AURAJOKI -OHJELMA TEEMAT JA TOIMENPITEET

Samankaltaiset tiedostot
AURAJOKI -OHJELMA TEEMAT JA TOIMENPITEET

AURAJOKI -OHJELMA TEEMAT JA TOIMENPITEET

AURAJOKI-OHJELMA : TOIMENPITEET TEEMOITTAIN

Aurajoki kartalle - jokitietoa jokaiselle

Paimionjoen kunnostus Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Aurajokilaakson maisemanhoidon yleissuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Paikallistoimijan kokemuksia karttapalvelun tuottamisesta - Aurajoki kartalle -hanke

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

KYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

Vantaan virtavesien kehittämisperiaatteet

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen , Turku Tarja Haaranen, YM

KOKEMUKSIA KULTTUURI- YMPÄRISTÖOHJELMATYÖSTÄ SATAKUNNASSA

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

AURAJOEN SYVYYSKARTTA TURKU MARTINSILTA - HALISTENKOSKI

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pidättäydytään lannoittamasta korkean ravinnetilan omaavia peltoja. Edistetään suojavyöhykkeiden toteuttamista

Saaristomeren biosfäärialue

Loimijoen vesienhoidon edistäminen

VELHOn vesienhoito ja Halikonlahti. Sanna Tikander

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014


Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

MIKSI KYLÄSUUNNITELMA? Kyläsuunnitelman avulla luodaan tulevaisuutta, koordinoidaan ja toteutetaan asioita.

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vesistövaikutusten arviointi

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

AURAJOKILAAKSON MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa. Satu Viitasalo-Frösen

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

Heinijärven Suojeluyhdistyksen kokemuksia hankeyhteistyöstä

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

AURAJOKI viesti. Yhteistyöllä tuloksia Aurajoen kehittämistyössä

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maisema-alueet maankäytössä

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Valuma alueen kunnostussuunnittelu

PAIKALLISTEN TOIMENPITEIDEN MERKITYS IIJOEN KEHITTÄMISESSÄ

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

HULEVEDET JA MUUT VALUMAVEDET SEURANNASSA KEMPELEEN ZATELLIITIN KOSTEIKOILLA

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Maatalousluonnon aarreaitat

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Pienvedet Varsinais-Suomessa

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

L U K U 4. M A I S E M A J A K S O 6 Maisemanhoitosuunnitelma Aurajokilaakson kulttuurimaisemaan Alkulähteillä (Pöytyä-Oripää)

Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

VYYHTI II hanke

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Yhdistyslaturin kysely 2019

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Hämeenlinna Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Transkriptio:

AURAJOKI -OHJELMA 2014-2020 TEEMAT JA TOIMENPITEET

Aurajokisäätiön hallitus teki vuonna 2011 aloitteen uuden Aurajoki-ohjelman työstämisestä. Työn tarkoituksena oli kirjata ylös Aurajoki-työn tavoitteita ja toimenpideehdotuksia ja tuottaa tietopaketti ja työkalu kaikille jokiasioiden parissa työskenteleville tahoille ja alueen asukkaille. Ohjelma on jatkoa ja päivitys vuonna 2002 ilmestyneelle Aurajoen kehittämisohjelmalle. Varsinainen ohjelmatyöskentely aloitettiin tammikuussa 2013 ja se jatkui kevään 2013 mittaan ollen avointa kaikille kiinnostuneille. Aurajokisäätiö järjesti jokaisessa jokivarren kunnassa ja kaupungissa asukasillat, joissa käytiin läpi Aurajoki-asioita eri näkökulmista ja mietittiin ideoita tulevalle yhteistyölle ja toiminnalle. Ohjelmaa on työstetty myös eri teemojen pohjalta kootuissa työryhmissä ja Aurajokisäätiön hallituksessa. Aiheita ovat olleet muun muassa vesiensuojelu, virkistyskäyttö, kulttuuri, historia ja kulttuurimaisema, kalastus, ympäristökasvatus sekä maankäyttö ja asuminen. Tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltainen ohjelma, joka ottaa huomioon joen kehittämisen eri osa-alueet. Uuden ohjelman työstämisessä oli tärkeää myös arvioida edellisen, kymmenen vuotta vanhan ohjelman tavoitteiden toteutumista ja kartoittaa muutoksia, joita jokialueen olosuhteissa oli tapahtunut. Ohjelmatyön pohdintojen ja tupailtojen tuloksena kirjattiin yhteiset ajatukset ja ehdotukset eri toimialoilta joen hyväksi tehtäviksi toimenpiteiksi. Tuleva Aurajoki-ohjelma on ajoitettu vuosiin 2014-2020, joka vastaa EU:n tulevaa ohjelmakautta ja useimpia eri paikallisten ja valtakunnallisten ohjelmien rytmitystä. Aurajoki-ohjelmatyöhön voi tutustua Aurajokisäätiön nettisivuilla osoitteessa www.aurajoki.net. Tietoa ohjelmatyöstä saa myös säätiön toimistolta. Koko ohjelma taustamateriaaleineen julkaistaan aluksi verkkojulkaisuna. Lämmin kiitos kaikille ohjelmatyössä tähän asti mukana olleille! Työ Aurajoen hyväksi jatkuu!

VESIENSUOJELU YMPÄRISTÖ Veden laatu on tärkeintä Aurajoki-alueen hyvinvoinnissa. Tällä hetkellä jokivesi määritellään välttäväksi. Joen hyvä ekologinen tila luo edellytyksiä joen muulle kehittämiselle ja käytölle. Aurajoen veden laadulla on edelleenkin merkittävä vaikutus myös Saaristomeren kuormitukseen ja tilaan. Aurajoen rooli Turun seudun raakavesilähteenä on muuttunut. Mitä muutos tuo tullessaan? Joen valuma-alueesta 40 % on peltoa. Maatalouden vesiensuojelu on tärkeää ja sille pitää myös luoda edellytyksiä.

LISÄÄ TIETOA SEURANNALLA JA KARTOITUKSILLA Kokonaisvaltainen joen tilan arviointi: pääuomien lisäksi myös sivu-uomat otetaan tarkkailun ja toimenpiteiden kohteeksi Seurataan joen vedenlaatua säännöllisesti eri mittauspaikoista Seurataan ja tutkitaan Turun seudun vedenoton muutosten vaikutusta Aurajokeen Toteutetaan vedenlaadun riskikohteiden kartoitus Kattava kalasto- ja rapukartoitus VESIENSUOJELU OSAKSI VILJELIJÄN ARKEA Edistetään kevennettyjen muokkausmenetelmien ja suorakylvön käyttöönottoa maatiloilla Pidättäydytään lannoittamasta korkean ravinnetilan peltoja Edistetään kosteikkojen, laskeutusaltaiden, säätösalaojituksen ja muiden tehokkaiden, valumavesien viipymään ja ravinteiden pidättymiseen vaikuttavien vesiensuojelutoimien toteuttamista Järjestetään erityistukineuvoja keväisin antamaan erityisympäristötukiin ja maatalouden vesiensuojelutoimenpiteisiin liittyvää tilakohtaista neuvontaa ja apua Tehostetaan lannan ja jätevesilietteen hyötykäyttöä VESIENSUOJELUN APUNA PADOT JA JÄTEVESIEN KUNNOLLINEN KÄSITTELY Käynnistetään Aurajoen vesistöalueen osa-alueilla toteutettavia hydrologisia kunnostustoimia, kuten patoja, pienten patoaltaiden ketjuja sekä kosteikkoja Tutkitaan mahdollisuuksia tasata veden korkeuden vaihteluja esimerkiksi pohjapatojen avulla Seurataan kunnostustoimien vaikutusta veden tilaan ja huolehditaan patoaltaiden huollosta. Tehostetaan haja-asutusalueiden jätevesien ja hulevesien käsittelyä

VIRKISTYSKÄYTTÖ KALASTUS Yläjuoksun järvettömillä alueilla Aurajoki sivujokineen on lähes ainoa veteen liittyvä virkistyskohde. Virkistäytyminen joen äärellä on hyväksi ihmiselle, mutta myös joelle: se lisää mielenkiintoa joen suojelua kohtaan. Aurajoen kulttuurimaisema, rikas historia ja jokeen liittyvät virkistyskäyttömahdollisuudet ovat alueen vetovoimatekijöitä, joita voidaan hyödyntää myös matkailussa. ULKOILUA JOKIVARRESSA Ylläpidetään olemassa olevaa luontopolkuverkostoa Ylläpidetään olemassa olevaa melontareitistöä Riihikoskelta alajuoksulle Luodaan lisää mahdollisuuksia jokimelonnalle yläjuoksulla mm. tapahtumien ja kanoottivuokraustoiminnan kautta Keskitettyä tiedottamista virkistyskäytöstä Aurajoki-nettisivuilla Uusia ja uudelleen viritettyjä liikuntamahdollisuuksia: Aurajoki-pyöräily, -hiihto, -uinti yms. Virkistäytymispaikkoja jokivarteen: mahdollisuus onkia ja uida Uusia kulkureittejä: veneyhteyksiä ja hiihtoreittejä Virkistyskäytön edistäminen myös Maarian altaalla Matkailuyrittäjille yhteistä markkinointia Rakennetaan kalastuspaikka liikuntaesteisille Rakennetaan kalatie Savijoelle ja mahdollisesti myös muille nousuesteille, jokirapuistutuksia

ASUMINEN MAANKÄYTTÖ Aurajokilaakso on historiallisesti kerroksinen monipuolinen asuinympäristö. Jokilaakson maankäytön suunnittelussa tulee huomioida ainutlaatuinen asuinseutu, kulttuuriarvot ja asukkaan näkökulma. Kansallismaisema ei tarkoita maiseman museoimista, vaan vanhan kulttuurimaiseman huomioon ottamista uudisrakentamisessa. KAAVOITUKSELLA AURAJOELLE ARVOA - JOKIVARREN ASUKKAAT MUKAAN SUUNNITTELUUN Yhtenäinen tarkastelu maankäytön suunnittelun ja olemassa olevan tilanteen osalta koko jokivarren alueelle Olemassa olevien maisemasuunnitelmien ja selvitysten hyödyntäminen maankäytössä ja kaavoituksessa Edistetään asukasosallistumista Aurajoen kulttuurimaiseman hoitoa koskevassa suunnittelussa Tehostetaan viranomaistahojen ja asukkaiden yhteistyötä suunnittelutyössä, viranomaistahot mukaan tupailtoihin Edistetään ympäristönhoitoa sisältäviä kyläsuunnitelmia Aurajoen kaavoituksesta ja maankäytöstä vaivattomasti saataville tietoa esim. Aurajoen nettisivuilla Aurajokisäätiölle asiantuntijarooli tai tarvittaessa asiantuntijoiden välittäminen maankäytön ja kaavoituksen tarpeisiin Aurajoen huomioiminen myös laajemmassa suunnittelutyössä, esimerkiksi maakuntakaavassa ja maaseutuohjelmissa

KULTTUURI HISTORIA MAISEMA Aurajokilaakso on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista ja jokea myötäilevä Vanha Tampereentie-Turuntie on nimetty Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Aurajoen kulttuuriympäristö ja siihen liittyvät perinteet ovat siten merkittävä osa kansallista kulttuuriperintöä. Yhtä tärkeitä ne ovat kotipaikkana ja kotiseutuidentiteetin luojana. Jokilaakso ja sen kulttuurikohteet ovat aarreaitta, josta voi loputtomiin ammentaa esihistoriaa ja historiaa. Elävä maaseutu on kulttuurimaiseman säilymisen elinehto. Hoidetussa maisemassa näkyvät historian kerrokset ja luonnon monimuotoisuus.

KULTTUURIYMPÄRISTÖ TUTUKSI, VAALITAAN MAISEMAA Hyödynnetään ja päivitetään olemassa olevia maisemanhoidon suunnitelmia ja selvityksiä Tuodaan esille ja hyödynnetään tuotettua karttapohjaista aineistoa Aurajoki-alueesta Jatketaan työtä Aurajoen maisematien (Varkaantie) ja sen kohteiden tunnettuuden edistämiseksi. Lisätään kulttuuriympäristöä koskevaa tiedotusta jokivarren asukkaille, järjestetään kulttuurikierroksia, kiertonäyttelyjä, kulttuuritapahtumia Edistetään kyläkohtaisten kulttuuriympäristösuunnitelmien tekemistä Edistetään asukasosallistumista Aurajoen kulttuurimaisemaa koskevassa suunnittelussa ja hoitotoiminnassa Edistetään perinnemaisemakohteiden hoitoa suunnitelmallisella hoito- ja ennallistamistyöllä Vaalitaan vanhaa rakennuskantaa ja suositaan kulttuurimaisemaan sopeutuvaa uudisrakentamista Edistetään kulttuuritutkimusta koskevia hankkeita ja opinnäytteitä jokialueella, eri tutkimusnäkökulmia jokeen, esim. etnoarkeologinen Mitoitetaan hakkuut ja peltojen metsitykset maisemaan sopiviksi, etenkin jokilaaksoa reunustavilla selännealueilla ja lakimetsissä Kiinnitetään huomiota maisemaa elävöittävien reunavyöhykkeiden, puuryhmien ja yksittäisten maisemapuiden hoitoon

YHTEISTYÖ TIEDOTTAMINEN Aurajoki on yhteinen jokemme! Aurajokea koskevalla aktiivisella tiedottamisella edistetään jokivarren asukkaiden tietoisuutta jokilaakson arvoista ja nostetaan näin kotiseudun arvostusta, mielenkiintoa joen suojelua kohtaan sekä edistetään jokialueen kehittämistä. Lapset ja nuoret tekevät tulevaisuudessa ympäristövalintoja: siksi he ovat keskeinen kohderyhmä Aurajoen ympäristökasvatustyössä. Eri toimijoiden välinen tiedottaminen lisää yhteistyötä ja vähentää päällekkäistä toimintaa. Aurajokisäätiön rooli on välittää asiantuntemusta ja olla tiedonvälittäjänä ja apuna joen hyväksi tehtävässä työssä.

TIETOA KAIKKIEN SAATAVILLE Olemassa olevien Aurajokea koskevien suunnitelmien esille nostaminen Hankkeiden jälkiarviointi ja seuranta Aurajoki-nettisivuille kootaan keskitetysti jokivarren tietoa ja tapahtumia Otetaan huomioon eri kohderyhmät ja Aurajoen osa-alueet tiedottamisessa: kohdennettua tiedottamista esimerkiksi viranomaistahoille ja luottamushenkilöille, maataloustuottajille, yhdistyksille, asukkaille, kouluille ja päiväkoti-ikäisille Luodaan kattava yhdistys- ja toimijarekisteri Aurajoki-tiedottamista varten YHTEISTYÖLLÄ SAADAAN AIKAAN ENEMMÄN Kuntiin nimetään Aurajoki-yhteyshenkilöt Kehitetään talkootyötä mm. jokirantojen hoidossa ja kunnostuksissa: Aurajokisäätiö vastaa vakuutuksista ja lainaa työvälineitä Jokilaakson hyödyntäminen kouluopetuksessa: Museoiden yhteistyön kautta opetussuunnitelmat ja eri aikatasot koordinoidaan jokivarren kohteisiin Jokavuotinen Aurajoki-forum, seminaari oheistapahtumineen, jossa myös tilannekatsaus jokiasioihin Kuvat: Martti Komulainen Johannes Lahti Jukka Nyyssönen Sinikka Paulin Viri Teppo-Pärnä Aurajokisäätiö

MITEN SINÄ VOISIT OMALTA OSALTASI OLLA MUKANA AURAJOKI-TYÖSSÄ? Aurajoen valuma-alue Lisätietoja: Aurajoki-ohjelma 2014-2020 www.aurajoki.net Aurajoki-ohjelmatyö oli osa Aurajokisäätiön Aurajoen alkulähteiltä Saaristomerelle -hanketta, joka sai tukea Varsinais-Suomen liiton maakunnan kehittämisrahastosta ja Saaristomeren Suojelurahastolta. Aurajokisäätiö Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku +358 40 5537 409 +358 44 5537 408 info@aurajoki.net www.aurajoki.net