Luento 7: Käskykannat Tietokoneen rakenne / 2006 / Teemu Kerola 9/25/2006

Samankaltaiset tiedostot
Tietokoneen rakenne Käskysykli CPU suorittaa ohjelmaa konekielinen käsky kerrallaan

Käskykannat. Tietokoneen rakenne. Ch [Sta06] Operaatioista Operandeista Osoitustavoista Pentium / PowerPC. Luento 7-1

Luento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori

Luento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori. Miksi konekieltä? Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä?

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori

Jakso 2 TTK-91 -tietokone ja sen KOKSI -simulaattori

Jakso 2 TTK-91 -tietokone ja sen KOKSI -simulaattori

Miksi konekieltä? Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori. Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä?

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori

Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen simulaattori. Miksi konekieltä? Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä? TTK-91 (1) TTK-91 laitteisto

Miksi konekieltä? Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori. Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä? TTK-91: tietotyypit (2)

Miksi konekieltä? Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori. Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä? TTK-91: rekisterit

Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori

1. Keskusyksikön rakenne

RISC-arkkitehtuuri Ch 13 [Sta06] Käskyanalyysia RISC vs. CISC Rekisterien käytöstä

Luento 9: RISC-arkkitehtuuri Luento 9 EAX, EBX, EBX, EDX, ESP, EBP, ESI, EDI CS, SS, DS, ES, FS, GS. (Sta06 Table 12.

Tieto ja sen osoite (3) Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Osoitinmuuttujat. Tieto ja sen osoite (5)

Suoritinesimerkit RISC- arkkitehtuuri

Suoritinesimerkit RISC- arkkitehtuuri

Suoritinesimerkit RISC- arkkitehtuuri

Laitteistonläheinen ohjelmointi

Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Luento 3 (verkkoluento 3) Ttk-91 konekielinen ohjelmointi. Ohjelman esitysmuoto Konekielinen ohjelmointi ttk-91:llä (Titokone, TitoTrainer)

Käyttöjärjestelmän rakenne

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

Tiedon esitysmuodot. Luento 6 (verkkoluento 6) Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto

Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Jakso 4 Aliohjelmien toteutus

Teemun juustokakku Rekisterien, välimuistin, muistin, levymuistin ja magneettinauhan nopeudet suhteutettuna juuston hakuaikaan juustokakkua tehdessä?

Jakso 5 Suoritin ja väylä

Tietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4)

Suoritin. Jakso 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 muistin rakenne. TTK-91 suorittimen rakenne

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

Sisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä

Jakso 4 Aliohjelmien toteutus

Jakso 5 Suoritin ja väylä. Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne

Jakso 5 Suoritin ja väylä

Laitteistonläheinen ohjelmointi

Jakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000

Suoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 muistin rakenne. TTK-91 suorittimen rakenne

Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Aliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus

Luento 4 Aliohjelmien toteutus

Luento 4 (verkkoluento 4) Aliohjelmien toteutus

Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Luento 5 Suoritin ja väylä

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

Kertausluento luennoista 1-3 1

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus

Luento 4 (verkkoluento 4) Aliohjelmien toteutus

Monipuolinen esimerkki

Tietokonearitmetiikka

Tiedon sijainti suoritusaikana (3) Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Miten tietoon viitataan? (4)

Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä

Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset

Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset

Jakso 4 Aliohjelmien toteutus

Jakso 4 Aliohjelmien toteutus. Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio

Suoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 suorittimen rakenne (1) TTK-91 muistin rakenne. Käskyjen nouto- ja suoritussykli (5)

Aliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus

Luento 5 Suoritin ja väylä

Tiedon sijainti suoritusaikana. Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset

Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Tietokoneen toiminta, Kevät Copyright Teemu Kerola Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 4 Aliohjelmien toteutus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 4 Aliohjelmien toteutus

Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Luento 4 Aliohjelmien toteutus. Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio

Tietokoneen toiminta Copyright Teemu Kerola Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio

Luento 4 Aliohjelmien toteutus

Tietokonearitmetiikka

Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset

Tietokonearitmetiikka

Järjestelmän ulkoinen muisti I/O

Intel Pentium Pro -prosessori. tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen

Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä

Kertausluento 2 (lu04, lu05, lu06) Aliohjelmien toteutus Suoritin, väylä, tiedon esitys

Superskalaariprosessointi

Superskalaariprosessointi

Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Luento 6 Tiedon esitysmuodot. Tiedon esitys laitteistossa (4) Tiedon esitys (7) Suorittimen ymmärtämä tieto (9) Tietokoneen toiminta, K

Tietokonearitmetiikka

Suoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 suorittimen rakenne (1) TTK-91 muistin rakenne

Luento 5 Suoritin ja väylä

Tulkinta ja emulointi

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC prosessori

Transkriptio:

Tietokoneen rakenne Luento 7 Käskykannat Ch 10-11 [Sta06] Operaatioista Operandeista Osoitustavoista Pentium / PowerPC Luento 7-1 Käskysykli CPU suorittaa ohjelmaa konekielinen käsky kerrallaan Käskyn suoritus muodostuu vaiheista, joita CPU toistaa jokaiselle käskylle (Sta06 Fig 10.1) Luento 7-2 Tietokoneen rakenne / 2005 / Auvo Häkkinen 1

Konekäskyt Käskykanta = u CPU:n tunnistama konekielisten käskyjen kokoelma Operaatiokoodi u Mitä käsky tekee? Pureskeltu TITO kurssilla Viitteet operandeihin (yksi/useita) u Mistä data, jolle operaatio tehdään? Rekistereistä, muistista, I/O laitteelta u Minne tulokset talletetaan? Rekistereihin, muistiin, I/O laitteelle Mikä käsky seuraavaksi u Implisiittisesti? Explisiittisesti? I/O? u Muistiinkuvattu I/O samat tavat kuin muistille Nopeus? Luento 7-3 Käskyt ja Data arvo osoite symbolinen tunnus data käskyt (Sta06 Fig 10.11) Luento 7-4 Tietokoneen rakenne / 2005 / Auvo Häkkinen 2

Millaisia käskyjä tarvitaan? Sta06 Table 10.3 Siirto muistista rekisteriin / rekisteristä muistiin u LOAD, STORE, MOVE, PUSH, POP, I/O-laitteen ohjaus u Kuten yllä (muistiinkuvattu IO) u Omat I/O-ohjauskäskyt (ei muistiinkuvattu I/O) Aritmeettiset ja loogiset operaatiot u ADD, MUL, CLR, SET, COMP, AND, SHR, NOP, Esitystapamuunnokset u TRANS, CONV, 16bTo32b, IntToFloat, Käskyjen suoritusjärjestyksen ohjaus, ehdoton/ehdollinen u JUMP, BRANCH, JEQU, CALL, EXIT, HALT, Palvelupyyntö u SVC, INT, IRET, SYSENTER, SYSEXIT, Etuoikeutetut käskyt u DIS, IEN, flush cache, invalidate TLB, Luento 7-5 Miltä operaatioissa tapahtuu? (Sta06 Table 10.4) Luento 7-6 Tietokoneen rakenne / 2005 / Auvo Häkkinen 3

Millaista dataa käsitellään? Kokonaislukuja, liukulukuja totuusarvoja Merkkejä, merkkijonoja u IRA (aka ASCII), EBCDIC Vektoreita, taulukoita u N kpl alkioita pötkössä Muistiosoitteita Erikokoisia operandeja u 8 /16/32/ 64b, u Kutakin tyyppiä/kokoa varten omat operaatiokoodit (Sta06 Table 10.5) Luento 7-7 Käskyformaatti Paljonko kullekin käskyn osalle bittejä? u Montako erilaista käskykoodia tarvitaan? u Montako operandia voi osoittaa yhdessä käskyssä? u Onko operandi rekisterissä vai muistissa? u Montako rekisteriä osoitettavissa? Vakio- vs. vaihtelevanmittaiset käskyt? (Sta06 Table 10.1) Luento 7-8 Tietokoneen rakenne / 2005 / Auvo Häkkinen 4

Montako rekisteriä? Vähintään 16-32 kpl u Työdata rekistereissä Rekisterijoukot omiin tarkoituksiinsa? u Esim. Kokonaisluvuille omansa ja liukuluvuille omansa, indeksoinnille omansa ja datalle omansa u Ne voi molemmat numeroida alkaen 0:stä u Käskykoodi määrää kumpaa käytettävä Enemmän rekistereitä kuin käsky voi viitata? u CPU huolehtii sisäisesti niiden allokoinnista Rekisteri-ikkuna u Esim. Aliohjelman parametrit aina rekistereissä Ohjelmoijan mielestä rekistereissä r8-r15, CPU sijoittelee rekisterijoukkoon välille 8-132 (palataan tähän myöhemmin) Luento 7-9 Käskyarkkitehtuureja Akkukone u Vain yksi rekisteri, implisiittinen osoittaminen Pinokone Ks. Sta06 Appendix 10A u Operandit pinossa, implisiittinen osoittaminen u PUSH, POP Yleisrekisterikone u Vain yhdenkoon rekistereitä u Käskyssä 2 tai 3 operandia Load/Store arkkitehtuuri u Vain LOAD/STORE viittaavat muistiin u ALU-operaatioissa tav. 3 rekisteriä Esim. JVM LOAD R3, C LOAD R2,B ADD R1,R2,R3 STORE R1,A Luento 7-10 Tietokoneen rakenne / 2005 / Auvo Häkkinen 5

Tavujärjestys: Big vs. Little Endian Ks. Sta06 Appendix 10B Kuinka usean tavun kokoinen luku talletetaan? 0x1200: 0x1200 0x1201 0x1202 0x1203 Sanaosoite (Word) Tavuosoitteet (Byte) Big-Endian: eniten merkitsevällä tavulla pienin osoite Little-Endian: vähiten merkitsevällä tavulla pienin osoite STORE 0x11223344,0x1200??? 0x11 0x22 0x33 0x44 0x1200 0x1201 0x1202 0x1203 0x44 0x33 0x22 0x11 0x1200 0x1201 0x1202 0x1203 0x00000044 = 0x44 0x00 0x00 0x00 Sama osoite tavuna ja sanana: 0x1200 0x1201 0x1202 0x1203 Luento 7-11 Big vs. Little Endian ALU käyttää vain jompaakumpaa u Little-endian: x86, Pentium, VAX u Big-endian: IBM 370/390, Motorola 680x0 (Mac), useimmat RISC-arkkitehtuurin koneet u Power-PC kelpuuttaa kummankin Bitti ohjausrekisterissä (MSR, machine status register) Järjestys vaihdetaan tarvittaessa ALUa ennen/jälkeen Tavujärjestys huomioitava, kun tietoa siirretään koneesta toiseen u Internet käyttää big-endian muotoa u Pistokekirjastossa rutiinit htoi() jaitoh() (Host to Internet & Internet to Host) Luento 7-12 Tietokoneen rakenne / 2005 / Auvo Häkkinen 6

Datan kohdentaminen (alignment) 16b data alkamaan parillisista (tavu)osoitteista 32b data 4:llä jaollisista osoitteista 64b data 8:lla jaollisista osoitteista Kohdennettu data helpompaa käsitellä u esim. 32b data ladattavissa yhdellä muistinoudolla (sanaosoite) Kohdentamaton data ei tuota väliin hukkatavuja u Esim. 32b kohdentamaton data tarvitsee kaksi muistinoutoa (sanaosoite) ja yhdistämisen 11 0010 10010 0010 10100 0010 11000 22 33 44 load r1, 0(r4) load r1, 0(r4) shl r1, =16 load r2, 1(r4) shr r2, =16 or r1, r2 33 44 11 22 Luento 7-13 Tietokoneen rakenne Muistin osoitustavat Ch 11 [Sta06] Luento 7-14 Tietokoneen rakenne / 2005 / Auvo Häkkinen 7

Missä käskyn operandit? Muistissa u Ohjelman muuttujat, pino, keko Rekistereissä u Käsittelyn aikana (nopeus) Käskyn osana u Pienet vakiot Miten tuo kerrotaan CPU:lle? u Bitit käskyformaatissa u Useita osoitusmuotoja Luento 7-15 Tiedon osoitusmuodot (Sta06 Fig 11.1) Luento 7-16 Tietokoneen rakenne / 2005 / Auvo Häkkinen 8

Tiedon osoitusmuodot Operand = (R) EA = Effective Address (A) = Muistipaikan A sisältö (R) = Rekisterin R sisältö Pinon päällimmäisen alkion osoitteelle oma rekisteri Pinon päällimmäinen alkio (tai 2) omassa rekisterissä (Sta06 Table 11.1) Luento 7-17 Siirtymä (Displacement Address) Effective address = (R1) + A Tehollinen muistiosoite rekisterin sisältö + käskyssä annettu vakio Vakio usein pieni (8 b, 16 b?) Käyttötapoja u PC:n suhteen viittaus u Base rekisterin suhteen u Taulukon indeksointi u Tietueen kenttään viittaus u Pinoon viittaaminen (aktivointitietue) JUMP *+5 CALL SP, Summation(BX) ADDF F2,F2, Table(R5) MUL F4,F6, Salary(R8) STORE F2, -4(FP) Luento 7-18 Tietokoneen rakenne / 2005 / Auvo Häkkinen 9

Lisää tiedon osoitustapoja Autoincrement (before/after) u Esim. CurrIndex=i++; Autodecrement (before/after) u Esim. CurrIndex=--i; EA = (R), R (R) + S R (R) - S, EA = (R) operandin koko Autoincrement deferred u Esim. Sum = Sum + (*ptrx++); EA = Mem(R), R (R) + S Autoscale u Esim. Double X; X=Tbl[i][j]; EA = A + (R j ) + (R i ) * S Luento 7-19 Tietokoneen rakenne Pentium Luento 7-20 Tietokoneen rakenne / 2005 / Auvo Häkkinen 10

Pentium: Rekisterit Yleisrekisterit, 32-b u EAX, EBX, ECX, EDX työrekisterit accu, base, count, data u ESI, EDI source & destination index u ESP, EBP stack pointer, base pointer Niiden loppuosia voi käyttää 16-bittisinä u AX, BX, CX, DX, SI, DI, SP, BP Työrekistereiden loppuosia 8-bittisinä u AH, AL, BH, BL, CH, CL, DH, DL Segmenttirekisterit, 16b u CS, SS, DS, ES, FS, GS code, stack, data, stack, extra data Käskynosoitin u EIP Extended Instruction Pointer Statusrekisteri u EFLAGS overflow, sign, zero, parity, carry, Luento 7-21 Pentium: Datatyypit Pentium Ei kohdennettu Little Endian Single / Double / Extended precision (Sta06 Table 10.2) Luento 7-22 Tietokoneen rakenne / 2005 / Auvo Häkkinen 11

Pentium: Operaatiot (tässä vain osa) (Sta06 Table 10.8) Luento 7-23 Pentium: MMX Operaatiot (tässä vain osa) No under/overflow. Use closest representation (Sta06 Table 10.11) Luento 7-24 Tietokoneen rakenne / 2005 / Auvo Häkkinen 12

Pentium: Osoitustavat Pentium Addressing Operand = (R) 1, 2, 4, 8B Rekisterit: 1, 2, 4, 8B (Sta06 Table 11.2) Luento 7-25 Pentium: Osoitteen laskenta (Sta06 Fig 11.2) Luento 7-26 Tietokoneen rakenne / 2005 / Auvo Häkkinen 13

Pentium: Käskyformaatti CISC u Complex Instruction Set Computer Paljon valinnaisia osia u Osio esiintyy käskyn bittijonossa tai ei u Alussa 0-4 prefix tavua u Loppuosan tulkinta riippuu aiempien kenttien sisällöistä Monipuoliset osoitustavat u Käskyn operandeista korkeintaan yksi muistissa u 24 erilaista Taaksepäin yhteensopivuus u Icuwanhojen 16-bittisten 8086-ohjelmien pitää toimia Vanhat käskyt emuloimalla vai simuloimalla? Luento 7-27 Pentium: Käskyformaatti Addressing 1. Operandi (rekisteri) 2. operandi (rekisteri) tai Addressing (Sta06 Fig 11.8) Luento 7-28 Tietokoneen rakenne / 2005 / Auvo Häkkinen 14

Pentium: Käskyformaatti Sta06 Fig 11.8 Instruction prefix (optional) u LOCK jakamaton operaatio monicpu-järjestelmässä u REP toista samaa käskyä merkkijonon kaikille merkeille Segment override (optional) u Käytä tässä käskyssä eksplisiittisesti annettua segmenttirekisteriä u Käytä muulloin implisiittistä oletusta Operand size override (optional) u Onko operandi 16 vai 32 bittinen (toinen oletuksena) Address size override (optional) u Onko osoite 16 vai 32 bittinen (toinen oletuksena) Luento 7-29 Pentium: Käskyformaatti Sta06 Fig 11.8 Opcode u Kullekin käskylle oma bittikombinaatio u Bitit kertovat myös operandin koosta (8/16/32b) ModR/M (optional) u Onko operandi rekisterissä vai muistissa u Mitä osoitusmuotoa käytetään u Joissakin tapauksissa täsmentää operaatiokoodia SIB = Scale/Index/Base (optional) u Joissakin osoitusmuodoissa tarvitaan lisätarkennuksia u Scale: alkion koko indeksointia käytettäessä u Index: indeksirekisterin numero u Base: kantarekisterin numero Luento 7-30 Tietokoneen rakenne / 2005 / Auvo Häkkinen 15

Pentium: Käskyformaatti Sta06 Fig 11.8 Displacement (optional) u Tarvitaan eräissä osoitustavoissa u 0, 1, 2 tai 4 tavua Immediate (optional) u Tarvitaan eräissä osoitustavoissa u 0, 1, 2 tai 4 tavua Luento 7-31 Tietokoneen rakenne PowerPC Luento 7-32 Tietokoneen rakenne / 2005 / Auvo Häkkinen 16

PowerPC: Käskykanta RISC u Reduced Instruction Set Computer Kiinteä käskynpituus (32b), vähän formaatteja u Käskyissä tavallisesti 3 operandia Minimijoukko erilaisia käskyjä u Helpompi laitteistototeutus, nopeampi suorittaa u Pitemmät ohjelmat? Vain 2 osoitusmuotoa u Load/Store-arkkitehtuuri 32 yleisrekisteriä Kiinteä datan koko (32/64) Ei esim. merkkijono-operaatioita u Kirjastoina Luento 7-33 PowerPC: Osoitustavat (Sta06 Table 11.3) Luento 7-34 Tietokoneen rakenne / 2005 / Auvo Häkkinen 17

PowerPC: Käskyformaatti XO=Opcode extension, R=Record condition in CR1, O=Record overflow in XER S = Part of Shift Amount field, *=64 bitin arkkitehtuureissa (Sta06 Fig 11.9) Luento 7-35 PowerPC: Käskyformaatti Yksinkertaiset hyppykäskyt u CR: mitä CR-rekisterin bittejä tutkitaan u L (Link): onko kyseessä aliohjelmaan siirtyminen (Aktivointitietue kuntoon!) u A (Absolute): onko annettu hypyn kohdeosoite, vai onko hyppy suhteellinen PC:n suhteen (Sta06 Fig 11.9) Luento 7-36 Tietokoneen rakenne / 2005 / Auvo Häkkinen 18

RISC vs. CISC lisää myöhemmin (Luento 9) Korkean tason ohjelmointikielet RISC helppo suorittaa HW Korkean tason ohjelmointikielet CISC tulee korkean tason kieliä vaikea suorittaa HW Korkean tason ohjelmointikielet CISC tulee korkean tason kieliä vaikea suorittaa HW HW (Pentium) SW (Crusoe) RISC helppo suorittaa Luento 7-37 Kertauskysymyksiä Millaisista osista konekielinen käsky muodostuu? Miten CPU tietää onko sen käsittelemä kokonaisluku 16 bittinen vai 32 bittinen? Mitä tarkoittaa Big-Endian? Mitä hyötyä on kiinteästä käskyformaatista verrattuna vaihtelevanpituiseen formattiin? Luento 7-38 Tietokoneen rakenne / 2005 / Auvo Häkkinen 19