1 SISÄLLYSLUETTELO 1. OSASTON ESITTELY...5 1.1 Yleistä...5 1.2 Hallinto ja yhteystiedot...5 1.3 Toimikunnat ja työryhmät...7 1.4 Laboratoriot...9 1.5 Osaston kirjasto...10 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE...11 2.1 Alempi perustutkinto...11 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet...11 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne...12 2.2 Ylempi perustutkinto...14 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet...14 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne...14 2.3 Jatkotutkinto...16 2.3.1 Jatkotutkinnon tavoitteet...16 2.3.2 Jatkotutkinnon rakenne...16 2.4 Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne...18 2.4.1 P-moduuli...19 2.4.2 O-moduuli...20 2.4.3 Materiaalitieteen perusmoduuli...20 2.4.4 Jatkomoduulit...20 2.4.5 Syventävät moduulit...22 2.4.6 Tieteen metodiikka...24 2.4.7 Erikoismoduulit...24 2.4.8 Perusaineiden laaja oppimäärä...24 3. OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT...25 3.1 Opetus- ja tenttijaksot...25 3.2 Luku- ja tenttijärjestykset...25 3.3 HOPS...26 3.4 Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa...26 3.5 Kurssit ja opintojaksot...27 3.6 Tentit ja välikokeet...27 3.7 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri...28 3.8 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito...29 3.9 Tutkinto-ohjelman vaihto ja koulutusohjelman vaihto...29 3.10 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista...30 3.11 Tutkintotodistukset ja valmistuminen...30 3.11.1 Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti...30 3.11.2 Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri...31 3.11.3 Todistuksenjakotilaisuus...31 3.11.4 Ura- ja rekrytointipalvelut...31 3.11.5 Alumnitoiminta...32 3.12 Teknillisen korkeakoulun kirjasto...32 4. OHJAUS JA OPINTONEUVONTA...33
2 4.1 Tuutorointi...33 4.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS...33 4.3 Opinto- ja harjoitteluneuvojat...34 4.4 Kanslia...36 4.5 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus...37 4.5.1 Opintotuki...37 4.5.2 Terveydenhoito...37 4.5.3 TKY:n opintososiaaliset palvelut...37 4.5.4 Muita palveluja...37 5. OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE...38 5.1 Opetusmenetelmät...38 5.2 Arviointi ja arvostelu...39 5.3 Palaute...40 6. HARJOITTELU...41 6.1 Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla...41 6.2 Harjoittelun tavoitteet...41 6.3 Harjoittelua koskevat ohjeet...42 6.4 Harjoittelupaikan hakeminen...42 6.5 Kansainvälinen harjoittelu...42 6.6 Ulkomaan harjoittelun apurahat...43 7. OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA...44 7.1 Valtakunnallinen JOO-sopimus...44 7.2 Kansainvälinen opiskelu...45 7.3 Suomen virtuaaliyliopisto...46 8. KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI...48 8.1 Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö...48 8.2 Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset...48 8.3 Kandidaattiseminaarin toteutus...48 9. DIPLOMITYÖ...50 9.1 Kypsyysnäyte...50 9.2 Diplomityön arvostelun perusteista...51 10. TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS...52 11. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS...54 11.1 Jatko-opintojen aloittaminen...54 11.2 Jatkotutkintoon kuuluvat opinnot...54 11.3 Lisätietoja jatko-opinnoista...55 12. STUDIERÅDGIVNING...56 12.1 Avdelningen för materialteknik...56 12.2 Examensstruktur och målsättning...56 12.2.1 Lägre grundexamen...56 12.2.2 Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad...58 12.2.3 Praktik...59 12.3 Att studera vid Tekniska högskolan...59 12.3.1 Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering...59 12.3.2 Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna...60 12.3.3 Undervisning, examination och utvärdering...60 12.3.4 Att studera på svenska...61 12.4 Studier vid andra högskolor...61
3 12.5 Studiehandledning...62 LIITE Ajoitussuositukset
OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE 4 Kädessäsi oleva materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas on tärkeä käsikirja tutkinnon rakenteeseen ja opintohallintoon. Opinto-oppaan tarkoitus on täydentää ja tarkentaa opetusohjelmaa materiaalitekniikan osaston osalta. Oppaan avulla voit suunnitella opintojasi, tutustua ohjeisiin ja säädöksiin ja löytää oman tiesi tekniikan kandidaatiksi ja diplomi-insinööriksi. Tutustu oppaan antiin huolella; löydät sieltä vastauksen lähes kaikkiin mieltäsi askarruttaviin opiskeluun liittyviin kysymyksiin. Opas julkaistaan myös www-muodossa. Verkossa olevan oppaan löydät osoitteesta http://kerppu.hut.fi/opiskelu/neuvola/. Jos tunnet kaipaavasi lisää neuvoja, käänny rohkeasti opettajatuutorin, isohenkilön, opintoneuvojien, opintosihteerin ja suunnittelijoiden puoleen. Autamme sinua mielellämme! Antoisaa opiskeluvuotta! Otaniemessä 20.6.2005 Paula Leutonen, suunnittelija
1. OSASTON ESITTELY 5 1.1 Yleistä Materiaalitekniikan osasto muodostaa yhdessä ja yhteistyössä TKK:n muiden materiaalitekniikan osa-alueilla toimivien osastojen ja laitosten kanssa Suomessa ainutlaatuisen poikkitieteellisen kokonaisuuden, joka kattaa käytännöllisesti katsoen koko materiaalien elinkaaren luonnon mineraalien rikastuksesta ja käsittelyistä, metalliseosten, keraamien ja elektroniikan materiaalien suunnittelusta, valmistuksesta ja muokkauksesta niiden ominaisuuksien hallintaan, suojaukseen ja kierrätykseen. Materiaalitekniikan osasto kouluttaa spesialisteja kandidaateista tohtoreihin ja suorittaa korkeinta tutkimusta materiaalitekniikan alueella. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Materiaalitekniikan osasto on yksi TKK:n kahdestatoista osastosta. Materiaalitekniikan osasto kuuluu prosessitekniikan osastoryhmään yhdessä kemian tekniikan ja puunjalostustekniikan osastojen kanssa. Osaston asioista päättää osastoneuvosto ja osastonjohtaja. Osastonjohtaja: prof. Kari Heiskanen B 369 p. 451 2789 @ Osaston varajohtaja: prof. Olof Forsén B 258 p. 451 2745 @ Osaston hallintopäälikkö: Marjukka Petänen V 246 p. 451 2912 @ Osastonjohtajan sihteeri: Tuija Mäkinen B 370 p. 451 2721 @ Telefax: 451 2659 @ Henkilö käyttää sähköpostia (etunimi.sukunimi@tkk.fi). Osastoneuvoston kokoonpano (1.1.2005-31.12.2007): Jäsenet: Varajäsenet: prof. Kari Heiskanen prof. Antti Korhonen prof. Lauri Holappa prof. Heikki Jalkanen prof. Olof Forsén prof. Kirsti Loukola-Ruskeeniemi prof. Seppo Kivivuori prof. Hannu Hänninen prof. Ari Lehto prof. Simo-Pekka Hannula prof. Mikhail Gasik prof. Jorma Kivilahti TkT Kari Knuutila teknologiapäällikkö Kalle Härkki lab.ins. Leif Eriksson lab.ins. Markku Kaskiala toimistosihteeri Tuire Mikluha erik. lab. mest. Ahti Turpela opettava tutkija Marja Oja opettava tutkija Seppo Louhenkilpi 1.1.2005-31.12.2005 tekn.yo. Matti Vaajamo tekn.yo. Marko Järvenpää tekn.yo.iina Kainulainen tekn.yo. Jani Jansson tekn.yo. Suvi Rannantie tekn.yo. Suvi Rauhamaa puheenjohtaja: osastonjohtaja, prof. Kari Heiskanen pöytäkirjanpitäjä: osastosihteeri Tuija Mäkinen
Osastoneuvoston esittelijät: Osaston hallintopäällikkö Marjukka Petänen: Opintosihteeri Arja Salmenhaara: Suunnittelija Paula Leutonen: 6 henkilöstö- ja yleishallinto opintohallinto; perusopinnot sekä tutkintoasiat opintohallinto; perusopinnot, opetussuunnitelmat ja muut opintoasiat Kokoukseen tulevan aineiston on oltava esittelijöillä tiistaisin 14 päivää ennen kokousta. Osastoneuvoston sähköpostiosoite on mt-osastoneuvosto@tkk.fi. Kanslia Suunnittelija Paula Leutonen huone 112 p. 451 2651 @ Opintosihteeri Arja Salmenhaara huone 110 p. 451 2650 @ Tutkimusapulainen Hannele Vuorimies huone 111 p. 451 2662 @ @ Henkilö käyttää sähköpostia (etunimi.sukunimi@tkk.fi). Kanslia sijaitsee materiaalitekniikan osaston toisessa kerroksessa. Kanslia on avoinna maanantaista perjantaihin virka-aikaan. Opintoneuvola Opintoneuvoja Antti Kekki (mt-opinto@tkk.fi) p. 2654 Harjoitteluneuvoja Toni Engström (mt-harjo@tkk.fi) p. 2654 KV-neuvoja Ville Poijärvi(mt-kvopinto@tkk.fi) p. 2654 Kalliotekniikan opintoneuvoja (R-osasto) Visa-Matti Myllymäki (mt-opinto@tkk.fi) p. 2654 Opintoneuvola sijaitsee osaston toisessa kerroksessa, huone 114. Opinto- ja harjoitteluneuvojien vastaanottoajat ilmoitetaan lukukauden alussa. http://users.tkk.fi/~mkopinto/ Osaston yhteiset Suunnittelija Hanna Lindholm @ Opintosihteeri Satu Sarkola huone B368 p. 451 6134 @ ATK-tuki Harri Koskinen huone B103 p. 451 2784 @ Vahtimestari Tuoma Laakkonen huone 007a p. 451 2655 @ Vahtimestari Jari Vuori huone 161b p. 451 2656 @ @ Henkilö käyttää sähköpostia (etunimi.sukunimi@tkk.fi). Kirjasto Kirjastoamanuenssi Marjukka Patrakka huone 158 p. 451 2652 @ @ Henkilö käyttää sähköpostia (etunimi.sukunimi@tkk.fi). Kirjasto on avoinna lukukausien aikana ma-pe klo 8.00-17.45 ja kesällä klo 8.00-15.45. Osaston aukioloajat luentokausina ma-pe klo 7.45-18 aattoina klo 7.45-16 kesällä: ma-pe klo 8-16
Osaston aukioloaikojen ulkopuolella sisään ja uloskäynti ainoastaan kulkukortilla. 7 1.3 Toimikunnat ja työryhmät Opintotoimikunnan tehtävänä on mm. osaston opetuksen, opintojen seurannan ja opintoneuvonnan kehittäminen, opetuksen laadun arviointi sekä arviointimenetelmien kehittäminen, opettajien pedagogisten taitojen kehittäminen sekä opintojen korvaavuuksista päättäminen. Toimikunnan tehtävänä on myös pitää yhteyttä opintohallintoon sekä teollisuuteen opetuksen kehittämiseksi. Kokoukseen tuleva aineisto on toimitettava suunnittelijalle 14 päivää ennen kokousta. Opintotoimikunnan kokousajat ilmoitetaan osoitteessa http://kerppu.hut.fi/opiskelu/opintotoimikunta/. Opintotoimikunnan jäsenet ja varajäsenet 1.1.2005-31.12.2007 Jäsenet: Varajäsenet: professori Olof Forsén, puheenjohtaja professori Heikki Jalkanen opettava tutkija Harri Lehto tutkija Elli Nurminen assistentti Ahti Viljamaa tekniikan ylioppilas Carlo Palermo tutkija Eevaliisa Laine (R-osasto) opintosihteeri Arja Salmenhaara suunnittelija Paula Leutonen, sihteeri 1.1.2005-31.12.2005 tekniikan ylioppilas Bo Priester tekniikan ylioppilas Kaisa Kakko Osaston opintoneuvojilla ja harjoitteluneuvojalla on läsnäolo-oikeus toimikunnan kokouksissa. Jatkokoulutustoimikunnan tehtävänä on mm. suunnitella ja tehdä esityksiä jatko-opintojen kehittämisestä ja harmonisoida opintovaatimuksia sekä käsitellä ja hyväksyä jatko-opintoihin liittyvät hakemukset. Jatko-opintoihin liittyvät hakemukset tulee jättää viimeistään 14 päivää ennen jatkokoulutustoimikunnan kokousta opintosihteerille. Jatkokoulutustoimikunnan kokousajat ilmoitetaan osoitteessa http://kerppu.hut.fi/jatkokoulutus/jatkokoulutustoimikunta/.
8 Jatkokoulutustoimikunnan jäsenet 1.1.2005-31.12.2007 Jäsenet: professori Mikhail Gasik, puheenjohtaja professori Lauri Holappa professori Simo-Pekka Hannula opettava tutkija Marja Oja tutkija Antero Pehkonen tutkija Heli Kytönen suunnittelija Paula Leutonen opintosihteeri Arja Salmenhaara, sihteeri
9 1.4 Laboratoriot Metallurgia Professorit Lauri Holappa, B361, 451 2757 @ Heikki Jalkanen, B346, 451 2753 @ Dosentit TkT Jouko Härkki, Oulun yliopisto, (08) 553 1011 TkT Anja Klarin-Henricson, Elektrowatt Ekono Oy, 050-563 8234 TkT Pekka Taskinen, Outokumpu Research Oy, (02) 626 5040 TkT Olli Hyvärinen, Outokumpu Research Oy, (02) 626 5020 Yli-insinööri TkT Erkki Heikinheimo, B356, 451 2759 @ Opettavat tutkijat Dosentti, TkT Seppo Louhenkilpi, B362, 451 2758 @ TkT Marko Kekkonen, B359, 451 2754 @ Assistentti DI Minna Lind, B358, @ Toimistosihteerit Marja-Liisa Kivikangas, B360, 451 2756 @, fax 451 2798 Lea Selin http://www.tkk.fi/yksikot/metallurgia/ Materiaalitiede Professorit Dosentit Laboratorioinsinööri Opettava tutkija Assistentit Ari Lehto, V241, 451 2678, 050-414 7166 @ Simo-Pekka Hannula, V221, 451 2675, 040 552 6605 @ Prof. Jarl Forstén TkT Matti Korhonen, Cornell University, NY, +1 (607) 277 7843 TkT Hannu Martikainen, TeliaSonera Finland Oyj, 02040 72608 PhD Sakari Ruppi, Seco Tools AB, Ruotsi, +46 223 402 77 TkT Mikko Talvitie, Nokia Matkapuhelimet, 010 505 2488 TkT Markus Turunen, Vaisala Oyj, 894 91 TkT Mauri Veistinen, Neorem Magnets Oy, (02) 522 71 TkT, FM Risto O. Toivanen, V135, 451 2676 @ TkL Ilkka Penttinen, V223, 451 2670 @ DI Laura Vanonen, V219, 451 2671 @ NN @ Erikoisopettajat PhD Veli-Matti Airaksinen, TKK, 451 6075 DI Jussi Hellman, Metso Powdermet Oy, 02048 4120 DI Tapio Saukkonen, TKK, 451 3531 Toimistosihteeri Marjatta Aav, V222, 451 2674 @, fax 451 2677 http://www.tkk.fi/units/physicalmetallurgy/ Mekaaninen prosessi- ja kierrätystekniikka Professori Kari Heiskanen, B369, 451 2789 @ Opettavat tutkijat DI Harri Lehto, B366, 451 2786 @ Dosentti, TkT Marja Oja, B375, 451 2788 @ Assistentti DI Janne Vuori, B312, 451 2785 @ http://www.tkk.fi/yksikot/mekpros/ Materiaalien muokkaus ja lämpökäsittely Professorit Seppo Kivivuori, B376, 451 2702 @ Antti Korhonen, 208, 451 2707 @
Dosentit Prof. Heikki Kleemola, VTT, (09) 456 4102 TkT Jyrki Molarius, VTT, (09) 456 6663 Laboratorioinsinööri TkL Leif Eriksson, V031, 451 2711 @ Assistentit DI Timo Saarinen, V030, 451 2712 @ DI Ahti Viljamaa, V030, 451 2712 @ Toimistosihteeri Tuire Mikluha, B311, 451 2706 @, fax 451 2660 http://materiaali.tkk.fi/en/treatment/ 10 Materiaalien valmistustekniikka Professori Mikhail Gasik, B263, 451 2769 @ Dosentit TkT Ari Jokilaakso, Outokumpu Oy, (09) 4211 TkT Pekka Taskinen, Outokumpu Research Oy, (02) 626 6111 Laboratorioins. DI Markku Kaskiala, B260, 451 2773 @ Opettava tutkija TkT Marko Hämäläinen, B261, 451 2772 @ Erikoisopettajat TkL Jouni Hirvonen, Finemat Oy, 7001 7050 TkL Sauli Suominen, Finemat Oy, 7001 7050 Toimistosihteeri Kaija Pehkonen, B262, 451 2768 @, fax 451 2799 http://www.tkk.fi/units/lmp/ Korroosio ja hydrometallurgia Professori Olof Forsén, B258, 451 2745 @ Opettava tutkija TkT Jari Aromaa, B259, 451 2749 @ Laboratorioinsinööri DI Markku Kaskiala, B260, 451 2773 @ Toimistosihteeri Aivi Fogelholm, B238, 451 2750 @, fax 451 2798 http://www.tkk.fi/units/corrosion/ @ Henkilö käyttää sähköpostia (etunimi.sukunimi@tkk.fi). 1.5 Osaston kirjasto Materiaalitekniikan osaston kirjasto on maan ainoa kaivosalan ja metallurgian erikoiskirjasto. Kokoelma koostuu alan kirjoista, aikakausilehdistä, sarjoista, käsi- ja kurssikirjoista, slavica- ja diplomi/lisensiaattityökokoelmista sekä väitöskirjoista. Huomattava osa kokoelmaan luetteloiduista hankinnoista on sijoitettu osaston laboratorioiden käsikirjastoihin tai työhuonekirjoiksi. Kurssikirjojen laina-aika on rajattu. Lehtien laina-aika on 1-3 vuorokautta ja muun materiaalin laina-aika on 1 kuukausi. Kirjastossa on käytössä atk-lainaus (Voyager, myös itsepalvelu), diplomitöistä ja lehdistä täytetään paperinen lainakuitti. Alan tärkeimpien kansainvälisten aikakausijulkaisujen tilauksia on vuosittain noin 80. Kaukopalvelutilauksia kirjasto vastaanottaa, paitsi pääkirjaston kautta, myös suoraan, esim. sähköpostitse ja puhelimitse. Kirjaston palveluita ovat mm. tiedonhaut, saatavuustiedustelut, laina- ja artikkelipyyntöjen välitys. (Lehti- ) lukusalin lisäksi kirjastossa on ryhmätyötila, muutama lukupaikka ja 6 mikroa asiakaskäytössä. Kirjasto on avoinna lukukausien aikana maanantaista perjantaihin klo 8.00-17.45 sekä aattoina ja kesällä klo 8.00-15.45.
2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 11 Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt 1.8.2005 kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkintoon (alempaan perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoon (ylempään perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.
12 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme laaja-alaista perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pääja sivuainetta. Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista.
13 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta http://kielikeskus.tkk.fi/yleistietoa/toinen_kotimainen.htm ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta http://kielikeskus.tkk.fi/yleistietoa/pakollinen.htm. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 6.
14 2.2 Ylempi perustutkinto 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op
15 Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto 2.1.2.) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on suorittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä.
16 Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa 6. 2.3 Jatkotutkinto Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa. 2.3.1 Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa tavoittelussa 2.3.2 Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 70 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan moduuli on 40 op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Tutkimusalan lisäksi suoritetaan toinen moduuli, laajuudeltaan 20 op, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös jatko-opintoihin johdattava moduuli, 10 op. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on osastokohtaisia, eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Tutkimusalat löytyvät TKK:n opetusohjelmasta (http://www.tkk.fi/yksikot/opintotoimisto/opetusohjelma). Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatkoopintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa
17 suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Osasto voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. Osasto hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä.
2.4 Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne 18 Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteena on antaa opiskelijoille hyvät perustiedot matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa sekä laaja materiaalitekniikan osaaminen. Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muutoksiin pyritään vastaamaan nopeasti muuttuvilla erikoismoduuleilla (C), jotka sijoittuvat opintojen loppuvaiheeseen. C C MT 301-3 Materiaalitiede 20 op. C C MT 302-3 Materiaalien valmistus 20 op. C 20 op. MT 303-3 Materiaalien käsittely ja käyttö 20 op. MT 304-3 Materiaalien kierrätys 20 op. MT901-M Tieteen metodiikka 10 op DI-työ 30 op. Vapaasti valittavat 20 op. MT 201-2 Soveltava materiaalitiede 20 op. MT 202-2 Materiaalien prosessointi 20 op. Kandidaatin työ 10 op. Vapaasti valittavat 10 op. Pääaineet MT901-P Perusopinnot 80 op. MT100-1 Materiaalitiede 20 op. MT901-O Ohjelman yhteiset opinnot 20 op. Kuva 3. Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman rakenne
2.4.1 P-moduuli 19 Perusmoduulin laajuus on 80 opintopistettä ja siihen kuuluvat kurssit ovat pakollisia kaikille materiaalitieteen tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Perusmoduulin opinnot antavat tarvittavan perusosaamisen myöhemmille opinnoille mm. matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Moduulin sisältö Mat-1.1310 Matematiikan peruskurssi K1 10 op. Mat-1.1320 Matematiikan peruskurssi K2 10 op. Mat-1.1331 Matematiikan peruskurssi KP3-I 5 op. Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta 5 op. Tfy-3.1241 Fysiikka IA 3 op. Tfy-3.1242 Fysiikka IB 3 op. Tfy-3.1253 Fysiikka IIA 3 op. Tfy-3.1254 Fysiikka IIB 3 op. Tfy-3.1540 Fysiikan laboratoriotyöt I 3 op. T-106.1001 Tietokone työvälineenä* 2 op. T-106.1041 Tietotekniikan peruskurssi * 3 op. T-106.1061 Tietotekniikan työkurssi * 3 op. KE-35.9200 Yleinen ja epäorgaaninen kemia 5 op. KE-4.1100 Orgaaninen kemia I 4 op. Kie-98.5001/ Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 op. Kie-98.7001 Kie-98.5002/ Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 op. Kie-98.7002 Kie-98.xxxx Vieraita kieliä 3 op. Harj-0.1100 Harjoittelu 3 op. Puu-127.1000 Ympäristötekniikan perusteet 3 op. TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi 4 op. TU-53.1140 Johtaminen organisaatiossa 3 op. Eri-0.1145 Johdatus opiskeluun 0 op. Yhteensä 80 op. * Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa paketin T-106.1001 Tietokone työvälineenä (2 op.) + T-106.1200 Ohjelmoinnin perusteet ( 5 op.) + JOKO T-106.1041 Tietotekniikan peruskurssi (3 op.) TAI T-106.1061 Tietotekniikan työkurssi (3 op.). Tällöin tietokone työvälineenä kurssi sijoitetaan vapaasti valittaviin opintoihin. P-moduulin vastuuopettaja on professori Kari Heiskanen (kari.heiskanen@tkk.fi, 451 2789).
2.4.2 O-moduuli 20 O-moduulin kurssit täydentävät tutkinto-ohjelman yhteisiä perusopintoja. Moduulin opinnot ovat pakollisia kaikille materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Moduulin sisältö MT-0.1001 Koesuunnittelu ja tulosten käsittely materiaalitekniikassa 3 op. KE-35.9300 Epäorgaanisen instrumenttianalyysin perusteet 5 op. Kul-49.1300 Lujuusoppi I B 5 op. Kon-41.2011 Koneenrakennustekniikka C 3 op. S-55.1100 Sähkötekniikka ja elektroniikka 4 op. Yhteensä 20 op. O-moduulin vastuuopettaja on professori Kari Heiskanen (kari.heiskanen@tkk.fi, 451 2789). 2.4.3 Materiaalitieteen perusmoduuli Moduulin tavoitteet Materiaalitieteen perusmoduuli antaa yleiskäsityksen materiaalitieteestä sekä perusilmiöistä ja pohjan jatkomoduulien opiskelulle. Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa termodynamiikan ja kinetiikan, materiaalitieteen sekä lämmön- ja aineensiirron perusteet ja yleiset tutkimusmenetelmät sekä polymeerikemian perusteet. Moduulin sisältö MT-0.1006 Kemiallinen termodynamiikka ja kinetiikan perusteet 7 op. MT-0.1011 Materiaalitieteen perusteet 5 op. MT-0.1016 Lämmön- ja aineensiirron perusteet 5 op. KE-1000.9300 Polymeeriteknologian perusteet 3 op. Yhteensä 20 op. Materiaalitieteen perusmoduulin vastuuopettaja on professori Kari Heiskanen (kari.heiskanen@tkk.fi, 451 2789). 2.4.4 Jatkomoduulit MT201-2 Soveltava materiaalitiede Moduulin tavoitteet Tämän moduulin suorittanut henkilö ymmärtää keskeiset kiinteässä materiaalissa tapahtuvat ilmiöt sekä niiden vaikutuksen materiaalien mekaanisiin, fysikaalisiin ja teknisiin ominaisuuksiin.
Moduulin sisältö MT-0.2101 Materiaalien fysiikka 5 op. MT-0.2106 Materiaalien rakennevirheet 5 op. MT-0.2111 Faasimuutosten perusteet 5 op. MT-0.2116 Muokkaustekniikan perusteet 5 op. Yhteensä 20 op. Moduulin vastuuopettaja on professori Ari Lehto (ari.lehto@tkk.fi, puh. 451 2678). 21 Jatkomoduuli MT201-2 Soveltava materiaalitiede on esitietona seuraaville syventäville moduuleille: MT301-3 Materiaalitiede MT302-3Materiaalien valmistus MT303-3 Materiaalien käsittely ja käyttö. MT202-2 Materiaalien prosessointi Moduulin tavoitteet Opiskelija osaa - laskea korkean lämpötilan ja sähkökemiallisten hapetus- ja pelkistysreaktioiden ajavan voiman ja kinetiikan, - kuvata yleistä muutosprosessia yhtälöillä, - rajapintoihin liittyvät käsitteet - partikkelitekniikan käsitteet, ymmärtää partikkelin ominaisuuksien vaikutukset reaktioihin, - suorittaa prosesseihin ja rajapintoihin liittyviä mittauksia ja reaktioiden ajavaan voimaan ja nopeuteen liittyviä mittauksia. Moduulin sisältö MT-0.2201 Materiaalien kemian perusteet 5 op. MT-0.2206 Pintailmiöt 5 op. MT-0.2211 Virtaus 3 op. MT-0.2216 Yksikköprosessit ja mekanismit 7 op. Yhteensä 20 op. Moduulin vastuuopettaja on professori Mikhail Gasik (mgasik@cc.hut.fi, puh. 451 2769). Jatkomoduuli MT202-2 Materiaalien prosessointi on esitietona seuraaville syventäville moduuleille: MT302-3 Materiaalien valmistus MT303-3 Materiaalien käsittely ja käyttö MT304-3 Materiaalien kierrätys.
2.4.5 Syventävät moduulit 22 MT301-3 Materiaalitiede Moduulin tavoitteet Moduulin suorittanut ymmärtää materiaaleissa tapahtuvat rakennemuutokset ja niiden vaikutukset materiaalien ominaisuuksiin sekä osaa soveltaa näitä tietoja haluttujen materiaaliominaisuuksien saavuttamiseksi. Henkilö osaa määritellä ja valita materiaalien tutkimus- ja koestusmenetelmät ja ymmärtää, miten johtopäätökset tehdään ja tulokset esitetään. Moduulin sisältö MT-0.3101 Materiaalitutkimusmenetelmät 5 op. MT-0.3106 Läpivalaisuelektronimikroskopia 2 op. MT-0.3111 Sovellettu materiaalitiede 5 op. MT-0.3116 Sovelletun materiaalitieteen laboratoriotyökurssi 3 op KON-67.118 Rakenneaineet jännityksen ja ympäristövaikutusten alaisina 3 opintoviikkoa Yhteensä 20 op. Moduulin vastuuopettaja on professori Simo-Pekka Hannula (simo-pekka.hannula@tkk.fi, puh. 451 2675). MT302-3 Materiaalien valmistus Moduulin tavoitteet - Opiskelija ymmärtää perusilmiöt ja vaikuttavat tekijät tyypillisissä materiaalien valmistusprosesseissa. - Opiskelija osaa laskea reaktiotasapainot ja taseet osaprosesseissa ja prosessikokonaisuuksissa. - Opiskelija osaa soveltaa lämmön- ja aineensiirron teoreettisia perusteita materiaalien valmistusprosesseihin. Moduulin sisältö MT-0.3201 Materiaalien valmistusprosessit 7 op. MT-0.3206 Materiaalien valmistuksen laboratoriotyöt 3 op. MT-0.3211 Materiaalisysteemien termodynaaminen laskenta 5 op. MT-0.3216 Prosessikinetiikka 5 op. Yhteensä 20 op. Moduulin vastuuopettajia ovat professori Lauri Holappa (lauri.holappa@tkk.fi, puh. 451 2757) ja professori Olof Forsén (olof.forsen@tkk.fi, puh. 451 2745).
MT303-3 Materiaalien käsittely ja käyttö 23 Moduulin tavoitteet Moduulin suorittanut opiskelija ymmärtää ympäristön materiaaleille asettamat vaatimukset ja osaa valita oikeat materiaalit eri valmistusmenetelmille sekä muunnella materiaalien ominaisuuksia. Lisäksi hän - osaa laatia vaatimusprofiilin käyttökohteen mukaan - osaa arvioida materiaalien soveltuvuutta käyttökohteeseen - tietää keinot materiaalin ominaisuuksien muuttamiseksi - tietää valmistusmenetelmien perusteet. Moduulin sisältö MT-0.3301 Korroosionestotekniikan perusteet 5 op. MT-0.3306 Pintakäsittelytekniikka 2 op. MT-0.3311 Materiaalien valmistusmenetelmät 3 op. MT-0.3316 Materiaalien lämpökäsittely 5 op. MT-0.3321 Materiaalin suunnittelu 5 op. Yhteensä 20 op. Moduulin vastuuopettajia ovat professori Seppo Kivivuori (seppo.kivivuori@tkk.fi, puh. 451 2702) ja professori Olof Forsén (olof.forsen@tkk.fi, puh. 451 2745). MT304-4 Materiaalien kierrätys Moduulin tavoitteet - Opiskelija pystyy monipuolisten kierrätysjärjestelmien datan tasoitukseen ja sen yhteydessä erotusterävyyden ja saanti-pitoisuuskäyrän selvittämiseen sekä kierrätettävyyden arviointiin. - Opiskelija tuntee alan direktiivit ja lainsäädännön. Moduulin sisältö MT-0.3401 Kierrätysjärjestelmät 10 op. MT-0.3406 Kierrätystekniikan erikoistyö 5 op. MT-0.3411 Kierrätystekniikan laboratoriotyöt 5 op. Yhteensä 20 op. Moduulin vastuuopettaja on professori Kari Heiskanen (kari.heiskanen@tkk.fi, puh. 451 2789).
2.4.6 Tieteen metodiikka 24 Diplomi-insinöörin tutkintoon sisältyy 10 opintopistettä tutkinto-ohjelmaan soveltuvia tieteellisiä menetelmäopintoja. Moduulin sisältö Mat-1.1332 Matematiikan peruskurssi KP3-II 5 op. Lisäksi opiskelija suorittaa muita, myöhemmin ilmoitettavia, tieteen metodiikkaan liittyviä kursseja, yhteensä 5 op. Yhteensä 10 op. 2.4.7 Erikoismoduulit Erikoismoduulin tarkoitus on tuoda lisäjoustoa diplomi-insinöörin tutkintorakenteeseen. Sisällön hyväksyy ja suunnittelee aina osasto. Moduuli voi olla osaston suunnittelema kokonaisuus tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva kokonaisuus esim. toisessa yliopistossa kotimaassa tai ulkomailla suoritetuista opinnoista hyväksi luettu yksilöllinen opintokokonaisuus tai vapaavalintainen moduuli. Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelmassa erikoismoduuleilla pyritään vastaamaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muutoksiin nopeasti muuttuvilla erikoismoduuleilla, jotka sijoittuvat opintojen loppuvaiheeseen. Tutkinto-ohjelman erikoismoduulien suunnittelutyö jatkuu vielä ja ne otetaan käyttöön lukuvuonna 2006-2007. 2.4.8 Perusaineiden laaja oppimäärä Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä: Perusopinnot (80 op) antavat kaikissa insinöörialojen tutkinto-ohjelmissa vahvan matemaattis-luonnontieteellisen pohjan opinnoille. Teknillisessä korkeakoulussa voi myös suorittaa perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks. http://www.tkk.fi/opinnot/laaja.
3. OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT 25 3.1 Opetus- ja tenttijaksot Lukuvuoden 2005-2006 opetus- ja tenttijaksot ovat seuraavat: 1. Tenttijakso 29.08. - 10.09.2005 I Opetusjakso 12.9. - 21.10.2005 2. Tenttijakso 22.10. - 29.10.2005 II Opetusjakso 31.10. - 9.12.2005 3. Tenttijakso 10.12. - 21.12.2005 4. Tenttijakso 4.1. - 14.1.2006 III Opetusjakso 16.1. - 3.3.2006 5. Tenttijakso 4.3. - 11.3.2006 IV Opetusjakso 13.3. - 5.5.2006 6. Tenttijakso 6.5. - 19.5.2006 Pääsiäisloma 13. - 19.4.2006 Korkeakoulun avajaiset 9.9.2005 Lauantaitentit syyslukukaudella 2005: 3.9., 10.9., 22.10., 29.10., 19.11., 26.11., 10.12., 17.12. Lauantaitentit kevätlukukaudella 2006: 7.1., 14.1., 4.3., 11.3., 8.4., 29.4., 6.5., 13.5. 3.2 Luku- ja tenttijärjestykset Tutkinto-ohjelmista vastaavat osastot laativat luku- ja tenttijärjestykset lukukauden alkuun mennessä. Opetus järjestetään neljän opetusjakson aikana ja tenttejä tarjotaan tenttijaksoilla, lukukausien alussa sekä joinakin lauantaipäivinä. Lukujärjestyksestä ilmenee milloin ja missä kurssit järjestetään. Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoille laaditaan lisäksi mallilukujärjestys, johon on koottu P-moduuliin (P = perusopinnot) kuuluvat kurssit. Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman luku- ja tenttijärjestykset löytyvät osoitteesta: http://kerppu.hut.fi/opiskelu/neuvola/. Muiden tutkinto-ohjelmien luku- ja tenttijärjestykset ovat nähtävissä osoitteessa: http://www.tkk.fi/opinnot/kurssit/. Tietoa kursseista löytyy myös WWWTopi-järjestelmästä.
3.3 HOPS 26 Opiskelija suunnittelee opintojaan Teknillisessä korkeakoulussa. Suunnittelun apuvälineenä hänellä on henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS. TKK:lla on käytössä kahdenlaisia HOPSeja. Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS, josta käytetään nimitystä HOPS. Opiskelijan oma kurssitasoinen HOPS, josta käytetään nimitystä omahops. HOPSeista lisää luvussa 4.2. 3.4 Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Teknillinen korkeakoulun uusi tutkintosääntö tuli voimaan 1.8.2005. Uuden tutkintosäännön mukaan tutkintorakenne muuttuu kaksiportaiseksi, jolloin opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Vuoden 2005 tutkintosäännön mukainen opetus annetaan kursseina, joiden laajuus lasketaan opintopisteinä. Opintopisteen laajuus on määritelty tarkemmin luvussa 2. Opiskelijan tavoitteellisen opiskelutahdin mukaan opiskelijan tulisi suorittaa 60 opintopistettä vuodessa. Tutkintosäännön mukaan kandidaatin tutkintoon johtavan, ensimmäisen vuosiluokan mukainen opetus on järjestettävä kursseina lukuvuonna 2005-2006. Vuonna 2005 opintonsa aloittavat suorittavat opinnot pääsääntöisesti kursseina. Osastot voivat tarjota myös vuoden 1995 tutkintosääntöön perustuvaa, opintojaksoihin pohjautuvaa opetusta. Opintojaksojen laajuus määritellään opintoviikkoina, jolloin 1 opintoviikko vastaa 40 työtuntia. Jos opinnot etenevät keskimääräistä nopeammassa tahdissa, voi opiskelija suorittaa myös opintojaksoja. Tällöin opintojaksosuoritukset kirjataan opintorekisteriin opintoviikkoina. Opiskelijan opintorekisterissä voi siis olla sekä opintopisteitä että opintoviikkoja. Tulevina lukuvuosina siirrytään uusimuotoiseen opetukseen vaiheittain siten, että alempaan ja ylempään perustutkintoon kuuluva opetus annetaan kokonaisuudessaan kurssimuotoisena viimeistään lukuvuonna 2009-2010. Varsin monet osastot käyttävät kuitenkin hyväkseen tutkintosäännön tarjoamaa mahdollisuutta siirtyä antamaan uuden rakenteen mukaista opetusta nopeammassa tahdissa. Monilla osastoilla opetus tarjotaan jo lukuvuonna 2005-2006 pääsääntöisesti kurssimuotoisena. Siirtymäsäännöksistä kerrotaan tarkemmin tutkintosäännön 66 :ssä. Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman siirtyminen uuden tutkintorakenteen mukaiseen opetukseen tapahtuu lukuvuoden 2005-2006 alussa. Joitakin jatko-opintojaksoja järjestetään vielä vanhan tutkintosäännön mukaisesti opintoviikkoina.
27 3.5 Kurssit ja opintojaksot Alla esitetyt ohjeet ja käytännöt koskevat myös opintojaksoja. Kurssille ilmoittautuminen Tutkintorakenteen moduulit koostuvat kursseista. Opiskelijan on ilmoittauduttava kurssille ennen sen alkua. Yleensä kurssille ilmoittaudutaan etukäteen WWWTopilla (http://wwwtopi.tkk.fi) tai ensimmäisellä luentokerralla. Koska ilmoittautumiskäytännöt saattavat vaihdella kursseittain, ne on syytä varmistaa hyvissä ajoin esim. kurssin www-sivuilta. Kielikeskuksen kursseille pitää ilmoittautua WWWTopin kautta. Kurssin osittain muuttuminen tai lakkauttaminen Jos kurssin tai opintojakson tutkintovaatimukset muuttuvat, on opiskelijalla oikeus suorittaa kurssi vuoden ajan vanhojen vaatimusten mukaisesti. Tämän jälkeen on kurssin suoritustavasta sovittava opettajan kanssa. Opetusohjelmasta poistuvista kursseista järjestetään tenttejä ainakin seuraavan lukuvuoden ajan. Tarkempia määräyksiä asiasta löytyy tutkintosäännön 58 :ssä. Päällekkäiset kurssit Kahdesta sisällöllisesti päällekkäisestä kurssista saa vain toisen sisällyttää tutkintoon. Osa peruskursseista tarjotaan myös ruotsinkielisinä, jolloin ruotsinkielinen kurssi korvaa suomenkielisen vastaavan kurssin. Tällaisia kursseja ovat mm. matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan sekä tuotantotalouden perusteiden kurssit. 3.6 Tentit ja välikokeet Jos kurssin tutkintovaatimuksiin sisältyy kirjallinen tai suullinen koe, sen suoritusmahdollisuus on järjestettävä ainakin kahdesti vuodessa. Tämän lisäksi opettaja voi järjestää suoritusmahdollisuuksia muulloinkin. Jos kurssille osallistuu suuri määrä opiskelijoita, kokeita suositellaan järjestettäväksi neljästi vuodessa. Laajojen kurssien koesuoritus voi koostua kahdesta tai useammasta osasta. Opiskelijan tulee ilmoittautua kokeeseen viikkoa ennen koetilaisuuden järjestämistä, jollei opettaja hyväksy myöhempää ilmoittautumista. Ilmoittautuminen tapahtuu WWWTopilla tai kurssin kotisivulla ilmoitetulla tavalla. On myös tärkeä muistaa peruuttaa koe-ilmoittautuminen, mikäli ei osallistu kokeeseen. Ilmoittautuminen katsotaan kokeeseen osallistumiseksi, ellei sitä ole peruutettu ennen kokeen alkamista. Kokeessa kolmasti hylätyn opiskelijan on neuvoteltava asianomaisen opettajan kanssa kurssin suorittamisesta. Alla 1.6.2002 hyväksytystä Teknillisen korkeakoulun tenttiohjesäännöstä kootut keskeisemmät ohjeet tenttiin osallistujalle: Opiskelijan tulee ilmoittautua kokeeseen viikkoa ennen koetilaisuutta. Tentissä on noudatettava annettua sali- ja rivijakoa. Suurten tenttien sali- ja rivijako ilmoitetaan ennen tenttiä ilmoitustaululla ja/tai 'tänään' -taululla päärakennuksen aulassa ja usein myös tenttisalien ovella.
28 Tenttijällä saa olla mukana vain henkilöllisyystodistus ja kirjoitusvälineet. Muut sallitut välineet mainitaan erikseen. Laukut ja ulkovaatteet jätetään ensisijaisesti naulakoihin. Jos naulakoihin ei ole järjestetty valvonta, laukut ja ulkovaatteet jätetään tenttisalin käytävälle valvojan osoittamaan paikkaan. Korkeakoulu ei vastaa tenttisaliin tuotujen tavaroiden säilytyksestä ja niille mahdollisesti koituneista häviämis- yms. vahingoista. Tämän johdosta lompakkoa, rahaa tai muita arvoesineitä ei tule jättää valvonnatta muiden tavaroiden joukkoon. Tarvittaessa tällaiset arvokkaat esineet voidaan ottaa talteen esim. tenttisalin etuosaan, josta ne pois lähtiessä annetaan ao. opiskelijalle yksilöimisen jälkeen. Tenttiin voi saapua 60 minuutin kuluessa nimellisestä alkamisajasta. Tenttiin ei voi saapua tentin alussa ns. karenssiaikana (10-15 min tentin alusta). Karenssiajan tarkoituksena on taata tentin sujuva aloitus. Tentistä saa poistua valvojan annettua luvan, aikaisintaan 65 minuutin kuluttua nimellisestä alkamisajasta. Tentti alkaa vasta sitten, kun valvoja antaa siihen luvan. Tentissä käytetään vain valvojan jakamia vastauspapereita. Kaikki jaetut vastauspaperit palautetaan tentin lopussa. Varsinaiset vastauspaperit on merkittävä ja erotettava mahdollisista suttupapereista. Tenttijän henkilöllisyys tarkistetaan tenttivastauksia palauttaessa. Tenttiohjesääntö löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: http://www.tkk.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/opintotoimikunta/tkkntenttiohjeet6.3.2002.pdf 3.7 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opiskelijoiden suoritukset kirjataan suoritusrekisteriin (Oodiin). Kirjaaminen tapahtuu sillä osastolla, joka vastaa kurssin opetuksesta. Opettajan tulee huolehtia siitä, että tiedot hyväksytystä opintosuorituksesta ovat opiskelijoiden käytettävissä kuukauden kuluessa kokeen toimittamisesta. Osaston on huolehdittava siitä, että opintosuorituksen arvostelua koskevat tiedot merkitään viipymättä niiden valmistuttua opintorekisteriin. Arvosana merkitään opintorekisteriin vasta kurssin tultua kokonaan suoritetuksi. Opintosuoritusotteen voi tilata sähköpostitse osoitteesta: http://www.tkk.fi/opinnot/oodi. Tämä edellyttää, että opiskelijan s-postiosoite on merkitty Oodi-rekisteriin. S-postiosoite ja mahdolliset muut muutokset tulee ilmoittaa osaston kansliaan tai s-postilla opintoasiaintoimiston opiskelijapalveluun osoitteeseen osoitteenmuutos@tkk.fi.
3.8 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito 29 Opintosuorituksiin liittyvissä ongelmatilanteissa opiskelijan kannattaa ensin neuvotella ao. kurssin opettajan kanssa. Mikäli asiaan ei tällä tavoin löydetä ratkaisua, opiskelijan on syytä ottaa yhteyttä opintoneuvojiin tai opintojen suunnittelijaan. Opintosuoritus ja opiskelijan tiedonsaantioikeus Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Yliopistoasetus (115/1998) 16 2. Opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen Muun opintosuorituksensa kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen arvostelusta kirjallisesti yliopiston määräämältä hallintoelimeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan tai yliopiston määräämän hallintoelimen käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Yliopistoasetus 17 TKK:n tutkintosäännön 61 :ssä on yliopistoasetuksen 17 :n säännökseen liittyen määrätty seuraavaa: a. tentin arvostelusta annettuun opettajan oikaisupäätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea oikaisua osastoneuvostolta; ja b. diplomityön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi hakea oikaisua ensivaiheessa osastoneuvostolta ja tämän päätöksestä edelleen muutoksenhakulautakunnalta. Kurinpito Yliopistolain 19 :ssä tarkoitetusta opetus tai tutkimustoimintaan kohdistuvasta rikkomuksesta opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian käsittelyä on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Yliopistoasetus 20 3.9 Tutkinto-ohjelman vaihto ja koulutusohjelman vaihto