EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:



Samankaltaiset tiedostot
Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Poveria biomassasta -hanke Antti Niemi

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus

Aurinkosähköä Iso-Roballe

Uusituvan Energia NYT Hajautetun sähköntuotannon kannattavuus nyt ja tulevaisuudessa Toni Taavitsainen Envitecpolis Oy

ENERGIATUET Kainuun ELY-keskus, Juha Määttä, puh ,

Aurinkoenergia- ja pienvesivoimatuotannon investointituet. Lammi Manu Hollmén

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy.

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Aurinkoenergia Suomessa

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

ENERGIATUET 2017 (Uusi asetus valmistellaan vuodeksi 2018)

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Polttopuun kuivaus Uimaharjun lämpölaitoksen yhteydessä

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Biokaasuseminaari

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus

Aurinkosähköä maatiloille Järjestelmien myyntiprosessi Liittäminen verkkoon Sähkösopimus

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

SMG-4450 Aurinkosähkö

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

DEE Aurinkosähkön perusteet

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen

Aurinko energialähteenä

1009/2017. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

- Vuonna 2014 Lapissa oli maatilaa:

KORPELA ENERGIA OSTAA AURINKOSÄHKÖÄ

Aurinkosähkön yhteishankinta Somerolla. Infotilaisuus

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

Askeleet aurinkosähkön pientuottajaksi. Mikko Rantanen energia-asiantuntija Nivos Energia Oy

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa

Aurinkoenergiainvestointi ja kannattava mitoittaminen

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Paimion kaupungin kiinteistöjen aurinkosähkön tuotantopotentiaali

Siirtohinnoittelun vaikutukset pientuotannon kannattavuuteen - case aurinkosähkö kerrostalossa

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus

Aurinkoenergia Suomessa

AURINKOSÄHKÖÄ TALOYHTIÖILLE

Jyväskylä , Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry.

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY.

Luku 4 Sähkön kilpailutus

Ma Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Kärjentie 18, ETELÄINEN Puh , fax Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.

Tehtävä 1: Maakunta-arkisto

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

Maatalouden Investointituki. Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola

Mikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon

Bioenergian tukimekanismit

Tehtävä 1: Maakunta-arkisto

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset

Hakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä. Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, Jyrki Raitila, VTT

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet ; toteumat 2006, 2007

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Maatalouden investointituki ja aloitustuki Yritysasiantuntija Tapio Leinonen

AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMIEN MITOITUS JA KANNATTAVUUS MAATILOILLA

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki Jukka Penttilä

Aurinkosähkö

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy

Nikkilän Sydän, koulu, vaihe 2 laajennus

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

Poveria auringosta kohteet

Pelletin valmistuksen taloudellinen vertailu. Simo Paukkunen Karelia amk Biotalouden keskus

Bioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

KAUKOLÄMPÖ. Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä.

Transkriptio:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013

1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön tuotanto) energiantuotantomääriä sekä yhteensovittamiseen liittyviä reunaehtoja ja tarkastellaan tuotantomuotojen kannattavuuksia. Kannattavuuslaskelmia ei ole sidottu konkreettiseen kohteeseen. Tuleekin huomioida, että käytännön investointisuunnittelu tulee aina tehdä yritys- ja investointikohtaisesti, joissa huomioidaan kohteen ominaispiirteet, joista keskeisiä ovat mm. tuotetun energian käyttöasteet ja niiden arvottaminen sekä aurinkoenergiantuotannossa paikallinen sijainti ja tuotantopaikan olosuhteen (mm. järjestelmän sijainti, ilmansuunta yms). Työ on tehty Pro Agria Kainuun toimeksiannosta tuomaan yleisellä tasolla tietoa puukaasu- ja aurinkoenergian (sähkö) tuotannon kannattavuuksista ja ominaispiirteistä. 2 Taustaa aurinkosähkön tuotantoon Aurinkopaneelien hyötysuhde vaihtelee 10 20 % välillä riippuen valmistajasta ja kennon rakenteesta. Laskentamallissa aurinkosähköjärjestelmäksi ja investointitason määrittämiseksi on valittu nimellisteholtaan 10 kw järjestelmä. Tällöin tarvitaan 44 kpl 250 W paneeleita. Nämä vaativat noin 71 m 2 pinta-alan. Ko. järjestelmän hinta on noin 14 000 (alv 0 %) kokonaispakettina. Kiinnitysjärjestelmän hinta pelti- tai huopakatolle on 3 100 (alv 0 %). Ko. järjestelmällä voidaan syöttää sähköä verkkoon (www.satmatic.fi ja Rainer Nurkkala 9/2013).

Taulukko 1. Vaakatason säteilysumma Jyväskykän korkeudelle kuukausittain ja sähköntuotannon laskelma nimellisteholtaan 10 kw (71 m 2 ) järjestelmälle. Vaakatason säteilysumma kwh/kk/m 2 (* Pinta-ala / hyöty-suhde /% kwh/kk m 2 (** Tammikuu 5 71 13 46 Helmikuu 20 71 13 185 Maaliskuu 52 71 13 480 Huhtikuu 103 71 13 951 Toukokuu 171 71 13 1578 Kesäkuu 159 71 13 1468 Heinäkuu 158 71 13 1458 Elokuu 114 71 13 1052 Syyskuu 71 71 13 655 Lokakuu 25 71 13 231 Marraskuu 7 71 13 65 Joulukuu 3 71 13 28 YHTEENSÄ 888 YHTEENSÄ (kwh/v) 8196 *) Tuotto Jyväskylän korkeudella, kallistuskulma 0. Lähde: Aurinko-opas 2012. **) Tuotto ei huomioi ilmansuunnan ja kallistuskulman mukaista kerrointa

3 Investointituet Aurinkosähköjärjestelmille on mahdollista saada tukea seuraaviin kohteisiin: 1) Pientalot ja taloyhtiöt: harkinnanvarainen energia-avustus, max. 25 % 2) Yritykset, kunnat ja muut yhteisöt: TEM:n harkinnanvarainen energia-avustus, max. 30 % (väh. 10 000 investointi) 3) Maatilat: aurinkosähköjärjestelmille voidaan myöntää harkinnanvaraisesti maatilojen investointiavustusta, edellyttää kannattavuuden osoittamista (Kjell Brännas, MMM, tulkinta 8/2013) Puukaasulaitteisto: 1) Maatilojen investointituki: tuki 15 % + 20 % korkotukea. Energian raaka-aineesta yli puolet tulee olla tilalta ja energiasta yli puolet pitää hyödyntää tilalla. Enimmäiskustannus: 800 * kw th + 3500 * kw e (VNA 578/2012, Seija Oikarinen, MAVI, 9/2013 ja MMMa 1065_2012). 2) Yrityksen investointituki: max. 35 %, mahdollinen tapauskohtaisesti, tällöin energiaa tulee myydä ulospäin ja tulee pystyä osoittamaan investoinnin kannattavuus. 4 Aurinkojärjestelmän kannattavuus Kannattavuuslaskelmien oletusarvot: - investointi 17 100 (alv 0%) - investointituki 15 % / 30 % (oletusarvo) - kaikki tuotettu sähkö käytetään tuotantokohteessa (vältetään sähköenergia, siirtomaksu ja vero, ostosähkön oletushintana 13 snt/kwh) - investointi ei sisällä asennuskuluja (omatoiminen asennus, sähkömiestä tarvitaan kytkennässä)

Taulukko 2. Aurinkoenergian kannattavuuslaskelma. Investointituki 15 %. Kannattavuuslaslelma Tuotanto Sähkön tuotanto 8196 kwh/v Omakäyttöaste 100 % Oma käyttö 8196 kwh/v Sähkönenergian hinta Ostohinta kohteessa 0,13 /kwh Tulot sähkön korvaavuudesta 1066 /v Investointi Laitteisto (alv 0 %) 14000 Kiinnitysjärjestelmä (alv 0 %) 3100 Investointi yhteensä 17100 Investointituki 15 % Investointi tuen jälkeen/lainapääoma 14535 Korko 3 % Takaisinmaksu-aika 17,8 v Taulukko 3. Aurinkosähköjärjestelmän kannattavuuslaskelma, investointituki 30 %. Kannattavuuslaslelma Tuotanto Sähkön tuotanto 8196 kwh/v Omakäyttöaste 100 % Oma käyttö 8196 kwh/v Sähkönenergian hinta Ostohinta kohteessa 0,13 /kwh Tulot sähkön korvaavuudesta 1066 /v Investointi Laitteisto (alv 0 %) 14000 Kiinnitysjärjestelmä (alv 0 %) 3100 Investointi yhteensä 17100 Investointituki 30 % Investointi tuen jälkeen/lainapääoma 11970 Korko 3 % Takaisinmaksu-aika 13,9 v

5 Tausta ja oletusarvot puukaasulaitoksen kannattavuustarkasteluun Puukaasuun perustuvassa sähköntuotannossa kannattavuuteen vaikuttavana ominaispiirteenä on tuotetun energian käyttöaste tuotantokohteessa. Esim. maatiloilla sähköenergiaa kuluu runsaastikin ja ostosähkön korvaavuus voi olla tasaisen kuorman kohteessa korkeakin, mutta kaikissa kohteissa lämmölle ei välttämättä ole aina käyttöä. Kannattavuuteen vaikuttaa oleellisesti myös kohteessa oleva lämmitysmuoto. Jos kohde lämmitetään hakkeella on aikaan saatava säästö huomattavasti esim. öljylämmitystä alhaisempi. Kannattavuuteen vaikuttaa oleellisesti myös kaasutettavan hakkeen hankintakustannus ja kuinka esim. oma korjuu ja haketus arvotetaan. Keskimääräiset kustannukset (www.bioenergiapörssi.fi): - puun korjuu: n. 22 /k-m 3 (=9,1 /hake i-m 3 ) - haketus tien varressa: 4,5 /k-m 3 (=1,9 /hake i-m 3 ) - lisäksi kuljetus laitokselle Vastaavasti, jos hake hankitaan valmiina toimettuna laitokselle, hintahaitari on suuruusluokassa 15 24 /i-m 3. Hakkeen ostohinnan ollessa 18 /i-m 3, on lämpöenergian hinta hakkeeseen sidottuna 22,5 / MWh (0,8MWh/i-m 3 ). Vastaavasti öljyn hinta tällä hetkellä (9/2013) on 107,40 / MWh (sis alv 24 %, 86,61 /MWh, alv 0 %), http://tilastokeskus.fi/til/ehi/2013/02/ehi_2013_02_2013-09-18_tau_003_fi.html, 19.9.2013).

6 Puukaasulaitoksen kannattavuustarkastelu Laskelmissa keskeiset kannattavuuteen vaikuttavat tekijät: - Investointi maatilainvestointina, tuki 15 % enimmäiskustannuksista. - Sähkön käyttö kohteessa 128 MWh (käyttöaste 70 %), arvo 0,13 /kwh. - Sähkön myynti 55 MWh, arvo 0,04 /kwh. - Lämmön käyttö kohteessa 156 MWh (käyttöaste hyötykäytössä 30 %), arvo 0,09 /kwh (öljyn korvaus). Ylijäämälämpö 364 MWh, josta osa menee hakkeen kuivaukseen (ei arvotettu). - Hakkeen hankinta-/korjuukustannus 15 /i-m 3 (keskiarvo, hake omasta metsästä/hakkeen hankinta tilan ulkopuolelta -> huom. maatilan investointituen rajaukset liittyen raaka-aineen hankintaan). - Investointitason/tuotantoparametrien taustalla Volter Oy:n puukaasulaitteisto (Laitteisto ilman hakevarastoa/hakkeen kuivausta 165 000, alv 0 %). Kokonaisinvestointitaso on arvioitu suuntaa-antavasti. Määritetty oletusarvo antaa viitteitä, kuinka suuri investointi laskelman lähtöarvoilla voidaan toteuttaa. Investointiin tulee sisällyttää lisäksi tarvittava rakentaminen, mm. hakkeen kuivaus. Investointi riippuu myös kohteen olosuhteista, eli mitä vanhoja rakenteita voidaan käyttää hyväksi. - Kuluissa ei ole huomioitu laitoksen huoltokustannuksia, ylläpitoon liittyviä työkustannuksia sekä vakuutuskustannuksia.

Taulukko 4. Puukaasulaitoksen tunnusluvut ja tuotannon kannattavuus määritetyillä lähtöarvoilla. Sähköteho Lämpöteho PUUKAASULAITTEISTON PERUSTIEDOT 30 kw 80 kw Hakkeen kulutus 4 i-m3/24 h 948 i-m 3 /v Käyttötuntimäärä 6 500 h/v 9 kk ENERGIANTUOTANTO Tuotettu sähköenergia 195000 kwh /v Tuotettu lämpöenergia 520000 kwh/v LAITOKSEN OMAKÄYTTÖENERGIA - Sähkön oma käyttö 6 % - Sähkön käyttö 11700 kwh/v ENERGIAN KÄYTTÖ TILALLA JA ENERGIAN TUOTANNON TULOT - sähkön käyttöaste tilalla 70 % - lämmön käyttöaste tilalla 30 % - sähkön käyttö tilalla 128310 kwh - sähkön myynti 54990 kwh - lämmön käyttö tilalla 156000 kwh - ylijäämä lämpö/hakkeen kuivaus 364000 kwh ENERGIAN TUOTANNON TULOT 32 920 HAKKEEN HANKINTAKULUT - Hakkeen hankinta 15 /i-m 3 - Vuotuinen kustannus 14219 /v VUOTUINEN TASE 18 701 /v TAKAISINMAKSUAIKALASKELMA Investointi Laitteisto (alv 0 %) 230000 Tuki (enimmäiskustannukselle 15 %) 25350 Rahoitustarve 204650 Korko (keskimääräinen) 2 % Takaisinmaksu-aika 12,5 v

Huomiot puukaasulaskelmaan: - Mikäli kohteessa korvataan tuotetulla lämmöllä hakepohjaista lämpöenergiaa ja lämpöenergia arvotetaan yllä mainitun mukaisesti, investoinnin takaisinmaksuaika kasvaa huomattavasti. - Ylimääräiselle lämmölle tulisi olla arvotettava käyttökohde, jotta voitaisiin parantaa kannattavuutta. - Hakkeen hankinta/tuotantokustannus on oleellinen kuluerä, joka voi vaihdella tuotantopaikkakohtaisesti merkittävästi ja vaikuttaa täten myös oleellisesti kannattavuuteen (aikaisemmin vaihteluväli: 1) korjuu ja haketus 2) hakkeen hankinta). - Investointi on järkevä kohteessa, jossa tuotetut energiat voidaan hyödyntää mahdollisimman täysimääräisesti ja investointitasoa voidaan alentaa esim. hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita (hakevarastot -> voiko räätälöidä hakkeen kuivaukseen). - Yleisesti puun kaasutus vaatii riittävän kuivan hakkeen, jotta toimintavarmuus on parempi. Näin ollen tuotetusta lämmöstä osa kuluu hakkeen kuivaukseen. - Nyt tuotetusta energiasta (brutto 715 MWh) kohteessa käytetään noin 40 %. Tässä ei ole huomioitu hakkeen kuivausta. Mikäli hakkeen kuivaus lasketaan hyödynnettävään energiaan, nousee käyttöpaikalla käyttö yli 50 % (investointituen linjaus).

7 Energiantuotanto puukaasulaitoksella ja aurinkojärjestelmällä Investointien kokonaiskannattavuus määrittyy pitkälti tilan sähkön- ja lämmönkulutuksen ja niiden kulutusjakaumien mukaisesti. Erityisesti kesäaikaan lämpökuormaa ei välttämättä ole, joten voi olla järkevää keskittyä tuottamaan puukaasulla energiaa aikavälillä syksy kevät. Tällöin huoltojakson voi ajoittaa kesäkuukausille. Tässä tilanteessa sähköä voidaan tuottaa aurinkojärjestelmällä ja korvata osittain ostoenergiaa. Tulee huomioida, että nyt määritetyllä aurinkojärjestelmällä (nimellisteho 10 kw), vuotuinen sähköntuotto on noin 8 000 kwh. Jos tätä verrataan kohteeseen, jossa vuotuinen sähkönkulutus on 100 MWh ja sähkönkulutusjakauma on tasaista, olisi kuukausittainen sähkönkulutus noin 8 300 kwh, joka vastaa 10 kw aurinkosähköjärjestelmän vuotuista tuottoa. Puukaasulaitoksen käyttöä lämpökuormaohjautuvasti (syys-kevät) ja aurinkojärjestelmän yhteensovittamista tukee taulukon 1 mukainen aurinkoenergian kausiluonteisuus, sillä aikavälillä huhti-elokuu sähköstä tuotetaan noin 80 %. Vastaavasti nyt puukaasulaitoksen käyttöajaksi on määritetty 9 kk, jonka pohjalta kannattavuudet on määritetty. Keskeiset uusiutuvan energian tuotannon kannattavuuteen ja investointien takaisinmaksuaikaan vaikuttavat tekijät; - Lämmön ja sähkön korvaaminen kohteessa. Tähän oleellisesti vaikuttaa tilan kulutustrendit eli milloin energia kuluu ja onko kulutus tasaista vai onko suuria vaihteluja. - Energian arvottaminen. Kannattavuuteen vaikuttaa oleellisesti myös kohteen vallitseva energiantuotantotapa ja energian hinta. Esimerkiksi öljyllä ja sähköllä tuotettu lämpöenergia on arvokkaampaa kuin puuenergiaan pohjautuva lämpöenergia.