eri maiden geoportaalitoteutuksista. Esityksen aluksi Sarkola pohdiskeli, onko geoportaalilla ja paikkatietoportaalilla mitään eroa. Wikipedian mukaan geoportaali on palvelu, jossa voidaan etsiä ja saada käyttöön paikkatietoja. Paikkatietoportaali voitaisiin kenties mieltää laajempana palveluna, jossa on tukisisältöä ja sosiaalisen median välineitä. Selvityksessä oli alun perin tarkoitus tutustua 13:en kansalliseen geoportaalitoteutukseen, mutta lopulta vertailua tehtiin 19 portaalista. Geoportaalit voivat olla tyypiltään kansallisia, alueellisia tai tiettyyn aihealueiseen/teemaan liittyviä palveluita. Portaaleihin tutustuttiin niitä selailemalla, ja lähtökohtaisesti portaaleihin ei rekisteröidytty. Eienglanninkielisillä sivustoilla perusasiat selvisivät riittävällä tasolla Googlen kääntäjää käyttäen. Etenkään karttakäyttöliittymiä ei välttämättä ole edes tarpeen kääntää muille
Inspire-verkosto Muistio 5 (9) kielille, koska käännös onnistuu helposti Googlen tai vastaavilla kääntäjillä, esim. ranska -> kiina. Hyviä portaaleja edustivat erityisesti Norjan, Espanjan ja Kanadan totetukset. Joukolle ohjelmistotoimittajia lähetettiin myös kysely toteutettujen geoportaalien ohjelmistoratkaisuista. Sisällön laajuus: Yleensä missään ei kerrottu yksikäsitteisesti palvelussa kuvattujen aineistojen määrää. Joissain tapauksissa myös yksittäiset karttalehdet oli kuvattu metatiedoissa, joten aineistojen todellista määrää oli vaikea verrata. Laajimmat sisällöt löytyivät Norjalta ja Espanjalta, mm. Espanjassa oli yli 20000 aineistoa kuvattuna metatietohakemistossa. Myös WMS- ja WFS-palveluita löytyi kymmenistä useisiin satoihin. Suuri kysymys on, pitäisikö portaalin olla pelkkä tiedonvälityskanava - ts. aito portaali - vai tiedon keskitetty tallennusvarasto. Suomen osalta hakupalvelu on keskitetty, ts. metatiedot kerätään MML:n ylläpitämään tietovarastoon, mutta paikkatietoaineistoja ei tallenneta portaalin yhteyteen. Käyttöliittymä: Suurin osa geoportaaleista on tehty projektimuotoisesti, jolloin esim. ulkoasu on yhtenäinen ja navigointi on loogista. Prosessimainen tai hajautettu toimintatapa johtaa helposti epäyhtenäiseen ja epäloogiseen ulkonäköön ja käyttöliittymään. Karttakäyttöliittymät: Vanhemmat toteutukset, esim. Norja, USA, Italia käyttävät perinteistä kysy-vastaus-liittymää. Uudemmissa toteutuksissa on käytetty pääasiassa Openlayers-johdannaisia Javascript-liittymiä. Viron toteutuksessa on käytetty Adobe Flashpohjaista liittymää, joka toimii sulavasti. Osassa toteutuksista portaali oli rakennettu julkaisujärjestelmän päälle, esim. avoimen lähdekoodin Liferay-järjestelmää on käytetty useissa toteutuksissa. API: Ranska ja Espanja tarjoavat mahdollisuutta karttakäyttöliittymän irrottamiseen ja käyttöön esim. omilla nettisivuilla. Myös UK:n OpenSpace-toteutus tarjoaa karttaliittymän API:a sovelluskehittäjille. Yhteisöllisyys ja Personoidut palvelut. Varsin harvoin portaaleissa kerrottiin, mitä lisäarvoa portaaliin rekisteröitymisellä saavutetaan. Yleisintä oli mahdollisuus tallentaa levylle WMC-muotoinen tieto karttakäyttöliittymästä; paljon harvemmin tarjottiin mahdollisuutta tallentaa omia paikkoja, hakuja tai linkkejä paikkoihin. Kanadan ja USA:n portaaleissa oli mahdollista liittyä eri aihepiirien ympärille perustettuihin käyttäjäyhteisöihin. Tekninen toteutuksen osalta yleisimmin käytössä oli kaupallinen tai avoimen lähdekoodin valmis ohjelmisto, jota on räätälöity portaalitoteutuksen tarpeiden mukaan. Muita selvitystyössä ilmenneitä seikkoja: Palvelujen saatavuuden ja tehokkuuden automaattinen seuranta olisi hyödyllinen. Inspire-johdannaiset portaalit ovat vielä tekeillä, ja sisältöä puuttuu paljon, vaikka tekniikka olisi jo kunnossa. Portaalien keskinäinen kommunikointi (harvesting) toteutuu harvoin.
Inspire-verkosto Muistio 6 (9) Selvitystyön pohjalta Sarkola esitti vielä ajatelmiaan metatietohakemistosta, selailupalvelun luonteesta ja yhteisöllisyyden näkymistä portaaleissa. Avoin Data -liikkeen vaatimien data/tietokataloogien mahdollinen vaikutus paikkatiedon jakeluun ja jalostamisen näkymiin herätti vilkasta keskustelua. Annetaanko jatkossa, mahdollisesti jo vuoden parin kuluessa julkinen data kaikille sitä haluaville sellaisenaan raakadatana, eikä rajapintojen kautta? Onko palvelurajapinnoilla tulevaisuudessa roolia jakelukanavana, kun käyttäjä voisi hankkia kerralla kaiken datan itselleen CD/DVDmuodossa. Toisaalta esitettiin huomio, että esim. viranomaisen tuottama raakadata ei ole enää ajantasaista kertaluovutuksen jälkeen, miten siis huomioidaan tiedon vanhentuminen. Yhteisöt jalostavat dataa omiin tarpeisiinsa, eikä ajantasaisuus ole välttämättä ongelma. Viranomaisille standardit rajapintapalvelut ovat puolestaan toivottavia, koska ne helpottavat ajantasaisen tiedon saantia. Yhteisöllisyyden mahdollisuuksien huomioimiselle ja toteutumiselle paikkatietoalalla ja - palveluissa ei ole yhtä selkeää mallia. Viranomaisten välinen työnjako esim. tiedonkeruussa voisi tuoda säästöjä. Geoportaalit palveluineen on selkeimmin suunnattu paikkatiedon ammattilaisille, sen sijaan kansalaiset tavoittaa muista sosiaalisen median sovelluksista, kuten Facebook, Twitter jne. OpenStreetMap-tyyppinen yleisöosallisuus (crowd sourcing) voi olla jatkossa merkittävä voima paikkatiedon keruuss ja jalostamisessa. Pitäisikö tätä voimaa käyttäen kehittää Suomeen vaikkapa uusi maastotietokanta? Sarkolan esitys on ladattavissa n sivulta Paikkatietoikkunassa. 7. Paikkatietoikkunan kehittäminen - julkaisusuunnitelma Jani Kylmäaho Maanmittauslaitokselta esitteli Paikkatietoikkunan suunniteltuja julkaisuja (releases). Paikkatietoikkunan tarkoitus on palvella sekä Inspire-toteutuksia että kansallisia tarpeita. Portaalissa on paljon tietosisältöä, eli se ei ole pelkkä haku- tai karttapalvelu. Maaliskuun alussa Maanmittauslaitoksella aloittivat työnsä tarjouskilpailun kautta hankitut neljä sovelluskehittäjää kolmesta yrityksestä (Dimenteq, Logica ja Priorite). Kehittäjät ovat vastuussa Paikkatietoikkunan jatkokehityksestä MML:n ohjauksessa. Suunnitellut julkaisut on suunnattu sekä kansalaiskäyttäjille että paikkatietoalan ammattikäyttäjille. Toukokuussa julkaistaan Kansalaisen karttaikkuna, joka on helppokäyttöinen karttakäyttöliittymä ja jossa on mahdollista katsella karttoja ilman rekisteröitymistä ja kirjautumista. Rekisteröitymällä palveluun käyttäjän on lisäksi mahdollista tehdä omia merkintöjä kartoille.
Inspire-verkosto Muistio 7 (9) Ennen kesälomia julkaistaan Julkaisijan karttaikkuna, joka käytännössä tarjoaa API:n karttakäyttöliittymään. Irrotettavan karttaikkunan avulla on mahdollista julkaista itse määritelty kartta www-sivuilla. Loppuvuodesta otetaan käyttöön pääasiassa ammattilaisille suunnattuja työvälineitä ja palveluita. Syyskuussa julkaistava Paikkatietolataamo tarjoaa nykyisen Paikkatietolainaamon toiminnallisuuden integroituna Paikkatietoikkunaan, ts. palvelussa on mahdollista ladata ennalta määriteltyjä tietotuotteita GML-tiedostoina tai muissa formaateissa tarjonnasta riippuen. Aineistoja voivat ladata siihen oikeutetut käyttäjät ja organisaatiot. Sähköistä kauppapaikkaa ei ole suunnitteilla, eli maksullisia aineistoja ei tulla tarjoamaan ladattavaksi Paikkatietoikkunassa. Paikkatietokuvaamossa on mahdollista syöttää ja ylläpitää aineistojen ja palveluiden metatietoja, sekä laatia tietotuotemäärittelyiden skeemoja. Kyselijän karttaikkunassa, joka on suunniteltu julkaistavaksi marraskuussa, voidaan ladata aineistoja tai niiden osia kyselykäytöllä ominaisuustieto- ja spatiaalisin rajauksin. Vuodenvaihteen tienoilla julkaistava Paikkatiedon verkkopalvelukeskus on tarkoitettu Inspire-implementoinnissa tiedontuottajan velvoitteiden täyttämisen avuksi. Päätoiminnot ovat rajapintapalvelun liittäminen Paikkatietoikkunaan testausta varten sekä tarjolla olevien rajapintapalveluiden tilan monitorointi liikennevaloin, mikä tukee myös Inspiren seuranta- ja raportointivelvoitteita. Vuoden 2011 alkupuolella julkaistava Raportointi-ikkuna on tarkoitettu viranomaiskäyttäjille vuotuisten aineistojen ja palveluiden käytön seurantatietojen ilmoittamista varten. Lisäksi semanttiset haut mahdollistavat älykkäät hakutoiminnallisuudet ontologioita hyödyntäen. Kaikki kehitettävät ominaisuudet tulevat saataville avoimen lähdekoodin periaatteita noudattaen. Kuka tahansa yksityinen kansalainen, julkishallinnon organisaatio tai yksityinen yritys voi siten hyödyntää kehitettäviä tuotoksia. voi osallistua palveluun testaamiseen MML:n tarjoamassa ulkoisessa testiympäristössä ennen suunniteltuja julkaisuja. Keskustelua heräsi mm. siitä, onko Paikkatietoikkunan tarkoituksena toimia valtakunnallisena paikkatietoaineistojen ja -palveluiden kokoomapalveluna. Kylmäaho totesi, että Paikkatietoikkunan hakupalvelun kautta löytyvät kuvaukset ainakin kaikista Inspiremäärittelyiden mukaisista aineistoista ja palveluista, ja sitä kautta on mahdollista käyttää aineistoja ja palveluita, mikäli käyttäjällä on siihen oikeudet. Kuntaliiton suunnitteilla olevan kunta-aineistojen kokoomapalvelun määrittely on parhaillaan kilpailutettavana. Tavoitteena on saada palvelu valmiiksi v. 2011 kevääseen mennessä, riippuen kilpailutusten etenemistä. Kylmäahon esitys on ladattavissa n sivulta Paikkatietoikkunassa.
Inspire-verkosto Muistio 8 (9) 8. Inspire-raportointi - paikkatieto- ja verkkopalveluiden seurantatiedot Petri Takala Maanmittauslaitokselta esitteli julkishallinnon organisaatioita koskevaa Inspire-seurantatietojen keruuta ja siitä saatuja tuloksia. Seurantatietoja on kerätty helmikuusta lähtien, ja keruulomakkeet ovat edelleen avoinna tiedontuottajille. Seurantatietoa kerätään vuosittain helmikuussa, ja tiedoista koostettu raportti toimitetaan EU:n komissiolle joka kolmas vuosi (ensimmäisen kerran kuluvana keväänä). Kysely toteutettiin Webropol-lomakkeistolla, josta räätälöitiin erilaisia versioita eri tiedontuottajille (valtionhallinto, aluehallinto, kunnat). Lomakkeissa pyydettiin luetteloa kaikista tiedontuottajan paikkatietoaineistoista sekä tietoa siitä, kuuluuko aineisto tiedontuottajan mielestä Inspire-velvoitteiden piiriin. Lisäksi pyydettiin tietoja metatietojen olemassaolosta ja Inspire-mukaisuudesta sekä haku-, katselu-, lataus- ja muunnospalveluiden toteutuksesta ja käytöstä. Myös perittävistä maksuista, käyttöehdoista ja saatavuudesta kerättiin tietoa. Velvoitettuja organisaatioita, joilta tietoja pyydettiin, on kaikkiaan 432 kunnat mukaanlukien. Eniten eri Inspire-teemoihin liittyviä aineistoja on SYKE:llä. Aineistoluetteloon saatiin listattua 122 aineistoa, joista 92 oli merkitty Inspire-aineistoksi. Inspire-aineistoista toistaiseksi vain pieni osa on saatavilla Inspire-velvoitteiden mukaisissa haku- tai katselupalveluissa. Kaikkiaan 24 aineistoa on katseltavissa WMSpalveluiden kautta, ja vain 2 aineistoa on saatavissa latauspalveluna WFS-standardin mukaisesti. 13 aineistoa voitiin ladata valmiiksi määriteltyinä tiedostoina erillisen palvelun kautta. Ensimmäisessä kyselyssä yksi keskeinen tavoite oli kerätä ylipäänsä tietoa siitä, minkälaisia aineistoja julkishallinnolta löytyy, jotta voidaan muodostaa lopullinen luettelo Inspiren piiriin kuuluvista aineistoista. Lopullinen luettelo toimitetaan Paikkatietoasiain neuvottelukunnan käsittelyn jälkeen EU:n komissiolle toukokuun puoliväliin mennessä. Paikkatietopalveluiden osalta palvelumetatietoa ilmoitettiin vain kahdesta valtakunnallisesta palvelusta. Kahdeksan palvelua ilmoitettiin ilman metatietoja. Hakupalveluita ilmoitettiin vain muutamia, muunnospalveluita ei yhtään. Seurantatiedoissa pyydetään myös aineistojen ja palveluiden käyttömääräinformaatiota. Katselupalvelujen käytöstä ilmoitettiin yhteensä 1,8 milj. pyyntöä, joista suurin osa kohdistui Maastotietokantaan. Latauspalveluiden palvelupyyntömääriä ei raportoitu. Tiedostolatauksia ilmoitettiin vajaa 7000, jotka tulivat SYKE:n Oivasta ja GTK:ltä. Palvelupyyntöjen vähäiset määrät selittyvät paljolti tietojen puuttumisella. Ensi vuonna seurantatietojen keruu pyritään automatisoimaan mahdollisimman pitkälle Paikkatietohakemiston avulla, ja mm. palvelupyyntöjen määrä voidaan kerätä suoraan rajapinnoilta. Takalan esitys on ladattavissa n sivulta Paikkatietoikkunassa.
Inspire-verkosto Muistio 9 (9) 9. Muut mahdolliset asiat Keskusteltiin, mihin suuntaan ryhmän toimintaa kannattaisi viedä lähitulevaisuudessa. Toimintasuunnitelman mukaiset kolme ensimmäistä tavoitetta on jo pitkälti hoidettu tai työ on lähtenyt hyvin käyntiin. Tärkeäksi aiheeksi katsottiin verkkopalveluiden teknisen toteutuksen puiminen ja kokemusten vaihto (teknologiat, välineet, toteutus kaupallisilla palveluilla). Paikkatietoikkunan kehittämiseen ryhmä voi osallistua ulkoisen testiympäristön kautta jo kevään aikana. Maakuntaliittojen tukeminen Inspire-toteutuksessa viestimällä verkoston toiminnasta alueellisille toimijoille. Tehokkain tapa olisi jonkinlainen roadshow maakuntiin, mikä toteutuu pitkälti Inspire-sihteeristön suunnittelemalla roadshow:lla kesän jälkeen. Korkeakouluilta toivotaan parempaa verkko/etäosallistumismahdollisuutta verkoston toimintaan. Erityisesti verkkotyöskentelymahdollisuuksien parantamista toivotaan. 15.3. järjestetään kansallisen avoimen lähdekoodin paikkatietosovellusten kehittäjäyhteisön FinGIS Coders in ensimmäinen tapaaminen MML:lla. Inspire-sihteeristö toivoi verkoston apua Inspire-lainsäädännön käännöstyön tarkistamiseen Inspire-tietotuotemäärittelyiden osalta eri teemoista. 10. Seuraava kokous Seuraava kokous päätettiin järjestää keskiviikkona 26.5. klo 13 alkaen. Seuraavan kokouksen mahdollisia aiheita: 11. Kokouksen päättäminen Kuntien aineistojen koontipalvelun (KRYSP-hanke) esittely Paikkatietoikkunan ominaisuuksien testaaminen Inspire-mukaisten metatietojen laatiminen ja liittäminen hakupalveluun: kokemuksia mm. SYKE, Tampereen kaupunki. Kesän jälkeen? FinGIS-yhteisö (Pyry Liukas) Kaupallisten toimijoiden lyhyitä esittelyitä,mukaan mm. Lounaispaikan yritysrenkaan edustajia Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.59.